Vapaus, October 14, 1961

              '1 '
" ', i -1 i:T
Sivu 2 Lauantaina, lokak. 14 p. — Saturday, Oct. 14, 1961
V A P A U S
(UBEBTT)— Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabliäted
Nov. 6, 1917. Authorlzed
SA 'second cläss mail by ttie Post
Cffice. Department, Ottawa.' Pub-ished'
tbrice 'veekly: , Tuesdays,
Xbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd:, at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. EditorW. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario..
Advertlsing rates upon. appllcatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Can^dassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 ifif- 2 50
YhdysvaUolssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Varovaista tiinnusteliia
'Ylläolevalla otsikolla kirjoitti Suomen laa-immin leviävä työväen-lehti,
Kansan Uutiset, kansainvälisen kriisitilanteen tiimoilta seuraa-
••• vaa:
- Nyt on päästy jo niin pitkälle, että varsin pian varmaan nähdään,
minkälaiset tulokset alkavat hahmottua parasta aikaä-^käynni^3i/ole-van
Idän ja lännen tunnustelevan neuvottelukierroksen: pohjalt^-jak­san
rauhansopimuksen ja Länsi-Berliinin kysymyksen ratkaisemiseksi, y
Tämä: kierros alkoi New Yorkissa Neuvostoliiton, USAn jaiEnglännin
ulkoi&inisterien varovaisena kosketuksena ja siirtyi sitten Washingto-niin--
presidentti Kennedyn ja ulkoministeri Gromykon keskeiseen
neuvonpitoon. Perjantain istunnon tulokset saattavat tosin äkkipäätä
näyttää varsin heikoilta, sillä Yhdysvallathan jankuttaa jatkuvasti
"peräänantamattomuuttaan", toisin sanoen kieltää halunsa rauhan­omaiseen
neuvotteluratkaisuun, mutta eihän vielä näiden neuvotte­lujen;^
pohjalta kukaan ole voinutkaan odottaa mitään konkreettisia
tuloksia. Tärkein kysymyshän nyt onkin siitä, voidaanko neuvottelu­ja
ylipäänsä jatkaa, saavatko ne virallisemman muodon ja minkä-tasoisiksi
ne mahdollisesti tulevat siirtymään. Optimistisimmat hu­hut
uskovat jopa mahdollisuuksiin pääministeri Hrushtshovin ja presi­dentti
Kennedyn kohtaamisesta, eikä toisaalta kukaan tällä hetkellä
uskalla todeta neuvottelujen jatkamista kerta kaikkiaan mahdotto­maksi...-
• • •.. .' ••;
Niin varovaisia kuin tunnustelut ovatkin olleet, on kuitenkin to­dettava,
että :'o ne osoittavat Neuvostoliiton ja Saksan demokraattisen
tasavallan viime aikaisen politiikan olleen erittäin viisaasti harkittua
ja tuloksellista. Joka tapauksessa on pystytty jo näin pitkälle estä­mään
lännen ja ennen kaikkea Länsi-Saksan lietsoman kriisin puhkea­minen
aseelliseksi selkkaukseksi kolmanneksi maailmansodaksi; Nor­maalien
rajasäännösten voimaansaattaminen Itä- ja Länsi-Berliinin
välille rauhoitti ratkaisevassa määrässä tilannetta Berliinissä ja on ai­nakin
tähän saakka pystynyt katkaisemaan kärjen Länsi-Saksan pro­vokaatioilta
kehittää selkkaukset sotaan saaka. Läniilehdistön hur­jistunut
propagandakamppailu näitä rauhoittamistoimenpiteitä vas­taan
ei ole pystynyt kääntämään puolelleen edes NATO-maissa yleistä
mielipidettä, vaan päinvastoin on aikaisempaa selvemmin tajuttu
Länsi-Berliinin nykyisen tilanteen tuottama vaara kaikkien kansojen
rauhalle. "Berliini ei ole kolmannen maailmansodan arvoinen", on
todettu. Saman aikaisesti ovat Neuvostoliiton suorittamat toimenpi­teet
sotilaallisen valmiustilan vahvistamiseksi länsivaltaih hyökkäystä
silmälläpitäen osoittautuneet välttämättömäksi muistutukseksi länsi­valloille-
näiden kuolevaisuudesta, :os ne jatkavat liian pitkälle sotaan
tähtäävää politiikkaansa. -
Kuluneet viikot ovat olleet aikaa, jolloin Neuvostoliitto on vii­saalla
politiikallaan pakottanut länsivallat miettimään tosiasioita sel­laisina
kuin ne ovat ja sellaisina, miksi ne on tunnustettava. Ei voi­da
sanoa, ettei Yhdysvalloissakin tunnettaisi näitä tosiasioita. Perus­kysymyshän
on Saksan demokraattisen tasavallan olemassaolo, jolle
länsi^ei voi mitään. Huomiotaherättävin on ollut Kennedyn henkilö­kohtaisena
"lähettiläänä" Berliiniin saapuneen kenraali. Clayn lau­sunto
lehtimiehille, jossa hän kehotti länsi-saksalaisia katsomaan sil­mästä],
silmään sitä tosiasiaa, että demokraattinen Saksan valtio on
olemassa. Samantapaisia kehotuksia ovat antaneet eräät johtavat
amerikkalaiset poliitikot. Merkittävä oli myös Englannin työväenpuo­lueen
länsivalloille tekemä esitys Saksan demokraattisen tasavallan ja
sen''ilSraj an tunnustamisesta.
