Vapaus, March 1, 1966

              \
Sivu 2 Tiistai, maalisk. 1 p. — Tuesday, March 1, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Esiablished Nov. 6. 1917 ( L I B E R I Y )
E D I T 0 R . W . E K L U N D MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays; Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address; Box 69
Advertising rates upon application, tninslation free of cJiarge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment. of postage in cash;
Member of •><iGANADIAN LANGUAGEIPRESS
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 ltk. $5.25
3 kk. 2:75 Suomessa: 1 vk; 10.50. 6 kk. 6.75
aa a
SOTA REPII
RAUHA RAKENTAA
Rauhan kannattajien joukko kas­vaa
melkein kaikissa maissa. Me
tiedämme, ettei so.a tuo koskaan
pysyväisesti rauhaa, vaan se kasvat­taa
kostonhalua. Toisille ihmisille
kasvaa muvhaamishalu ainoastaan
vallanhalusta. Yhdysvaltain miljo­nääreille,
sfj on kasvanut niin suu­reksi,
ettei sille enää riitä läntisen
pallonpuoliskon tavoittelu, vaan pi­täisi
saada määrämisval a myöskin
idässä. Heille ei merkitse mitään
keitä lapetaan kunhan vaan heidän
määräämisvaltansa kasvaa. On tosin
joitakin poikkeuksia heidänkin kes­kuudessaan,
jotka ajattelevat ihmis
elämää enemmän tasapuolisesti ja
ymmärtävät, ettei väkivallalla saa­vu
ettu voitto voi torjua kuolemaa,
ja että toisten ihmisten murhaami­sella
ei voi jatkaa omaa olemassa­oloaan.
Esimerkiksi idässä orjuuden yllä­pitäminen
ei tuota mitään hyötyä
lännessä. On aivan hyödytöntä ih­mishenkien
tuhlaamista yrittää säi­lyttää
Vietnamissa ikivanhaa or­juutta.
Eikä siellä olisi mitään syy­lä
kapinoimiseen ja miThiin jos j
heidän annettaisiin päättää maansa
asioista parhaaksi katsomallaan ta­valla.
Mutta kun muutamiin ihmi­siin
on iskeytynyt tappamisen halu,
niin täytyy etsiä aiheita sen toteut­tamiseksi.
Kaikki kapinat ja vallankumouk­set
ovat syntyneet yhteisymmärryk­sen
puutteesta. Aina sellaiset eri­mielisyydet
tulisivat kansalle hal­vemmiksi
ratkaista rauhallisin: kei-noih.
Nc, jotka estävät rauhanomai­sen
toiminnan, ovat henkisesti ali­ravittuja
ja niin ollen sopimattomia
kansan johtajiksi. Täällä kauniissa
maailmassa on kumminkin noin 75
prosenttia sellaisia ihmisiä, jotka
haluavat tuo.taa toisille vaikeuksia
kaikilla mahdollisilla keinoilla ja
.iustannukset luonnollisesti jäävät
jälkipolville rasitukseksi.
Olisi korkea aika lopettaa sodal
ja alkaa rakentaa rauhaa yhteisin
voimin, käsi kädessä toimia kaik-
Kien kansojen erimielisyyksien rat­kaisemiseksi.
Yhtoisiyöilä.Mlmnri so-
.a-aseita on meillä mahdollisuus,
saada pysyväinen rauha. — Jus.si.
Naistenpaivatervehdys
Kansainvälinen naistenpäivä
Viikon kuluttua, tarkemmin sanoeri.inf.aliskuun 8 päivä­nä,
vietetään 56. kansainvälistä naistenpäivää. Kuten, niin
monesti ennenkin, Vapauden tämänpäiväinen numero on kai­kessa
vaatimattomuudessaan omistettu tämän tärkeän merk­kipäivän
kunniaksi.
Kansainvälisen naistenpäivän tunnukset ovat aikojen
mukaan vaihdelleet eri tilanteiden mukaisesti, mutta niiden
perusta on kuitenkin ollut sama: Toiminta, naisten yhteis­kunnallisten
oikeuksien, paremman elämän ja turvallisuuden
sekä kansainvälisen rauhan puolesta. .
Tänä kansainvälisenä naistenpäivänä voidaan mielihy­vin
todeta, että työskentely naisten yhteiskunnallisen ase­man
parantamiseksi on jo tuottanut huomattavia tuloksia.
Mainittakoon vain, että esimerkiksi Suomessa tulee tänä
vuonna kuluneeksi jo 60^vuotta-yleisen, yhtäläisen äänioikeu­den
saamisesta. Canadassa ja.miltei kautta maailman on nai­sille
sittemmiin voitettu samantapaiset äänioikeudet ja mo­nia
muita parannuksia. Se työ, mitä on naisliikkeen jolidolla
ja yhteydessä suoritettu, ei ole suinkaan mennyt hukkaan,
vaan se on tuottanut jo kouraantuntuvia tuloksia.
