Vapaus, April 7, 1956

              »mentoUrptiiJuiin!
Pravdan iausuiito Stalinistii
_ . . . . _ f
UtMJSKBt TULEVAT '
Vmmutua, raportissa» Irangres-me
muoiiiaea J» pomtism poliisin
päSoJie» J , Edgar Hoover 0 0 taas ta-
TanssvmtikaaDkiiostantit bälyytjrKsen
•> »BobäieTilclt tulevat^, "boUftievikit
:u|evat v a m m t i r Hänen tarlcoituk-venaan
M I kiristää runsaasti v ^ J a
ooftajabteja Ja sille juluien etsixnls^
varten. \
Raportissaan Hoover^ycU esille mor:
ala asioita; jolliin kannattaa kfinnit-
^ hu<»nlQta." Hän sanoi agenttien-
3a 'tehneen kolme miljoonaa tuntia
iyötä^ "jrliatkaa" etsiessään Icommu-rjlsteja"
vihne vuoden kuluessa. Nor
pea/htcenlaskenta paljastaa poliitti-ien
poliisiin •^panneen sisälle" 12 mil-oooaa
säämipllistä työtuntia — eli
ijaoo hnaltilön työn ~ harjoittaes­saan
rumaa epä-amerikkalaista nuus-
Unt^a, urkintaa ja flmiantamista/
Tuntuu "suorastaan Järjettamältä;
3ttä 5 ^ miestä pidetään s e l l d i s^
toiminnassa silloin kunilai^kkojat
nieliastavat vapaana Ja^tOrlKlta. te­koja
suoritetaan jatkuvasti neekeri-kansalaisia
vastaan,' >
Hoov^ivkersl^ilee} alaistensa iteh-n£
en''yU{iUeaaJhnan^ palkkaa". Se
on joko sittep. suprastaan nauretta­vaa,
tat Kansa]lis<;n ^TehtailljaUiton
yritystä rohksisla jollaista ajatusta
tulemaan icansalliseksi kaavaksi.
Mutta mitään :n^uretta,vaa ei ole
riina;'^r;ettävHoover''sanoo/kommui^
I Ien" saläjuonlttelevän sabotaasia
maamme tahtaissa. ^Missä on todis­tuksia
edes yhdetä sellalsetita Ui-pauksesta.
Eivätkä 5,900 miestä edes
yltaikatyö^lään" ole, saaneet paljas­tetuksi
edes'yhtä tapausta? Eivät
ole. koska seDalsia'' tapahtuu vain
HooVerln aivoissa — Työmles-Eteen-päiit'
4Jatko3i (myyjäinkään nieiJkiftKxit^ «ttä koi-
IekUi?}se33 iyöskestcSy» pivisessi jäisi
T3*ljktopalvonta Jä sen niu^taaaan .jIo^u»" t i e t t y jobtop, Vmm Johtajan
tuoma J , V» Stalinin läntin j» toi- ;,;|ijjgä|j|jggtj'gjägjy^tyj yastuunalai»
mlnofio »JimeJsen kauden «ikana '^^tt^^ fltoan johtajan 'iaWon yhte-käytäntddn
tullut johtanuttapa ovzf^j^^gyy^-j^^gjj^g^ tiukinta Jtr*
alheutöinect suurta vahinkoa.'Stali-IJ^JQ^.^ 4ta»tut teoksi osa 27.
pin puoiuc-eJämän normien »äheksy- « ^ j ^ venäjänk. pahjos).
minen; puo'ueen koIlcktJivJsc» Jobto-periaatteen
hylkääminen j a hänca eri
kysymyksissä usein yksiö tekemänsä
päätökset ovat johtaneet puolueen
periaatteiden ja puoluedemokratian
YksHönpalvontaa '.vastaan. kamp­pailtaessa
on muistettava, että pikku-porvarilliset,
anaijOstuset katsomuk­set.
Jotka kieltävät johtajien, joukko­jen
Järjestäjien osuuden, jqvat. vieraita
: Sosialistisett rakennustyön; runsaat
kokemukset osoittavat, että kol'ektii-vis^.:
johtamisen periaate, laajan so­sialistisen-
r^kansanvaltaisuuden pdri-aate
el suinkaan kiellä erillisen joh-toh
«nkJldn osuutta jav vastuuta ^utoer
vääristclyyn, vallankumouksellisen niarxlsmi-leainlsmille.
la<nn>Hkfllsuudeo rikkmnlseeh sekä ai-heettomihisyytds^
oifflenpiteisiin, ,
Vain yki^opalvonnan ja siihen h i -
tyväii- puolue'^länJän normiein - rikko­misen
tuloksena saattoivat puolueen
ja vaUioii jpbtoasenftiin päästä sellai­set
impei1alistisetageptltkul^:8eria
j a hänen apurinsa^ Keskuskomf^
suorittama Bertan petturijoukon jpal-jastaminen
S& tuomitseminen teki
mahdolliseksi estää sosialistisen lain
väärinlcäytöluet ja puolue-elämän le­niniläisten
iionplen palauttamisen
täydellisesti e n n a l l ^ ^ '>
irFISrn keskuskomitean j a puoltfeen
X X edU8ta|akokouksen päättävällä
esantym^eM: >ksildnpalvontaa,ä
fcfakBjyoioi
esiin tom ffrt)«et'i» toineo^
tua,,että konupunistinen puolue Jan
pitänyt jä pitää kiinni yksilSpäällik-kyydtniper^
tte^sta^tuot^tolaitosten
johtamisessa Ja sotilaallisissa' asioissa.
