Vapaus, April 19, 1955

              Sivu 2 TiistaJna, huhtikuun J9 p.—Tuesday, April 19,1955
l i i i i P i i l i i l l
Smctf xror, 9, mi, Mbovaea
mm 6 L W,fliidtnii3r* Opi, Cisi4B.
3E.fiakiL BattorW>«JttPd umxm
»Oäxm: BoM 49.8adtn0y<* OnUrlo. Atfrartiimi >»tw «sm» «RpucMos*
OILATOBDIICAT;
«MtnfvSotoift: s fk, tjoo e idt «JO
AfrScan-Aasian maiden l^>|if€»:eni>8i
/r.7fiandungiss3, Tndonesiassa kokoontui eilen; huhtikuun 18 päi'
väjEö Afrikan-Aasian maiden koriferenssi, missä'on: «dustetiunalcaik'
kiaan 29 «naata — ja yli toinen puoli koko ibmiskunnab'määrästä. ,'
•" yksistään tältä p(>hjalta"katsoen <^n selvää, ft^a Bandungin koij-fenenssj
on ^rkeä ja^Jk^
ei c^e koskaan aikaisenimin ollut. r,
''->'Merkillepantav9a myös on^ että Bandungtn konferenssi on elävä
esimerkki erilaisten ^^yhteiskuntamuotojen VaulialKsen rinnakkaiselon
mahdollisuuksbta/sillä tähah' Afrikan^Aasiah maiden konferenssiin'
osallistuvien maiden joukossa on yhteiskunnallisesti hiin s^^^
gsistäan<»oavia maita kuin esimerkiksi vankasti sosialismin tiellä ole-
•yat Kiina Ja Korean Kansantasavalta, Yhdysvaltain yliherruudessa
oleva Fih*ppL'nit, Britanniaa kuunteleva Egypti, vasta itsenäistynyt
Intia jne.
Mutta tärkein seikka Uenee sittenkin tämä: "TaJfapajuiset"
^(riJian ja Aasian maat, jotka ovat näihin päivHn asti olleet ^-edisty-nej^
n" imperialististen maiden määräysvaHassa, kokoontuvat yhtei­seen
neuvonpitoon tehdäkseen itsenäisiä suunnitelmia, ei vain itseään,
vaan koko maailmaa koskevissa asioissa. Kiinan Kansantasavallan
jolitajan lausunto,— ''Kiinan häväistyksen päivät ovat menneet" on
nopeassa tempossa saavuttamassa koko Afrikkaa ja Aasiaa käsittä-via"
tn»ttasuhteen! ^
2SM V^^}^ eräitten länsivaltojen, varsinkin Yhdysvaltain toimesta
^ahtaudutaan kielteisesti ja suorastaan vihamielisestikin Bandungin
toenferenssiin, nim me voimme olla etukäteen vakuuttuneita siitä, että
JQ^kan-Aasian maiden konferenssilla tulee olemaan kauaskantoinen
•llSS&utus, ei vain Kauko-Idän, vaan koko ihmiskunnan kehitykseen.
1^ Me emme luonnollisestikaan tiedä inistä seikoista Bandungin
s|@ferenssissa päästään yksnnielisyyteen. Mutta me saamme olla
vakuuttuneita siitä, että vaikka isiellä voitaisiin jotenkin lietsoa eri­puraisuutta
visseissä asioissa, niin pääkysymyksissä Af rikan-Aasian
kansat tulevat muodostamaan lujan yhteisrijitaman edistyksen ja rau-lua
;puolesta. Jos Afrikan-.^sian maiden konferenssi asettuu kan-qsQl^
amaan rauhallisen rinnakkaiselon periaatetta,^ n
että yJi toinen puoli icoko ihmiskunnasta julistaa tämän konfe-ijnis^
on ratkaistava rau­hallisin
keinoin'neuvottelupöydän ääressä! Mistä löytyy sitten sellai­nen
taantumusmah ti, mikä voi toimia vastoin ihmiskunnan enemmis-toojbhtoa?
Jos Afrikan-Aasian maiden konferenssi julistaa, kute
mahdollista, että millään maalla ei ole moraalista eikä laillista oikeutta
likaantua minkään toisen maan sisäisiin asioihin, niin mistä löytyy
^loin sei t^antunlusihahti jmikä voisi? sanoa, ettei Kiinan IKänsantaia-välta
^ ä vapauttaa rannikkosaariaan ja muita alueitaan? Jbs ATri-
Inn-Aasian. maiden konferenssi julistaa, että kaikilla kansoilla on
ii^eus päättää«roiij^ta'asiofstaan,» niin mistä'siiten'Jjiytyy^sejtaä^tu-
^usmahti joka voi sanoa, että siirtomaita on edelleen pidettävä uiko-
^isfefi'^^^^ jd'sbVrort'älai4uudessd?JIUMMI, - . .».n-» > » . n u ' ' i .M
f? Kuten sanottu, me emme tiedä mitä päätöksiä ja suunnitelmia
Afrikan-Aasiaii maiden kojfrere^^
että ^ tämä ihmiskunnan enennmislöä > edustava-^ ainutlaattorieht, kohfe-renssi
on historiallisesti kauaskantoinen ja erittäin .tärkeä merkki­tapaus.
