Vapaus, May 15, 1974

              . ' 1 . ETYKln suuret tavoitteet
:;, •/ Yksikään: viime • vuosien: kansanvälisistä kokouksista ei liene
herättänyt niin vilkasta ja laajaa yleistä kiinnostusta kuin Euroo­pan
turvallisuus- ja yhteistyökokous .Tätä mielenkiintoa tyydyte­tään
tällä heteellä kuitenkin melko niukastii Tosiin kuin ensimmäi­sessä
vaiheessa ETYK Iiii vaiheet istunnot on pidetty suljetuin
ovin. Siksi lehdet, televisio ja radio ovat joutuneet olemaan erään-laisella
tiedotusdieetillä. SS valtion Geneve-neuvotteluistaiyl^jsö saa
tietää poliitikkojen ja valtiomiesten puheista, diplomaattien yksi­tyisistä
haastatteluista • ja lausunnoista sekä lehtimiesten yksityi­sesti
keräämistä tiedoista. :
Neuvostoliijttolaisessa aikakauslehdessä Mezdunarodnaja zhisn
(Kansainvälinen elämä) on L. Lavrov tehnyt arvion ETYK:n toisen
vaiheeiisuurista tavoitteista. Julkaisemme APN:n välittämästä kään­nöksestä
lyhennelmän.-.. -
V i e E irTtmtama vuosi sitten J t un
i E T Y K : n idea esitettiin ensi k e ri
ran, monet liännessä pitivät sitä
Jähinnä poliittisena: iskulauseena
eikä reaalisena tehtävänä. Ajatus­t
a pidettiin lähestulkoon utopisti­sena.
Mutta oli muitakin kuin e-päilijöitä.
Oli myös E T Y K : n vas­tustajia
j a on vieläkin. Kysjonyk-
'sessäJ ovat" imperialistisen: leirin
läärioikeistolaiset piirit, armeijan
ja sotateollisuuden muodostaman
Iqomplieksinedustajalt, militaristit
ja revanshistiset ainekset. He e i ­vät
vieläkään halua sopeutua EIu-rooparf
tämänpäiväiseen todelli­suuteen.
Todisteena siitä on mm. laaja
artikkeli nimetä . "Potemkinin
kulissit Genevessä", jonka Neue
Ziircher Zeitung hiljattain jul­kaisi.
Tämän häijyn häväistys­kirjoituksen
koko sisältö supis­tuu
pohdiskeluun, eikö lännen
sentään pitäisi ajatella Geneven
neuvottelujen katkaisemista, kos
ka ne muka ylläpitävät jänni­tyksen
laukeamisen "illuusiota".
Taantumusvoimien on onnistu­nut
useaan otteeseen vaikeuttaa
E T Y K i n valmistelua, myrkyttää
dlmapiiri: sen ympärillä ja luoda
esteitä ja vaikeuksia sen tielle.
Näin esteiden voittaminen muun
muassa joukkotiedotusvälineissä
on ollut j a on. edelleenkin kaik­kien
valtioiden j a kaikkien yhteis-kutapiirien
ajanlkohtaisimpia teh­täviä,
mikäli ne pyrkivät todelli­seen
rauhaan Euroopassa.
E T Y K r n asialista käsititää laa­jan
alan ongelmia: poliittisia ja
llansäin^lis-oikeudellisia, sotilaal­lisia,
taloudellisia j a humanitaa-risisH^
.Ottaen - huomioon aihepiirin
lajuuden ja monitasoisuuden sa^
moin kuin omalaaituisst neuvctte-
-j
KAUNIIT KUKAT
pithäaikaisen hyvän tuttavamme
Isaac Kivistön
(Sudbury. Ont.)
MUISTOLLE
Kaivaten muistelemme,
Fanni ja Lenni Seppälä
River Drive Park Ont.
KAUNIIT
KUKKASET
Frank Tommilan
MUISTOLLE
Senja ja Vie Jutilai
V^Töntihington Ont.
KAUNEIMMAT
KUKKASET
ystävismime:
Mary Coombs
Frank Tommila
Isaac Kivistö
Helen Vauhkonen
MUIOTOLLE
Siiri ja/Arvo Wuori
BMC 42 -
R. R. 3 -Hamtsviiae, Ont.
KEVÄÄN KAUNIIT
KUKKASET
Frank Tommilan
l a .