Jlatkaisu on kuitenkin lännen virallisella johdolla. Bonn on nyi
närkästynyt ja huolestunut ja se vetoaa niihin sopimuksiin, joihin
länsivallat ovat aikaisemmin sitoutuneet rakentaessaan politiikkaansa
väkivaltaiselle ratkaisulle Saksan "yhdistämiseksi'. Tosin puhutaan
enemmän vaatimuksesta, että "vapaa pääsy" Länsi-Berliiniin on taat­tava
ja että kysymys olisikin muka uhkasta sitä kohtaan. Näinhän ei
asianlaita ole. Lännelle on kymmeniä kertoja ilmoitettu, että aseista-riisutun
Län£i-Berliinin vapaakaupunkiasema taataan arvovaltaisiuv
min kansainvälisin takein. "Vapaata pääsyä" koskevan kysymyksen
korostettu esiinvetäminen on pelkkää hämäystä sen seikan peittämi­seksi,
että kaikkien perustana on vakiintuneen olemassaolevan valtio-tflanteen
tunnustaminen, mikä tosin samalla on sen tunnustamista että
lännen sotien jälkeinen politiikka on rakentunut täysin virheellisille
laskelmille.
RANSKAN RADIKAALIT
DE GAULLEA VASTAAN
Royan.—- Ranskan radikaalinen
puolue liittyi sunnuntaina de Gaul-lea
vastustavaan maltilliseen oppo­sitioon
ja kehotti maan kaikkia
"demokraattisia puolueita'' turvaa­maan
gaullistisen hallituksen pe­rustuslain
mukaisen vapauttami­sen
tehtävistä.
Sunnuntaina, puoluekongressin
viimeisenä istuntopäivänä, hyväk­sytyssä
päätöslauselmassa puolue
tuomitsee epäsuorasti presidentin
hänen "yksinvaltiutensa" johdosta
ja arvostelee samalla sitä, että
"presidentti" on hylännyt Alge­rian".
Kongressin pääkysymykseen
—; kuinka Ranskan demokratiaa
olisi puolustettava jos de Gaulle
yhtäkkiä ^ katoaisi kuvasta — ei
löydetty minkäänlaista vastausta.
Koniiressissa pohdittiin myös toi­menpiteitä,
joiden avulla voitaisiin
menestyksellisesti vastustaa sotilas-henkilöiden
tai fasistien vallan­kaappausyrityksiä,
jotka tähtäisi­vät
diktatuurin perustamiseen
Ranskaan.
Ranskan sosialistit, joiden katso­taan
olevan mielipiteiltään radikaa­leista
vasemmalla, vaativat äsket­täin
"demokraattisen rintaman"
perustamista, tämän rintaman teh­tävänä
olisi turvata perustuslailli­set
meneilelytavat, jos presidentti
de Gaulle jättäisi poliittisen näyt­tämön.
Niin kauan kuin president­ti
olisi vallassa, rintama keskittyi­si
"määrätietoiseen mutta raken­tavaan
oppositiotoimintaan".'
Ranskan radikaalisen puolueen
vuosikokouksen päättäjäisiksi hy­väksyttiin
, sunnuntaina päätöslau­selma,
jossa presidentti de Gaul-lea
osoitetaan sormella, vaikkei
hänen nimeään suoranaisesti mai­nitakaan.
Päätöslauselmassa nimit­täin
tuomitaan "vuoden 1958 pe­rustuslain"
järjestelmällinen rikko­minen,
joka vie Ranskaa kohti yk­sinvaltiutta".
Päätöslauselmassa sanotaan li­säksi
presidentin täydellisesti hy­länneen
Algerian, jonne ei saada
aikaani pysyvää rauhaa, ellei kai­kille
yhteisöille anneta ri ittävia
takeita olojen järjestämisestä
Ranskan ja Algerian assosioitumis­ta
ajatellen.
«"Silmät puhuvat enemmän kuin
kieli!" Tämä japanilainen sananlas­ku
toistettiin useamman kerran
Moskovan toisen kansainvälisen el»
kuvafestivaalin keskusteluissa. Use­amman
kerran se vilahti festivaalin
aikana myös Moskovan lehdistössä.
Kuinka hyvin tämä sananlasku pä
tee elokuvataiteessa sai harva se
päivä todeta seuratessaan festivaa^
Iin elokuvia: 'harvoja poikkeuksia
lukuunottamatta, se mikä saatiin
nähdä elokuvateatteri Rossijan val­kokankaalla
on ollut sekä vaikutta­vampaa,
että mielenkiintoisempaa-kuin
se mitä valkokankaalta kuului.
On epäilemättä .pai on helpompaa
selittää asioita sanoin-kuin kuvin ja
tästä "mukavuussyystä" ' johtui- se,
että saatuaan käyttöönsä pnen elo-ku;
vien tekijäl niin helposti unoh^^i
vat moniksi vuosikymmeniksi kai
ken sen minkä mykän filmin taitei­lijat
ovat keksineet ja myös teo
reettisesti perustelleet. Pitkäksi ai­kaa
ääninauha anasti itselleen fil'
meissä hallitsevan aseman.