lffCP;n keskuskomitea on ryhtynyt
päättäväp toimenpiteisiin'leniniläis­ten
pUolue-eJämän normien ottami­seksi
jälleen 1(ä:^äptoön, kollektiivi-sen:
A jphtmeriaattc^n fsaattam
t»auvyw»eu» jr«m««v»»*""«» fcärtäntäön puokeen kaikissaportaisi
taan titoän palvomaan vaningollisuu^ a S S S S jTeS^
den joM'i»»ukaisuudella ja laajalla ^,,^^'t^^^^^''^S^£^ selvlttämiselläoa-v^ltavaitcorcetUnen u^trusicimi ^jujiutuuscÄM,
ja k^ytähnölllnen merkitys, l'-'- ->'
Puoltf^en^edus^Jakokpusten, kppfe-renss|
en Ja keskuskomitean; täystetun-tojenosäännSllinenK.
pitäminen;'; puo­lueen
ylimpien elinten ja sep palkal­listen
järJ^töjen järjestehnmiinen:
työskentely ja laajalla pohjalla ta­pahtuva
asioiden pohdinta ja kojlek-tIlvisten,
p|iätösten;teko ovat ehdotto­mana
'Sääntönä : puolueessamme,, Joka
kantaa vastuun' suuren valtioonne,
koko^^ kansan :koht8losta,: konunimis-min:
rakentamisesta maassanune.y i;,
r- ^'Joukoilla täytyy olla» oikeus v ^ ta
itselleen vastuunalaiset Johtohenki^
Wt", opetti Lenin. ^ "Joukoilla täytyy
olla oikeus vaihtaa heidät toisiin,'Jou­koilla
täytyy olla oikeus tietää ja tar­kistaa
Jokainen pieninkin a s ^ l hei­dän
toiminnassaan:'^: Joukoilla'viä^^^^
olla oikeus asettoa kaikki iienkilöt,
joukkojen työläisjäseniäsiviiuttamat-.
ta. toimeenpanotehtäviin. MuttaTtä-s
^ inaataloil^essa; juistft' ^'vd «!t^•
masss hyviä tplaksis. ' ^ •
kdtittyä seilaisi» kieroon kasvamista
osoittavia. ilmiaitä ;6iin'epäkohtien
saIi8j»tt»lngn,to8iasiBfai'8Uoitte?P,-peto^
Mieilä km vielä p a ) j ^ Jnikertettjoita,
väärää ylistely» - luunltavlä/ihnjisi^
jbtJ»: ovat toiltin^t^ pidtunjiBaa i ^ l *
mJiksi^^ kirjoitettiijeaV^,lunttIea mu-kaaSv^^
tka ovat j|3Usvii«^^^i^
yksiläipalron^ji J ä ^ e ^ r " ^ ^^
i^prta.Vahinkoa yksilSp^vanta on
t u ^ iehtävästä. Sampin on ttmnet- al^itanp]^ ideologialtaassa. Jos
tl», pftä l r A m m n n i « « n A n » « , O T T , A Vitiloja^'|öoÄD,"P<»lIfit^ talOUS-tieteät.
'historian' tai^^^pnta' ybteis-ktxnnaUisen
^tieteen' alaa,- käsi^idevän
vbopan ,^ vaikutMksen'': 'sitäsvc^
niiiimbqet niistäövativaiii sitifiäitiko-koelpia
J . y.^^^ 8^^ hä­nen'
yllstelyääi£^'
löpalvohtaa ösoittayista' ItfHöist^: on
-^^jiiS^lälQin^^^^R^
jonka toinUttamlÄeei» >hfin* väUttö-sUäpalvontaa'
myös''^^
to*iitonÄ'' jSömmxpiisOs^h;'- Puoltieen
0am Infian-l^-
n välille
(i^olshevikit) . h i s t o ^ n lyhyt - oppi­kurssi":*
^ " ' ^ r '
Dogmatismi ja ^ k i t l ^ P ^ h i ^ u s
ovat yksildpalvoim^:^'^kuk<^tuksen
suoranaIs^v;^uIost4/vkos^^ica
että teoriaa vol^fcehit^ Jä' e^lättää.
lausua jotain-pail^»uk9ellista^^^^^^
ililiiSSlliii-i^i^JÄ
i l
; ovat yleensä erittäin
ä koukku meneeniinsyville,
sta^aratormenpiteista huolimatta suuri nriäärärtakai-järveen-
heitetyistä ^'alamittaisista!' kaloista: kuolee ja
kalalokkien saaliiksi. Selvästikin tämä bn suurta kälo-
. Tuhat kertaa parempi on. se, että kalasta-
,vat ottaa itselleen pienempiäkin kaloja, kuin se, että
f : ; „ t „ « ««'revittynä takaisin järveen.
