Vapaus, February 9, 1924

              'Sivu 2 Lanantaiiia, heliiiiknim 9 p. — Sat Feb.19.
X A F A I Q S
CkaadtB «oomaUIien työvi«t3a ÄlnenfciiuttajB. ilme»-
try Sadbutj»», Ont, lok» tiisUi. toKt«i j» Uuanta».
ÖNNI SAAEI _S. G. NEIL
Vastaava Toumtaatpnfainen
suuntaa, jolla i f t n p m g l l f l l f in on jp<^jansa samoissa työ­oloissa
tyof^ntelevassa jäsenistössä. Hiilpntaivajain
järjestön patavai^iolllbimmat MHcailljat orat ISitöi-)
sin palkkatyöstä jhSJi hyvin kuin raffikaalisfanmalVin
toimibenkiloL Gompers on raatanut Axaetfkan sur-
^jj^^ ^ t ^ keinnnissa faikipajoissa, e&ä se silti ole varjellut hän*^
The only orgaa of PinnSh Workew in Canada. PnV |tä tulemasta mitä mustimman taantnmtisen kätyriksi.
iW»d in Sodbory, Ont. every Tuesday. Tbnraday »^^/Marx ei ole tiettävästi koskaan tehnyt raskasta tuotan-
SaliuJay. __ ^-- Inollista työtä, mutta siitä huolimatta hänen oppinsa
AdveräaiBjrratea 40cver coL inch.^Mimmom *i^:>^\]a ttofiajo&a. ja vieläpä hänen perustamansa köyhälisto-aiode
inseröon 76c. Discoont on standme advertise-f', \ ti 2^ . j « »- n i -
a c n t ^ H e Vapaus is the best advertisinj: mediam among lukekin on ama ollut ja täytyy edelleenkin olla yksm-the
Finnish Pcople in Canada.
Vapaoden konttori j a toinntua on: liberty BuildinR
rdastoa m maiden
työtilaiiteista
Viime joulukuun loppupnoliälcolla
sanomalebdille lähettämässään uor
tiskirjeessä Yhdysvaltain työvirasto
tekee selkoa eri fiiaissa vallitsevasta
omaan raskaan teollisuusköj^listön liikettä.
»- työtilanieesta.
Tämä Tämän tiedonannon mukaan. A l -
johHmi siitä, että hänen luomansa aaterakomelmat oivat
^ m e St, Pnheflin 1038. Portiosote: Box 69. Sudbury. igyHlistön elämän j a vallanknmouksellisen luokkatais-mAUSHDJNAT:
Canadaan yksi vL 14.00. puoli vk. 12.25. kolme kk.
*^'^Yäys«lt?min'ja Saomeen. yksi vk. f 5.50. puoli vk. " pitäminen olisi mitä helpoin asia, jos siihen ei tar-n
t - . i _ ^ 1.1. nti ..:*«.:-: i _f. - i _ j i „ _ . i
telun vaatimuksia vastaavia.
Työväenliikkeen vallanScumouksellisissa ^ työvaatteis^
13.00 ja kolme kk.11.75
Tilaakaia. joita el seuraa raha., el tnlla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
vittaisi mitään muuta kuin yksidkertaisesti laatia sään­tö,
että järjestöön ei pääse kukaan muu kuin palkka-
^ ^ ^ . Umotushi n^t f kerras • jtn lXa i,s^tm„ :s. »t a ijJi>m.o.t.*n„kwsi;s.tfa- 4;i0rtc-;. t'y öläinen.. Siihen .ta.rvi.t aan paljon ,v ä,k evämpi sään-palstatunmalta.
Snnriita ilmotttkrista sekä ilmotnkslsta. ,to, paljon lujempi ja luonnollisempi lukko. Siihei^
joiden tekstiä el joka kerta »auteta, annetaan tuntuva irvitään kaikkien ensiksi tinkimätön Juokkataistelu-alenna8.
KuoIoiImotnkMt $2.00 kerta ja 50c lisäa lokai- , . . ^ .. .. ... .
«elta muistovärsyltä. NlnlcnranutoHlmotnkset 60c kerta, «ijelma, jonka työväestö on omansa ja liikkeensä men-kertaa.:
Tilapäisilmotuktistn pitää raha seurata mukana.
' T i i s t a i n li^ht»»*»?? n i ^ ^ t i i t Umotukset pitää olla kont­torissa
l a n a n t a i n H . tor«tn'n lehteen tiistaina ja lauan­tain
\f^*POn fn-offlfnj» WU ^ .
ka ei horju porvariston hyökkäyksi^ftä ja jonka perus­teita
eivät kykenee kalvamaan ndcään Juudakset, joi­ta
työnantajat cpuhtaina» palkkatyöläisinä ja repäise­vinä
radikaaleina lakkaamatta pyi^vät istuttamaan työ­väen
(järjestöihin. Köyhälistöliikkeen luonne ei lop-putingassa
riipu sen nimestä, eikä edes sen taikka tä­män
jäsenen luonteesta tai yhteiskunnallisesta a s e m a s - ^ ^ ^ y ^ . alueella on
ta, vaari se riippuu tietoisen köyhälistön luokkaeduista
ja luokkatietoisuudesta, jonka ymmärtämyksessä raken­netaan
luokkataistelurintamaa ja käydään käytännöllis-
Rejristo-p/i pi tlt" Poit Office Department, Ottawa.