. Toisaalta on kuitenkin todettava, että vieläkään ei nai­nen
ole saanut täysin tasa-arvoista asemaa miehen rinnalla.
Kaikkein parhaiten tämä näkyy siitä, että vieläkin on nais­liikkeen
vaatimuksena kaikkialla kapitalistisissa maissa se,
että naisille olisi lakivoimaisest.i taattava sama palkka samasta
työstä miesten rinnalla. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että
kaikilla miehillä ja kaikilla naisilla pitäisi olla samanlainen
palkka, vaan sitä, että samasta työstä pitää maksaa saman­lainen
palkka.
Naisella:voi siis olla joko huonompi tai parempi palkka
kuin miehellä samassa liikkeessä, riippuen se työn ja edes­vastuun
laadusta tai vastuunalaisuuden määrästä. Mutta sa­manlaisesta
työstä kuuluu samanlainen palkka, olkoon työn­tekijä
mies tai nainen ja siitä on pidettävä tiukasti kiinni.
Tämä. samapalkkakysymys koskee yhtä hyvin miehiä kuin '
.naisiakin, jos ei muuten, niin miesten omien etujen vuoksi,
sillä heidän palkkatasonsa voi laskea, jos sallitaan, se. ett"a
naisilla teetetään huonommalla palkalla sellaisia töitä, mistä
miehet ovat tähän asti ansainneet hieman paremmin.
Canadan ja erikoisesti Ontarion maakunnan naisia kiin­nostaa
tänä Kansainvälisenä naistenpäivänä kulutustavarain
hintojen jatkuva nousu ja verojen, erikoisesti ns. salattujen
verojen kohoaminen, mitkä heikentävät pienituloisten elin­tasoa
huomattavasti. .;
Ottakaamme esimerkiksi myyntivero, mikä kohoaa On­tarion
maakunnassa aprillipäivänä, kolmesta viiteen prosent­tiin.
Myyntivero on kurjin mahdollinen -vero nimenomaan
siksi kun se lankeaa valtaosalta köyhimmän väestönosan
maksettavaksi, koska pienivaraisia ihmisiä on paljon enem­män
kuin rikkaita, ja he kaikki maksavat prosentuaalisesti
henkilöä kohti saraan verran myyntiveroa kuluttamistaan
tavaroista.
Kun muistetaan, että osa liittovaltion tehdastuotantota-soUa
perimästä ll'/< verosta tulee kuluttajain maksettavaksi, :
Ja kun siihen lisätään Ontariossa (ja monessa muussakin
maakunnassa) 5 prosentin maakunnallinen myyntivero, niin
silloin nähdään kuinka suuren loven tämä "salattu" vero per-heenemäntien
kotibudjettiin aiheuttaa. Varmaa onkin, että
tänä kansainvälisenä naistenpäivänä esitetään Ontarion maa- ja vei näköni, joten olen ollut koi
kunnassa ja muuallakin :Canada.ssa vastalauseita myyntive- me kertaa umpLsokea.. Kiitos lieiecl-rojen
korottamista vastaan ja vaaditaan toimenpiteitä kulu­tustavarain"
hintojen jatkuvan nousun pysähdyttämiseksi.
Elämän antajina ja lasten kasvattajina naiset ja äidit
antavat suuren arvon sosiaalihuoltoa koskevalle lainsäädän­nölle,
kuten kansalliselle-&airaushuoltopalvelulle, joka takaisi
sen, että kaikki canadalaisct. saisivat varallisuudestaan ja
asuinpaikoistaan huolinnatta turvakseen nykyaikaisen sai­raala-,
lääkäri- ja lääkehoidon.
Kaikkein ylimpänä on nyt Canadan naisten mielissä uh­kaava
sodan vaara. Käsittäen, että Ylidysvaltain hyökkäy.s-sota
Vietnamin kansaa va.slaan ,voi kehittyä maailmanlaa-:
juiseksi paloksi, hirvittäväk.si ydinasesodaksi, Canadan nai­set
vaativat entistä voimakkaammin ampumisen lopettamis­ta,
neuvottelujen aloittamista ja rauhan vakiinnuttamista
Vietnamissa Geneven sopimuksen kirjaimen ja hengen mu­kaisesti,
mikä tarkoittaa kaikkien ulkomaalaisten sotavoi­mien
poistamista niin Pohjois- kuin Btela-Vietnamistakin,
sekä .itsenäisen, linjoittumattoman ja yhtenäisen Vietnamin
luomista. Ja vaatiessaan maamme hallitusta suorittamaan
"oman velvollisuutensa" jenkkien .hyökkäyssodan lopettami­seksi
Vietnamissa, Canadan jiaisten liiton toimesta on- ryh­dytty
'keräämään varoja sodan-uhrien avustamiseksi lääk­keillä,
ruokatarpeilla . jne. . * •
Yleispiirtein puhuen, näissä merkeissä^.vietetään tänä
vuonna kansainvälisiä naistenpäivää.', .
