Vapaus, January 24, 1922

              Tilstaiia, tsmmifc 24 p, -«fiiesday, Jan, 2Mh,
VAPAUS
' Cteaadaa fisoamtelsen tydTäeston äänenkannattaja, flmes*
>; tjy Sudbnryissa, Otfc, joka tiistai, torstai Ja lauantai.
lastaava toimittaja. Toimituasibteen.
VAPAUS
1!be only ofgaa of Finnish WorkerB in Canada. Pub-mii
in Suubury, Ont, every Toesday. Tiiursday and
&4arday. • -
Bmotoshinta 40c palstatuumalta. — Alin hinta kerta-fUnotuksesta
75c. iKuolemanilmotjikset $2.00 (muisto.
' Srsyistä 50c. kultakin Iisaksi). ~ Kihlaus- ja avioliitto
Ihnot alin hinta ?2.00, nimenmuntosilra. (rämienJmn
• a»ioiHttoilniotust€n yhteydessä ?2.00 kerta. — Avjoeroil-
Sotnkset $2.00 kerte (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-tukset
$2.00 kerta. - Halutaan tieto ja osoiteilmotuteet
Jl.OO kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista flmotuksista,
ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for single iiisertion 76c. Discount on standing advertlsc-aient.
The Vapaus ia the best advertising medium among
^e Finnish Pcople in Canada. ---=====s==
TILAUSHINNAT: , ,
Canadain yfei vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
f 1.60 ja yksi kk. 7ec. .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
fö.ÖO ja kolme kk, $1.76. , _„
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joill? on takaukset. \
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-joonallisella
nimellä. . . . . '
o J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty. Building,
Lome St„ Puhelin 1038. - - Postiosote: . ,
Box 69, Sudbnry,!Ont
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, as
«econd dasa mattcr.
Suomen Sos.-deiii. Nuorisoliitto
Joulukuun 9 p;nä täytti Suomen So3.-dem. Nuori­soliitto
15 vuotia.
syntyi työläisiiuorison. Itsepuolustuksen tulok­sena
bpitalistista riistoa vastaan. Suomen verrattain
myöhäisen kapitalistisen kehityksen johdosta myöskin
sosialistinen nuorisoliike on'meidän maassamme myö-
Jiäisempää kuin länsimaissa, mutta silti se on ennät­tänyt
luoda merkityksellisen menneisyyden itselleen.
Jo vuonna 190S oli perustettu sosialistisia nuoriso-osastoja
useaan kaupunkiin ja v. 1906 jouluk. 9 p:nä
perusteltiin koko. maata; käsittävä Suomen Sosialide-
, mokraattincn Nuorisoliitto, joka kokosi heti ympä­rilleen
parikymmentä osastoa. V. 1910 käsitti liitto
3,S00 jäsentä kohoten jäsenmäärä sen jälkeen noin tu
hannellj^ vuodessa ja oli se maailmansodan «^^^Si^abdi^ on 8e,-^ä työväestö tätä ei useinkaan huo-maa,
ja siksi se — suuressa määrin — on valmis^ ot­tamaan
porvarilehtien edustaman kannan.
Minkä union ^tai lakon kapitalistit kuvaavat «hy­väksi
», on se huono työläisten edun kannalta katsoen.
Minkä he kuvaavat «pahaksi», on se hyvä työväen etu--
jen konnalta;katsottuna. Tämä 4)itaä yleensä paikkan­sa.
Todistuksia siihen voisi löytää vaikka kuinka pit­källe.
Tässä otamme esimerkiksi ja todistuskappaleek­si
Califomionöljytyöläisten union ja lakon, Federa­ted
Pressin kirjeenvaihtajan tiedonannon perusteella
lakko lopetettiin jokir aika sitte. Ja mitä tapahtui la-köh
aikana ja sen jälkeen?
Lakon aikana porvaristo yli maan kehui ja ylisti
mainittua uniota ja sen lakJcoa. «Lakko' on täydelli­sesti
mallikelpoinen, yksimielinen ja rauhallinen,;» sa­noivat
porvarilehdet ja näyttivät sitä issimerkibi työläi­sille
muillakin aloilla. Ja kaikista päättäen olikin se
yksimielinen ja rauhallinen, rauhallinen ellei lukuun-oteta
sitä uutista, jossa ilmoitettiin Idckolaisen hokan­neen
ja iajoneen pois alueelta muutamia I. W. W. lii­ton
jäsbniä, jotka pyrkivät lakon johtoon vaikuttamaan,
ja jonka seurauksena Claude Moore-niminen L W. W.
