Vapaus, June 28, 1924

              Lauantaina, kesäkuun 28 p. Sat, Jane 28
X A P A U S lonpojat ovaX äänestäneet 6odan lopettamisen puolesta».
kvsvi. cMilloin?
V A P A U S
( L i b e r t y ) . „ u
The only organ of Fjonish Workerfl »n Canada. Pub.
Il»bed in S?.dbury. Ont.. every Tuesday. Thursday ana
Satarday. •
Advertising rates'40c per col. inctu Minimum char«e ^ ^
tor single infienion 75c. Uiscount on sUndiDK advertise- U ^ ^.^^.^ Scotiassa.
ment. The Vapaus is the best advertisinK medium among •
tht finnish Peojlfc in Canada.
m- työselkkauksissa, jättämällä
maksamatta ne kustannukset, jotka aiheuliiivat siitä kun
Canadan miliisiä on käytetty lakkojen murskaamiseen.
Konservatiivit lähettivät sotilaita Vancouver-saarelle ja
Wmnipejgiin. Samaten tekivät lil>eraalit useaan ker-
T i L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk, 75c,
YhdysvaJtoiiiin ja Suomeen, yksi vk. 15.50, paoli rk.
13.00 ja koJme kk.*1.75.
'iilauksia, joita ei aeuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi aiiiamie-iten joilla on takaukset. .
IImr>tuäbint£ kerrac julaistuista ilmotuksista 40c
palsutuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukyet $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-
•elta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantieto-
ja osoteiJmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijötut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildins:
Lorne St.. Puhelin Postiosote: Box 69. Sudbury.
Ont. •
Repstered at the Post Office Department, Ottawa,
tg second class indtrer.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kiriottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
«oor.a)li,«eJ)a nimellä.
V. KANNA.STO. Liikkeenhoitaja.
•^f- • •
"Totuus ei pala tulessakaan"
Suursodan aikana kirjotti Yhdysvalloissa tunnettu
fcosialistinen luennoitsija, professori Scott Nearing kir­jasen
nimeltä Great iMadness — Suuri hulluus. Halli­tus
kuitenkin takavarikoi tuon kirjan ja rajotti niiden
lehtien oikeuTtsia, jotka julkaisivat otteita siitä.
Ja kuitenkin tuossa kinjasessa puhuttiin alusta lop­puun
silkkaa totta. Tosiasiain perusteella osotettiin sen
«aalistusryhmän katala peli, jonka vehkeilyistä Yhdys­vallat
joutui sotaan. Siinä osotettiin kuinka trustiher-rat
ostivat maan johtavat sanomalehdet palvelukseensa
muokkaamaan yleistä mielipidettä sotavireeseen. Siinä
eanalla sanoen kuvattiin koko se suuri hulluus ja mie­lettömyys
mitä koko sotahomma itseensä kätki.
Vaikka totuus silloin vaimennettiinkin, niin sen jäl­keen
on itse imperialististen pelurien joukossa nousBut
yksi toisensa perästä tunnustamaan, että suursodassa ei
laistelty minkään ihanteiden, kansanvallan, pikkukan­sojen
oikeuksien tai muiden ylevämpien asioiden puo­lesta,
vaan yksinkertaisesti kysymyksessä o l i kamppailu
imperialistien riistoetujen puolesta'. Tätä totuutta ei
ole enään Yhdysvaltain hallituksenkaan taholta iäh^-lty
sellaisella saatanallisuudella kieltämään kuin millä, ku
ristettiin totuuden ääntä sodan aikana.
Kielletty totuus on tavallisesti tulenkestävämpää
kuin sen tilalle otettu. Aikanaiisa sanottu totuus on
kaikkien kalleinta. Paha vaan, että ihmiset saavat tuO'
tea tai pyrkivät'tuntemaan totuutta vasta sitten kun se
on jo liian myöhäistä, kun itse totuuden polkijoille on
»aman tekevää minkälaiseksi heidän menettelynsä ha­vaitaan.
Tosiasioiden puolesta taistelu kantaa parhaita
tuloksia aina silloin, kini ise tapaHiuu oikealla aikaa ja
oikeassa paikassa. V/ !
