Vapaus, August 12, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 12 p. — Tuesday, August 12, 1958
VAPAUS
(UBKHTV) — Independent Labor
Örgan of' Finnish Canadians. Es-
Ublished Nov. 6/ 1917. Auttiorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lishVd
thrlce week]y: Tuesdays.
Thiirsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Of^ce OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: • 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 225
YhdvsvalloljMa»: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Vapauden talousasema turvatuksi
Toisessa paikassa julkaisemme tänään lehtiliikkeemme
johtokunnan vetoomuksen, missä Vapauden tilaajia, lukijoi­ta
ja kannattajia pyydetään haastelahjoitusten muodossa ta­kaamaan
lehtemme taloudellinen turvallisuus.
Lehtiliikkemme vetoomuksessa sanotaan, että tämä uusi
haastekampanja on järjestettävä "olosuhteiden pakosta", Sa­malla
kertaa johtokunnan vetoomuksessa osoitetaan ne syyt
ja tekijät, miksi tämä haasteryntäys on tullut välttämättö­mäksi
osoittamalla, että hintojen jatkuva kohoaminen on ai­heuttanut
myös Vapauden lehtiliikkeen kustannusten jat­kuvan
nousun. Kuten johtokunnan vetoomuksesta näkyy.
Vapauden talousasema joutuu välittömästi vaaratilaan, el­lemme
henkilökohtaisesti ja yhteisesti järjestöjemme kautta
huolehdi siitä, että Vapaus sa vähintäin $6,000 lahjatulon tä­män
haastekampanjan avulla.
Johtokuntamme on ehdottomasti oikeassa myös selittäes­sään,
ettei koko Canadassa, "eikä koko Pohjois-Amerikan
mantereella ole yhtään työväenlehteä, joka yksistään tilaus-ja
ilmoitustuloilla pysyisi pystyssä, vaan kaikki tämän man­tereen
työväenlehdet, olkoot ne sitten englannin- tai "vieras­kielisiä"
työväenlehtiä, joutuvat vuosittain turvautumaan
lukijakuntansa apuun järjestämällä erikoisia rahoituskam-panjoita
lehden ilmestymisen turvaamiseksi. Meidän lehtem­me,
Vapaus ei ole poikkeusasemassa muihin työväenlehtiin
nähden."
Tosiasiassa tämä johtokuntamme määritelmä ulottuu
vieläkin kauemmaksi. "Kuolevaisuus" yleensä tämän man­tereen
sanomalehtien keskuudessa on äärettömän suuri. Suu­ren
rahan suurlehdet syövät rahan voimalla pienempiään ja
tekevät yleensä kaikkien pikkulehtien hengittämisen melko
vaikeaksi. Jatkuvasti tulee tietoja, että vuosikymmeniä jat­kuvasti
ilmestyneitä lehtiä joutuu ''taloussyistä" lopettamaan
ilmestymisensä ja sulkemaan ovensa.
Tällaisissa olosuhteissa joutuvat Canadan pienemmät
lehdet, porvarillisetkin lehdet, nykyoloissa kamppailemaan
olemassaolonsa puolesta. Silloin on ilman muuta selvää, että
työväenlehtien, varsinkin Vapauden mallisten pienten työ-väenlehtien
on käytävä sitäkin sitkeämmin taistelua talous­asemansa
säilyttämisen ja tukemisen hyväksi.
Voidaksemme taata Vapauden häiriintymättömän ilmes­tymisen
seuraavan vuoden ajaksi, meidän yhteisenä tehtä­vänämme
on siis hankkia syyskuun ensimmäisenä päivänä
alkavan haasteryntäyksen avulla vähintäin $6,000 lahjatulot
lehdellemme.
Esittäessään myönteisen lausuntonsa nyt alkavan haaste­kampanjan
puolesta, CSJ:n toimeenpaneva komitea sanoo
osastoille vastikään lähettämässään kirjeessä:
" . . . On tärkeätä, että turvaamme oman äänenkannatta­jamme
talousaseman erikoisesti tällä hetkellä jolloin suuren
rahan uutistoimistot päivälehtiensä kautta levittävät kaiken­laisia
valheita ja muokkaavat maaperää tarkoituksella pitää
pystyssä kylmän sodan mielialaa siinä mielessä, että kuuma
sota saataisiin sytytetyksi ja samalla hävitetyksi kaikki se
mikä edustaa ja takaa työläisille hyvinvoinnin . . .
"Me Canadan suomalaiset tarvitsemme Vapauden saa­daksemme
tositiedot maailman tapahtumista, ja ollaksemme
varmoja siitä, että Vapaus ilmestyy, on parasta valmistautua
(haastekampanjaa varten) aivan heti. Siis käykäämme kiinni
tähän työhön aivan heti..."