Toisen maailmansodan jälkeen
elokuvan eturivintieteilijät alkoivat
vähitellen vapautua 1930- ja 40-lu
kujen pahimmasta ^"filmipuheripu
lista." Tämä merkitsi myös hyvin
terveellistä vapautumista elokuvan
sidonnaisuudestaan teatteriin. Mut­ta
kertovana taidemuotona :'äi elo
kuva edelleenkin sidotuksi lähinnä
viime vuosisadalla muodostunee­seen
romaanitaiteeseen. Katsottiin
välttämättömäksi, että elokuvassa
kuten klassillisessa romaanissakin
tulee olla tarkalleen sanoina seli­tettävissä
oleva juoni, johdanto, ke
hittejy ja huipentumaan päättyvä
loppu. \_
Epäilemättä elokuva 6n kuvaker
ronnallisenakin taidemuotona lä­hempänä
kirjallisuutta kuin teatte
ria. Kysymyksen alaiseksi voidaan
kuitenkin asettaa; pitääkö elokuvan
tästä johtuen rakentaa myös ai
hcensa samaan tapaan kuin tekivät
klassillisen kirjallisuuden mesta­rit?
Tätä kysymystä pohdittiin m
m. "Taiteilija ja hänen aikansa"
keskustelussa Moskovassa, jolloin
myös todettiin että tämä ei- aina­kaan
ole mikään välttämättömyys.
Ei elävässä elämässäkään ole eri ta­pahtumasarjoilla
aina selvää "alkua
a loppua". Esimerkkinä uudesta
aihekäsittelystä elokuvassa oli festi­vaalin
avajaisissa kilpailujen ulko­puolella
esitetty englantilainen Ka­rel
Reiszin "Lauantai-ilta, sunnun­taiaamu"—
r- elokuva, jolla ei ole ta­vanomaista
juonen kehittelyä, sel-vine
alkuineen ja loppuineen-''inut-ta
joka silti' kertoo erään nuoren-työläisen
elämästä pai. on enemmän
kuin useimmat ns. juonelliset fll-mit.
On kuitenkin il.iielsesli helpom­paa
luopua konventionaalisesta juo-:
nenrakenteesta elokuvassa, kuin
löytää kerrottavalle vahvat kuva-kerronnalliset
muodot. Useimmissa
tapauksissa elokuvia edelleen filma­taan
novellien, romaanien ja näy­telmien
pohalla, jolloin jo perusai-he
määrätyissä puitteissa sitoo elo­kuvien
tekijöiden kädet. Tästä huo­limatta
Moskovan festivaalin kiin-toisimmissa
elokuvissa on voitu ha­vaita
voimakkaita pyrkimyksiä ni­menomaan
kuvakerronnan kehitte­lyyn.
Arvokkaassa yksinäisyydessä täs­sä
mielessä oli festivaalin filmien
joukossa japanilaisen Kaneto Shin-don
'Alaston saari" — täydellinen
äänielokuva ilman yhtäkään repliik­kiä.
Mutta myös useissa muissa
festivaalifilmeissä oli selvästi ha­vaittavissa
pyrkimys täydentää tai
jopa korvata sanat kuvilla, ja jokai
nen onnistunut yritys tällä linjalla
tervehdittiin festivaaliteatterissa
aplodeilla.
Grigori Tshuhrain elokuva 'Kir­kas
taivas', joka palkittiin festivaa­lin
Suurella palkinnolla yhdessä Ka­neto
Shindon "Saaren" kanssa, on
teos, jonka merkittävyys piilee
muussa kuin kuvakerronnassa. Mut-
Attlee suosittelee
aseistariisumis-konferenssia
Moskova. — Britannian entinen
pääministeri lordi Attlee kehoitti
NL:n pääministeri Hrushtshovia
kutsumaan koolle maailmanlaajui­sen
aseistariisumiskonferenssin,
missä keskusteltaisiin aseistariisun­nasta
tehokkaan valvonnan alai­suudessa.
Vetoomuksen muina al­lekirjoittajina
olivat: Britannian
liberaalipuolueen entinen johtaja
Clement Davies, lordi Silkin ja
maailman parlamenttiyhdistyksen
pääsihteeri Gilbert McAllister.
Tämä trittiläisryhmä on täällä
keskustellut Neuvostoliiton viran­omaisten
kanssa maailman halli-tusasioista.
Tilatkaa Vapans!
USA suunnittelee
uutta hyökkäystä
sanoo Kuuba
Havanna. — Kuuhan- hallitus
tiedoitti maanantai-iltana, että sillä
on asiakirjatodisteita siitä, jotta
USA suunnittelee aseellista hyök­käystä
Kuubaan,
Kuuban hallitus" syyttää^ että
USA harjoittaa hyökkäysjoukkoja
20. USAn tukiasemalla yhdeksässä
paikassa Karibian meren' alueella.
Kuuban v.t. ulkoministeri Car­los
Olivares kutsui diplomaattikun­tien
ja sanomalehtien edustajat
tiedoitustilaisuuteen, missä hän
julkaisi 1/600 sanaa käsittävän noo­tin
Hän sanoi hyökkäysjoukkoja
harjoitettavan Guantanamon tuki­kohdasta
Panaman kanava-alueelle
saakka. Hän sanoo, että Panamas­sa
harjoitettavien hyökkäysjoukko­jen
yhteydessä on yli 500 lasku-varjosotilasta.
Hän syytti myös,
että asiaan on sekaantunut joitakin
Etelä-Amerikan maiden hallituksia..
