Vapaus, November 21, 1957

              Sivu 2 Torstaina, marrasko 21 p. •— Thursday, Nov. 21,1957
V A P A U S
aumuiTK) nidependent labor
Orgen of Ftantoh Caaadlans. gfr»
tobUBbed No7. 6, 1917. Authorissed
'as second daas mail b; the Post
QfBce Dq^artmen^:Ottawa. Pid»-
TtamdayB aad Saimöay» by Vapaus
JRnblishlDg company Ltd., at 100-102
Zlm 6t. W., Budbmy, Ont., Canada.
Telephones: Bos. Office 06. 4-42M;
Edltorial Ofllce OB, 4-4285. Manager^
E. SoksL Editor W. aatmd. Mailing
address: Box Sadbnry, Ontaxio.
Advertlslng rates iipon appUcation.
Translation free of cbarge.
TIZ<Al7aHXNNAT:
Canadaasa: ^ vk. 7JD0 6 iCk. 8.75
S kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X» 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8A) 0 kk. 4.75
iPi7 — Juhlavuosi — vuosikerta —1957
: Randcaa ^'peritään^' ennen kuolemaa
Johtavien NATO-maiden, yhtäältä Yhdysvaltain ja Bri-
'"»*4annian sekä toisaalta Ranskan välinen kiista Tunisian ase-
' '• to uutena osoituksena siitä, että "kaikki ei ole
"'"kultaa mikä kiiltää". Meille ön selitetty/että ;os tässä ma-i
. toisessa maailmassa ei olisi sosialistisia maita, niin kaikki
olisi parhain päin. Mutta Tunisian asetoimituksesta viime
»•"-'Viikon lopulla noussut kiista osoittaa uudemman kerran, että
;'-«imperialististen valtojen välillä on käynnissä herkeämätön
V;'''t^t€lu markkinoista ja vaikutusvallasta — mikä tällä ker-
' ^ . : t ^ ilmaisee taas itsensä siten, että Yhdysvallat pyrkii "peri-
.; ^Riään"^^ I^^ Ranskan imperialismin lo-
> ; pullista kuolemaa'
.. '.r. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä kiista on kyte«
nyt'-kuliisien*^ takana jo pitemmän aikaa; Mutta suuri yleisö
Z ; ; ; ' ^ siitä ensimmäisen vihjeen vasta viime j^erjantaina, jolloin
.:>,|tanskailhalUtus esitti jyrkin nootit sekä Yhdysval-t^
in että Britannian hallituksille siitä kun viimeksimainitut
fv^cdivafc päättäneet myydä kivääreitä j
' sineen Tunisialle.
• ' Ranskan edustajat fesittivät sitä ennen, perjantai-aamu-
^r^^M^Atlaintin valtojen parlamenttaarikkojen konferenssissa
; .^Pariisissa voimakassa^ Tunisian äsetoimi-n-
luksen johdosta. Tässä vastalauseessa leimattiin Yhdysval-
• tain jä Britannian- asetoimitukset röyhkeiksi ja epäoikeute-
"tuiksi töinienpiteiksi, jotka ovat. "ristiriidassa Atlantin liit-
" t o o n kuuluvien valtioiden velvoitusten" ja solidaarisuuden
^nssa. '
" Mutta kun Ranskan pyynnöille ja protesteille ei annettu
mitään huomiota. Ranskan edustajat järjestivät mielenosoi-tukspllisen
uloskävelyn mainitusta Atlantin liiton parlament-taarikkojen
konferenssista perjantaina.
• • •
Unhoittaen aikaisemmat puheensa siitä, miten muka
Neuvostoliitto uhkasi Keski-Idässä "voiman tasapainoa" myy­dessään
aseita Egyptille ja Syyrialle, Yhdysvallat ji Britan­nia
puolustavat nyt omiä'akkaup{Joi^^^
aseiden myynti TunisiJiUe <jn t^y^i^'Oikeutettua ja hyväksytj
: tävääfjhotmmaa. Kaiken varmuudeksi ne perustelevat aseji ;
.,;.???Xy;j?tJ€|?sa. 'vpikeudenmuk
-••vallat ideltSytyvät - myymästä- jutu-i-itsjenäistyneelie-Tu^^ ^
sialle aseita itsepuolustusta varten, Tunisia voi niitä ostaa i
muualta. Toisin sanoen. Ranskalle sanottiin sen liittolaisten
ja ystävien tbi5heätär, eitä/Timi^S^ siainihutetaan paloa heit­tämällä
gasoliinia tuleen! ' i j
onriella sotaa Algerian isänmaallisia vapausjoukkoja vastaa^'*
ja set^^ää, ^ttä algerialaiset *vapau8ta|st?lljiatf,voivat snada'
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Impi Tommila,, Sudbury, Ont.,
täyttää tänään, marraskuun 21 pnä
50 vuotta.
Kalle Kanhala, \ Toronto, Ont
täyttää tänään, marraskuun-21 pnä
60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
TTttTTÖUYTS ON SITTENKIN
TY^TTdMYYTTA VAIKKA
PUHUTAAN SUHTEELLISUU­DESTA
On esitetty vaibtelovia arvioita
siitä kuinka vakavaksi tydttömyys
kehittyy tämän talven kuluessa ja
joillakin tahoilla ollaan oltu/ sitä
mieltä, että työttömien lukumääräk­si
tulee 750,000.