Tämä on käsittääksemme aivan paikalleen sanottu. Juu­ri
nyt tarvitaan sellaisia työväenlehtiä, rauhan ja hyväntah-don
sekä itse totuuden puoltajia kuin esim. Vapaus. Mutta
itsenäisten työväenlehtien ja siis myös Vapauden, ilmestymi­sen
hinta on asiallisesti suurempi kuin sen tilausmaksu. Tä­mä
on valitettavaa, mutta kuitenkin tosiseikka.
Meille-vähävaraisille tuntuu seitsemän dollaria maksava
Vapaus toisinaan kalliilta. Se on todellisuudessa sievoinen
summa silloin, jos olemme työttöminä. Mutta jos ostamme
joka päivä kymmenen senttiä maksavan päivälehden, niin
se tulee vuosittain maksamaan yli $30.00! Tai jos tilaamme
päivälehden kotiin ja saamme sen siten "alennushinnalla",
sanokaamme 45 senttiä viikko, niin sittenkin se tulee meille
maksamaan yli $23.00 vuosikerta.
Tällaisten hintasuhteiden vallitsessa kun huomioimme
ensiksi kaikkien pikkulehtien tukalan talousaseman suurleh-tien
sanelemassa ilmapiirissä, ja lisäksi huomioimme itse­näisyyttään
kunnoittavien ja varjelevien työväenlehtien eri-koisvaikeudet,
näemme nyt alkavan haastekampanjan tär­keyden
ja välttämättömyyden.
Emme saa antaa lehtemme talousaseman heikentyä. Pie­ninkin
heikkeneminen von askel perikatoa kohti. Siksi on
jatkuvasti huolehdittava siitä, että lehtemme "ui pää veden
yläpuolella".
Tässä mielessä toivomme lukijakuntamme harkitsevan
nyt alkavaa haasteryntäystä ja osallistuvan siihen alusta pi­täen
mahdollisimman avokätisesti, kuten aina ennenkin vaa­ran
uhatessa.
Entäs ne "kuolleet" sellaiset?
Viime viikolla Ottavvasta tulleessa uutistiedossa kerrot­tiin
kesäkuun lopussa olleen Canadassa 445,000 sellaista työ­töntä,
joilla oli "elävä" työttömyysvakuutusvaatimus.
Tämä sellaisenaan herättää kysymyksen siitä, että kuin­ka
paljon on nyt "kuolleita" työttömyysvakuutusanomuksia,
eli työttömiä, jotka ovat käyttäneet kaikki merkkinsä, ei­vätkä
siis saa enää sen paremmin työttömyysvakuutusta kuin
työtäkään? ,
Sanomattakin on selvää, cttäVne työttömät, joilla oi ole
enää työttömyysvakuutuksen turvaa, eikä liioin työtä, ovat
kerrassaan vaikeassa asemassa. Tilanne pahenee edelleen
syksyn tullessa, jolloin tarvitaan lämpimiä vaatteita, läm-mitysaineita,
koulutarpeita lapsille, jne.
Kukaan ei luultavasti tiedä kuinka paljon on tällä ker­ta
näitä "kuolioita" työttömyysvakuutusvaatimuksia. Mutta
asian vakavuutta korostaa se kun yllämainitussa uutistiedos­sa
selitettiin, että kausiluontoisesta työttömyyden vähenemi­sestä
huolimatta kesäkuun lopussa oli-kuitenkin vielä kaksi
kertaa enemmän työttömiä kuin vastaavana aikana viime
vuonna. Nurherollisesti puhuen kesäkuun lopulla oli 445,500
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
t Oskar Kainulainen, Port Arthu-
• rista täyttää ylihuomenna elokuun
14 pnä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnitteluihin!
TORONTON LABOR FESTIVAA­LIIN
MATKUSTAVIEN
HUOMIOON!
Toronto. — Niiden, jotka osal­listuvat
ensi sunnuntaina Paler-mossa
pidettäviin Labor Festivaa­liin,
huomio pyydetään kiinnittä­mään
seuraavaan:
Busseja lähtee juhlapaikalle
300 Bathnrst Streetilta kello 10
a. p. ja 1 i. p. välisenä aikana.
Sateen sattuessa juhlat pide­tään
300 Bathurst Streetin haalil-la.
ILJA EHRENBURG:
Vaaditaan uusia sanoja, uusia
tekoja, ja uutta elämää
Julkaisimme edellisessä lehdessä ensimmäisen osan neuvos­toliittolaisen
kirjailijan Ilja E h r e n b u r g i n käyttämästä
puheenvuorosta äsken päättyneessä Tukholman kansainvälisessä
rauhankokouksessa. Puheenvuoronsa loppuosassa hän käsittelee
"tavallisen ihmisen" mahdollisuuksia toimia omalta osaltaan
kylmän sodan lopettamiseksi.
