Vapaus, January 18, 1951

              mi ;JSivu 2 ToiBtaina, tammik. 13 p. — Thursday, Jan. 18
äiti
m.
mm
iii;
Telfpboncs: BoBisefls Olllce 4-429i>
E^ftortal Office 4-4269. ISaaager
R fiiikffL Editor W. Eidund. MUIbv
address Box C9. Sadtmrjr. Ontario.
lllU|iliedNov.etli.l9i7. AOUuaiXiea
Mä. aecond class naU Jv tbe Port
Office D^putment;, Ottawa. I>ub-
Itabaa t i m «eek^: Tttesdays^
ttondal» ttii4 8fitiffda)« Vapaus
| im 81. W , Sudbmy. Ont, Canada.
AdvertiislDg rates upon ai)plicatloa.
Itanslation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 0 kk, 335
3 kk. SJOO
Yhdystanolssa: 1 ^ 7.00 6 kk. 3Ä>
Suomessa: i vk, 7 ^ 6 kk. 4 ^
f <
Peto ihmisessä
• H ja esKnerkilJinen työ-
Väfn^uriieihnnies, Pekka Pirskanen, tapasi eläissään usein s s l i Ä niio-iitiiim
että huolimatta siitä kui:ika hyväluontoi-
' nen ja hellä sutitporvari on yksityiselämässään, n i in Ijänestä tulee heli
, -peto jos kosketaan faänen rahakukkaroonsa.
''Tämä tosiseikka tuli esiin äärettömän räikeässä muodossa siitä pu-teesta,
jonka Ford Motor yJitiön canadalaisten tehtaitten johtaja Rhys
' 34;' Sale piti viime maanantaina Royal York hotellissa, Toront^sa.
'tainä siitäkin huolimatta, yaikka kukaan e i ole vielä «les aikonutkaan
^ k e a Fprd >*tiön rahakukkaroon anuuten paitsi välillisesti — mr.
JX)emmsi läheskään riittävästi sotatarveurakoita. Tästä johtuu, että mr.
Mkeierpun luentoa pääministeri St. Laurentin lausunto­ja^
kiimöanuseksi, vaati kymmenkertai
-autoteollisuuskin pääsisi lihapadoille j a vaati, ei vain kommunistisen
.'"^ pfadivimi, vaan kaikkien rauhan j a demokratian kannattajien maan-
' "alaisuUttcn ajamista! - ' " , '/.
pttakäaTnine joitakin esimerkkejä hänen fasistimielisestä palopu-heesiaan,
jonka Olobe and M a i l katsoi niin sotaiseksi, että sille kan­natti
ant^ miltei kokonainen sivu tilaa,
'^'j"-.'saadakseen sotatarveurakoita, mr. Sale maalasi mahdollisimman
synkän kuvan maailman tilanteesta. " E i ole riittäivästi tietoa tilanteen
V' " vaarallisuudesta", hän pauhasi, "Kommunismin" vaara kummittelee
• ' v i e l ä pahemmin, mitä Karl Marx osasi Manifestissaan kuvitellakaan
„ , . ^ t a vuotta sitten. Koreassa — 6,000 mailin päässä rajoiltamme —
- ^ käydään jälkijoukkotaistelua puolustuksestamme! Kiinassa j a Venä-
. jällä on suuria armeijoita — vaikka heitä e i olekaan lähetetty sen pa-
\,^emmin Meksikoon kuin minnekään muuallekaan meidän rajoillemme
i —7 ja 6,000 mailin päähän omista maistaan! Myöntäen että .Ameri-k
^ imperialismi ori hävinnyt sotansa Koreassa, unr. Sale kysyy: "iLcp-
! "''jpuuko^sota sitten kun YK:n viimeiset pelastiineet voimat poistuvat
- sieltä?" Ja sitten hän jatkaa kyselyjään: "Lopettavatko kommunistit
< taistelun Indo-Kiinassa? Lopettavatko he sissisotansa Malakkassa?