Tilanne on todellakin vakava buo
limatta hallituksen puolustajien an­tamista
numeroista, joilla on tar­koitus
väheksyä tilanteen vakavuut­ta
huomioimalla prosenttuaallset
luvut ylenkatsoessaan työttömien
todellisen lukumäärän.
Kyllä pyylevien politiikkojen kan­nattaa
väheksyä tilanteen vakavuut­ta,
mutta aivan toista on työttömiin
työläisiij) vaikuttaminen väärin «si-tetyip
numeroin.
Lilttob£|^tuksen työministeriön
julkaisemien tilastojen mukaan elo­kuun
22^ päivänä oU 248,836 työtön­tä,
78,699 eli 40.2 % enemmän kuin
elokuussa viime vuonna. Yksistään
British <:k>lumbiassa oli työttömien
rekisterissä 29,506 verrattuna 17,-
89d:een edellisen vuodeh vastaavana
päivänä, joka luku merkitsee 64.8
% lisääntymistä vuoden Iculuessa.—
The Fisherman, Vancouver.
TURUN fVUKKO-SANOMAT
10!tenäPäiw. Marraskuuta,
W. 1821.
"Keisarillisen Majestotin Armolli­nen
Julistus, Tamperen Kaupungin
säätämisestä ^ Wapakaupungixi niin
myös niistä wapaudefista ja e^duista,
kikin kaikenlaisten f^äbräd-,' Kohsti-jä
Käsi-töiden liar^cfittajat' ^Manu-fakturistit,
Konsttiäi^t' ia ^ahd\-
Veritäril); Jotkd siellä'itsens asu-niaäii
äfi'et'^wat,' hywäxensä' "öautita
Ranskan imperialisteilla oh "kädet täynnä" kotoisista vä|r
keuksista. Tosiasia nimittäin on, että Ranskan kansa on
loppuun asti väsynyt Algerian sotaan ja vaatii sen hetikoh-taista
lopettamista^ Suurelta osalta juuri Algerian sodan
jatkumisen vuoksi Ranskassa vallitsee äärettömän tiukka ta­loustilanne,
mikä uhkaa puhjeta yleiseksi lakkotilanteeksi,
koska kansakunnan elinmahdollisuudet on uhrattu sodan
Molokille. Tämän johdosta Ranskan hallitus on käärnföis-sään
"petollisille" liittolaisilleen! Ja samalla kertaa Ranskan
hallitus toivoo luultavasti sitä, että ranskalaisten huomio
saataisiin nyt kiinnitetyksi omista' todellisista pulmistaan
'petollisen Julian" edesottamisiin!
Tämä kaikki on kuitenkin johdattanut NATO-liiton mil­tei
hajaannuksen partaalle.' Emme epäile lainkaan, etteikö
Ranskan hallituksen ole taivuttava Yhdysvaltain edessä ja
Jiielaistava tämäkin nöyryytys,, mutta helppoa se «i var­maankaan
ole.
Meidän käsityksemme on Tunisian asetoimituksen yh-
:yteydessä sama:kuin se on ollut Egyptin ja Syyriankin aseos­tojen
suhteen, Tunisialla on oikeus hankkia mistä parhaaksi
katsoo asevoimilleen aseita maan puolustusta varten.
Mutta tämän sanottuamme, emme suinkaan^ole eitä miel­tä,
että Keski-Idän varustelukilpailu saisi jatkua edelleen.
5^ lupaa hyvää se- kun Israelia aseistetaan arabimaita vas­taan,
eikä se I^un Egypti ja Syyria hankkii aseita Israelin
hyökkäysuhan, torjumiseksi. Ei lupaa hyvää se kun Yhdysi
vallat aseistaa Jordania,.3audi Arabiaa ja nyt Tunisiaa. Pal­jon
parempi olisi, että arabimaat jätettäisiin rauhaan ja itse­näisesti
orhia asioitaan hoitamaan.
Tässä yhteydessä palautuu mieleen ^Neuvostoliiton viime
keväänä tekemä esitys, jonka niin Ranska kuin Britannia ja
Yhdysvallat hylkäsivät. Kuten muistetaan, Neuvostoliitto
ehdotti silloin, etta länsivallat ja Neuvostoliitto lopettaisivat
yhteisen Hsopinauk?en:p
Itään ja 1 antaisivat^ juhlallisen lupauksen, etteivät ne ryhdy
mihinkään'voimatoimenpiteisiin siellä! ''Länsivallat, mu­kaanlukien
Ranska, hylkäsivät silloin tämän ehdotuksen edes
asiaan perehtymättä.
Ja tätä taustaa vastaan joutuu kummalliseen valoon sekä
Lontoon että Washingtonin "selitys", että .niiden "täytyy"
nyt myydä Tunisialle aseita, ettei Tunisia osta niitä muualta!
Katsotaan vain lahjahevostakin
Vaikka sanotaankin, ettei ole sopivaa katsoa "lahjahe-vVosen
suuhun", meitä epäilyttää aina, että "koira on haudat­tu"
jonnekin kun Suuren Rahan edustajat antavat hyvän­tahtoisia
neuvoja työväenliikkeelle.
