Vapaus, October 20, 1928

              No. 2a0 — 1^8 I^aantainä,£fekäfc^ Oct 20
ENIMNNINÖELBTÄ HRJAllISUUnA
Vapaudesta on nykyiSn saatoTiua »euraäval ea^lannmldelUel Idrjal:
Why Co-Operation,
^LS^^nlm^t^"^ s nim^täldn huoma.. IdUittelee Idrjanen
dyr«JIoiMa «ehttava vJikonen. Mutta monine ohjeineen on « erittäin
Russia Af ter Ten Years
• T5°?~ ^"«'iJ^ Ammattiunioitlen edusUjulon raportti Neu.
vosto-Venäjältä. SeUai.enaan .Jlä on .uora.taan tieteeUinen merkityk-
,en»a. K i r j M englanninkiel, on helppotajuisia, kertomUtapa miellyltiva
ja «Ien on larja mielenkuntoinen luettava. Sen hinta on 65c
ta. TSX^^O" o S r •"^'^^«^ kirjakaupas.
V A P A U S ,
Box 69, Sudbmy, Ont
Toronton uodsia
NUORlSOUITTOLAISTEIi
ILLANVIETTO
Joidenkin pioneerien siirtymistä
Kommunistiseen nuorisoliittoon tul­laan
viettämään juhla-aterialla To­rontossa,
lauantaina, marraskuun
17 päivä. Kaikki pioneerien ystä­vät
tulevat olemaan läsnä tässä t i ­laisuudessa.
Seuratkaa lähempiä tie­dotuksia.
Vanconverin uutisia
SUURLIIKEMIES VALITTU POR­MESTARIKSI
W; H . Maikin, joka edustaa kaupun­gin
suuria liikeyrityksiä, tuli valittua
uuden suur-Vancouverin ensimäisek-si
pormestariksi. Hän voitti kilpaili­jansa
nykyisen pormestarin Louis D.
Taylorin ,1,500 äänen enemmistöllä.
Kolmas pormestarin ehdokas L. Rubi-nov^
tz sai ainoastaan muutanua ää­niä.
Uusi pormestari ja valittava uu­si
kaupunginvaltuusto ottavat kau­pungin
Imllinnon käsiinsä tammikuun
2 päivä, jolloin Vancouver, South
Vancouver, j a Point Grey yhtyvät y h ­den
Imlfinnon alle.
V A A T I V A T LEIPÄPAIKKOJA
Täkäläiset konservatiivipuolueen
pomomiehet ovat kritiseeranneet
maakunnan pääministeri Toimien ja
muiden maakuntahallituksen jäsen-^
ten toimintaa, sillä he eivät ole saa­neet
erinäisiä virkapaikkoja, jotka
he katsoivat ansaitsevansa. Vaikka
hykjönen konservatiivinen hallitus
oh ollut jo. kahta kaksi kuukautta
virassa, niin se ei ole kyllin te­hokkaasti
huolehtinut niiden eduis­ta,
jotka sen asettivat satulaan, sik­sipä
hallitusta onkin muistutettava
Kuinkas muuten!
«ET SAA TULLA ELLET O LE
VARMA TYÖPAIKASTA";
kuuluu ministehn varoitus elonkor­juussa
oleville työläisille, joäa nim
eivät läSaä ole lähteneet harvestiin.
Sanoo työttömiä tulevan kesätöiden
seisahtumisen vuoksi 15,0)0—20,000:-
teen j a ätten vielä täältä harvestihi
menneet 10,000, nUn tekee se nom kol-mlsenkymmentätuhatta
joille talvikuu­kausina
ei ole työtä. Kun aina syksyi-
.sih tahtoo tulla tänne uusia tuloikkai-ta
(työttömiä) elonkorjuun loputtua,
TiMn siksi ovat esittäneet tällaisen y a -
roitusukaasin kuin myös suuret ilmoi­tustaulut
j o B . C :n rajain ulkopuolelle,
että pysyä pcäs. Kyllä se on työttönrän
työläisen kun ei edes saisi tulla puut­teellista
elämäänsä viettämään läm-pöisempään
Ihnastoon kyhnistä kes-kusvaltioista.
Sen jokseenkin tietöä
että kuinka kauvan työläiset ovat
tuollaisiin neuvoihin alistuneet, mutta
sitä ei tiedä kuinka, kauan ne vielä
siihen tulevat alistumaan.
TAVATAAN SANOA: MOLEMPI
PAREMPI
vaan nyt minä sanoisin: ei molem-äkaan
parempi. Olen tullut havaitse­maan
että me Joskus yritämme pysyä
nuorempina, sanomalla itseämme muu­taman
vuoden nuoremmaksL E n n ^
puhu siinä mielessä kun Ikäkysymystä
useinkin olemme tulleet puntaroimaan,
nim. naimisiinmenotouhuissa Jne., vaan
elämän ehtona. sUlä tiedämmehän et­tä
nykyinen työnäntajaluokka antaa
hyvin suuren huomion siUe, minkä
ikäisiä olemme. Siksi kai niitä kaik­kia
vuosia ei niin tarkoin tule pidet­tyä
mielessään. J a kuin tuohon o-maan
naamansa ei niinkään ole tut­tu
että huomaisi sen ränsistyvän.
Mutta pplshan tämä nyt on asiasta.