Piispojen vetoomus
JLontoo. — Lambethin konferens­siin
osallistuivat anglikaaniset arkki­piispat
ja piispat esittivät viime vii­kon
maanantai-iltana vetoomuksen,
missä sanotaan atomiaseiden uhkaa­van
tuhota kokonaiset kansakunnat
ja aine?llisen sivistyksen sekä tur­mella
ihmissuvun.
Kansojen velvollisuus on raivoa
laillisia etujaan, mutta vaatimukset
ovat usein liioiteltuja, ja monasti
jätetään toisten näkökohdat huo­mioon
ottamatta. Tämä johtaa vält­tämättä
kateuteen ja hankauksiin
sekä veden vuodatukseen ja sodan
vaaraan. Oikeaa rauhaa ei saavute­ta
yksinomaan sodan tuomitsemisel­la.
Oikea rauha merkitsee sellaista
maailmanjärjestystä, minkä vallites­sa
ihmiset voivat elää vapaasti ja oi­keudenmukaisuuden
alaisina, luon­nonvarat
jaetaan kaikkien hyödyk­si
ja minkä vallitessa ainoa sota on
sota köyhyyttä vastaan, tietämättö­myyttä
ja sortoa vastaan, konferens­sin
vetoomuksessa sanotaan.
Algerian sodan
eräs perussyy
Pariisi. — (AFP) Useat kansain­väliset
öljy-yhtiöt ovat päättäneet
yhdessä rakentaa suuren öljynpuh-distamon
lähelle Algeriaa sitä öljy-esiintymää
silmälläpitäen, joka on
äskettäin tavattu Hassi-Messaudin
alueella Saharan sydämessä, ilmoi­tettiin
Pariisista keskiviikkona. Puh­distamo
rakennetaan Bougieen, joka
sijaitsee noin 10 km:n päässä Al-gerista.
öljy kuljetetaan Bougieen n. 700
km pitkää öljyjohtoa myöten Biskran
kautta. Johdon rakentaminen aloite­taan
syyskuun ensimmäisenä päivä­nä
ja sen lasketaan olevan valmiin
ensi vuoden lokakuussa. Milloin puh­distustyöt
pääsevät käyntiin, ei vielä
voida varmuudella sanoa.
Puhdistamon rakentajina ovat seu­raavat
yhtiöt: ESSO, BP, Royal
Dutch. SHELL ja Socony Vacuum
Oil.
Hassi-Mcssaudin öljyntuotannon
lasketaan vuodesta 1963 lähtien nou-
.scvan 15 miljoonaan tonniin vuodes­sa.
Nyt Sahara.sta saatava öljy kulje­tetaan
180 km:n pituista johtoa myö­ten
Touggourtiin. mistä rautatiekul­jetus
tapahtuu Philippevillen sata­makaupunkiin.
CNR ottaa 3,600
Ottawa. — Kulkulaitosministeri
Hees tiedoitti tk. 5 pnä CNRrn ta­holta
on ilmoitettu, että yhtiö ot­taa
ratakorjc^ustöihin ylimääräisiä
miehiä noin 3.600 miestä. Tämä kos­kee
ratoja Järvienpäästä länsiran­nikolle
ja työt arvioidaan kestävän
noin 22 viikkoa.
työtöntä jotavastoi vuosi sitten
kesäkuun lopussa oli "vain"
204,500 työtöntä.
Asian vakavin puoli on siinä,
että tilanteen paranemisesta ei
ole mitään merkkejä. Päinvas­toin
näyttää siltä, että edes­sämme
on vieläkin pahempi
työttömyystalvi kuin viime
vuonna.
Tässä tilanteessa pitäisi-liit­tohallituksen
tai hätätilassa
alahuoneen jäsenten laatia
muutosehdotus työttömyysva-kuutuslakiin
siten, että työttö­myysvakuutusmaksuja
koro­tettaisiin
nykyisen hintatason
vaatimalla tavalla, ja että
työttömyysvakuutusta makset­taisiin
keskeytymättä niin
kauan kuin mies tai nainen
joutuu olemaan vastoin omaa
tahtoaan työttömänä.
Työttömyysvakuutuslaki kai­paa
kipeästi tällaista parannus­ta
— ja mitä pikemmin tällai­nen
parannus tehdään, sitä
suurempi hyöty siitä on, ei
vain näille vastoin omaa tah­toaan
työttömiksi joutuville,
vaan koko maamme kansallis-taloudelle.
^
No 2.