Liickkataisteln työYaatteissa
Silloin tällöin ncmtetaan työläisten keskuudessa ky­symys
mikä olisi paihaimpana tAeena siitä, että työ-jtä taistelua kapitalismia vastaan. Silloin tällöin saat-väenliiktJ
voitaisiin säilyttää vallankumouksellisena ja j*aa työväestö saada taistelussaan ystäviä yhteiskun-esiää
joutumasta harhateille niisiä tthläviaiä ja pää- erinäisistä sorrettuja kerrosten piireistä, samoin
Thäärislä, mitkä sille selvänä luokkataisteluliikkeenä, kuin joku ultra-radikaalinen tai taas vanhoillinen palk-täytj7
kuulua. Tavallisen marxilaisen käsityskannan Vaflyöiläinen taiMca joku ryhmä yrittää puhaltaa liik-nidcaän
pätevimpänä ja luonnollisimpana ,ta3ccena sii-Ikeeseen omien tarkotusperiensä sisällön, mutta luok-tä
on se, että työväestö kerran luokkatietoiscacsi pääs- jJcatjetoben köyhälistön teoriat ovat kerta toisensa jäl-tyään
ja vallankumoiikselliseeti taisteluun: ryhtyessään jseen kärventävä pois liikkeenään kaiken sen, mikä
• " ja aatteitaan «Aa käytännöllistä liiket. haittaa sen luonnollista kehitysiä ja yrittää saada sitä'
ohjelmansa, luo omat järjestönsä, qmot syrjäytetyksi Juokkataistelun tehtävistä.
Tässä teoriain ja ohjelmain taistelussa eivät vetele
seilaat selittelyt, että soraäänen t ^ n a sattuu ole-n
»aan; se taildca tämä paHkkatyöläinen. Työväen luok­kataistelu
on köyhälistön ludkkataiaftelun kokonaisuus^
niiden työläisten suuri yhteinen rintama, jotka kuten
yksi sydän ja yksi sielu tekevät työtä ja käyvät tais-telua:
kapitalismin k u k i s t a n u t Se edustaa samas-ka_
riistelyasä taloudelliBessal asemassa olevia työiäis-joukkoja,
joita heidän yhteiset etunsa liittävät yhtei­seen
taisteluun; yhteistä vihöilirta vastaan, joka on niin
arjmoitomäh: työläisomaisla, eitä sen l^iestyminen
pejol^ ja kauhistuksella oman tuo^
«JiopäiväMä lähestymisestä^
set työväenijoiAof ovat takeena; ^'itä, että tärnä liike
ei yoi enään tekemällä tehdenkään tulla pildcuporva-rilliseksi
ja joka teorioittensa ja j^iteiskuntätieteen-sä
ja vieläpä ptuhtaan esimerlUcinsä voimallia: vetää yhä
BUurfBnapiä lyöläismassoj
ny l i s ^ ; painol^^^ H^"*»^,, e«ä vain palkkatyöläinen
oi\ mahdoIU^^ Vain
p^lkkalcoyhälistön^^^ m
iren järjesitöllincn voima oh takeena siitä että meidän
taiste^inme on iuokkataislelua työvaatteissal:^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
yoiiriain i>aljous
^^^^^^ Voimain kasvMnisen merk­kinä
on pidettävä niitä valtavia työyäenlJäTJeslöja, joir
ta' ori: jö toiminnassa .eri mai^^^ ja jotka; viittaavat
kailddalia yhä yaltavampaan työväen luoldcavoiraain
liikehtimiseen. Lähtemättä tällä kertaa tarkastelemaan
lähmimn työläisten valtiollisia j«
mittakoon tässä muutamia numeroita taloudeilisten jär
jestöjen kasvusta viime v^^^ Yleensä ovat aiiuria-tilliset
jänjratöt kaikissa massa jäsenmääräärisä näh-dien
kasvaneet valtavasti.' Ensi sijalla on Saksa, jossa
ammattiyhdistysten, toisi sanoen eri ammattiliittojen
jäsenistö vuonna 1920 oli y-hteensä 13 miljoonaa. Sen
jälkeen seuraa Isp-Britarinia, jonka amitiattijärjestojeri
jäsenluku, on 8 miljoonaa. • KolmantOTa Venäjä, jos­sa
hallituksen tilastojen /mukaan oli ammattiliiion jä-sehriiäärä
noin 7 miljooriaa. Yhdysirailioissa oli 5 mil­joonaa.