— NO. nyt asiaan. Sam Davmson
vaimonsa kanssa on «ivan avuttoma^
tilassa: vanhoja ovat. mutta dVat
viranomaisten tietojen mukaan siinä
ijäsäk että olLävat oikeutetut saamaan
eläkettä. D. sanoo, että hän on
sdtsemfinkymmenen vanha. Joka ikä
^dälyttää eläkettä. Viranomaiset ovat
saaneet selville, että hän on sanonut
itseänsä nuCTonmaksi heille ja he
pitävät kiinni siitä. Tämä ijäkäs työ-l
i d nm on ^ t y n y t Maxwen Bruns-vicklssä
j a sflloin ei ole ollut mitään
syii^neiden ylösmerMntäa siellä. Naa­purinsa
vakuuttavat, että Davidson ei
ole koskaan välhetellut eikä sitä nyt­kään
tee. - \.
Sellainen se <m ^l^f^^™^ köitfalb to^ ty&yvyttfimäksi
TAPATURaiAISEN KUOLEMAN
UäREJA
Roy Mattatall, 33-ikälneri.*lnioli L o -
comotiven Engineer Bloedel St. and
Welch CO. kämpällä. Kahdeksantois­ta
vuotias metsätyöläinen myös M i s -
sionissa kuoli.
SYYTE MURHASTA
on nostetu katuvaunun kuljettaa vas-taari*
yhteenajosta kuorma-auton kans­sa
joka tapahtui toukok. 23 p. seu­rauksella,
että kuorma-auton sijuri
kuoli paikalla. Kohta tapahtilman
jälkeen juoksi katuvaununkuljettaja
metsään ja oU,siellä yön." Lääkärien
lausunnon mukaan oli hän ollut ko­vin
. hermostuneessa mielentilassa jo
muutamia päiviä ennen onnettomuut­ta.
, •
EI PITÄISI OLEMAN NÄLKÄÄ
kun nyt tänä "vuotena tulee viljaa
tänne neljä kertaa enempi kuin edel­lisenä
vuotena. Mutta kehuvat viljan
lähettävänsä ulos sitä myöten kuin
saapuu. Yksi seitsemästä elevaatto­rista
kuuluu olevan täysi;
JÄTTIVÄT KYMMENEN MILJOO­NAA
VANCOUVERIIN
Komisslonerln lausunnon- mukaan
vieraili täällä 1 p. tamudk. — 1 lokak-
310,120 huvimatkmlijaa, jotka ' sänt-täsivät
nqin kymmenen dollaria päi­vässä
ja keskimäärin oJivat kolme
päivää täällä. Autojen lukunmärä
15,000. • .
KAKSI ISOA RAKENNUSTA'
pitäisi alettaman rakentamaan luke-kaupuhgllle.
$6,0Dp,p00 maksavan ho­tellin
rakentamisen pitäisi alkaa tule­van
kuun alussa. ValmHna pitäisi sen
oUa 1930 keväällä. Medical B u U d h i i^
rakentaminen myös . pitäisi alkaa,
vaikkei vielä päivän iMiälle öle"kaan
määrätty niinkuin tämän toisen. Pal­jon-
mahdollista, ettö tämä on vain
touhua vaalin aikana, silK onhan, s i ­tä
vaikka minkälaista meinizikiä: Nyt
nyksisten kaupungin vaalien aikana
on vaatimat taksat, joten hekin voivat
sitte maksaa. Nyt he ovat kuitenkin
rohkaisseet luontonsa j a vieneet^ nxlfe-his,
luvaten 2.75 koortiita^ Cälutn s i i ­nä
kämpille menoa vastaan xnitään
olekaan. Se vaan oli. omituista, että
sinne koetettiin ( t f ^ miehet valiten,
sucrasanalsexnmat jätkät, varsinkaan
ne jotka uniotoiminnassa öv^t jossain
tehtävissä, eivät päässeet kämpille yk­sikään,
vaikka-Aikaisemmin luvat­t
u - i h a n täydellä suulla. Se*''osottaa
sitä, että japparit muka valitsevat
ouelestään mieleisensä miehet, jotka
katkaisevat alle union taksojen.
Eiköhän japparit suuresti erehdy
näissä laskuissa. Olen vanha, että
miehet lämpille^mentjraän muutanian
päivän sisällä panevat union vaati­mukset
sisään, j a jolleivät japparit
lupaa maksaa, niin julistavat kämpät
lakkoon. Siis menetellen niinkuin vii­me
edustajakokouksessa tehdyt pä5-
töksemnie velvottavat." Siinä onkin
jappareille selvä" vastaus m o i f ^ me­nettelyynsä,
kun käyvät järjestyneitten
työläisten VqpR<;a kleräilemään.
Muuten tuntuu vähäni biijikun . r i n ­taa
nostattavan, kun ön .hiin pitkälle
edistynsrt työväen toiminnassa, että
on saanut nimensä Japparien mus-tallellstalle.
— Vanhanmaan mullikka.
TYÖPAIKOILTA
Kämppäkirje
tVhite & Plaant kämpÄIta No 3.
Hyvin harvoin näkee tojotuksla
tältä alueelta. Mutta miksi? — i f i n un
luullakseni, suurimpana tekijänä on
laimea järjestyminen ja erittäin kur­jat
työsuhteet. Kaikki katsoo parhaak­si
olla vaiti Ja niin saa jokainen itse
kohdaltaan "nähdä j a kmilla".
Työolot täällä on todella tavaUlsta
kiurjemmat. Monien vuosien hakkaus-aikana
on metsät paenneet useampien
mailien taakse, kämpän pysyessä pai­koillaan.