liiton jäsen on nytkin vankilassa iirikolHsen syndifca-lidmilain^
rikkomiseata Syytettynä. Toinen Thompson
niminen öljytyöläinen voin sattumalta säästyi pyssyn
ku\ililta, joita häntä kohden lähetettiin viisi kaikkiaan,
akko hävittiin täydellisesti^ sikäli kuin saavutuksia
7,219.. Osastoja oli silloin 216. "T^failmrnJsotä sai ai­kaan
toista vuotta kestäneen lamaannuksen nuorisoliik­keessä,
mutta vuodesta 1915, lähtien alkoi toiminta
sitä suuremmalla vauhdilla edistyä. V; 1915 oli lii­tossa
vain 4,037 jäsentä ja 128 osastoa, v. 1916 jo
^: ;12,877 jäsentä ja suurena vaUankuraoiisvuonn^vl917
; [oli jäseniä yli 17,000, osastoja 330. Seuraavan vuoden
Suomen vallankumpustai^^lu on mainehiklcaampia leh-
''tiä Suomen työläisnuorjsoliikjceen historiassa. Etujou­koissa
taistellen se siinä paljon parhaita poikiaan
menetti, paljon tappoi heitä sitä seurannut valkoinen
hirnutvalta, paljon telkesi vankiloihin, joissa heitä
vielicin viruu. Mutta ensimäisjenä noiisi sosialistinen
nuoriso saamistaan iskuista. Vuonna 1919 se seisoi
jo entisen vahvuisena. ' , '
Nuorisotoiminnan ja etenkin valistus- ja agitat-sioonityön
voimaperäiseksi saattamiseksi on liitto jaet­tu
13 piirijarjestööti^ joista yksi on ruotsinkielinen.
Vuoden 1912 edustajakokouksessa laadittiin liitolle
yhtenäinen toimintaohjelma. Tämä periaatteellinen oh­jelma
on yhä i^ieläkin voimassa, muodollisesti sitä kyl­iä
on korjattu ja täydennetty erityisillä menettelytapa­ohjeilla.
Ohjelmakysymyksinä ovat olleet: valistus-,
nuorisosuojelus-, sotilas-, valtiokirkko- koulu- ja rolt*
tiuskysymykset sekä suhtautuminen ammatillisiin jär­jestöihin
Ja So3,-den). Puolueeseen.^
HistoriallkUa kannalta on inielenkiiptoisin sotilas-kysymys,
silla se 0n ollut käsittelynalaisena jokai-
Icaisessa muussa paitsi ei neljännessä edustajakokouk­sessa.,
Liiton perustavassa kokouksessa päätettiin vas­tustaa
militarismia kaikissa sen ilmenemismuodoissa ja
yhdcfoi sen vaslustamiskeinobi hyväksyttin asevelvol-lisuuslakko.
Seuraavan edustajakokouksen päätöksessä
kummitteli jo Sos.-dem, puolueen kaiisanmilisikanta;
Siinä kyllä todettiin sotalaitos hallitsevan luokan vah-
Vimmabi voimakeinoksi työläisiä vastaan ja että räili-tarismin
täydejlinen häviö on mahdollista vasta kapita­lismin
kukistuttua, mutta taistelukeinona militarismin
hävittämiseksi pidetään kansanpuolustuksen aikaan-jsaamista
väliasteena. Tätä kansanmiliisin kaiitlä maail­manrauhaan
pyrkimistä arvosteli liiltotoimikunta te­rävästi
seuraavalle- edustajakokoubelle tekemässään
alustuksessa, jossa jo myöskin huomautetaan työväen
aseistautumisesta porvaristoa vastaan vallananasiuben
, j,älk«;n. Liittotoimikunnan ehdotus kuitenkiin hylät­tiin.
Eduslajdcokouksessav. 1917 omaksuttiin jälleen
perustavan kokouksen kanta asevelvollisuuslakkoineen
kunnes tämä tämänkaltainen miltarismin ja yleisen ase­velvollisuuden
vastustuskeino v. 1919 poistettiin ohjel­mistosta
käytännöllisesti mahdottomana. Ylläoleva ha­puileminen
johtui siitä, ettei Suomessa yleinen asevel-vbUisuus.
ole ollut käytännöllisenä kysymyksenä ennen
" kuin^Jcansalaissodan jälkeen. Työväenluokka on tänä päivänä vastatusten joko
»i^.Hi i . . • a • i - ' ; il ,1 . .... entista suuremman sorron Ja riiston alaisuuteen taipu-
MelkeiÄVkoko toiminla-ajan lutolla ollut oma aa- . ^ » . •„ ... „ „~ .. . .,
1 ^ ^< %r i n A T II - 1 1 • M . miseh, tai siUen paaltavan la pelkäämättömän taiste-nenkannattajai
V. 1907 alkoi sellamen ilmestymään , , • i • i . \«-
* 1 • A V I I j / n .1 . luö kanssa, joka johtaa sen täydelliseen vapauteen.