, ,^ Niinpä ihmettelimme hieman, että mistähän tuuli nyt
puhaltaa, kun Steel Co. of Canadan taloiisasiainneuvonan-
-t^^ sanoi Niagara Fallsilla, Ontariossa, "että
''Canada oh ainoa maa
.gelnia määritellään,ulkomailla"^
>.- 'kuten tiedetään, tässä lausunnossa on. hieman perää.
^Vaikka, Canadan ammattiyhdistysliike ^vaatii nyt tiukemmin
^'xit,2.:u.^-u^-^' -.i;-**-:;^--^ tr-v„.ii_-i.r agfoistaani amjAattijyHiSE^^^irs^
Ehtimiseen 'tapellaan wieläkin
Greeka».n)ä^l£J3änrurtd(Uaist^ aul-nm?
US) j.^iplft ;Y5i?^kään^iUlFÄ9Put.
Yksi" Turkkilaisten Amiraali on
«fangiksi-^aatuMa yksi-^iiaffri Gen-hkjäH-
ja^ l^rkin waItaKÄn'tSlh vä­lillä
tuled^sdtää t'aiftUk'"ei, on Vie­läkin
tie^ämStöh:'^"''"' '
Sahgen kuolettava' keltatauti,* jo­ka
iiskotaatt aluksissa tuleen' 'Ame­rikasta,
' on' HispaMiassä tappanut
paljon wäkeä. Frankriikista, jossa
rokko eli rupuH on surmannut pal­jon
lapsia, kuuluu lähteneen lääkä
riä parantamaan Hispanian kelta
tautisia.
-—Paperi-rupla maksaa nyt.Tu
russa 34 killinkiä Welkakontuorin
s-teliä."
Moskovassa marraskuun 7 pnä Lokakuun vallankumouksen 40-vuotisjuhlissa esitettiin
lukuisia uusia raketteja sotilasparaatissa. Sotilaspiireissä ollaan sitä mieltä, että' ku­vassa
esitetyn raketin'kärkeen voidaan sij aittaa atomilataus. Neuvostoliitosta ei ole
annettu tarkempia tietoja raketista. r
sen-''äluetta suo erikoisen; suotnltot
edeäytykset radioaaltojen etenemi­selle
ionosfäärin aalto johtimia pitkin.
Havainnot osoittavat radioaaltojen
toHeto "vastaanottopisteeseen erSisS
tapauksissa •— ei lyhintä tietä vaan
kiertämällä maapallon sen isoympy­rän
pidemmän kaaren kautta. Joissa­kin
tapauksissa* on havaittu radior
merkkien; maapallon ympäri kiertä-nytl^
aikn;'
TekÖiliÖsta suoritettujen radioba-vaihUiien''
lopullinen ^mtiokkaaminen
antaa arvokkaita tietoja iono^kätin:
ylimpien='alueiden erikoisuuksista Ja
sagioin niissä'^tapahtuvasta radioaal­tojen'
imeytymisestä -' ja' etenemisen
luontfeefeta.' ' " ' '
SiTÄI
J A
EI VOINUT- VÄLT
Niin te haluaisitte, n
tulla vävykseni?
-— En todellakaan sitä t
ta jos menen naimisiin 1
-kanssa, niin cn t edä mii
sUtä välttyä.
Sputnik l:n ^^elonaika^^ kolme
kuukautta/ toisen on pitempi
"Pravda" julkaissut yhteenvedon tekokuista
ja niiden avulla suorite^tuista' tutkimuksista
Moskova, -r- (DLP) Järjestyksessä
toinen virallisluontoinen yhteenveto
tekokuim avulla suoritetuista tutki­muksista
Julkaistiin viime viikon kes­kiviikkona
Pravdan vällartlkkelina.
Lehdessä oU myös funsaasti etenkin
toista tekokuuta esitteleviä kuvia'Ja
kaaviopiirroksia.
Yhteenvedossa sanotaan, että toisen
tekokuun sinkoaminen radalleen 'ta-^
pah tui moniportaisen 'raketin avulla.
r''Singottaessa rakettia kiertoradal-
Jeen se .kohosi useiden- satojen kilo­metrien
korkeuteen maanpinnan ylä­puolelle
Ja siAkoamisratansa loppu­osassa
sen viimeinen porras--liikkui
maan pinnan kanssa: ybdensutmtai-sesti
yli 8,000 metrin nopeudella se­kunnissa.
Se muuttui tällöin maan
tekokuuksi. Kiertoradalle päästes­sään
oli polttoaine rakethi säiliöistä
lopussa Ja moottori sammutettita.
NUOREKAS PORI VALMISTAUTUU
mUOTISiUHLitNSA
Pori.' ~ ''Koska olemmei-hy­väksi
nähneet," eikä vahva kkup-'
'piE^upunki^ oUsi meren pvöl^he
rakenneltava j ^ ko^a., ,epime.v|JI-vilassa
4oydä mitään ;liQnoit^|t<a- \
vaksi soveUuvaa 7 paikkaa, -'itMn
liikkeemme on asiallisesti Yh­dysvaltain
am m at tiyhdistys-liikkeen
haara-osasto, jonka
päämaja sijaitsee todella ulko­mailla,
Yhdysvalloissa.