Ja ne hakattavat metsän
jäännökset ovat - - lÄin syystulvan
aikana — veden * vallassa, että on
miltei mahdottomuus siellä työsken-kun
kaupunginmajurikin on nostanut
kunnianloukkausjutun yhta paikkakun­nan
Isointa lehteä vastaan. Kaupun-glnmajurln
vlrastsäian sitä taistel­leet
Taylor ja Maikin. — Sinä on
haukuttu ja sanottu vaikkapa mitä,
että linnassa shaun naikkasl on ja
sinä olet K . K . K : n yönritareita Jne.
S. J . OSASTON KOKOUKSESSA
oli esillä sanomalehtien ja kh-jalU-suuden
levitys ja kehotettiin asiamie­hiä
ripeämpään toimintaan, kuin myös
valittiin yksi asiamies lisää, tov. Ny­gren.
— Niin ripeään toimintaan asia­miehet!
Ja työlälstoverit, tilatkaa ja
lukekaa sellaista kirjaJlisuutta ja leh­distöä,
joka etupäässä antaa tilaa sel­laisille
urhoollisten työväenluokan
taistelijoiden asian selostamiselle kuin
Suomen nyt '^äskeinenkin kommunis*
ti juttu. Sillä rehellishiä työläishiä l u u -
lisihan meidän antavan edes senver­ran
huomiota, että seuraamme heidän
kohtaloaan, joka ovat valkoisen halli­tuksen
käsissä. Mutta ki}n näenune
sellaisiakin lehtiä keskuudessamme,
Joissa on vaikka kuinka tilaa kuvine
j a "sanasijoUle'.. mutta ei VBan anneta
tilaa sellaisille kuin eslA. tov. Arvo
Tuomisen puheelle, jonka Jokainen a i ­kaansa
setutiava työläinen haluaa lu<
neliä.
Hakkausmaksu (5 dollaria tupla-koortl)
ei mikään liuono olisi, jos
kaikki olisi kuten "förnpäUä tulisi: o l ­la,
j a jos kysyraytaiessä oUsl tavallinen
tuplakoortl, mutta kuii täällä tm
käytännössä niin sanoakseni "Jalostet­tu"
koortl. Nimittäin tämän paikka­kunnan
jappari oh katsonut ennen
käsitetyt mitat mitättömän lyhyiksi Ja
ottanut päivä^rjestykseen uuden ""Ja­lostamansa"
mittajärjestelimän. Jota
meidän on käytännössä toteutettava.
Mitä taasen tulee kämpiään, jossa
asuname. on se kalkin puolin puutteel
Unen, Josta en Iralua ruveta sen •enem
pää selostamaan.
Metsämiehet. En ehdota teitä —
ainakaan ensitilassa — turvautumaan
White & Plaxmt-alueen metsätöihin
Mutta jos olosuhteet sen niin määrää
niin, tervetuloal
toUe j a . Fnrt Arthurin kannatusren-J
kaän r . - jä U:i^ara Jfahjukselle. joilf-ta
saimme e r i r £ ^ voimlsteluvälinei-tS
vapaasti käyttää.
KulssiemmeN onnistuminen kuitenkin
parl^fl^tpn johtui kyvykkäästä johta-jastanmie,
toveri Ahtiosta. Bza kykeni
täyttäiäSän tehtävänsä yh" tolveittem-me.
Hänelle parhaat kiitoksemme u h ­rautuvaisesta
taröstSän.
Nyt. kun nämä kurssit ovat loppu­neet
j a opi^Iaat hajaantuneet kukin
paikkakunnilleen, el piiiä unohtaÄ
saatua opetusta eikä Jää.dä velttou­teen,
vaan tehdyn kasvatuistyön hmos-^
tamina jokaisella paikkakunnalla voi­mistelu-
j a xu*heiluseurat pystyyn ja
ripeään toimintaan. Työväen urheilua
ja voimistelua kannattavat joukot e i ­vät
saa jättää yksin näitä nuoria to­vereita
ponnistelemaan, vaan on heitä,
aina Innostettava. Yksilönä he sortu­vat
», mutta tietoisina joukkoina voi­tamme
kaikki esteet; Nähi tehdessäm­me
kurssimme vastaa niitä tarkoituk­sia
mitä varten niitä tänne on hom­mattu.
— Yksi joukosta.
Maatyöläisten kansaip-välisen
Uiton kon-
Maatyöläisten Vkahsainvälisen Uiton
5 fömgressi pidettiin syyskuun 23—26
pnä Pragissa. Kongressiin osallistui
mmi.'Sudmen aJaatyöväen liitto. öUen
se ensi keiran edustettuna kansain­välisen
liiton kokouksessa. Tätä osal­listumista
tervehdittiin Uolla muiden
maiden edustajain taholta. Kongressin
ensimmäinen päivä kiUul tervehdyspu-
Voimistelujohtaja-kurssit
Y l e i^tsaus Port Arthorissa jirfdetjistä
Tolmlsttaiijolitajakarsselsts^
Volmistelujohtajakurssit, jotka alet-läin
täällä 17 pnä syysk., ohnlstulvat
koko hyyin osanottonsa Ja tarkkaa­vaisuutensa
puolaa. Kurssit kestivät
kohne viikkoa Ja olivat • jaettuna kah­teen
osaan, päivä-? ja iltakursseiWn.
keoja vielä uspjampaan kertaankin,
SUOMEN LUOKKASODAN
historian näin erään vielä pienen tytön
kädessä. Kysyin, ostitko? Vastaus o l i :
"Jopatletenkin-.
Logger.
South Porcupiiie, Ont
O N K O H A N ^ J A P P A R E I I J J A M U S T A -
USIA7
South Forcupinen ympätistöh jap­parit
luulevat varmaan saaneensa i y ö -
läisistä Jcmkihlaisen niskaotteen, kun
Kynä sltoä sittfen noudatetaan muo-öollisunksia.