Italiassa y^^ Ranuassa 25 niilr
jponäa,: ;Tsekko-slbyaldassa 2 miljooriaa j a Puolassa
yli miljoonan jäsentä.; Näiden lisäksi on 23 muuss^
valtioösa ammattiliittojen jäseniä kussj^ih alle miljoo­nan.
.Jättäen sivuun 9 sellaista valtrpta, joista tilas­toja
ei sanottuna vuonna ollui, oli työväen ammattiliit­tojen
kansainvälirien yhteinen lukumäärä y l i 48, mil­joonaa
jäsentä.
Nämä numerot ovat mietenkiirilofeia, sillä ne osoit­tavat
sitä suurta voiman jpialjoutta, joka 8
pToleaaarisiinpaikkatyöläisiin. Sehän muodostaa sel­laisen
arineijän, jota dbleollirtedes^^^^^
riinmalla rpsvomähdilla, inkperiaiismillä käytettävissä!
geriassa asuneita arabialaisia ja ka-bylilaisia
on siirtynyt joukottain
Ranskaan ja Bel^^iaan. (Kakylit
asuvat Algerian pohjoisosassa, so­taiset
mohantetin iiskoiset, tekivät
kovaa vastarintaa ranskalaisia vas­taan
aina vuoteen 1B57). Siirtymi-sen^^
on aiheuttanut, se että Ranskas­sa
ja Belgiassa maksetaan korkeam­pia
palkkoja kuin autioituneessa
Algeriassa..
iSaman ' tiedonannon mukaan ar­vaamattoman
nopea kaivos- j a puu-tavarateollisuuden
kehitys pohjois-
Ontariossa om aiheuttanut työvoi­man
vähyyden ensimäisen kerran
monessa vuodessa. Työvoiman ky­syntä
on ollut paljoa edellä tarjon­nan.
Tämä kuulostaa kovin kum­malliselta
kun ottaa huomioon, että
koko viime vuoden Europasta kävi
vahva siirtolaisvirta Canadaan. Työ-deli^
xiassa.Tapasin toisiakin, hen-kflöitä
Venäjän pnkotelitaissa, jotka
ennemmin olivat olleet Baltimoren,
Chicagon j a Eoäiesterin pnkntehtai-den
palveluksessa. Keskustelm'sBa
heidän kanssaan minnon 'teki erin­omaisen
vaikutuksen se igaostus,
millä he koettivat saada tehtaansa
toimimaan nykyaikaisen amerikalai-sen
työjärjestelyn ni'ukaan.>
Tnotteet o^at brni.
Colren teki.sen havainnon,; että Tuotantovoimien tavaton kasvaminen on meidän t
monet Venäjän pukutehtaiden 1yö-|3yyksiä. Höyiyn j a sähkön käyttäminen, tekotapojen k S ^ * . " * ^ *^
iäiset olivat paremmassa asemassa tä edistävien koneiden myötävaikutus, tuotannon ^hä" ^
kuin olisivat oUeet muutamissa ame- minen ja sen yhä kasvavat määrät, keskusmklr^.-t.'""^'"^* ' « ^ s -
rikalaisissa tehtaissa. Tämä huo- niinen, M k k i tämä on epäilemättä mitä s ^ ^ ^ ' ' '^^^inen r i l t^
mio on todena mielenl^ntomen..a. ^ ^ ^ ^ j . ? «uta suurimmassa määrinä t y 5 n^
lä Cohen on. itse amerikalainen teh- ' _ _ . •
tailija, eikä niin ollen lähde tällais- Tämän hänunästyttävän aikakauden alussa oli aiv
ta asiaa liiottelemaan. ajatella j a yleensä ajateltiinkin, että nuo työtä väkentä""" v v •'^^'^
. «PnkuteHtaissa työläiset tekevät lisivat todella helpottamaan työläisen ponnistuksia a ^'^^^ tvi
kappaletyötä, kahdeksan tuntia päi-nen asemansa. Ajateltiin, että, tuotantovoimien sJL^^T^^
vässä. Konttoristien työpäivä on ^^^^ ^^^^^ olemassaolevan köyhvvden mZ"
kuusi-tuntinen. . V a l m i s t e l e n t u o t ^ , ^ . ^ ^ n ä ^ t ä ö M i u l e . ^ " ^ ^ ' ' ' ' ^ ^
teiden hyvyys hämmästytti minua., , .„ . , * ^J^^*'ösaan osannut ^;
Venäiän t.V«ti51itm.^5 k ^ h i t t v - ' « « « ^ kuvailla purjealusten asemesta höyrylaivoja, entisten ^ n i f '
main asemesta rautatiejunia, viikatteen asemesta niittokoneita i • v
varstan asemesta^ puhnakoneitft.: Jos hän olisi voinut kuulla illT^
neitten huohotusta, jodca ihmbtahtoa palvellessaan ja hänen
tyydyttämiseksi kehittävät suuremoia voimia Ici.m ..,„-,_-n f'^}^
Venäjän tekstiilitrusti on kehitty­mässä
sellaiseen kuntoon, että se
kykenee hankkimaan tehtaisiinsa
kaiken tarvittavan raaka-aineen.
