Vapaus, October 20, 1928

              livaZ Laiiantaina, lokakmin 20 p;iiä—Sat, Oct> 20 No. 230 —
I
r
Et?
Iit
VAPAUS
A . ' V A A E A -
TOIUITTAIAT:
B. A, TESHUNES. H- SUL.1.
C. PEHKOItEN
VAPAt-S (libcrtf) ^ .
TltAUaHDCIAT: ^ „
J ^ »4J0. 6 k k . » J O . S k k . n.75 I. 1 k k . » - » • *• """^
X T k . » J » « k k . «3J0. S k k . « 2 i » i* 1 k k . ll.Oa
OMOTUSHLNNAT VAPAUDESSA:
A » i o « o i I » « » km koM. «3.6U k.k« kertM. - IChto*lm«ak*et i7'^;jSS«>t.k«i
M tauskaet.
Vsptnden toimitai: Haonnulo 207,
Ube«r Bmldin,. ii Lome St. PahelU. lOM. Po^tlc..^..: Bo» rt. Sodbarr. Qpt.
The Vtpaui
—i»>ni"liiT1i I. V. KANNA6T0. UikkeCThoittl»
Loordi Melchett puhunut Englannin
työväen nimissä
Sodao myrslq^ilFet mustenevat cistijärJestS Briandille edeTlämainltun
puheensa Johdosta. Tässä kiitoskirjel-mässä
lausutaan nun. seuraavaan ta-
Porvarivallat ovat aina huutaneet
rauhanrakkauttaan —- samalla kun o-vat
summattomat lisänneet sotava­rustelujaan.
Kansainliitossa käydään
"neuvotteluja" aseistariisumisesta, so­tavarustelujen
vähentämisestä Ja ra-jottamisesta
ja ties mistä kaikista te­kopyhistä
asioista, »amalla kun tie­tenkään
ei heillä ole lainkaan halua
mihinkään varustelujen supistamiseen.
Englannin työväen ammatillisen
liikkeen oikeistolaisjohtajat sekä
pankkien ja suurten teollisuuslaitos­ten
johtajat ovat niin täydellisesti
yksimielisiä Britannian imperialis­min
asentteja, että loordi Melcliett,
entinen sir Alfred Mond, joka on
Mond iSickel-yhliön ja Imperial
kemikaali-yhtiön päämies, saattaa
Yhdysvalloissa esiintyä Britannian
työväestön nimissä.
Todellisuudessa tuo "työn ja pää­oman
välisen yhteistoiminnan" apos­toli,
jonka ajama yhteistoiminta il­menee
yhteistoimitana vain teoUi-suusporhojen
ja Britannian ammat­tijärjestön
suurneuvoslon johtaja-juudasten
välillä työväestöä vas­taan,
ei mitenkään edusta mondis-min
(lue: hieslytyksen) uhreiksi
joutuneiden työläisten mielipiteitä.
Mutta sen karnaasti myönnämme,
että tuo loordi voi tehokkaammin
puhua J. H. Thomaksen, Ben Til-lettin,
A. A. Purcellin ja suurneu-vöston
toisten jäsenten puolesta kumouksen yleisesikunnan johdolla.
kuin mitä he itse voisivat. -Proletaarisen vallankumouksen veri-
Puheessaan, minkä loordi Mel­chett
piti New Yorkissa kansallisen
siviilitoimitsijain liiton päivällisil'
lä, hän toisti tuon vanhan jutun,
että brittiläinen työläinen ei muka
tahdo kapinoida, että se vastustaa
ko.Timunismia ja että suurlakko oli
surkuteltavan väärinkäsityksen tu­los.
Hänen esitystään kannatti läm­pimästi
John W. Davis, Morganin
pankkiliikkeen asianajaja, entinen
demokraattinen presidenttiehdokas ja
nykyään AI Smithin innokas kan­nattaja;
samaten Haley Fiske, työ­läisiä
vihaavan Metropolitan hen­kivakuutusyhtiön
presidentti; ja
niinikään tuo tunnettu lakonrikkuri
Mathew Woll, jonka ammattina on
siviilitoimitsijain liiton virkaateke­vän
esimiehen toimi sekä Amerikan
työväenliiton varapresidentin toimi
Samaan aikaan kun Englannin ja
Yhdysvaltain työväenpetturit ja hei­dän
kapitalistiset isäntänsä yhdessä
parjaavat työväestöä siviilitoimitsi­jain
liiton päivällisillä, niin Eng­lannin
ja Yhdysvaltain luokkatie-toisia
työläisiä yhdistää murtumat-tomin
sitein näiden maiden kom­munistiset
puolueet. Kommunistisen
kansainvälisen eli maailmanvallan-punaisen
lipun alla tulevat noiden,
kuten muiden maiden työläiset toi­minnallaan
vastaamaan loordien ja
työväenpetturien yhteisiin häväistyk­siin,
ettei työväeniijokka ole antau­tunut
heidän kavalluksensa takia.