Nikkas-Kassu, joka näyttää heiluvan
j^jpaiien jÄänä tällä perukalla, on
onnistanut saamaan jc^takin kottaf
totppareita j a tietämättömiä di^Iväi
orjia rilr«nwpic5d käTnpaileen. Sitä aJ-nakin
osottaa trfstenicto japparien
menettely, Joöci nyt aivan vihne i S l -
vinä ovat vieneet ausbiä, kämpilleen,
Anttoni Laine j a Manu Tamier, joka
jälkimäinen on parejnrnfti kokelas a -
7flnftan, olivat luvMmeeb miehiä käm-
.^jflleen, kun ne alkava*. Vaan ovat v f i -
vyteDeet kämpille menoon; ettdva£ a la
ennenkun joka <si vmaksanut u n l -
Päiväkursseilla toimivat eri järjestöjen
kustantamat oppilaa)^ ntaJcursäellla
oli vapaaehtoiset. Kurssien johtajana
toimi toveri Y . Ahtiö. Useilta paikka­kunnilta
ei kyllak^in ollut edustajaa
näillä arvokkailla kursseilla, nihi toi­vottavaa,
kuin se olisi 'ollutkin. Jos
Vaätuisia päiväkurssllalsla olikin vä­hän,
oli , iltakurssilalsia sitä e-nemmän.
Päiväkiurssllalslin suiuresti
myöskin vaikutti työolot, ntakurssien
innostusta parhaiten todistaa se, et­tä
ne tämän kolmen viikon aikana
kykeni kasvattamaan mahtaviin ja
innostuneen "penkkivbimisteUjaln'
Joukon^ He olivat jokainen harjoltus-ilta
yhtä täsmällisesti paik<^llaan kuin
vohnistelijatkln.
Innostus Ja tovmmshenki oli krus-silidsten
keskuiid^sa eriioömalsen hy­vä.
Harjoitukset aikiiun piikin raskaat,
gillä joukossamme oli o p a s t a a n jo­kunen
harva ennen ollut voimlsteluri-vissä.
l^Lllaisen ^ukön (qjetfcämlnen
kysyy kyvykästä, j a uhrautuvaista joh­tajaa.
Toveri Ahtio on mies paikal­laan,
josta kiitos.hänelle.
Kturssien lopettajaisjuhlä vietettiin
6 pnä. lokak. Ft. Wimamln haalilla
Juhlat onnlstoL byvih. Avara Juhla-säU
oU ääriään myöten täynnä i n ­nostunutta
yleisöä, bbjdmaesitykset
palkittiin vllUnilla suoslonosotuksilla.
y<äml5telu mitä suoritettiin, oli koko­naan
uutta tällä paikkakunnalla.
Toinen^ Juhlatilaisuus oli järjeststty
8 jäivän maksi. Port Arthurin haa^
Itse. Tämä pieni haali oli niin täysi
iuihiaylelk^ että vcdniisteUjat ei tah­tonut
saada esintymlstllaa. Suuren o-san
yleisösi täytyi palata ovelta t a ­kaisin,
häkonättS mitään. Tulot mit­kä
näistä juhlista tuli, luovutettiin
kaikki kursslrahastocm.
Tahdon lausua parhaat kiitoteet
kurssllaisteh puolesta F t . Winiamln o-sastone,
jidEa äntol tämän 3 viikon a^
^an liuflnwiBtonKa vapaasti käytettä­väksemme
säkä Port AiQiurin osas^
Työpskirjailijain ja
rtaiteOijain liitto
perustettu
* . • •
Asiaa v^mistavan toimikunnan toi*
mesta oli viimekuun 30 päiväksi kut­suttu
Helsinkiin koolle koko maata kä­sittävä
työläislomäiUJäin Ja -pUrtäJähi
kokous käsittelemään ja päättämään
oman järjestön perustamisesta kynäi­lyä
ja kuvaamataiteita harrastaville
työläldlle. ,^ok6ukseen olikin saapu­nut
noin kolinisenkymmentä asianhar­rastajaa
eri tahoUta maata. Kun ko­koukselle
oli valittu virkailijat ja
Lahden oplntopälvien yhteydessä^ p i ­detyn
työlälskjmällljäln ,neuvotteluko-kouksen
asettama [ valmistava toimi­kunta
oli tehnyt selvää toiminnastaan,
ryhdyttiin keskustelemaan järjestön
perustamisesta. Lyhyen keeskusteltm
jälkeen, jossa ykshnielisestl todettiin
kysymyksenalaisen järjestön tarpeel­lisuus,,
päätettiin sellainen perustaa.
Senjälkeen läpikäytiin : valmistavan
toimikunnan valmistama luonnos Hi­ton
käännöiksi. Joka erinäisillä pie­nemmillä
korjauksilla ja muutoksina
hyväksyttihi.
Valmistavan toimikunnan toimeiAa
alustettiin kotajiikselle keskusteltavik
si kysymykset upastus- Ja neuvohta-työstä,
kustannustoiminnasta ja pro
pagandatyöstä.
Opastus- Ja neuvontatyöstä päatet
tito, että Iflttotohnikunta VBlvtffte
taan:
1) ryhtymään toimenpiteisiin siSn-nöilisestl
ilmestyvän äänenkaranrtta
Jan julkaisemiseksi, jossa jäsenistön
kirjoitelmien xihella toimitetaan -eri­koinen
opastus- ja neuvoQtaosastp.
