Vapaus, May 15, 1956

              Sivu2 Tijstafjia, iovikok. Id p. Tuesday* May 15,195$
taUiabed ITov. 0, 1917. Aotborteetf
M «ecoxuS daos »aUJ tbe Post
OJiJee Ocnatte^ent, Ottowa. Pub'
itt||>f*<« > tiviee meaOgi Tuesdsys,
Tbundays aod Saturdas» b7 Vapaus
SItt Sfc. W^ Smfbujy* OAU Camda.
Telepbana; Su*. OffJce OS. <*<20«;
EOiioriaiOtttct 06; 4-i209. Maossa
«ddros; Bm «9, Sodtauy, Optayio.
AdvolJabig: lates »poo a i ^ ^
TransJaUoD free of «baisC'
TnLAUSBXimAT:
banadaasa: 1 vk. 7X10 6 Idc 3.75
3 kk. 2^
YMygyaJloissi: 1 vk. 6J)0 6 kk. 4.30
Suometsää: l Vk. 8JS0 6 kk. iflS
JQdvos^ ensimmäinen erä
kuten viii;ne torstaina lehiemme uutisosastolla kerrottiin,
,0ntarioh Työsuhdelautakunta on tuhnustanut^^^etta Mine-li9il|
runia osastot $98 J a 637 ovat edelleenkin £»eka Incon letta f ai- "
conbridgert^iyqläist^ «llV^i*^-
' '-^ Tämä sellaisenaan palauttaa mieleemme taantumusvoi-
'mieh ilakoimisen-^tä^^uh ipainitti^ Työsuhdelautakunta ju­listi
maaliskuun lopulla, että hyvälB3rttyään uudet Canädaa
koskevat sääntönsä, ja saatuaan siteu itsehallintaoikeudet
kaikissa Canadaa koskevissa asioissa, Mine-Mill lakkasi muka
' olömasta sama uhio'ja menetti niinmuodoin edustajaoikeu-t
^ s a . Niinpä esimerkiksi paikallinen päivälehti kirjoiiti sil­loin,
iarkemmia sanoen maaliskuun 27 pnä 1956, johtavassa
töimituskirjoituks^aan mm. seuraavaa:
' "Kun Min^, Mill and Smelter Workers (Canada) menetti
e(luätusoikeutensa Canadassa Ontarion Työsuhdelautakunnan
' päätöHsien perusteella, niin se on tärkeä uutinen Sudburylle
Tämän jälkeen niainittu lehti' antoi nikkelitecrflisuuden
työläisille isällisiä neuvoja siitä mitä heidän pitäisi tehdä
uniöturyansa hälyttämiseksi. Tällaisia olivat silloiset, neuvot:
"Se (edustusoikeuksien riistäminen) antaa ^jäsenistölle
mahdollisuuden julistaa missä tilanteessa^uusi unio hyväksy­tään.
JäJsenet voivat kieltäytyä allekirjoittamasta jäsertkort-tia,
«Hei uttiosta poisteta kommunismin merkkiä. 'Jäsenet
vdiyat vaatia'uutta.äänestysmenetelmää ja uusia virkailijoita,
• joöta ovat ehdottomasti'.vapaita kommunismin myötätun-
,^)iosta. - , " , , , . .
^ "Tämä säädös (Mustusoikeuksien riistäminen) antaa jäse-
'nistön käsiin eAtsimmäisen kerran valtavan voiman. ^ Se antaa
ändot, jnillä perusteella jäsenyys jatkuu Mine-Mill uniossa
»»
Suoraa ja selvää puhetta! Mine-Mill oli mennyttä kalua.
^Ei tarvittu enää muUta kuin se, että jäsenet olisivat ruvenneet
'iap^elemaari keskenään.
Mutta sitten kehittyi eräitä tapahtumia. Kyvyttömyy-
'tensä takia osasto No.,598:n presidentin virasta sivuutettu
"mies, James Kidd, yhijessä kymmenkunnan muUn pikkusie-
:lun;kaiis8a julkaisi Sudibury Starissa maksullisen,ilmoituksen,
^ inissä ilakoitiin Minej^Mill unlon "kuolemasta"' ja vedottiin
jTndoon, etiei liyt heti'pan taisi] toimeen suureinpia pälkiapalen-nuksia
jne. Se vetoomus kaikui kuitenkin kuuroille korville.
^Työläiset käänsivät Kiddin kännille inhoten selkänsä.
; ' Sitt^h jokin; iimöslrurtut Incon' virkailija - jännitti' liiaksi
sjJoustavGreightonissasiUä seurauksella, että
3 tyksimielisestlns: silmälasilakolla, mikä osoitti asianomaisille^
Victor tOntVKih BtAairesta, Ont,
iäytm keoavmäum, 16 p n i 73
vuotta. .
lustlaa BItari, Vockerbysta; ISyt-täi
torstaina toukokuun 18 pnä 75
vuotta.