Valkoterrori Kiinassa
Työtätekevät kiinalaiset joukot ei­vät
ainoastaan aseistaudu ulkomai­sia
kapitalisteja vaan- myös omiaan
vastaan, puolustaessaan taistellen
iskulauseita: "Kaikki valta työläis­ten,
talonpoikain ja käsityöläisten
edustajain neuvostoille" kaupungeis­sa
ja "Kaikki valta talonpoikain
neuvostoille" kylissä. Huhtikuusta,
1927, alkaen kiinalainen porvaris­to,
jota alkoi pelottamaan työläis-;
ten "raiihattömuudet" kaupungeissa
ja talonpoikain kapinoiininen kylis­sä,
liittyi imperialistien kanssa yh­teisrintamaan,
kohdistaen yhdistetyt
voimansa, työväenluokkaa ja talon-poikaistoa
vastaan. Kiinalainen
porvaristo yrittää murskata työläis­ten
ja talonpoikain ' liikehtimisen
ryhtymällä hyökkäävään taisteluun.
SortoioimeMpiteet, joihin Kiinan
taantumukselliset ovat aina laajasti
turvautuneet, muodostuivat vuonna
1927 valkoterroriksi, jonka vertais­ta
historia ei tunne. Kiinan porva­risto
ja sen hallitus ryhtyi imperia­listien
avulla tuhoamaan työtäteke­vän
luokan aktiivisimman, ja vai-lankumouksellisimman
osan.
'Kiinassa on laajasti käytännössä
kidutusjärjestelmä, jota ilman ei
toimiteta mitään kuulustelua. Ak­tiiviset
työläiset, ^'allankumoukselIis-ten
ammattijärjestöjen jäsenet ja
kapinoivat talonpojat, joutuvat en-simäiseksi
naiden epäinhimillisten
kidutusten alaisiksi. Kiinan kan­san
parhaiden kiduttamiset ja jouk-kotelqlukset
ovat päiväjärjestykses­sä-
kautta maian, isoissa ja pienissä
kaupungeissa sekä kylissä. Siitä on
pitkä aika kulunut kuin Kiinassa
lakattiin telottamasta ihmisiä yksi­tellen.
Kuomintang-hallitus on
tässä suhteessa etevämpi kuin keski-aikojen
inkvisitsioni. Ihmisiä sidor
taa nippuihin, poltetaan elävältä,
haudataan elävältä yhteisiin hautoi
hin, haudataan yksitellen pää jä­tettynä
maan päälle, leikataan kah­deksi,
jäsenet silvotaan ennen telo­tusta.
Hirttämisen asemasta heidät
hitaasti kuristetaan, tiukentamalla
otetta ja jälleen hellittämällä use­ampien
tuntien ajon kunnes uhri
menettää henkensä suonien puhkea­misen
johdosta. Usein pyöveleillä
on liian paljon työtä nauttiakseen
työstään; silloin ihmiset kuljete­taan
300—-400 käsittävissä ryhinissä
kaupungin ulkopuolelle ja ammu-)
taan kuularuiskuilla kaikessa hil­jaisuudessa.
Tosiasiain ja numeroi­den
puhuma kieli on usein kuvaa­vampaa
kuin' sahat .ja selostukset.
Näin .puhuvat numerot:
Huhtikuun I päivänä, riisues-saan
aseista Shanghain työväenlii­ton
lakkovartioita, Tshankaishek
surmasi yli IjOOO työläistä, ruhjoi
yli 1,000 ja yli 5,000 erotettiin työs­tä.:
• .
Samalla kertaa vangittiin yli
5,000 työläistä, joista 1,000 telo­tettiin.
Toukokuussa 2,000 työläistä ja ta­lonpoikaa
tielotettiin länsi-Hupeissa
yhden vastavallankumouksellisen
vallankaappauksen aikana.
Yli 100,000 työläistä ja talonpoi­kaa
murhattiin Hunanin maakun­nassa
toukokuun ja joulukuun väli­senä
aikana. Poliittisten vankien
lukumäärä tässä maakunnassa syys­kuun
aikana nousi 50,000 mieheen.
100,000 henkeä ammuttiin Hupeis-sa
Van Tin-Vein ja Hun Dzun-den
johtamassa valkoterrorissa.
Chu-Pei-den määräyksestä 2,000
henkeä ammuttiin.
Guansessa kenraali Huan Sho?
tsun ampui 11,000 henkeä.
Yhden päivän ajalla yli 400 hen­keä
murhattiin samassa maakunnas­sa.
Veichossa,' Hunanin maakunnassa,
vallinneen tekstiililakon aikana 300
työläistä ammuttiin Fin Yun-Sanin
määräyksestä. Yli 1,000 henkeä te­lotettiin
Sianissa, Kaifenissa ja Liya-nissa.
Kantonissa 5,700 henkeä teuras­tettiin
ampumalla, hirttämällä^ ja
elävänä polttamalla joulukuun ka;
pinan tukahuttainisen jälkeen. Ar­vion
mukaan huhtikuun, 1927, ka­pinasta
tähän päivään on 235,700
henkilöä antanut henkensä työväen­luokan
asian edestä, valkoisten ter­rorin
suoranaisina nhreina. Jos o-tamme
lukuun luokkavankien ja hei
Lisätään vain höyryä päälle sotatar-vetehtaissa
ja - entistä tuhcrfsampia
murhavälineitä rakennetaan. Kaikki
tämä tietysti lykätään sen syyksi, ettei
muka ole vielä päästy kaikista seikois­ta
täj^een yksimielisyyteen, mutta» et­tä
sellainen pian tapahtuu.