Tänä kansainvälisenä' naistenpäi­vänä
on kiihkeimmillääh rauhan
puolesta työskentely kaifkissa val­veutuneissa
piii-eissä ympäri maa­ilmaa,
Siinä on sellainen työmuo­to,
joka ei katso varallisuutef>.
yhteiskunnalliseen asemaan tai mui­h
i n tämän asian yhteydessä yhtä
toisarvoisiin seikkoihin, sillä sota
ei säästä ketään. Ilman rauhaa
meillä ei ole tulevaisuutta. Kuinka
siis kukaan ajatteleva ihminen voi
olla välinpitämäntön siitä vallitsee­ko
maailmassa r a u h a— nyt kun
kolmannen maailmansodan uhka le­pää
päällämme.
Joku aika sitten televisiossa uu­tisten
yhteydessä haastatetltiin ta­vallista
"kadun miestä" kohoavas­ta
myyntiverosta. Kaikki mielipi­teensä
ilmaisseet miehet eivät sitä
oikein hyväksyneet, mutta sitten
tuli kuvaruutuun murteellista eng­lanninkieltä
puhuva nainen, joka
yliolkaisesti olkapäitään kohauttaen
sanoi: "Minun mielestäni ei sillä
ole väliä onko myyntivero kolme tai
viisi prosenttia '.r
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Hanna Poutanen, Long Lake,
Ont, ti'.yttää keskiviikkona, maalis-
Kuun 2 pnä 71 vuotta.
Einari Kokko, Port Arthurista,
• äytti maanantaina, helmikuun 28
pnä 80 vuotta (eikä 82 vuolta ku­ten
virheellisesti on: mainittu).
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onncntoivoUiksiin.
Tällainen vastaus on paras to­distus
siitä, 6ttä asianomainen hen­kilö;
ei ainakaan seuraa aikaansa.
Luulisi sen nyt tuntuvan jokaisen
kiikkarossa maksaako hän kaksi
prosenttia enemmän tai vähemmän
tarpaistaan. Tällaiset edellämaini­tun
naisen kaltaiset ihmiset ovat
juiiri niitä, jotka eivät tee mitään
olevien olojen parantainiseksi, mut­ia
he ovat kyllä valmiit nauttimaan'
hiistä eduista, joita toiset heille
hankkivat.
Jos tavallisella työläisellä ei ölfe
'aikaa tai halua" osallistua min-käähiaiseen
toimintaan parernpi.en
olojen saavuttamiseksi, niin odot­taisi
häneltä sentään myöntämieli-syyttä
niitä kohtaan, jotka uhraa­vat,
kaiken aikansa parempien olo­suhteiden
saavuttamiseksi teke­vät:
tätä~ työtä kaikille eikä^^ vaan
itselleen parempia etiija saadak­seen.,..;
Paljon hyvää on saatu aikaan
työskennellessä naisten parempien
olosuhteiden luoitilseksi, mutta pal­jon
on vielä tekemättä. Eräs tärkeä,
asia on vielä korjaamatta, vaikka
se ehkä jo tietoisuudessa myönne­täänkin.
Yleensä korostetaan tasä-arvqisuulta,
mutta se on . vain. tyh-jliii
puhetta niin kauan kun-on pal-j
o n soi 1 ai si a. työpä i k kp j a, j ossa; nai­nen
samasta työstä saa paljon pie-nemrifiän
palkan kuin mies. Valveu­tuneenakin
itseään pitävät miehet
ovat silmää räpäyttämättä hyväksy-mäs.
sä tämän "oman paremmuiilen:
sa" naisen: rinnalla samasta työstä
maksettaya.stä palkasta- vaikka hai-neii
ehkä tekeekin työn paremmin
kiiin joku mies, joile siitä kummin­kin
maksetaan, e n e n i m ä n ^ .
Kun tällaista, tapahtuu työläisten
oinaassakin keskuudessa,, on se yli
y in m ä r ryfcse h käyvä . a si a, m u 11 a
kaipa kullakin on omat puolustuk­sensa
esitettävänä-' toimiessaan vas-j
löin parempaayiietoa.
[ Koettakaa lukea niitä elimiä jr
I järjeslöjä, jotka koettavat raken^
Hän oli amerikkalainen lehlinai-1 taa tätä maailmaa paremmaksi asua
i ;icn, joka kuoli pitkällisen sairau- ! ja vaikka me emme sitä ehkä vielä
i ;len jälkeen joku aika sitten. Hän i näekään, niin siitä koituva hyöty
I.'li kuoliossaan vasta 4.') vuoden ikäi jää tuleville polville. .
I :ien, multa ehti'saiida länsimaisissa • Njiislonpiiivätcrvehdys- työläisto-k;
hlimi';spiireissä varsin kuulun ; vereiiit,-, niin naisille kuin miehille-nimen.
Joui nalisti,sia an.';ioita hä­nellä
epäilemättä oli.
. Marguoiite Higginsin. nimi tuli j ij, LSP.
cuuluk.si va;:ta Korean sodan aikana i
lolloin han .sotakuvauk.sistiian s:ii I, ~ '.