Olivares selitti myös, että USA
yrittää valmistella maaperää hyök­käykselle
huonontamalla Kuuban
ja eräitten toisten maiden välisiä
suhteita.
ta tässäkin filmissä esiintyy rohkei­ta
filmaattisia ratkaisuja, jotka voi­makkuudessaan
tasaväkisesti kil-pailevat
vuoropuheiiiin ja näytte­lijäsuorituksiin
perustuvien koh­tausten
dramaattisuuden kanssa.
Lähellä "juonetonta" kerrontata­paa
ja onnistunutta filmillisyyttä si­sältänyt
oli Bulgarian festivaali-elokuva
Banka Zheljaskovan 'Kuin­ka
nuoria olimmekaan.' Aiheeltaan
tämä elokuva on kaukaista sukua'
Andrzej Wajdan "Sukuipolvelle'
kertoen Bulgarian sodanaikaisen
vastarintaliikkeen nuorimman pot
ven toiminnasta. Loisteliaan kuva-kerronnallisen
johdannon jälkeen
filmi esittää välähdyksiä kokemat­tomien
nuorten poikien ja tyttö en
ensimmäisistä askeleista vapaustais­telun
raskaalla tiellä palaten tuon
tuostakin kerronnassaan filmillisiin
ratkaisuihin. Näissä nuori ohjaaja-tar
välillä tosin toistaa itseään. Jös^
kus hänen tarkoituksensa on pa­rempi
kuin ilmaisukyky. Mutta ko­konaisuutena
elokuva osoittaa ter­vettä
ja kiinnostavaa tendenssiä.
Samansuuntaisia pyrkimyksiä voi­tiin
havaita myös unkarilaisessa
' Alba Regiassa", jugoslavialaisessa
elokuvassa "Taivaallinen osasto" ja
vähemmässä määrin, useissa m.uissa-kin
elokuvissa. \
Konrad Wolfin elokuva 'Profes­sori
Mamlock", perustuen ohjaajan
isän Fredrich Wolf in vahvaan teat­terinäytelmään,
rakentui jo tästä
johtuen ymmärrettävistä syistä
vuoropuheisiin. Mutta yhtä keskei­nen
si a kuin filmin erinomaisten
näyttelijöiden esittämillä vuoropu-heilla
on tässä elokuvassa ohjaajan
filmaattisilla ratkaisuilla, jotka ai­van
kuin symbolisoivat niitä tapah­tumia,
jotka katsoja hyvin tuntee,
mutta jotka kehittyivät vasta fit
min kertomuksen (Saksan 1933-ta-pahtumien)
jälkeen.
Päinvastoin kuin vuonna 1959
• Moskovan tämänkertaisella festi­vaalilla
ei. kuulunut vaatimuksia,
että elokuvan käsikirjoitusta pitäi­si
ehdottomasti käsitellä kaunokir-jallisesti
teatterinäytelmään ver­rattavana
teoksena. Kukaan ei
kiellä elokuvakäsikirjoituksen ja
sen tekijän keskeistä sijaa eloku­vataiteessa.
Hyvä käsikirjoitus on
tietenkin hyvän elokuvan edelly­tys,
mutta ei mis/.ään tapauksessa
lopullinen onnistumisen tae.
Oikeassa oli epäilemättä rans­kalainen
filmihistorioitsija Geor­ges
Sadoul,, joka puheenvuorossaan
Moskovassa puolusti erilaisten fil-mitieteellisten
suuntausten ole­massaolon
oikeutta. Kuten muissa­kin
taidemuodoissa, niin elokuvas­sakin,
taideteoksen humaanisen sa­noman
rinnalla tärkeimmäksi teki­jäksi
jud tekijöiden yksilöllinen
panos ja ilmaisutapa. Olisi järje-tcntä
vaatia, että italialaiset esit­täisivät
filmeissään oman maansa
talonpoikia yhtä sanattomina kuin
esiintyvät ' japanilaisen talonpojat
"Saaressa", tai että kertomus juu­talaisesta
professori Mamlockistä
tarjottaisiin pelkästään symboli­kuvilla.
Mutta kun sellaisenkin
poliittisen tapahtuman kuin, hen­kilöpalvonnan
poistamisen merki­tystä
on pystytty heijastamaan
symbolisilla luonnonkuvilla ("Kir­kas
taivas"), on elokuva kokonai-
I suudessaan astumassa vaiheeseen,
jolloin elokuvien kuvakerronnalli-
SQlta puolelta voidaan jo vaatia
vähintään yhtä paljon ja yhtä sy­vää
sisältöä kuin olemme viime
vuosikymmeninä , vaatineet eloku­vien
pääasiassa sanoilla ja näytte­li
j äsuorituksilla ilmaistuilta aj a-tuksilta.
'
Luonnottomat olivat vielä 1950-
luvulla joskus esiintyneet väitteet,
että mykän elokuvan monet saa­vutukset
ovat muka käyttökelvot­tomia
ääni- ja värielokuvan päivi­nämme.
Sen, että nämäkin ereh­dykset
ovat poistumassa päiväjär­jestyksestä
todisti osittain Mosko­van
festivaalin päättäjäistilaisuu­dessa
esitetty Leonid Lukevin suu­ri
elokuva "Kaksi elämää", jonka
lokakuun vallankumousta kuvaavat
kohtaukset toivat pakostakin mie­leen
eräät Sergei Eisensteinin
klassilliset filmit.