!'. . . . "Toisin sanoen, mr. Sale panee rauhan "ehdoksi" ^en, että siirto-maakansat
alistuvat ikuisesti imperialististen valtoJ3n, ennenkaikkea
f Yhdysvaltain riiston ja sorron alaisuuteen. Jos ne taistelevat kansalH-f
sen vapautensa puolesta ~ ja mitään rauhallista taistelumuotda niille
> ei '«Ie myönnetty — niin silloin Canadaa muka oihkaa joku suuri
k Canadakin on joskus, eikä niinkään kauan aikaa sitten
^* joutunut käymään kovia taisteluja itsemääräämisoikeuksiensa puoles-
'^Uk>.^::Y:i: Selvää on, ettei demokraattista maailmankatsom usta voida voimak-jfi
•^^
i — S I minkään kansan oikeuden taistella itsemääräämisoikeutensa puo-
*^ -jl^ta." Ei liioin voida,mitenkään soveltaa demokraattisiin katsanto-
' ^kantoihin sitä, että mikään maa tai imaitten ryhmä määräisi jollekin
tli^lle^maalle tai toisten maiden ryhmälle, minkälaisen yhteiskunta-
•jikibdon niiden- täytyy omaksua; Tämä osoittaa selvästi, että m r . Sale
'm piin kaukana demokratiasta Ocuin yö on päivästä,
f Vaikka mr; Sale ei mainitsekaan pääministeri St. Laurentin nimeä,,
faan kuitenkin polemisoi laajasti St. Laurentin sitä lausuntoa vastaan,
-kun hän sanoi olevansa valmis veikkaamaan viisikymmentä yhtävas-taanV^
ettei kolmas maailmansota' ala ennen tulevaa syyskuuta. ^ Bikä
itoi säie säästä tässä sanoja; : Paatuneen sotakiihkoilijan tavoin hän
i^nbi paäministOTllemme: "^^^ jo alkanut. Sitä
k a y t o n y t . ' '
;?Ja'-1iun sotaa käydään, n i in hän vaatii lisäämään sotaponnisteluja
()t tai 20-kertaisesti tai vieläkin enemmän - e sekä lopettamaan "siib-set"
puheet vanhuuseFäkelain parantamisesta ja-muista sosiaa­lisista
uudistuksista ja lisäämään huomattavasti veroja "kaikille"; Jöt-vtatässä"
kaikkien" verotta porvarit pääsisivät vapaaksi milt|Bi
iyttanään, mr; Sale suosittelee lisättä\'äksi myynti veroa — että työläi­set^^
farmarit ja keskiluokkalaisct joutuisivat kantamaan koko sodan
tasJcan.^
^ . ^ ^ ^ m r . Salen talousohjelman ydinkysymykset
'^memihme^s^^^ varsinaiseen sotaponnisteluun. Hän sanoi ensiksi,
^"-siimat kateudesta kiiluen:
V;**Lentokoneteol|isuus on hyvässä menossa alkuun päästäkseen. Mei-
<ilän\iai^ rupeavat valmistamaan uusia laivoja; inieidän
; < asetc^taamme valmistavat ammuksia j a sähköteollisuudella on radar- '
Ja muita erikoisvälinetilauksia." Mutta sitlen puheensa loppupää-ssä!
Jiän^^^t^^^ todella .sattui kipeästi, kuten aina sattuu, jolloin
I^Qvvarin kukkarosta otetaan rahaa tai jos sitä ei sinne virtaa riittävän
nopeasti:
V "Canadan autoteollisuudella ei esimerkiksi ole tällä Jcertaa
^ ^ ^ ^ ^ ^
' den ja joidenkin standarttivaunujen tilauksia; tai vähempi-
„ - arvoisia muita tehtäviä. Tähän i\'crraten Yhdysvaltain auto­teollisuudelle
on jo annettu yli kolmen biljoonan dollarin ti­laukset."
Kyllä onkin suurta "vääry>'ttä" Canadan autoteollisuutta kohtaan!
« f <Ei ole lainkaan ihme vaikka onr. Sale näkeekin punaista, ja vaatii Ga-
'»fnaJJan puolustuksen ''yhdenmukaistuttamista" Yhdysvaltain kanssa
sitCTj että Canadasta tulisi Yhdy.svaltain alusmaa samalla tavalla kuin
ia:< täkäläinen Ford yhtiö on tiHlolli.suudessa Ylulvsvaltain cmävhtiön
haara!
2' Mr. Sale tietää luonnollisesti, että kaikki rehelliset ja patrioottiset
canadalaiset Arastustavat tällaista "sotaohjelmaa", mikä köyhdyttäisi
k^ s a a ja riistäisi tältä maalta itsemääräämisoikeudet yhdysvaltalais-
"Wvten imperialistien hyväksi,
1M1 iMutta mr. Sale onkin hyväoppinen mies. Hän muistaa miten edes-,
.«svonennyt Henry Ford vanhempi auttoi Euroopan fasistisia (voimia tu-l^
duttamaan sotavastaisen toiminnan ennen toista maailmansotaa. ^
'[•^Vanhan oppi-isänsä hengen innoittamana mr. Sale ehdotti, että Cana-
'^jdan tulisi seurata Hitlerin ja Mussolinin esimerkkiä (hän käytti sano­j
a ' j a ^"Austraalian ja Etelä-Afrikan esimerkkiä) "kommunistipuolueen
|«> laittomaksi julistamisessa". Mutta kutsn Hitler ja Mussolini, mr,
'c*tSaIe vaatii "kommunisteiksi" leimattavaksi ja laittomaksi julistetta­i
s i vi^csi kaikki, joiden rauhanohjelmasta ja demokraattisista katsanto­ani
kaimoista hän ei pidä. Hän sanoi: "Meidän tulisi estää tunnetut kom-
,'^^;;oiunistit valittavista virkatehtävistä." Kuten huomataan, valitsijoilla
'^j ei-K»le hänen käsityskantansa mukaan miitään oikeutta sanoa siitä, ketä
^|w>lteediitstajikseen haluavat. Mr. Sale haluaa tällaiset "muodollisuudet"
f ^ r i a j t l^tä itse kun^paniensa kanssa.
'i^a&-^'^A'jmr..Sale pitää "kommunisteina" kaikkia, joiden ohjelmasta
ilmenee hänen seuraavasta lausunnostaaq: " M c voimme
.r^'j}^^iaiaM$& ylerva-nimistä järjestöä, jotka eivät ole mi-
^'f^fiiSMd^ijätlf^ fronttijarjestöja, ja mc voimme panna
I /ntittiäliikot kymmeniin haaleihin, missä kommunistit maleksivat . . .