Isak Kivistön
MUISTOLLE
Laila' ja Unto Penttinen
l|'«WTiiark»t ..Ont.
lumenetelmät osanottajavaltioiden
hallitukset päättivät perustaa
työskentelyn :.kolmivaihekaavaan
j a siiä järjestää E T Y K : n kolmes­sa
vaiheessa.
TOISEN VAIHEEN RAKENNE
: Toisen vaiheen työelinten, toi­mintaa
suuntaava keskus on koor­dinaatiokomitea,
joka kokoontuu
säännöllisin väliajoin istuntoihin­sa
valtuuskuntien johtajien tasol­la;
Edelleen toimii kolme muuta
valiokuntaa: turvallisuusvaliokun-ta
(ensimmäinen), taloudellisia
kysymyksiä . pohtiva (toinen) ja
humanitaarisia kysymyksiä käsit­televä
(kolmas).
Ensimmäisen valiokunnan puit­teissa
työskentelee, kolme alivalio-kuntaa:
turvallisuus ja valtioiden
välisiten suhteiden periaatteet; näi­den
periaatteiden tehokikuuden
•turvaaminen j a kiistakysymysten
rauhanomaiset ratkaisumenetel-mäiu;
sotilaallisen jännityksen l i e -
ventämistoimet; Toisen" valiokun­nan
puitteissa toimii viisi aliva-liokuntaa:
kauppa; teollinen yh­teistyö;
tiede j a tekniikka; ympä-sojen
tasavertaisdt oikeudet päät­tää^
omasta (kohtalostaan, valtioi­den
välinen yhteistyö sekä kan­sainvälisen
: oikeuden mukaisten
sitoiunusten tunnollinen täyötämi-.
nen.
Yksityisistä periaatteista ja n i i ­den
sananmuodoista sovitaan
mutkikkaita j a työläitÄ teitä kul­kien,
joilla usein risteytyvät eri
näkemykset Euroopan ja maail­man
politiikan- suurista kysymyk­sistä.
Usein käy niin,-, että yhden
ainoan lauseen j a välistä jopa y h ­den
ainoan sanan ^Inuöabstaa
päästään sopimukseen vain pal­jon,
aivan liian paljon aikaa tuh­laamalla.
SOTILAALLISEN
JÄNNITYKSEN . ^
LAUKAISEMINEN
Neuvostoliitto kannattaa sitä,
että poliittisen jännityksen lau­kaisemista
täydennettäisiin soti­laallisen
jännityksen laukaisemi­sella.
Se kuten myös useat muut
maat pitää määrätyllä tavalla
tärkeänä sitä, efctä Euroopassa
vallitsevan vakiintuneisuuden ja
luottamuksen lujittamiselksi vas­taavat
volitiot varoittaisivat toi­siaan
yhdessä sovitun menettely­tavan
pohjalla: suurista taistelu­harjoituksista
sovituilla alueilla ja
vaihtaisivat kaikkien osapuolten
hyväksjittävissä olevilla ehdoilla
kutsusta tarkkailijoita, jotka osal-
Jistuisivat sellaisiin harjoiituksiin.
Main ittuja luottamustoimenpiteitä
käsitellään parhaillaan . alivalio-kunnassa,-
joka pohtii sotilaallisen
jännityksen laukaisemiseen liit-ristönsuojelu;
yhteistyö muilla tar j tyviä kysymyksiä; Mutta töistai-louselämän
aloilla. Kolmas valio- seksi useat länsivallat ja muun
kunta johtaa neljän alivaliokun-i muassa Englanti j a Saksan liitto-nan
työtä, jotka oya't: k u l t t u u r i ; ' täsavalita tekevät tämän kysymyk-kontaiktit;
- informaatio; opetustoi-vninta.
Sitäpaitsi koordinaatioko­mitean
yhteyteen on perustettu
työryhmä, joka pohtii jatkotoi­menpiteitä
kokouksen jälkeen
(asialistan neljäs kohta). Lisäksi
toimii erityisryhmiä, jotka pohti­vat
joitakin organisaatioon ja f i -
nansseihin liittyviä kysymyksiä. .