Joku aika sitten Genevessä pidetyis­sä
aseistariisumisneuvotteluissa oli läs­nä
myöskin Neuvostoliiton edustajisto,
Jcka edustajisto ehdotti täydellistä a-fieistariisumista.
Kapitalistivallat eivät
tarij;5umista. Kapitalistiyallat eivät
sellaiseen luonnollisesti suostuneet.
Eivät edes Neuvostoliiton esittämällä
pohjalla keskusteluun asiasta. Aseis-tariisiuninen
imperiallstivalloille mer­kitsisi
heidän riistomahdollisuuksien-se
heikkenemistä. Aseistariisumisen
seurauksena olisi, että kapitalistit ei­vät
enää voisi niin suuressa määrin
kiiin nykyisin terrorisoida siirtomaa-kansoja,
riistoetujensa turyaaminen
asevoimin Kiinassa. Intiassa, Nicara­guassa
Jne. olisi heidän täytynyt un­hottaa.
Oman maansa työläisiä he
eivät myöskään olisi aseiden lasket­tua
voineet siinä määrin väkivallalla
pelotella tyytymään armopaloUiin kuin
ennen. Kansainliiton Jäseninä olevien
imperialistivaltojeri ei- siis mitenkään
kä3myt suostuminen Neuvostoliiton e-sitykseen
aseistariisumisessa. Huoli­matta
siltäkin, vaikka he ovatkin ai­na
huutaneet rauhanrakkauttaan. Jon­ka
toteuttamisen tiellä muka on ollut
enää vain — Neuvostoliitto.
Neuvostoliiton ehdotus asetti nämä
kansainväliset diplomaattiset ketut pe­rin
noloon asemaan. Täjrtyi alkaa
jollakin tavalla etsiä ulospääsyä ti­lanteesta.
Aika kului. Imperialistit
eivät vain keksineet keinoa ulospää-sykseeni
Täytyi edelleenkin turvautua
juonitteluihin. NäyttämöUe tuotiin
Kelloggin sopimus, sotien laittomak­si
julistamisen sopimus rauhan aikana
— kuten sitä pilkalUsesti nimitetään.
Imperlalistivallat olivat kaiketi var­moja
ettei Neuvostoliitto tule osallis­tumaan
s^rr Bllekirjotukseen, sillä Kel­loggin
sopimus ei todellisuudessa nii-kään
sodan vastustamissopimus ole­kaan,
vain manöverltemppu laajassa
keammln, päästettiin ensikerran Jul­kisuuteen
yf>^>f^'!i alastomuudessaan
se päämäärä, mihin porvaristo kaikis­sa
kapitalistisissa maissa on sitten
Neuvostoliiton syntymisen iälkeen. ai­na
enemmän tai vähemmän peitetysti
pyrkinjrt: pyrkinyt varustautumaan
Neuvostoliittoa vastaan, voidakseen
ssn kukistaa. Briand äskeisessä kan­sainliiton
kokouksessa pantiin imp>e-rialistien
toimesta tämä tuomaan jul­kiseksi.
Pitämänsä puheen alussa en­sin
Briand hurskaasti puhuu — valeh­telee
—. että kansainliiton olemassa-cloaikana
ei muka kapitalistimaiden
sotavarustelut ole lisääntyneet. Niin­kuin
sitä kukaan järkevä ihminen us-koisL
Hän sitten suurelelsesti puhuu
kuinka muka kansainliitosta on eril­lään
yksi maa — Neuvostoliitto —,
jonka sotavarustelut niin aseistukseen
kuin myöskin mieslukuunsa nähden l i ­sääntyvät,
ja että Neuvostoliitto mu­ka
ylpeileekin tästä militaristisesta
nousustasth. Tämän Jälkeen puhuu
Briand, että Neuvostoliitto on nyt kir-
Jottanut Pariisin sopimuksen — Kel­loggin
sopimus — alle. Jatkaen suun-suisesti,
että nyt on sodat, kansainvä­liset
sodat tuomittu. Julistettu laitto­maksi,
mutta että on olemassa eräs
laji sotia, joka ei ole vielä laittomaksi
paan: .. Josta seiffaa, että teitä saa
kiittää siitä, että se teeskentelyn hun­tu.
Joka peitti kaisainliit. neuvott^uja
aseistariisumisesta, vihdoinkin on re­peytynyt.
Me olemme sen Johdosta
erittäin onnellisia, ei ainoastaan sen
taistelun johdosta, johon olemme ryh­tyneet,
vaan myöskin siksii että po­liittisten
todellisuuksien tarkka tun­temus
on elämänehto kansainliiton
olemassaololle. . . ." . . Hman Ve­näjää
ei sovintotuomio-kys37mystä, tur­vallisuutta
ja aseistariisumista voida
toteuttaa, mutta neuvostojenkaan
kanssa niitä ei voida toteutaa. Rauhan
perusprobleemit voidaan ratkaista ai­noastaan
siinä tapauksessa, että neu­vostohallituksen
sijalle astuu sellai­nen
hallitus, joka kunnioittaa kan­sainvälistä
oikeutta. Tätä tällä het­kellä
tärkeintä probleemia täytyy kan­sainliiton
ennemmin tai myöhemmin
ryhtyä käsittelemään, ja, mitä nope­ammin
sitä parempL . ."