Vanhoillinen brittiläinen viikko­lehti
"The Economist" kirjoitti oi­keutetusti,
että "sopimus ydinrä-jäytysten
lopettamisesta loisi ilma­piirin,
jossa olisi mahdollista kes­kustella
menestyksellisesti aseista-riisuntaohjelmasta,
josta kansat kas­vavassa
määrin puhuvat toisilleen."
Belgialaisen senaattorin M. Rolla-nin
sanojen mukaan kokeiden lo­pettaminen
on "ensimmäinen as­kel
yleiseen aseistariisuntaan". Sa­manlaisia
mielipiteitä ovat esit­täneet
Länsi-Saksan sosialidemo­kraattisen
puolueen puheen johta­ja
herra Ollenhauer, Britannian la-bourpuolueen
johtaja Hugh Gait-skell
ja joukko Skandinavian poliit­tisia
johtohenkilöitä, Tiedemiehet
sanovat, että lopettamalla kokeet il-mapiiri^
alkaa puhdistua strontium
90-pitoisuudesta. Voimme lisätä, et­tä
myös poliittinen ilmapiiri alkai­si
puhdistua epäluottamuksesta ja
pelosta.
Diplomaattisen kirjeenvaihdon
huolellinen tutkiminen osoittaa, et­tä
on olemassa kysymyksiä, joista
molemmat osapuolet suostuvat kes­kustelemaan,
kuten avaruuden rau­hanomainen
käyttö ja tarve lujit­taa
YK:n arvovaltaa. Lopuksi on
olemassa joukko muitakin kysy­myksiä,
joista — melkoisista eri­mielisyyksistä
huolimatta — on
mahdollista päästä lähentymiseen,
ennen kaikkea ne, jotka liittyvät
atomiaseista vapaiden vyöhykkei­den
muodostamiseen Eurooppaan
ja maailman muihin osiin. Valtio­miehet
ovat jo pitkään etsineet tei­tä
ulos pimeältä kujalta; Rapacki-suunnitelmaa
edelsi Eden-suunni-telma.
Toistuneita ehdotuksia on
tehty vieraiden joukkojen vetämi­seksi
pois molemmista Saksan val­tioista,
asevoimien vähentämiseksi
Keski-Euroopassa ja ydinaseiden si-joituk.
sen estämiseksi tälle mitä
vaarallisimmalle alueelle. Sota voi
alkaa vahingossa, aivan samoin liuin
talo voi vahingossa palaa poroksi.
Mutta taloa ei voida rakentaa va­hingossa,
eikä tietä rauhaan voida
rakentaa vahingossa. Nykyisessä ti­lanteessa,
jolle on ominaista kes-kinäise:
i luottamuksen puute, on
välttämätöntä aloittaa osatoimen-piteistä,
jotka on helppo panna toi­meen
ja valvoa. Sellaisten vyöhyk­keiden
muodostaminen, joilla on
vähemmän aseita tai joilla ei ole
lainkaan atomiaseita, voi muodos­tua
yleisen aseistariisunnan läh­tökohdaksi.
Rapacki-suunnitelmaa
kannattivat useat poliittisen elä­män
hahmot, joita ei voi epäillä
myötätuntoisiksi Neuvostoliitolle.
Jopa nekin, jotka suhtautuivat sii­hen
varoen ja arvostelivat sitä sen
vuoksi, että se saattaisi lujittaa
vain yhtä osapuolta, myönsivät sen
keskustelujen arvoiseksi siinä mie­lessä,
että sen yleinen linja oli
oikea.
Puolan ulkoministerin tehtyä eh­dotuksensa
on lännestä kuultu
ääniä, jotka yhä tiukemmin ovat
vaatineet atomivapaiden vyöhyk­keiden
muodostamista Atomiasei­den
pitämistä loitolla Keski-Euroo-pasta
ja vieraiden joukkojen pois­vetämistä
tältä alueelta on usein
kuvattu "keskinäiseksi vetäytymi­seksi".
On todellakin helpompi
keskustella, jos pöydällä on revol­verin
asemesta tuhkakuppeja; jos
kaksi miestä, kumpikin hampaisiin
asti aseissa ja ilmeisen sotaisella
mielellä, asettuu toisiaan vastaan
ja sitten he perääntyvät kumpikin
hieman, niin sekä he että katsojat
tuntevat helpotusta. Atomiaseiden,
kieltämiseen ja atomiaseista vapai­den
vyöhykkeiden muodostami.seen
liittyvä valvonta auttavat helpotta­maan
kansainvälistä epäluottamus­ta
ja helpottavat sopimukseen pää­syä
toisissa vaikeammissa ongel­missa.