Kaikissa työelimissä — ikoordi-naaitiokomiteasta
jokaiseen aliva-liokuntaan
tai työryhmään — ovat
edustetuina kaikki 35 osanottaja-valioSta;
Neuvotteluihin osallistuu
y i i 500 diplomaattia. Vuoden 1974
maaliskuun 1; päivään mennessä
oli pidetty 650 työelinten istuntoa
(mukana luvussa eivät ole epä­viralliset
kokoukset). Työ tapahr
tuu kuudella Jcielellä venäjäksi,
englanniiksi, ranskaksi, saksaksi
italiaksi ja espanjaksi; > '
ETYK.n PERIAATTEET
On täysin selvää, elttä ensim­mäinen
j a tärkein arvosteluperus^
te, jonka mukaan kansat päätte­levät
kokouksen menetyksen, on
sen kyky olla kouriintuntuvana
panoksena Euroopan turvallisuije-kysymylksiä
ratkaistaessa. Turval­lisuuskysymysten
joukossa, jöitka
ovat niitä tukia, joihin sen tulee
nojautua, on erityisellä sijalla r a ­jojen
rikkomattomuuden periaate.
. (Neuvostoliitto ja sosialistiset
veljesmaat pyrkivät johdonmukai­sesti
siihen, että tämä_periaate
Ilmaistaisiin täydellisen selkeästi
j a kristallinkirkkaasti. Sitä vaa­tii
Euroopan verinen menneisyys.
Siksi E T Y K : n kaikkien osanotta­jien
tulee hyväksyä j a juhlalli­sesti
julistaa rajojen rikkomatto­muuden
periaate.*Se on oleva
poikkeuksellisen (tärkeä- tapaus
Euroopan kansojen, nykyhetkelle
ja tulevaisuudelle.
:iNiiden. kymmenen valtioiden
välisten suhteiden periaatteen
ticukossa, jotka Helsingin suosi­tusten
mukaan on kitkeytettävä
iETYiK:n tärkeimpään poliittiseen
asiakirjaan, kuuluu tärkeä paik­ka
myös periaatteelle, jonka mu­kaan
toisten valtioiden sisäisiin
asioihin .ei saa ']|muttua; YMeis-kunta-
. ja poliittiselta > järjestel-knältään
erilaiset valtiot voivat
elää rauhassa ja olla hedelmälli­sessä
yhteistyössä keskenään vain
sillä välttSmättömällä edellytyk­sellä,
että yksikään niistä ei ser
kaannu (toisen sisäisiin asioihin; :^
Toisen vaiheen työelimissä
konkreettisoidaan ja; hiotaan mySs
mfuut suositusten' eofeiTytitämät pe­riaatteet.
Ne ovat suvereeni taäa-vertaisuus,
voimakeinoista tai
nirivävjjhkaamisesta pidättyminen^
(valtioiden alueeJlinen ebeya, UJa*
tojen .rauhallinen .ratkaiseminen,
ilhjnisoikeuk^en! ja ihmisen penis-vnj^
iifcaim . Imnnioittamiaen, han-'
sen johdoäta • ehdotuksia, jotka
poikkeavat liian kauas päätesuo-situksen
ulkopuolelle. Niiden eh­dotuksissa
ei ole otettu huomioon
sitä kiistatonta Itosiasiaa, että sel­laisissa
: arkaluontoisissa asioissa,
jotka koskevat valtioiden turval­lisuutta
maksimalistisilla vaati­muksilla
ja yrityksillä hankkia
joitakin yksipuolisia eituja e i v oi
olla menestystä. Ne johtavat vain
yndessä . sovittujen ratkaisujen
etsinnän mutkistumiseen^
TALOUDELLINEN
YHTEISTYÖ
Suiumerkityksinen on myös
E T Y K :n asialistan toinen kobta:
yhteistyö talouselämän, tekniikan,
tieteen ja ympäristönsuojelun : a^
lalla. Ennen kuin turvakokous J a
varsinkin, sen toinen -vaihe alkoi;
joidenkin kapitalististen maiden
edustajat olivat olevinaan, niin
kuin sellaisen yhteistyön kehittä­misestä
eivät olisikaan kiinnostu­neet
he vaan vain sosialistiset
maat. Muitta tämä oli tietenkin
vain asenne itse elämä on kumon­nut
väitteet länsimaiden muka
etulyöntiasemista kaupan alalla,
teiknologisesta, kokemuksesta jne.