Silmät puhuvat enemmän kuin
kieli! Alain Resnaisen dokumentti
filmi "Yö ja usva" kertoi miljoo­nille
_ihmisille vakuuttavammin
natsien rikoksista kuin monet sa­nomalehtiartikkelit
tai pitkät kes
kitysleiritilastot. Moskovah festi­vaalilla
esitetty Jan Rybkowskin
"Tänä yönä tuhoutuu kaupunki"
antoi havainnollisemman kuvan
kaupunkien pommitusten kauhuis­ta
kuin silminnäkijöiden suulliset
kertomukset.
Toinen maailmansota jätti jäl­keensä
järkyttäviä muistoja, joita
ihmiskunta ei saisi koskaan unoh­taa.
Näistä muistuttaminen on si­täkin
tähdellisempää kun yllämme
jatkuvasti on entistäkin tuhoisam­man
maailmansodan uhka. Siksi
menneen sodan teemat yhä uudel­leen
ja uudelleen astuvat esiin eri
maiden elokuvissa. Niistä muistut­tivat-
Moskovan festivaalilla eloku­vissaan
Saksan Demokraattinen
Tasavalta ja Jugoslavia, Puola ja
Unkari, Tanska, Ranska, Italia,
Bulgaria.
Yhä useampien maiden elokuva­taiteessa
voidaan havaita edellä
viitoitettuja pyrkimyksiä vapauttaa
elokuva sidonnaisuudesta teatte­riin
ja kaunokirjallisuuteen pala­uttaa
elokuvaan mykän' filmin par­haimmat
perinteet sekä etsiä sa­malla
uusia tehokkaamia ja kan-sainvälisempiä
ilmaisutapoja. Näis­sä
merkeissä käytiin festivaalilla
usein myös kirpeitakin väittelyjä.
Mutta yhdessäkään festivaalin pu­heenvuorossa,
niin erilaisia mieli-
,piteitä kuin siellä esitettiinkin, ei
vaadittu eskapismia, elokuvan loit-tonemista
päivänpolttavista tee­moista,
elokuvataiteilijoiden "oike­utta
olla puolueettomia" tämän
päivän vaarallisessa maailmantilan­teessa.
Ja vaikka Moskovassa puhuttiin
siitäkin, että taiteilijan pitäisi oi-,
la vapaa ei yksistään -kaupallisuu­desta
vaan jopa politiikastakin, ei
tätäkään esitetty siinä mielessä, eic
tä taiteilijan tulisi- olla vapaa vas­tuusta
— ilimisenä ja taiteilijana.
Kuinka mahdoton ja anakronis-tinen
ns. puolueeton taide on,
osoittivat havainnollisesti muuta­mat
festivaalin kaikkein heikoim­mista
filmeistä —- sellaiset kuin
itävaltalainen "Suuri • konsertti",
länsi-berliiniläinen "Suuri pyörä"
ja valitettavasti myös meikäläinen
"Skandaali tyttökoulussa",
— Martti Savo.
Tukholma. —. Kahdeksan kuuba­laista
sai surmansa ja 17 haavoittui
Viimö viikon torstaina suoritettaes­sa
aseidenriisuntaa Elisabethvillen
lähellä sijaitsevassa pakolaisleiris­sä,
tiedotti YK:n Katangan-esikunta
Leopoldvillen päämajaan maanan­taina
aamupäivällä. Ruotsalainen
yhdysupseeri, everstiluutnantti Ho-kan
Hokanssoni tähdensi keskustel­lessaan
puolustusesikunnan kanssa
maanantaina päivällä, että tilanne
on sen jälkeen ollut rauhallinen,
mutta että YK:n osastot jatkavat
edelleen kotitekoisten aseiden taka­varikoimisia.
Elisabethville. — Balubalaiset
syyttivät sunnuntaina ruotsalaisia
YK-joukkoja siitä, että nämä olivat
viime torstaina surmanneet 300 hei­dän
heimoveljeään taisteluissa, joi­ta
käytiin Elisabethvillen lähistöllä
olevassa pakolaisleirissä.
Sisäministeri Munungo näytti leh­distön
edustajille 56 balubalaista,
joista eräillä oli ampumahaavoja ja.
loissaan. YK oli luovuttanut heidät
lauantaina Katangan poliisille syyt­täen
heitä "rikollisiksi --a vaaralli­siksi
johtajiksi".
SAS:n suihkuieniokone toi tänne
Suomen presidentin seurueineen
Mpnnreal. — Suomen president- 6 päivää, jonka jälkeen president-^
Elokuvataiteen nykytilanne
TOIMITTANUT EEVA
Huono-onnisia
Näyttää siltä että Hollyweodin
naisnäyttelijättäriä seuraa huono
onni — vai mitä on sanottava seu­raavasta?
Elizabeth Taylor, joka joku aika
sitten sairasti vaikean taudin, on
kaksi kertaa eronnut, kerran jäänyt
leskeksi ja monta kertaa sairasta­nut.
Marilyn litonroe, kirkkaasti loista­va
tähti, palasi joku aika sitten sai­raalasta
jossa häntä hoidettiin 'tun­ne
järkytyksestä".
Lana Turneria seuraa huono onni
monen avioliiton muodossa sekä
oman tyttärensä pistäessä kuoliaak­si
äitinsä ystävän.