Mutta mistä lähtien ovat
Suuren Rahan miehet välittä­neet
tuon taivaallista Canadan
työväenliikkeen eduista? Tosi­asiassa
esim. maamme tällä
kolkalla on Suuren Rahan toi­mesta
pidetty miltei pyhäin
pilkkana sitä kun kaivosmiehet
kuuluvat itsenäiseen unioon jä
kieltäytyvät kuulemasta Yh­dysvaltain
a mm at tiyhdistys-liikkeen
pomojen' byroki;aatti-s|
a määräyksiä?
Mutta lukemalla mr.Armou-rin
sananselitystä tulimme huo­maamaan
mistä on todella ky­symys:
Hän pitää pahana am­mattiyhdistysliikkeen
voimaa
ja solidaarisuutta, ja jos siinä
auttaa tekopyhä itku "ulko­maalaista
kontroUia vastaan",
niin sekin käy täydestä — vaik­ea
monet "canadalaisista" yh-iöistä
ovat enemmän ämerik-talaisten
kontrollissa: kuin ta-
Icäläinen ammattiyhdistysliike.
Me toivonune ja uskomme,
että Canadan ammattiyhdistys-iike
kokonaisuudessaan saa­vuttaa
pikapuolin täydellisen
tsenäisyyden amerikkalaisesta
holhouksesta. Mutta tämä on'
canadalaisten palkkatyöläisten
-ia yksinomaan unionistien asia.
Ammattiyhdistysväki ei ple
tässä pyytänyt mr." Armourin
neuvoja ja ohjeita, eikä liioin
tule niitä suopeudella huomioi­maan,
sillä joka kerta kun Suu­ren
Rahan .miehet jotakin eri­koista
tarjoavat työtätekeville,
heillä on ketun häntä kaina­lossa
ja oniat ec[^t iävoitfeena.»
Kauan sitten on päättynyt aika,
jolloin samaisen peruskirjan mu­kaan
"suomme ja myönnämme jo­kaiselle,
joka nyt heti sinne muutf
taa Ulvilasta, tahi mistä hyvänsä he
nyt tahi vastaisuudessa voivat tulla­kaan,
samaisen heidän. sinne muut­tonsa
johdosta, kirjeen antopäivästä
lukien 10 vuoden ajaksi, vapauden
kaikesta rasituksesta ja kaikista
niistä ulosteoista, joita heidän .tu
Usi suorittaa..." Porilaiset, olivat
pa he sitten kanta-asukkaista suo'
raan alenevassa polveutuvia tai ei,
maksavat veroa siinä kuin muutkin;
Lehdistön edustajat oli viikko
sitten kutsuttu Poriin, jotta saisi,vat
kuvan tästä "pienestä suurkaupun­gista"
tai "suuresta pikkukaupun­gista",
kutibn porilaiset sanoivat. Ei­vätkä
he tietysti unohtaneet kehais­ta,
että oikeastaan voitaisiin viettää
pikapuolin Porin 600-vuotisjuhlia,
mutta ^kun v»ihemman histonan
suhteen ollaan hieman epätietoisia^
niin ollaan tyydytty siihen, mistä
perustamiskirja, alkaa.
Vieraat saivat retkeilynsä aikana
sekä esitelmin että retkeilyin, jotka
ulottuivat itse kaupimgista Mänty-^
luotoon ja Reposaareen, varsin tyh^
jentävän kuvan Porista teollisuus-ja
satamakaupunkina; ^
Kaupungin 400 vuotisjuhlien sar4
ja alkaa jo tulevana uudenvuoden
^päivänä, jolloin uudenvuoden vas-taanottajaiset
ja uudenvuoden päi­vän
juhlat on viritetty näihin tim-/
nelmiin, kertoi jubdia valmistelevan,
päätoimikunnan sihteeri Aimo Tam­mivuori.
-r-\ Varsinaisen juhlapäivän aat­tona
maaliskuun 7.^ pnä oA porilais-'
ten taiteilijain töitä sisältävän tai-^
denäyttelyn avajaiset Kaupunkilii­ton
kunnia- ja ansiomerkkien jakör^
tilaisuus yli 300:Ue virani tai luot-:
tamustoimen Iialtijalle, sekä Uikun-;
tajärjestöjen juhla lähinnä nuorisol-r
le, jatkoi hän. Varsinainen juhla^
päivä 8. 3.: alkaa perustamiskirjan:
lukemisella historiallisen kuvael-i
man tapaisen -Raatihuoneen edus-i
talla. PäiväUä otetaan vastaan on;;
nitteluja-Raatihuoneessa ja kaupnn?;
ginvaltuusto, pitää juhlaistunnon
teatterissa. Illalla on ilotulitus, jää-kiekkoH>
ttelu |a juhlaillalliset kut­suvieraille.