isen takia oliid kaikin mokomin
M.k^iji]^irsL:v Jokatapauksessa kalojen lukumäärän rajoittamisen
järvissämme suojella. wMutta me
sadat sunnuntaikalastajat
li jos he «äaVat sauiialcaaitune 8:10:
"-kalaa päivässä — ja niin säästyvät
i, että heitetään kymmenittäin "ala-saataisiin
jotenkin niitä ''laillisen
poistettiin Ontarion kuhilta viime ke-ölemme
olleet tilaisuudessa
inen toimenpide. Nyt halli-
!-kalojen suhteen iuovtitaan
KiEJ.i Frank Arnold r
'i(s'ke'{täln tfitlietyssä ccLm kt^u^
tnas^' uKionistleii kokoukisessa 'M[ön-treallssa
tapahtui'-^ mlöijnKllntölneli
kesktist^u.' LlbeVäatipuoia'e«A Viikko*^
lehden toimittaja.^ Jeaii; IAUIS"^ Oag-
»pnilfe; Joka'^ipuuten'on yksi' Georges
lapalirterf' *"oikeaii''käden" 'miehiltä;
ie);tiih ^^8ymys''t«levl3tV <^ebecih
i n s l a k u n t a . v a a l e l 8 t a i \ ^'
Ipqen vastaiäcseinsa oli* sc, että
Uhlöiden Ja liberaaltÄn tulisi mubdos-tÄa
'"yiitolfflrhii^ma*V että' tyÖväenlliki
keen tulisi'"'toimia'yhteisesti" hänen
puolueensa kanssa sillä 1 siinä puo­lueessa
on myös "toinielids*' ryhmä
Joiut etsiitärkeitäv''sDSIaalislamuur
toksia".
Eräs CCL:n vlricamja, Jactiues Mo­rin,.:
kysyi Ivallisesti',josko liberaali­puolue
yllme ^ kerralla; hallituksessa
ollessaan "peruutti munalukkolain
muutti edustusperiistaa ;eikä;lainsää-dännölllsesti;
kieltänyt valtion palve-^
iuksessa olevilta lakkoutumlsolkeutta!'.
Hänen käsitykscmä mukaan "työ­väestö
^hukkuisi ' toisten e Joukkoon Ja
hävitettäisiin" Jos se atttoutuisi. libe­raalien
kanssa. .
Tämä topaus kuvaa, nyt alkaneen
pbUittisen'väittelyn luonnetta Que­becin
^ valmistuessa $eWaaviin maa-kuntavaaleihin
f Jotka toimitetaan
mahdollisesti kesäkuussa,
Ciuebecin maakunnassa. Jossa on
aina otettu polUtttnen keskustelu va­kavalta
kannalta; nyt käytävä kes­kustelu
on.omannut syvenmmänkin
merkityksen yhden vissin kysymyksen
esiintyessä monien tunnuksien Ja-puo-'
htepropagandan Joukosta.
K y s y ^ hyvitt lyhyesti on .sU-t
i , että suutaanko edelleenkin
. Quebecin smmnattomlen loonnon-^
resurssien lahjoittaminen ulko-naaUbllle
.tnuteille Ui käyte-
<ääpkö niitin Quebeein kansan
byödjksi. V«a*«IU on ranska-
: ;lafaten Cutadan -Jatkttva.:olemaa-,
saf^ip. Hatlm» ppotueitii ärvosl^l-
"laan sen molcaisestl kuinka ne
: vastaavat: tihän. saureen .kysy-mykaten.
"EM3IE O L E E N X X I S X N T M " '
Känsalllsmiätnen -. Chaloult,
Joka'toimi yhteen aikaan• iBIoc Po-pulairen
.Johtajana.. on; useampien.
Jcuukauslen ajan : 'pitänyt puheita
sautta maakunnan tarkoituksella her
rättäS västamyrskyn ^ ranskalaisen
Canadan pettämisen Johdosta: Mer-kiteeväsU
St. Jean Baptiste Society
valitsi hänet pitämään päättäJäL^u-:
heen Järjestön AÖtotulsessa kongres­sissa.
-
Mr. Chaloultin puhe käsitteU kes­keisimpänä
aiheena^ vältehnän* että
' poliitUnen itsenfiiiyys ilman talou­dellista
itsenäisyyttä on utopiaa".
fQy&akuntamme on: rikas";: sanoi
hän. ««mutta kuka hyötyy näistä rik-;
ka uksista? Emme sainkaan me. Me
emme enää ole isäntinä omassa ko­dissamme
^ .> Meidän luonnonresuis-sejamme,
metsiämme, vesivoimaam­me,
kaivoksianune. Jotka muodostavat
perintömme, hitnrutetaan yhä suurem­massa
määrässä uikomaaiaisille. Jot­ka
riistävät niitä itsensä hyödyksL
- "lar^mämnifi; d l k t a t n ^ ^ioh- f
kaa erlkoisestikin i kidtttmriaf^e^^
Meidän 'kansamme o^^at|ttai^
'Vlkomi^Ialsten rahäpiMm
i q c ^ , ^ jtmst^en; ^toimesta, estää
meidän,kebiftymlsen Ja vaar^xf- ^1
^^taaiOl^n^uisajiIoamme,'; , ^,^^;,fj,:
' Yksi" mr.' Chaloulthi esittämistä
retkäiraista On'^'osittainen Jitjaksöt-talhfen^-
Joldenkin tootannoii? osifen^^hf
telskunnallfstuttamlnen. fjotta' nUtä
voitaisiin käyttää meidattrhyödyksem-
«tne "Ja "Joka edistäisi ''vapautemme
saavuttamista.*' ' ' '<v'
S A ^ L I A A J A N K A N V T A T U K S E N'
Mr. Ciialoultlnikähoitus maanlaa­juiseen
toimintaani:Quebecin puolus­tamiseksi
yhdysvaltalaisilta ryöväreil­tä
on saanut osakseen työväeston
lä mpimän:: kannatuksen. Vuotuisessa
esityksessään maakunnan lainlaatija-f
kunnalle. CCCL paheksuu'Sitä, että
• luonnonresurssinunef eivät täydelli­sesti
hyödytä Quebecin työläisiä?.