4
•'••mi
TC.VTEE OHANSA
Mr. Blijnt iS. Sale o n tutkinut kjrl^
män harkinnaUisesti edessämme oIe«
v ia vaaroja j a on puhunut suoria s a ­noja
JpnEalnvällsestäUIanteesfa, sel­laisena
kun hfin aen näkee . ; . O n
virkiistävääJnm Johtava liikemies kat­soo
suoraan toeiasioihin, arvioi niitä
realisesti, j a sitten Jättää sanansa
selvästi nähtäväksi . . . Globe and
M a i l .
• • •
SODANTEKIJAT VOIDAAN
SIIS P I T X X K V B I B SA
Näemme: niin Euroopassa kuin
kaukoidäszäkin ovat sovixmonmahäol-llsuudet
kerran toisensa jälkeen tehty
tyhjiksi, j a kerran toisensa jälkeen
se on täpahtimut länsivaltain. nimen­omaan
Yhdysvaltain, taholta. E i ole
epäilystä siitä, että Yhdysvallat pyr­k
i i kolmanteen maailman sotaan, e r i
asla vain : onnistuuko se siinä. Se
riippuu Neuvostoliitosta, se riippuu
kansainvälisestä rauhanliikkeestä, se
riippuu ^Jokaisesta kansasta j a yksi­löstä,
— Vapaa Sana, Helsinki.
• • •
OTTAVITANKIN PITÄISI
TAMAN TOTUUDEN NABDA
Nehru (Intian pääministeri Nehru)
lausui sanomalehtikonferenssissa, ett^
Korean kysjonyksen ratkaisu el ole
malidolUsta ilman Peipingin (tarkcit-taa
YPekingia) myötävaikutusta. Hän
lisäsi hitaasti Ja tarkoittavasti:
."'Samalla kun kansakunnat ovat
k&skustelleet K i i n a n ' Kansantasaval­l
a n hyväksymisestä. Y K : n jäsenyy-lesn.
on tiumustettu Jotakin paljon
suurempaa — Ja se on se, että uusi
K i i n a onsuurvalta,mitä toisten suur-
Valtojen täytyy käsitellä tasa-arvoi-suuden
perustalla.'v—^ A P : n uutistieto
Lontoosta, tammik, 16 p.
Siviilioikeuksien unie vaatii tietoja
pommiattentaatin tutkimisen tuloksista
Amerikansuomalaisten
huomioon pakettien
lähettämisasiassa
HelslnkL—1 Snoml-Seara) -tr»- N . s.
Amerlkanpajcetteja, Jotka oli tar­koitettu
Jouluksi vastaanottajilleen,
jaetaan .vielä kuluvan kuun aikana.
Muutama laiva saapui näet Juuri jou-lulcsi
Suomen satamaan j a eräät laif^
vat ovat tuoneet paketteja vielä tam­mikuun
alkupuolellakin. Mutta ulko­mailta
saaptmeet lahjapaketit; ovat
•kohonneiden:hintojen vuoksi tuotta­neet
onnellisille saajilleen yhä useam­man
ikävän yllätyksen. Tullimme
määräykset ovat ankarat Ja ylipainos­ta
maksettava tulli on useissa tapauk­sissa
noussut paketin saajalle ylivol-ma!
s3kai.
Erityisesti tupakasta maksettava
tulli on korkea,- Sallitun 100 gram­man
erän ylittävältä osalta on mak­settava
tullia 1.620 mk kilolta, lisäksi
valmisteveroa' saman verran -ja sa­vukkeiden
osalta vielä 1:50 kappaleel­ta.
K a l l i s tupakkatullimme tunnetaan
todenn^öisesti jo ulkomaillakin, s i l -
lälahjapaketit ovat viime aikoina s i -
säUäne§t huomattavasti vähenmiän
tupakkavalmisteita kuin aikaisemmin,
Tupakka saa olla vain savukkeina 100
kpl eli 100 gr.
Suurin sallittu kahvlmäilrä on 2 k i ­loa,
mutta .jokseenkin säännöllisesti
paketeissa on liikaa kahvia^ josta
myös on maksettava kallis tulli. Teetä
saa tuUittomasti ylähettää 250 g, kaa­kaota
1 kg j a makeisia niinikään 1 kg.
Nylon-sukkia saa paketel£sa olla 3
paria, jalkbieita 1 pari, alusvaatekerta
Jne.
Merkittävän kompastuskiven lähet­täjille
tuottaa myös se, että lahja­paketin
paino ei saa ylittää 10 kg
eikä sen arvo £aa olla 3.000 mk suu­rempi,
jcs halutaan välttyä maksa­masta
tullia.
Kohonneiden hintojen johdosta 3,-
000 mk raja. joka vastaa 13 .dollaria,
saavutetaan hyvin pien, ja siten on
jo heti maksettava ylimenevältä osalta
tullia. '
Vastaanottajan maksettavaksi eivät
kuitenkaan tule niissä tapauksissa,
joissa tullia yleensä joudutaan • mak­samaan,
vain tavanomaiset vaihtove-rca,
joka: tammikuun 1 päivästä on
25 pros. Tavaran a)r.voksi lasketaan
tällöin sen arvo tulleineen j a muine
veroineen. Selvää on että yllätys täl­löin
voi paketin vastaanottajalle muo­dostua
todella ylivoimaiseksi.
Yleensä onkin tullut tavaksi jättää
tupakkavalmisteet, joita tulisi mak­saa
tullit ja muut verot, lunasta­matta.