Kauppoja ei tehdä' eikä tieteellisr
teknistä vaihtoa tapahdu, ellei s i i ­hen
ole keskinäistä kiinnostusta
j a ellei siitä koidu molemminpuo­lista
etua.
iKapitalistisessa maailmassa puh­jennut
energiakriisi korosti jälleen
kerran, etitä länsimaat ovat kiin­nostuneet
- T - j a voimakkaasti ovat^
kin —; ' B T Y K : n : myönteisistä tu­loksista
kaupallis^taloudellisen ja
tieteellisteknisen yhlteistyön alalla.
E T Y K : n (toisen valiokunnan työ­elimissä
muokataan tekstejä jotka
käsittelevät erittäin monia ongel­mia.
Ehdotuksia ovat tehneet use­at
maat: DDR, Unkari, Saksan
liMotasavalta, Elnglanti, Ranska,
Italia jne. Näissä ehdotuksissa on
yhteneviä piirteitä mutta erojakin
niiden välillä on. Mitä Neuvoato-
•liittöon tulee, se puoltaa muuttu-maibtoman
linjansa mukaisesti suo­tuisien
olosuhteiden, luomista suu-jrisuuntaistens;.
kauppa- ja talous­suhteiden
solmimiselle j a uusien
yhtei£ityömuotojen kehittämiselle
kapitalististen maiden kanssa.
"KOLMAS KORI"
! Asialifltan kohnannen kohdan
käsittely (yhteistyö kulttuurin,
opetustoimen, kontaktien ja infor-maa(
tion alalla) tapahtuu, kaiten
tiedämme, erityisen työläästi <, ja
kankeasti. Syyt siihen oVat ilmei­set.
Ovathan juuri näniä alat sa­malla
sekä, hyödyllisen ^^teistyön
lohkoja että ideologisen, taistehin
sillanpääasemia, taistelun joka on
jaltkunut yhtä kiivaana myös kan«
eainvälisen jännityksen liefventyrä-sä.
Kansainvälisoikeudellisten ar­gumenttien
ja diplomaattisiten sa­namuotojen
etsiökelsm julkisivun
(akana piilevät yhteiskuntajärjes;
telmiJtään erilaisten valtioiden ole-intukseltaan
luokkakantaiset edut.
Neuvostoliitto ja' sosialistisen
kansainyhteisön maat ovat useaan
otteeseen ilmoittaneet, että ne pi­tävät
luonnollisena jännityksen
lieventyessä laajentaa kulttuuri-suhteita,
kehittää yhteistyötä ope-tustounen
alalla, edistää kontakte­ja
ja levittää informaatiota. Täl­lainen
yhteistyö ja tällaiset yhtey­det
palvelkoot päätettävää: rauhan
lujittamista Euroopassa. Ne autta­vat
kansojen kesjcinäistä henkistä
rikastumista ja -ihmisyksilöiden;
v:äyde3.istymistä. Niiden (tarkoitus
ön toimia pysyvänä tekijänä kan­sojen
elämässä rodullisista,^kielsl-lisistä,
uskonnollisista ja maailman
katsomuksellisista eroista huoli­matta
j a riippumatta valtioiden
yhteiskuntarakenteiden eroista.
YKSITYISKOHTIEN
KUORMAA
Turvakokouksessa (kolmannes­s
a valiokunnassa ja sen alivalio-kunnissa)
yritetään kuitenkin jat­kuvasti
keinotekoisesti korostaa
yksityisiä-ja välistä täysin tekais­tuja
(kysymyksiä iturvakokouksen
päätavoitteiden vahingoksi. Riit­tää
viitata siihen tosiasiaan, että
asialistan kolmannesta kohdasta
läns^maai: ovat esitääneet yli 40
luonnosta julistukseksi, päätöslau­selmiksi,
päätöksiksi ja muiksi asia­kirjoiksi.