Gene Tierney joutui henkiseen
sairauteen ja'on vain vähitellen al­kanut
toipua. Frances Farmer va­josi
alkoholistiksi unohtaakseen
epäonnistumisensa. Clara Bow, toi­sen
sukupolven 'Se jokin" tyttö on
ti tri Urho K. Kekkonen ja hänen
seurueensa saapuivat tiistaina, lo­kakuun
10 pnä kello 3 ip. Mont­realin
kansainväliselle lentokentäl­le
Dorvaliin. Scandinavian Airli­nes
Systemin erikoisesti varaamal­la
DC-8 suihkukoneella suoraan
Euroopasta.
Presidentti Kekkosen seuruee­seen
kuuluvat hänen rouvansa Syl­vi
Kekkonen, ulkoministeri tri A.
Karjalainen, ulkoministeriön apu­laisjohtaja
herra Max Jakobson,
presidentin henkilääkäri tri P. Soi-salo
ja hänen adjutanttinsa ma­juri
Urpo Lehto. Dorvalissa seu­rueeseen
yhtyivät Suomen Cana­dan
lähettiläs herra A.-Lehtinen
ja hänen rouvansa sekä Canadan
Suomen lähettiläs Mr. J. H. Cleve­land'
myöskin protokollapäällikkö
Mr Henry F. Davis sekä laivueen-johtaja
G. A. Mclnnes Canadan i l ­mavoimista
Valtiovierailu Canadassa kestää
ti seurueineen ylittää Canadan ra­jan
Niagara Fallsilla ja vierailu
jatkuu USA:ssa. Pohjois-Amerikan
vierailumatka päättyy Los Ange­lesiin,
mi^ä presidentti seuruei­neen
matkustaa kotiin SAS:n poh-joisnapalinjaa;
— SAS.
Pres. Kennedystä
leivottiin ritari
Washington. Presidentti Ken­nedy
sai perjantaina vastaanottaa
Pyhän haudan ritarikunnan suurris­tin.
Hän on ensimmäinen amerik­kalainen
ja tietämän mukaan kah­deksas
.koko maailmassa, jolle 500-
luvun jälkeen on myönnetty tämä
harvinainen ritarimerkki.
Ristin, jonka väitetään sisältävän
kappaleen Kristuksen rististä, luo­vutti
Jerusalemin patriarkka Bent(-
dictos, :oka on korkein Yhdysval­loissa
vieraillut kreikkalais-katoli-laisen
kirkon pääpappi. >
Vangit kertoivat YK:n sotilaiden
valaneen osan ruumiista bensiinil­lä
ja polttaneen nämä kun taas lo­put
pantiin suureen joukkohautaan.
Lisäksi he sanoivat ruotsalaisten
YK-sotilaiden takavarikoineen hei­dän
rahansa ja kellonsa. Tämän
jälkeen balubalaiset alkoivat ylis­tää
Katangan hallitusta ja moittia
YK:ta.
Yleinen syyttäjä ryhtyi maanan­taina
kuulustelemaan näitä 56 mies-vä.
Munungo ilmoittaa noin 500 nuo­ren
balubalaisen poistuneen lauan­taina
YK:n leiristä ja olleen matkal­la
Elisabethvillen lentokentälle.
Miesten kerrottiin esiintyvän kiih­tyneinä
ja uhkaavina^ He ryöstävät
a teurastavat lampaita ja lehmiä.
Paikalle on lähetetty poliisivoimia
pysäyttämään heidät "mikäli mah­dollista
ilman ampumista".
suljettuna hermosairaalaan.
Eräät monista lahjakkaista täh­distä
ovat kuolleet nuorina, Jean
Harlow, epä umala kolmekymmentä
luvulla, oli ainoastaan 26 vuotias
kuollessaan. 1937 menestyksellise­nä
mutta usein onnettomana. Jean­ne
Eagels kuoli 35 vuotiaana 1929
toivottomana —huumausaineiden ~
käyttäjänä. Grace Moore oli 35
vuotias kuollessaan toisen maail­mansodan
aikana lento-onnettomuu­dessa.
Toinen saman kohtalon alai­nen
oli Carole Lombard 33 vuotiaa­na.
Kay Kendall, elokuvien lahjak­kaimpia
koomikolta kuoli verisyö-pään
1959 vain 33 vuotiaana. Thel-ma
Todd tavattiin autostaan tapet-^
tuna kunniansa kukkuloilla eikä asi­aan
ole saatu selvyyttä. Susan Pe-ters
jäi raajarikoksi metsästysmat­kalla
tapahtuneessa onnettomuudjes-sa.
Laulajatar Jane Fromasin toi­nen
jalka murskaantui lento-onettö-muudessa
ollessaan viihdytyskier-.
tueella sota-aikana.
Ei siis näytä heillä muuta onnea
olevan kuin kuuluisuutta hetkeksi,
mutta sekin on katoavaista. Uudet ;
täbdet ilmestyvät ja entiset unohde­taan
sehän on maailman meno kaik­kialla.
Canadian Legiona on Laeombessa,AIbertassa ryhtynyt käytän­nöllisiin
toimenpiteisiin hukkumisvaaran torjumiseksi. Gull
Laken uimarannalle on paalun nokassa olevaan lasipalloon lai­tettu
suusta suuhun asetettava tekohenkityslaite, jota voidaan
käytyä hätätilassa.