Vastaanottaja voi tällöin lah­joittaa
tavarat' valtiolle mutta joskus
voi käydä niinkin, että vastaanottaja
haluaa, että tavara hänen läsnäol­lessaan
hävitetään,
Edelläolevan johdosta pyydetään a -
merikan suomalaisten ottamaan huo­mioon
.että eivät pakettia lähettäes­sään
ylittäisi niitä, salittuja määriä,
Toronto!— SiviHIoikeiiisicn union
toimesta jätettiin täällä viime viikol­l
a poUislkomlssionerien lautakunnalle
vastattavaksi eelUetaln kysymystä
siitä, mitä on tehty j a 5 aatu aikaan
Toronton ukrainalaisten öaalia; vas­taan
tehdyn raakamalscn pommiat--
tentaatin suqrittajain kiinni!Nsaami-scksl.
' •
Kolme kuukautta on kulunut kiitos­päivän
iltana suoritetusta poimmlat-tentaatista
^ Ookak. 8 p.) Ja monet
Scansalalset ovat huolissaan J a epäile­viä,
ettei kaikkea nmhdollista-ble tehr
ty rikollisten löytämiseksi J a rankai­semiseksi,
enempää kuin sen takaami-seksi,
ettei sellaista voitaisi enää u u ­delleen
suorittaa.
Myöskin lokakuun; 26 pnä tapahtu­nut
Michael Bortnickin muriia Ja
syyskuim 11 pnä: tapahtunut, pahoin­pitely
tuotiin uudelleen esille.
Kukaan ei voi väittää vastaan sitä
tosiasiaa, että natsit uskoivat, opettl-
-irat Ja neuvoivat yksilöllisen j a r y h -
mäterrorin (käyttämistä — n i i n ennen
kuin jälkeenkin natsivallan ; kukistu­mista,
sanotaan esitetyssä lausunnos­sa;
Yhdistyneiden Canadan ukraina-;
laisten Järjestöjen taholta on saatet­tu
huomioomme — minkä Joflidosta
me Ihaluamme painostaa oikeudellisr
ten tutkimusten tarpeellisuutta — et­tä
viime vuosien aikana on' joitakin
tämän vaarallisen ideologian omaavia
henkilöitä jollakin tavalla päästetty
Canadaan D,P. henkilöiden mmellä.
Nami henkilöt, «soitetaan ukraina­laisten
järjestön lausunnossa, ovat
järjestärjcet ryhmän joka timnetian
nimellä "Banderists". Ukrainalaisten
järjestö selostaa edelleen, että 30—40
Canadan ukrainalaisten keskuudessa
on Ollut v a l l a l la erimielisyyksiä — po­liittisia,
uskonnollisia ym. ~ r mutta
koskaan ennen ei ole käytetty- terro­r
i a j a väkivaltaa. Vasta parin viime
vuoden aikana !he ovat joutuneet vä­kivaltaisten
hyökkäysten ufhriksi.
out ?
4. Voidaanko jo varmuudella sanoa
minkälaista te^ca pommi on ollut?
5. Onko tutkimuksia ulotettu AUU
Cshin kuuluvien yksilöiden olinpaik­koihin
(läeidän menneisyyteniä joh­dosta),
koska tällä tavoin olisi mah­dollisuus
saada tietoja, letka johtai­sivat
xikotteeen syyllisen cai^syylllsten
van^itsemiseen.
6. Onko tarkastettu Ottawan siisto-laisuusdepartmentissalöiTtyviä
henki­lötietoja
viimeksi saapuneista siirto­laisista,
jotka nyt ovat täällä, koska
heidän mennyt toimintansa j a yhteyr
tensä Euroopassa;<voivat o l la olleet i nr
noittajina terrorlsmim.
7. Mitä on- tebty sen takaamiseksi,
ettei pommiattentaatit, murhat ja
pieksämiset uudistu? -
MEBCmEIIET PROTESTOIVAT
"Wainma''-nimisen laivan merimie-shet.
ovat Suva-Piii-saarilla päivätyss-ä
kirjeessään lähettäneet protestin T o ­ronton
kaupimginvaltuustoUe ukral-joittanut
miehistön puolesta Vincent
Fagan. sanotaan:
"Ale ihö>Tylaiva Wairunan miehistö,
esitämme paiieksumisemme kiitospäi­vänä
tapahtuneen Torontcn ukraina­laisten
haahlla tehdyn pommihjök-käyksen
johdosta, huomioiden erikoi­sesti
lasten läsnäolon siellä.
"Me pidämme sen -Ontarion maa-kuntapoliisin
äiäpeänä, j a katsomme
£en pysyvän sen häpeänä n i in kauan
kunnes tuohon tekoon syyllistyneet on
.saatettu edesvastuuseen j a rangais­tukseen.
" T u o l l a i n e n hulikaanlnen j a fasisti­nen
teko, olkoonpa se kohdistettu m i ­tä
ryhmää vastaan tahansa, on mitä
h-ipeällisin ihyökkäys «Canadan nimis­ten
demokraattisia oikeuksia vastaan,
vastaan mitä oikeuksia, joita c a -
nadalaiset ovat - puolustaneet siitä
loihtien; k u n ensimmähien uudisvllje-lijä
saapui Canadaan. Sen tähden me
katsomme velvollisuudeksemme ke-hoittaa
teitä tekemään kaikkenne tä-nalaisten
haalin pommiattentaatin män kysymyksen selvittämiseksi mah-johdcsta.