''
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Tecmo Kontola Wahn;sipita^&a j
lÄjrttää tk:n 20. pnä CO vuotta. 1
Wriö Svxamtia Port Arthurtetaj
täyttää lauantaina, fca 23. pnä «0;
vuotta.
Yhdjanme fiukulalsten Ja tutta
vien onnentoivotuksiin.
Ensiannih laajat piirit
vastustavat atomisotaa
YLEISÖN
KifiJEi
, Kiq. B. Nifc
XontooJalsen "Tlie Sunday DIs-patch"
lehden idlipksnaattlnen bavain'
noltälja Jo tamm&uun d poä kirjoitti,
että. ^'Englanti suunnittelee atomi-
.ParlamentinTaboainaiinen jasen Ha- Jännlttyneisj-yden llevenlänil.^en sel-rold
Davis tuomitsi hiljattain pubees- i vä tie. Englannin parlamentin l a -
saan Broughtonissa labouristiaen puo- bourististen jäsenten ryhmÄ cn' esjt-lueen
oilteistojohdon menettelyn siitä,
että se-kannattaa atomiaseen tuotan­non
suunxxltelmia. Labouristlsen
tänjt parlamentille päätOsehdotui-j
sen. jossa tervehditään tätä julistusta, |
gOOAN.SUHKEISTA
SEUBAABfUKSISTA
Kun ei die 'puheista eikä kirjoituk­sista
kenellekään yaätuussa, voi puhua
ja kirjoittaa mitä mieleen tulee.
Niinsanottua "talvisodan" muisto­päivää
vietettiin täällä TImmlnsissa.
Vapaa Sanasta sai lukea tätä tilai
£uutta mainostaneen kirjoituksen,
missä keholtettlln menemään mainit­tuun
juhlaan. Kirjoitus oli ilmeisesti
Jonkun sotaintoilijan tuote, £k>ta-puhujaksl
voi nimittää toista puhu­jaa.
Siitä sodasta on saatu jo lukea usei­ta
selostuksia. Sota tuottaa yleisesti
Väin kurjuutta, vaikka Jotkut yksDöt
.siltä hyötynevätkin. Suomalainen
Suomi, mikä ei kaiketi ole "puolueelli­nen",
selitti V, 1951: Jollei loukattaisi
joidenkin kanitanainssten kuudennen-luokan
etuja on alkeellisemmatJsin oi-,
keusnäkökohdat syrjäytetty ja tulok­sena
indekslpuoslcarolnnlsta Ja poh­jattomasta
tukipalkkioihin myönnet­tyjen
«varojen tuhJauksesta on ollut
vain. se, että saamme hävetä olla se
maailman maa — Jossa rahanarvo,
vuonna 1950 järkkyi eniten — sa­malla
olemme se maa, jossa välittö­mät
verot ovat korkeimmat Tuo Suo-malaiion
Suomen kirjoitus on väli­tön
todistus sl^tä mitä sota tuo kan­salle'
Mutta sotaintoilijat yrittävät
uskottaa, että sodasta saataisiin jota­kin
parempaakin. —Malnarl, Tlm-mlns.
. - . en puo-{Tyydytykseljä on Englannissa, otetjtu].