.imerikkalaisen . 1'uii zer i:aIkinnon.
Pan-afrikkalaisuuden kuolema
Lehtinainen
Marguerite Higgins
kin. Käsi käclc-^sä me kuljemme pa­rempia
aikoja jo olo.suhteita koh-
Ghanan presidentin Kwame Nkru-mahin^
tultua suistetuksi vallasta
suistettiin samalla kappale uuden
Afrikan toiveita ja näkyjä. Nykyi­sin
57-vuotias Nkrumah, maaseutu-kultasepän
poika, sai lähetyskoi% in
jälkeen tilaisuuden opiskella niin
USA:ssa kuin Englannissakin ja jo
t ä l l ö in alkoi kflhitellä teorioitaan
vapautuneen mustan Afrikan suu­resta
liitosta ja huomenesta, pan-afrikanismista,
joka tähtäsi siihen,
e tä musta Afrikka muodostaisi suu-
\en valtiollisen'ja taloudellisen ko­konaisuuden.
Nkrumahin ; pan-afrikkalaisilla
ajatuksilla oli aluksi paljonkin kan­natusta
ja niiden merkitys koros­tui
sillä, että Nkrumahin johdolla
Ghana (entinen Norsunluurannik­ko)
oli ensimmäinen mustan -Afri-_
kan valtio joka saavutti itsenäisen
aseman. Tämä tapahtui maaliskuus­sa
1957. Nkrumahista tuli siten
merkittävä mustan Afrikan herät­täjä,
jonka luoma esimerkki sai no­peasti
seuraajia.
Muutaman vuoden kuluessa
useimmat siirtomaasuhteissa olleis­ta
mustan Afrikan maista itsenäis­tyivät
ja tällöin Nkrumahia pidet­tiin
näiden uusien valtioiden edus­tamien
aatteiden johtavana hahmo­na.
Hän kirjoitti myös ainakin nel­jä
kirjaa, joissa hän hahmotteli nä­kemyksiään
korostaen vapauden,
anti-imperialismin ja sosialismin
merkitystä.
Vaikka Nkrumahissa oli paljon
jäntevyyttä, kaukokalseisuuUa ja
realistia, niin valtiomiehenä hänes­sä
oli myös-näkijää ja romantikkoa
voidaan sanoa hänen eläneen ai­kansa
edellä, kuten niin monet hän­tä
ennenkin. Mustan Afrikan ankea
arki mursi kuitenkin armottomasti
monet Nkrumahin suurista aatteis-a.
Hänen kaavailemansa pan-afrik-kalaisuiis
lähti tosin liikkeelle ja
ns. Casablanea-maiden liitto perus­tettiin,
mutta se sai pian rinnal­leen
ns. Brazzaville-liiton ja kun
nämä molemmat yhdistyivät Afri­kan
yhtenäisyysjärjestöksi. niin se
puolestaan on osoittautunut epäyh­tenäiseksi
ja voimattomaksi. Nkru­mahin
panafrikkalaiset ajatukset
ovat pohjaltaan epäilemättä täysin
teiveitä, sillä nimenomaan Länsi-
Afrikka on entiseltä siirtomaapoh-jalta
silppuuntunut voimattoman
pieniksi valtioyksiköiksi. mutta sil-
.,i niihin moni.ssa uusissa valtioissa
suhtaiiduttiin epäluulolla ja niitä
on — ehkä tarkoituksellisestikin—
ulkittu aivan väärin. On sanottu
Nkrumahin pyrkivän vain laajenta­maan
Ghanan aluetta ja lisäämään
vaikutusvaltaansa, mistä, on, seuran­nut
jopa ulkopoliittisia/selkkauk­sia.
_ ' •'•
Nkrumah ei täysin onijistunut
myöskään sisäpoHtiikäd^afan. ' Hän
^on itse sanonut olevansa'kärsimä­tön
mies ja pyrkineensä Ghanassa
taloudelliseen kehityksefen, joka
kenties yli tää maan voimavarat.
Siitä on seuranut vaikeuksia ja ris^
tiriitoja ja . Nkrumah £ön joutunut
paljon tinkimään niistä demokraat­tisista
ihanteistaan,. joita hän kir­joissaan
on julistanut. Toisaalta on
sanot ava, -että myöskään Nkru­mahia
vastustanut oppositio ei
esiintynyt suinkaan puhtain asein,
vaan vuodan 1962 jälkieen Nkni-mahia
vastaan on tehty piiiakin vii­si
murhayntystä, joista ainakin yk­si
oli vähällä onnistua.
Nkrumahin kukistumisen seuraa­muksia
on toistaiseksi vielä vaikea-a
niitatii Todennäköiseltä kuiten­kin
i.iä, että hänen poliittinen
urai!.;i .keskeisenä afrikkalaisena
johtomii.i)i:.nä on nyt lopussa ja sen
mukana .'liiikka on ajautumassa
kohtiji hyvi.i runottomia aikoja.