itMoskovassa vallitsee aivan ylei-luo
teorioitaan
tään va£(taaVan
Untonsa, oriian valtiollisien' puolueensa, sanomalehdis­tönsä
ja muut laitoksensa ja näin kerran porvaristosta
ja .heidän laitoksissaan irtautuneena jatkuvasti valvo^
että nämä työväenluokan laitokset pysyvät sen luoldi:a-taistelun
taAotusperien palveluksessa. Toiset ovat
sitä miellSf elta ainoa mitä työväenliike luoU^liikkee-;
nä aäilySkseettr tarvitsee, on se, että sitä edustavain jär­jestöjen
sääntöihin l^inkertaisesti kiihotetaan lau&e,
että riiihid'otetaan amoaslaan'j/alkkatyöläisiä.
•••'^ V--•.•'''•'''•: ••'' '
' RajottuakBemme käsittelemään vain näitä kahta eh|
toa, bn meidän heti 'sanottava," että joa: viimeksi mai­nittu
sääntö^ olis}' takeena,työväenliikkeen, yallapkumo-
:*' iHo^llisena pysymUestäj niin silloinhan tämä kap^ta-ii&
t}nen>i9äail{na,in.yt jo olisi,vallankumouksellisia,jär­jestöjä
täynnä,silla kaitdtiallahan me näemme palkka­työläisistä'
miiodostettuja järjestöjä j a silloinhan - me
• kieltfiisiriime' sen tosiasian; että ^palkkatyöläinen voi ol­la
tpiyöskin TanholUinen ja jöiitua mitä" mustimman
taanifunulcseh aseen&anlajaksi^. Palkkatyöläinen sejlai^^^
, V seitaan e}}o1e ipikäm vhenkilö^^ jota, kapitat-
Hsl)- riUsäS ja ^ortaa' ja vip hänen tyontyjoksistaan ny»
kyisen .jirjestolmän perusteflla säännöllisesti määrätyn
osaxu Palkkatyöläinen on kapitalistisen järjestelmän
tulos j a kapitalistisen järjestelmän päämäärään kuu­luu'
kiinteästi palkkatyöläisten säilyttäminen 'sellaisina
Icuin ne yleensä nyt tunnetaan, nimittäin tietämättö­minä,
ja' s i ^
että. heidän ;elämänrt>yrkiroyksensä ja tarpeensa tulevat
; kaikkien paihaitenr tyydytetyksi kapitalistisessa järjes­telmässä.
Siksipä me juuri näemrodkin toisten palk­katyöläisten
j a vielä mitä kurjimmissa oloissa raata­vien
^uskollisesti, seuraavan työnantajainsa neuvoja, kun
taas' toiset ovat oppineet tuntemaan itsensä ^ rijstetyA
luokan jäsepinä. ja sellaisina ryhtyneet toisten luokka-tietqiäuuteen'^
heränneiden .^työläisten kanssa i^akenta-tnaan
työläisten vallankumouksellista luoVkataistelulii-keltä.
-
' K u n Marx Icirjotti «Kommunistisen Manifestin» lop­puun
tuon kaikkina aikoina työläisten mieliä sytyttävän
lauseen; että «Kaikkien .maiden työläiset, liittykää yh­teen,
» teki hän sen siinä tietoisuudessa, että samalla
kun V tuo. kehotus: on tarkolettu yksinomaan työläisilie.|
niin jo luonnostaan lankee^ että yksinomaan työläisissä
tulevat nuo sanat herättämään yasläkaikua ja vain
työväen kerrokset voivat löytää niistä oman elämänsä
sisällön. Hän tiesi, että" Kommunistisesta Manifestis­ta
ci voi kolaan tulla asetta porvariston käsiiri, pait­si
mahdollisesti niille yksityisille porvariston jäsenil-)
le, jotka kapitalistisessa kilpailussa ovat sortuneet
työläisten, joukkoon. Kommunistisen Manifestin pe­riaatteet
ovatkin juuri kaiken aikaa olleet takeena sii­tä,
että ,,8e «n aina - säilynyt vallankumouksellisen ja;
\ vain vallankumouksellisen työväenliikkeen tulkkina.
Ei; voida käsittää työväenliikettä ilman periaatteita
j a niihin perustuvaa ohjelmaa. Ja pankaamme mer-j
kille, että ne ovat juuri periaatteet ja niihin perustuvat
ohjelmat ja käytnnölliset taistelut, jotka kaUckina
aikoina ovat .suoritUneet seulomiset työväen liikkeis­sä,
^jatellraajnme, että silloin kun jossakin työväen
johtanut palkkain korottamiseen.
New Bnmswickin maakunnassa
on 600 sahamyllyä, joissa vuosittain
työskentelee 9,000 miestä, heidän
yhteinen palkkansa .tehden > $5,700,-
000. , ^
Cubassa on ammatittomia siirto-laistyöläisiä
paljon yli tarpeen.