Kirjeessä, jonka on allekir- I dollisimman pian."
Sotapropagandaa vastaan
taisteltava kaikin voimin
Kirj. Mirjam Vire-Tuominen
TOIME.NPIEITA TARVITAAN
M e i d i n mielipiteemme on; .,:anol
Demokraattisten Oikeuksien . liiton
johtokunnan Sihteeri T . C . R o b e r t s,
jcuca esitti vaatimuksen poliisikomis-sionerien
lautakunnalle, että sellaiset
terroriteot, kuten pommiattentaatit,
muihat j a pieksämiset voidaan estää
vain perusteellisilla tcimenpiteilla^
jotka ulottuvat kasvatus- j a j u l k i -
suustyöhön' asti. Tällaiseen .toimin­taan
ryhtymisestä tulisi tehdä ipäätös
viipymättä, selvä j a käytänh«9Hnen,
kaikella silla. vastuunalaisuudella m i ­kä
kuuluu l a in j a Järjestyksen valvo­jille.
Sellaisia kuin pommihyökkäyk­set,
murhat j a pieksämiset ei saa s a l ­lia.
Sellaiset menetelmät j a n i i d en
puolustaminen on rankaistarva päättä­västi.
Päätökset, ellei niiden toteut­tamista
myöskin valvota tehokkaasti,
jäävät merkityksettömiksi.
K Y S Y M Y K S E T L A U T A K U N N A L LE
.lautakunnalle esitettiin seuraavat
kysymykset: .
1. Jatkuvatko pommihyökkäyksen
Johdosta suoritettavat tutkimukset
edelleen?
2. Onko vielä joku offiseri hoita­massa
asiaa — täydellä p a l i a l l a va­kinaisesti?
3. Minkälaisia seikkoja on paijastu-joista
jo aikaisemmin on iimoitettu,
mutta joista edsllä on vielä mainittu.
Lisäksi suomen. tullihaUituksen tahol­ta
on pyydetty huomauttamaan, että
paketissa olevien tavaroiden pitäisi o i - ;
la tavaraluettelon kanssa yhdenmur
kaiset. Muutta tapauksessa vastaanot­taja
joutuu tullin silmissä omituiseen
valoon, sillä mitä voidaan ajatella
esim. sellaisesta paketista, jossa t a ­varaluettelon
mukaan olisi pitänyt olla
erilaista tavaraa 10 kg, mutta siellä
olikin 8 kg kahvia j a 2 k g nylon-suk­kia.
Suomen tulli haluaa toimenpi­teillään
estää luvattoman salakulje­tuksen,
jota on todettu — valitetta­vasti
tapahtuneen n.s. amerikanpaket-tien
kustannuksella.
Edellaolevasta on kuitenkin erotet­tava
se, mitä Suomeen matkustavalla
saa olla mukanaan. Hän voi tuoda
mukanaan sukulaisilleen tavaraa so­pivaksi
katsomansa määrän, jonka
täytyy kuitenkin olla paketoituna vas­taanottajien
nimillä. Tällaisen y h -
teislahetyksen voi valtiovarainminis­teriön
suostumuksella saada tuoda t u l -
livapaasti. E l l e i tällaista osoitteilla v a -
rustetuta yhteislähetystä ole jo ennen
matkaa tehty, tulli kiinnittää eritoten
huomiota matkustajan mukana ole­viin
kahvin, tupakan ja nylon-sukkien
määrin.
s ^
Äskettäin saavuin Puolasta, jossa
j u h l i t t i in rauhanpuolustajain II maa -
ilmankongressia. Siellä koko kansa
samoinkuin hallitus oli keskittänyt
ponnistuksensa-:; rauhalliseen raken­nustyöhön,
työhön rauhan turvaami­seksi,
— Bauha voittaa sodan — o l i
tunnus, joka näkyi kaikkialle, v Se
tunnus oli myös toteutettu kansan­demokraattisessa
Puolassa. .
Toiselta tuntui ilmapiiri saapuessani
. Suomeen. Täällä rauhanpropagandah
sijasta rehcittaa mieletön sotapsykoo­sin
lietsonta laajoilla aloilla, paljas­taen
ed esvastuuttomien piirien jälleen •
pyrkivän Suomen kansan rauhantah­don
murtamiseen'ja sodan saavutta-^
miseen.
Rauhanpuolustajain liikkeen J a t k u ­va
laajeneminen osoittaa kuitenkini
että nämä piirit eivät tule onnistu-:
maan hankkeissaan, muttamiten suu­reen
-vahingontekocn, tahansa he siitä
huolimatta ovat valmiit.
Räikeä osoitus tästä on presidentti
Trumanln äskeisen puheeii - vastaan­otto
useissa lehdissä. Truman ilmoit­t
i Yhdysvaltain .'harkitsevan atomi­pommin
käytäntöönottca Koreassa.
Näin hän paljasti entistäkin selvem­min
Yhdysvaltain käymän sodan r i ­kollisen
luonteen, v Trumanln sanojen
mukaan Yhdysvallat tuo vapautta
Korean.kansalle heittämällä Koreaan
atomipommeja!