Le Devoir-lehti kiinnitti huomiota
Chaloultin puheeseen toimituskufJoi-;
tuksessaan. Se: toisti Chaloultin sanat
: Ja lisäsi hänen vaatimuksiinsa tuo^-
tannon osittaisesta yhteiskunnallistut-tamtsesta
väitteen,' että siten myös
voitaisihi estää Canadan - ranskalais­ten
hislnöörien Ja teknikkojen diskri-mlnatio
Quebecissa: "isijaitsevlssa . y h ­dysvaltalaisissa
tehtaissa.
:;"Valtion omistamat. tuotantolaitok-sfcf.',
sanoi LeDevour, "ei mahdolli­sesti
seUaisenaan ;voi olla paras pää­tavoite,
mutta Jos- se: on ainoa keino'
: köyhän> kansan vapauttamiseksi- or­juudesta^
meidän ei tulisi epäröidä^ sen
käyttämistä."
Niin suurta mielenkuohuntaa on
herännsrt tämän : luonnonresursseja'
koskevan kysymyksen Johdosta. et*ä
Duplessisin hallituskin. Joka oli sui^-.
rln tekijä St. Lawrencen meritie-suunnitelman
^torjoamisessa yhdysval­talaisille,
oli pakoitettu. huomio:a^aan
se.
Arvostellen uu?a van kaivosalueen
luovuttomista yhdysvaltalaisille eräs
Unien Nationalen TOltuusmies tun­nusti;
että vou totta; että kaivosalueen
vuokrasta saamme' $100.000 Ja 6ttä
odotetaan lähetettävän sieltä 10,000,^
000 tonnia; malmia: vuosittain, mutta
se on vain osa koko Jutusta."' Hän
kertoi kuinka hallitus on oikeutettu
perimään 21 prosenttia veroja voitois­ta,
mutta ei ole koskaan tehnyt.si-'
ten.
L I B E B A A U E N A A N T E N K A L A S ­T
U S T A i
^Tällaisen tilanteen vallitessa maa­kunnan
liberaalit yrittävät käyttää
Quebecin k a n ^ mielenkuohuntaa
hyväkseen. Lapalme' on sanonutkin,
että hän aikoo käyttää kysynQrstä
luonnonresuisseista päätunnuk^aan
tulevissa vaaleissa. Liberaalit kosivat
täten työväki Ja kalastelevat iJkäiSi
ehdokkailleen.
Mutta harvat ; quebecilaiset H:övat
täilceit^plen^^ ^^ysymysten" käs^
seks^ ^jä' niistä i^ttämisektf kollek-tiiyl8
«jtt; ' ' ' ' ,
Käytäntö osoittaa, että lenhiräisen
koUek^Uvisen'^johtoperiaatteen, otta­minen
j^een käytl^töön ja kamp­pailu
-yläilönpalvontait ^ vas^ab on
synpytt^C^ ^ laa^jolssa
joii^kbi83avvennennäkemättömän';aktilr;
visuuden Ja luovan aloitteellisuuden' ahuas^anykÖ Jbenkll8'~'i3^
nousun. T&mä, vaikuttaa suotuisasti ja-kaikj^n'muiden'tiitee'"tehdafun-hetuksi
liäneh läusunilaan'' ä/atiiksia.
sehtellä hänen; an't8ailaan: ipS&ritel-^
miä.3 kaikki tämsTJarr^
lenirii'äl8ten > t r o r i o i d e i i - / ' k^
Tällalsessai ,tilänteiK^'j Vä^pSKy^^
puöiuee5!;fo
kitystä sen kykyä edistää teoriani^ke-
Wtö^^pi0|i0^
tutkimatta' 4 if^^iiepS^i^i^^
ovat 'puolueen^*-'suiiren' id^oriällisen
kokemuksen jasmviisäudm^^
Ju^ti^uaiggll^
Määrätyn leimansa y^ilöinilvbnta
on Jättättyt myöSj^us^Un .,tait|^; jä
kirjallisuuden; tuotteisiin J^/MOÄ^^^
toriiU^
me.- kirJalUset' ttiötteet javtaidemaai-kaikkeen
taloudelliseen:Ja sivlstyksdk
liseen toimintaamme.