Asevoimien keskinäinen pois­vetäminen
merkitsee valtioiden kes­kinäistä
lähentymistä.
Eräs Englannin työväenpuolueen
johtohenkilöistä Aneurin Bevan
moitti Kapacki-suunnitclman hylän­neitä
diplomaatteja sanoen, että
Rapacki-suunnitelnian hylkääminen
edusti liian rajoittunutta käsitys­kantaa
ja hän lisäsi, että kahden
blokin maiden välistä ensimmäistä
siltaa rasitetiin liiallisin kuormin.
Onko nykypäivänä aiheellista vaa­tia
kestäviä, pysyviä siltoja? Mikä
on parempi: ensimmäinen heikko
silta vai tuho?
Hallitusten päämiesten kokouk­sesta
ei muodostu hedelmällistä,
mikäli maailman yleinen mielipide,
niiden ihmisten tahto, jotka oikeu­tetusti
ovat jo sairaita kylmästä so­dasta
ja jotka vaativat uusia sano­ja,
uusia tekoja ja uutta elämää,
istuu vailla huomiota virallisten
osanottajien rinnalla heidän pyö
rean tai paremminkin sanoen krii­sien
kulmittaman pyötänsä ääressä.
Meidän kongressimme tehtävänä
on auttaa mielipidettä esittämään
osaansa ja auttaa hallitusten pää­miehiä
pääsemään sopimukseen ai­nakin
rajoitetussa määrässä kysy­myksiä.
Voimme saavuttaa tämän,
jos olemme sekä energisiä että va­rovaisia,
sekä innostuneita että kär­sivällisiä
ja mikäli kykenemme yh­distämään
kaikkien rauhanvoimien
toiminnan.
Tervehdin lämpimästi kunnioit­tamaamme
prof. Joliet-Curien seu­raavaa
ajatusta: meidän tulisi et­siä
teitä muodostaaksemme todella
laajan kansainvälisen komitean tai
komission ja tehdä tämä maailman
kaikkien rauhanvoimien avulla.
Tässä komiteassa suoritetun tarkan
erittelyn ja siinä käydyn vakavan
keskustelun jälkeen johtavat per­soonallisuudet,
erilaisten järjestö­jen
edustajat, tiedemiehet, kirjaili­jat
ja filosofit voisivat määritellä
lopullisesti toimenpiteet, jotka vä­hentävät
kylmän sodan aste^ke-maa.
Puhumme usein pitkään tarpees­ta
saada kaikki hallitukset neu­vottelemaan,
sen aikaansaamisesta
yleisen mielipiteen avulla. Haluai­sin
sanoa muutaman sanan meidän
kongressimme ja kaikkien kylmän
sodan päättymiseen tehtäävien jär-jestäjen
tehtävistä. Meidän on har­kittava
sitä vaikutusta, jonka suo­ranaisesti
voimme saada maailman
mielipiteeseen. Sillä maailma on
tänään jaettu ja sellaisilla jaloilla
sanoilla kuin "oikeus", "vapaus" ja
"tasa-arvoisuus" on erilainen mer­kitys
eri ihmisten keskuudessa. Ih­misten,
jotka ovat vakuuttuneita
omien aatteillensa oikeudellisuu­desta,
tulee voida ja heidän pitää
toimia niiden puolesta. Mutta kes­kusteluja
ei tule suunnata sellai­siin
sokkeloihin, jotka auttavat
aloittamaan sodan. Ideologisia kes­kusteluja
ei tule seurata vihan
saarnaaminen, mielipiteiden vaih­don
ja yhteyksien katkaiseminen,
mikä kiihoittaa väkivaltaan ja toi­voon
vastustajan tuhosta. On mah­dotonta
käydä sotaa yksin yleisesi­kuntaupseereilla
— tarvitaan myös
Sputnik II:n
loppuvaiheet
Moskov». — Amerikkalaiset tiede­miehet
kertoivat maanantaina neu­vostoliittolaisille
virkaveljilleen, kos­ka
Sputnik II palasi maahan.
NL:n osanottajat Istuivat hiljaisina
kansainvälisen geofysikaalisen vuo­den
konferenssissa Moskovassa kun
tri Robert jEstrow Yhdysvaltain lai­vaston
laboratoriosta kertoi sputni­kin
ja sen mukana olleen koiran ha­jonneen
ennen kuin jäänntökset pu­tosivat
Karibian mereen huhtikuun
14 päivänä.