Algeriassa paukkuu
Alger. — Algerian kaupungeissa
tapahtui sunnuntain vastaisena yö­nä
ja sunnuntaina lukuisia räjäh­dyksiä,
joissa Seitsemän eurooppa­laista
ja kaksi algerialaista louk­kaantui.
Algeriassa räjähti 15 pommia ja.
Orenissa 10. Pommit aiheuttivat
suurta aineellista vahinkoa.
Ranskassa räjähti sunnuntain
vastaisena yönä voimakas pommi
hotelli Chartresin ulkopuolella. Ho­tellin
omistaja, joka on poh ois-af-rikkalainen.
sai pahoja vammoja.
Pohjois-Ranskassa Tourdoingissa
kaksi pohjoisafrikkalaista avasi tu­len
eräässä kahvilassa, jolloin 5 al­gerialaista
sai surmansa.
Algerian väliaikainen hallitus ko:
koontuu luultavasti maanantain^
Tunisissa keskustellakseen lähem­min
de Gaullen viime maanantaina
pitämästä puheesta.
Granissa algerialaiset kapinalli­set
surmasivat sunnuntaina yhden
eurooppalaisen ja haavoittivat tois­ta.
Tämän lisäksi eurooppalaiset
äärimmäistä oikeistoa kannattavat
räjäyttivät kaupungissa kaksi mu­hamettilaisten
omistamaa liikettä.
JUUSTO- TAI RUSINALEIPA
1 pak kuivaa hiivaa.
1% kkp. lämmintä vettä.
3 kkp. sihdattuja jauhoja.
1 kkp. hienonnettua juustoa tai
% kkp. rusinoita.
2 rkl. sokeria.
1 rM. suolaa.
1 rkl. pehmeää sbortening.
1 kkp. hienonnettua juustoa'taii
% kkp. rusinoita.
Hiiva annetaan seistä lämpimässä
vedessä hetken sitten se sekoite­taan
ja lisätään puolet jauhoista,
sokeri, suola ja shortening. Seosta
vatkataan 2 min,, ."onka jälkeen lisä­tään
juusto tai rusinat ja loput jau­hot
käsin sekoittamalla. Astia pei­tetään
ja annetaan seistä lämpimäs­sä
paikassa kunnes on noussut kak­sinkertaiseksi.
Sen jälkeen taikina
pannaan voideltuun 9x5 leipävuo-kaan
ja annetaan taas nousta kak­sinkertaiseksi.
Paistetaan 375 F 40
—50 min.
SITÄ mmmmmmmm
JA
TÄTÄ
TUNSI
— Saitko Kallelta tuon korun?
Sehän on kaunis.
— Mutta ei ole aito.
— Tunnetko sinä korut niin hy­vin?
— Tunnen Kallen, Häneltä minä
sen sain.
LAPSEN SUUSTA
Pikku-Susänna: — Pappa, olitte*
ko te arkissa?
Isoisä: — Luonnollisesti en ollut.
Pikku-Susanna: — Mikisi te ette
hukkunut?
PÄIVÄN PAKINA
Me "saamattomat" canadalaiset
Suuri torontolainen aamulehti
kirjoitti tässä päivänä muutamana
meistä "saamattomista" eli "vel­toista"
canadalaisista oikein pitkän
ja mojovan toimitusartikkelin.
Valitettavasti emme ole voineet
muiden kiireellisten juttujen vuok­si
— hidas' hämäläinen kun olem­me
—- tähän juttuun ennemmin
syventyä.
Mainittu lehti avaa pelin kirjoit
tamalla aluksi seuraavasti:
'Canadan taloudellinen tulevai­suus
mikä näytti niin kirkkaalta
ja lupaavalta muutamia vuosia sit­ten,
on nyt ruvennut huolestutta­maan
ajattelevaisia canadalaisia,
Katsoen maan nopeata edistystä
heti sotaa seuranneen vuosikym­menen
ajalta on nyt ilmeistä, että
se johtui suurelta osalta sattuman­varaisesta
tilanteesta, mikä ei to­dennäköisesti
uusiinnu . , ."
Edeesä on siis Globen mielestä
taloudellisesti laihoja vuosia. 30-
luvuPa niitä sanottiin nälkävuo­siksi,'
kriisivuosiksi ja pulavuosik-
SI.
Mutta jos joku erehtyy nyt luu­lemaan,
että edellämainituilla
"ajattelevilla canadalaisilla" tarkoi­tetaan,
sanokaamme niitä, jotka
jo sotaa seuranneen ensimmäisen
vuosikymmenen aikana näkivät
vaaran ja varoittivat, että sitä tie­tä
kulkien ei tule kunnian kukko
laulamaan, hän on erehtynyt pa­hemman
kerran.
Niitä "ajattelevia" canadalaisia
löytyy torontolaisen aamulehden
mielestä vain niistä piireistä jotka
n.s. integraatiovillityksen aikana ja
avulla ovat myyneet kansakuntam­me
perintöoikeudetkin yhdysvalta­laisille
rahamiehille.
Viitaten erääseen herraan suu­ruuteen,
mainittu lehti kirjoitti
edelleen:
"Vastaus näihin arvoituksellisiin
kysymyksiin saadaan Canadian Im­perial
Bank of Commercen presi­dentti
Neil K, McKinnonin mieles­tä
canadalaisten suhtautumisesta
työhön, liikemenestykseen ja le­poon;
ja tämän maan epäonnistu­misesta
rahallisen innoituksen
-rohkaisun antamisesta suurempia
saavutuksia varten.