Jos politiikot antavat yleisen sy>1täjän toimeksi
määrätä sotajoukkoja työselkkauksien aikana kuritta­maan
ja ampumaan työläisiä, niin siinä tapauksessa
tulee «kansa» antamaan sellaiselle yleiselle syyttäjälle
matkapassit seuraavissa vaaleissa. Jos he jättävät asian
entiselleen, tulee protesteeraaminen esiintymään makaa-
Jmaltomien laskyjen paljoutena. Miten voivatkaan por­varien
poliittiset ketut Ottawafisa peittää tällaisen ko­vin
faaassa muodossa esiintj-^-än o<an kapitalistisesta
diktatuurista? .Mitä ikänä he tekevätkin, joutuvat he
rikkomaan sitä kilpeä, jota he tähän saakka ovat käyt­täneet
melkoisella menestyksellä. Se k i l p i on demo­kratia.
Ale «mme ole pasifisteja j a me puolittain pidämme
siitä tavasta, jolla he ovat alkaneet käyttää sotilaita.
Eräänä kauniina päivänä tämän maan työläiset tulevat
seuraamaan heidän esimerkkiään j a s i l l o in pomomiehet
joutuvat itse kiväärin tukkiin tarttumaan. Me emme
myöskään koeta hetkeksikään peittää sitä tosiasiaa, etfä
työväenluokan diktatuuri jo tänä päivänä nävttelee
mahtavaa osaa maailman asiain ratkaisussa.
Teollisuusriidoissa käytettyjen sotilaitten maksa­mattomat
kustannukset esiintyvät siis kuten «kirjotus
seinällä».
LeniiuD arUsto
Puolan Moskovassa oleva lähettiläs
on luovuttanut ulkom.-kauppai:omis.
kollegion jäsenelle, tov. Ganetskille
Varsovasta saapuneen tov. Leninin
arkiston, mikä sisältää useita käsi­kirjoituksia,
kirjoja ja muuta aine-histoa.
Haastattelussa Roitan «dustajaHe
on tov. Ganetski ilmoittanut, että
arkiston luovuttaminen on viivästy­nyt
1% kuukautta. Luovutustilai­suudessa
havaittiin, ettei luovutettu­jen
tavarain joukossa ollut niitä L e -
ntnin kirjoja, eikä Sinovjevin kir­jeitä,
jotka 'itävaltalaiset santarmit
takavarikoivat Poroninossa (paikka
lähellä Krakovaa, missä Lenin asui
maailmansodan alkaessa). Myöskään
ei löytynyt niitä asiakirjoja, jotka
Lenin oli jättänyt tov. Ganetskin
talletettavaksi, j a jotka Puolan polii­si
oli takavarikoinut tov, Ganetskin
asunnossa tehdyssä kotitarkastukses-sa.
Näiden asiakir>oJen joukossa oU
m. m. tärkeitä puolueen Keskusko-miteian
papereita. Kaikkiaan oli
Puolan santarmien käsiin joutunut
k i r j o j a Ja papereita noin 1^000 k i ­loa,
Tov. Ganetskin muistuksen j o h ­dosta
on Puolan lähettiläs luvannut
etsiä j a palauttaa arkiston puuttuvat
osat.
Radio ja
Radiolaitteilla kuunteleminen nk-'
kosilmalla on jonkun verran vaa­rallista,
sillä ukkosilma-antenni toi­mii
ukkosenjohdattimena j a koko
vastaanottolaite voi salaman iskies­sä
mennä pilalle. Sen lisäksi voi
salama aiheuttaa tulipaloja.
Lontoossa kuunteli hiljattain eräs
nuori radioharrastaja ukkosilmalla
langattomalla koneellaan toiselta
paikkakunnalta tulevia sanomia.* Hä­nellä
oli omatekoinen kidevastaan-ottaja.
Hänen parhaillaan Kuunnel­lessaan
iski voimakas salama, j a is­ku
oli niin ankara, että hän kieri
huoneen toiseen päähän. Vastaan-vät
palamaan. Kun poika heräsi t a -
jupdnsa j a sai sammutetuksi tulen,
huomasi hän kidevastaanottajan tul­leen
kelvottomaksi. Sama salama
tuhosi myöskin eräälle toiselle hen­kilölle
kuuluneen putkivastaanotta-jan..
Se, o l i iskenyt puuhun, jonon
antenni oli kiinnitety. Kumpaan­kaan
tuhoutuneeseen vastaanottoko-neeseen
ei ollut kiinnitetty maajoh-toa.
Varmin ja yksinkertaisin keino
suojella itseään salamaiskuilta on o l ­la
käytämättä konetta ukkosilmalla
ja yhdistää antenni maaruuviin. Jos
näin menetellään suojelee antenni
Kirjotus seinällä
C^adan parlamentin alahuoneelle on miliisi minis­teri
E. MacDonald 'tehnyt inuutosesityksen/miliisilakiin,
koskien miliisin käyttämbtä teollisuusriidoissa. Tämä
muutosesitys lienee enempi toisarvoinen työläisten etu
jen kannalta katsottuna. Kun lakossa olevat työläiset
-pakotetaan palaamaan työpaikkoihinsa so>tavoiman avul
la, niin tieto siitä että tuon sotavoiman onkin heitä vas-jaan
lähettänyt yleinen syyUäjfi, eikä kiihnan tuomari,
luöHölihenie sangon vähän loyutusiä.