— OL.
Sitä ja tätä
LIIAN MALLIKELPOINEN
VAIMO"
lu Ichtimicskyvyistään, mm. toisen
Kysymyi(siä ja
vastauksia
AVUNPYYNTÖ
VIETNAMIN KANSAN
PUOLESTA
Itkev.T haavoitettu lap.si ojentaa
Kysymys: — Olen naimisissa ole
va nainen. Mieheni on sairastanut
14 ja puoli vuotta. Hän on kotona
hoidettavana parantumattoman ni-velreumatismin
vuoksi.
Hän saa haiiitukselta 75 dolhuia
kuussa, vaan se on ihan riittämätön
kahden hengexi toimeen tuloksi
vuokrahuonees.sa.
Mieheni sairastuttuakäviiTföis.sä
ahkerasti ja meiltä meni kaikki oi­kein
hyvin toivossa, että mieheni
vielä parantuu työkuntoon. Sitten
kuitenkin kova kohtalo otti minut
e ja hyville lääkäreille; olen .saanut
näköni leikkausten ja muun hyvän
hoidon kautta takaisin. . L ä ä k ä r it
ovat kuitenkin kieltäneet työn teon
ja sanoivat näköni menetyksen joii-tuneen
kovasta työstä ja rasituk­sesta.
Olen 62 vuoden ikäinen, . enkä
näin ollen vielä saa i)ilkään aikaan
vanhuudeneläkeltä. Kenen puoleen
olisi käännyttävä että tulisin saa­maan
avuslust.-.i.-^ Neuvosto kii­tollinen.
Vastaus: — Kääntykää paikalli­sen
huoltotoimislon (AVelfare)
puoleen ja esittäkää .sen kautta ano­muksenne
Ontarion huoltoviran­omaisille.
Hankkikaa saatavissa ole­vat
lääkärintodistukset sairaudes­tanne
ja älkää karttako kuulustelu­ja,
joiden tarkoituksena on saada
selville "köyhyytenne" eli se, että
puutteen ja köyhyyden vuoksi olette
avun tarpeessa. Jos hoidatte kyllin
päättävästi ja peräänanlamaltonuis
ti asianne, niin uskomme ylläni.ii-nittujen
tietojen peiiisleella teidän
.saavan lisä-avuslMsta.
maailmansodan aikaisi.sta sotaku-v
a u k s i s l a n . . H ä n e l l ä oli energiaa ja
taitoa löytää s e l l a i s i a l ä h t e i t ä , j o t ka
-tiesivät jotain sellaista, m i t ä toiset
lehtimiehet eivät ole onnistuneet
saamaan selville. Se on tailo, jota
ei suinkaan ole k a i k i l l a , p ä i n v a s t o in
s e l l a i n e n taito on - h y v i n l i a r v o i i J a . ' k ä t e n s ä kuollutta ä i t i ä ä n kohti, kat-
E d e l l c e n h ä n e l l ä o l i luovaa m i e l i k u - j s e e . s a epätoivo- hätä pelko. Tämän
v i l u s t a , joka on l e h t i m i e h e l l e eneni- ' kuvan me kaikki olemme nähneet
i n ä n kuin kullan ai-voisla. : ipäivälehtiemme s i v u i l l a , jä monta
Tämä luova mielikuvitus Juli muuta "samanlai.s1a, sodan hävittä-
. V f a r ^ u e r i t e i l i i ; ' 4 i n s i s s ä esille jo h ä - ; n i ä s t ä maasta Vietnaini.sla;
nen leh imiesui aii.sa alkuvaiheissa. '• Olemme lukeneet r i i s i p e l t o j e n myr
E n s i m m ä i s e k s i tehtäväl-.seen hän i kytyksest.i asuntojeir poltosta, na-sai
kirjoittaa h e l l e p ä i v ä s t ä l\'e\v ' pahnponimion tuhosta. Multa ;kai-
Yo'.kis.sa. Hän keksi mennä eläin-:; ken t ä m ä n h ä v i t y k s e n k e s k e l l ä elä-
.tiirhaan ja onnekkaan sattuman mä jatkuu ja Vietnamin kansa on
kautta s i e l l ä oli j u u r i hellepiiivä ai­heuttanut
m o n e n l a i s t a haittaa eläi­m
i l l e . Juttu k i i n n i t t i huomiota ja
n i i n llitii^ins pääsi maineessa heti
sikji I ä i s e n , lehti mieskunnan k ä r k e en
M e r k i Itä V! n i m i i n , lehliniie.xlyöiisjj
Ili;^,^iiis suoritti Kuioopassa. m i kä
o l i k i n aivan luonnollista .silla .sti-
I . ,
v a i n i a siitä, elia. e l ä m ä ja oikeus
voittaa.:
(!;in,i(ian .Naisien (^.iitlo on a l o i l l a -
nut . i i i , - i a i i l a a i u i - e i i avustuskampan­j
a n i.Vniän paljon kiiisineen maan
i<;iiis;iii -.iiiltaniiseksi laiike ja ruoka­la'.
n muodossa. Toivommekin,
c l t a taiiä • IvaiLsaiiiviiiisenä naisten-
Eräs "Onnettomaksi naiseksi" it­seään
ennen sanonut riaiiien selos­taa,,
mistä hänen onnettomuutensa
johtui. Siitä, että yritti olla hyvä
ja mallikelpoinen nainen.