Nämä luonnokset ovat
olleet ylikuormitettuja kaikenlai­silla
yksityiskohdilla ja pikkusei­koilla,
jotka eivät kertakaikkisesti
ole paikallaan j a joita ei voida
ratkaista E T Y K :ssä. "Kolmas ko-ri",
kuten Geneven neuvottelujen
arkikielessä tavallisesti nimitetään
asialiätan kolmatta kohtaa, on säi­lytetty
sellaisilla ehdotuksilla l a i -
tojaan myöten.
Asialistan kolmannen kohdan
avainkysymys on, millä periaat-:
teellisellä pohjalla voi j a täytyy
toteutua'yliteistyö kulttuurin, kou.
ftilaitoksen, kontalkitien ja infor­maation
alalla. Tämän kysymyk­sen
vastauksesta riippuu, missä
määrin voidaan konkretisoida ne
sopimukset joihin EJTYK :ssä voi­daan
mainituilla aloilla päästä ja
mSten laajoiksi j a syviksi ne. muo­dostuvat.
Jos kulttuurivaihtoa . j a yhteis­työtä
koululaitoksen alalla toteu­tettaessa
kontaikteja kehitettäessä
ja informaatiota laajennettaessa
kaikki osanottajavaltiot todella
aikovat täydellisesiti noudattaa nii­tä
periaatteita keskinäisessä suh­teissaan,
joita -ne ovat laatimassa
— ja muuta perustaahan ei voi
ollakaan. — niin sekin tulee k i ­teyttää
asiakirjaan joka koskee
yhteistyötä humanitaarisilla aloil-
5a. Siihen velvoittavat yksiselittei­sesti
. myös Helsingin suositukset.
Jos kaikki osanottajamaat päätr
tävät olla yrittämättä puuttumista
toistensa sisäisiin asioihin „— jos
toisin olisi, kaikkinainen yhteistyö
valtioiden kesken olisi mahdotonta,
—: niin sekin määritelmä on kir­jattava
selvästi asiakirjaan joka
koslkee asialistan kolmatta kohitaa.
Eihän ole mikään salaisuus, että
juuri sen tarkoittamilla aloilla
syyllistytään erityisesti sentapai­siin
väärinkäytöksiin. Jos kaikki
turvakokouksen osanottajat lähte­vät
välttämättömyydestä kunnioit­taa
toistensa suvereenisuutta sekä
yhteislkuntarakenteidensa eroa­vuuksia
— ja ilman .sitä ei. voi
olla normaaleja valtioiden välisiä
suhlteita — niin sekin on sanot­tava
asialistan kolmatta kohtaa
koskevassa asiakirjassa:
Ja vihdoin 'kulttuurisuhteiden,
.kontaktien toteuttamisen ja infor­maation
levittämisen vakiintunei­suuden
ja,laajuuden luonnollinen
edellytys on, että valtiot kunnioit­tavat
toistensa perustuslaillis-oi-keudellisten
järjestdmien ja kan­sallisten
perinteiden, lakien ja ta­pojen
omalaatuisuutta. Jos lähde­tään
realistisista ja^rakentavista
vaikuttimista, niin millaisin, johto­päätöksin
voitaisiin perustella luo­pumista
vaatimuksesta," että näi­den
määritelmien tulee kuvastua
asialistan kohnatta kohitaa koske­vassa
asiakirjassa: Sellaisia johto­päätöksiä
ei ole eikä voi olla, mi­käli
halutaan Eiiroopan«turvako-feoukselle
suurta menestjrätä myös
aisialistan tämän kohdan^ suhteen.
JATKOTOIMET
Ovatko Euroopan turvia, ja yfe-tteistyökokouksen
tehtävät flopulli-iäesti
öelvitetyt siellä hyyäksytyin
jpä&töksin vai tarvitaaxd^lturvftv
Toronto Pian sen .jälkeen
kun saatiin tietää, että liittovaa-l
i ' pidetään henäkuun 8 pnä, Ca­nadan
kommunistisen puolueen
keskuskomitean kokouksesta i l ­moitettiin,
että puolueen vaalioh­jelma
esitetään 22 :lle edustajako­koukselle,
mikä pidetään toukok.
18—20 pnä Weätbury hotellissa,
Torontossa.