Syyjiä siihen miksi tämä muutosesitys pn tullut pai*
• väjärjestykseen on se, etla Canadan hallitus on kulutta­nut
puoli miljoonaa dollaria avustaessaan Canadan ka­pitalisteja
heidän armottomassa luokkasodassaan työ-läisiään
vastaan ja kaupungit Ja kunn^, missä tätä so­tavoimaa
on käytetty, ovat haluttomia ja kyvyttömiä
maksamaan hallitukselle enempää kuin neljäkymmentä
tuhatta dollaria. Nyt liittohaUitiis hailuaa siirtää tämän
luokkasodan kustannuksien maksamisen maakunnille tai
jollekin^ jotka kykenevät sen maksamaan.
Porvaripolitiikot OttäWassä ja maan sanomalehdistö
ovat joutuneet vastatusten tähän kysymykseen nähden.
Yhdeltä puolen esitetään, eitä tuomarin ei tarvitse pe­rustaa
kansasta mitään koska häneri virkansa säilyttämi
nen ei riipu kansan äänestyksestä ja niin muodoin hän
ottaa huomioon ainoastaan oraat ja sen luokan' edut, jo­ta
hän palvelee. Toiselta puolen väitetään että vaikka­kin
yleisen syyttäjän, palvellessaan kapitalistiluokkaa,
täytyy pitää myöskin mielessään joka neljän vuoden
kuluttua tapahtuvat yleiset vaalit, niin kaikesta huoli­matta,
jos hänet t^dään lopullisesti vastuunalaiseksi
sotilasten käytöstä työläisten lakkojen murskaamisessa
tulisi siitä olemaan seuraava etuisuus: Maakunnat tule­vat
suorittamaan kustannukset sotilasten' käyttämisestä
ilman napisematta, ^'ähkääs sotavoiman käyttö lakois­sa
on peittelemätöntä kapitalistin diktatuuria. Milloin
ikänä"kansalla on ollut tilaisuus äänestämisen avulla
kieltäytyä maksamasta luokkasodassa käytettyjen soti­lasten
kustannuksia; ovat he tehneet niin, ja tällaisia
votilasku^annuksia on nykyään maksamatta noin puoli
miljoonaa. Jos yleinen syyttäjä tehdään vastuunalaV-seksi
työläisten murskaamiseen käytetyistä sotilaista
niin maakunta tulisi .siinä tapauksessa maksamaan kus­tannukset
ilman pienintäkään protestia, täten kansalle
ei jää tilaiänuttii' avonaiseen vastustamiseen maksamat­tomien
kustannusten" niaksamisTcysjiny-ksessä. Silloin
kun venäläiset luopuii at sotatoimisita, isanoi Lenin: «Ta-
Vapautuva Itä
Kiinan ja Neuvostotasavaltojen Liiton välillä on lo
puitakin allekirjoitettu normaalisten suhteiden palautta­mista
koskeva sopimus. Kun muutama kuukausi sitten
käynnissä olleet neuvostovaltalais-kiinalaiset neuvotte­lut
ententen imperialismin edustajain tahdosta katkesi­vat,
osoitti se Kaukaisen Idän kansojen ja valtioiden
yhäkin olevan europalais-amerikalaisen kapitalismin
pakkopaitaan puristettuina.
Mitä nimenomaan Kiinaan — tuohon europalaisen
imperialismin tähänastiseen siirtomaahan — tulee, niin
on sevuodesta 1918 asti ollut pakotettu tukemaan pro­letaarisen
Neuvostovallan kimppuun hyökkääviä kapi­talistisia
riistäjiä, huolimatta siitä, että Kiinan laajat
kan8ankeri;pkset ja hallituspiiritkin ovat olleet täysin
selvillä siitä, että Neuvostoliitto on niin Kiinan kiiin
kaikkienkin Idän orjuutettujen maiden ainut rehellinen
vapautumispyrkimysten ystävä ja tukija. ,
Nyt tapahtimeella sopimuksen teolla onkin mitä laa­jakantoisin
merkitys ei vain Kiinalle, vaan koko or­juutettujen
Idän kansojen vapautumisliikkeelle. Kiinan
taholta tullut Neuvostotasavaltojen liiton tunnustaminen
^rkitgee, että Kaukaisen Idän siirtomaat ja puolisiirto-maat
alkavat vapautua kapitalistiseni imperialismin
kahleista ja kaikesta kapitalistivaltojen painostuksesta
huolimatta pyrkiä yhä läheisempään liittoon Neuvosto
tfliavaltojen Liiton karissa, joka on ainut niin .I(län or­juutettujen
kansojen kuiri koko maailmankin proletari­aatin
vapauksien todellinen ja horjumaton (luoltaja.