Näitten työläisten lukua Cubassa
ovat pääasiassa lisänneet Etelä-Eu­ropasta
saapuneet siirtolaiset.
Tsfikko-Slovakiasta kerrotaan, et­tä
Praakissa on joku aika sitten
käynyt Ranskan sokeriteollisuuden
edustaja tarkoituksella palkata 2,-
000 tsekkosslovakialaista työläistä
Ranskan sokeritehtaisiin ja sokerin
puhdistuslaitoksiin. ' Praakin työ­väen
keskushallinnon kerrotaan eii
. - - - t suurempia voimia kuin maaoallnn t i V ^
nen käsitys, että työläisten ihmisten ja työjuhtain voimat yhteensä - jos hä^
on paljon parempi kuin ennen eotaa.!. ,. . . j , ' . ^ , v - . . i ~- ^ ^^^^^^^^ nahda a i
LukutaidoSom^tta koetetaan t a r - * " " ^ ^ ; ! ^ P " " * . J y ^ ^ ^ ^ ^ ^ hetkessä muuttuvat ovibi, ikkunoiksi, t>W
mokkaasti vähentää työläisten kes- "»^«^ e. ihmiskadfii mihin melkein ollenkaan koskematta - i T .
kuudesta. Neuvosto-vi.rkailijat tar- han olisi saanut nähdä avaria ver^aita, joissa valmistuu tukuttain j a lt
joavat palkintoja tehdastyöläisille, ^neita vähemmällä ^öUä kuin entisellä mestarilta meni yhden ainoa ken
jotka vuoden kuluessa oppivat lu-gän pohjaamiseen — jos olisi saanut nähdä tehtaita, missä ionku^V^-
kemaan ja kirjottamaan. 'pahasen valvonnan alaisena pumpuli muuttuu kuteeksi: oikemmin l
cKaikissa tehtaissa on sovietin u ... M . • • • . V .. ' . . P"^e""n»n kuin
ed:SSa,^oka^öl^^^^ p^^,^^^^sa^m7taitUrik^^^^ ääressä - jos hän olisi^nä-on
määräämässä hinnan k a p p a l e - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^"^ «"«nnattomia rama-työstä.
Useihin pukutehtaisiin sijo-l™®"'»!'^ »ai olisi nähnyt hienoja koneita, jotka valmiitaval pienen pienii
tetaan parhaillaan kovalla kiireellä taskukelloja tai nähnyt kuinka timanttiporal puhkasevat ikikalHoideD on­kalolta
— jos hän o l i s i voinut mieleensä kuvailla sitä suunnatorAa lyö-voimain
säästöä, mikä seuraa Irikeyhteyden vilkastumista ja j d a t^
kee mahdolliseksi; että Austraaliassa tapettua lammasta voidaan syödä
tuoreena Englannissa, kai että lontoolaisen .-pankkimiehen iltapäiville
saama käsky täytetään San Franciscossa saman päivän ammuna — jos-uusia
nylcyaikaisia koneita.
«RAICin tässä maassa oleva sih-teenrahastonhoitaja
Jacob Potofski
sanoo Cohenin raportin vahvistavan
niitä lausuntoja,. joita on saatu suo­rastaan
syiidikaatilta.'cVenäjän pu- „ . . . - ,~
kutehtaat ovat käynnissä täydellä "an olisi vomul mieleensä kuvailla niitä satoja tuhansia keksintöjä, jo«-
äivät vieläkään ky- ta tässä on vain aniharvoja mainittu, — niin mimmoiseksi häneo
olisikaan tä)tynyt ajatella ihmiskunnan vastaavia yHteiskunnallisia oloja?
voimalla, mutta eivät
kene tyydyttämään kotimaista ; ky­syntää.
RAIC aikoo lähettää lisää
venäläiselle'^ syndikaatille
järjestössä; joko uniossa, taildca--valtiolli8essa puolu­eessa^;
tulee kysymys valinnan toimitamisesta vallanku­mouksellisemman
ja vähemmän vallankumoidcsellisen
suunnan välillä, niin mihinkä sillä jouduttaisiin, jos
tätä 'suunlariitaa ruvettaisiin radcaisemaan vain palk­katyöläisten
^ ja palldcatyöläisten sellaisenaan kahteen
.karsinaan' erottamisella. Samalla työmaalla työsken­televistä
työläisistä: voi toinen omata selvemmän luok-
' katietoisuuden^ kuin loinen. Hiilenkaivajain järjestös­sä
esiintyy nykyään kaksi jyritästi toisistaan eroavaa
Tosin suurin osa tästä armeijasta .pantiin nnperialisti-sen
maailmansodan aikana kahleisiin, palvelemaan noi­den
suurrosvx>jen taricoittiksia, työnnettiin rintamille
ja mobilisoitun sotatarvetehtaisiin. :
Jos tämä suuri pälkkaköy^älistöarmeqa olisi täysin
luokkatieloista ja vallankumou5sellisen aatteen innos­tamaa,
ja jos sillä o l i sitä vastaavat järjestöt, niin voisi
se järidperäisellä liikehtimisellään raviistaa pois kapi­talismin
kahleet dfcuisiksia]oa«si ja muodostaa yhdes­sä
yallankumoidcsellisiin poliittisiin p^iolueisiin koulu-yan
palldcaköyhälistön kanssa kansainvälisen neuvosto^
valtaliilon, ottaa haltuunsa tuotannon välineet, turva­takseen
asemansa ja murskalakseeh kapitalistiluokan
voimat ja pystyttää työväen tasavallan. . ;
asettuneen vastustamaan* työläisten
siirtoa Ranskaan. :
Tanskassa on työttömyyttä. Työ-viraston
tiedonaAnon mukaan siellä
on 20,000 työläistä pakollisesti jou­tilaana.