Tätä sääntömääräistä edustaja­kokousta
on valmisteltu ; noin 3
kuukautta j a samalla kertaa siitä
'tulee nyt lähtököhita puolueen vaa­likampanjalle.
V Ennakkotietojen
mukaan kommunistinen puolue n i -
"mittää nyt enemmän ehdokkaita
kuiivvuosikausiin.L
laborislejakin
syytetään
mädännäisyydestä
Lontoo. — Hallitsevan Labor-puolueen
apulaisjohtaja Edward
Short sanoi viime viilfon maanan­taina,
että hän on äskettäin saa­nut
kuudeksi vuodeksi korrupr
tiosta vankilaan tuomitulta erääl­tä
puoluepomolta rahaa, mutta
hän .väitti, että tämä raha tuli
laillisten kulujen maksuksi.
Mr. Shortin lausunto edustaa
viimeisintä vaihetta- pitkäaikai­sessa
lahjus- j a korruptio-skan­daalijutussa;
mikä aiheutti jo tätä
edeltäneen konservatiivihallituk­sen
yhden ministerin eron..
Skandaali paljastui Euroopan
yhtenä johtavana arkkitehtinä
pidetyn John Poulsonin vararikr
kotila-kuulustelusta. Pouloon sai
5 vuoden vankilatuomion syytök-^
sestä, että hän. oli lahjonut kun-nallisviranomaisia
rakennusura­koiden
saantia varten.
Mr. Short esitti yllämainitun
lausuntonsa sen jälkeen kun pai­kallinen
puoluepomo, Dan Smith
sanoi erään televisiohaastattelun
yhteydessä, että hän on. maksa­nut
mr-r^Shortille$I;200i •
Mr.: Short kiisti lausunnon
väittäen, että hän on saanut vain
S600 . matkakulujen, ateriain,
asuntojen ja puhelinsoittojen kor­vaukseksi
puoluetyöstä viimeksi
kuluneen 10 vuoden ajalta.
Kiinteimistö-liikennöitsijä mr.
Smith tuomittiin toissaviikolla
osallistumisesta "korruptio-verl:-
koon". kuten oikeuslaitos asian
esitti. Toinen laboristien paikallis
poliitikko, Andrew Cunningham
tuomittiin 7 vuodeksi vankilaan
samantapaisesta rikoksesta.
Realismiin sisältyy .voimakas puo-leaisa
vetävä voima. Taiteessamme
on realismi saamassa, uusiutuvia il'
meitä, . val(rinivarealismi ön väisty­mässä
ja elävöitynyt ote on työnty­mässä
taiteilijoiden tiedon ja taidon
välittää metsurin hiMsen - ja. työn^
täyteisen arjen, jossa on myös si­jansa
letkeällä mielenlaadulla. Mark­ku
Keräsen maalatdiset sisältävät;
omintakeista ja lähes karheaa: ilmet­tä,
jonka pohjalla voi kuvitella kumi-^ i
myötä esiin. Realismin sisällöllinen sevan kummallisen naurun. Elina
suunta, sen suhde todellisuuteen on
parhaimmillaan lämmintä kosketusta
elämään. Pessimistinen ihne on
huuhtoutumassa ja tilalle on hyvää
väQhtia tulossa kriittinen optimismi.
Suomen Taiteilijaseuran 79. vuo­sinäyttely:
on ennätysmäisen, laaja.
Vuosihäyttely järjestetään tänä vuon­na
kuudella eri paikkakunnalla: Hel­singissä,
Jyväskylässä, Kemissä,
Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Vaa­sassa.
Näyttelyyn osallistuvat taitei­lijat
(yhteensä 269) jakaantuvat
myös alueellisesti ympäri maata.
Narkomaaneille
"onnen pdtku"
YHTEYS ELÄMÄÄN
Helsingin Taidehallin näyttelyvali-koima
. tarjoaa virkistävän elämyk­sen.
Se vaikuttaa kuin valonsäde pil­viseksi
puvifoutuneelta taivaalta.
Kiinnostus realistiseen kuvaan ja sen
tarjoamiin mahdollisuuksiin näyttää
•Iällä hetkellä otevan voimakas; Rea­lismin
uusi tuleminen ei ole jäänyt
vain käväisyksi, vaan se on tehnyt
itsensä tykö ja jäänyt taloksi.