Kiinan ja Neuvostotasavaltojen Liiton välillä tehty
sopiriius on todiste Idän kansojen vähittäin tapahtunees­ta
taloudellisten ja poliittisten voimien kasvusta. Nyt
maailman taloudelliset ja poliittiset intressit valtaavat
yhä enemmän ja enemmän Tyynen merien, joka on tu^
levaisuuden valtatneri. -—Idän ulkopolitiikka ja sisäi
neh elämä on siirtymässä ^uusille raiteille. Tämä mer-lutsee
vakavaa iskua ylettömiä riist<|voittoja kahmi
valle imperialistiselle pääomalle. Se lujittaa Kiinan
ja Idän kansojen vapaustaistelua ja «saitaan tukee Neu
vostovallan kehitysmahdollisuuksia.
ottokone oli pöydällä ja pöytäliina
ja pöydällä ollut sanomalehti syttyi- koko taloa salamalta.
Isänmaaton valtias
Eräs huomattu brittiläisen teollisuusliiton johtaja
lausui, että «vaikka tunne- ja isänmaallisille vaikutteli
le oh annettava paikkansa on liike-etu asetettava ensi
niäiseksi». Niinpä pnkin brittiläinen kapitaali virran­nut
ulkomaille yhtä paljon kuin alusmaihinkin. Brit­tiläisen
kuninga^unrian teollisen kehityksen juuret löy
tyvätkin lontoolaisesta pääomasta, ja sen eri alus­maat
ovat riippuvaisia lontoolaisista pankkireista. Tä­män
yhteydessä on hyvä muistaa ^ ä usei<kn ulkomai­den
teollisella laäjentumiselia ja kehityksellä <oli «lku<
peränsä Lontoossa.
Näin oli erikoisesti Ybdysvaltain iaita niiKih aikbi
hin kun kapitaali ^ s i n Tai-s^si «htne-tiehsä. Vuodesta
1875 lähtien^ sukupolven -ajan, vskpivat brittiläiset stjo-'
tuksensa J . P, Morganin ihuostaän, jjoka 'oli Ittitannian
alamainen. Kän otti lieidän miljoonansa, sijotti ne
rautateihin, höyrylaivoihin, •metsiin ja terästehtaisiin —
ja teki miljoonia-itselleen. •
Parlamenttaarinen panssari
n.
Usein kuulee väitteen, että kur
ningas on yksinkertaisesti muodol-inen
olio, jolla on hyvin vähän sa­nanvaltaa
nykyään. Se on ereh­dys.
Teoksessaan «Perustuslain his­toria
» osottaa Maitland tuollaisten
oletuksien lapsellisuuden:
«Emme saa sotkea sitä tosiasiaa,
että kuninkaan henkilökohtainen tah­to
on tullut asteettaisesti vähempi
merkitykselliseksi sen väarinjrmmär-rygsen
kanssa että hänen laillinen
valtansa olisi vähentynyt. Päinvas­toin
on hänen laillinen valtansa t a ­vattomasti
kasvanut viimeisinä vuo­sina.
Useita lakeja tehdään tiyky-ään
kuninkaalle annetun laillisen
yallan perusteella,, lakeja, joiden
täytäntöön pano usein edellyttää
diktaattorivällan antamista, niin sa­notulle
«Order-in-Councille». (sivu
399).
Tätä kirjottaessaan tarkotti Mait-and
erikoisesti Englantia, mutta, hä­nen
sanansa pitävät niinikään paik­kansa
€anadaan nähden. Sillä «Bri­tish
North America.Act» aivan sel­västi
sanoo että I ;
<Toimeenpaneva valta Canadan y l i
täten julistetaan edelleenkin jatku­van
ja annetaan se 'kuningattap«!lle<.
(9 kohta.)