^Yksi'önpaIvonta. oli omiaan synnytr,
tamään' vahingollisen menetelmän
puoluetyön Ja^taloudellisen .toiminnan
Johtomlsessat —^^^^
rastpmaisen Johtamistavan;be;dtotutti
suhtalitUJinaan::>yliolkaisestiT:-al)utalto
tulevaan ^ aloitteellisuuteen. ' ^ Niinpä
esimerkiksi rtopahtmsvakaViatvlrheltä
maatalouden «.Johtamisessa;; virheitä,
Jotkar aiheuttiyat senvmonil^av tarkfeil-
Dupfess^ia{kpn »Jiän^Iv^n pysyy i r ­rallaan
jliiltcr^altion< oloistä. 1 ! ' f ' 1l
Liberaalien kilpi pn Jonkun ver-ratt'^
himmentyny ti^sen. Johdostä^^^k
valto-^asemassajolevat 'liberaalit' lain-laatijaneuvostossa
(Quebecin ylaka-mari)
eiyät torjuneet ipitään'Buples-sisin
:ityö}älsvastaista;lainlaadintaa;;:
HAjrÄANmJSTA CCF:SS;t
,>,SQCiaI Pemocratic-pu9lqje:.((^CF) on
myös/helkko ;Ja ^hajanainen Quebe-*
cissa. Sen _jälkeen kun ccf :Iälse^tt erl­koisestikin'
' ^ C : s s a ' J a ' 'Ontariossa
omaksiiivat quebeclläisvastaisen/asen­teen
vetrojal^kysymyksfö^, ÖCF :n-ri­veistä
on''tapähttmut^ Joukkomittaisia
loikkauksia^riSocial Democrattc-puolue
ei ole" osannut;'oikein arvostella kysy-<
myksiärja;; niinollen se h&ipertelee pa­hoin
eikä mahdollisesti: kykene Joh­tamaan;
todellista kampanjaa ;30 eh­dokkaan
valitsemiseksi vjoita se aikoo
asettaa.
< <Jatkuu 3. sivulla)
Ja ylistelylle. Sotaelokuvissa, ki<'Jam-stiudessa
ja- taiteessa bi vjelä "eshn.
tähän:<a8ti;;oIe.päässyt oikeaany^lais-tukseen
^ommunistise'n t puoIueen-;;fJa
neuvostohalUtuksex^- -aT|n
kätu»awe .osuiis'suur^^-;-!^^
sessa 'podassa, ^vaikka<'l%eille.;kuäluii
y i e I s pmäilmallishi|3tbrialliiiep^^^^^
kotiiQaamme :v.pIlolUBt^lra^l8a''; ja';^^^
ihmiskunnan ivupelgstam^
uhanneelta fasistiselta'orJtiud«
Yksilöpalvonnan
repttis^ta; Ja - käytännön^^ tototonasta
on,puolueep\ja. kaikklen/sen^Järj^tö-
Jen tärkeimpiä tehtäviä, JotEa j^lstet-taisiin'kaikki
mahdollisuudet yksäö^
palvonnan ipalauttaml^h^^n^Uodossä
tai'toisessa. ^ ' ' '
EEivittäessämme elamästömmi - yk'-^.
si'öpaIvonnan ^Jäännöksiä bn^ Välttä­mättä
.suoritettava' :seIostamis£y$tä.^
Puolue opettaa; että täs^ suuressa Ja
vaikeassa työssä el-pldä'sälliä plntä-
PiBr»J>pfa Veir
""iilnkiitii ''•IliftiiTifilirn nii'
NdmistoUfton Ja Inti^^
fuMnMi Ihaimffrkiil i» fnUalle
BTnifttoTriril fHiirpiPtniitffl tcktdl*
»idkpf «nksL — '
} <A slfen lovanniit Nenvosr
faBUoUe r<^gdi0 « t ^ ^ koin v
Mmlkon patvmef' Usääntyndstä^^
ltaopp«ih»litf«JHsBnfcri>t»ii ^ Jcdden'
0 d 4 i i i e l $ ^ ' « l ^ tuloksnu fiabtf-kani
» l i i a s t a iottesfa vUslvno-r^
fflBttDBStfCfifaBXAlAa -.f^r -^f. . ,
'Ncnraifi^iläo .on valmis «tai;:
na#n..td^y^' tovärölfa mUadta
gtiflaakBCfn , Intian. maluamaan
yeavaatolgto<rtavrtamaiwa wuta.^:;
tdäaaa.^vaura»tti^^ Ja,, teralcsen';
69p^^iätJpmia|icxQplan arvosi
^r^ieR^jfi^
täll^äikl-mfmiintian ölJyteoIUsnn^;:;!
den-li^äuttätaisekd.
SITA
3h
TÄTJ
pt^li3iiV(i^ ' Ja kihrehthnistä. Olisi
yää^ih ajatella, jpttäslOien riittäisivät
roln .'Jotkut viralUBet . tohnenpiteet,
JotkfL^ Jc^rta:: r /lopettaisivat
yksilöpalvonnan. Myöskään ei voida
sallia: klir^tlmi^
tettv: kysymysten' ra tkaii5emises5a.i Täl­lainen
-stihtoutumlnen ideologisiin ky-symyksiip;
jvdi.': aiheuttaa-y^
vabl^ä. \7k^iTöpaIvonnan hävittä-iniiten
lyaatii suiurisuuntaista ^ propä--
gai^aai JaWalistustyötä, koko ;^ideolo-.
gisen:ja;^t^ttisen; työmme: tehosta­mista.
? . K , ' '
Leiäni^äisen keskuskomitean johta­man'rkompiunistisen'
puolueen suuri,
Innoittapa :r ja' ;tietä < tolmln-
^ Onko se Kaasu?
— Kr;i9 tämä «iä lb«BQ..
— Oletko. vBnD9;eUS««!'on Kai»u)
— Kyllä «e tptt»'«v
^ Niin sitten, ypisitjl^ lainata mi
ÄUSe viisi dQDfliria-,- ,
— KyOä minä sanon Kassulle
se tulee kotiin..