ponuxUttaJain uusien hy&ckäysyhdia-1 lueen. sanoi Davis on vaadittava hai- 1 va.V;a an myöskin Maailman Rauhan- 1
telmien muodostamista". Ja hiukan j htukselta, että se kieltäyt>'y vctypom-yll
kuukauden kuluttua tuli ilmi pai- | min tuatannöa'a ja suostuu neuvotte-
I Jon laajempi 5£uva siitä, mitä White- j luihin Venäjän kanssa,
i Kallilla suunniteBaan, Helmikuun 17 ! Kokouksessa, jonica labouristlsen
I pnä- Lontoossa Julkaistun virallinen "The Tribuhe" viiKcölehden toimitus
"Valkoinen kWa" Englannin sotame- järjesti hiljattain tunnuksin "Aloitet-nolsta
varaJnhoitovuorina 1955— 1956, i tava heti neuvottelut Venäjän kans­Joka
odeUyttää Jo ilmankin suunnat­sa",
Aneurin Bsvan sanoi, että äsels-toman
suurten sotamenojen uuden tautumiseii tyrkyttäminen väkiväl^
Rakentavien ypiinie«i kojc^j^;
Seitsemän unssia
riittää maailman
mP^M fuhoon
i YK:n terveysjärjestön entinen joh­taja
tri BrockChlsholm, joka elää
nykyään ^ slvuiuii vetäytyneenä Van­couverin,
saarella, on todennut Ro­nald
: Hambletonille antamassaan
haastattelussa,, että vetypommivaa-rän
lisäksi on maailman tiurvallisuus
vaarassa myöskin n.s. bioloogisten so-ta-
asclden, myrkkyjen ja kaasujen
Johdosta^ Kaiken lisäksi el .näiden
bioloogisten-spta-aseiden valmistami­•
, . ' . • , s—ee•n— tä^ rvita n•ii—n v altav—ia p« ääomi"a Ja
: i Kuten synnyinmaamme asioita seuraavat lehtemme lukijat tie- f laitoksia.kuin on asianlaita atomi- ja
tävät astui kymmenen vuotta sitten Suomen tasavallan eduskuntaan
kansan ja valtion hyväksi toimivien kaikkien rakentavien ja isän­maallisten
voimien kokooja^ Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
valtiopäiväryhmä.
.1 Tämän historiallisen merkkipäivän kunniaksi julkaisemme SKD
X:n äänenkannattajan, Helsingissä ilmestyvän Vapaa Sanan toimi-
^uskirjoituksen huhtikuun viidenneltä päivältä. Mainitussa kirjoi­tuksessa
sanotaan po. asiasta seuraavaa:
:[ 10 vuotta sitten astui Suomen tasavallan eduskuntaan valtiopäi-värylimä,
joka oli merkittävin sitten Sosialidemokraattisen puolueen
ensimmäisen saapumisen v. 1907. Eduskuntaan saapui ryhmä, joka
neljännesvuosisadan kestäneen hajaannuksen jälkeen jälleen edusti
Voimakkaalla tavalla työväen ja kaikkien edistyksellisten ainesten
l^htenäisyystahtoa.
V '^Edustus'- ei ollut pelkldä sanoja; Se tapahtui myös historialli­sena
hetkenä, joka vaati ja edellytti tällaista voimien kokoamista,
kiten se myöskin ratkaisevalla tavalla tuli vaikuttamaan pariamentaa-nsenelämän
ja hallituspolitiikan muodostumiseen lähivuosina. Mil­joinkaan
aikaisemmin itsenäisyytensä aikana ei Suomen kansa saanut
}ähteä yhtä vaikeasta tilanteesta kuin silloin. Suomen «Kansan De­mokraattisen
Liiton yhteistoimintaryhmä, sen valmius ja kyky kokoa-
\'aan yhteistoimintaan muitten suuria kansanjoukkoja edustavien puo-
;4ueitten, sosialidemokraattisen puolueen ja maalaisliiton kanssa, teki
mahdolliseksi nostaa maa vaikeuksista ja palata jälleen normaliin elä­jään,
vieläpä vailla niitä poikkeuslainsäädäntöjä ja poikkeuskäytän-töjä,
jotka olivat halvaanneet koko hsenäisyysaikamme valtiollista
^lämää. • •
) Liitostamme riippumattomista syistä taantumus onnistui osaksi
iiajoittamaan tämän liittomme yhteistoiminnan muiden puolueiden
kanssa. Mutta kaikista ponnistuksistaan huolimatta se ei ole kyen­nyt
kääntämään kehitystä entiseen uomaansa eikä se ole kyennyt eh­käisemään
liittomme, tämän kansamme historiassa ainutlaatuisen yh­teistoimintaliikkeen^
jatkuvaa kasvua.
i Tälläkin hetkellä Suomen Kansan Demokraattinen Liitto edustaa
kansamme kaikkia työtätekeviä aineksia. Yhteistoithinta on raken-nettu
ja on rakennettava kärsi\^lisesti ja monia pettymyksiäkin
kokien. Työ on eräällä tav^alla verrattavissa sosialismin alkukauteen
maassamme. Silloinkin oli tehtävänä saadaJh^iiset.us^Quiaan,omaan
arvoonsa ja yhteistoimintansa ja joukkovoimansa merkflykseen. /Nyt
niinkuin silloinkin tämä työ,ulottuu monella tavalla yli'puoluerajojen
ja vaikuttaa niin m3'ös toisten puolueiden kannattajajoukkoihin kuin
niihin satoihin tuhansiin ihmisiin, jotka eivät ole löytäneet itselleen
tyydyttävää valtiollista tyyssijaa ja vaikutuskenttää. Suomen Kan­san
Demokraattisen Liiton ja sen eduskuntaryhmän väsymätön kym­menvuotinen
ponnistelu kansamme elintason kohottamiseksi ja kan­samme
parhaimpien aineellisten ja henkisten pyrkimysten puolesta
«i ole vain parlamenttimme vaan ylipäätänsä valtiollisen elämämme
eräs kauneimpia sivuja. Eduskuntaryhmämme on kiinteämmin kuin
mikään toinen ollut kosketuksessa valitsijoittensa kanssa ja täyttä-ijiynupauksensa
heille. Niin paljon kuin vastustajat koettavatkin
letkeä tätä työtä tietämättömyyden verhoon se puhuu puolestaan.