«Tuohus» nimisena. Kerran kuukaudessa (alkuaikoi- r
jia ei niinkään^ usein ilmestyvänä ei tämä lehti voi­nut
l y y dyt t ä ä kasvavan liikkeen tarvetta, vaan Henkisesti todella suuria ovat ainoastaan ne, jotka
vuonna'1911 erikoisen osakeyhtiön toimesta ruvettiin käsittävät uudenaikaisen mailman proletariaatin Hik
julkäisemj(an Tampereella kerran viikossa ilmestyvää keen nykyhetken merfcityben ja tehtävät ja ottavat
i «Työläisnuorisoa:». Sen levikki kohosi ennen sotaa kaikella voimallaan'siihea osaa.
yli 10,000. Vuonna 1914 se senaatin paatoksella lak­kautettiin.
Sen toimittajalle- Vaino Vankkojalle oli
fuoraittu II kL linnaa. V; 1915 helmikuussa alkoi
lehti ilmestyä «Nuoriso» nimisena v. 1917 maaliskuun
vallankumoubeen asti, jolloin se otti jälleen nimekseen
«Työläisnuoriso». Kansalaissodan' jälkeen sen täyljri
taasen lakata ilmestymästä vuoteen 1919 saakka. Al­kupuolella
vuotta 1920 se saavutti yli 20,000 levikin.
Riita lehden kotipaikasta oli sukeutunut jo jr. 1912, ja
kun viimeisen edustajakokouben päätöksestä huoli­matta
yhtiö ei suostunut siirtämään lehteä Tampereelta
Helsinkiin, ollen tässä myöskin suuntaerimielisyydet
vaikuttamassa, lakkautti liittotoimikunta «Työläisnuo­risolta
» liiton äänenkamiattajan valtuudet ja perusti
Helsinkiin kesäkuussa 1920 ilmestymään alkaneen ny­kyisen
äänenkannattajan «Nuoren Työläisen», jonka
levikki on nykyisin 17—-18,000, «Työläisnuoriso» on
äsken perustetun sosialidemokraattisen työläisnuoriso-liiton
äänenkannattajana parin, kolmen tuhannen pai­nosmäärällä.
. V. 1919 perusti liittotoimikunta tieteellisen julkai­sun
nimeltä «Sosialistinen Aikakausldti», mutta luo­vutti
sen kuluvan vuoden alusta Sosialbtiselle Työvä­enpuolueelle.
Kansainvälisen nuorisosyhteeristön kanssa vilkkaa
seen vuorovaikutukseen liittyi liittomme v. 1909. So­dan
aljettua katkesi yhteys uudistuen v. 1917. Nuo-riso-
Internationaalen muuttuessa v. 1919 kommunisti-sebi,
päätti - Suomen Sos.-dem. Nuorisoliitto viime­vuotisella
liittoäanestybellä liittyä siihen.
1^-vuotisella valistustyöllään: on Suomen Sos.-dem.
Nuorisoliitto kasvattanut monta kyvykästä etutaistelijaa
työväen luokkataistelua varten. Tfämän ajan toiminnan
ja taistelun kokemukset ovat opettaneet Suomen työ­läisnuorison
ymmärtämään, että voin vallankumouk­sen
kautta on pääoman herruus kukistettavissa. En­simmäisenähän
se on Suomessa päättynyt liittyä kan­sainväliseen
kommunistiseen järjestöön, tajuten, että
vain Kommunistisen Internationaalen vallankumouk­sellinen
lippu on se merkki, jonka ympärille ryhmit­tyneenä
Suomen ja koko maailman köyhälistö on voit­tava.
Onnittelemme 15-vuotiasta Sos, Aikakauslehti.
„Hyvä Unio, Hyvä Lakko"
Porvarilehdet useinkin työväen unioista puhues­saan
kuvaavat sen joko «hyväbi uniobi» tai «huonok­si
uniobi.» Sama pitää myöskin paikkansa lakkoihin
nähden, äamalll tavalla niiden yhteydessä porvari­lehdet
tapaavat mainita, että tämä on «paha lakko»,
tai että se on «hyvä lakko». Että porvarit ja niiden
edustajat tämän arvolauseensa antavat omalta luok-kanakökannaltaan,
on itsestään ^ selvää. Tosiasiana
SatsaDs G. hmm hMHMm jidaisti
kirjiMseeD
lasketaan vaotimubien perusteella.