500 miljoonaa ihmistä eri puclUla
maailmaa on jo allekirjolttamaUa
Tukholman vetoomuksen vahvistanut
vaatimuksen atomiaseen kansainväll-sastä
kiellosta. Tämän vetoomuksen
sisältämä kansojen tuomio sille, joka
ensimmäisenä aloittaa atomisodan, el
ole tyhjää puhetta. On varma, että
sotarikolliset vastakaan eivät voi vält­tyä
kansojen oikeutetulta suuttumuk­selta.
Numbergin oikeudenkäynti
aloitti uuden vaiheen historiassa aset­taen
anarkian tilalle kansainvälisen
oikeuden.
Rikcs ihmisyyttä vastaan el ole
puolustettavampi ssn vuoksi, että
sen suorittajana on hallitsevassa
asemassa oleva suurvallan edustaja.
Päinvastoin, se on sitäkin raskaut-tavampi.
Sen tulevat kansat osoit-tamaan.
Korean sodan aikana on meidänkin
maassamme entistä selvemmin pai-,
jastunut eräiden piirien kyynillinen
kaksinaamaisuus. Puhuessaan suoma­laisuudesta
tarkoittavat he amerikka­laisuutta.
Puhuessaan pienten kan­sojen
riippumattomuuden kunnioitta­misesta
ne samanaikaisesti haikaile­matta
puolustelevat Yhdysvaltain
hyökkäystä pienen Korean kansan
kimppuun. Tämä valheellisuus. Jonka
fraaseilla yribellään peitellä kansojen
orjuutussodan todellista luonnetta, on
fasistisen ideologian peruja.
Rauhanpuolustaja: puolustavat joh­donmukaisesti
vapautta j a itsemäär
raämlsolkeutta kaikille kansoille, sillä
louklcaus näitä : oikeuksia vastaan,
aseellinen puttuminen kansojen sisäi­siin
asioihin juuri merkitsee hyök-käystekoa
j a sotaa.
Me Suomessa voimme puhua Suo­men
vapaudesta vain, jos vaadimme
Korean kansalle oikeutta vapauteen.
Kansojen; oikeustaju yimnärtää tä­män
tinkimättömän vaatimuksen. ^
Rauhanpuolustajain liike vetoaa
RAUHAN M I E H E T PANNAAN
Timminsistä ilmoitetaan, että Porco-pinen
Rauiianneavcston puheenjoh-ta
j s n : G a r t h Teeplen hakemus päästä
Canadian Legionan Timminsin osas­ton
jäseneksi on hyljätty., Kuvamme
esittää Tceplea,, jo^a toimii Workers-osuusliikkeen
johtajana. Saman koh­talon
alaiseksi Joutui samaan aikaan
myöskin teinen rauhanmies, . Mirie-
Mill-onion Timminsin osaston sihteeri
Adelard Houle, joka oli pohjoIs- ja
länsi-Ontarion edustajana Varsovan
rauhankongresslssa.
kansojen rehellisyyteen ja hyvään
tahtoon. Tätä hyvää tahtoa sotapro­paganda
yrittää hämätä j a johtaa
harhaan.'
Sen . vuoksi sotapropaganda on
mita vaarallisinta j a on sitä vas­taan
taisteltava kaikin tavoin.
Rauhanpuolustajain. II maailman-
; kongressi vaati lainsäädäntöä, jon­ka
mukaan uuden sodan propa­ganda
on julistettava rangaista­vaksi
rikokseksi kaikissa mäissä.
-SITA:
TÄTÄ-
SKOTLANTILAISTA
Skotymtilalnen pyrki: rautatiea
man xmäcavuuslaitokseen Ja kysyi v;
i
Rauhankongressin
ohjelma hyväksyt­tiin
Timminsissä
: Timmlns, Ont.>— Maailman. Toises­sa
Rauhankongrsssissa Sheffieldissa
ja Varsovassa pahjois- j a länsi-Onta­rion
edustajana ollut Adelard Houle
aloitti puhujamatkansa viime sunnun­taina
täkäläisellä C S J : n osaston^haa-lilla.
Salin täyteinen yleisö seurasi
kiinnostuneesti puhujan kiivauksia
näissä kahdessa Euroopan kaupungis­sa
pidetyistä kokouksista j a elämäjstä.
Puhuja esitti .selostuksen: rauhan-kongressin
yhdeksän kohtaa käsittä-^
västä ohjelmasta, joka hyväksyttiin
yksimielisesti j a määrättiin lähetettä-i
yälisi c ^ d a n jiamtuksei]e. J a vYK-rfi
timieheltä paljonko.sinne pääsy jm
soi.
— Kaksipennyäi kuulu! vastaus,
— kylläpä c n h i n t a a . . . Mutta
kö pääsisi puolella; k u n izninuile <
sattua sellainen vahinko jo tuolla;
masillalla? \
' OSASI VASTATA
Pikku poika: "Äiti lähetti sellal
teneisiä, ^ttä ne korput jotka h
täältä eilen osti olivat'ko?Ia kuin
vi."
Lsipcmon Isäntä: "Sano äidillesi,
tä me'olemme valmistaneet korppo
ennenkuin hän öni syntynytkään."
Pikku poika:"Varmaankin hän s
ten sai juuri niitä korppuja."
- T - Minun vaimoni /haluaa kahv
aamuisin,;mutta minäihaluan tee
Kyllä sinäkin pian haluavat ka]
via*.