Ybdymme sukulaisten Ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
$4,989 iroittoa vuodessa
lUn^ iiU&in RoHllM l Jen^U^ylcset jnabdolluta? Ensiksin, jkesklniäärm $54 tuotantoprosessissa^^
MVi muut sanovat
KUN m*^OMA LEHMÄ OJASSA^
Vjline viikolla julkaistiin; sano­malehdessä
pieni uutinen.
rreheraiB^. Tran.^.-^
lahjoitti suiuiuntaina; «kaksi Lock-lieed
Shooting Star suihkukonetta
Iranille. Koneita käytetään Iranin
lentovoimien harjoittamiseen. Ko^
neet ovat ensimmäisiä mitä Iranin
lentovoimat on saanut/ Ne kuljetet­tiin
Fuerstenfeldbnicklsta, Saksasta
jossa 15 iranilaista lentovoimien
upseeria sai - koulutusta aikaisem­min
tänä vuonna," , ^
Eikä protestiliike nouse. Ei ku­kaan
puhu vaarasta, joka Israelia
uhkaa sen johdosta, että Yhdysval­lat)
lähettää vaarallisia sotalentoko-neita
Iraun sotavoimille. Ei ku­kaan
. puhu Keski-idän tilanteen, ki­ristymisestä
sen talcia, että aräbia-laismaalle
aifnetaaii -sotakoneita —
vieläpä aivan lahjaksi. E i Sittenkään
vaikka lahjoittajana esiintyy sama
maa; joka kieltäytyy edes myymäs­tä
aseita Israelille pi/olustusta var­ten.
Olisipa kysymys jonkin sosialisti­sen
maan asemyjrnnistä, puhumatta­kaan
lahjoituksesta, hiin mikä me-teli
pauhaisi taas 'monen maan
pääkaupungissa.
— Työmies-Eteenpäin
Consolidated Mining and Smelt-ing
companyn voitot Usään^vät
$24,S69^:sta v, 1954 $32,959,
584:iin v, 1955 lisäyksen oUeii. yli
$8 miljoonaa eli 30%. Täten yhtiö
sai voittoa $4,980 jokaista työläistä
kohden lisäyksen oUen yU $1,000
jokaista työlaista kohden. ,jT&aA
lisäys oli monin kerroin suurempi
kuin ^öläisten palkoissa tapahtunut
lisäys.
Yhdysvaltalainen General Motors
oli ensimmäinen yhtiö historiassa
saamaan y l i miljardin dollarip./voi­tot
yhdessä vuodessa verojen vpoi^
tojen jälkeen. Sen voitot vuonna
1955 olivat $1;189 miljoonaa. Ver­rattuna
CMSMmvoittoiiiin sen voi­tot
ovat silti. pienemmät tyiiläistä
kohden, ollen "ainoastaan? $1,900.
vaikka ne olivatkin $500 työläistä
kohden suuremmat kuin edellisenä
vuonna. CMSC:n voitot olivat eh­dottomasti
erinomaiset J a harvinai­set.
Yhtiö sai omakseen nämä voitot
verojen ja kaikkien muiden meno­jen
poistojen jälkeen.^ Voitotenp^n
verojen poistoja oUvätv paljon'^ tniu-remmat
— $52,279,584 v. 19551 eli
$13.5 miljoonaa suuremmat kuin v;
1954. CMSCrii voitot ennen verojen
poistoja viime vuonna : olivat yli
kaksikertaiset Verrattuna työläisten
saamiin palkkoihin ja muihin etui­suuksiin.
KOHOAVAT METALLIEN
HINNAT
Kuinka olivat näin suuret voitto-ja
ra hat
liuus^^^^hajoittajiin nähden, 'ja päättävä taisteluhenki oikeuk-
;si*n' puolesta työmaalla, johti siihen',' eftä työläiset voijttiyät
^jllehuyin lipuin ensimmäisen erän.'