LIPPULUUKULLA
Mies 'oli jo. tidlut kolmannen ^er
ran haalin' hppuluukulle ja pyytäni;
ostaa uusia fiifiSanp?iaiqrlippnja.^Vai
doinliivtijen myyjätär fcy^ häneltä
' "Chikb^^lipuissa Jotain; vikaa> Jm
oilUtnoln pitää ostaa?" y
• - E i mitään :Vikaa"i. ärjäsi mie
"mutta tuo: hölmö. tuolla ovella ain
repii :ne palasiksi ktm. pyrin sisälle!
VaFäkonäriiksi
ta^ ineuvo^Iränsim- l a n n i s t ^ ^ työ
me fjavoittommei:perusteet ja lähteet.
Olisi.täysitt väärin luulla^ että k ^ k i '
meld^~,histörifilllset; voitto
«aaytttet^- .yäiiv: yhden ;ainoan^^henki-lön^
joht^miseq: tiUoks^.'kuten: te^
tiltt ytadlöi>aivohnah^k^
al^na. ^ikki-nämä voitot ovat t u ­loksena
kansan Ja puolueen uupumat­tomasta'
'toimiiuiasta;.znaru
nii^smin.^-sMurtpn: .aatteidenr^'v
Hinausta. ' ; '
Neuvostoliiton', kommunistinen- puo-lue>^
vJOka< öttvkasvanut:^ marxismin-le-ninismiii'
oppien pohjalla, jolla on
Suomen lähetystö Ottavassa ilmoit
taa.vettä^ Montrealissa .varakonsuliin
toimineen Fennia, Ltd;-nim]sen yhtiöi
tdimitusjohtajan, - herra. T., • Noreirin
kuoltqa viime kesänä,: hänen seura a-
Jfikseen varakonsuliksi.., Montrealir
kaupungissa on, nimitetty .mainitur
yhtiön:nykyinen j:;toimitusjohtaja
metsänhoitoja Unto iVirsunen. Vara-konsuUnviraston;;
osoiteon edelleen­kin
c/o Fennia Ltd.,-9800 Monkland
Avenue. Montreal 28. P.: Q; Ja puhe-lippumerö
:W;AInut: 1171.
Kambodian pääminjsteri
jäfltänyt eronhakemuksen
-Pnom^Penh," Kambod-a. Päämi­nisteri
prinssi Norodom Sihanouk Jät­ti:
erqnhakemuksensa: tiistaina. "Sen
sanotaan Johtuneen siitä, että hän- on
Joutunut erimielis3^ksiin oman.puo-lyeensa
kanssa.
Vielä* ei kuitenkaan >U
hänen isänsä kuningas. Nordom hy­väksynyt
fiäneneronhakemustoan.
orjaudrtta'. -
kitkettiiiien^^teo^
puoieiivuosisadan, kokemus Ja jonka
vallankumoukseillinen toistelu; o
raissut;7:kätkee;itseensä suunnattomia
luomlsvohnla. • ;Anäien J . V. StelinhT
ansiörie niille kboluvan arvon J a pi­täen
«uuresisa arvossa sitä suurta pa-nosta^
jontolhänc«uitoi vailankumouk-sdle^'^
sp^dalismto-^^^^^
pupiUeVsämalla^j^ttäyäsU^^^^
StoUniit;;yksllöpalvpnhan; to^
to,\Jott^ voitaisiin .palauttaa ,^ysin
ennaUeen[vIenlniläiset':p
j a yaltiollisen työn normit sekä-luoda
IMirhaimm^t edellytykset j E O k o meidän
siiur^le;: toimi^mUempi^^^^
niin.rakentainisessa.'
tpsiasia,, että~ puolue on päättä­västi
KOU^nut tehtäväkseen; n ^
miqTleninismin hengeUe^yieraan yksi-löpelvoimanlopettamisen;
kuvaa puo­lueen
suurta moraalista Ja poliittista
voimaftsekli sen: leniniläisten periaat­teiden
yankkumattomuutta, sen lä­heistä
yhteyttä kansaan. Neuvostolii­ton
kommunistisen puolueen koko
historiallinen < kokemus :-osoittea. va­kuuttavasti,-
että puolueemme politiik­ka'
on oikea;Ja .vankkumaton;, että se
on. orut 'neuvostokansan n:suurin«)ien
voittojen lähteenä' Ja'että' temä' i>oh-tiikka'
vastaa työtätekeVien' tärkeiin-piä.
etuJa, ettäise. osoittaa:.aiiioanSoi­kean
'> tien kommunismiini^-etta ;tämä
politiikka on innoittavana eslmeikki-nafkokovkansainväliselleikommunistl-selle
iaj .työväenliikkeelle. ' !
::.Koinmimist&en puolueen X X edus­tajakokous
osoitti nudella 'yoimaUa
puolueen' Järkkymättomänfyhfcnäir
syyden, sen-tiivistymisen leniniläisen
keskuskomitean', ympärille, puolueen
politiikan: saavan-' koko- neuvostokan­san
yksimielisen kannatuksen.
Puolueen, kaikkien sen 'järjestöjen
päätehtäväni on nyt laajasti selostaa
ja sovelluttaa elämiän NPK:n XX
edustajakokouksen päätöksiä, toteut­taa
edustajakokouksen määrittelemän
kommunistisen rakennustyön suuren­moinen
ohjelma.
•Aseistettuna X X edustajakokouksen
historiallisilla päätöksillä kommonlsr
tinen..puolue varmana Johtaa kan­samme:
uusiin - voittoihin kommunis­min
rakentaftiisessa.