Tämän lisäksi olisi arvokkalminat k i r ­joitukset
vuosittain julkaistaMa albu­mina;
2) yksilöllisempää opastusta silmäl­läpitäen
harkita mahdollisuuksia k i r ­jallisen
neuvontatyön toimeenpanos­ta;
3) järjestää maakuimallisia kirjalBs-heiden
pitämiseen ja sihteeristön toi­mintakertomuksen
käsittelyyn. Toi­sina
kokouspäivinä käsiteltiin seuraa­vat
asiat:
Joukkotyösopimuksen merkityksen
alusti liiton sihteeri Shmidh. tehden
alustuksessaan laajasti selkoa sopi­muksien
kautta saaduista tuloksista
eri maissa. Esitti kokouksen hyväksyt­täväksi,
että edelleen pyritään
joukkotyösoplmuksllla määrittelemään
maalalstyöväestön palkat fa työsuh­teet.
.M
harjoitbunaa terroria Ti^Äa^'
Suomen Ammattijärjestö on äskeU
täin antamallaan, jidistukselia keholtr
tanut, kaikkia työväenjärjestöjä ja
-sanomalehtiä ryhtymään päättävään
taisteluun lakonrlkkurlutta ja työnan­tajain
harjoittamaa terroria vastaan.
Omasta puolestaan qn Ammattijärjestö
julkaissut kj'symystä käsittelevän
kirjasen, jota työväestöUe järjestöjen
välityksellä Jaetaan, sekä kehoittaa
paikallisia pemsjärjestöjä toimeenpa­nemaan
suuria joukkokokouksia ja
kaikella tavalla paljastamaan lakon-rikkuriuden
häpeällisen olemuksen.
Ammattijärjestön aloite asiasta on
tunnustuksella todettava erittäin tär­keäksi,
l^keäksi ennenkaikkea siksi.
että" samalla kun taistelemme lakon­rlkkurlutta
vastaan, teemme voima­kasta
valistustyötä työväenluokan
joukkovoiman kokoomlseksi.
Xiakonfikkurien esiintyminen työläis­ten
aloittamissa työtaisteluissa, joihin
ollaan pakoitettuja elinehtoien pa-
Metsätyöläisten palkka- ja työsuh- rantamlsen puolesta, ryhtymään, ei
teista koskevan kysymyksen alusti Itä- ahrn tiedä sitä, että rikkurityön avul-vaUan
maa- ja metsätyöläisten liiton la työnantajat onnistuvat lakkoonläh-edustaja.
tehden laajalti selkoa en
maiden metsien pinta-aloista, met­sien
hakkuista vuosittain Ja työläisten
oloista sekä palkoista. Yhtyi Shmid-hin
ehdotukseen Joukfcotyösoplmusten
hyväks^^mlsestä myös metsätyölälslä
talt. tilaisuuksia, joissa työlälskynäm-jät
- esittävät khjoitehniaan;
\4) Järjes^ esitelmäsarjoja työvä­enjärjestöjen
toimeenpanemilla orpas-tuskurssellla.
Kustannustoiminnasta tehtiin seu­raavat
päätösponnet:
TyÖIäiskynäiUjän on pysyttävä kai­kessa
uskollisena luokalleen ja työs­kenneltävä
sen etujen piukaisestl. Tä­mä
koskee erittäinkin kirjallista tuo­tantoa.
Luokkartaisteliin periaatteista
ei saa tinkiä, siinäkään tapauksessa
että se olisi ehtona jonkun teoksen
kiistantCamiselle.
Työläiskynäilijän on tarjottava tuot­teitaan
etupäässä vain työväen omille
kustannusliikkeille, sanomalehdille, a i ­kakaus-
ja tilapäisjulkaisuiUe. Mitä
erityiset kirjateoksiin tulee, on tois­taiseksi,
kunnes työväestönJomat kus­tannusliikkeet
ovat ehtineet kehittyä
kustannus- Ja levityskyb^risimmiksi ja
siksi kunnes liittokokous on asiasta
toisin Inttänyt, oikeus tarjota niitä
muillekin kustantajille, kuitenkin niin.
ettei se tapahdu työväen luokkatsds-teluperiaatteista
tinkimisen kustannuk'
seUa. Ns. puolueettomiin sekä puoli-
Ja kf&oporvarillisiin sanoma-, aika­kaus-
Ja tilapälsjulkaisuihhi ei liiton
Jäsen sen sijaan saa antaa kirjoitus­taan
tai muuta tuotettaan.
Liittotoimikunnan on annettava lau­suntonsa
kirjateoksista, jOita liiton Jä­senet
Jättävät sen tarkastettavassi.
Liittotoimikunnan on myöskin aviis-tettava
jäseniään kustantajien puo­leen
kääntymisessä. TämäJi li^Jcsl
sisälsivät ponnet eräitä yksityiskohtai­sempia
asiaa koskevia määrittelyjä.
Myöskin hyväkisyttiin ponnet propa-gandatyöstä.
Liittoveroa päätettiin jäseniltä kan­taa
50 mk. vuodessa j a kannetaan
se kahdessa erässä eli puolivuosittain.
Liiton puheenjohtajaksi valittiin H .
Ahcdcanta.
l^äksyttyjen sääntöjtgnt mukaan
on liitolle v^ttava S-henldnen toi­mikunta,
jonka jäsenistä on puolet
oltava maaseudulta. Sääntöjen mu­kaisesti
vaUttiinkin sitten ORon toi­mikuntaan
4 henkilöä maaseudulta
liittäviksi ja esitti, että ahioastaan
hyvän järjestyneisyyden kautta voi­daan
saada parannetuksi metsätyöläis­ten
kurjaa asemaa.