Samana iltana alkaa'
myös^ yleisölle maksuttonolen %onV
serttien ja teatterinäytösten sarja,
joka 'sitteI^ jatkuu koko viikoh>'^e^.
riaatteena' näet töimiikunhilla tmoir
lut, etta ,ko]co vkanpunM
niiukaän'juhlintaani ja mahdoIli^h[ftr
masupatfoii - tUaisuuksia' suuteU^
!yleisölle. Porin: Teatteri -esittää kau^:
piingin' peiii^tabisaikaan '^oveltu-i
Van>'«Danief iHjorthin?» jakonsert­teja
-' ovat 'I ihukattai < järjestämässä
Kaupunginorkesterin lisäksi >kaikkL
l^<A-ot ja^^äOittokUnnatuf'Sliniiuntai
^9J8.uoh pääjuhlavteattefrissai Tässä
olemme valinneet tolien-lä^
rFo/inj|uona.r>^^n sanottiin maa-; " * «i-^^^
liskunn 8< päiväQä 1558 20-vuotiaan)
Juhana Herttuan antamassa F6-n>
Tin perustamisläriassa.^y^^^
pian kulunut 40D vuotta, tarkem-f
min saniiik'-^^^f vUotfen''iUakli^-
kuun 8. päivänä Peifu' kadiraiiki)
täyttää 400 vuotta, ollen , siten
maamme kuudenneksi vanhin n
'käupiihki. ' ,
w;uor/3nrinae-ja esit§tä^n Ahti Spn-rihisenji[
SäveItämä> i u h l^Qtaattiv ;Sar
takunnei Sycl^ntt^ Jijhl/apäivän; ^oh-fjelmaanvsisältjgr'
vielä^tiKa.Mpui^ginT
t<»Tkester4;n .j^hlak9I|?jfftti,; ja,,te?tte
rin ? juyapäytös I gep, puorjjenj, ojilta
luistinracialla,', , , i . , '.
Kun kaikki kai^puiikilfiisS:,eivät
pääse, mulfaap. .talyij^^Iiqt^an^ niin
-edellämainit^uaf periaatetta noudat­taen
-aloitetaan toinen juhlien: sar­ja
kesäkuussa.
Tällöin myös teollisuus Ja liike-elämä
järjestävät Porin Kauppaka­marin
aloftteesta ja yhteistoimin­nassa
juhlien näyttelytoimikunnan
kanssa Porin Messut 1958. Samassa
yhteydessä juhlatoimikunta järjes­tää
historiallisen .< näyttelyn, joka
esittelee 'kaupungin menneisyyttä
ja nykyisyjrttä.. Näyttely .avataan
kesäkuun 7.-pnä ja messut 8. Jäl­kimmäisenä
oii myös. juhlakilpailut
yleisurheilussa, historiallinen kul­kue,
joka päättyy Isonmäen k'an-sanpuistoon.
SieUä on^'suuri kesä-juhla
laululavalla, jota on jo ryh­dytty
rakentamaan ldOO:ile esiinty­jälle.
Päivä päättyy uiihanäytök-seen.
Jatkossa tekokuu liikkui sen. liiker
etiergiansa kustannuksella, Jonka se:
oli saanut ajettaessa.rakettia sinkoa-misradallaan.
SPUTNIK i "ELÄÄ'!'3 KUUKAUTTA
— TOINEN KAUEMMIN
Tekokuulle annettiin sen päästyä,
tarpeellisen korkealle suurempi. no­peus
kuin on tarpeen/Jotta se liik­kuisi
ympyrärataa vakiokorkeudella.
Siksi Sputnik el kulje ympjrrärataa
vaan elliptistä rataa. Sen suurin
etäisyys maasta on noin 1.700 kilo­metriä^
mikä on melkein kaksi kertaa
niin^quuri kuin ensimmäistä tekokuu-
.ta-siflgottaessa saavutettu; - • t./
• Maan iilm^kehäi^. vastus aiheunaa^
Jarrutusta sp^tnU^le.' Sen kierto^f.
ta', -muu{;|iaa ,täVölp, Piii^tasuhteitaan'
Ja;muotoaan. Jarrutus .tapahtuu^pää­asiassa
^tperih^lin lähe![syydessä eli'
aluf^ella. Jossa trat^ !Oja< lähinnä -m^an'
pintaa.., • Aphelin , kohdalla -.eli < < etäi-iSim^
iillään.ispjutnik on-Jf^tpilli^essa
ay^ruj^dessa»jnaan:.,pmakehän' ulko-
.puo^ella-, .f Jok^ , tepreettlsten ,laskel-n4en
mi^c^n, ulottuu tuhai^aa.^ilbJ
metrin tienoolle maan pinnalta,; , j ;
Sekä. kantoraketin :ettäsputnikid'
kohtaaman Jarnituksen suuruus
mitu||uu aUäa \i]^^Oteii ^^^ertoraldan
muiittiress*'K4rf^''^ertorattf alenee
sadan kilometrin korki^ksi, jarrutus
tufe^-^nliitf .mferki|ta,vägäi. pttä; jekä:;;
sputnildn 'et^" kantoraketin voimap^^t^^^
ramen hehkuminen alkaa: SenJäl'1
keen ne laskeutuvat nopeasti, alas Ja
palavat ^ kokonaan.
Pravda huomauttaa, että sputnikin
elinaika riippuu sen ilmakehässä koh­taaman
Jarrutuksen suuruudesta.
Laskelmat osoittavat, että ensimmäi­sen
sputnikin elinaika i on kolme kuu­kautta.
Se merkitsee,. että tekokuu
on oleva radallaan vuoden 1957 lop­puun.