Lakon päätyttyä asettivat komppaniat hirveän mus-tanlistan
käytäntöön lakkolaisia kohtaan, ja niin «hy­viä
» kuin lakkolaiset olivatkin komppanioiden mieles­tä
lakon aikana, niin he eivät lakon jälkeen olleet
kyllin hyviä saamaan komppanioilta työtä uudelleen.
Sen lisäksi ovat komppaniat eroitelleet niitäkin työläi­siä,
jotka ovat mustonlistan alaisia työläisiä koetta­neet
avustaa.
Entisille lakkolaisille ei anneta, minkääntoista luot­toa
kaupoista, vaikkakin he tekevät ja&uvasti työtä,
ja vaikkakin samaiset liikemiehet lakon hikana ilmoit­tivat
«sympatiseeraavansa» lakkolaisia, ja jopa «ävus-tivatkin
» lakkolaisia.
Tilanne öljyalueella, sikäli kuin työväenliike on
kysymyksessä, on nyt pahempi mitä se on koskaan
ennen ollut. Komppaniat kurittavat jo kiristävät työ­läisiä
joka suhteessa, ja lopullisena tarkoitubena öl*
jykomppanioilla ^on kaiken työväenliikkeen perinpoh­jin
murskaaminen työväestön keskuuresta.
Ja sama pitää paikkansa yleensä. Työväenluokan
ja kapitalistiluokan edut ovat vastakkaiset!
Eteenpäin.
Kuten .muistamme, keväällä 1921
tämä Humon oli aikeessa lähteä
(vallottamaan» itää. Mutta luulta­vasti
hän katsoi ajan epäedulliseksi
lähteä sinne; ehkä bolshevikit olivat
jo enne;^ häntä ehtineet levittää
sinne vallankumouksellista luokka­taisteluoppia,
jotenka häneh olisi
ollut aivan turhaa sillä kertaa läh­teä
tekemään «uskonpuhdistusmat
kaa» sinne. Sibipä luultavasti hän
siitä luopuikin, kun sillä kertaa sii­hen
ci ollut juuri mitään sanottar
vaa maaperää.
Humon onkin nyt - pitkän aikaa'
ollut aivan vaiti, ehkä on koonnut
voimiaan, että tilaisuuden tullen
olisi kykenevämpi puskemaan taan-tumusto
eteenpäin. Ja nyt siihen
hänelle onkin tullut mainio tilai­suus,
sillä kuten tiedämme I. W.
W:n toimeenpaneva komitea on jo
pitkän aikaa «rasvannut» masiinaan­pa,
että se tarpeen tullen toimisi
kyllin tehokkaasti ja kun vihdoin
saapuikin se kauan odotettu Wil-iiams
«rasvoineen», niin. masiina jo
kyllä olisi edeltäpäin siinä kunnos-;
sa, ettei tarvinnut muuta kuin kaa­taa
«topeskat» myllyyn, niin kyllä
se «vorkkii».; Kun koneet nyt näin
ollen on saatu pyörimään, niin Hu-mönillakin
on nyt mainio aika raq:
rata konetta aina tarpeen tullen^
estääbeen sen, mikäli mahdollista,
kuumenemasto. ) Otsikkona näissä
kirjotubissa , hä'n käyttää: «Suoria
sanoja suurista kysymybistä». Kat­sokaamme
nyt lähemmin näitä «suo­ria
sanoja» yksityiskohteisesti miltä
ne näyttävät. •
Selva raja palkkatyöläisten ja por«
värien välillä.
Kommunistit eivät vedä selvää
rajaa kapitalistien ja porvarien vä­lille,
vaan haalivat puolueeseen kai­kenlaisia
pikkuporvareite, lakimie-hiä,
lääkäreitä, pientilallisia ja
vuokraviljelijöitä Vai niin, mistä
sinä sen niin tiedät, että siihen
kaikellainen joukko ilmaa muuta
pääsee? Jos muistat niin Industria'
listissa joku aika sitten julaistiin
Yhdysvaltain Kommunistipuolueen
perussääntöjen sitä • asiaa koskeva
kohta, joka kuuluu: «Yhdysvaltain
Kommunistipuolueen jäsenebi ei
pääse henkilö, joka tekee elämänsä
toisen työn riistämisellä.» Ei. se siis
sentään olekaan niinkuin .sinä luu­let,
sillä ylläi^leva puhuu aivan tois­ta.