(Loppu)
Ysfävistäsi sinut tunnetaan
unohtaneet sen. että SL Laurat oli
Juuri se mies Joka ylisti Ouplessisla
kun viimeksimainittu Järjesti Unga-van
alueen lahjoittamisen. Liittopar^
lamentinV liberaalit^ ovat selvästi:' l m -
taneet tietää, että he eivät vastusta
Avaten^koko^kansan nähtäväksi.to­dellisen
olemuksensa —, että se on
varauksetta taantumuksen: asialla ja
erikoisesti juuri työnantajapiirien
puoieUa-r-^Tprontoaa: ilmestyvä'^
paa^ Sana 'julkaisi -viime: tiistaina
yleislakkoasiasta' "omana'' vtoimitusr
kirjoituksenaan, Joukon: .lainauksia
Suomen: mustimmlsta porvarildidista;
Meiim ei luonno^lisiestikaan voi olla
mitään sitä:, vastaan; 'vailäca.; Vapaa
Sana kiivaileekin milloin'sudburylal-sia
kaivosmiehiä Ja - heidän mahiehi-kasta
uniota vja milloin - taas Suomi^;
äidin ;koko: ^'ötatekevää kansaa vas-:
taan. rSan^vapaus on ;sanavapautta
ja Jos Vapaa'Sanaa: keiraitkustanne-tan
pääasiasj^: sen vträksi,. että ;.voir
daan .työtätekeviä; - mustamaalata Ja
.porvareita puolustaa, niin sUlä olkoon
siihen, täysi oikeus. . ^ ,
Mutta !• osoituksena' siitä-^ kuinka
kaukana onv Vapaa > Sanan'toimitus-'
kirjoituksen" rsananselltykset"- työ-;
väet^UIkkeenv tavoitteista, niielialDista
ja V pyrkimyksistä; meidän saTlltaneen
rinn^taa s^>lausttnt»Ja'SAK:n työ-:
i»nHn|^ittTp^n : --.JuUfilimjn^mgri. :• erälSiin
oleeUisUn ^ohtita. '
^SAKtn-Johto on sosiaUdemokräat-tienMsissa;
mutta siltäkin^^huohn^
ta^saattäa olla niin, että'Vapaa Sana
leimala sen lausunnot "^kommunistien
propagandaksi", kuten mainitta lehti
leimasi Suomen yleisla^oon: osallis­tuneet
V työläiset: yleen^ : "kommunisr
teiksi" j a hulinoitsijoiksi. Ja kuten se
nyt vieläkin: pauhasi, tosiniporvarir
lehtien- housuUIa'tuleen:;istuen;^Suor
men työläisten. oletettua .^'edesvas­tuuttomuutta"
vastaan. ^
Lainaten patavanhoillista .Vaasa-lehteä.
Vapaa Sana 'kirjoitti: "Maa­seutu
ja kaupunkity&oantajat ^Ja
työntekijät, henkisen Ja ruuxEällisen
pivlen vaali- ja laltk^vilkkojen - Ja
kuukausien jälkeen: entistä kauempa^
na toisistaan . . . " "
iMonei ovat:vihne: vUltkoJen ta-^
pahtninlen: johdosta. Jo dbUneet:
siinä määrin masentaa, :
. lausuneet mlellpiteenäävi; ettei
tällainen maa;: Jossa päivästä-j^t-:'
vään rikotaan - pemstpslafceja: Ja-
: lietsotaan vituia;ansaitwitseiöl'*v
sen maan asoaaa . ,
' >• * - •
Tmmärrättehän yä:äp, eikö totta,
rakkaat rantasalmelaisetr: vTyöläiset
orat- <ja Juuri ;työlälsiä. .vastaan: Vaa-:
sa-Iehti pauhaa) n^pka^päivästä..päi-vään
rikkoAeet? perustuslaUa ~ javU^
soneet vihaa! Ja mifeS on siitä olliit
seurauksena? - " ^ - ;
:-HSUUI;1 .vahinkp'Ja .tappio.pon
T u m i ^ maan presidaitiksi^^iasiki-:
ven'linjaa" seuraava nries— Ja kai­ken
lisäksi 4yöläiset^vPittivat tuntu­van
palkanylennyksoi! . - -
•\ Mutta: antakaamme /;nyt •. puheenr
vuoro työväellekin ^liTiflamtilia - S A K :n
maltillisesta muttai hyvin] penistPUus-;
ta Julkilausumasta it^ucaavaa::
«SAKm Jidistama ,ylritfakko
päättyi aseteUvfen tavoitteiden
saavntfMBiseear-^^Ja SAK;n sätt. -
koko maan ' palkansaajakniunli
virfttoon . . '
Suomen : työtätekevillä ~ r-^'. k
työn tekijät Jne. ovat kuhmaden re-
EuureDa enemmistöllä, ei siis oi* m i ­tään
syytä itk^. yleislakon avtdla
saadun suuren voiton ^urjuutteg.