Tanskan liiton edustaja teki laa­jassa
alustuksessaan selkoa tullikysy­myksestä
ja sen saattamisesta Työtoi-miston
käsiteltäväksi. Alustuksen joh­dosta
ei syntynyt keskustelua, vaan
jäi se--sihteeristön edelleen kehitettÄ-väksl.
Kansainvälisen filmin valmistami­nen
maatyöläisten agitatdonin väli­neeksi,
josta alustuksen oli laatinut
Hollannin maatyöväen liitto, Jätettiin
t.p. komitean .harkittavaksi ja tutkit­tavaksi
kannattavaisuutcensa nähden.
Nuorten työläisten järjestyneisyy­destä
j a niiden keskuudessa järjesty-nelsjT^
sprosentln kohottamisesta vel­voitettiin
t.p. komitea ottamaan sel­koa
ja tledoittamaan siitä eri maiden
Uitoille.
Maatyöväestön mruuttamlsta maasta
toiseen, jota on runsaammastl havait­tavissa
Tshekkoslovakiassa ja Puolas­sa,
sekä pienemmissä miäärin muissa­kin
maissa, on t.p. komitean tutldtta-va
ja tehtllvä esitys sen estämiseksi
kansainvälisen työtoimiston koni^erens
sUle. • vi|?ng
Puolan edustaja ebdotti asiaan yh
dlstettäväksl mySsTdn työttömyysva
kuutuksfen voimaan saattamisen maa-taloustyöläisiä
koskevaksi.
Kyssrmj^ kalkkien maiden maa- ja
metsätyöläisten yhdislSmlsestä yhtei
seen kansainväliseen lattooh, josta a-lustuksen
oli tehnyt Suomen Iblaatyö
väen liitto. Jäi t.p, komitean ke
hitettäväksi.
Kansainvälisen lUton sääntöihin teh­tiin
muutamia korjauksia Ja muutok­sia
joista huomattavin koskee jäsen­ten
muuttamista maasta toiseen Ja
tällöin jäsenoikeutensa säilyttämistä
Tämän muutoksen mtikaisesti säilyt­tää
Jäsen oikeutensa, Jos kuukauden
kuluessa maahan muuttonsa Jälkeen
esittäytyy sen maan liitolle. Jonkun
perusjärjestön väUtyksellÄ.
Jäsenverot päätettiin pysyttää en-nall£
uin, eli 25 saksan markkaa t u ­hannelta
Jäseneltä vuodessa.
Kansainvälisen liiton kotipaikaksi
hyväksyttiin edelleen Saksa, Ja valit­tiin
t.p. valiokunta myös täältä uudel­leen,
samoin llitpn sihteeri valittiin
uudelleen.
Seuraava JECansaiväUsen liiton ko­kous
pidetään vuonna 1930 Varso­vassa.
teneet työläiset nujertamaan, mutta
kaikkien työtaistelujen pitkäaikaisuus
melkein poikkeuksellisesti johtuu rtk-kurityövohnan
käyttämisen mahdolli­suuksista,
mikä useimmiten on työn-antaJakapitallsteUle
"hyvta kallista
lystiä". Mutta työväen joukkovohnan
vaamatonta kurjuutta, <disiTat kaikille
työläisille tunnettuja, n i i n : ehdotto­masti
työväen taistelurintama kapita­lismia
vastaan olisi yhtenäinen j a s a ­malla
voimakas.' Jos käsitettäl-
Ruotsin vaalit
j a neljä Helsingistä, sekä 6 varajä­sentä.
Joista niinikään puolet maa­seudulta
ja puolet Helsingistä^ —
Sääntöjen mukaan valitsee, lilttotoimi-
Jcunta keskuudestaan 5-henkisen toi­meenpanevan
valiokunnan juoksevain
asiain bctftamlsta varten.
Ruotsissa äskettäin toimitetut val­tiolliset
vaalit ovat viime päivinä
olleet tavallista suuremman huo­mion
esineenä Europän lehdistössä.
On kiinnitetty erikoista huomiota
siihen, että sekä äärimmäinen va­semmisto
että oikeisto saavuttivat
odottamattoman suuren vaialivoiton.
Kommunistisen puolueen saama ää­nimäärä
kohosi lähes 140 prosentil-a
j a oikeiston lähes 50 prosentilla,
äänestykseen osaaottaneiden koko­naislukumäärän
kohotessa vain 33.7
)roBentiila edellisten vaalien tulok.
siin verraten. Kommunistien saama
edustajamäärä kohosi kaksinkertai­seksi
j a oikeistokin kohotti edustaja­määräänsä
huomattavasti.
Oikeisto nimittäin sai 8 uutta
paikkaa so8dem:ltä. Mutta tosiasia
on, että tuo määrä piisi merklttäväs-i
pienempi, elleivät porvarit olisi
olleet vaaliliitossa.. Jo edellisissä
vaaleiä^ai 1924, oli tilanne sellai.
nen, että sosdemit olisivat saaneet
6 edustajaa vähemmän kuin-he s a i -
vatj jos porvarit olisivat olleet l i i t ­toutuneet.
Muuan ruotsinmaalainen
porvarOehti päättyykin tarkastelus­taan
sellaiseen tulokseen, että oi.
keisto o l i d saanut nytkin 6 paikkaa
vähemmän, jos se ei olisi ollut vaa­liliitossa
toisten porvarien "kanssa.