eduskuntaryhmämme työ on kantanut ja kantaa hedelpiää.' Sen
jKrustunnus on: on tehtävä kaikki, mitä voidaan tehdä kansamme
eiiämän, rauhan ja riippumattomuuden turvaamiseksi. Tämän tun-
Vetypömmelhhi nähden. N i i y i : kyke
nee valmistamaan mikä valtio tahan­sa,
Jonka käytettävänä on tehokkaita
biokemistejä, vaikka kukaan ei ole
halukas myöntämään sitä julkisuu-dessa.,
;• •
Tri Chisholm sanoi, että on ole­massa
mm; niin tehokas myrkky, et­tä
seitsemän unssia tätä ainetta riit­täisi
koko maapallon väestön tappa­miseen
jos myrkky voitaisiin Jakaa
niin tasapuolisesti koko maailmaan,
että sitä ei käytettä^i missään "tar­peettomasti",
mikä on luonnollisesti­kin
mahdotonta. Se, että min vähäi­nen
määrä riittäisi koko maapallon
väestön surmaamiseen, puhuu varsin
yksinkertaisella tavalla tämän tuho-aineen
tehokkuudesta. Tämän myr­kyn
sanotaan tappavan kuudessa
tunnissa Ja 12 tunnin kuluttua on t ä ­män
joukkosurman avulla valloitettu
maa-alue niin vaaraton, että se- voi­daan
miehittää. Hän sanoi^ esimerkin
vuoksi, että esimerkiksi 12 täUä myr­kyllä
varustettua miestä saattaisi
niin vakavasti vahingoittaa Yhdj's-valtoja,
että maa ei kykenisi siltä toi­pumaan
pitkiin aikoihin. Kaiken l i ­säksi
ei tätä myrkkyä vastaan ole
mitään puolustuskeinoa. .
kaävmi aaevarusteluun Ja toimenpi­teisiin
(Vetypommien tuotannon jär-jestämii
«3ksi Englannissa.
Tätä kysymystä käsiteltäessä- ala­huoneessa
maaliskuun 1 p n l Chur­chill
suoraan sanoen puolusti atomi-ja
vetypommin käyttämistä sodassa.
F.nglannin hallitsevien piirien viral­linen
suunta on kuitenkin huutavasra
ristiriidassa Englannin kansan' .valta-enemmistön
mielipiteiden, katsanto­kantojen
ja pyrkimysten kaassa. En­glannin
kansa (kaikesta sydämestään
toivoo kestävää, rauhaa ja ystävällistä
yhteistyötä muiden kani»Jen kanssa.
Siksi Englannin miljoonat tavalliset
ihmiset vaativat yha valtavoimaisem-min
atomi- j a (vetysodan (valmistamis-politiikan
lopettamista ja joukkotu­hoaseen
kieltämistä. Tähän vaati­mukseen
on yhtyayt paljon erilaisia
poliittisia, yhteiiitunnallisia ja uskon­nollisia
järjestöjä 02kä yksityisiä kan­salaisia.
Päätöslauselmia joitkkotu-hoaseen
kieltämisen välttämättömyy­destä
ovat hyväicsyneet Englannin
työtätekevien suurm joukkojarjestö —
Britannian trade unionien kongressi
ja osuustoimintapuolueen konferens­si,
joka yhdistää noin 10 miljoonaa
jäxuntd: Englannin suurin naisjär­jestö
Imaisten osuustoimintaliltto
esitti jo viime (Vuonna vaatimuksen
kalkkien niiden maiden kansainväli­sen
konferenssin koollekutsumisesta,
Jotka tuottavat atomiaseita. Tämän
konfereassin olisi -vaatimuksen mu­kaan
tehtävä päätös atomiarcen tuo-taiuion,
kokeilun Ja tutkimustöiden
kieltämisestä tällä alaUa. sekä kaik­kien
atomipommivarastojen tuhoami­sesta.
. •. .