L Y H Y T KERTOMUS
: Matkailija: "Kylläpä tuo vuori
jylhä j a mahtava, siitä varmaank
monia kertomuksia?" ,
Paikkakuntalainen: ^On varmäs
Kerrankin kaksi ihmistä kiipesi s
harjale, eivätkä m i l l o i n k a a n tulle
takaisin."
Matkailija: ."Hyvänenaika! Mi
ihmettä heille tapahtui?" '
Paikkakuntalainen: 'He meniv
^las toiselle puolelle."
Biologisti puolustaa
rauhan asiaa
Chicago. Äskettäin pidettiin Ch
cagossa suuri rauhanpuolustajain h
kous.jocsa puhuivat Varsovan koni
ressiin, osallistuneet kahdeksan rai
hanedustajiston jäsentä.
Tämä Chicagon rauhanpuolusti
jäin kokous pidettiin Chicago Col
seumissa j a oli sen yhtenä järjestäj
näylioplstDn. biologian prof; Anton
Carlson.
neuvostolle.: Noin" tusina kuulijolst
esitti puhujalle -hyvin ^^kilnnostavi
kysymyksiä,, joihin hän vastasi kait
k l a tyydyttävällä .tavalla; ,>
Mr; Houie> lähti täältä puhujamat
kalle South Porcupineen, Ansonvillee
ja Cochraneen, jenka jälkeen hän pi
huu ensi; iauantai-Iltana J^eärstissi
Sen jälkeen ' hän slrtyy^ puhumaa
Port Arthurin alueella j a myöhemmi
Scon ja' Sudburyn alueella;, aikaiseni
min, julkaistun suunnitelman imukal
sesti.
"Amerikkalaiset Jaloittelemassa" Boris Prorokovin kivipainoknva.
PÄIVÄN PAKINA
Se Länsi-Saksan demokratia
Mc voimme lopettaa suurimman osan heidän propagandastaan kieltä­mällä
heiltä kokousluvat, lakkauttamalla heidän sanomalehtensä, jul­kaisunsa
ja kirjallisuutensa."
Kujnka oikeassa Pekka-vainaja olikaan sanoessaan, että por\'arista
tulee peto, jos häneq kukkaroonsa kosketaan! •
Mutta jollakin lavoin meistä tuntuu siltä, ettei mr, Sale saa henkiin
herätetyksi sen paremmin Hitlerin Aatua kuin Mussoliniakaan^ ^— eikä
heidän riemu vuosiaan! Vuosi 1951 ei ole 1933! Mr. Sale ja muut
sodantekijät saavat nähdä, että vaikka he mielettömyydessään yrittäi-.
sivätkin täällä matkia Hitleriä ja ^lussolinia, niin Euroopan kansat
kieltäytyvät sittenkin ryhtymästä AVall Streetin pankkiirikenraalien^^
tykin ruoaksi ja siirtomaakansat jatkavat.oikeutettua tabteluaan itse­näisyytensä
puolesta;, mitä ei mikään mahti voi enää pitkää aikaa estää.
Parempi on, tuhat kertaa parempi tälle maaUe — nifh poirareUle,
kuin tai\'allisille kansalaisillekin —-että vältettäisiin se itsettihonjä pe­rikadon
tie, mitä petomainen mr. Sale suosittelee!
Meille on kerrottu, kuten muiste­taan,
että Länsi-Saksassa vallitsee
todellinen länsimainen demokratia,
jota vastoin sieUä Itä-Saksassa riehuu
kansandemokratian julma terrori h i t -
leriläistd harvainvaltaa vastaan.
Juuri kuinka hirveän joukkokurin
alle on pantu ne suuren rahan mie­het
j a naiset, jotka siittivät, synnyt­tivät
j a kasvattivat sen lohikäärmeen,
joka tunnetaan hitleriläisyyden n i ­mellä,
siitä ei meillä ole yksityiskoh­taisempia
tietoja. .
lVimä tietämättömyys johtuu pää­asiassa
siitä rautaesiripusta. Joka on
Wall Streetin miesten toimesta ve­detty
kapitalistisen maailman ympä­rille
niin, ettei se n.s. suuri kansa
vain saisi omin silmin nähdä j a o-mln
korvin kuulla, mitä todella t a ­pahtuu
sosialismin j a kansandemo­kratian
maissa.
Mutta Länsi-Saiksasta olemme saa­neet
aiva riittävästi uutisia. . .
SUtä on maalattu uuden utukaisia
kuvia ja osoitettu yhdeltä puolen,
•kuinka: Y M y s v a l l a t on antanut täy­det;
demokraattiset valtuudet» Länsi-
Saksalle ja toisella puolen sen, miten
Venäjä on • Itä-Saksalta Ideitänyt nä­mä
demokraattiset oikeudet.
TSmä kirjoittajalla, kuten ehkä
joillakin toisillakin, on ollut Sellainen
vanhanaikainen käsitys "demokraat­tisista"
oikeuksista, että' kansa saa
itse päättää äänestämällä j a vapaas­t
i valltsemalnsa edustajain kautta
omista asioistaan, niin sisä- k u i n u l -
iopoliittisista?kin kysymyksistä.
Mutta ilmeisesti tämä käsityskanta
on ollut väärä — ainakin Länsi-Sak­san
"demokraattisten" oikeuksien v a ­lossa
katsottuna.