Kantoraketti palaa aikaisem­min
kuin tekokuu. Toisen tekokuun
liiice radallaan tulee olemaan: huo­mattavasti
pitkäaikaisempi kuin en-siitmiäisen
tekokuun.
HAVApmOT RADIOAALTOJEN
ETENEMISESTÄ
Sputnikin^llikkumhien lähellä Ibnä-kehän
' voimakkaimman ionisoitumi-
SPUTNKiN KOJEET
Toisen neuvostotekokuun muodos­taa
•. raketin viimeinen porras, • .Johon
on sijoitettu kaikki tieteelliset Ja. mit^
talaitteet. Tuon poraan etuosaan on
erityiseö^^kehikkoon kiinnitetty^ laite.
Jolla tutkitaan auringon säteilyä kir­jon
• .uitrs(violetti- ja röntgenalueella.
Lisäksi siellä on pallomainen -säiliö.
Joka sisältää radiolähettimet Ja muita
laitfae^ta.sekä ilmatiiviin: kammion.
Jossa koe-«Iähi. koira on. Kosmillisia
säteitä tutkivat laitteet on .sijoitettu
raketin runkoon. Kehikkoon . kiiimi-tetyt
säiliöt Ja laitteet on suojattu
aerody^fa^misilta Ja lämpövaikutuk­silta'
eriköisrakenteisella suojakartiol-la,
j^Joi^, poistettiin senjälkeen, kun
raketin'yilmeinen porras.saatiin kierr
toradalleen. ^ ^ ! s .
Radiql^ettimet .01^ sijoitettu pallo-maisee^'
säiliöön. S^en. ön sijoitettu
myös niiden virtalähteet, lämmön-sääiöjärjestelniä
sekä herkät ^kennoti
Jotka'.merkitsevät muistiin lämpötilan
valliielut-'ja miiita tietoja. ' Rakehi
teoltaan kyseinen pallomainen säilijQI
on ensimmäisen spulhlkin 'kaltainen.
' 20,00$: megahertzin .jaksolla eli 15
tnetrW aalä[olla"t6imivan raäiolähettir:
men merkit vollvat sähkötysmerkkejä.
Niiäen Icesto samohikuin niiden välis^
ten taukojen kesto oli keskimäärin
0.3 sekuntia. EräMen pallomaisen
säiliön sisällä vaUhmeiden tilasuu­reiden
ilämpötila Ja paine) muut­tuessa
kyseisten, merkkien keston Ja
tauon'?- kdstott; keskinäinen pituus
muuttuivat tietyissä rajoissa.v
40.002'megahertzin Jaksolla eli 7,5
metrin aallolla toimivan radiolähetti­men
-markki oli Jatkuva. Toisen sput-nikta^-
iläheHfimet tUrvasWat"siiutnii
kista lählteh'elden'TadiOäaltdjeä: etfe^
ttfeöiiitäi' JdÖkeVfeA^tiltlÄmUsteh' suoti^i
tiiksenl sikä s^> klertbradärf äi^vOJeri
mittaamisen.
,LAIK^{:EtA3fI^O,i .,.ri 1 r .u.i
nmfttlJF^s .tkftinn»l9n Johon, fcoerpma
on .^^ijpi^jttvi-j on; .Tpuodoltfian •,^efiö,i
,Siihem(gysitet)4hi.)rMqkaYpra'stp;i^lfä
ilmastointijärjestelmä. Johon kuuluvat
^W«m^f»»slait^,^l^ ,;M^p£i^n:i
~säätöjärJestelmä. Kammioon sijoitet
m>^^ r^.titeet^;, JoiUft ..9i?ri;ij;tljn
muistiin sj^dämen Ja hengityksen toi­minta,
ver66paiii^e, sähkökardiogram-mta
öttolältfe''- sekä erättä herkkiä
kennoja, 'joilla^.mitataan kammion
olosuhteita 'iuonnehtlvla
mm
suureita
• • ' - ^ ^
lelle
tarkoitettu kammio Ja samoin pallo­mainen::
sälliÖL on valmistettu alumii­niseoksista.
Niiden pinta on kiillol-;
tettu sekä muokattu erikoisella ta­valla.
Jotta niille saataisiin suuret
aurlngoi^teilyn heijastus-^ Ja imey-tymiskertoimet.
Lämmönsäätojärjes-telmät.
Jotka oli 'aikaansaatu pallo­maiseen
säiliöön Ja koe-eläimen kam­mioon
ylläpitivät niiden lämpötilaa
annetuissa rajoissa. Ne luovuttavat
lämpöä ulkokuoreen keinotekoisen,
kaasun' kiertokulun välityksellä; -
AURINGON ULTRA­VIOLETTISÄTEILY,
^ k e t i n viimeiseen portaaseen oli.
rakennettu myös uradlolla' toimivat
kaukqmittauslaitteet. lämpötilan mit-
(Jatkuu S. sivulla)
^ YSTaVYYDEN MITTJ
>- Annahan kaveri min
dollaria lainaksi
-— En haluaisi sitä telidl
ten us^in rildcoutuvat hy
yyj^suhteet J a meidän su
ovat viittä dollaria paljon
-—Siinä tapauksessa, voi
,nata. kymipenen dollaria?