-Aktiivisesti on tehnyt työtä vUme
vuonna ,i>arlamentln labourlstljäsen-ten
A. Gr6enwoodln,- S. Silvermanin A
Hennin, metodistisen kirkon johtajaj)^
Donald.Sopherin ym.:,aloitteesta;per;
•rustettu kansallinen komitea. Jonka
Kivihiiliteollisuuden
Icehitys Bulgariassa
Toif»3n viisivuotlssunnltelman mu­kaan
Bulgariassa lisääntyy kivihiilen
tuotanto huomattavasti. Diimtrovin
piiriä lukuunottamatta kivihiiltä tuo­tetaan
myöskin Maj-ltsassa, Bobovdo-
Ussa,' Pirlnissä, Tshemomorskissa. So­dan-
ympäristössä ym. klvihlllllaa-kloiUa.
Hiilen tuotanto on koneistettu
64,5 prosentilla ja sen-fculjetus — 91,5
j^rosentilla; Tänä vuonna avataan
uusia kaivoksia tuotantoteholtaan 2.-
275,000 tonnia vuodessa. TUmä sallii
tyydyttää täydellisemmin kansanta-'
louden kivihlllitarpeen ja lisätä väes­tön
varustamista polttoaineella 40
prosentilla. Toisen viislvuotlakauden
loppuun mennessä tw. 1953 — 1957)
kivihiilen tuotanto kasvaa Bulgariassa
89 prosentilla \'uoteen 1952 verraten.
kutsumuksena on käydä taiatclua. ve--
typommin kieltämisen puolesta. Ko­mitea
on mm. vienyt läpi kampanjan
allekirjoitusten keräämiseksi vaatir
mukseen vetypommin 'kieltämisestä.
Kuudessa (kuukaudessa kerättiin tä­hän
vaatimukseen 500,000. allekirjoi­tusta.
Englantilainen CQventr5'n kaupunki
ja neuvostoliittolainen Stalingradin
kaupurjki ovat lähettäneet Yhtynei­den
Kansakuntien jäi-jestolle yhteiaDri
vetoomuksen atomi- ja vetyaseeh
tuotannon ja käytön kieltämisestä se­kä
niiden täydellisestä poistamisesta
kansallisten armeijain aseistuksesta.
Luovuttalkoon eittämättömästi kai­kesta
sellaisesta politiikasta, , joka
edellyttää, vetypommin käyttanu.sen!
— tällaisen kehoituksen lähetti jo vii-,
me vuonna hallitukselle Englannm
pasifististen järjestöjen "Rauhan
puolesta taistelevan Uiton", "Ystävien
(quakerlen) yhdistyksen" ym. vakitui-nen.
komitea, •
Innostavan esimerkin uupiunatto-masta
taistelusta joukJkotuhoaseeu
kieltämiam puolesta antaa kuuluisa
rauhantalstelija — Canterburyn tuo­miokirkon
arickipilspa tri Hewlett
Johnson. Hänen saarnansa vetypom­min
ja kaikkien muiden joukkotuho­aseiden
kieltämisen puolesta on he­rättänyt
Englannin yhtelskimtapu-relssä
suurta mlelenki intoa; «.öiemman
kuin 250,000 kappaleen painoksena i l ­mestynyt
saama levitettiin loppuun
tavattoman nopeasti.
Yhteiskunnalliseen protestiliikkee-
£»2en atomi- Ja vetysodan valmista­mista
vastaan osallistuu useita eng­lantilaisia
tieteelliala järjestöjä ja
huomatulta tieteen Ja.talteen edusta­jia.
Niinpä eräs tunnettu. atomiop-plnut
on hallituksen päätöksestä vety­pommin
tuotannon suhteen sanonut,
ettei "mikään muu maa kärsi vety­pommin
lEäyttämlsestä sodaain nlin<
paljon .kuin Englanti".
Englannin hallitsevien piirien
hankkeet osoittavat havamnollisesti;
etteivät ne tahallisesti tahdo kuulla
maansa kohtalosta - huolestuneen jul­kisuuden
kehoituksia Ja vaatimuksia.
Huolimatta siitä, että laboiuristisen
puolueen johtajat ovat alahuoneesai
asettuneet konservatiivisen hallituk­sen
Englannin kansallisille eduille
turmiollisen ulkoipolllttlsen suunnan
kannalle, labouristlsen puolueen pe­rusjärjestöt
ja parlamentinkin eräät
labouristlset Jäsenet tuomitsevat puo­luejohdon
turmiollisen näkökannan.
loin kansalle vaatoln sen tahtoa on
rikollisen tyhmää,;. Ve:yporamilla
peloitteleminen merkitsee itsemurhaa
Englannille.
Verhoten agressiivisia atomi- ja ve­tysodan
valmistamisen suunnitelmia
Englannin hallitsevat: piirit pitävät
suurta suukopua "Neuvostoliiton ta­holta
uhkaavasta vaarasta". Mutta
mikään valhe ei voi salata totuutta.