'kenraali-'kuvernöörin valta, • '
Ensimäisiä maininkeja
Pariisin oljinpia-laisista
^03 oli 3.0
aluka 14
Nyt hallitav
oli toineakiB L-"^ *?äii-,'
IdeUisesti peliä ja vc^nTi ^
Pariisin olympialaiset ovat alka-Ji^ joasma 3 vastaan. ^
neeL Korkeapaineinen jännitys, jo-, päätyttyä ULH^
näiden Msojen vuoksi Poxv^r-ls^^^^^,^ S l ,
urheilijapiireissa jo lediknn . ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ E p ^ l ^ ^
mek muodostui nyt s«„i^toJ*
mattomaksi ja kaidea,
maanmiehmeen suoaota o S ^ r
amenkalaisen katsojaa IdmZT
käytiin. Toista löytiin abi » f o^
Kepillä ppäääähhäänn , € t t ä•^ - ^ laasti
n«n taasen sai IS^^"!^^ Toi.
vaaonojj^
sissa . .
valmistautuessa on v a l l i n n u t on vä­hitellen
kilpailujen jatkuessa j a tär­keimpiin
kilpailulajeihin tultaessa
kohoamassa hnippnpisteeseensä. Kai­kesta
päättäen ei Pariisin kisoilta
tulekaan puuttomaan mitä hurjinta
urheilu jännitystä, sillä, ovathan mo­net
maat valmennuttaneet tällä ker­taa
miehiään rahaa säästelemättö-mämmin
kuin koskaan, j a kilpailijat
tulevat tekemään kukin parhaansa,
henkeen j a yereen saakka, — isän­maan
puolesta! Mutta ei tässä kylr
Iin. Jännitystä tulee «arjoomaan
myöskin paikallinen yleisö. Mihin
muotoon tulee sen yhiöisänmaallinen
kiihoitettu j a herkästi kohoava inr
nostus pukeutoniaan? Kisat ovat
vasta siunatussa alussa, mutta jö
nyt on ranskalainen yleisö rugbykil-pailun
loppuottelussa ehtinyt näyt­tää
suurta »urheiluinnostustaan».
Ranskalaiset lehdet olivat kohot- j„t„„eissa ole tutt •
taneet yleisön silmissä ranskalais- ympialaisista kisoiste T » ? ^ ' '
ten rugbypelaajien voitonmahdoIIi-+T»..,:,.4-i---- ' niM.-.
suuksia, minkä vuoksi yleisö, jota
eräiden tietojen mukaan oli lä^a
25,000, toisten 40,000 oli kilpailun
alussa voimakkaan isänmaallisen
mielialan vallassa. Heidän suureksi
pettymyksekseen ja surukseen o-soittautuivat
kuitenkin amerlkalai-set
ehdottomasti paren«nirksi j a hal­litsivat
peliä paremmalla pallonkä­sittelyllään,
nopeilla rusheillaan jä
erinomaisella ' puolustustaidollaan.
GRanskalaiset. eivät kyenneet murta­maan
puolustusta, jonka muodosti­vat
tukevat miehet. Viimemainitut
pelasivat Bääntojenmukaisesti, mutta
horjumattoman kovasti katkaisivat
kaikki hyökkäykset. Jo
sai lievempiä
Tämä tapaus maistattaa olosaht^
ta Antwerpenin olympialaisissa, jcnv
sa heikäläisille onnettoman yeäpjl.
lolpppuottelun jälkeen läTasöin"
Englannin lippua. Samoin anirtaa
mieleen Belgian ja Tshekko-SiivaÖ-an
välisen jalkapalloloppuattelaa
surkea loppu.
Tällainen raakalaismaisen mAkt^
isänmaallisuuden herättämä tuHtoj..
minen. ioka »n kaukana pii.
iiengestä kuin täm.
joka on niin """"'•^
taasta urheiluhengStä^^r/*-
«aasta. ei p o ^ a n u i s ä ^^
japnreissä tnf+., . . . ^^
«muistakin urheilu-tthis?^^^'^*
ei
jopa.
vain eri kansallisuutt 73:!
f^^aa kansallisuuttaki:
esiintyessä, fisj.
iniiij
. . ^5'" "»eJ"n vuonna 19,,
Leipzigissa suoritetun Saksan 1
variliitftT, ,-on,„„.,, ^^"^n por-parin
mi-vi-
aoin olevien nr-heilijajoukkueiden
esiintyessä,
merkkinä tällaisista tapauksista
tamme vnin
Leipzig
variliiton . ~».uiraimpai.
lun loppuottelun, josta leateoine
mainitun vuoden 17:nnessä nvme-rossa
tehtiin seikkaperäisesti Bdvää
j a jossa niin pelaajat kuin yleisö-kin
käyttäytyivät pahimpien tappelu-pukarien,
vaan ei urb#nljain ja ä-
I vistyneitten ihmisten tapaan.