^ V Häpeään joutuivatne Jctka ilakoivat M -M uniota vastaan
^cohdistetusta hyökkäyksestä. "Puheet Mine-Mill union kuo­lemasta
olivat siis enihenaikaisia"! . ^ ^ '
'|'^a'voHettuaani oikeutetun^^^'t
'liikkeliteollisuuden työläiset luottavat varmasti siihen, että
Vhienäisyytensä, Ui^teluvalmiutensa ja koetellun >,unioni
{^vullatfhe tulevat saamaan myös uuden työehtosopimuksen
^siihen kuuluvine pälkanylennyksineen^ ja muine 'parannuk-
"sineen. - < ^
Rheen vaikeudet l&ääntymassa
Etelä-Koreasta saapuu jatkuvasti tietoja missä: kerrotaan
^suurista mielenosoituksista ja niihin osallistuneidenkansa-
-ilaisteni ampumisesta^ sekä maan talousaseman -huqnonemi-
^^sesta, syvällekäyvästä rahanarvon alenemisesta ja valtioval-
^an^riipptt^^isuusstihtelsta ulkomaihin iiähden.K^jklätäma^^
'Otf?'pihna31isenam6rkkinä Rheen poliittisen aseman^
^TOattomyydesta. „^
!^ . Ottakaamme esimerkiksi STT:n Seoulista toukok?-5 pnä
llähettämäuutistieto, missä kerrottiin: "Kymmenkunbiiihmis-£
rtä •'sai surmansa ja useat muut vammoja E
^kaupungissa Seoulisääflauantaina poliisin avatessa tulen pre-
*sidenttiSyngman Rheen virka-asunnon ulkopuolelle, kerään-Äjiaieitä
mielenosoittajajoukkoja vastaan. Tulitukseen r
ftiin Ji;; 400 mielenosoittajan yrittäessä rynnätä rakennuksen
'lisälle. Nämä tunkeilijat kuuluivat alkujaan niiden 5,000
r^oukkoon, jotka ^saattoivat äkkinäisesti 'kuollutta' opposition
johtaja Shinickyä häiitaan. Ryhmä erosi myöhemmin hauta­jaissaattueesta
ja huutaen 'alas SyngmanRhee ja hänen valta-ykautensa'
hyökkäsi jpresidentin asunnon läheisyydessä sijait-
.^evaa poliisiasemaa vastaan . . ."
f. Syngman Rheeii taloudellinen valta lepää yhdysvaltalai-
>^sen ravustuksen varassa, 'k poliittinen asemansa
4epää yhdysvaltalaisten pistinten varassa. Mutta kaikki mer-
!kitviittaavat:siiheflV että yhdysvaltalainen "avustus" painaa
j(pEtelä-Kore^ syvemmälle taloudellisen perikadon
! ^tielle. Näin selitti esirai Chicago Daily News Syngman Rheen
;"ihantolaa":
" . . . Yhdysvallat kaataff\vuosittain noin 1,000 miljoonaa
::dollarlaSeouliin j a siitä summasta menee noin 300 miljoonaa
.taloudelliseen avustukseen." ' '
' "Ja niin kauan kuin Korea yrittää pitää Kiinan jälkeen
'Suurinta armeijaa'^A,äsiassai Setä Samin ^täytyy jatkaa tätä
avustusohjelmaa." .... «
s Tällainen on siis tilanne; Yhdysvaltain kolmesta avus-
, i^tusdoUarista menee yli kaksi dollaria "Aasian toiseksi suurim-
^manfV armeijan ylläpitoon ja tätä menoa jatkuu niin kauan,
' kuin tätö
v^tenkin tiedetään, että Syngman Rhee ylläpitää tätä. ylötöntä
^sotakoneistoa vain niin kauan kuin hän saa Yhdysvaltain apua
rja Yhdysvaltain suostumuksen siihen!
tv .Niinpä Yhdysvaltain avustustoiminnan sikäläinen johtaja
!,CiT^]erWood on lausunut e p ä i l j^
^omavaraiselle pohjalle lähituJevaisuudessa" —• eli mitä enemi
?:niän Syiigman Rhee saa Yhdysvaltain "apua"^ siten vähem-
|mamy on Etelä-Ko^ mahdollisuus päästä omavaraiselle
Iptj^jäUe."? Sotavarustelu köyhdyttää ja horjuttaa:'rikkaim-
Imankin maan talouselämää. Näin on myös tapahtunut .Etelä-l
l ^ e a s s a - ; , M r , Wopdin selostuksen.mukaan E t ^ H ^ r e a fiO^,. horjuukin jo Syngman Rheen valtaistuimen alla.
V Amerikkalainen propaganda on
Jo nsean: vdoden ajan pompon-nut
Ja vaatlnnt myyitiä Neuvosto-
Uiton teknillisesta JäikeenJäänel-
• syydestä. Nenvostolaldsta Uedie-miehistä
Ja Insinddtelstä se on
: yUolkalsesU puhunut i ihmisinä,
Jotka ovat kykeneo^ttömlä Itse-
'nälseen loomlstyöhdn., Neuvosto-toknlifcan
edtetyMfdtelten seUtta-mlsekslr
Joista:ei käynyt enää vai-kenemlneD,
käytettiin i i versiota
. f o l i ^ syntyi kotconafaien kirjälif.
• satimen liaarä "iaaJebta kauniista
, vakölUjattarlsta", Jotka fcaoslk-
! kaista : käsllatikalstaan varustivat
NiBUVöstoUlton kaikin läntishi sa-
, latauksin aina jonlavanuk-
; kaasta vetypom'nllnv'vaImlstaml-
8dI; teknillisiin' hletionkslln 8aak<^
ka.' ' • ' *
' Nyt alkaa sama'amerikkalainen '
lehdistö nauraa tällaisille bnle^
vardUntuUle. Jolta vilJelUtai Ihnei-
. sen menestykselliseati kylmän so­dan
haippupalvlnä.
riuhtlkuun 14* priä sisälsi "New
York Herald Trlbune" Stewart Also-pin
artikkelin, jolla oli otsikko " E l
mitään kauniita, .vaaleita vakoUiJat-tarla".