Huomaamme siis. että mitä herra
Kalastuksesta Biritish
Cohiinbiassa
Rivers Inletissä B. C, noin 260 mai­lia
Vancouverista länsipohjoiseen, käy-pi
kesäisittäin useita satoja suomalai­siakin
kalastamassa ja sen takia on
sopiva tehdä yleiskatsaus erittäinkm
tämän kulimeen kesän tapahtumiin.
Koko keväimen kiinnosti mieliä ky­symys
sUtä. mitä muutoksia tulee
"känärien" ja hallituksen taholta teh­täväksi
kalastuksen uudelleen järjes­tämiseksi,
sillä edellinen, 1927. kesä ei
oUut tyydyttänyt missään suhteessa,
enempi kalastajia kuin "känärien" o-mistajiakaan.
Hallituksen kalastusde-
Julistettu — se sota on kansalaissota,
imiän tarraa nyt kapitalistit kiinni.
Briand puheessaan kiinnittää tähän j taan,
suuren huomion, oikeammin kääntää
Juuri tämän seikan hyökkäykseksi
Neuvostoliittoa vastaan, selittäen, että
Neuvostoliitto on se maa. Joka haluaa
kansalaissotia, että tämä niitä suoras­taan
prpvoseeraa toisissa maissa. Lo­puksi
huutaa B. hurjana: "Elleivät val-tnntetut
as^tariisumista vaften tässä
kokonksessa ottaisi huomioon näitä
Briandin puheesta kansainliitossa puut­tuu,
sen täydentää tämä viimeinen, tenänsä,
kapitalistivaltojen diplomaateista ko-koonpannim
fasclstllliton puheenjoh­tajan
Aubertin kiitoslauselma, liiton,
jonka yhtenä kannattajana tunnetaan
myöskin muiden mukana Briand.
Olemme usein kirjottaneet ja pu­huneet
siitä, että kapitalistit valmis­tautuvat
sotaan !,NeuvostO|liittoa vas-mutta
yhtä usein meitä on
parteinentin puolesta olikin komitea
kiertämässä ympäri, ottamassa selvää
kalastajien ja kannuttajien ehdotuk­sista
ja, kuten odottaa sopiikin tu­livat
"känärien" esitykset jokseenkin
sellaisinaan käjrtäntöön. mutta "kä­närien"
omistajat olivat järjestyneet,
voipi sanoa, sataprosenttisesti, kuin
sen rinnalla kalastajat tekivät ehdo­tuksiaan
paikallisina ryhminä Ja eh­käpä
esitykset olivat ristiriitaisia kes-
Qohe
KOMMUNISTIPUOLUEEN ^it«
MAUUSEN PUHUJAN TOv
S. G. NEILIN *
matkaohjelma
Ldkafamlla:
Wahup . . ..
Sudbiuy ...
Creighton Mine
Levack
Sudbury . . . . . ..
Long Lake . . ..
WhiteGsh . . . ..
Worthington ...
2r,
24 J
25 J
28 J
20 J
31 J
Marradmolla:
Beaver Lake
UI
Hl
diplomaattisten Juonittelujen ketjussa.
Jota punotaan Neuvostoliiton ympä­rillä:
.
Mutta Neuvostoliiton dlplpmaatit
antoivat toisen iskun imperialistien
tekohurskaudelle kirjott^alla Kel­loggin
sopimuksen alle, vaikka ei se
vastannutkaan niitä päämääriä, mitä
Neuvostoliitto yleisestä aseistariisumi­sesta
ajaa.
Imperialisteilla oil siis JäUeen etsit­tävä
toinen tie kiusalliseksi käynees­tä
tilanteesta selviytyäkseen. Enää
el voinut huutaa sUtä, ettei Neuvosto-^
liitto haluaa rauhaa tai aseiden riisu­mista,
koska se oli Jo useita kertoja
ösottautunut olevansa rehelllsempi rau­han
asian ajaja kuin imperialistit ja
heidän kätyriinsä yhteensä.
Nyt muutettiin taktiikkaa. Tai ol-tosiseikkoja,
eivät he ymmärtäisi v^-
voUisUnttaan. En sano näitä esteitä
asettaakseni, vaan näyttääkseni, että
määrätty pelko on oikeutettua."
Mitä tämä Briand'in puhe siis tar-kottaa?
Se tarkottaa sitä, että im­perialistit
ovat vihdoinkin sanoneet
itse sen julki, mitä he ovat vuosi­kausia
kieltäneet: he haluavat varus­tautua
sotaan, erikoisesti sotaan Nen-vostolUitoa
vastaan.
Mutta vieläkin avonaisempl, suora-sukalsempi
on kiitoslausunto. Jonka
antaa "Kansainvälinen liitto Kolmatta
Intemationalea vastaan"-nlminen fas- nykyhetkenTtimnus.