Nämä tällaiset tapaukset, sen li-saksi
että
Nykyään on hänen majesteetillaan
kuninkaalla sama vältä Canadan
ylitse. Hallitsijaa edustaen kenraali­kuvernööri.
cCanadan perustuslaki»
teoksessaan sanoo Munro seuraavaa:
«Sinetillä varustetulla valtuuskir-jallaan
on kruunu luovuttanut ken-faalikuvernöörille
kaiken sen vallan,
joka kuuluu hallitukselle, koskien
parlamentin kokoonkutsumista, ha­jottamista
tai sen istuntokauden
jatkamista.» (sivu 165)»
Sen lisäksi *British North Ameri­ca
» laki sältöä, että kaikki - valta
annetaan «Kaninkaan Neuvostolle ja
kenrBallkuvernöörille, tai kenraali­kuvernöörille
yksistään». /"
Seuraavassa ar^ikkelisisä tulemme
käsittelemään' hallituksen laajaa val­taa.
Tällä kerta, riittänee, kun o-lemtne
tehneet selväksi sen, että
hallitus (kenraalikuvernöörin edusta
mana) on osa Canadan perustuslais­ta
ja että, työväen ministeristön
täytyy saada ; kenraalikuvernöörin
suostumuksen laatimilleen lakeille
ennenkuin, ne astuvat voimaan.
Luonnollisestikin kenraalikuvernööri
tulee aina olemaan nykyisen hallit-;
sevanluokan jäsen ja vihamielinen
nykyisen yhteiskuntajärjestyksen ku
kistamiselle, tapahtukoon se sitten
«rauhallisesti» tai toisella tavalla.
nuutin kuluttua saivat amerikalaiset [laisista
maalin, joka heti alusta pitäen kiih­dytti
mielialaa katsomossa. Ameri-kalaiset
menettivät, pian yleisön suo­sion
ja jokaista töytäystä j a tak­lausta
heidän puoleltaan tervehti
yleisö ulvön"naHa j a vihellyksillä,
kun taas ranskalaisten onnistumisia
riemulla'; j a jos yhtee;itörmäyKsen
jälkeen joku amerikalainen nilkutti
jalkaansa, silloin riemu y l t y i . , M6iu
muuttui suorastaan myrskyiseksi
kun yksi parhaimpia raskalaisia,
JauregUy, j u u r i ennen väliaikaa ori
kannettava kentällä. • Puoliajan tu-vielä
näistäkin olympa-:
maailmansodassa voitetnt
maat ovat poissuljetut, osoittant
varsin selväpiirteisellä tavalla koi»
nykyisen porvarillisen urheilun ien-gen.
Porvarien olympialaiset kisat
aÄtavat kuin läpileikkauksen kob
porvarillisesta urheiluelämästä, ji
me näemme, että se on ehtinyt ke^
hittyä jo juuriin saakka lahoisl
Pikain«n muutos on siis tarpe^en, sj.
kyiseen väärään suuntaan on menty
j o kylliksi pitkälle ja pitemmälle fi
nykyoloissa enää saatettane mennL
N i i n ainakin tahdomme uskoa.
Sepete».
Fort Williamin^u
^ valta
Nykyään' en^män kuin laskaan ennen vaikuttavat
puhtaasti ekönoomiset *seikat valtojen politiikkaan tai
oikeammin voidaan sanoa, että ne suorastaan ctekevät»
politiildcaa ja pakottavat valtioita toimimaan niiden
vaatimusten mukaisesti. Tuskin koskaan ennen, var­sinkaan
ennen äskeistä maailinansotaa — olisi voitu
aavistaa, että tulisi aika jolloin joku suuren kauppa-tai
pankkihuoneen omistaja voisi pakottaa suurten val­tioiden
poliittiset henkilöt cpolvilleen» eteensä.
Amerikan nykyisessä liike-elämäs­tä
kirjoittaa Birgil Jordon eräässä
Ruotsalaisen Amerikan uutistoimis­ton
välittämässä artikkelissa: että
vaikka amerikalaiset liikemiehet y
leensä ovat optimisteja 3 a vaikka
lehdet yleensä koettavat esittää t i ­lanteen
mahdollisiniman kauniissa
valossa, on teollisuus- j a liiketoimin­ta
kuitenkin viime kuukausien aika*
na lamaantunut j a että tämä laman*
tuminen 'käy p^vä paivSJta yhä huo»
mattavatnmaksi.