Samasru kokouksessa pastori Donald
Sopher sanoi "ilkeämieliseksi par­jaukseksi"
neuvostovastaista demago­giaa
siltä, eita. Venäjä on Englannin
vihollinen. Bevan on monta kertaa
korostanut, että eräiden länsimaLsten
kenraalien väitteet"Neuvo3tolIiton ta­holta
uhkaavasta (vaarasta" eivät ole
mitään muuta kuin "silkkaa valhetta"
Joku aika sitten Bevan eroitettiin la-iKiurlstliijn
puolueen parlamenttiryh­mästä.
Bevanm erolttamlnen osoittaa
sitä; että JabouristLset: johtajat ovat
asettaneet altiiksi vaaralle puolueensa
aseman säilyttääkseen näkoka ntojen-sa
yhtenäisyyden konser/atiivisen
puolueen torissa, Bevanm ei-oittami-r-
en on voimistanut labounntisen puo­lueen
palkallisissa järjestöissä pro­testiliikettä
OLkeistojohdon politiikkaa
vastaan.
. F,nglannin laajoissa yhteiskuntapii-reiisa
ja Jabcuristis3n puolueen rivi­jäsenten
kes'iuude:i2a saa yhä suu­rempaa
tunnustusta N:liiton rauhan­omainen
iilkopolitiikka, joka on saa­nut
iiiudemman Ilmauksensa Neuvos-,
toliiton Korkeimman Neuvoston Julis-tucfeessa.
"N:liitto on sitä mleltä",.sa-notaan
tässä ikanaiinvaliselta marki-tykseltaän
suuressa asiakirjassa, "etta
klihkcas2lstumisesta on tehtävä lop­pu.
On ratkaistava.viivj-ttä.Tiättäky-myöskin
neuvoston vetoomas atomisodan val­mistamista
vastaan. Englarmissa
laajenee liike atomi- ja vetysodan
valmistamista vastaan.
Englannin «cansan laajat joukot
kiinnittävät suurta huomiota Neuvos­toliiton
-äskettäiseen ehdatukseea
Y K ; n aseia'anisumiskomitean alako­miteassa.
Tama ehdotus edellyttää
kansainvälisen .sopimuksen solmimi­sen
aseistuksen supistamisesta sekä
atomi-, (vety- ja muiden joukkotuho­aseiden
kieltanurijstä, minkä pohjak­si
cn pantu Ranskan ja Englannin
ehdotukset kesäfiuun 11 pna 1954.
Aseistuksen yleiseen supistukseen
tähdättyjen toimenpiteiden toteutta­miseksi
Neuvostoliitto ehdottaa kut­suttavaksi
ivuodten 1955 kuluessa koolle
yleifinaailmallisen konferenssin aseis­tuksen
yleisestä supistamiissta ja ato­miaseen
kieltämisestä YK :n jäsen­maiden
sekä sellaisten maiden osano­tolla,.
jotka eivät ole Y K : n jäseniä.
Neuvostoliiton ehdotus vantaa kaik­kien
niiden ihmisten etuja, joille rau­ha
on kallis ja jotka haluavat elää
rauhallisen elaman oloissa.
SITÄ
PAUUNNOT HUirrOKAUPPAAN
Helsingistä ilmoKetaan, että mäki­hyppyjen
maailmanmestari Matti' Pie­tikäisen
JahJiänen kahden veljai^
palkinnot ktrfui Irtaiii 'omaisnns on
kaikki - takavarikoitu. verovlninomals-ten
toimesta ja että ne myydään mak­samattomien
verojen tähden. Bfatti
on ollut kykenemätön' maksamaan:
noin 430.000 markan suomisia vero-jaan.
Ammattiyhdistysten
parantoloita
Koillis-Kiinassa
Ileilungkiangm maakunnassa
(Koillis-Khnassa) Hulanghe-joen
varrelle on avattu tekniikan viimeis­ten
saavutusten mufkaan kalustettu
uuiil parantola metsäteollisuuden
työntekijöitä varten.
Viime vuonna oA Kolllis-Kiina.ssa
ammattiyhdistysten maakunta-ja
kaupunkineuvostojen 32 parantolaa ja
lepokotia.:
Nuket Petroskoin
näyttämöllä
Kirj. A. Kogan
(Tasavallan an:iioitunut näyttelijä,
nukketeatterin pääregissöri)
Vuoden 1935 kauniina . maaliskuun
päivänä. alkoi Karl Marxin kadulle
ilmaantua Petroskoin pieniä asukkai­ta.,
Lasten mieliala oli liikutettu, epä­tavallinen.
Nuoret petroskoilaiset
riensivät suksitehtaan klubille. Siellä
lastentarhojen kasvattajat ja^ alkeis­koulujen
opettajat järjestivät lapsu­kaiset
parittain ja saattoivat järjes-tyneesti
saliin.