Muuten liäyttää kummallisella^
kun sinä niin olet tietävinäsi;
mukb koko järjestö on kofeönpatitu
porvareista. Taitaapa se vaan olla
sinun, mielikuvituksesi tuotetta, miki
sikään muuksi sitä ei voi- sanoa.
Sinulla näyttää olevan vain erin­omainen
halu maalata porvareista
pelöttimia seinille. Sinun erinomai­nen
halusi on juurruttaa sellaista
uskoa, että kaikki se piika on uiko*
puolella I. W. W:n oikeistolaisen
masiinan, se on porvareista kokoon-,
pantu, Kaikki mikä poildcee heidän
suunnastaan, se on sellaista jota
on vastustettava ja vihattava, liuo-limatta
siitä vaikka olisi kysymyk­sessä
koko mailman, koko kansain­välisen
työväenliikkeen rakentami­nen.
: Kirjotat, että industrialistit vetä­vät
selvän rajan palkkatyöläisten ja
porvarien välille. Mutta ymmärrä
sanontasi oikein, se on liiallisuuksiin
menoa, älä katsele asioita pinnalta.
Ei suinkaan sellaista järjestöä ole
olemassakaan, ettei siinä ollenkaan
olisi mitään varjopuolia; jos me jon-kun
inäärätyn ryhmän ohjelmaa
yiistä.mme taivaisiin asti ja halvek.
simme yhteistä koko mailmaa kä­sittävää
ohjelmaa, niin tämä on sitä
mitä'porvaristokin haluaisi meidän
tekevän. Muuten mitä tuke siihen,
niin ei I. W. W. Hittoakaan voi4
pitää täysin puhtaana porvarillisiate
ainebista, sillä meidän täytyy muis­taa,
että pikkupoifvörinisia aincbia
tippuu joka päivä ja yhävettemmän
sikäli kuin suurteollisuus kehittyy,
palkkatyöläisten liBiriin. ^tiedämme:
ettei sellainen riistäjäluökasta tipah­tanut
henkilö vielä omaa ppletaa-riste
mailniankatsomuste, Vaan, otr
taa pitkän aikaa, ottaa vuosia en-:
neukuin hän voi luopua porvarilli-'
sesta mailmankatsomukseste. Joten;
siis ei ollenkaan sovi kerskua puh.
taudesta kun se sitä ei todellisuu­dessa
kuitenkaan voi olla.
Ei mitään ylimenokautU tarvita.
Salakavalasti hän kirjotuksessaan
viittaa siihen, ettei mitään ylimeno­kautta'
tarvita siirrytjtaessa kapite-lismista
kommunistiseen yhteiskun­taan.
Rötöbessäärf hän panee En­gelsin
sanomaan seuraavaan tapaan:
«Engels i ei luottanut parannettuun
ylimystövaltean, vaan todelliseen in­himilliseen
vapauteen».
Täytyy sanoa, ettei tämä ole mi­tään
muuta kuin Engelsin opin vää­rin
tulkitsemista. Emme ilman yli­menokautta
voi hypätä kapitalismis­ta
sosialismiin, sen näemme Engel­sin-
kirjoitubista, jotka hän kirjoit
ti 1975 Pariisin Kommunin koke-muksen
huomioon ottaen: «koska
valtio on vain ylimenevä 'aitos, jo­ka
tulee käytettäväksi taistelussa;
vallankumoubessa väkivaltaisesti
kukistaaksensa vastustajansa, niin
on pnhe vapaasta kansanvaltiosta
sulaa/ järjettömyyttä; niin .kanan
kun köyhälistö vielä tarviUee val­tiota
ei se' tarvitse sitä vapauden
vuobi, vaan vastustajiensa kuMs-tamisebi,
ja silloin kun tulee mah-dollisebi
puhua vapaudesta, \illoin
valtio sellaisenaan lakkaa olemasta.»
Näemme siis, ettei Engels puhu ol­lenkaan
misfään «inhimillisestä va­paudesta
». Niin kauan kuin porvai.
rillisesta maflmanbtsopiubesta on
olemassa jätteitä, ei tule olemaan
täydellistä vapautta. Vasta sen jäl­keen
kun vihollisluokan vastustus
on täydelleen murrettu, vaste sen
jälkeen voimme puhua ybilöllisestä,
inhimillisestä vapaudesta.
I. W. W:n toimifsijat todeUioiä
ajoukkotohdon ilmaisijoita».
Kirjoittaja ensin maalaa kansain­välisen
työväenliikkeen eteen työs-kentelijät
joukkojen yläpuolelle, jou­koista
erillään oleviksi komentajibi.
Kun taas I. W.W:n toimitsijat hän
kohottaa korkealle, jotb muka ovat
todellisia joukkotehdon toteuttajia,
joista I. ,W. W:n jäsenistö näkee
vain, «oman tahtonsa» tulkitsijan.
Tosiaankin I. W. W:n T. K:an'vii­meaikainen
menettely ja toiminta
jo kyllä osottaa; minkälaisia ovat
ne_ «joukkotahdon; tulkitsijat».
Edelleen: <I. W. W:n jäsenistö
pitää huolen siitä,- ettei kukaan pää­se
heidän komentejakseen.» Se mu­ka/
liänen mielestään on estämässä
sen kun I. W. W:n toimitsijan on
jätettävä paikkansa joka kuuden
kuun tai vuoden kuluttua. Niinkö,
vai sekö sen on estämässä, kun
toimitsijat: vain lyhyen ajan ovat
toimessaan, niin se. hänen käsi­tyksensä
mukaan edellyttää ettei ne
voi kohota johtajaksi. Mutta mei.
dän täytyy muistaa, että määrä­tyt
henkilöt kyllä siinäkin ajassa
saavat aikaan paljon pahennusta,
jos he vaan niin; haluavat tehdä.
Jos sinne johtoasemaan nimittäin
3attuu pääsemään henkilöitä, joilla
ei ole selvää proletaarista mailman-katsomusta,
niin hän helposti voi
toimia siihen suuntaan, mikä ei Ole
eduksi työväenliikkeelle. Sitä sel­västi
.pn osottamassa I. W. Win
f . ' ' K :n viimeaikainen toiminta; se
osottaa että Sieltä ylhäältäpäin sitä
on •rauoikattu maaperää sille toimin­nalle,
jota ny|; kauhealla kiireellä
pukataan eteenpäin. Joten siis se
ei ollenkaan edellytä sitä, vaikka
toimitsijamme ovatkin vain vuoden
toimessaan, etta he olisivat jäse­nistön
mielipiteiden tulkitsijoita; ei,
päinvastoin he'kyllä hyvästi siinä
ajassa voivat levittää jäsenistöön
määrättyä suuntaa ja mielipidettä.
Tämä tällainen on" mahdollinen mää­rätyssä
ryhmissä ja määrätyissä jär-,
jestöissä, kuten I. W. W. liitossa
meillä tänäpäivänä on selvästi nä­kyvissä.
Toisin on laita kansainväli,
sessä työväenliikkeessä, siinä on har-haanjohto
helposti ja paremmin huo­mattavissa,
sillä sen - toiminta- on
koko mailman vallankumouksellisen
työväestön silmälläpidon alaisena. '
Kommunistinen liike on porvareiste^
kokoonpantu.
Humon kirjottaa, että Venäjällä
ovat vallassa intellektuaalit ja ta­lonpojat.
Niin, tietysti on osa nii­täkin,
mutta ei Venäjän hallitus
ybistään niistä ole kokoonpantu;
kuten sinä mailmklle tiedotat. Venä­jän
Kommunistipuolue etupäässä on
kokoonpantu teollisuusproletaareiste.
Totta on, että siinä osaksi - on ta-lonpbikaisainesta
ja myöskin sivis­tyneistöä,
mutta tiettyä on että tä­mä
joulfko enimmäbeen on sellais­ta
joukkoa, jonka jokainen yksilö
poikkeuksetta on porvariluokän lep-pymätontä
vihollis- ja taistelujouk­koa.
Koko kommunistinen liike Hu-raonin
mielipiteiden mukaan kuuluu
olevan «pikkuporvarillista touhui­lua
». Muun muassa hän sanoo pik­kuporvarien
olleen järjestämässä
P. T. K:kin. Mikä kuulumaton «suo­ra
sana»! jos sen konventionin
edustajisto olisi oHut kokocjripantu'
porvareista, niin silloinhan sen bn-ventionin
olisi voinut pitää missä
porvaijvaltion "keskuksessa hyvänsä.
Ei suinkaan porvaristo paljoakaan
olisi perustanut siitä vaikka olisi­kin
ollut pari kolme Williamsin ta.
paista «proletaaria» mukana. Jos
aHHimiuinfltuiiiiiifuimmiffiffimiittifiHiiuHnHiinniiiiiiiniiiii,,,,,, ^
rKur$$i3mk.45:00 dollarista I
LSHETYSKUSTANNUKSETt
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä täPä vuodella.vli ÄnO nnnn» a!'
Bahaa välitetään myöskin kaikkiin iäuomen pankkS |^
Kaikki rahavälityksemme numeroon 869 Jasti ovat nankHm S
_ ilmotuksen mukaan jaetut-Helsingistä asianomaisille va^tjinr.^"* r
S jUle jouluk. 20 p. ^astaanotta-1
= _ VAPAUS, ^ : 1
I Box 69, , . . Sudbury, Ont. I
s _ Torontossa offäa rahavälitybiä yastaan A. T. Hill, 177 Belle. -
iiiiiiniiiiiiiiiiiiiuiiiHiifliiiiiiniiiiiiuumiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniuuiiii^
BEAVER LAKE, ONT.
COBALT, ÖNT. . :v
FORT WILLIAM, ONT.
SAULT STE.' MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
THOBHILD, ALTA.
COLEMAN, ALTA.
Kuka on seuraava? / 5
TOV. VAPAUDEN KONTTORI S
niiiiiiiinnmiiiiiHnHiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiniiiiiiniiiniiiiiii^
TIMMINS
SUDBURY.
SOINTULA
WEBSTER CORNERS
SALMON ARM
pUMBLAf^E. SASK. ^
LAPPI, ONT.
käsityksien mukaan^ Hän pitää sitä
erittäin pahana kun tämä perustettu
puolue ei pannut nimekseen K, Puo­lue.
Mutta kaikista pahin kuiten­kin
näyttää olevan se kun tämä
puolue silti vaikka ei olekaan sillä
hänen toivomansa nimeä, niin.se sil­ti
aikoo tehdä työtä ja agiteerata
K. K. ja P. T. K:n ohjeiden ja
menettelytapojen mukaan. '
Venäjä on palaamassa kapitalismiin.
'«Myönnytysten antaminen mer­kitsee
kapitalismin palaamista», kir.
jottaa hän Industrialistissa. Siis täy­delleen
sama sävy on siinä mitä
kaiken mailman porvaristokin ' toi­tottaa,
kaikki sösialideUiokraatit - ja
kaikki kansainvälisen vallankumouk­sellisen
työväenliikkeen petturit sa­novat
aivan 'samaa. Koska nyt Hu-monkin
veisaa samaa virttä, kuin
muutkin työväen petturit ja koska
on luultavaa ettei hän tee sitä tie­tämättään,
vaan tietoisena, niin se
osottaa, että hän on vajoamassa
opportunistien ja petturien' kanssa
samaan leiriin.
Me muistamme kun soviettihalli-tus
teki sopimuksen .Saksan kans­sa,
että he tekivät sen olojen pa­kottamana.
Heillä ei ollut muuta
tietä valittavana, he eivät kyenneet
vastustamaan Sakpan imperialismia,
juuri sibi heidäh oli tehtÄvä sopi.
mus Saban imperialistien kanssa.
Mutta samalla he eivät jääneet toi­mettomina
paikoilleen,^ vaan he heti
alkoivat järjestämään punaista ar­meijaa
taistelukuntoon, sanalla sa­noen;
sopimuksen tarkotubena oli
luoda punainen armeija, voidakseen
menestyksellisesti taistella vastaval-lankumouksellisia
joukkoja ja ma.-
ilman imperialistisia rosvoilijoitj •
vastaan. Nyt^tällä kertaa myönny,
tykset ulkomaiselle pääomalle tM^ ' i
kottaa taloudellisesti samaa memt. '
telytapaa, samaa lopullista päämE-v ^
rää fc|iin poliittisesti oli punaisen :
armeijan luominen. Mitä tulee •
myönnytysten antamiseen maalas.
väestölle, niin sekään ei ollenkajn •
tarkota . yksityisomistuksen jatknm '
kehitystä, mutta tällä kertaa se oli
välttämätön, • sillä tiettyä ' on, ettei •
talonpoikaisaines ole kädenkääntees­sä
vedettävissä täydelleen neuvosto­hallituksen
taakse, eikä muntenkaaa '
koneiden' puutteen takia yhteisvfl-jölykselle
bllut mitään edellytyksiä. '
Vasta sen jälkeen se voidaan tehdi
kun esimerkeillä voidaan näyttää
suurviljelyksen — yhteisviljelyksea
— etevämmyys. Näemme siis milä.
on soviettihallituben taloudellisten
suunnitelmien, lopullinen tarkotns.
Mutta Humon visusti sivuuttaa ko-ko
kysymyksen selvityksen. Hän
muiden oikeistolaisten kanssa kier­tää
sen lopullisen tarkotuksen sel­vittämisen
ja rääkyy Venäjän «ka­pitalismiin
palaamisesta»,,
Toverit, työläiset, punnitkaa ja
ajatelkaa onko Humonin tekemä
agitatsioni edullista, vaiko epäedul­lista
solidarisuuden ja vallankumo­uksellisen
työväenliikkeen rintaaaa
rakentamiseksi? Kummalle hän te.
kee suurempaa palvelusta: työväen­liikkeelle,
vaiko kapitalismille? Tn«<
kikaa ja ajatelkaa mitä on K. K.
ja P. T. K., niin tulette näkemään
Humonin oikeistolaisuuden.
— Taisto.
Neiriroslo-Venäjiiii iniä politiikka ja kominter-
(Jatkoa n :ro 9:^än.)
kerta olisi konventionin enemmistö
kokoonpantu sellaisista aineksista
mitä ei porvaristo olisi pitänyt vaa­rallisena,
niin konventioni olisi voi­tu
pitää vaikkapa Washingtonissa.
Konimunistit elikkä, toisin sanoen
ne Humonin «porvarit», hänen tieto­jensa
mukaan ovat olleet järjestä­mässä
ja "perustamassa Amerikan
Työläisten puolueenkin/ Vikoja ja
puutteita siinä kuulun olevan pal­jon,
etenkin «suoransan^n niiehen»
Myönnytykset joita proletariaatti
Neuvosto-Venäjällä tekee porvaria,
tolle, ovat kahdenlaina: Toiset
myönnytykset ovat enemmän pysy­vää
luonnetta, myönnytykset pitem­mäksi
ajabi, toiset ovat väliaikai­sia,
ylimenokauden olosuhteitten
proletariaatille sanelemat. Jatiku-vammat,
pysyväiseramät myönnytyk­set
ovat sellaisia, joita tehdään ta-lonpoikaistolle.
15 mHj. hajaannus-tilassa
olevaa talonpoikaistaloutta
voidaan siirtää kommunistiselle per-rustelle
vasta sen jälkeen kun pro­letariaatti
kehitettyään tuntuvasti
teollisuutta, kykenee traktorien,
iähköaurojen, keinotekoisen lannoi-tusaineen
avulla^jisoittamkan talon-poikaisyäestölle
kollektiivisen talou­den
hjodyn, -uudesti kasvattamaan
talohpoikaisväestöä. Tämä kehitys­kulku
tulee olemaan bikissa maissa
pitkäaikainen. Maissa, joissa on hy­vin
kehittynyt teollisuus, §e tulee
olemaan lyhempiaikainen,- iuin Ve­näjälle.
Meillä se tulee olemaan
erittäin pitkäaikainen. Muissa maan.
viljelysmaissa, kuten Unkarissa,
Serbiassa ja Bulgariassa, se tulee
olemaan pitkäaikainen, jos vallanku­mous
näissä maissa puhkeaa aikai­semmin,
kuin teollisuusmaissa. Se
tulee olemaan niissä maissa lyhyt­aikaisempi
kuin meillä, jos vdian-kumous
ensiksi voittaa Saksassa js
Englannissa. Porvaristolle tehdyt
myönnytykset ovat enemmän ylime­nokauden
iuonnetta olevia myönny­tyksiä.
Jos Neuvosto-Venäjä saisi
ulkomailta riittävän määrän koneita,
niin olisi mahdollista pysyttää pro­letaarisen
valtion käsissä kaikki te-oUisuusalat.
Meidän ei tarvitsisi
antaa ulkolaisille kapitalisteille kon-sessioonejä
tehtaisiin, sillä me
voisimme nämä tehtaat panna käyn­tiin.
.Meidän ei tarvitsisi vuokrata
venäläisille pikkukapitalisteilie pie­nempiä
tehtaita, jotka suurteollisun-teen
verrattuna eivät työ^kentee
taloudellisesti. Mutta maailman vai-lankumonksen
Pi^^stjnninen, Jo^
saattaa meidät ulkolaisestapaaoni^
te riippuvaisibi, joka ei anna
le tuotannon välineitä ilman site.
että me sen sallisimme 1»^*^^^
tannubeHamme, V^^<^^^f^.^^^
/tekemään myönnytyksiä. MeitoiJ^
lee tehdä näitä ^^or^^^^;^,^ .
nlkolaise4 Eääoman pa»no^^
vuoksi, sen vuoksi etta se jm
rfirtyä dipiomaattisesta p a ^ ^^
sesta sotapainostiikseen, sunnj
meidän teollisuudestamme on P
tettu vielä koko ajan ^oske^^,^
mään sodan tarpeiksi. i>en