Tämä olivJonkinlainen sielun­messu
niille taruille; Joita Jo|ia artik­kelin
tekijä itse aikoinaan ruhsaskä-tisesti
levitteli.
Nyt AIsop ei enää epäile Neuvosto-lUton
teknillistä edistystä. Hän päin­vastoin
tunnustaa, että neuvostoliit­tolaiset
ovat monella alalla päässeet
tekniikan kärkeen.
Haonosii kätketyllä hämmäs­tyksellä
kertoo 'tämä tunnettu
kirjoittaja reakttotebnllkkaa kos-kovista
nntisista,: Joihin amerik­kalaiset
asiantontijat ovat pereh­tyneet
— neuvostolaisesta lento­koneiden
kaasntörbilnimoottorei-ta
koskevasta oppikirjasta. Jota
"voi vapaasti.ostaa mistä hyvänsä
teknUllstäkirJanistintta myyvästä
kirjakaupasta Mbätovassa". Näitä
Uetoja. lisää Alsöp. pidettäisUn
1J§A:ssa "mitä suiirimplna salal-snuksina".
VMyytti siitö. että he (neuvostolUt-tolaiset)
ovat saaneet kaiken: tämän
vakoilljoittensa väUtyksellä, Jota seu­raa
mysrttl neuvostoliittolaisten taka­pajuisuudesta,
ei pidä ^ tässä tapauk­sessa
paikkaansa ; Neuvostovakoili-
Jat eivät voineet varastaa meUta näitä
ideoita siitä yksinkertaisesta syystä,
että meillä ei oUut niitä."
Aivan kuin anäcdoottina amerik­kalaisesta
salaisuusm'aniasta kertoo
Alsopmyös siitä: seosatiosta. Joka ai­heutui,
kun Avlatlon Week-Iehti Jul­kaisi
viime vuonna kuvia niistä neu­vostoliittolaisista
pommikoneista.^ jot­ka
lensivät yli Moskovan.
"Näiden valokuvien Julkaisemliiäi",
sanoo Alsop, ''aiheutti kauhua Penta­gonissa
Ja lehden päätoimittaja jou­tui
ilmoittamaan; mistä hän sai, tätä
•huippusalaista alnehlstoa'.*' \ ''l
Osoittautui, että leh^i oli saanut
valokuvat neuvostoliittojiaises'ta Iciiya-toimlstosta,
Joica- "oli tarjonnut .'sUle'
(Avlatlon,yreeklil?) ,nlln palJon'TWe-H
nojalnivla kuin se "saattoi'käyttfitf^ä;'
myös filmejä sellaisteh koneldei) len­nosta."
' '
. Alsop. tekee sanojensa yhteenvedon
Ja lausuu huolestuneena, että Ameri-:
kassa ."el mikään kansallinen mj^ttl
koe valkeampaa kuolemaa kuin
myytti Neuvostoliiton teknillisestä
takapajuisuudesta^^sekäisiitäv että^NIi
kykenisi vain . orjallisesti kopioiman
kaikkea sitä, mitä lännessä on' Jo
tehty."
• • •
Maailman suurin öljymonopoli,
amerikkalainen Standard Oil Coin-pany-
of New Jersey, on Ilmoittanut,;
että sen nettovoitto kohosi 1955 709
milj. dollarUn eli 21 pros. edelliseen'
ivurfteen verraten; Tehdessään osak­keenomistajille
selkoa kuluneen vuo-:
den toiminnasta mainitsi yhtiön hai-;
llntoneuvoston puheenjohtaja M.;
Rathbone. että kulunut vuosi oli pa-i
ras yhtiön historiassa. Voittojen suu­ruuden
suhteen on Rockefeller-yhty-mää
mahtavampi enää monopoliyhty--
mä ja. varustelumammutti General;
Motors. <
dljykonseniln voitot eivät suinkaan
ole paisuneet näin valtavaksi USA:ssa
tehtyjen afäärien seurauksena, vaan
siksi, että on imetty työvoimaa muissa
maissa. Konserni saa % voitoistaan
ulkomailla sijaitsevista haaralilkkeis-tään,
Latinalaisesta Amerikasta, Ca-nadasta
Ja Lähi-Idästä. Oljynjakelii
Yhdysvaltein ulkopuolena tuottaa
vuosltteln 400 pros. volttoa^djbiieiiiile^
pääomalle.
iNämä voitot. Jotka ovat seurausta
Standard Oilin monivuotisesta paisu­misesta,
käytetään siten, että konserni
voi yhä enemmän timkeutua muiden
maiden talouselämään: 1956 se aikoo
sijoittaa 725 mllj. dollaria USA:n u l ­kopuolelle.