Tappoi kepillä
seitsemän sutta
Alido, Portugal. — Täällä tiedoi-tettiin
keskiviikkona, että Praga de
Penedasta kotoisin oleva paimen
Joao Gördo tappoi kepillään seitse­män
niistä kymmenestä nälkäisestä
sudesta, jotika hyökkäsivät hänen
kimppuunsa.
sotilaita. Samoin eivät yksin aat­teen
miehet voi käydä kylmää sotaa
— tarvitaan myös ihmisiä. Yleinen
mielipide voi luoda olosuhteet, jois­sa
esitykset kansainvälisten kiista­kysymysten
ratkaisemisesta väki­valloin
käyvät mahdottomiksi. Eräs
kongressimme tärkeimmistä pää­määristä
on se, että luodaan ihmis­ten
keskuuteen olosuhteet, joissa
yhteistoiminta kaikkien maiden vä­lillä
käy suotuisaksi, olosuhteet jot-
(Jatkuu 4:llä sivulla)
JA
TÄTÄ
LÖYSI VASTAUKSEN
USA:n armeijan sotilas, joka
täytti kirjeen vaihtokurssille pyrki­essään
hakemuskaavaketta, joutui
hetkeksi ymmälle seuraavaan kysy­mykseen
nähden:
"Kuinka kauan nykyinen työnan­tajanne
on ollut toiminassa."
Sotilas pohti hetken ja sitten hä­nen
ilmeensä kirkastui ja hän kir­joitti:
"Sitton 1776."
VAIN KEINO
— On sitten kummallista, sanoi
neito seuralaiselleen, että vieläpä
henkevlmmätkin miehet tulevat tyh­miksi
yrittäessään tehdä vaikutusta
meihin naisiin.
— Se on vaistoaT vastasi herra. Jo-icln
sisällämme sanoo, että tulemme
siten paremmin ymmärretyiksi.
Nigeria pyytää
itsenäisyyttä
Lagos. — Nigerian hallitus päätti
tiistaina pyytää Englannilta riippu­mattomuutta
vuoden 1960 huhtikuun
2 pstä lähtien.
Edustajakamari hyväksyi yksimie­lisesti
asiaa koskevan esityk.sen. Pää­ministeri
Balcvva ilmoitti edustajahi-huonecssa,
että hän kenraalikuver­nöörin
kanssa tutkii mahdollisuuksia
esteiden raivaamiseksi esityksen tiel­tä.
Vapauden talousasema turvatuksi
hankkimalla $6,000 ryntäyksellä !
Vapaus kustannusliikkeen johtokunta ilmoittaa kaikille lehtemme tilaajille, CSJin osastoille ja asiamiehille, että uusi
haasteryntäys Vapauden hyväksi on'olosuhteiden pakosta järjestettävä. Se alkaa syyskuun 1 pnä. Lähin tavoite on $6,000.
Haasteryntäys joudutaan järjestämään sen johdosta, kun eivät lehden tilaus- ja ilmoitustulot peitä sen kustantamisesta
aiheutuneita kuluja. Vaikka viime tilivuosi, joka päättyi helmikuun 28 pnä, oli siinä suhteessa parempi, että lehtiemnie
ilmoitustulot lisääntyivät $ 1,802.74 ja painotöiden tuotanto $ 1,788.84, niin tämä tulojen lisäys ei ollut kyllin riittävä
korvaamaan lisääntyneitä kustannuksia, vaan jäi tappioksi $ 2,164.32.
Tappio yksinkertaisesti johtuu siitä, kun kaikki sanomalehden kustantamisessa tarvittavat raaka-aineet, kuten paperi,
muste, metalli ja koneiden ylläpitokustannukset ovat jatkuvasti kohonneet viimeisen 5—7 vuoden aikana. Samoin
palkkamenot ja lehden postikulut ovat lisääntyneet.
Vaikka sanomalehden kustannushinnat ovat jatkuvasti kohonneet, ei kustannusliikkeemme ole korottanut tilaus- ja
ilmoitushintoja moneen vuoteen. Viimeinen tilaushintojen korotus tapahtui huhtikuun 1 pnä 1951 ja ilmoitushintojen ko­rotus
marraskuun 1 pnä 1953. Vapauden tilaushinta on pidetty kohtuullisen halpana, ettei sen korkea hinta olisi estä-mä.
ssä lehden tilaamista. Poikkeuksetta kaikki muut lehdet ovat korottaneet tilaushintojaan viime vuoden ja tämän vuoden
aikana.
Lehtemme Vapauden tilaushinta $7.00 vuosi on hyvin halpa, kun sitä verrataan englanninkielisten päivälehtien hin­taan,
jotka nyt maksavat 45 senttiä viikko kotiin kannettuna ja josta vuosikerran hinnaksi karttuu $23.40.