Maalarit ovat Taidehallin näyttelyn
voimahahmot. Lauri Räikkösen maa­laus
Solidaarisuustyössä ottaa va­kuuttavasti
katsojan vastaan; Räik­kösen
teos on yhteiskunnalliselta s i ­sällöltään
taisteluhenkinen, sen. kai­kupohja
nojautuu laajoihin : joukkoi-hm.
Räikkösen teoksessa yhtyvät
määrätietoinen poliittinen näkemys,
taiteellinen väkevyys ja lähes runolli­nen
kerronnnallisuus toimivaksi keko
naisuudeksi. Per Olov Hjortellin kol­me
maalausta . ovat hienoja suori-lultsia;
Hjortellin teosten rakenteel­lisuus,
vähäeleinen ilmeikkyys ja vä-;
riasteikon taitava käyttö riittävät va­kuuttamaan
nirsoimmanfcin arvosteli­jan.
Ahti Susiluodon kolmen suurikokoi­sen
maalauksen sarja lunastaa täy­sin
ne lupaukset mitkä edEllisessä
vuosinäyttelyssä esillä ollut teos an-
(oi. Susiluodon teoksissa on persoo­nallista
otetta, tekemisen vannaot-
•ieisuutta ja oivaltavaa yllättävyyttä,
jonka juuret. löytyvät klassisista al­kulähteistä.
Teoksien näennäisen hil­litty,
multa silti monia jännitteitä
omaava Umapiiri ja väriasteikon
hienovaraiset siirtymät vaikuttavat
puoleensa vetävästi.
Kai- Stenvall on siirtjmyt maa­lauksissaan
kuvaamaan vanhahtavan
t romanttisin keinoin maisemia. Aiem­man
valokuvarealismille tyypillisen
j kovuuden tilalle on tullut lähes liioit­teluunkin
altis tunnenlmallisuus.
IVashington U S A : n ylioikeus Paavo Tolosen maalauksessa Ti i -
julisti maanantaina, että Nixonm'Pakkatauko on tulkinta mukavan
'.lallitus loukkasi useita liittovalti-1 rentoa. Lavean kerxonnallisesti teos
on lakeja järjestäessään salakuun-'
teluja narkomaani-järjeätöjen kont
roUoimiseksi.
Tämä oikeuspäätös vapautti yli j
600 syytttttyä siksi.kun todistusai- j
nehisto heitä vastaan oli harkittu
salakuuntelun avulla. \
Asunnan - emalilaatoille maalaamat
pikkusievät muistelmakuvat- ovat
kauniita. Matti Mikkolan täplikkäät
horisonttimaalaukset erottuvat lin-j
jakkuudellaan, ja Urho; Lditisen
Kouluppia, joka on myös näyttelyn
vanhin maalaus-(v. 1915)^ Mee hy­vin
toimeen-nuorempiensa kanssa, i
TODELLISIA MUOTOJA
Luliumäärällisesti on veistoksien
osuus näyttelyssä pieni. Osaltaan nii­den
laadukkuus' kuitenkin korvaa
niukkuuden. Raimo Metsänheimon
-kaksi- kiviveistosta ovat tasokkaita.
Niiden realistinen muoto on moni­puolista
ja elävää, teosten pintakär
sittely on ankeudessaan vaikuttavan
todellisia, taiteilija on viimeistelyssä:
välttänyt turhat lääppimiset, ja näin
ollen on materiaalin: ominaislaatu
säilynyt. -Jarkko Rothin pienikokoi-öelt
ja niukkamuotoiset veistokset
ovat läheisiä. Veistosten miellyttä­vyys
piilee ensisijaisesti niiden vaa-
•limaitom[uu(ieHsa ja kaikenlaista kei­nottelua
välttävässä ihneessä.
Grafiikka on näyttelyssä hyvin
edustettuna. Antti Ojalan lyijykynä-piirustukset
ovat luonnosmaisia ja
suurpiirteisen rohkealla vedolla teh­tyjä.