Nämä numerot todistavat oikeaksi
vanhan teesin: voittoja laajentumisen
Ja I laajentumista voittojen vuoksi; ;
lyijyn» sinkin J a hopean hinnat oli­vat
paljon korkeammalla viime
vuonna: Lyijyn hinta kohosi sen­tillä'paunalta
viime vuonna^ "Ny­kyinen-
lunta Canadassa. qn'}5 %
senttiä' paunalta, joka sunima on 3
hi senttiä korkeampi kuin kaksi
vuotta sitten. Sinkin hinta kohosi
1 sentillä paunalta v. 1955 jä
CnifSP'tiiotti enemmän sinkkiä Vli^^
me vuonna kilin minääh ivionna ai-
Icaisemmassa historiassaan. Nykyi­nen
hinta on. 13 senttiä paunalta,
eU 3 % senttiä lisää^^den yuo^
den kuluessa. Hopean hinta kohosi
5 sentillä unssilta nllen yli 90 sent­tiä:
Korkeammat hinnat merkitsi­vät
sitä, että yhtiö sai noin $10 mil­joonaa
enemmän samasta metalli-määrästä
kuin se olisi saanut vuon­na
1954. Se nauttii yhä edulli-
.semmasta markkinatUanteesta.
J A ENEMMÄN MYYTY
Mutta tämän lisäksi yhtiön tulot
lisääntyivät yhä suurempien myyn­tien
johdosta. Yhtiö sai kaupaksi
enemmän' metalleja, lannokkeita;
ja kemikaaleja kuin vuonna 1954.
Sen lisäksi niitä tuotettiinkin^enem-män.:
Erikoisestikin sinkkituotan^
to lisääntyi 29'prosentiUa, 147,776
tonnista v. 1954 199,910 tonniin v:
1955.
ENEMMSN TUOTANTOA
VÄHEMMÄLLÄ TYÖVOIMALLA ;
Tuotannon lisääntyminen johtui
pääasiallisesti kohonneesta työn
tuottavaisuudesta. Tämä oli i l ­meistä
erikoisestikin kaivos-, murs­kaamo^'
j a ysulattodepartmenteissä.
Yhtiön numeroiden mukaisesti Sul­livanin,'
kaivoksella 1^075 työläisen
tuotanto oli 2,681,635 tonnia mal­mia
v.; 1954 —; keskimäärin 2,495
tonnia .työläistä kohden vuoden ku­luessa.
;.V; .1955 tuotanto oli 2 836^
577 tonnia 1,015 työläisten työstä eli
keskimäärin 2,795 työläistä kohden.
Kaivoksessa tuotettiin enemmän
malmia ^vähemmällä työvoimalla,ja
jokaista työläistä kohden tulos oli'
30O tonnia vuodessa suurempi.
:Samoin Trailissa sijaitsevassa, su-;
lattimossa. ali vähemmäii työvoimaa,
vaikka tuotanto lisääntyi. Muissa de-partmenteissa
tuotanto työläistä
kohden- oli jokseenkin sama; v. 1955
kuin'V.' 1954. Kokonaistuotanto CM
^SC,:n . tuotantolaitoksissa oli huo-
^m1ättäWsti' suuremrpi V ! ^ i n
oli neljä ja viisi vuotta sitten.
Samanaikaisesti työläiset saivat
osakseen pienemmän osan tuotan-;
nosta,:; k u i n h e saivat .aikaisemmin;
CMSCirii niinkuin lNCO:kin julkai­semat
numerot osoittavat täniän sel­västi.
Jos tarkastamme CMSCvi
myyntejä vuodelle 1955 ja jaamme
sen Vuodessa tehdyillä työvuoroilla
niih keskinkertaiseksi työvuoron
tuotannon arvoksi tuUsi $90. : Tämä
on jokaisen työläisen keskinkertai­nen
'työvuorollaan' tuottamien: me-'
tallien, kemikaalien .ja^ lannokkei-den
arvo. Se edustaa tuotantopro­sessissa
käytettyjen raaka-aineiden-ja
koneiston, työläisille maksettu­jen
palkkojen ja muiden etuisuuk­sien
sekä yhtiön saamien voittoj en
yhteistä arvoa.
ARVO TYÖLÄISEN
TYÖVUOROA KOHDEN
' On vähennettävä tuotannossa
käytettyjen raaka-aineiden'ja tuo­tantovälineiden
käytetty arvo en-nenkun
saamme tulokseksi työläis­ten
työllään tuotteisiin tuottama
tuotettujen tuotteiden muodossa.
Nämä tuotteet luonnollisestikin
kuuluvat yhtiölle; joka: vuorostaan
myi niitä. Täten jokaisen työläisen
suorittaman työvuoron arvo oli. $54
jonka CMSC sai myymällä työläis-tensä
tuottamista tuotteista.
PUOLUEELLISTA JAKOA •
Tämän kirjoituksen yhteydessä
julkaistusta taulukosta näemme
kuinka mainittu $54 jakautui. Siinä
osoitetaan, että vaikka jokaisen työ-'
vuoron arvo oli $54, niin se makr
soi yhtiölle vain $17.85 palkkoina
ja muina etuisuuksina. > .