kuten, menettelee Vapaa^^^)^^
lehteä apujoukkona käyttäen! '/
SAK:Ila on myös.ananen ypaaSBA-Ididen'^
VapaavSanan laittomuusjo--:
rtnasta: Lainatkaamme^ sen lau­suntoa
vähän edeDeen:
Taftrtrtnn ^iAtcn on aanBxtll-
.'^bdlstji kseen - kofadUetta ^^.'ViriBia—;
;^ luis: liyöfckäys yleislakon laKto-mqodesta,
poliittlsnadesta sekä
isU^ta ^rajoiinksista, joita "lakon
tnonhe eri yiiteyksisrä aiheottL
S A K korostaa, etta lain^ädän-tomme
sievästi ilmaisee lakon^oi-kentoksen
: tySmarUdnapolitUkas- -
m ja fastS-oikeudestaan maamme ;
amniiattiyhdistyBliike ei tule läo-
, pomaaa. -pyrldniys väittää täytyä
yfeishikkotaisteliia polUttiseksi, jo- ^
pa kmkeiBD^en ^lainvalvojiui ta­holta'
on vain osoitos siität että
porvariUinen ajattelu* käyttää
hälkäiTrmättömästi näitäkin ase-
^;:.mia;llyvIi]uwen työväestön oikenk-:;
sfett raJoit^miMksi . . >
Pauhatessaan lakkolaisten "laitto-mhul^
iia%: vastaan Ja - julkaistessaan
vielä':coikein\t(ämituspaIstallaanVaa-sa-
Iehdeni v^iodattamaa^^k^
myri^yä^ Vapaa Sana auttaa Joko tie­toisesti
tai,tietämättään niitä voimia.
Jptka^ luduaisivatv saada Suomen työ-täte^
eyät^^lapuanalkaiseen pakkopai­taani
. . .
..'rfja^i {ikäänkuin- < Vaasa-lehden työr
vä^nyä^aispt luritukset eivät oU^
riittäneet. Vapaa' Sana Julkjdsi sa­massa
itoimltuskitjoitnksessaani myös
Helsingin ' Sanomista lainatun koh-
' ^ m n .maassamme suoritetaan :
~ tiUnjäätostä sMslakon talondelll-
- sista aennuikaista, 'on vannaa;- et- -
EaOdki virfvat havaita hävin-
, iiatta kvten yllä on jo osoitettu,'
Soileen' yleislakkoa johtanut SAK ei
ole tanalsta 'näl^iöhavahitoa'* tehnyt!
-Päinvastoin S AK korostaa;: että
«TIeitlakko l i i t t y i asefettnjen
.SAK:a sekä koko; maan palkaii-i
saaJriEimttan voittoon . .
:T]^äo)evassa on' -Vähän . TDlettimisen
ail^äta' nfl^Ie' Jotka ovat syystä tai
toisesta' lmdleet."että V^paa Sanakin
antaa J o t a l ^ arvoa' työväenliikkeelle
CB, katte'sanetoan. ysiävislisi
.Mutta Jos • nyt on;;:ehdoton paitko
puhua suilla suuremmilla, eli Suomen
lehtiä:laiaaamalla,, niin me suositte­lemme
sAK:nyrämainitun julkilau­suman
lisäksi Helsingissä Umestyvaa
Työkansan Sänomatrlehteä, mikä-to­teaa
pääkirjoituksessaan; miten yleis­lakko
merkitsi voittoa koko työväes­tölle."
miitta erikoisesti naisille Ja
alunmin palkatuille muille työläisille.
Työkansan Sanomat-toteaa — Ja me
saamme olla ylpei|ä tästäkin Suqm^
?'ennätyksestä" — miten ensimmäisen
Jierran naiset; tunnustettiin palkkojen
korotuksessa miesten kanssa- tasa-ar-voisiksi
ja Idbti jatkaa:
'aiman jieisl^J"» olisi kaik-
; tien: '-"pantansaajien ;
laskennt. ''Nyt torjuttiin' tyonxm-
; tajain Iiyö^äys'elinta9h^'alräta--:
^miseksi Ja torjufUfai voitolUsestL
Yleislakossa oOeiden taistelDsta
' koiton,hyötyävmyös useine sellai-slle
ryhmille, joika eivät oUeet
lakossa, kuten liikeapulaiset, r a -
vintolalienkilökmita,: (konttoristit;
*ie . . ." '
Tksi kysymys: Miksi ja minkä hy­väksi
Vapaa: Sana yrittää harhauttaa
lukijoitaan Suomen.' yleislakon todel­lista;
merkityksestä;Ja -sen; avulla- saa­vutetusta
suuresta: voiteta? ';'
Känsäkoura.
J . K - : ^ •
K YTäkirjoltetun Jälkeen, feikemmln .
sanoCTL torstaina, huhtikuun'5 pnä.
Vapaa Sana huomasi kaiketi men­neensä
liian pitkäHP'Suomen; yleis­lakkolaisten
mustamaalaamisessa Ja
nfinse Julkaisi "tasapuolisuuden" n i -
misäl.;: toimituspalstal^an i:myös; SA
K :n ]ulkitausuman.;i MetyOei^tavaa
on: Iraitenkin: tämä:.7:V^^
ole'vidäkäiän-yhtään ainoata myön-trätä
'sanaa SAK:n jolkilansnman
suhteen, eikä kaiketi sovikaan olla.
koska se tiistaisessa numexossaan
«höysti" omalta kohdaltaan Vaasaa ja
Hoaa seuraavasti: "Etka' kai Suomen
ylfislakkokaan . . . ollut zpikäan-muu
kuin ^ tulos-luonnon- epSvEdcaisnndes-i.
u/i>< Sanovat etta trä;lakko oli-niin
hennoja repivä . . . " Ja muuta Jonnin
Joutavaa viisasttiioa. — Sama.
mm m