Sadat lapset kiinnittivät katseensa
symys äseistuicsen yleisestä supistuk- verkalleen avautuvaan esirippuun.
Näyttämöllä seisoi pieni leikkitalo
kuisteiheen, ja: köirankoppeineen ai-
.danyleressä f .-.'^^^^^ hukkunut
ki^sä Murri murahti ja alkoi kehrä-seftta
ja ensi tilassa suurvaltojen
aseistuksen huo.iiattar/asti supistami­sesta.
Atomi- ja kaikki muut joukko­tuhoaseet
on (kiellettävä."
. N:hiton . Korkeimman Neuvoston
julistus on saanut.'osakseen suotuvaa |
vastakaikua Englannissa. Maan julki- j
! tert pestä itseään. Kopista; tali koira
Polkan ja katsoen säliin kaikille puo-;
iille haukahti muutaman kerran.
; Äkkiä salin .hiljaisuudesta kajahti
aänia: "Elavia! . . -. Ilmieläviä! . . ."
suus korostaa, etta julistuksessa on j Lapget taputtivat käsiään,
osoitettu kan.sainval;iten ruhteiden Näin alkoi tasavallan nukketeatte-
Neovostoliiton shakkimestaruaskllpailut pidettiin Moskovassa rauta-tietyöläisten
kulttuuritalossa. Kuvassa nähdään maailmanmestari,
suurmestari M. Botvinnik (Moskovasta) ja kunnioitettu urheilu-mestari
V. Mikenas (Vilnasta). Tämä ottelu päättyi tasapeliin.
rm ensimmäinen näytäntö "Ljosha
ja kissa". • •, • • •
Yhdessä teatterin kanssa kasvoivat
myöskin näyttelijät. Teatterin perus­tamisen
ensi päivistä lähtien ovat
siellä olleet työssä näyttelijät; Z. V.
Pergament. K . V. Gorozhankina. V.
K. Kozlova ym. Leningradilainen tai­teilija
S. A. Rubanovitsh valmistaa i l ­meikkäitä
nukkeja, jotka korostavat
taidetyyppien luonteita. Lenlngradl-.
laLnen taiteilija N. A. Lastitshkin f ja
teatterin monivuotinen taiteilija A. P.
Tshernjakov vamistavat taitavasti
näytäntöjen lavastuksen. •
' Muutama •vuosi' sitten teatteriin
tuli uusia näyttelijöitä omintakeisista
taidekerhoista; Teatteri käyttää laa­jalti
nuorten näyttelijäin lahjakkuut­ta
antamalla heidän esitettäväkseen
vastuunalaisia osia. Nuoret näytteli­jät
A. G. Simashkov, G. N : Skoroho-dov
ja J,'LAndrejev ovatkin osoittau­tuneet
sangen taitaviksi • näytteli­jöiksi.
Nukketeatteri' on lasten suuressa
suosiossa.
Olemassaolonsa 20 vuoden aikana
teatteri on antanut 73 ensi-iltaa ja
yli 5,300 näytäntöä. Nukketeatteri
suon ttaa suurta työtä myöskin el5is-ten
pirien väestön palvelemiseksi. Se
on joka vuosi kiertueella 6—7 kuu­kautta.
. • ^
Nukketeatterin erikoisuus on en­nenkaikkea
sen kasvatusopillisissa
periaatteissa. Teatteri on koulun, per-;
fceen seka pioneeri- ja nuorisoliitto-järjestön
lähin apulainen nuoren su­kupolven
kasvatuksessa.
El ole helppoa näytellä sellaiselle
tiedonhaluiselle ja samalla sangen
vaativalle ja arvosteluissaan anka­ralle
yleisölle kuin lapset ovat. Sellai­sissa
näytelmissä kuin "Tshuk ja
Gek", Pjort Jershovin komediassa:
I 'Kyttyräselkäinen ratsu" tahi dra-
I maattisessa näytelmässä lasten elä-j
mässä kapitalistisissa maissa "Roy
i ryhtyy taisteluun" teatterin kollektii-
, "Kaunils!
t-.4n3n miie]
veJjatar o
taan. Hän
olet loukar
teluisa.''
^•Voi taii
luulin sini
Jussi ja 1
maistelivat
taan. Ix^
olet n i in vs
ko.kotona^
"Eipä.
•Toismaan
tää se kui
kuinka vir
mainen mii
simmäincn
ei juonut. <
nessä ei oi
( kaa. Minu
teki koko e]
yhden virh
vaimonsa 1<
Asunti
Puoia:
Puolan k
luksissa s
a.suintalojei
vuonna tas:
yli 160,C00 1
Tasaväliä
kenteilla 30
punkia, m:
Tychyssä,
Grodzecissa
Uusia £
myöskin, pä
set saavat<
netta.