Pienestä lapsesta äiti oli opet­tanut
tyttärelleen, ,että ladyn täy­tyy
säilyttää arvokkuutensa maksoi
mitä maksoi. Nainen, joka korot­taa
ääntään tai osoittaa tunteen
purkamisen halua kenen tahansa
läsnäollessa lakkaa olemasta. lady,v
opetti äiti.
Vihkimispäivänä äiti uudelleen
piti ajan kalvaman luentonsa, va-iOiltaen:.
Älä milloinkaan ilmaise
tunteitasi miehellesi. Sellainen oli­si
tarpeetonta, äidin opetuksen mu­kaan.
Niinpä nuori vaimo pian ha­vaitsi,
että hänen itsensäpidättämis-.
tapansa oli tullut niin syvälle elä-.
mään painuneeksi, että.yksinpä ta­pauksissa,
jolloin suuttuminen olisi
ollut oikeutettua, -hän edelleen
osoitti kylmää ja tyyntä ulkonaista,
piirrettä. Mutta ajan kuluessa vai­mosta
tuli pelkkä kylmien hermojen
kasa, niin että aviomiehestäkin tuli
yhä enemmän ja enemmän kaukai­nen.:
Eräänä päivänä kolme vuotta kes­täneen
avioliiton jälkeen mies pyy­si
avioeroa. Se järkytti vaimoa niin
loomuksen keräyksestä Ganadassa
eri kansallisuusryhmille, ammatti­liitoille,
eri naistenjärjestöillc ja yk­sityisille
:toivomuksella. että joka
paikkakunnalla alettaisiin ripeästi
toimimaan. Asian hyväksi voi pitää
erinä.isiä tilaisuuksia,.ja missä vain perusteellisesti.' että. hän lakkasi
dan jitlkeen on Kurooppa-ollut jiuo- ; piiivimii lok.-rinen meistä tuntee ha-i
i i a t l a v a s t i eneininäii. k a n s a i n v ä l i s - lu;i ojentaa : ;i;ittav,-iii k ä l e n s ä sillä
ten laiiahtuniieii n ä y t t ä m ö n ä kuin 1 k a i k k i yluiessir saamme paljon ai-
V h d y s v ; i l l ; i t . : J a leiitinaiseii;i Mig- i kaaii. K a i k k i k-.^iäyksestä saadut ra-
VJns o l i o n e n i n r ä n kiinno.stumit uu- liat IJiiieletiiim .Maailman .Nainen
l i s i s t ä kuin k o l m n n i s t i i r t c h l ä v i s t ä . : D e m o k r a a t t i s e l l e L i i t o l l e ja he huo-
' I ä s t ä .Johtuen ci [Ii«.!.iinsiii työhön i l e h t i v a t tavaran ostosta j a lähotyk-
Mionialaisella l u k i j a k u n n a l l a . u u i r i i s e s i ; i.
ole ollut l i l a i s i i u t t a tutustua.. , ' Naisten L i i t t o on liihetläiiyt ve-toveriseurassa
jokainen voi toimit
taa pienen keräyksen.
Lahjoitukset tulee lähettää Save
Lives in Vietnam rahastoon, osoit-,
teellä Congress of Canadian Wo-men.
Bo.\ 188. Station E, Toronto 4,
josta myös lähetetään keräyslistoja
pyydettäessä. Lahjoitukset voi myös
lähettää C.SJ:n Naisten Kansallisel­le
komitealle 9.57 Broadview ave.,
Toronto,. 6..
Torontossa vietetään kaikkien
kansalli.suuksien yhteistä Kansain­välistä
naistenpäiväjuhlaa Ukraina-lai.
sten haalilla, 300 Bathurst St.,
tiistaina, maaliskuun 8 päivänä, kel­lo
8.
Kansriinväliiien Naistenpaivater­vehdys.
kaikille Vapauden lukijoil­le.
CS.I:n Naisten Kansallisen komi­tean
puolesta. — Helen Tarvainen.
olemasta äitinsä kuvaama lady. Suu­reksi
yllätykseksi ukolle, vaimo al­koi
kirkua ja karjua miehelleen.
Kaikki pienet valitukset, jotka hän
oli näiden vuosien varrella pidättä­nyt
pääsemästä irti, tulivat nyt yh-:
tenä ryppynä ulos.
Mies katseli ihmeissään. Ja kun
tulva oli päättynyt, nousi mies tyy­tyväisenä
ja iloisena ja lausui vai­molleen:.