iSaksan markka on. niin sunnnat-tomaäti
laskenut, että nelihenkisen
perheen kaikkein välttämättämim-piin
tarpeisiin neljän viikon ajalla
on laskettu tarvittavan l'6S'fi55,-
870,900,000 markkaa.
Hampurissaon 53,000 työläistä
joutunut joutilaaksi ja kriitillinen
teollinen lamaannus on vallitsemas­sa.
Norjassa syyi/kautena," elokuusta
lokakuuhun 1923, työttömien luku
lisääntyi ^ noin kuudella tuhannella.
Työttömiä kaikkiaan on 16,650 hen­keä
eli• 3& ' jnrosenttia -vähemmän
kuin oli vaj^taavana aikana edellise­nä
vuotena. . . '
Ruotsissa. ,on työttömyys viime
aikoina vähentynyt. Tämä on joh­tunut
hallituksen varaamista hätä­aputöistä,
jonka seurauksesta työt-tömäin
luku yhdessä kuukaudessa
laski 9,918:sta . kuuteentuhanteen
yhdeksäänsataan yhteentoista.
Työviraston yllämainitussa kirr
jeessä ei puhuta mitään Yhdysval­loista.
Mutta^ tiedetäänhän, että
siellä on työttön^iä jo aika paljon
ja että heidän lukunsa pärvä päiväl­tä
lisääntyy. .Tähän saakka^ei kui­tenkaan
ole kuulunut mitään ' siitä,
ryhtyykö hallitus' minkäänlaisiin toi­menpiteisiin
työttömien tilan helpot^
tamseksi.
pääomaa
j a ;on; päifeiilläari ryhtynjrt osake
mjryntiiri; Ariierikän järjestyneen
työväestön keskuudessa.»
Venäjän pukuteolli^uu-den
kasvaminen
uutisia
New Yorkin-tekstiili- ja pukuteol-lisuutta
edustava jokaisu «Daily
New jRecord> julkaisee, juuri saa­mansa,
raportin,' jossa kerrotaan Ve­näjän,
pukuteoUisuuden tuotannon
nopeasta lisääntymisestä j a työn te­hostumisesta
venäläisissä pukuteh­taissa.
Ra^portti perustuu pukutehtailija
Abraham Cohemn haastatteluun,
jossa <Recordin> sanojen mukaan
ilmeni «ilahduttava kuvaus Venäjän
pukuteollisuudesta>. Cohen on hil­jattain
. saapunut Venäjältä.
•Kaikki tehtaat, joita Cohen kävi
tarkastamassa^ > toimivat Yleisvenä-läisen
Pukusyndikaatin johdolla.' Yh­tenä
suurimpana sijottajana syndi­kaatissa
on Venäläi»-Amerikalainen
Teollisuuskdrporatsioni ; ,ÖRAIIC)';
jonka ovat . muodosttaneet Amalga-mated
" Clothing Workers järjeStön
jäsenet. Joitaldn päiviä sitten tämä-
«Hyva lapsi •uutclee. vitsaaiua»,
lausui viisas Salomona .Samaa tulee
ajatelleeksi niistä suomalaisista työ­läisistä,
;; jotka kortteeripaikkanaan
pitävät sitä vapaussodan* muistoksi
pystytettyä boording haussia, jonka
omistaja pelkää sellaista. paikkaa,
joka haisee «ryssälle». Tästä talosta
ja'.tämän- staapin värikäämäriä. on
ulo.s annettu joitakin paperinlap-pu;
J8, joihin hankitaan suomalaisten
nimil, joiden pitäisi hankkia suo­malaiseen
kirkkoon saapuneelle au
tuuden levittäjälle Suomen varakon­sulin
paikka Torontoon, josta palk­kiona
nimensä' antajalle vakuutetaan
konsylin hankkivan työpaikkoja se­kä,
avustavan muissa vaikeissa teh­tävissä
kansalaisia.' .Juuri : noille
Suqmen • valkaisijaiirhoiMe sopiikin
tuollainen" oniari idtsansa nuoleske­leminen,,
mutta järjjestyneet suoma-
Iäiset työläiset'tietysti tähän, kuten
kaikkiin muihinkin järjestymättö-riiien
työläisen puuhiin, suhtautuvat
tavalla^ joka on seuraava: Herrat
konsulit ja 'heidän virkansa ja ni­mittäjänsä
eivät meitä vähääkään
liikuta, sillä tähän maahan tultu­amme
joudumme hnolefoimaan itse
itsestämme, ikuten kotimaassamme-kin,
sillä .siellä' jo ' olemihe oppineet
sanantavan, «herrojen kanssa kun/
lähtee mai^"aan ei jää roppostakaan»^
ja tässä 'konsulin hankinnassakin sa
nomme, että meille on aivan yhden­tekevää
tuollaiset herrat konsulit,
jos joskus heidän apuaan tarvit­semme,