Joko totaalinen sota
tai sitten ratkaisu
Nicosia. — Kyproksen )
tajärjestön EOKAn johtaja
nis kehoitti sunnuntaina I
sa jaetuissa lentolehtisissä
mään totaaliseen sotaan, elle
Kyproksesta käytävä keskiist
da Kyproksen kysymjksen
suun.
' Lehtisissä syydettiin sekä
tia että Yhdysvaltoja siitä,
yrittävät estää asian lopulli
vittämistä. "Tällä kertaa
taistelu elämästä ja kuoleni;
on kysymys jommankumma
puolen voitosta, sillä muuta
ehtoa ei ole. Keboitan kaikk
rosilaisia olemaan valmiina
ftiään taisteluun lujemmin ja
kaammin kuin koskaan ait
ininf.: Olkaa valmiit saamaan <
johtajaltanne. Taistelemme
käytettävissä olevin keinoin, s
seiden että passiivisen vastaj
avulla. Ponnistamme kaikk
mamme ~ ryhdymme totaa
sotaan", sanottiin lentolehtisi£
fiiippiinien uusi
presidentti USAn
V Manila., ! jPhilippiinien p
äfe'ntti[CärWs' Garcia'sanoi ti
iäiAUn"'viikpn. alunsa,' etta' Filii
' nien' tf^oi^blltukka tulee säilyn
eriä ja I
Me" tulemme jatkamaan lai
ien ^'sUhyidten*/ylläpitämistä Yhi
valtoitiin ja vieroksumaan kom
'nifetöi^,"'feänoi hän. ' '
Garcia/f keskusteli uiko- ja s
politiikästar sekä'x)ppositiopuolui
jäsenen valinnasta varapresiden
•Virkaan, vaalien v.jalkeen pidel
sä: sanomalehtien tiedoitustllaisi
dessa. ~ >
61-vuotias Garcia, joka pä
maan korkeimpaan virkaan Ram
Magsaysayn:: kuoleman jälkeen \
me maaliskuussa, valittiin ma
presidentiksi viime, viikolla pit
tyissä vaaleissa. Hän esiintyi ka
sallispuolueen r ohjelmalla. Hän»
vaalikudlppaninsa Jose Laurel jo
tui kuitenkin häviölle liberaalipa
lueen Diosdado.Macapagalin tulle
sa valituksi varapresidentiksi.
Garcia sanoi, että Macapagal ma|
doUisesti nimitetään ulkoiniiJ^
riksi, jossa virassa Garcia oli apa
senunini jos liberaalipuolueen .joi
taja luopuisi uskollisuudesta-.puo
lueelleen.
, Poliittiset seuraajat kuitenkin sa
novat, että Macapagal tuskin vail
taa pointtista uskoHisuuttaan. V
PÄIVÄN PÄKINÄ
limaisia näytöluiä tiedossa
* Mainostajat keksivät aina uusia ja
uusia temppuja siitä, < miten saavat
kiinnitetyksi r yleisen ; mielipiteen
huomion siihen tai-tähän tavaraan.
Ja myöntääj. täytyy, että mainostus
tekniikkaa on kehitetty huippuun­sa.
' " ' !
Mutta kaikista nokkelista main<»-
kepposista huolimatta ' :'käytetäah;
kuitenkin vieläkin, ja tuntuu yhä li-säSalyvässä
määrässä, .vanhaa ja
koeteltua syöttiä:^ Jos ostat sita tai
tata, aaat ilmaiseksi .sen tai tuon. ,
Joka kerta: kun: nokkelat mainos-^
miehet taiioavat- jotakin: ilmaiseksi,
allekirjoittaneelle tulee ^mieleen
vanfaa^: vaarin viisas selitys sirkuk­sesta,'
jonne oli "pääsy flmaineHi"
mutta sitten oven sisäpuolella pari
suurta kormua ja heidän päänsä ylä­puolella
ohje: "Ulospääsy naaksaa
markan" — ja siihen aikaan oli
markkakin Tf^iaa^
j Kaikesta. huolimatta nykyaikana,
jolloin sanotaan kai&eUa olevan^ hin­tansa,
on tuUutkoitenkinmah
suus saada ilmaisen näyfoksettrmis!
ta^ ei peritä sen {»aremmin sisään-kuin
ulospääsymaksdakaan.
Meidän mieliämme. on venä­läisten
avanniteeh lähettämä ensim­mäinen
eli pieni; Spubiiki j o i ^ lar?
veUaan tuhoutuvan vuoden vaih­teessa,
ja jota on jo' seurattu pal­jaallakin
silmSnSu -' ' ' ,^
^ ^Suomen tehdet kertovat^ ««(3. m*
lä maaemoamme lähentyvällä pie­nellä
Sputnikilla~ on viimeaikoina
ollut todellinen yleisömenestys.
Mainittujen lehtitietojen mukaan
pikkusputnik nähtiin esimerkiksi
viikko sitten kesldviikkona:- useilla
paikkakttnnilla Etelä Suomessa;
; /Helsingissä, missä' harmaa pilvi-verhä
oli peittähyt taivaan :suurim-man'.
osan iltapäivää, hajaantuivat
pilvet: kuin tilauksesta ^vain T kdlme
neljä minuuttia ennen : ilmoitettua
raketin ilmesfymisaikaa ja sanoma-lehdot
kertovat, että helsinkiläiset
olivat Simeissään Seuranneet tata
ihmiskäsin rvahnistettua kiertolaista
talojen katoflta, ikkunoista, kor­keammilta
kukkuloilta^ pihoilta ja
JkaduQta. ,
Kiertolaisen sanotaan ilmaantu­neen
näkyville melkein taialleen
ennakolta ilmoitettuna aikana kello
5,S2 (17.32) länsilpunaasta ensin
melko himmeänä, mutta muuttuen
sitten yM: kirkkaammaksi, ja ollen
kaifckein kirkkaimmillaan lähes ytf
tä kirkas kuin CapeUa-täti.