Jotta meitä ei syytettäisi puolueel­lisuudesta
— mitä me selvästikin o-lemme
tällaisissa asioissa — meidän
sallittaneen latoata iNew York Time­sin
kh-jeenvaihtajan Drevr Middle-tonin
'Prankfortista, Saksasta, tam­mikuun
14 p n i lähettämästä uutis-tledosta,
jonka mukaan Britannian
korkeakomlssloneri sir Ivone K i r k -
patriok oli viime lauantaina sano­nut,
että.Länsi-Saksa saa kontrollin
ulkopK)litiikastaan, jos se tunnustaa
hltlerlnalkalset " S a k s a n velat".
• Tämän mukaan näyttäisi siis siltä,
ettei iLänsi-Saksan hallitus olekaan
täliän mennessä kontrolloinut .ulko­politiikkaansa,
vaikka sitä onkin p i ­detty
esimerklcinä "demokrattlsista"
oikeuksistaan!
Alutta vielä'kummallisemmaksi t u ­lee
asla sitten kun sen yhteyteen ve­detään
eräitä muita nykypäivän po-
'littisla kysymyksiä. V-''-'^^'::': •
Muistetaan ensinnäkin sir Ivone
Kirfcpatrkikin sanoneen, että Länsi-
Saksalla on nyt'tilaisuus saada k o n -
trclll ulkopolitiikastaan, jos se tun­nustaa
Hitlerin velat, t.s. jos. se r u ­peaa
maksamaan Aatu-vainaan sota­valmistelusta
koituneita ulkomai­sen
velkoja. Toisin päin käänetty-nä
tämä lausunto tarkoittaa sitä,
että Lansl-Saksan ulkopoliittisista k y -
symyiksistä päättää nyt Ylidysvallat
j a sen liittolaiset.
Mutta tämä. ei estä Yhdysvaltain
imperialisteja ja heidän llttolaisiaari
"neuvottelemasta" Länsl-S a k s a ri
kanssa, sellaisista ulkopollittislita suur-kysymj'kslstä
kuin Atlantin paktiin
liitbj-misestä j a saksalaisen tykinruo­an
antamisesta Yhdysvaltain kenraa­lien
komennettavaksi.
Mutta jos kerran on totta, ettei
Länsi-Saksan hallitus kontrolloi o-maa
politiikkaansa — kuten on l i ­mestä
— n i i n kenen kanssa Yhdys­valtain
imperialistit ja kumppanit sit­ten
"neuvottelevat"?
Tuntuu siltä k u i n Y h d y s ^ t a i n i m ­perialistinen
hallitus "neuvottelisi" i t ­sensä
kanssa. Yhdysvaltain imperia­listit
tekevät hienotunteisia esityksiä,
että Länsi-Saksan tulisi liittyä A t l a n ­t
in paktiin Ja luovuttaa joitakin kym­meniä
divisioneja" saksalaisia- sota­joukkoja
jonkun amerikkalaisen sota­päällikön
komennettavaksi Euroopas­sa
tai "missä nUtä tarvitaan", jos
saa luvan käyttää canadalaista mää­ritelmää
Korean erikoisjoukkojen
suhteen.
Tämän jälkeen amerikkalaiset isän­nät
sanovat saksalaisille nukkehallit­sijoille.
JoUla ei ole kontrollia Länsi-
Saksan ulkopolitiikasta, että n ; ^ tei­dän
täytj-y sanoa '^•llä". mutta s a ­nokaa
se niin, että saatte ainakin
joidenkin pitkätukkaisten saksalais­ten
kannatuksen. Ja Bonnin nukke­hallitsijat,
porvarit j a heidän aseen­kantajansa^
orkeistososialidemokraat-tiset.
johtajat "neuvottelevat" keske­nään,
ovat vähän vikiuroivinaan ja
valmistuvat sanomaan, että ^ l l ä " .
OhmeellisenJhyvin j a joustavasti toi­mii
täimä "demokratia" f
. J a sitten Länsi-iSalksan nukkehal­litsijoille,
joilla ei ole kontrollia 0-
onasta ulkopolitiikastaan, luvataan tä'
mä kontrolli, jos toe tunnustavat Aatu-vainajan
sotavalmistelun ailäna tul­leet
velat; Tässä tietysti' 'Ineuvotel
laan" taas päämhiisteri Adenauerin
Ja sosialidemokraattisen. oikeistojoh'
tajan K u r t Schumacherin kanssa —
j a melkoisella varmuudella voidaan
ennustaa, että he "tunnustavat" Aa-tu-
vahiajan ulkomaiset velat; vaik­kei
heillä olekaan kontrollia" ulko­poliittisista
asioistaan, ^'
Mutta kenen velkoja vaaditaan
"tunnustettavaksi" eli maksettavak
si? - . •
Eiköhän vain ole ilQrsymys brittiläis­ten
j a amerikkalaisten kag^italistien
Hitlerille sotavalmisteluja Varten an
tamien lainojen tunnustamisesta j ^
maksamisesta?
AJateUä sitä Ihanuutta, va
rustettiin 'hitleriläinen 'sotakoneisto.
Siten saatUn sota Ja sodasta rpcke-felleteille
ym. satumaisen-, suuria
voittoja. Ja ^ytklrlstetääii'ponnin
hallitukselta Hitlerille lalöatut rahat
korkoineen. ' •
Kuka vielä uskaltaa, epällläj etteikö
Länsi-Saksassa ole sitä ahioäta'^autu-aaksi
tekevää "demöfcratlaa^^i-^ Kän­säkoura.
' , " .
mm