niin dollarit, monet selityk­set
4a vaikeudet on läpikäytävä en­nenkuin
ipikkuasiamme saamme se­lostettua/
jos sellaista joskus sat­tui^
Sanalla sanoen olisi paljon
hyödyllisempi, kun ei olisi ; koko
konsulia eiikä; edustettavaa maata­kaan,
tuhansilla työläisillä olisi pal­jon-,
vl-^hemmän kärsimyksiä epäile­mättä,
sillä raakuus, jota Suomen
valtaluokka on <hapjottanut ja har-jottaa
yhä edelleen työväenluokkaa
kohtaan, ei löydä vertaistaan. J a
siksi järjestyneet työläiset olkoon
ne minkä kielisiä tahansa, inhoavat
sanotunlaisia _J)arbaarisuuden 4iar-jottajia,
seikä niiden kannattajia.
Hänen johtopäätöksensä ei olisi tarvinnut ainoastaan mieliku>itul^
Perustua, vaan se olisi esiintynyt päivän selvänä seurauksena siitä,
mitä hän silmiensä edessä näki. Hänen sydämensä olisi sykählänjt,. kolo
hermosto olisi vavahtanut niinkuin vavahtaa karavaanin nääntynjl koi-k
i j a , joka kummulle noustuaan huomaa silmiensä edessä keitaan värijä-väh
vehreyden j a suihkuavan veden kimmellyksen. Selvin piirtein olisi
hänen eteensä ^kuvautunut, kuinka perustuksia myöten nuo uudet voi^
mat yhteiskuntaa kohottavat, kuinka ne köyhimmänkin pelastavat puut­teen
xnahdollisuudesta j a heikoimmankin leipähiioHen kuluttavasta lus^
kasta vapauttavat Hänen riiieleensä olisi piirtynyt kuva sellainen, joäsi
tietee^ .Qijuuttamat luoriiionvöim^^ öVät . otlarieet kantaakseen ihmikun-nari
entiseriorjantaakan, jossa,rautajänteet ja törässuonet ovat köyluniy
mänkin työläisen elämän pelkälcsi juhlaksi muuttaneet, johka loistoäsa
kaikki ylevät ominaisuudet j a j a l o t heiiigenlahjat ovat saaneet Särettömätt
tilan kehittyäkseen.
N i i n hän olisi kuvitellut j a n i i n olisi käynytkin, elleivät kaikki nämä
edistyksen j a tieteen voimat olisi joutuneet kapitalistisen järjestelmin TS-likappaleeksi,
joiden avulla ny m o i n e n ihmisluokka toista sottaa ja pi-:
tää sitä orjuudessaan.'.
vomisen, koska ette itsekään ' voi
valhei&ksi väittää, ,etteikö uskonnon
nrm^ä aina ja kaikkialla palvella
riistäjien- etuja ja samoin menette­lee
tämäkin täällä oleva • suomalai­nen
kirkkokunta. Avosylin ilmoitta­vat'
ottavansa' vastaan pe Suomesta
tulleet raukat, jotka ovat olleet a-vustamässa
työläismurhia jä että tä­mä
toteutuisi ovat (keskuudestaan
löytäneet olion, joka omaa etuansa
silmällä pitäen pitää boarding hous-sia
sanotunlaisille «kaineille» ja sa­maa
; kaikkialla;; Uskonnon nimessä
ulosannetaari 'Port' Arthurissa Suo­men
varakonsulin toimittamaa sa­nomalehteä,
joka edustaa valkoval-lan
raakuuksia ja "koettaa edes ot­taa
minkälaista on punainen _ terro­ri.
iKuinka ne tässäkin maassa te-r
kevät sitä j a sitä, siis vkoetetaari
kylvää vihaa jäitjestyneitä työläisiä
vastaan ja joka kylvö viedään a i ­na
maan 'hallitusrirastoihin asti,
jonka itse tämän paikkakunnan en­tinen
suomalainen kirkkomies; sie­lunpaimen,
Mr. Henrikson eräässä
julkisessa tilaisuudessa totesi sano­malla,
että hän itse on nähnyt
«suuret kasat meidän Vapautta hal-litnsherrain
pöydillä>i ' Jätti sano­matta
Ocuitenkin sen, että he niitä
suuri Torontossa nykyään j a sen
johdosta on työttömäin kesbndes-sa
muodostunut sanotun niminea
järjestö, jonka tarkotu-ksena on e-tupäässä
pitää joukkokokoubia 3»
niiden kautta tehdä selkoa syistä,
jotka; johtavat työttömyyteen ja BS-malla,
paljastaa se seikka miten eri
työnantajat käyttävät tätä. työttö­myyttä
edukseen, polkien työläisten
palkat niin pieniksi kuin mabdoi-liat^.