Talonpoikaisliitto olisi niinikään saa-
Seuraava liittokokous pääteUihi p i ­tää
pääsiäisenä V. 19» Helsingissä.
Kokouksessa liittyi perustettuun jär­jestöön
kolmattal^mfflentä jSsentS.
nujertamisessa ovat he valmiit mln-kälaislhi
uhraukslhi tahansa.
Tosin se aines, joka lakonrikkurlt
muodostaa, on sangen khrjavaa. Sen
eritteleminen eri ryhmiin on laaja jut­tu.
On asemastaan tietoisia Ja tie­tämättömiä
rlkkurelta, on enemmän
tai vähemmän rikollisuuteen vajon­neita
rlkkurelta Jne. Työtaisteluissa
mukana olleet ovat aina voineet to­deta,
että lakonrikkurlt ovat yleensä
henkisesti alamittaista, moraalitonta
ainesta. Työnantajayhtymlen järjes­tämät
lakonmurtajaln värväystolmlstot
todentaankln parhaiten onnistuvan
toimissaan juuri sellaisilla paikkakun­nilla,
joissa työväen järjestötoiminta
oli kokonaan tuntematonta. Se on siis
tletänfittömyys. ja ennen kaikkea tie­tämättömyys
työväen Järjestöjen toi­minnasta,
joka on pohjimmainen syy
lakonrikkurlksi ryhtymiseen.
Svrarimmaksi osaksi ovat lakönrik-kurit
ruumiillisen työvoimansa kaup-paajia,
siis työläisiä. Jos jcapltaiis-mln
olemus, ne syyt, jotka aiheutta­vat
työväestön keskuuteen lanoin k u -
sUn, miten kapitalistit valta-asemansa
säilyttämiseksi taistelussani työvÄeo-luokkaa
vastaan esiintyvät ? yhtenäi­senä,
sekä käyttävät siinä suuria t a ­loudellisia
arvoja, nihi tuskinpa työ­väenluokasta
yhtään lakonrikkuri»
lähtisi. Sitävastoin työväenluokka el
koskaan voi taistelussaan nojailtua
muuhun, kuta kesktoäiseen yhteenkuu­luvaisuuteen.
Vaikka edellä on osoitettu Uetäm&t-tömyyden
olevan pohjimmaisen syyn
lakonrikkurlksi alentumiseen, niin n y ­kyaikana
el tietämättömyyttä voida
pitää minään puolustuksena häpeälU-seen.
Ja työväen etiija vastustavaan
rikkurlhommaan ryhtymiselle. Kalkki»
työtaistelut syntyvät perusteellisen
vahnistelun Jälkeen, j a niiden alka­minen,
samoinkuin työtaistelun a i ­heuttaneet
syyt, ovat sanomalehtien
yjn. tiedonantojen välityksellä aivan
yleisenä tietona.
Mutta nykyaikana huomaanunekln
lakonrlkkuriuden eslintjn^än hulikanls-mln
merkeissä. Joka paikassa missä
työnantajat hankkivat lakonrlkkurelta
varustavat he ne aseilla ja annetaan­pa
ohjeita miten nUtä on " t a r ^ n v a a -
tlessa" käytettävä. ' Lukuisat mellas­tukset,
murhat, y.m. konnantyöt, Joita
lankonrlkkurit ovat tehneet, toteavat
tuon aineksen moraalittomuutta. Suu­rin
syyllisyys tässä suhteessa lankeaa
niille työnantajUle Ja heidän rikkd-rlvärvääJlUeen,
jotka lakonrikkureiia
aseistavat. Näin sila rikkurin työ.
Ja rikkurin elämä on kaiken IhmlselU-syyden
ulkopuolella.
Taisteluun lakonrikkuriutta vastaan
on voimakkaasti ryhdyttävä. ^ Mutta
Järjestynyt työväenluokka el käylÄ
taistelussaan rikkurien tapaisia ketoon-
Ja. Sen aseet ovat tiedon aseita. Niillä
se tahtoo vaikuttaa olotilan paranta­miseen.
Miitta järjestyneet työläiset
eivät myöskään voi olla minkäänlai­sessa
kanssakäymisessä lakonrikku-rieh
kanssa. Järjestynyt työläinen
tahoo rikkuria Ja työväenluokan tuo­mio
kohtaa hänet ennemmto tai myö­hemmin.
Loi)etämmekto tälläkertaa
Riitahuhdan Esan liauseeseen: " E n ­nen
suudelma hevosvarkaalle, kuta
Bihnäyskään lakkopetturille".
"METALLITYÖLÄINEN-.
nut samasta syystä 3 edustajapaik
kaa vähemmän. Molemmat oikeisto
puolueet ovat siis saaneet yhteensä
9 paikkaa vain yhteisen vaaliliitton­sa
x>erusteella.
Mutta edustajain lukumäärän l i -
Bääntjrminen tai väheneminen ei sel­laisenaan
osoita niitä vaihteluita,
minkä alaisena Ruotsin puolueiden
väliset voimasuhteet ovat olleet valtio,
päivävaaleihin nähden edellisten
vaalien-tuloksiin verraten. Äänes.
täjien lukumääräin- vaihtelut ovat
tässä suhteessa paljon ilmaisevam-pia.
Tämän vuoksi julkaisemme
seuraavassa eri puolueiden v. 1924
vaaleissa saamat äänimäärät j a n i i ­den
väliset prosenttisuhteet sekä
samoin äskeisten vaalien tulokset.