Täten CMSC maksoi työläisilleen
vain yhden kolmanneksen siitä mitä
se sai työläisten työvuoron arvona.^
CMSC:n työläiset saivat osakseen
vain yhden /^kolmanneksen siitä ar­vosta
mitä he tuottivat. Yhtiö vei
58% tuotetuista arvoista voittona,
9% mennen muihin tuotantokustan­nuksiin^
mihin lukeutuvat korkeim­pien
virkailijain korkeat palkat ku­ten
myöskin myyntipalkkiot ja toi­mistonjohtajien
yms. kulut.
VOITOT LISÄÄNTYIVÄT 12-
KERTAISESTI PALKKOIHIN
VERRATTUNA
Vaatiessaan palkan- ym. etujen 11-
säyksw CMSC:n työläiset vaativat
vain kohtuullista osaansa tuottamas­taan
lisääntyvästä 'tuotannosta, mi­hin
heillä on kaikki oikeudet.
Toisekst taulukossa osoitetaan, et­tä
yhtiö sai jokaisen työläisen työ­vuoroa
kohden $8.50 enemmän kuin
V. 1954. Se johtui lisääntyneistä
metallien hinnoista ja työn tuotta-vaisuuden
kohoamisesta. Mutta
palkat ja muut työläisten saamat
Toiiiitt^ viljan
aHfuipiiksiis» d
iniuläsia
ottava. Kauppaministeri Howe
sanoi:viime' viikon lopussa alabxuh
oeessa,. että tulevana satovuonna^;
, joka' a l l ^ «nsi dokuun 1. päivä'
i nä, tullaan maksamaan toimitetus­ta
yUjasta sama, alkumaksu Jsain
viimeisenä seitsemänä' ^ vuonna ; on,
maksettu. - '--
S a n ^ a .hän sanoi, että lännen'
vehnäntiiottajat tulevat' ' ^ n i a a ii
^tietää kiiluyan kuukauden puolivär
Iissä ^seiiär^ehnän; lopullisesta mak­susta,
j d k i tömitettiin 1 9 5 4 r ^ - s ai
tovnöhda," joka päättyi viime liei-'
nakuun -31'. pnä.
- Howe
alueiden*^.- elevaattoreista '''sellaista'
vehnää; joka vastaa, nykyistä ky­syntää,
vaikkapa: tällainen {aiheut­taisi
.-epätasaista kuljetusta eräiltä
alueHfa' preerioilla.
. Hän ilmoitti,' että n:o 1 Northern
vehnästämaksetaan $1.40 husheliK
ta, n:o CW-kaurasta 65 senttiä
bushelilta ja n:o 3 CW-ohrasta 96
sentt:ä biishelilta toimitettuna Jär-vienpäähän.
SITA
JA
HUOLCSTUNUl
— Viime vitosien aik
menettänyt terveyteni 3»i
fcia.
— Mistä sitten olet oUi
tanut?
— Terveyteni menetti
\ . VÄ^TEJLLEN,
1 Et ole vaimoa fcanss
vaikka;vihkiäisistänne nn
ainakin' i)uoli'-vuotta. Mist
tuu?
, —. Anoppini on sanoi
meidänv:>pltäär tutustua;. 1
vähitellen. ,
etuisuudet lisääntyivät väin 50 sen­tillä
työvuoroa kohdeuj joten yhtiön
voitonlisäys - työvuoroa kohden l i -
3aantyi^;Ua: Täten yhtiön voitot l i ­sääntyivät
. 12kertaisesti työläisten
'osuuden' lisääntymiseen verrattuna.
TYÖLLISEN TYÖVUORON
ARVO CittSC-YHTIÖLLÄ
Työvuoron arvo $47.50
Työläisten, palkka 13.60
Muut'etuisuudet 3.75
Yhteensä palkat'
ja etuisuiijdet , 17.35
Muut^toiäanto-kustäniiilsket
4.50
Yhtiön' voito 25.65
Hl
Tässä: eräänä päivänä ^hi
sa liehui ; Englannin ;vpar
f a l o n h u i p u l l a paitPÄIiäi
naisten mustia nylonE i l u
ja Lontoon poliisi leikki ]
oloa parin nuorukainen kai
ka olivat päättäneeti.'että
elävöittää kaupungin talvia:
• Pojat toinen 2D-,i{>in
tias, soutivat' pitkin' Than
vähän jälkeehvpuolenyöiir,
siyät itelineilläyympäröidyn
kellotornin'huipulle
donpäähänr320 jalkaa kbi-I
nin^ huippuun ja kiinnittiv:
maisen, lippunsa.. .
PassipoUisi^ huoma» ^poja;
laskeutuessa alas: valiaiisiun
taulun kohdalla ja lähti ;
1955 takaa heitä. Seitsemän : pc
$54.00 j nua tuli Scotland Yardista j
14.00} heittäjien avulla saatiin pc
3.85 teeseen: Heitä kuulusteltiir
sen tuntia ja laskettiin ser
17.85- vapaaksi.