Tämän yhteydessä voidaan myöskin mainita, ettei koko maassa, eikä koko pohjois-Amerikan mantereella ole yhtään
työväenlehteä, joka yksistään tilaus- ja ilmoitustuloilla pysyisi pystyssä, vaan kaikki tämän mantereen työväenlehdet,
olkoon ne.sitten englannin- tai "vieraskielisiä" työväenlehtiä, joutuvat vuosittain turvautumaan lukijakuntansa apuun jär­jestämällä
erikoisia rahoitu.skamppanijoita ilmestymisensä turvaamiseksi. Meidän lehtemme. Vapaus ei ole poikkeus­asemassa
muihin työväenlehtiin nähden.
Siis lehtemme tilaus- ja ilmoitustulot eivät enää peitä yhä lisääntyneitä kustannuksia, vaan on lisätuloja hankittava
muulla tavalla. Johtokunnan on vedottava lehtemme lukijoihin j a CSJ:n osastoihin ja pyydettävä heiltä lahjoituksia leh­temme
talousaseman turvaamiseksi.
Keholtamme kaikkia osastoja valmistumaan haasteryntäystä varten, joka alkaa syyskuun 1 pnä, valitsemalla erikois-komitean,
joka tulee huolehtimaan haasteiden ja lahjoitusten keräämisestä sekä niiden lähettämisestä lehtemme konttoriin.
Johtokunta toivoo, että jokainen lehtemme tilaaja ja kannattaja lahjoittaa vointinsa mukaan lehtemme hyväksi ja haas­taa
tuttaviaan tekemään samoin.
CSJ:n osastoille ja lehtemme asiamiehille lähetämme ryntäyksessä tarvittavia välineitä.
Lahjoituk-sennc uusine haastcineen voitte antaa paikkakuntanne asiamiehelle tai lähettää suoraan lehtemme konttoriin,
osoitteella: Vapaus Publishing Co. Ltd., Box 69, Sudbury, Ontario.
Turvatkaamme lehtemme talousasema hankkimalla $6,000 haasteryntäyksellä!
Parhain toveriteiveisin,
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Johtokunta
PÄIYÄH PAKINA
Keneltä on "varastettu" ja mitä?
Antaen "kommunisteille" aivan
aiheettomasti yksinoikeutetun tun­nustuksen
Port Arthurissa viikko
sitten pidetyistä täkäläisten maan­miestemme
suurista ja hyvin on­nistuneista
kulttuurijuhlista, Toron­ton
Vapaa Sanan "Siltaniemen San­teri"
erehtyi ilmeisesti mielenmalt-tinsa
menetettyään käyttämään po­liittisesti
hieman toisin ajattelevis­ta
kansalaisista "varas"-nimitystä.
Osoituksena siitä, että toisten me-nestykseslä
mielenmalttinsa niene-tettyään
ei pitäisi kenenkään kos­kaan
purkaa kiukkuaan, lainaam­me
"Siltaniemen Santerin'' torstai--
sesta jutusta:
"... Kommunistit alkoivat heti
maincstamaan siellä pidettäviä
kesäjuhliaan 'Suurjuhlana', kun
kuulivat, että isuomalaistcn LUO-juhlille
oli päätetty antaa Suur­juhla
nimi... Kommunisteille ci
voitane muuta kuin panna hai­seva
vastalause heidän röyhkeyt­tä
vastaan. Suurjuhla-sanan va­rastaminen
on kyllä hävytön te­ko,
mutta hävytöntä on myös sc,
eitä komut mainostavat kckke-reitään
.suomalaisten kansallisina
"kulttuurijuhlina' ja että niitä
Port .\rthurin 'kielisissä' lehdissä
on myös sellaisiksi kuvattu."
Eli, ai, aij kun sapettaa!
Mutta nyt kun olemme kaikin yh­teisesti
saaneet "Siltaniemen San­terin"
imtaman "haisevan vasta­lauseen"
ja samalla näytöksen sii­tä,
minkälaista kielenkäyttöä ja to­tuuden'
harrastusta sillä suunnalla
pidetään kurssissa, saanemme puo­lestamme
esittää joitakin pieniä
reunahuomautuksia.
Ensinnäkin, ei pitäisi koskaan
lausua "väärää todistusta lähimmäi­sestä".
Emme puhu nyt kommunis-tinimityksen
ylenpalttisesta käy­töstä
silloin kun on puhe paljosta
enemmästä kuin kommunisteista.
Tämän u.sian käsittely voisi olla vä­hän
enemmän palstatilaa vaativa,
niin selvä kuin se muuten onkin.
Siksi jätämme sen omaan arvotto­muuteensa.