Vähittäiskaupassa on j o pitemmän
aikaa ollut havaittavissa seisahiusta
ja tUanne huononee yhiä. Ka"äpj«aat
saavat pitää vara^ön^a koskematto­mina
ja ainoa'stan hary<Än tehdään
tilauksia. KaikiÖa ^Skealpilla on ny­kyään
vallitsemassa sääntö, että os-tiet
»ah vaan, nöta vältämättä tarvi­taan,
ja teoilisUudessa alkavat jo
scfutaukset itfntua. Niiupa on Kuto­ma-,
jalkine- j a vaatetusteollisuu­dessa
täytynyt yhä suuremmassa
määrässä vähentää työaikaa. Tuo­tanto
rautaiteollisuuden alalla on sa­moin
viime aikoina osoittanut huo­mattavaa
laskua. Myös rautalirken-ne
on alkanut vähentyä j a rautatiet
ovat alkaneet vähentää, ostojaan, e i ­vätkä
pidä niin 'kiirettä laajennus-suunnitelmiensa
toteuttamisella. M i ­tä
tulee automobiiliteöllisuuteen, ei
tuotanto ole lainkaan normaalisessa
suhteessa myyntiin. Varastot lisään­tyvät
ja tuotannon täytyy pakosta
vähetä. Ford-yhtiö tekee ^tässä suÄ-teessä
kuitenkin poikkeU'ksen.
Monet teollisuushaarat koettavat
parantaa asemaansa yäheritämällS
työvoimaa, j osta taas on seuraukse­na
j että työttömyys varankin kuto­mo-,
vaatelus- j a atitoraobiiliteolli-suuskeskuksissa
on . lisääntynyt.
Yleensä on havaittavissa pyrkimys­tä
alentaa työpalkkoja, vaikka tämä
pyrkimys ei vielä ole tullut varsin
selvästi näkyviin, osittaMi syystä, et­tä
pelätään ostokyvyn vähenevän,
osaksi siitä syystä, tetä «boom»-aika-kaudella,
jolloin suun työvoiman k y ­syntä
kohotti palkkoja, tehtiin suuri
joukko pitkäaikaisia sopimuksia
työnantajien „ja työntekijöiden ve­lillä.
Kesän aikana epäilemättä kui­tenkin
lisääntyvä 'työttömyys tulee
antamaan vauhtia laskevalle ten-dfenssille.
PederaljReserye-systee-millä
koetettiin kyllä äskettäin tu­kea
liike-^elämää alentamalla diskont-i
tokorkoa puolella prosentilla, mutta
rahaa on ollut ,runsaasti saatavissa
jo ka'aan aikaa, eikä oie oTIut vaT-keaa
saada luottoa.
LAIVALIIKENNE KEMIIN AL-KANÖT
Kemiin on saapunut ensimäinen
ulkolainen laiva tänä kevännä, n i ­mittäin
tanskalainen höyrylaiva
<Neptun>, joka lastaa vKenii-yhtiöltä
paperimassaa Englantiin vietäväksi.
Varsinainen läivaliike ön alkanut.
-——o_—.—_—,
OULUN VAASAN VXLlNEN UUSI
PUHELINJOHTO
Oulun j a Vaasan vtöisen kupari-
^sen jEuhelinjohdon rakentaminen a-loitetaan
aivan lähipäivinä. Äsket­täin'
aloitettiin Seinäjoen j a Vaasan
välillä jo tehdä erinäisiä -valmista­via
töitä, m. m;^ pylväiden tukemisia
y. m., jotka ovat välttämättömiä,
ennenkuin kuparijohdon Vetämiseen
voidaan ryhtyä. '
Niitä heinäkttUB ensimaisen päi­vän
juhliahan se on agitatsibniko-mitea
koettanut silmällä pitää. P i ­täisi
sinne kuulemani mukaan tulla
olemista monesta / e r i sortista. Ko­kouksessa
valittiin mies treenaa­maan
kilpailujen varalta ukkoa kun
salon honkaa kaikkiin kiistoihin,
vaikka uskommekin pärjäävämme,
niin myönnämme varovaisuuden
vuoksi, että mieshän se on hävin­nytkin.
Erittäin se puheenjohtajan
vasara meitä kannustaa j a tavalli­nen
juoksija \ se onkin se meidän
vasaramiehemme. • Kilpailunäytel-mä
on työn alla, j a ,^ime kerralla
jäi sanomatta, että ne näytelmäkil­pailut
ovat juhlapäivän iltaha haa-l
i l l a ^Williamissa, ettäs sen. nyt kät-kisittev
V
Ensi iauantaiBa t. k. 28 p. on
Pirtillä ohjelmailtamat Muusta oh­jelmasta
en tiedä sanoa mitä ipah-taa
olla, mutta kappalie^ " K i i u ma
kesäpäivä" on eri h y r r y sen tiedäii.