"Se oli huvittavaa. Minä i
4.50 tin siitä perinpohjin", sano;
31.65 i pojista.
.y «»Mi.-
CNovoJe Vremja);
-r- Joistakin maahan pudonneista
meteoreista, erikoisestikin Arizo­nan
valtiossa Yhdysvalloissa, r oh
löydetty pieniä timantteja. ,
saanut militaristisen ohjelmansa "palkMoksi" inflaation eli
rahan arvon alenemisen, mikä jatkuu edelleen. Hän sanoo;
että vuoden 1945 jälkeen ovat tavarain hinnat Etelä-Koreassa
kohonneet 1,200rkertaisesti! Toisin sanoin, esine, mikä yksii
toista vuotta sitten maksoi $1, maksaa nyt $1,200! Ja tämä
suunta jatkuu edelleen hyvin peloittavassä vauhdissa sillä
vuoden 1953:n jälkeen ovat hinnat kohonneet yli kaksinker­taisesti.
; Maan taloudellisten; kuluttajana on Syrig--
man Rheen suuri armeija. Etelä-Koreassa sanotaan nyt ole­van
21 divisionaa käsittävä armeija, mikä kuluttaa yli kol­manneksen
Etelä-Korean kaikista kansallistuloista!
. Tää korutonf on kertomaa siitä, mihin "avustettavsui"
maan militarisointiin .perustuva ulkomainen apu vie " a v ^ i
tettayan" maan. ' ^
Ei siis ole lainkaan ihme, vaikka poliittinen maaperä
Automatisointi on käynnissä myös Toronton ratapihalla, missä CPRrn vaunuja pestään $£
maksaneiden — Yhdysvalloissa valmistettujen koneiden avMla. f
voidaan pestä näiden noin 140 jalan rnittaistenpesulaitteicien^^^^^
loista paaiamalla ja ainoastaan kahden 4tuehen voimalla Ti?yu
junaa kohti. Kuvassa näkyvän virtaviivaisen nikkelipäällysteisen matkustajavaunun yli
arvo.y.;1955 työläisten osuus tässä! pesua v i ^
suhteessa oU $54 työläistä ja työ- » -i—- . x _i , . . . . , .»^ XT-vuoroa
kohden. Toisin sanoen, jo­kainen
CMSC:n työläinen tuotti
työvuorollaan V. 1955 uusia arvoja
tiliä. Jos junassa on viisi tällaista u^udenaikäista vaunua, sen pesuhinnaksi tulee $1.65. Ni
automaattisesti toiinhäenpesuvälineiden avulla voidaan tavallinen^v
minuutissa veturin vetäessä jatkuvasti junaa ensin -kastelupaikalta^^ h
virutus- eli suihkupaikalle. Näiden pesulaittei i en a^
o/lii PÄIVÄN PAKINA
"Suunta ffluutfumassa lainvastaiseksi"
^ kaikista muista - seikoista huoli­matta'
on kuitenkin tunnustettava,
että Dorothy Thompson on paki-nbitslj^,
joka tietää hyvin läheisesti
mistä' kenkä kulloinkin puristaa
Wall Streetin rahamiespiireissä.
Viikon lopulla Dorothy-tyttö i l ­maisi
syvällisen huolensa siitä —
että vissit onnettomat ihmiset ovat
menossa takaisin kotiin. Puhuen
n.s. "kodittomien" ja "pakolaisten"
kohtalosta; Dorothy jouti viikon lor
pulla tunnustamaan, -että "suunta
on muuttumassa päinvastaiseksi"—;
tuhannet kodittomat päättävät pa­lata
takaisin kotiin.
Kas näin kirjoitti tämä Wall
Streetin lempityttö: ,
"Länsi on ehkä i pahimmin' epä­onnistunut
ekotien j a mahdollisuuk-;
sien hankkimisessa niille yksilöille,
jotka valitsivat vapauden.
"Miljoonia on kulutettu; rauta­esiripun
yU .kohdistettuun: .propar
gandaan. m i ^ on ylistetty elämää
vapaassa maailmassa. Tuhannet
kommunistien käsien ulottuman u l ­kopuolella
olleista ihmisistä on päätr
tänyt jäädä sinne, missä ovat- tai
parempaa ' elähiää toivoneet^ ovat
paenneet hengensS /uhalla'länteen.
^flSten käytännössä osoitettu län­nen
vetovoima on ollut suurenavpro-pagandavalttina..
Mutta tässä on
.aina ollut se varmuus^ että tämä etu
räjähtää vasten lännen kasvoja, jos
ne, jotka täten valitsivat länneui
eivät löydäkään itselleen humaani-sesti
siedettävää olosuhdetta, vaan
päättävät pettyneinä palata takai­sin.