Mutta ottakaamme "Siltaniemen
Santeri.n" esittämä "varkaus" juttu
siitä "Suurjuhla-nimen" käytöstä,
sillä se o.soittaa virkaveljemme tul­leen
arveluttavan lähelle sitä "va­ras
huutaa ottakaa kiinni varas"
määritelmää, jota emme kuitenkaan
halua näneen soveltaa edes tässä­kään
yhteydessä.
Neuvoisimme kuitenkin, että "Sil­taniemen
Santeri" palauttaisi mie­leensä
iiinoastaan vuoden vanhoja
asioita, ennenkuin hän syyttelee ke­tään
Suurjuhla-sanan "varkaudes­ta".
Tässä oli.si joitakin esimerkkejä:
Heinäkuun 30 pnä 1957 oli Va-p.
uidcn Sudburyn osastossa kahden
I palstan otsikon alla mainosjuttu,
mikä alkoi:
"Suurjuhlat ovat aivan ovella..."
Heinäkuun 27 pnä 1957 oli koko­naista
.neljän palstan otsikko:
"Suurjuhlien ohjelma on arvo­kasta,
vaihtelevaa."
..Ja elokuun 3 pnä 1957 oli Va­pauden
etusivulla 8 palstan otsik­ko:
"Tervetuloa, kaikki, suomalaisten
Suurjuhlille."
Elokuun 6 pnä (tiistaina) 1957
(siis ensimmäisten suurjuhlien jäl­keen"
oli etusivulla 3 palstan ot­sikkona:
"Suurjuhlakonsertti — loistava
pääte onnistuneille juhlille." Sen
alla kerrottiin: "Sunnuntai-iltana
pidettiin urheilevan nuorison ja
Canadan laulun- ja soiton harras­tajain
yhteisten Suurjuhlien päät-täjäiskonsertti
Mine-Mill haalil-l
a . . ."
Käsi sydämelle ystävämme "Sil­taniemen
Santeri": Minkä "jäl­keen"
ja kuka rupesi jäljittelemään
"Suurjuhla" nimitystä?
Tämän jälkeen on kaiketi sieltä
Torontosta päin aiheetonta hei­tellä
mitään "varkaussyytöksiä"
näiltä tiimoilta?
Sitäpaitsi on muistettava, ettei
nimi miestä paranna jos se ei pa-hennakaan,
ellei nlies, nimeä.
"Suurjuhla" on suurjuhla ja vä­hän
pienemmät kemut ovat pie­nempiä
kemuja, huolimatta siitä
mitä nimeä käytetään. Käytännöl­lisessä
elämässä se ilmenee esi­merkiksi
siten, että yksiin juhliin
ci tule yhtään ainoata ulkopuolista
vakituisesti toimivaa canadalaista
sekakuoroa, mutta toisiin juhliin
tulee kaksikin ulkopaikkakuntalais­ta
sekakuoroa, puhumattakaan nyt
yksityisistä ohjelman esittäjistä ja
siitä, että yhteen juhlaan saattaa
esim. jostakin kaivoskylästä men­nä
junakyydillä kolmisenkymmen­tä
osanottajaa ja juhlavierasta mut­ta
"kumujen" juhlaan yli 130!
Kas tässä on ero suurjuhlan ja
sitä pienempien kemujen välillä!
Mikäli tulee SCAUL:n ja CSJ:n
yhteisiin Liitto-, laulu- ja soittojuh­liin,
niin näillä järjestöillä ei ole
nyt tietääksemme mitään aikomus­ta
juhlan nimon muuttamiseen. Tä­tä
juhlaa mainostettiin sen vieraili-sella
nimellä "Liitto-, laulu- ja soit­tojuhlana".
Niin tullaan tekemään
t>päilemättä ensi vuonnakin — mut­ta
sam:iila. kertaa tämä Liitto-, lau­lu-
ja soittojuhla on kolmas vuo­tuinen
suurjuhla mikä nimitys ku­vaa
sitä tosiasiaa, että yhdistämäl­lä
juhlansa vuosi sitten, nämä jär­jestöt
ottivat askeleen eteenpäin,
ja loivat perustan meidän olosuh­teissamme
todellisten suurjuhlien
järjestämiseen ja viettoon.
Ja ettei totuus unhoittuisi nyt
kun on tämä ruma "varkaus" syy­tös
tullut kumotuksi, lienee myös
paikallaan sanoa, että niin SCAULn
liittojuhlia, kuin CSJ:n Laulu- ja
soittojuhlia on pidetty jo useita
vuosia ennenkuin on pidetty ilmei­sesti
niiden vastapainoksi järjes­tettyjä
loisia samansuuntaisia tilai­suuksia
— mutta kenellekään meis­tä
ei tule edes mieleenkään "var-kaussyytöksen"
esittämisestä siitä.
Kelp;i:.ko pantavaksi piippuun?
—Känsäkoura. .