Huolella viimeisteltyjä ja hy­vin
harkittuja ovat sen- sijaan Ola­vi
Pajulahden taitavat muotokuvia
esi.iävät värikynäpiirustukset.; Matti
Heleniuksen grafiikan aihepiiri on
ammennettu arkisesta työstä. Hele­nius
kuvaa työtä ja toimeentuloa to­tuudenmukaisella
realistisella otteel­ta.
Terho Raijaksen serigrafiat: toi­mivat
vahvasti maustetun parodian
aineksin. Teuvo Salmisen lyijykyna-piiru-
tukset vaikuttavat ylitarkassa
valckuvarealismissaan ja yksityiskoh­tien
lähes mikrosKooppisessa 'herkut­telussa
hieman luctaao työntävästi.
; Taidehallin teosvalikoima sisältää
myös käsitteellisiä kuvia, lähinnä k i ­neettisiä
ja konkreettisia töitä, mut^
ta mielenkiintoisemman ja myös mo-fiipuolisemmain
sekä kehittyvimmän
kuvan välittää esittävän taiteen
alue ja lähinnä juuri realismin lin­joilla
tai sen tuntumassa liikkuvat:
taiteilijat.
: : "Jussi Rusko, K U .
KITUPIIKKI
Pcitilas" kysyi thammaslääkäriltä:
--^Paljonko hampaan veto mak­saa?
— Kaksikymmentä kruunua.
Se on liian kallista. Voisitte­ko
kahden kruunun edestä saada
hampaan sen verran liikkumaan,
että teen lopun itse?.
kokouksen jälkeen jonkinlaista
jatkotoimintaa? Useat koordinaati-dkomitean
kokoukset, joissa tätä
kysymystä on pohdittu, todistavat
että monet osanottajat tuntevat
kasvavaa kiinnostusta laatia vas­taavia
ehdotuksia. Toisin sanoen
vallalle on yhä voimakkaammin-pääsemässä
turvakokouksen asia­listan
neljäs kohta jatkotoimeit tur­vakokouksen
jälkeen.
Tshekkoslovakia on tehnyt Sido­tuksen
;konsultatiivisen komitean
perustamisesta hoitamaan Euroo­pan
turva- j a yhteistyökysymyk­siä.:
Monet tuFvakokoukseeri" osal­listuvat
maat — Suomi, Sveitsi,
Ruotsi, : Norja, Espanja ym. —
ovat turvakokouksessa suhtautu­neet
myönteisesti Tshekkoslovaki-:
ah ideaan. Ne esittävät kantanaan,
että Euroopan ensimmäisen turr-vakokouksen
ei pitäisi umpeutua
tekemiinsä^^päätöksiin vaan ; että
toiminnalla pitäisi olla jatkoa. Jot­kin
muut länsimaat, varsinkin^e,
räät "yhdeksikköön" kuuluvat
maat, ovat toistaiseksi suhtautu^
neet pidättyvästi ajatukseen. " Y -
feiseurooppabisen sillan" rakenta­minen!
Euroopan ensimmäisestä
turvakokouksesta tulevaisuuteen
ei Itieterikään ole yksinketain-en
asia. Mutta jos se onnistuisi, niin'
JEiUroopan rauhanomaisen rinnak-kauiolon
jä yhteistyön taivaanran-^
ta varmaslti avau^isi.
KAUNIIT KUKKASET
Sulo
Merisalon
s (Sault Ste. Marie, Ont.)
MUISTOLLk
Alina ja Wm. Eklund
Helmi ja Yrjö Palomäki
Hilma ja Ensio Wuori^
Selma ja Mauri Freeman
Senja ja Edwin Suksi
Emilia ja Hannes Suomala
Katri ja Uuno Korpi
Martta Hämäläinen
Ester Jouppi
Aili ja Väinö Hohter ^
Lempi ja Lauri Jokinen
Esther ja Toby Hakala.
Anna ja Chas. Palo ;
Irja jaAati^ Koivula
Sylvi jiT^li Kiviaho..
Elina Sandh(rfln
Aino ja LauriiKokski >
Rauha ja Aimo Mäki
Lilliait Jökineii
Maiju,, Majander ,
Aini ja V i l K a i ^ p l ^
Kerttu, ja T a i ^ '
Helmi.jatOla^r
Vieno ja^lStiiil;
Impi Tommil#H