. Propagandan tehokkuus on
teoissa- eikä. sanoissa Sodan;
päättymisestä alkaen tähän päir
vään saa^a on -tuhansia antikom-mtmisleja
virunut 'kämpillä, löytäen
vain aika^joltaista työtä. . . Nyt,
jolloin kommunistimaissa puhalte­lee
uudet'tuulet; kommunistivaltiot
ovat aloittaneet järjestelmällisen
kampanjan: -'Tulkaa kotiin — kaik­ki
on unhoitettu . . . Täten on
suunta muuttumassa päinvastaisek­s
i ."
Eikä Dorothy-tyttö ole surussaan
yksinään.Päivää ennen Dorothyn,
pakinaa; tarkemmin sanoen toukok.
9 pnä; kirjoitti New York Timesin
kirjeenvaihtaja Arthur J . Olsen.
Landshutista, Pajarista mm: seuraa­vaa:
i
"Neuvostoarmeijan karkuri Sacha
Likhonovich, joka.taisteli anti-kom­munistisen'
Vlasovin' armeijassa: toi^
sessa maailmansodassa, jia on pa­koillut
neuvosto-oikeutta 12 vuotta,
on nyt menossa kotiin. .
". . . Lilcbonovich yksi Itä-Euroo-pan
220,00; pakolaisesta, jotka ovat
viettäneet .ji 11: •; vuotta päämäärättö­mässä
maanpakolaisuudessa Länsi-!
Saksassa. Lisääntyvä määrä heistä
on unhoittamassa vihamielisyyten­sä
kommunismia kohtaan j a palaa-^^
vat kotiin Likhonovichin lailla. >.
"Likhonovich omaksuu samanlai­sen
ajatuskannan kuin ne 330 muuta
pakolaista, jotka lähtivät viime
vuonna kotiin Länsi-Saksasta . \^ . " i
Tällainen on siis se "suunnan
näuutds" mistä ;^orothy puhuu —
j a mikä tulee epäilemättä saamaan
yhä laajemman joukkoluonteen, Tä­mä
Umenj.jnuun muassa niistä hys­teerisistä
J^usu^pista l,mit^ on
esim. Yhdysvaltain'.vn^nojmaiste^^
toimesta annettu, Jcotiinvraikovien
suunnitelmien tötet;^imisen' ' vai­keuttamiseksi.
' i '
Mutta mitä sitten sanovat esimer­kiksi
Neuvostoliiton yleisen amnes-tian-
pejrusteellajo> kotiutuneet: ko^
dittomat:
: : Arkady Betishvili-nxminen henki­lö
lausuu: "Minä olin Saksan pro­pagandan
yk^i uhri. , Sairaana ja
nälkäisena minä olin pakoitettul^'
väksymääu'erään piatsinpseerin tar-jöiiksenjv^
hdyin työhön ;;Zeppelin'
vakoilujärjestön V hyväksi. - Siten
fuU minustaVmaanpetturi." "Mutta
Berishvili teki parannuksen, käytti
hyväkseen Neuvostoliiton anteek^r,
antolup^nsta j a palasi kotiin^. Sen
jälkera bän^on.täydeiitänyt-köulnnr
käynthisäi on nyt arkkitehti j a Inen^
noi ylfopistoss;^ " ^' , ~ /
l^udmilla Potapova;ja 'hänei
hensä olivat Saksassa rahatto
mutta .saavat nyt eläkettä. Ii
novat; "kuljeksineensa; monta
ta Länsi-Saksassa". . Äskettäi
päättivät palata kotiin. He
. vätmiehen kotikaupunkiin Oi
Miehen iän perusteella hän r
^^hetinuten saamaan eläkettä ja
• Pötäpova rupeaa myös saamaai
kettä.: Hän sanoo: "Kukaan t
• meitä tuominnut. Kukaan e;
. moittinut meitärmenneisyydest
Nadya Grigorieva joutui s
laisten vangiksi 15 ikäisenä ja
kenteli heidän ^palvelijattarei
"Minä toimin monen herran pa
jättarena.;Marientahlissa. ja Ii
dorfissä^ hän^ kertoo;' {Lopulta
kin palasi monenlaisten peli
vallassa kotiin. Vaikka hänen
sa' taisieli Punaisessa' armeij
hänen äitinsä jäi fatsien miei
mään Harkoviin. Kotiin p ^
tyttö sai vfaUomata; että hänen
hempansa odottivat häntä. "I
ki avustivat minua"^> sanoo hän.
Yllämainitut kuvaukset kotii
lanneiden mielialoista on oteltu
nada—Neuvostoliitto -yhdistyi
julkaisusta "News-Facls".
Kmkkitamä viittaa siihen —
epäkiitollista hommaa kuin en
taminen yleensä onkin — '
^suunta'' on jo todellisuudessa k
tynyt _ Tästä lähtien tulee ro
'jnääi^^paljon enemmän ihmisiä:,
kaisin kotiin", t u i n niitä Jnlee
kolaisina "vapaaseen maailma:
- ' , •, iQns3koi£
iiiSliiiiiilÄ