."No, o!ipa se jo aikakin: sinun
astua elämään." ,
.A.vioero jäi siihen. Ja opetus saa^
fiin. Höyryn ulos päästäminen ainii
siljci;! i';.U)in tekee molemmat avio-
[)U'V -): : vveimmiksi ja.onnellisim-i.
slen Viiri, Lastuja ilon-.
pilus
PÄIVÄN PAKINA
NAISÄSIAIN "AJAJISTA i i
"Poliittinen valhe" elämäntapana
Televisio-uutiskuuluttaja Walter Cronkite sanoo," että
"poliittinen valhe" on tullut Yhdysvaltain hallituksen "elä­mäntavaksi".
Hän stinoi, että WashinL>ton ei voi puolustaa
"suuren valheen" käytlÖiimuuleh kuin selittämällä, että se
on välttämätöntä maan )3elaslainiseksi uhkaavalta onnetto­muudella.
, .
"Mitään portisteluja ei voida esittää pienen valheen käy­tön
puolesta", sanoo: CBS:n iltauutisten tcjimittaja Cronkite
selittäen, että poliittinen valhe tunnetaan hienostellen "uu­tisten
hallinta"-nimellä. Minä sanon nyt ja tässä, että sano­kaamme
sitä siksi, mitä se (uutisten hallinta eli kontrolli)
todellisuudessa on — valehteluksi."
. Uuti.st(>n hallinnalln tai kontroliilln (management) Yh­dysvaltain
hallitus suorittaa valehte­lua
suuressa mittakaavassa, larkoit
taa lyhyesti, sanoen sitä, että: esim.
"epäedullisia" uutisia pidätetään
niin. kauan, eltii saadaan .sen rin­nalle
joko todellisia tai tilaukses­ta
"tehtyjä" "edullisia" uutisia, tai
sitä, että jotakin huonoa asiaa, esi­merkiksi
"sotaa köyhyyttä vastaan",
ohjelman saamattomuiilla; imoliis-teilaan
joillakin samaan yhteyteen
vedettävillä veitikkcilla jne. Kaik
kien tällaisten toimenpiteiden lop
pusuniinana on se, että yleisölle
annetaan harhaanjohtavia eli val­heellisia
tietoja silloinkin vaikka ei
aivan täysvalheita levitetäkääii.
Näin on tullut 'poliittisista vai
heistä" AVashingtonin "elämäntapa"
kuten Cronkilc! sanoo.
• N a i . s t e n p ä i v ä i i u m e r o i i jiakinas-i
sa liitäisi luonnollisesti pulma s i i -i
l i i , m i s t ä on kysymys iiäivän teks­t
i s t ä , s i i s nai.-ia koskevi.sla asiois­ta.
- Täs.sä y h t e y d e s s ä tulee mieleen
n y k y - K i i n a n johtajien " o p j i i " tai
" l i n j a " , m i k s i hiintä saiiolaankiiv,
_joiika mukaan yksi k ä y t ä n n ö l l i s in
" o p p i n i i s k e i i i o " on se, että- tutki­taan
asiap " k i e l t e i s i ä ".
Niilipä (syvciTnyiinine i i i i i t a i H i o -
iin tiitkiiiiaaii, nulä k i r j o i t l e l r v at
piiiviilehdet. i K i i s l e h d e t Ja nais­asia
in " e r i k o i s L u I i t i j a l " iiäistii ny­kyajan
/iiai.sist;i.
S i i t ä ' k e i l y i todella- v a l l ; i v a ai- -
i i e l i i s t o m ä ä r i i ; joukossa niieies-l
i i i n n K ; hyvää Ja a i a i i k o h t a i s t . i , ku­ten
esimerkiksi-vaatimus a h o r t l i en
Ja ehkäi.syti(>toJeii levittiiniisen
l a i l l i s l ; M n i s e k s i , siimapa Ikkavaal i -
nius miesten • kanssa, toiiiiiiita
hyiikkäyssodnn uhreiksi Joiitiiiiei-
(leii vietnamilaisten avustaiiriseksi
jne.
Ne ovat asioita, joista : voidaan •
k i r j o i t t a a artikkeleita, t u i k i n i i i k s i a,
novelleja, runoja, näylelmiii ja
i u o i i i i O l l i s e s t i pakinoitakin.
Mutta j o l l a k i n lavoin k i i n t y i l i i i o -.
mioinme siihen e r i k o i s l y y l i i n ini-
(eii kii.silteleviii «'riiiii p o r v a r i s e d ät
" n a i s k y s y m y s t ä " .