Niinpä tämä Toronton työt­tömien
unlo on päättänyt TOStustaa
työnantajien palkkojen poliemistar-koitusta,
tekemällä (päätöksen, ettei
kiikaaii työttömistä ota vastiaa
työtä alemmalla' palkalla knin oa
sen union palkka mistä kuBoinlda ^
on kysymys työläistä tarvittaesa--
Tämä ,päätös on suututtanut työa-äntajia
j a he ovat turvaUtuiest
kirkon apuun, jossa ovat onni«5-:
neetkin. ' CoUingwood shipbtÄ
komppania on tarvinnut useita ijJ»-
meniä erilaisia ammatti- ja «is-työläisiä
tästä työttömäin jonk*5ta,
mutta palkat on /polkenut niin pie­niksi,
että alin on 25 senttiä tnnv
iiilta. Työttömät ovat kieltäytyneet
vastaanottamasta näitä tarjotwa
paikkojäV mutta työttömien -JooMo
ori monta kertaa isompi mitätön
koettavat sinnä lähettää: Tällaiseen sanoftussa järjestössä ja^nia.^ i
menettelyyn ikun turvairtuu kaikki-jkalleen en tunne union jäsenlnkna,
korporatsioni. julkaisi - «nämäiseri
puolivuosiosingon, joka on 3 pro­senttia.
«Pukutehtaissa oli amerikalaisai sivutehtäviä
koneita kaik1d8]la>, sanoi - Cohen.
cYkä^työntarkastajista, joiden kans^
sa puhuin, oli oUut työnantajana
SnelleriVnigin pukutehtaassa Phila-
Meillä Torontossa ei <4e tähän asti
ollut sanotunlaisen valtakunnan e-dtislajaa-
ja ^.^epäilemättä täaOä^ ole­vat
siiomalaiset tästä alkainkin yh­tä-
hyvin tulevat-toimeen: ja jos ne
harvat autuuden • asiain. ystävät ei­vät
jaksa agitaattoriansa muuten
pitää yllä, 'kuin hanMrimalla sille
valkohallitukselta,. oh
paljon kauniimnain tehtylopetta­malla
kokonaan tuollaisen jo ihä-vinneen
ja. ^pahasti työläisten "ve-alla
Canadassakin suomalainen kirk­kokunta,
niin on ' arka kohdistaa
voimakas vasta-agitatsiooni niiden
menettelyä vastaan silloin *kun he
koettavat hankkia tuloja vielä itsel­leen
ryhtymällä* valtiollisiksi edus­tajiksi
ja tooUaisen edostustoimen
hankkivat -meidän jSijestyneiden
työläisten nimessä, joka ei missään
muodossa saa tapÄtua. Tunnussa­namme
olkoon irti sellaisesta jou­kosta,
joka nskonnon nimessä ajaa
vallassaolevan luoikän ett^ja j a sen
kautta yhä raskaampia kaMeita työ^
väenluokan kannettavaksi.
; Kiridkokoaaat . sarlEemissa Toron­toa
«ySttömiuii «miota;'-AikaBemndn
on ; tässä lebdessäikexrotta: työttö­mien
uniori muodostumisesta To­mutta
joka tapauksessa on se toi­sella
' tuhannella, butta työttömien
luku on yli kymmenen tuhannen J»
näiriollen on Toronton kirkoille tar­joutunut
tilafeuus taasen ant^a pa^
velustaan riistäjUle. Eri iir-coij
on pidetty kiivaita puheita ja^^^
hoittavia «aam-BJa ottaa vasta^
työtä-silloin, kun sitä on
vaikka palkka onkin päje^^ P'j^
nemmäksi, sekä samaDa a n K^
arvosteltu sanottua union teiem^-;
p ä ä t ö t josta on ollut ^ ^ " ^ ' ^^
tä .sanottu fshipbuilding iompP^
on -saanut tarrittavat ts^^_
Mrion avustamana. Siis kaun.s
te' uskonnollisiin
mistetusta ja p.vhitet^
eikö jo tietämättöminbn ^ < ^ ^ _
rellä tahritun autuuden asian p£j-.rontossa. Työttömyys on kokolailla}herää j a kaannä seljaansa
:..-:•;.:;?: ;:;;:-::;H:ft^:^^:^^^^':•^s^