• syytetty niin porvarien kuin myöskin
heidän lakeljoidensä, sosialidemokraat­tien
taholta, että maalaamme turhaan
pirua seinälle. Olemmeko maalanneet,
sen näyttää ylläsiteeratut asiakirjat
Icaikkein selvimmin. Ne osottavat ko­ko
maailman työläisille selvääkin sei-vemmästi,
että entistä kiihkeämpi tais­telu
sodanvaaraa vastaan on työläis­ten
mobilisoitava. Tuleva sota, jos se
pääse syttymään, ei uhkaa ainoastaan
Neuvostoliittoa, Jokaisen työläisen ihai­lemaa
työläisvaltiota, mutta se uhkaa
myöskin lyödä alas kaikissa maissa
kaiken sen minkä olemme raskailla
taisteluilla itsellemme taistelleet, jär-jestäytjmiisoikeuden
Ja sen mukana
järjestömme, Joiden avulla koetamme
yhteiskunnallista asemaamme paran­taa
Ja taistella itsellemme samanlai­sen
yhtelskimtajärjestelmän kuin on
NeuvostoUiton työläisilläkin.
Taisteluun sotaa vastaan — Nenvos-tolilton
puolesta! Se olkoon työläisten
P.
ja ammatillinen liike
Suomen lehdet kirjottavat:
Taistelu Juoppouskirousta vastaan.
Joka vuosisatojen. Jopa tuhansien ai­kana
on tuottanut tuhoa ilimiskunnan
elämässä, on aiha käsitetty erikoisen
tähdelliseksi työtätekevien taistelussa
kohti valoisampia elämänehtoja. ;
Alkoholismi on siis yhtelskunnalli
neln pahe, Jonka poisjuurittamiseen
uhratut voimat tuhatkerrota koituvat
meille hyödyksi entistään tehostu-neemman
luokkavoiman' muodossa
Etame enään tänä päivänä tarvitse ra­joittua
. ottamaan huomioon yksilön
mieiipiteitä tässä asiassa, oUvatpa ne
puoleen tahi vastaan. Nyt käsitte­lemme
alkoholismia, siihen lilttjrvine
seurauksineen yksinomaan Joukkoky-symyksenä.
Juoppouden vastakohta on raittius*
Siis täydellinen pidättäytyminen väki­juomien
käytöstä. Raittius onkin ai­na
käsitetty ehdottomassa muodossa.
Mutta eikö.tämä ole intoilua? Eikö
sellainenkin henkilö Joka käyttää vä­kijuomia
_ hyvin hillitysti käytännölli­sesti
katsoen voida kutsua raittiiksi?
Tähän täytyy tieteellisten tutkimus­ten
tuloksien Ja ennenkaikkea, käytän­nöllisen
elämän antamien opetusten
nojalla vastata kielteisesti. Niinpä on
ruotsalainen prpfi E. Widmark suorit­tamiensa
verikokeiden avulla toden­nut,
että 70 kg. painava henkilö nau­tittuaan
n. 20 cl. alkoholia on jo me-risteille
kiihkonsa hillitsemisen ja
valkoterrorin lieventämisen välttä­mättömyyttä,
sillä "yhden poislei-katun
kommunistin pään sijalle voi
nousta useita ^usia."
Kiinan työtätekevä luokka ja ta-lonpoikaistb
on jälleen lakkoutu-massa,
jälleen kohottamassa taiste­lulipun
maanombtajia vastaan, jäl­leen
ulottamassa säälimättömän
taistelim porvaristoa ja heidän kont-rolletsiamaansa
yhteiskuntajärjestel-j ^^^j^nyt autonohjaajakyvyn. Eräs toi-mää
vastaan, huolimatta telotuksista nen asiantuntija. Ruotsin etevin psy-
. L -..^ „„vs (sielutoimhitojen tutMja) prof.
B.'Gadelius sanoo: autoilussa Ja len­tämisessä
on välttämättömästl hallit­tava
niitä sieluntolmintoja. Jotka edel­lyttävät
vali»sta havaintokykyä Ja
täsmällistä suorituskykyä oikeassa sil­mänräpäyksessä.
Näihin vaikuttavat
mitättömätkin alkoholiannokset siten,
että autonkuljettajilta ja lentäjiltä
on vaadittaa, ehdotonta raittiutta.
Nato tiedemiehet. Entä käytäntö?
Tftfääkin suhteessa (m olemassa va­kuuttavia
esimerkkejä. Ulkomaisista
tapauksista mainittakoon kaksi, nim.
Saksassa, iMuhlheimissä sattunut rau-tatleonnettomuus
Jossa 14 henkeä sai
surmansa Ja 84 haavoittui sekä Ruot­sissa.
Bollnäsigä sattunut Jossa niin
ikään toistakymmentä matkustajaa
tuskykysm nähden. Kim näin on, jä
todistuksia voisi tässä suhteessa esit­tää
loppumattomiin, niin on myös
selvä, että mikään toinen "raittius" el
voi käytännössä tulla kysymykseen
kuin ehdoton, s.o. täydellinen pidättäy­tyminen
väkijuomien käytöstä.
Mitä juuri liikenneturvallisuuteen
nähden tulee, ovat kieltolainkaatajat-kin
pakotetut myöntämään, että eh­jä
muista vainotöimenpiteistä sekä
hetkellisestä taka-askeleesta.
Ensiksikin, Kiinan työtätekevien
joukkojen sietämättömät taloudelll
set olosuhteet ovat syynä tähän. Toi­seksi,
porvaristo ei voi ratkaista
porvarisdemokraattista vallardcumo-usta
vastassa olevia teiitäviä, kuten:
Kiinan yhdistäminen ja keskitetyn
haiVitulcsen niuodostaminen, imjpe-rialistien
karicottominen, feiidalis-min
jätteiden poistaminen ja perus­teellisten
uudistusten aikaan saanii-nen
maanomistus-suhteissa, vaik
kapa porvarillisen vallankumouksen
hengessä, silla ainoastaan Kiinan
työväenluokka talonpoikain kanssa
dän perheidensä lukumäärän olisi
nämä numerot kerrattava useita ker-tojo^
Yllämainitut seikat tuottavat ajat­telemisen
aihetta ei ainoastaan työ­läisille,
vaan heidän vihollisillensa-
Idn. Viime aikoina brittiläinen sa­nomalehdistö
Kiinassa on lyhtyn]^
vakuuttamaan kiinalaisille milita-voi
ratkaista nämä probleemit.
Maailman työväenluokka ja työ­tätekevä
talonpoikaisto ei tule sai-»
limaan Kiinan vallankumouksen tu­kahduttamista.
Se tulee suomaan
kaiken apunsa kiinalaisille tovereil­le,
jotka niin uhrautuvaisesti ja ur­hoollisesti
taistelevat maailman
lankumouksen edeltäjän. Kiinan
vallankumouksen puolesta.
saivat surmansa. Erikoista näissä on-nett(
Hnuustapauksissa ^dottoman rait-tlusvaatlmuksen'''
kannalta katsottuna
on se, että, — samoinkuin Helsingissä
mereen ajanut autonolijaaja — kukaan
näiden kuljetusneuvojen ohjaajista ei
sano olleensa onnettconuustapauksen
sattuessa {»Lihtsmeinä vaikka olivatkin
kaikki nyt kyseessä (dieissa; tc^uk-slssa
käyttäneet hyvin pienet määrät
väMjumnia. Tässä ilmenee siis selvä
itsensä yliarviointi alkoholin yastus-doton
raittiusvaatimus on välttämätön.
Että nämä herraskaiset siitä huolimat­ta
haluisivat saada viinapuodit ava­tuiksi,
Johtuii tietysti siitä yksinker­taisesta
tosiasiasta, että julkinen alko-holikapitallsmi
on mahdoton ja mene­tetyt'
riistomahdolUsuudet karvastele­vat
kovasti.
Mutta miten toteutetaan ralttiustais-telu
parhaiten?
£ämenkaikkea aatteellisella valistus-
Ja kasvatustyöllä. Kuten tämän kir­joituksen
alussa jo mainittiin, on
väkijuomapahe vanha — sitä esiintyy
eri muodoissa koko lilstoriallisen ajan
— Ja siksi on vakaumuksellisen rait­tiustyönkin
rakeimettava sekä nykyi­syyteen,
että vastalsuutieen nähden.
Onlro nyt raittiuden toteuttaminen
niin tärkeätä, ammatillisten palkka-taisteluiden
kaimalta katsoen, etta
ammatillisissakin järjestöissä oli^ teh­tävä
aktiivista raittiustyötä! Katso­taan!
AmmatUUset palkkataistelut muodos­tuvat
teollistumisen edistyessä useas
ti hyvin sitkeiksi. Työnantajien sään­nöllisen
riiston vallitessa kasaamat va­rarahastot,
samoinkuin ennakolliset
sopimukset työtaistelujen varalta han­kintasopimuksia
tehdessä, tekee ka­pitalisteille
mahdolliseksi jatkaa teol­lisuutensa
pysäyttäminen pitemmäksi
aikaa kuin aikaisemmin. Jolloin työn­antajien
JärJestölUnen varustautumi­nen
oli heikompaa.
Monista seikoista Johtuu, että mei­dän
ammattiliitot —• kansainvälisen
tuenkin huomioonottaen — eivät vielä
ole riittävän voimakkaita, siitä ilah­duttavasta
noususta huolimatta. Joka
viimeaikoina on ammatillisella tais­telurintamalla
ollut selvästi hävaitta-
Kalan hintaa ei liioin saatu edes
edellisen kalastuskauden hinnan ta­solla
pysymään, vaan laskettiin sitä
sentillä kappaletta kohti, ollen se
50 senttiä "sockeye"-lohesta. Muissa
suhteissa kalastusehdot myös huono­nivat.
Viime vuosina on kalastajia ol­lut
kolmessa eri luokassa, omilla ver­koilla,
vuokraverkoilla ja känärinver-kolla
kalastajia, ja on ollut tapana
maksaa känärin verkolla oleva hinta
vuokraverkolla kalastavillekin, jos yk-sikolmasosa
ansiosta ei ole rilttäns^
vuokran maksuun. Vuokra on 150 doll.
uudesta verkosta ja 120 doll. yhden
kalastuskauden vanhasta verkosta.
Tähän selvyyden vuoksi vertailu: jos
vuokraverkolla kalastaja sai ennen
400 kalaa, @ 52% sent., sai hän —
koska kolmannes ei tehnjrt vuokra­summaa
150 dollaria — niistä kaksi­kolmasosaa
eli "känärin" verkkohinnan
35 senttiä kpl., tehden ansio 140 doll.
Tänä kuluneena kalastuskautena sitä
vastoin, jos vuokraverkolla sai 400 ka­laa
jäi vuokrasumman yli — Jos verk­ko
oli UTisi — 50 doll. jä Jos vuoden
vanha, 80 doll. vaan jos saalis oli vaan
300 kalaa — jollaisia oli koko useita —
ei tullut muuta kuin vuokra malcsuun
ja muut kustannukset jäivät velaksi
seuraavalle vuodelle. Omalla verkolla
kalastajan tienestisuhde oli Jokiseen­kin
sama, sillä ostalssa tulee verkko
suunnilleen samaan hintaan kuin
kahden vuoden,vuokra, jos nim. oste­taan
sellainen verkko, jolla voi kaksi
kalastuskautta kalastaa.
, Tavallista huonompi kalavuosi kun
qli, jäi suurin osa kalastajista, niin
huonoille tuloksille, että täytyi jp ru­veta
ajattelemaan uusia menettelsrta-poja
tulevaisuutta varten. Vaikkapa
miehellä oli liki kahdentuhannen dol­larin
"outfitti", voi käydä n i h i köy-hästi,
että kalastuksesta ei lopputilissä
hyötynyt muut kuin "känäri". '
V Usea voisi! olla siinä käsityksessä.
Espanola
Blind River .'.
Sault Ste. Marie 4 ja 5.1
Bruce Mine g *|
JBurritt .V. jj{
Cobalt 10 ja II.I
Kirkland Lake 12 jaigJ
Larder Lake ^^i
Rouyn, Que. 14 jjj
Rosegrove 16 ja 17jl
Iroquis Falls 19 J
Pottsville - . v ^ , 20 Bi
SO. Porcupine 21 ja 24J
Timmins 22 ja 25
Connaught Sta. iltapäivällä .... 25^1
Cochrane 26 jtl
Kapuskasing 27 pj
Hearst ' 28 J
Nakina 29 JLJ
Hornepayne 30 J
^ Jonlnknnlla:
Nipigon . . . . ..
Port Arthur .
Fort William
North Branch
1 ja 2 J
Hl
Hl
vissa.
Kun näin on,
johdonmukainen
seuraa tästä aivan
välttämättömyys.
Meidän on kaikin keinoin tiivistettävä
nykyistä rintamaamme. Rohkenen
uskoa, että tässä ei ole tarris ryhtyä
yksityiskohtaisesti osoittamaan sitä
turmiota, minkä alkoholismi t ä s ^ suh­teessa
aiheuttaa, seSäL suManaisesti,
että välillisestL Riittää kun tiedäm­me
etta esim. työpaikoilla tapahtuva
juopottelu <m kirous. Joka ensiti­lassa
disi kitkettävä Juurinen.
R Parviainen.
että unloon järjestäytyminen oli ensi-mäinen
toimenpide josta harkittiin.
Kalastajille ominaisten katsantokan­tojen
mukaan kysymys nousi kuinka
päästä siihen asemaan Jossa känärien
omistajat ovat, ne kim aina saavat
voittoja huonoinakin kalavuosina. Ra­hattomina
kuitenkin ymmärretään, et­tä
täytyy olla yhteistoimlimassa ja
siksipä co-operativisen "känärin" pe­rustamisesta
alettiin keskustella kun
jo oltiin varmoja, että "steekit" jäivät
tekemättä tänä vuotena. Yleinen ka­lamiesten
kokous pidettiin ennen ka­lastuskauden
loppua ja siellä jätettUn
asia Malkosaaren kalamiesten eteen­päin
kehitettäväksi Missä mitassa toi­menpiteet
ovat, el ole vielä Julkisuu­dessa;
honiman edellytyksistä täs.sä
saanee jonkun rivin lausua.
Tässäkin kysymyksessä Jakautuvat
mielipiteet kahteen eri suuntaan, ei­kä
kalkki ne Jotka ovat myötämieli­sellä
kannalla, ole osuustoimlntamie-hiä
enempi kuin kaikki ne Jotka o-vat
epäävällä kannalla olisivat osuiis-toiminnan
vastustajia. Kysymys on
sUtä, kuinka tällaisen yrityksen edel­lytykset
ovat hyvät tänä aikana ja
Rivers Inletin ollessa paikkana. Sa­notussa
Inletissä on Jo ennestään 10
känäriä, JoiUe ei riitä kaloja itsekulle-khi
kun osa päivästä kannuttaa, puo­let
tästä määrästä luultavastikin en­nättäisi
hyvin käsitellä saatavana o-levan
kalan. Tästä syystä eivät Jo o-levat
suosi uusien. "känärien" perus­tamista
— siitä on 'meillä todistuk­sia
kyllin — Ja tulisivat vaikeutta­maan
kaikella tapaa, varsankin co-
Läppi ja Ware 6 ja 7 jii
Kivikoski . 8 J
Intola . . . . . 9 J
Alppila ja Kaministiqwia.. 10 ja l i j |
Fort William 12 J
Nolalu 13 ja 15 JLI
Wolf Siding 14 J
Port Arthur I6 J
Millar 18 jLJ
Conmee 19 ja 20 pj
Fort Frances . . . . 21 ja 22M
Finland ; .23 ja 24 pj
Tov. Neil on juuri palannut matkal-j
taan Neuvostoliitosta, jossa hän olj
Canadan Konuriunlstipuolueen edusta-j
jana Kommunistisen Kansainvälisenj
kuudennessa kongressissa (heinä- ]il
elokuussa), ja vieraili Neuvosto-Kai.]
jalassa, sekä tältä mantereelta siirty-j
neitten työläisften muodostamissa 1
Kommuimeisssa. Näissä tilaisuuksissai
tulee,.tov. Neil selosteleinaan tämänl
vallankumouksellisen proletariaaönj
maailman kongressin päätöksiä ]al
merkitystä. Tämän kongressin mer-f
kityksen tärkeys ilmenee siitä, ettäi
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu-j
nistisen Intemationalen ohjelma, kä-j
siteltiln sotavastainenj työskentejy,!
siirtomaasuhteet Ja imperialismin Jaj
sen aseenkantajain nykyinen asemal
Ja merkitys, sekä perinpohjin selven-j
nettiin menettelytavat työskentelylle.!
Myöskin tarkistettiin canadalaisenl
puolueemme edessä olevain kysymyksi-j
en ja tehtäväin ymmärtäminen.
Puolueen jäsenille Ja työläisille y-leensä
on tärkeää tutustua tov. Neil­in
selostuksiin, sekä keskustella niiden 1
johdosta. Puolue-ellmlen yllämainitun-1
Ia paikkakunnilla tulee siis järjestää |
tilaisuudet ja ilmoittaa ne mahdolli­simman
hyvin. Myöskin toivotaan pai­kallisten
toverien harkitsevan varojen |
hankintaa matkakustannuksien kor­vaamiseksi.
Kommunistisen tervehdyksin,
Kp. keskustoimeenpanevan komitean |
puolesta, *
A. T. HILL, sihteeAl
Jalla Järjestöllä on paljon suuremmat
mahdollisuudet taata kalastajiUe elin-ehidot
kuhi epäviarmalla Uike-yri&k-sellä.
Eipä ts^itaisi olla haitaksi jos
sen "känäri"-yrityksen Johdossa ole­vat
Julkisuudessa antaisivat tietoja
yrityksen, edellytyksistä ja suunnitel­mista.
Sellaiset tiedot olisivat tarpeel­liset
senkin taMa, koska kaikenlaina
huhuja on liikkeellä Ja sekottavat kä­sityksiä.
— Kalastaja. .
operatlvisen toimintaa. Kalastajat it­se
olisivat valmiit hylkäämään oman
liikkeensä Jos vanhat känärit hin­nannostolla
rupeaisivat kilpailijaa tap­pamaan.
Rahastaminen Jo yksin tekisi kalas-tajain
kontrollin kyseenalaiseksi Use­an
huonon kalaviioden Jälestä eivät
varsinaiset kalastajat voisi sijoittaa
juuri mitään varoja liikkeeseen ja Jos
pankit antavat varat, aikovat ne siitä
KAAMEAA TILASTOA JATKUU
myös hyötyä. Ktorkojen maksujen ja
velkojen kuolefiiksen takia ei ensi­vuosina
ainakaan tuntuvasti voisi ka­lastajat
hyötafä yrityksestä ja se olisi
kuitenkin ainoa ehto. Jolla kälastajain
kannatus sillä saataisiin pysymääi
On vielä mcmia mUita vaikeuttavia
seikkoja, jotka puhuvat yritystä vas­taan,
vaan nämäkin Jo mainitut ovat
kylliksi. Siksi on ajateltava, tehdään­kö
yrityksellä todella hyötyä vaiko SS? *is?^L*^^^r^^ ^ iärjestäytymi- deluvut impi^ jaUudenmaan JQJäsellakta v^. neissä. Pienin suhdeluku rikosten k«>-
toHa JSlSfety J^o luultavasti antaa ko määrään nähden on sekä kaupoö-j
^ Q y t e t a j a x J ^ ^ D e Rivers inle- geissa etta n a S X Ahvenamnaafl'
ön kalastajienkin keskuudessa ja lu-inaakunnassa.
Äskettäin ilmestyneen rikostilaston
mukaan oU pbiiisin tietoon vuoden
1927 aikana sattuneiden huomatta­vampien
rikosten luku Suomessa yh­teensä
168,217, iöstä kaupungeissa 97.-
938 Ja maaseudulla 70,279.
100,000 henkeä kohti oli poliisin tie­toon
tuUut koko maassa 4,727.6, kau­pungeissa
16.077 Ja niaaseudulla 2,383J
rikosta.
Murhissa, tahallisissa tapoissa i»
kuolemantuottanelssa. paho&ipitelyiss8|
sekä alkohölialheideii luvattomass8|
valmistuksessa ja myynnin oli maa-S
seudun osiuusi suurempi kuin kaupuo*!
klen sekä rikosten kokonaismäärin et-f
tä myösMn niiden suhdelukuihin 100/|
000 asukkaaseÄ nähden. Kaikiss|
muissa rikoksissa oUvat sitävastool
kaupunkien suhdeluvut suurenuna* f
kuin maaseudun.
Rikosten suhdeluvut eri läänei^|
osoittavat sUuria v ^ t d u j a . KorkeöB*]
mat ovat usämpiin rikoksiin näh^j
sekä kaupunkien että maaseiudun sa^i
• i i
2Sm