T ä r k e ä t ä osaa siinä vievät "laih­d
u t u s ' , kauiiouslioilo, seksuaali­asiat
jiie. llaiveinniin iniluival
p o r v a i i s e l i e n onii.slamat lehdet Ja
J u l k a i . - u l naisten lasa-aivosta,, äi­tiyden
arvosta, n;iisfen yhteiskun­n
a l l i s i s t a velvollisuuksista ja sen
.sellaisi.sta. . -
MiMkoisen " , s i l n i ä ä i i | i i s t ä v ä ä " on
h e i d ä n •'naismaailmassaan" . se,
e t t ä i n i i o d i k k a a i i naisen j i i t ä ä kuu-leiunia
olla laihan k u i n aidan sei-
• iiiian.-
lOiiime t i e l e i i k ä ä i i m e n e loiseen
i i i i r i n i i i i j i i s y y t e e i i viiittiiiiiällä, e(lä
niöluim;:liat .(ei sellaisia olekaan
- . - - l a t o j a ) olisivat luomakuntam­me
jonkinlaisi.-i i l i a i i n e y k s i k k ö j ä . -
Mutta suoraan ,sanoen olemme
s i t ä unelta, :eUä pieni "pyöreys"
Ja " k i i r v i k k u u s " ei ole . lainkaan
pahitteeksi naisen iilkoniiölle. Joh­tuen
eiikä siitä initii "meillä on
ktituiia'-, tämän kirjoitt;iJasla luu­tuu
asinniiuik;iiseila, että 'kaiiia-l
o s t ; i ' löyl.vy jotakin sellaista,
i n i i i k i i \()i ilman ' l u i k k i a " tuntea
naiseksi. 1'iioliistainiiu' siis jiientä
" p y i i r e y t t i i " vaikka olisimme asias­sa
aivan yksin. Multa kaikissa vai-•
t a l e l i l i e i i i i n e "naislen](>sastoissa" ja
M.ii;>leiiji7n;a'isuew;r-oir' loppuiiuit
lomana juttuna naisten laihduin' i
ja laihdutus miltei keinolla inill.
tahansa, sillä ilman laihdutusta eil
muka kukaan nainen voi autuaaksi,
tulla, puhumattakaan nyt sydän­käpysen
löytämisestä.
Kntäs sitten ne 'kauneusväli-neel",
h;ijuvedct, sekä iho- ja hius­voiteet,
Jolka kuuluvat naisten va­rusteisiin
aivan yhtä saumattomas­ti
kuin ongcnvapa sunnuntaikalas­tajalle?
Naiset- ovat tietenkin liionnos-
1 aan herttaisia ja miellyttäviä var-
.s-inkin meidän maskuliinien kan­nalta
katsoen. Mutta kun he pa­rantavat
näppärästi "luojan töitä"
sievillä kampauksilla, huulipunal­la,
inaaljlla ja muilla apuvälineil-
•lä, niin se tekee heidät entistä
miellytlävimmiksi. Meidän puoles­ta
voivat siis tyttäret ja emäniiäl
maalata Ja p a k l a t a i n i e l e n s ä uni­kaan.
Silä paitsi on nuiistelfava,
kuten laulussa sanolaaiii että "tu­lee
vielä aika, Jolloiii^ inaalikaan
ei auta." -
1'orvai'isetien lehdistä löytyy
tiistä asiasta kuitenkin (AI':n eräs
uulislielo) mm. seuraavanlaista
tekstiä:
"Miksi' käyttättc. kaiiiieusainei-la",
kysyi eräs lääkäri 75:ltä noin
.1.") 20-vuotiaalta'..naiselta.
Vastaukset lahiin olivat moni­tahoiset.
Jokin sanoi saavansa kaiir,-
neusaiiioista lisää "itseluottamus-
LM", toinen :irveli ;irvoiis;i nouse
van toisien naisten keskuudessa,
joku sanoi käyttävänsä niitä saa­dakseen
kiinnitetyksi miesten huo­miota
puoleensa ja jopa "jymäyl-lääkseen
' miehiä jne.
Sen lisäksi ky.symyksen esittä­nyt
tri Milton Robin väitti omas­ta
puolestaan;' että seksuaalikysy­mykselläkin
on siinä osansa. Hä­nen
selostuksensa mukaan erään
hajuvoiiiliikkeen ilmoituksessa an-
;netaaii_jmmärlää, että naisten ei
pitäisi käyttää sitä ainetta (haju­vettä)
lainkaan — jos he eivät ole
tosissaan. i.
Kaikkien räikeiinpänä esiintyy
kuitenkin näissä "naisjutuissa''
inillei suoraan tai vihjaten kat­santokanta,
että naisen olemuksel­la,
kauneudella ja muilla erikoi­suuksilla
on vain "kaupallinen''
arvo ja inerkil.vs. mikä ajatus alen­taa
naisen tavallisen "kauppatava­ran"
asemaa.
Mutta huolimatta siitä, kuinka
pintapuolisesti ja loukkaavasti
. jiorvarisetien omistamat päivälell-det
ja. naistenjulkaisut us. nais­kysymyksiä
.käsittelevät, tuhannet :
ja miljoonat naiset lukoval kui­tenkin
niitä ja pitävät sellaisia
julkaisuja jopa 'mukiininonevinä".
Toisin saiioön. porvarit osaavat
käyttää hyväkseen niin 'naisten
kuin. miestenkin "turhamaisuutta".
No, aikansa kulakin. —, Känsä­koura.
||;:||;:,: