Vapaus, July 29, 1954

              tettan. etta Kyuäaia _
3un «telgjsessä osassa, oö]
*ky l a eai^e sfteuttanat'
Jmolemari. Useat lauut ^^1
^ko> Pienempiä tai suu
moja.
Canadassa oli 1052 JcpuDa kalk-
5J3COD roaJia maantietä, Jösta
'(Bjaiia oU päällystettyä tavaJ4
(Physiotherapist, i t ^ l
luonnon ierapisiö
Ainoastaan sopimuksmi
Säl^hoito^, valohoito.' ]
voimisteluhoitoai, r
, ,PUH. t L . 1253
6 Osslnston Cresu Toromo,(
DR. LESLIE SIMON, u
•raO- JA ST[^^
ERIKOISU
3 SPADINA
(Bloorin kulmaaa)!
TORONTO. ÖNT.1
Vastaanotto (imiiit>
2-4 l p . ja 6-7 IpL
F o h e l l m e t : r K o n t t o i^
• Kotiin ffii
lutta ajanviete
kirjallisuutta
atkaa näitä kirjoja mu-kun
menette kesälo-lle!
BIKSIN SARJA
Vi]jkoima suosilddromaaneja ^
an Truss:
iöimut raharuhtinas
Salapoliisi romaani '
I sivua — Hinta nid. $1.00^
, Adams:
Autio huvila
' givua — Hinta nid. $1.00
4 0 - Hammasläi
NS* & SURGEONS' BUILDINa i
Toronto^ i
Kllngsdale 8237
ÄNILEVYJENI
KUNINGAS
A LAKKAAMA!
^ MHLTÄ JO TÄNMN
iioro Ja konserttiorkesteri
Ja konserttiorkesteri ;
d. Kerttu Metsälä
Meri Torkles Ja Auvo Nuotio
jnkka, Yrjö Haapanen
valssi, Yrjö Haapanen
apari-Kvärtettl
rot, Tapio Rautavaara
är, foxtrot, Katariina Ja naisksonl
o Nuoli
xtrot, Georg Malmsten
aAain, valssi Georg Malmsten
Isa, Yrjö Haapanen
Yrjö Haapanen
foxtrot, Pentti Kaartinen
ldja> Pentti Kaartinen Ja laulutrio |
, Tapio Rautavaara
ilnj.jenkka, Tapio: Rautavaara.
; valssi, Kippari-Kvartetti
inkka, Kippari-Kvartetti
rssäi merimieslaidu. Kippari
!sä; Jenkka,fcp^ari kvartetti
'ikKo Tuomi
lä; valssi;' Veikko Tuomi
ikka,; Justeeri Ja Kulkurit
Jenkka. Justeeri Ja' Kulkurit
>nna Ikävalko
ka, Jorma Ikävalko,
eikko Tuomi
ti. Veikko Tuomi
ikka, Jorma Ikävalko
ka, Jorma Hcävalko
-alssl
la (Lasse Pihlajamaa — Kva
ntilnasta,'tango
asse Pihlajamaa,: harmonikka.
polkka
fUti jenkka-<Laul. Jorma.
auL Veikko Tuomi
t», becuin, lauL Hertta
ängo-beguLi (Laul. Veikko Taoinl)|
laiva. Jenkka, Pentti BHaartinen
, , - - Ja"Ki]"
Pentti ^ a r t i n e n Ja "Kulkurif
ii, Eugen Malmsten
-Fox, Eugen Malmsten
oissi, Veikk» I.avi
Samba, Veikko Lavi
Pox-trot, Eugen Malmsten
Iestä, Eugen Malmsten
ita,'valssi. Veikko Lavi
kka; VeikkOLavi ,
ctfav» läheiyvkidiit)
dttäS Tählntähi kolme levyä
Uusi SaPo-sarja
{oaailinaiikaulajeii salapoliisi­en
valikoima, jossa on
ituina alan hnippufcirjaail-sarjassa
ön 'nyt. ilmestynyt-seuraavat
kirjat:
Christie: ^
Lordin ktiolema •
Jännitysromaani ,
|}13 sivua — Hinta nid. $1,75
Sayers:
Kuolema vierailee ^
kerhossa
Salapoliisiromaani
[314 sivua '-r- Hinta nid. $1.75
laQja Cliristie:
Askel tyhjyyteen
|235 8ivua — Hinta nid: $1.75
Clu-istie:
Simeon Leen
testamentti • -
I Sivua — Hinta nid; $1.75
' Dlckson: •
imenen teekuppia •
iystillinen salaseura, kolme'::
: selvittämätöntä rikosta.
|S33 sivua — Hinta nid. $1.75 r
athaClirlstie: . .
Jurha maalaiskylässä
f sivua — Hinta nid. $1.75
Christie:
Mykkä todistaja
|S31 sivua r-,Hinta .nid. $1.75
cterDickson: . -
Punainen leski '
'sivua - - H i n t a inld.$1.75n::
• Dickson:
[Valkoisen luostarin .
murhat- .
nitysromaani -
[Sivua — Hinta nid^ $1.75^
fpond Chandler:
Nainen lärvessä -
sivua Hinta nid. $1.75
I Stout:
monta kuolemaa
avua Hinta nid. $1.75
Dickson:
Juudaksen ikkuna
sivua Hinta nid. $1.75
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS
IPUBUSHING CO. L T D .
|o.Box 69 Sndbupy, Ontario
Indo-Kiinan södiri Icron UI «n AMiff>LAlff««t^ . . Nainen murlmtiu Iralrsi ' Torstaina. 1iAfnmr9Qn_.<rh«trc^«<ir T » f . , o o i n c i i : ; 2
Eodo-KOiuii 8 vDotto tmfiinrni
Eiirtomaasodsn päätytty» tk. «u,
, pnä tofvottavastf kvnlUsesti Ge-
.nevessä alld(irj<dtettnii|i aselepb.
sopimukseen esittelemine sema».
f a s s a k i : o n l k a n sodan tätkelnunls-ta
sotilaantsJEta j a poliittisist» to-pabf
omista.
. VUOSI 1945^
16. S r Indo-Kiinan miehittäneet ja<;
panilaiset' sotavoimat antautuivat.
2 5 . 8 . Japanilaisten nukkekeisari
Boa Dai luopui vallasta.
2 9 . Kansallinen rintaina-Vietmin^^
julisti maan itsenäiseksi Ja Hanoihin
muodostettiin itsenäisyystaistelijäi tri
Ho Tshi Minhin Jchdolla kansallinen
kokoomushallitus, johon Bao Dai n i ­mitettiin
poliittiseksi neuvonantajalcsi
Syksyllä tämitettiin yleiset vaalit;
Joissa Ho Tshi Minhin kansallinen
kokoomushallitus sai 9 0 % äänistä: Ho
T^hi Minh valittiin presidentiksi.
VUOSI 1 9 1 6 :
6; 3 . Ranska tunnusti Ho Tshi Min-hm'
johtaman Vietnamin demokraat-:
tisen tasavallan, Johon kuuluivat Viet­nam,
Pathet. Lao (Laos) Ja Khmer
(Kambcdsha). -
Pres. Ho Tshi Minh ja Vietnamto
valtuuskunta lähtevät valtiolliselle
vierailulle Ranskaan, jossa heidät ote­taan
juhlallisesti vastaan.
1 2 ; 6; Pontainebleaun konferenssi
Ranskan ja Vietnamin "demokraati.
tisen ^tasavallan välillä alkaa; ^ '
14. 9 . Fontainebleussa solmittiin
modus vivendi-sopimus, jonka alle­kirjoittivat
pres. Ho Tshi Minh Ja
siirtomaamliusteri Moutet. Sopimuk­sessa
järjestettiin. Ranskan Ja ^Viet­namin
suhteet väliaikaisesti siedettä­vällä
tavalla.
2 0 . 1 1 ; Järjestettyään Jo. vuoden 1 9 4 5
syksystä sotilaallisia välikohtauksia
englantilaisten ja ranskalaisten soti-,
laiden avulla ja vältettyääni ettei
Pontainebleaun sopimus ole enää voi­massa
ranskalaiset sitilaat avasivat
tulen virantoimituksessa olevia viet­namilaisia
poliiseja Ja tulli virkamie­hiä
vastaan Haifongissa.
2 4 ; 1 1 : Ranskalaiset Joukot, Joita
siihen mennessä on keskitetty suurin
Joukoin meritse Haifongin alueelle,
avaavat tykistötulen Haifonginv viet­namilaisia
kortteleita vastaan, jonka
mlssari BoUaert kutsuu Sao Dain ien:
stmmftlsiln vixaJlisUn neuvotteJnlbiD
ranBkalaiseen ^ cotalaivaan iUonsin
lahdella. .«««iK*»
VU06I1948:
8, 3. Ranska tarjoaa entiselle k d -
rärille Bao OaiUe sui
Vietnamin vasallivalUo&^^ältiöhpaäii
asemaa. ' . V
19.5. Ranska muodostaa VietnaoUn
oman nukkehallituksensa, jonka pä!k-ministerilcsi
niinitetään kenraali
Xuan.
5. 6. Alongin lahdella alleUrjoi&^
taan Ranskan ja Sao iDain nimissä
yhteinen •Julistus, jossa Rax\^ tun­nustaa
(Bao Dain7VJetnamih'ltsezi^
syyden" : ja Bao Dai • ttmi^ustetaan
Vietnamin' ranskalaisen niikkevältioh
keisariksi. Bao Dai asettuu Ranskaan
odotellakseen, jotta ranskalaiset val­taisivat^
maa-alaa; Jonne hän voisi asettua.
VUOSI 1949:
Vuoden alkupuolella mnÄanepä-^^
toivoisia sotilaallisia ponnistuksia
Vietnamin demokraattisen taisavallan
tuhoamiseksi asevoimin. Yritykset
mm
seurauksena fi.000 Icaupungin asukasta
saa surmansa.
19. 12. Ranskalaiset hyökkäävät H a ­noihin
ja aloittavat sodan Vietnamin
demokraattista tasavaltaa.vastaan.
;. 3 1 . i 2 . Ho Tshi Minh ehdottaa talSr
telujen lopettamista ja rauhansopi­muksen
solmimista. Rans&a ei vastaa.
VUOSI 1947:
2 1 . 4. Ho Tshi Minh ehdottaa Jäl­leen
vihollisuuksien Icpettamista - Ja
rauhansopimuksen solmimista. Rans­ka
vastaa ;antautumi£uUimaattumiUa,
jonka demokraattisen tasavallan ihalr
htus hyjkää.
Kesälcuussa Bao Dai pakenee ame-rilckalaisessa
: 'Sotilaslentokoneessa
Vietnamin demokraattisesta tasaval­lasta
Tshlang Kai-shekin turviin.
19. 6; Pres. Ho Tshi Mhih ilmoittaa
Jälleen haluavansa yhteistoimintaa
Ranskan kanssa Ranslkan unionin,
kansallisen itsenäisyyden Ja demok­raattisen
liallinnon puitteissa. Rans­ka
ei vastaa.
' Syyskuussa ; ranskalaiset ryht^r vät
ensimmäiseen kosketukseen Bao Dain
kanssa. '
i 6. 1 2 . Ranskan Indo-Kiinan yliko-raukeavat.
(Ranskan siirtomaajoukkö-'
Jen miehittämUle alueille muodoste­taan
Bao Dain nukkehaUituksen hal-li^
moUisia elimiä.
8; 3; Ranskanr hallitus solmii Bao
Dahl kanssa sopimuksen, jolla Bao
Dahl nukkehallituksen hallitsemat
alueet liitetään Ranskan unioniin.
24:4. Bao Dai matkustaa Ranskasta
Vietnamiin.
30. 12. Virallinen "vallansiirto"
Ranskan hallitukselta Bao' Daille.
aloittaa laajasiiuntaiset sotatoimet
keskisessä FatbetLaossa.
,^ VUOSI 1954:
21.'l.,Kenr. Navam/aioittaa e i i ^ n i
nistuneen Opoitlo Aijanten Etelä^'
Vietnamin rannikolla. ' " \ . .\
9. 2. Ranskan,, puolustusminlsteil
Ren£' Pleven tekee tarkastusmatkan
Indo-Kiinaan J a antaa optimisti^ilkn
mm ?
• lausunnon sotilaallisesta - tilanteesta;
18. 2. iBerliinln konferenssi päiittää
kutsua Gtoeveeti f keolle Kaukoidän
asioita käsittelevän konferenssin, jos^;
sa keskusteltai^.
lauttamisesta Zxulo-Kl&ä&n.
13; 3. Vietminhih Joukot aloittavat
ensimmäisenfcsmulsuuntälsen^ hyök-
:käyksen;Dl»i ^Slen Phuhtm,
22.,3;.Ranskan yleisesikunnan pääl^
likkö, kenr;:iEly; matkusta^ OVashii^
MONIPUOLINEN VALIKOIMA
Ä Ä N I L E V Y J Ä
ON NYT VARASTOSSAMME
Allaolevaata luettelosta ^löydätte tunteellisia valsseja,
repäiseviä jenkkoja j a polkkia sekä hienoja tangoja.
TRIOLA
A N C H OFFICE
POBT ABTHUB, o?
JA PIESANEN
knUKLAND LAKE,'
Ennen muinoin, fox-trot. Kipparikvartetti
Vain tavallinen tyttö, slovi^-foK.''Her^
Vanhan vahteraniatdo, tango, V e i l ^ Tuomi ^
Laitan lanlflnllltämähän. valssi. Veikko T u o m l v ; ; ;
Maasta se pienikin"ponnistaa,' Jentta, V. Vartiainen ;
Tee näin —' älä näin, valssi; Vilho VärtlahMnv 'S
KariuiasvnosI,'Jet^, Arvo Ukkola
Bempaoan, jenkka, Veikko Tuomi ? >'
Ensimmäisenä Iltana, blavi Virta
Taivaana lolsteU fcnltalnäiknnhat,ballaadl.
Kauko Käyhkö
Syysmietteitä, valasi» Veikko Tuomi
Onnen pyörä, valssi. KaUko Kekkonen
Ahkera Antti jenlÄa, Olavi Virta
Nuori ihanteeni, tango, Olavi Virta
MoukkuUnpoIkkai Jbiina Ikävalko Ja kulkurit
Kaksi elon parhatntat Jomm Ikävalko ja kulkurit
Rakas petttnt tango, Olavi Vhia
Kphne pientä Idittä, foxtrot, Hemy Thcel . ^
[^•^ÄMME LEVYJÄ KApOCMjds CANADASSA
HINTA $1.25;kFL.
(Osta^n^maksettava lälietyskulat)
PMtltUausten tulee käsittää vähintäin kota» levyi,
Tilatkaa osoitteella:
.VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Hm St West ~ P. O. Box 6d — Sudbuty, Oaitaio
1 4043
T 4044
T 4046
T 4050
T 4056
T 4057
y-«67
T4M9
liBB VAPAUS BBANCH OFFICE
Street
MRS:
Port Arthur, Ontario
[IQS p «JcXGA (PIESANEN ^
l ^enunent Road WMt Chaput Hngliefc Out.
VUOSI 1950:
19.. 1. Kiinan kansantasavalta tunr
nustaa Vietnamin demokraattisen /ta­savallan
hallituksen.
31; 1. Keuvostoliitto tunnustaa 'Viet­namin
demolcraattisen tasavallan hal-
Utuksen.
7. 2. Yhdysvallat, (Englanti ja Bel­gia
tunnustavat Sao Dain nukkehal­lituksen.
24. 12. Amerikkalainen sotäasval-r
tuusktmta saapuu Sao Dain Vietnam
miin.
30. «. USA lähettää ensimmäisen
aselastin Indo-Kiinaan.
18.9. Vietminhin joukot valloittavat
Dong Kben liniioltuissen.
3.10. Vietndnhln joukot vaUoittavat
Kao Sangin linnoltiduen.
2; 11; Vietminhto joukot valloittavat
Dong - -Dangin. 'Lang> Sonln Ja jLab
Kayn linnoitukset.
; 7. 12. vKenr. Jean de iattre de Tasr
signynimlteUÄn;^ Indo-Kiinan yU-päälliköksi-
ja ylikömissariksL
VUOSI 1951: ^"
•15; 3. Kemr.ide tLattre ;de"Tassigny.
pyytää .äkeelhstäipual^
-kesär^yysk'uun*äifaik'^^^^^ llnnbit»
taa Punaisen Jcen suiston. . .,
25. 10. Kenr.de Lattre de Tassigny
matkustaa TVashingtoniin pyytääk­seen
apua Yhdysvalloilta.
' VUOSI 195Z:
11. 1. de Lattre de Tassigny kuolee
Ranskassa.
22.2. Vietmhihhi Joukot valloittavat
Roa Sinhin linnpitukseiL
1. 4. Kenr. Salan nimitetään Indo-
Kiinan ylipäälliköksi Ja Jean Letour-neau
ylikomissariksL
18, 6, Yhdysvallat lisää sotilaallista
apuaan Indo-Kiinan ranskalaiselle
siirtomaa-armeijalle.
Heinäkuussa Ranskan yleinen mie­lipide
vaati rauhaalndo-Kihuan.
18, '10- Vietmintiin joukot valloitta­vat
(NgiaLonlhmoitukseniLuote^
Vietnamissa.
22. 11. Vietminhin joukot valloitta­vat
Son Lan linnoituksen.
Joulukuussa Ranska ja Sao Dain
Vietnam lähettävät salaisen valtuus­kunnan
Samhi pääkai^unkUn S a n -
konkihi ottamaan yhteyttä «Vietmln-hihi
mahdollisesta tulenlopettamlses-ta.
- VUOSI 1953:
14; 4. Laosin (Pathet Laon) kansan-toniin
pyyjtääkseen .USA:n sbtUaallis^
ta apua. Indo-Kiinassa;
v2.'4,. Khmerin kansanarmeija ^^^^^^^^m^
hittää KoiUisJämierin. • ' \ i |
4. 4. <Lanielin hallitus pyytää Y l i -
dysvaltoja osallistiimaBn[ Dieni-Sien
Phtm taisteluihin meri- ja ilmavoimi-nensa.
•U.-.14. 4. USA:n ulkoministeri B u l -
les matkustaa Lontooseen j a Pariisiin;
mutta hänen;ei.onnlstu saada'Eng­lantia
ja'Ranskaa mukaan antamaan
yhteistä julistusta\ Indo->Kiinasta, so.
sekaantumaan vaktiivisestl: Indo-Kii­nan
sotaan.
23. 4. Kaukoidän konferenssi Gene­vessä
alkaa;
2; 5. hVietminhinl joukot- aloittavat
uuden, suurhyökkäyksen DIeriiBien
Phuta. vastaan. ^
7. 5, Vi6tminhin Joukot valloittavat
^Dien Bien Phun'liimoitukset:Ja<otta-'
vat lähes 15,000 muukalaislegioonan
sotilasta sotavangeiksi,^
!io,.5.: Vietminh ehdottaa Gene­vessä
lähes 1.000 ranskalaisen - haa­voittuneen
sotavangin vapauttamista.
jTouliokuun loppuun mennessä: Viet-xnixiti
vapauttaa haavoittuneet 'rans­kalaiset
sotavangit.' yhtenä viimeisim-mistä
heidän Joukossaan Dien Bien
Phun "enkeli'', GenevievederOalard-;
Terraube;
' Bioskova. — Neuvostoliiton koulu-iulita:
6^jen 12 toimittajaa on jätUtoyt
nrjtaimlanomuksen täkäläisen Yhdys­valtain
lähetystöön Ja ihnoittavat, et­tä
lifeldän tarkoituksenaan on mat­kusta
» Yhdysvaltoihin tutkimaan Y h -
dysvaltain yliopistojen cpetuajärjes-
^tebnää.^ Tämä vierailu tulisi olemaan
vastavierailu fvibne kesänä iNfeuvosto-liittoon
tehtyyn amerikkalaista! opis­kelijoiden
.vieraUuun. . / •
murhattu, I m l ^
*unti*^seiijiOÖ5eum^^^
kun saapui Itidiastä
fit. Cthailnei; ^ k s i %muk seni
jälkeen kun nus. Scaramoia Domenica
TOpodi säapuiatallasta täime, kurls-tettUn
hänet kuoliaaksi. Ihnoitettiiiti
täällä tiistahuu * ' ' :
Hänen miehensä Annuxiaio Tripoli
syytti vaimonsa pettäneen häntä Xtä^
Uassa ja Ihnofttautul polilsiUe. Hä­net
panpun eyytteeaeen .vaimonsa
murtiasta.
uaA:n lähetystössä ibnoitettiUi, et­tä
sen taholta on tiedusteltu Neuvos­toliiton
ulkomtoisteriöstä yksityiskoh-taisemmUi
matkan tarkoitusta;
Iienhigradlssa'25.'kansainväliset tur-kismessut,
Uossä- sellaisten' b r v ( ^ i -
den turkiksien kiiten soopelin, feime-nien
ym. nahkojen .lisäksi' nähtiin
ensimmäisen kei'ran harjaksia ja kal-liita
itämaal8i8lä*n(i8ttoja;":
— Suomessa arvellaan »vuonna '1671
1- olleen ainoastaan noin äl)O;o0O"a5ukas<»
vh"
^ ^Vietnamindemokraattinen tasa>
-ytOi» «n nyt länsivaltojenkin «des-sä,
tapahtunut tösiaslm^valkka.nä-
I ;inä eivät ole^tä vid^ virallisesti
nV^nnstaneetkaaK De Jure tunnns-
\tBinlnen on kuitenkin seuraava a,-
\jaii^ mukana..' NeuvostoUitto Ja
^kaosandemokraatUset maat ovat
6«nJo tehneet fukalsemmln.. Itse­näisenä
valtiona Vietnamin de­mokraattinen
.tasavalta on var­maan,
vastaisuudessa:' näyttelevä
;:huonuttavaa /«saaei ainoastaan
; Kaakkois-Aaalan vaan koko niaall-ttum
poUtUkasSa. .Etikoista huo-
, ' snlota Vietnamin demokraattisessa
; tasavallassa herättävät nyt aellal-
' setfcnin kansaUIset, uaantletcelll-set
j a taloudelliset tekijät. Joihin
sodan tihneUyksessä kiinnitettiin
vähemmän huomiota.
' 'Vietnamin aikaisempi nimi oli
Ranskan Indokiina— poisluettuna
iK&nbodshan j a Laosin (kuningaskun­nat;?:
"Se käsittää kolme osaa; nimit­täin
?Pohjois-Vietnamin (aikaisempi,
nimitys Tonking).. Keski-Vietnamin
Xaikaisempi nlmitys'^Annam) Ja Etelä<:
Vietnamin (aikaisempi nimitys K o -
chinTKiina).
's. 6 . Kenr. Paul Elyv4x>teaa ranska-1- 'ValMta Vietnamin demokraattisen
laisten sotilaallisen. aseman huomat^
tavan huonontumisen ;Indo-Kiinass%
12. 6 . Pääministeri Lanielin hallitus
Inikistui; : ;M muodosti
hallituliien ja lupasi palauttaa . rau­han
heinäk, 20. p:ään )nennessä.'
17. 6 . Kenr.' Ely nimitetään Indo-
Kltoan ylipäälliköksiV ja ylimmäitsi
armeija vaUoittaa^ Sam iNean Ihmoir
tuksen Laosissa.
18J 5; Kenr. Navarre; nimitetään I n ­do-
Kiinan yUpäällIk<McsI.
14. 5. Kambodshaa-lKbmerin) ku­ningas
f>äkenee Siamiin västalauseek-sf
ranskalaisten lilan orjuuttavasta
jsekaantUmisesta Kambodshan asioi-
Wn.
• 3.7. Ranska ilmoittaa olevansa l i a -
iukas neuvottelemaan "itsenäisyysso^
plmulEsii^" Vietnamin; Pathet Laon
ja Kfamerto kanssa.
JO, '8, Vietminhin iJoukot valloitta­vat
'Na Sanin_ linnoituksen.
< 9, 9. Yhdysvallat Ilmoittaa myöntä­vänsä
uuden 385 milj. dollarin suurui­sen
sotilasavustuksen; Indo-BUlt^
slbrtomaa-armeUalle;,
-17.10. Ranska ja PathelXaonnuk-kehaUltus
allekirjoittavat muodolli­sen
isotllaslilton.
8;ll;Khmerin kuningas palaa maa';
liansa^
20. 11. Kenr. «avarrc.lähettää en-'
ilmmäiset laskuvarjojoukot SMenBien
POUittiseksi. Johtajaksi.
23. 6 ; Mendes-Prance neuvotteli
Chou En-tlain kanssa Bernissä.'''
' '29.; fi.-v^RanskalainenrsiirtomaaHor-:
meiJaperäytyy.Tonkinin suiston ete­läosasta;
/Vietminhin Joukot'^^ valloit­tavat
NaniDlnMn kaupungin.', > )'
-•'3. 7; Vietminhin 'joukot: valloittavat
. Phulyn kaupungin Hanoista etelään.
: 5. 7. Ranskan. Bao Dain Vietnamin
Ja Vietminhin valtuuskunnat kokoon­tuvat
vTrunE^ Olaan Hanoin pohjols-pjuolella
sopiakseen vankien vaihdos­ta
'Ja tulen lopettamisen valmiste­luista.
- • ,
.'13,;^. Dullesin. i^ndesJPrencen Ja
Edenin erillisneUvottelu Pariisissa.
Heinäkuun keskivaiheilla päästään
sopimukseen haavoittuneiden sota­vankien
vaihdosta,
- 2ir?^V Genevessä -allekirjoitetaan
aamuyö^ Vietnamin jaPathefiLaota
.kbs*Keva; aselepo Ja myöhemmiii päi­vällä
Ktiemeriä koskeva aseleposopi­mus,
j:tlw sopimukset päättivät; In­dokiinan
pitkän ja verisen sodan.
maan
tasavallan tarkkoja ra^Ja' el vielä
tiedetäkäto, niin yleislinja kulkee
jonkinverran 17:nnen leveysasteen
pohjölspuoleUa pitkin Songipen Hai
jokea. Sen- alueeseen tulee kuulumaan
koko Pohjois-Vietnam, Jonka pinta-ala
ön 115.700 neliökilometriä Jä Jos­sa
on asukkaita noin 10 miljoonaa i h ­mistä..
Tämänlisäksi siihen Ifitetääri
huomattava osa Keski-Vietnamista,
Jonka phita-ala on 59.973 neltökllo-metriä
Ja ^ a lusukftaita on vähän
yli 7 miijoonaa ihmistä.. Etelä-Vict-nnmln,
joka Jää ainakin toistaiseksi
"keisari" Boa-Dain ja railskalaisten
valtaplirito, pinta-ala on 68,673 neliö­metriä
Ja asukkaita siellä on noin
S;6 miljoonaa ihmistä. Koko Vietna­min
väestön pääosan muodostavat an-namilaiset,
mutta näiden lisäksi on
kussakin osassa vähäinen kiinalainen
•vähemmlstökansanosa sekä Jonkin-
«verran eurooppalaisia, pääasiassa
Tanskalaisia. Vaikka Vietnamin de­mokraattisen
tasavallan lopullisia ra­joja
ei siis vielä tiedetäkään tarkal­leen,
niin pinta-alaltaan se tulee ole­maan
suurempi kuin Boa Dain hal­tuun
"jäävä osa. Myös koko Vietna­min
23.—. 24 miljoonasta asukkaasta
Uää enemmistö eli noin 13 miljoonaa
ihmistä Vietnamin demokraattisen
tasavallan alueelle.
Taloudellisesti Vietnamin 'arvok­kaimman
ja rikkaimman osan muo­dostaa
Pohjois-Vietnam, 6c on maa­ilman
runsastuottoisimpia 'riislaittoja;-
V. 1044 riisintuotanto oli noin 1.7 mil­joonaa
tonnia,Sodanaikaisissa poik-'
keuksellisissa olosuhteissa. Joita todelr*
luiuudcssa on Jatkunut aina Japani­laisten
hyökkäyksestä lähtien riisin
stunoin kuin muunkaan tuotanto ei
ole päässyt kehittymään läheskään
luonnollisiin mittasuhteisiinsa; Muista
maanviljelys- Ja kasvituotteista
mainittakoon, arrow-Juuri - (tärkkelys­pitoinen
ravintoaine), maissi; soke-riruoko,
kahvi, tee, erilai^t hedel-niät
Ja tupakka. Raakasllkin tuotan­to
on ollut myös huomattavaa. Viet­namin
dänokraattlsen tasavallan alu-eeUa.
sijaitsevat myös' koko Vietna­min
suurlinmat Ja arvoKk&lnimat k i -
vlhlill-, tina;^, rautainahni- jftjfllrtkk^ '
kaivokset.; Näistäkaivokslsta saadoan
myös antimonia.'^angaä
mmmmmmm^^m
mät': teollisuuslaitokset,' jotka ovat
laisten cönistamla, käsittävät erilaisia
tekstiili- «Ja sementtitehtaita, öljyn-puhdistamoja.
saKoJa ym'.' - , .
• Ymmärrettävästi Vietnamin 'demoi
kraattisen tasavallan ulkomaankaut>>
pa on pitkät ajat ollut lamassa, mut­ta
ottaen huomioon ma^n juuret
luonnonrikkaudet •; J a ! toutantomah-;
doiiisuudet. on se pian esiintyvä maa­ilmanmarkkinoilla
huomattavana
kaupankävljänä... Miltei kaiklci sen
tuotteet ovat esimerkiksi., euröoppa-laisiUe
(välttämättömyystoivvikkeitt^.
Samalla se on varmaan myöa kehitty-,
vä suureksi menekkialuce]|:sl varsin-'
kin teollisuustuotteiden. suhteen..
Vietnamin 'demokraattisen tasaval­lan
tärkeimmät, asutuskeskukset o-
,yät Hänoirriäöp^
maan ainoa yliopistokaupunki,'sekä
Haiphong. joka on maan suurin sata,,
makaupunki. Viimeksimainitussa on
myös ollut ranskalaisten lalvastotukl-
Canadassalcasvaa kaikkiaan noin
160 erilaatusta puulajia. '
IpiiiiiÄliilliÄI
Puh. ;os.,8-1690 (ketlarlkerfok.)
PAtVEttUT .
;;4^^SIA^X?3S^>yUC^fp
•i/,-':Hii^3'K<'^;^ii'S:si,'ali'^^^^
pojat eivät halua
Wall Streetin sotilaiksi
PhUhUn.' . , .
28. IL Vietnamin demokraattisen
tasavallan presidentti VoTtOal Minh
antaa ruotsalaiselle »»nniaMxir-Ieaj-delle
haastattelun^ joasa hän ilmoit­taa
Hasavallan olerän vahnUn tutu­maan
Ranskan : ebdotukito : i ^
suukslen -kjäettamlsesta ' m d o ^ - ,
3. fis. Ranskan halUtas ilmoittaa
olevansa hahikas harUtKnuuui T I » ! -
IlsesU «itettyjt isffrpnthtoj». ; /
Amerikkalainen kenraali Bradley^
lähetti Jokin aika sitten Yhdysvalto­jen
sotaministerille muistion, ' Jossa
hän valitti sitä; että ammättisotilaah
tehtävät olivat USA rssa joutuneet
epäsuosioon; Syy tähän lankesi kon­gressiedustajien
ja^ eräiden >.^Banoma-lehtimiesten
niskoille, Jotka eivät' ol­leet
tehneet mitään/Amerlkan armei­jan,
orvälie vajonnen arvovallan ko­hottamiseksi.
!Mr. Bradley halusi ken­ties
sanoa: "Moniä" meidän poikiam­me
ei miellytä murhaamistyö; siksi
he eivät halua armeijaan. Koreassa
olemme tehneet, itsempte iriiiatuiksL
Ofonissa: maissa asiat ..näyttävät sa­manlaisilta.
(Mutta me tarvitsemme
tykihrudkaa, Jotta meidän iinanssi-
Iqreenamme voisivat elää. Huolehti­kaa
siis, kongressiedustajat Ja sano-malebtbniehet,
siltä; ettenune tee va­rarikkoa."
^ '
Ammattisotilaan tehtävät ovat jou:
tuneet USArssa ^äsuosioon.:-Tältä
tosla^lta; eivät' fl!merikkalaisfet^ ken­raalit
enää voi stflkea silmiään. I l ­meisesti
nho'herrat Iiuoma{\^vat~ Jp
myös sen, että houk'utushuuto>Kukä
haluaa tulla sotilaaksi" ef-enää vedä
puoleensa /USArn työtätekeviä. Hiistä
nuorista'a{ii«<!-ikkalaisista,'jotka näke­vät
tien armeijaan viimeisenä mah-dolli^
utena, jotta ei tarvitsisi jatku,
vasti'lisääntyvän työttömyyden seu­rauksena
nukkua kadulla, suorittavat
monet palvelustaan' Vain vastalialcol-sestl.
Tämä kuvastui myös amreijami-nlsterin
apulaisen'^ H u ^ ML Miltonin
eräästä artikkelista, Häti] ,Ur/oIttI
amerikkalaisessa sotilasalkakffusleh-dessä
"The ^tars-andJStnpes" 30. 1.
1954 nun. seuraavaa:'. 10 prosenttia
värvätyistä on' niiri "sli^ymät^ömjä",
että he dt^ät lorsty^ymmärtämään jBOr
tllaallista perudcoulutu^ ' Niistä
•170/)00 sotilaasta, j o t k a viimevuonna
osallistuivat .maavoimien opetukseen,
sai 89.019 neljännen täi; viidennen a s ­teen
todistuks^ ' '
'Amerikkalaisten «otilaiden'yhä i.!!-
sääntyvä .aialttttomutu ypalveilav W^
StreeUn axmelJaMa *^ilee .näkyvih»
mitä 'no*i>"p<«^*mn«>n tftvoln; Affi^*^
fcan sotamlnisterlön tftyfyy o m l e ^ tlie-tojensa
mukaan t>>7hkIä;lcuu|E^ttsltr
t a i n pols,iuetteloeta ndn^ aj00p>>tl-lärto,
jotka/pvat.', karanneet armei»
jaMa. rmmtoi osoittavat täitUen» eU
<A t>alvelnkscsta ericKivlen taisiitäinU'
viimeksi kuluneiden kahden vuoden
aikana kaksinkertaistunut Ja että l u ­kuisat
aliupseerit eroavat palveluk­sesta
välittömästi koulutuksen saa­tuaan.
Monet upseerit yrittävät tällä
tavoin etukäteen välttää mccarthylai-suutta.
ts. ' idjaalisuusvakuutuicsen"
antamista kaikkia edistyksellisiä voi­mia
vastaah kohdistuvalfe rajatto­malle
terrorille.
• Aikaisemmin tunsi nuori' amerik-
Icalainen vielä tiettyä viehätystä len­tämistä,
kohtaan. iHän näki siinä ur­heilullisia
mielenkiintoa, j a sitä paitsi
lentäjien suoritukset sodassa makset­tiin
dollareilla; Nykyisin oppivat yhä
useammat ^ amerikkalaiset lentäjät
huomaamaan, että jokainen vlento-retki
on uhkarohkeaa leikkiä kuole­man
kanssa; koska lentokoneteollisuu­den
harjoittajat eivät ole paljoakaan
Iciinnostunelta tuotettujen koneiden
turvallisuudesta, mutta sen sijaan sitä
enemmän korkeista voitoista. Miltei
joka päivä voi tavata amerikkalaisis­ta
lehdistä tiedoituksia siltä, että len^
tokoneita, on «röksynyt maahan r a ­kennevirheiden
Ja puutteellisten tur­vallisuuslaitteiden
takia, nälkä yhä
useimpien, ihmtjitenv on maksettava
hengellään.
Myöskin amkaaliteetti valittaa sitä,
että merivoimiin kuulumista el enää
pidetä ammattina vaan Uiketoimbita
na. Y^inkertainen matruusi käy
kauppaa' vaatelcäppiaaeilla, kahvilla,
alkoholilla ym, tavaroUla. Upseeri
harjoittaa tätä lllketoimlntaa-tukkUr
kauppana; j a mitä tulee sotomlnirte-riöön,
niin, antaa mtolsteri Wilson e-simerkln
sUtä, että voidaan käydä
kauppaa ^vieläpä kuolemalkUcto. Hän
harjoittaav; kauppatoimintaa USA:n
monopoUyhtymlen osakkeilla, joiden
arvo niin häneUe kuin kaikille sota-varustelumagnaatellle
kohoaa silloin^
kun sotilaita kaatuU.
Mutta -Amerikan pojat haluavat
yhtä vähän ;kuln kaiklcien muiden­kaan
maiden fiojat; kuolla Wall Stree­tin
liikevoittojen puolesta.'6e/mitä
amerilckalalnen työläitten tahtoo, on
turvattu _^apaikka;ja parempi elämä
hänen per^lleen,^)Tätä»varten hän
tarvitsee «nsl sijassa raubao, ja siksi
hän Uistelee rauhan sällyttäml«e»
puolesUJa^vU* veisaa (Morganin ja
BockefeUerinsilrtomaa-aniieljoista. '.
Oman' ntä^n ^soillalden' vajauksen
täyttäml«dcel iN«vYodcIn-i)OmlkeU
nottelljat värväyttlvät palvelukseensa!
palkkasotureita,. muissa maissa. 'Aika.
käuslehtI'iUSNew« and World Rei
pcrt" kirjoitti 9. päivänä' lokakuuta
1998, että^ USA ei olisi vohiUt »otllas-scvimuksellaan
>: IPranco-Espanjan
kanssa tehdä sotilaiden suhteen pa­rempia
kauppoja, sillä (Euroopassa
olevan USA:n armeijan yhden soti­laan
vuosittaiset ylläpitokustannukset
kohoavat noin 5,000 dollariin, mutta
espanjalaisen palkkasoturin sitä vas­toin
vain 275 dollariin. Mitä taas tu­lee
saksalaisiin palkkasoturlmuodos-telmiin.
Jotka Adenauer haluaa: myy­dä
amerikkalaisille orjametsästäJlUe,
on tämä tavara vielä kysytympää;
koska näihin palkkasotureihin on, ku­ten
Pariisin yliopiston lainopillisen
tiedekunnan professori Lavergne hllt'
jattaln sanomalehti "Combaflssa"
asian ilmaisi; 'shovinismi suoranaisesti
istutettu. Kaupankäynti sotilalllft on
Wall Streetin herroille Ja heidän E u ­roopassa
oleville nucremmille yhtiö­kumppaneilleen
liiketoimintaa. So­tilaat
muuttuvat monopoUyhtymlen
etujen hyväksi tavaraksi ja Amerikan
yleisesikunnan jäsenille shakkhiap-puloiksl,
Jotka on uhrattava kuningas
Enlmmäisvoltolle.
Mutta laskelmissaan tykinruoan
hinnasta pörssikeinottelijat ovat teh­neet
erään virheen, « e ovaj aliarvioi-'
neet ne voimat, Jotka vastustavat Im­perialistista
sotaa Ja kaikkia sille
luonteenomaisia sopimuksia, kutsut­tiinpa
niitä »Euroopan: puölustusyh-telsöksi",
Pohjois-Atlantin järjcstöki
ti iii muuksi niiden kaltalseksL alille
miljoonille;'jotkarlgIkIssa-55aijW^
mivat rauhantaUtellJoina, käy yhä
selvemmäksi, että on eräs mahdolli­suus
estää amerikkalaisen sodan piäi-keamhien;
l^mä mahdollisuus sisäl-:
tyy Neuvostoliiton f ehdotukseen Eu­roopan
turvallisuuden takaamisesta.
Joka esitettiin kolmen länsivallan u l ­koministereille
Berliinin konferenssis­sa;
sellaisen sopimuksen «olmlamlnim
ei 'vain tekisi mahdottomaksi uuden
sodan valloilleen, päästämlttä Euroo­passa,
vaan se antaisi kalkille Euroo­pan
kansoille myös takeet rauhalli­sesta
tulevaisuudesta; ' J a miljoonille
amerikkaiaUille vahnoUIe }a äideillf)
se merklUlsl sen toiveen lujittumista,
että he vidrat Jatkuvasti olla miesten­sä
Ja poikiensa kanssa torvitsefflatta
pelätä uutta maailmansotaa.