"Lyhyesti sanoen, ongelman pe­rustana
on veltostuttava kansalli-kevien
kurjuus onkin. Emme tee
enää 10- ja 12-tunUsia työpäiviä,
emmekä suostu olemaan jouluna
ja muina juhlapäivinä töissä! Seu­raus
on aivan hirvittävä. Sen si­jaan
että meillä voisi olla jatku­vasti
miljoonainen työttömien ar­meija
—- nyt on tuskin enää nel-jääsataatuhatta
työtöntä kiiremipä-nä
kesäaikana!
Ja miljonäärien pieni mutta ruo­kahalultaan
suuri kuppikunta kär­sii
siitä voittojen rajoittumisen
merkeissä; kuten se kärsii innoi­tuksen
puutetta jokaisesta verodol-laristaan.
Kuinka ihanaa olisikaan pank­kiirien
ja yleensä Suuren Rahan
miesten elää, jos finanssipääoman
ta, että me canadalaiset työläiset
ja muut pikkueläjät emme ole yk­sin
"laiskoja" ja "velttoja" - - .sU-lä
jos näitä heikkouksia määritel­lään
"työpäviän lyhyyden" ja "lo­mien"
ponisteella, niin silloin
samme nähdä, että esim. Neuvos­toliiton
kansalla on lyhin työpäivS
maailmassa ja silti he saavat van-huudeneläkkeen
nuorempina kuin
me canadalaiset. Kuinkahan "lais­koja"
ja "velttoja" neuvostoliitto­laiset
ovatkaan, kun mekin olem­me
kuulema jo laiskamadon peri­kuvia?
Asiatiedot kertovat neuvostoliit­tolaisten
olevan niin "laiskoja"; et­tä
he ohittavat muutaman vuoden
kuluttua kaikkien muiden maiden
edustajat vapautettaisiin kokonaan J tuotannon henkeä kohti — ja si-veroista,
jos^työläisillä voitaisiin
teettää lomapäiviä antamatta 12-
tuntisia työpäiviä ja jos valtion va­rustelu^
ym. menot perittäisiin yk­sinomaan
palkkatyöläisiltä ja pik-kufarmareilta.
Valitettavasti asiat eivät ole
meillä Canadassa näin "hyvin". Vu-nen'laiskuus,
mihin yhdistyy kor- meisen ajan villitys riivaa kuule-kea
verotus.
"Mr. McKinnon selittää, että ca
nadalaiset eivät ole läheskään yh­tä
työteliäitä ja energisiä kuin he
luulottelevat olevansa . . ."
Vaikka mr. McKinnon sanoi
työnan ta j äpäreissäkin ilmenevän
velttoutta", niin hänen koko pu­heensa
korosti kuitenkin sitä, että
rahamiespiirejä verotetaan muka
liiah paljon riistäen siten heiltä
"innoituksen suurempiin saavutuk­siin"
Toisaalta hän piti suuren kan­san
laiskuuden ja velttouden merk­kinä
sitä,. että meillä on muka
liian lyhyt työviikko ja liian pal­jon
lomapäiviä?
Kas siinäpä se meidän työtSte-ma
muuten velttoja ja laiskoja ca­nadalaisia.
Yksi syy siihen "voi
olla siinä, että me olemme men­neet
lian pitkälle tasa-arvoisuuskä-sitteessämme,
luokattomassa yh­teiskunnassa
sellaiseen äärimmäis-rajaan,
että on liian paljon arvos­telua
ja liian vähän hyväksymistä
liike- ja finanssimenestyksestä",
sanoo Globe.
Todellakin "tasa-arvoisuuskSsi-te"
on mennyt Torontossakin ai­van
liian pitkälle — samaa Juma­lan
Umaa saavat hengittSS Bay-ka-dun
varrella , olevat finanssipSsöt
kuin Osiiä. Spadina—College kul­massa
soppajonoon kokoontuvat
työttömätkin!
Onneksi kuitenkin-voimme tode-
1
vumennen sanoen tulevat ohitta­maan
samalla myös-kulutuksenkin
henkeä kohti —-ja siirtymään vie­lä
kommunistiseen yhteiskuntaan,
missä toteutetaan tasa-arvoisuuspe-riaatetta
jopa Raamatun sanojen
mukaisesti niin, että "joka ei työ­tä
tee, hänen ei syömänkän pidä",
ja toisaalta vielä sellaista periaa­tetta,
että "kaikilta vaaditaan ky­kyjensä
mukaan ja kaikille anne­taan
tarpeittensa mukaan." On se
komentoa kun heikommatkin saa­vat
tarpeensa tyydytetyksi yhtä
tasapuolisesti kuin voimakkaatkin.
Kun me puhumme sosialistisen
ja kapitalistisen maailmanosan vä­lisestä
kilpailusta siitä,~^ mikä yh­teiskuntamuoto
voi varata parepi- ,
man elämän kansalaisilleen, niin
silloin tuntuvat sekä Globen että..
sen suuren opettajan, mr. McKin­nonin
esitykset yhtS "tuoreilta" ja
nykyaikaisilta, kuin puheet kivi­kauden
työaseista. — Kfinsfikoura,
I
iii
f
Ai
m I
A
iii
I - • I I ' I I '' J
' I
l i ' ]f '