Tämä suinkaan, ollut ainoa " i l ­mainen"
näytös helsinkiläisille. Per­jantaisissa
uutistiedoissa kerrottiin,
etta Herttaniemessä,.K3pyl3ssa. Ma-nulassa.
PakUassa,' Toukolassa ja
nielkeinkaikissa Helsingin osissa öli
aamuvarhain, tyoyatkaHa • nähty
Snur^utnifc. "Se oli ainakin yhtä
kirkas «Hör UMdtnAimri 'iri»»
tähdet ja kulki vinhaa vauhtia kohti­suoraan
päämme yläpuolella lännes­tä
itään. Se oli näkyvissä verrat­tain
kauan, ainakin pari minuuttia,
vaikka emme sitä aivan heti huo-ma'nne<>
tkaan^ kun emme ^arvanneet
katsoa aivan kohtisuoraan päämme
yläpuolelle" kertoo eräs -Manulan
asukas,'^oka oli vaimoineen seuran­nut
Spu^ikii} menoa parvekkeelta;
Sputnikin kulusta julkaistaan
Suomen ^lehdissä etukäteen '^aika­taulut"
kuten tavataan julkaista tie­dot,
auringon noususta ja.: laskusta,
jott^Tjhibiset voivat-seurata näitä
ihliuskilttien~luomia:-ihmeitä. 3^
sfillaTseftjan josölttaa, « t ^ {alla "11.
ms^säQajöaytcAs^ä" on suuri '^kan^
nattaja^iri,.. ^- y]] ' '\ ^ [ ' ^ "J
ijiäKS^Sptitnilda Jentojen seurat^
jia Mta tietenkm, käHddälla; i ^ a i l -
mas9a,; vaiUca - .sitä, ei ymtnanfettä-it^
tistä niainostetakaan'Diillesin
mic^^a toimesta niin hyvin kuten
esiffsei^ijEjcsiivapaassa: Hcäsing^
tyksestä keskustellaan jatkuva:
' NUn^ esimerkiksi AP:n Nev
\orkin funtisessa fcorrottiin niarras-;
kuun 17 pnä:
''Sputnik I:n fcuolinkamppailun
seuraaminen on aloitettu.
"Ensimmäistä satelliittia vetää
(muaäh-^vetovoima): takaisin maata
kohti, jotta se tulisi kotiin kuole­maan-
Sen loppu saattaa olla vaiii
viikkojen kysymys. '' " - '
'*Syntyneenä -leimuavasta; nlv&^
van rak«itt^^esta.;Sputnik f t ii
houtnnlnrteiivfllä&^issä oleva m^
oox^jinäiHlän Idämme yläpuolella
olev2^aJ^Uais«sailmaa».. L_
nähdä jomman kumman satell|tii
kuolinkamppaUussa tai ehka »
molemmat, niiden tuUessa alas tow
muudesta punaisen hohtavina, sittji
syttyen palamaan ja hajoavan pa»
siksi — kipinäsuihkuksi..."
Juuri tällaiseksi ovat neuvosto
tiedemiehetkin Sputnikien lop?>lU
sen kohtalon seUttaneet.
Mutta kiih ensimmäinen Sputnii
nyt tuhoutuu — ehkäpä joho^"
aikaan vuoden vaihtaessa — ja F"
se "kuolinkamppailussaan" rouuttm
väriltäänkin. niui ei ole ihme, va*
i a ihpiiset haluavatkin sen omin si'
min. nahdär ja samalla todeta, et.
jtoteutuyatko ennustukset?
^ ,lton, että onko olemassa mitaa
Vaa^aa.^utä, jottk tämän SputoJcu
liajottiM-Ientää joitakin metaUinpa
loja, maahan? ' '
.ya. takia ci kannata kencnkaa
viettää unettomia öitä. Niin
laiset kuin esim. amerikkalaisena
tiedemiehet ovat seUttäneet, w
:SpatiiiKn, palosta voi PUdota
iiad joitakih metalUn palasia, ku»
putoaa silloin täUöin taivaalla
vien meteorienkin jätteitä. ^
suorastaan ihme oIi$i- jos «u»f
mahdollinen jätepala Spatnibsi
osaisi mihinKän ihmiseen-
Me epäilemme - ^'''J'^
lemme - että jos «hitaasti ^
sumnalliset" seuraavat nyt Joa**
mitassa Sputnikien lentoa. nitf«-J
mä "tauti" tulee leviämään tänn«K
kin sitä nopeammin, mitä
tulee näkymään Sputnik 1 "
kampp^dln'*: Dinaiset r"
mat silsi fiarvinafiaa, etta
mahdollisuutta ei luultavasti
ta hdnolta ohi silmien. —