Se on . s i t t e * " f o n i " yksinäytöksinen
kappale. ^
Tat«a näytelmiltä juorutessa voin
sanoa senkin, että ensikuun; 6, p.
taiteilijamnie tekevät hyökkäyksen
Intolaan kappaleella "Tukkijoella".
E i kuitenkaan tällä kertaa Maiju
Lassilan, vaan Teuvo Pakkalan
" T u k k i j o e l l a " . 1
Lauluseura on juuri syntyniatsä
ja Airola kun heiluttaa keppiä, niin
tarttukaa nyt kaikki, j o i l l a lahjo.ia
on, täKän meininkiin käsiksi, sillä
laulu se parhaiten tulkitsee kalkki
tunteet aina Hanssin Jussista Mus­taan
Saaraan saakka.
Tyohommat oyat siksi' huonot,
ettei niistä voi sanoa mitään.
ilcavan tapaturman uhriksi jou­tui
t k, 21 p. täällä 9 vuotias
venäläinen poikanen, kun o l i l a i v a ­rannassa
puita keräämässä J a n ^
hyvän puun pökäleen Tcelluvan ve­dessä
laivan t j a l a i t u r i n välissä^
niin laskeutui sitä sieltä liakemaan,
mutta samassa tuuli liekahntti l a i ­van
laituriin kiinni jä poikanen
murskaantui kuoliaaksi heti. .Kuo­lemansyiden
tutkijat kai sanovat s i ­tä
tapaturmaksi tai ehkä " A c t of
God," mutta me tiedämme tuon-laiset
asiat paljon paremnun.
Aina valpas poliisimme täällä
Winiamissa on alkanut ukrainalai­sia
^ tovereita vartioida tavallista
t a r k e m m i n . ' Tässä viime viikolla
varmuuden varalta meni heidän
piknekkiinsä useita mailia kaupun­gista
j a löysi sieltä jonkunlaisen pn-nenpöiydän
käynnissä. Siitä saio-'
tettiin heitä 26' dollaria ja vietia
saadut rahat 11 dollaria. Tämä sii-si
ettei se pyörinyt kirkon hyväkäs
jossa •viimemainitussa tapäuksesst
se piisi ollut " a l i right". Canadas-sa
saa "kämplätä" ja tehdä yhti
j a toista pientä pisnestä kirkon hy­väksi,
mutta ei muuten. Niin nao-"
rettav^n sukkelaa!
Uskonsa ubrikti kai voisi nimit­tää
näitäkin sankareita. Asia o»
seuraavanlainen: Täällä Wiilia-missa
on vanhan mam, poika ja
sata vuotta kontrissa topannut jön-kollineh
mies joutuivat väittelyyn
siitä, että kummalla on etuolKeu
saada , työtä, silloin kun sitä mo­lemmille
ei riitä. Poikamies oli
tä mieltä että kun on kauan maas­sa
ollut, niin voi elää koroillaaii.
Se toinen mies koetti vedota lasten
elatusmenoihln. Niin lämpeniÄt
miehet puheeseen, ettei muistanett
lapioida jä ' eikä huomanneet liioin.
tuppea, joka oli tullut paikalle ja
säkkäsr molemmat. Hoksasivat h i .
sitte, että olisi mukava asia to/
olisi työtä molemmille.
Haaraltti Hakoniska.
Co|)per Cifffl vää
Karjalan ilmalaivaraltMto. Mii
Fanny Tolonen vast. Sigrid Koi«- '
lan haast. $1 j a haast Jenny ;
sonin Gafson Minelta ja Mary Pe­rämäen
Torontosta, molemmat yli-destä
doUarista.
Mrs. Hilma Mäki vast Elmi K»;
ken haast. $1 ja haast ifrs. Jfio-^
mi -Forssellin Copper CMli^ fl:-
Mrs. Emil Lepikon Garson iGaelt^v
molemmat ?I,00
LONG LAKE, ONT.
Vlimaajduffessa fcoicoalcCemu ^
JI8 p. päätti Long Laken osasto Is3-.
Jistattaa omaisuutensa. Samsi
iokoxiksessa petettiin myös o«ö«
Tinma taoleja haaMemtDS 50 if^
niin eti^ tästä puoleen- eli' i''
riittää istnimia jokäseäe. ^
7'hen}dnen juhlakovoitea.
juhlat pidetään enä kahn ^
Paina:kaapa mieliinne 13 p.!"^
hautaa Niistä lähennnin tuojmea-pana.
'
Kuolema se taas