Vuoden 1924 vaaleissa annetuis­ta
1,765,586 äänestä saivat:
l
I Ääntä % Kommunistit 63,601 3,6
Sosdemit 741,708 42,6
Liberaalit 69,627 3,9
Vapaamieliset - 228,913 13,0
Oikeisto 461,257 26,1
Talonpoikaisliitto 190,396 10,8
Vuoden 1928 vaaleissa annetuis.
ta 2,349,168 äänestä saivat:
Kommunistit
Sosdemit
Liberaalit
Vapaamieliset
Oikeisto
Ääntä
150,647
873,640
69,576
304,720
689,559
Talonpoikaisliitto 261,016
%
6,4
37.2
2,9
13,0
29.3
11,2
Numerot osoittavat, että keskus­tapuolueet
— liberaalit, vapaamie-iset
j a sosdemit — ovat heikenty­neet^
oikeisto -— varsinainen oikeis­to
ja talonpoikaisliitto — j a vasem­misto,
kommunistit, ovat vahvistu­neet,
kommunistit suhteellisesti eni­ten.
Sosdem johtajisto on selittänyt
musertavan vaalitappionsa syyksi
kaksi seikkaa: porvariston haikaile,
mättömän vaaliagitatsionin j a toisel­ta
puolen sen, että sosdem puoiue
oli vaaliliitossa kommunistisen puo-ueen
kanssa. Oikeiston agitatsiooni
cun saattoi sosdem puolueen nan-unalaiseksi
ja vaaliliito kommu.
nistien kanssa muka kirkoitti sos-
< em puolueelta äänestäjiä porvaris­ton
syliin. ,
Mitä ensinmainittuun seikkaan
tulee, niin siinä saattaa olla jon­kun
verran p^ääkin. Sosdem joh.
ajistohan on nöyräniskaisen lakei-
: amaisella e8iint3misellään antanut
siihen niin runsain määrin aihetta.
: ilutta vaaliliitto kommunistien kans­sa
sen sijaan vaikutti vain sen, et-ei
sosdem; puolue menettänyt vie.
äkin enemmän edustajapaikkoja.
Sillä kieltäytyminen vaaliliitosta
commnnistien kanssa — vaaliliitos­ta,
joka Ruotsin lakien mukaan on
puhtaasti vaaliteknillinen seikka —
olisi aivan varmaan saattanut suu­ren
osan sellaisia työläisiä äänes­tämään
kommunistisia edustajia, jot­ka
nyt vaaliliitossa ollessaan antoi­vat
äänensä sosdemeille. Sosdem
puolueen olisi ilman vJaaliliittoa käy­nyt
samalla tavalla kun nyt libo--
raalicn. -
Sosdem johtajiston työväestön e. •
tujen vastainen toiminta on ainoa-syy
Ruotsin Sosdem. pnolueeh mu-^-
sertavaan vaalitappioon. Ruotsia^
sosdem johdon työväen etujen vasr
täinen toimintahan on ollut niin
ilmeistä, että suuri osa ulkomaidenkin
työväestöä on siitä tietoinen. Tie­dämmehän,
miten Ruotsin sosdemit
ovat myötävaikuttaneet Ruotsin m l .
litarisoimisessä porvariston eduks!
työväestön käsityksiä ja etuja vas­taan.
Tiedämme, miten sosdem
puolueen sihteeri Möller pani alulle
pakkolain, joka kieltää Ruotsin työ­väestöltä
työtaisteluoikeuden. Tie­dämme,
miten sosdem johtajisto sai
Ruotsin ammattijärjestössä aikaan
kapitalistien etujen mukaisen pää.
Öksen kun se uhkasi katkaista kaik­ki
suhteensa Norjan j a Suomen iam-mattijärjestöjen
kanssa, jos nämä
hyväksyvät Köpenhaminan yhtenäi-syyskonferenssin
päätökset. J.n.e.
melkein loppumattomiin. Sosdem
ohtajisto sai nyt niittää sadon,
jonka se oli aikaisemmin kylvänjrt.
a sille tuli hyvin oireellinen kato.
vuosi.
Ruotsin kommunistisen puolueen
iänimäärän kasvaminen taas oli m i -
ä luonnollisin seuraus siitä määrä­tietoisesta
j a horjumattomasta työ­väen
etujen mukaisesta toiminnas.
ta, jota mainittu puolue on noudat^
tanut etenkin siitä lähtien kun horr.
juva Höglund kyyditettiin omiensa
luo. Öttakalla huomioon Ruotsta
erikoiset taloudelliset j a poliittiset
olofc voidaan kommunistisen puolu­een
Vaalivoittoa pitää suorastaan
yllättävänä. Ön i l ^ e i s j ^ että vaa.
lien tulos antoi sille. yhJden sellai­sen
tärkeän apnttikikohdan, johon
nojaten se voi kulkea entistä ripe-ämmässä
tahdissa eteenpäin.
METSÄSTÄJIÄ ji^^Bm: LIJMI-
- M Y R S K Y YN
Denver» Colo. — Colmradön. Wyo-mingta
ja Nenr Mexico valtioissa v i i ­me
sunnuntain tlenoIUa:. raivonneessa
lumimyrskyssä on n . 400 metsästäjää
joutunut kadcriteltn. T d s l h palkota on
satanut Itmta viiden jalan vahvuudel­le.
70 IHMISTÄ HITKKUNVT LAIVOJEN
YHTEENTÖRMÄYKSESSÄ
Shanghai, Iokak.,18.—- Tientslnlstä
saapuneet tiedot kertovat, että Takun
lähellä sattuneessa laivojen yhteentör­mäyksessä
bukkid 60 matlcustajaa jtf
10 miehisten - kuuluvaa HPtifcna^