Slovakia
Bratislava
Slovakian ti
lostuksec .
osoittivat tii
hitystä viin
•lisääntyi 1
instituuttier
nettien ja r
ten luku. .
Slovakian
viime -vuon
Suurta huor
työntekijäin
vuonna _ Slo
hettl Neuvo
kiJLa ja kul
liitosta Ja
mai.'»;a 76 o
vi pyrkii s(
man syvällJ
antamaan
luonnekuva!
esityksessä
son.
01emassa<
saan teatte
suudet luov
ja yleisönsä
tamiseen. .T
esittää: useil
tuja — koj
Dian T^^hur
D. Brausevi
kaupungista
kuningattar
takin aikon
teatterin It
satiirinen ei
kuiselle väe
Lahiaikoii
koo matku!
gezhan, Va
ja Puudosin
männin alu
PAIVAH PAKINA
Rauha on aina sotaa parempi
nuksen mukainen kansandemokraattien ulkopolitiikka ja erikoisesti
meidän vaatimamme ystävälliset suhteet Neuvostoliittoon, onkin tullut
kansamme yhteiseksi ulkopolitiikaksi. Siitä eivät ole rohjenneet luo­pua
nekään hallitukset, jotka oa-at koettaneet muuten vähentää kan­sandemokraattien
valtiollista vaikutusta. Samalla tavalla myös kan-^
sandemokraattien koko politiikka osoittautuu siksi linjaksi, joka ko­koaa
kansamme kaikki rakentavat voimat yhteistyöhön.
Jos olette lukeneet Väinö Linnan
Suomen jatkosodasta kirjoittaman
romaanin • Timtematon sotilas", niin
silloin teillä on jonkinlainen oikea
käsitys snta. mita yleensä jokainen
sotamies sodasta ajattelee ja miten
siihen suhtautuu. • .
"Tuntematon sotilas" luonnollisesti
kuvaa ensi kädessä suomalaista soti­lasta,
mutta suurm p*rtein kuvaus
pitäa paikkansa myöskin kaikkien
muiden maiden sotilaisiin.
Suomalainen rintamasotilas ei rie­muinnut
sodasta sodan ^simakaan
valheessa kun se, muutamia yksilöitä
lukuunottamatta -olt varma voitosta,
kun se uskoi Saksan ja sen liittolais­ten
aseiden volttamattomuuteen.
Kaikki se kaunis romanttisuus ja
sankarihohde johon sota rintaman­takaisessa
propagandassa käärittiin
ällötti JO hyökkäysvalheen aikana
sotilaita siinä määrin, että he yleen­sä
kieltäytyivät kuuntelemasta radio­lähetyksiä
ja ennen soittelivat gra-mofoniramälla
niitä harvoja levj'jä
Joita heillä oli. Milloin he taas Jou­tuivat
laajalluksla kuuntelemaan,
laskettelivat he niistä katkeria pilk­kapuheita
Kun propagandalaajalluksissa pu­huttiin
ylistävin Ja romanttisin sana-pitämättömämpänä-
ja toivottomam­pana.
Niin. sellaista on sota Ja sellaisena,
kuvaamattomana kurjuutena ja on-i
nettomUutena sotilaat sen tuntevat
! ja kurjuutta, surua, ja kärsimyksiä se
] tuo koko kansalle., Vam^ muutamat
! yksilöt, pieni osa kustakin kansasta
kääntein kuinka Suomen urhoollinen ^yptyy sodasta, rikastuu sodan kus-armeija
vapauttaa heimokansaa or- r tannuksella. Ja tämä osa on juuri se,
juudesta ja marssii uljaasti voitosta
voittoon, veivät sotilaat suunsa iroo-nlseen
u-vistykseen. He olivat -väsy­neitä,
Lkaisia ja nälkäisia. He kiro­sivat
sotaa ja mita, jotka ovat sodat
keksineet. He halveksivat saksalais­mallista
komentoa ja upseerien pok-kiuroimista.
eikä heitä saatu rintama­oloissa
millään siihen soveltumaan. '
Tällainen mieliala oli niin yleinen,
että järkevin osa ^ upseeristostakin
hyväksyi sen ja soveltui siihen.
Suomen armeija ei kapinoinut; "^'e
ilmaisi tyytymättömyytensä ja sota-vastaisuutensa
"purnaamalla" ja
ivaamalla herroja, kiroomalla sodan
järjestäjiä, niitä jotka pakolttivat
heidät Jättämään kotinsa j a elämään
alituisessa pelossa ja kuolemanvaa­rassa,
kärsimään nälkää, vilua ja
kurjuutta, tappamaan toisia ja tule­maan,
itse tapetuksi.
Suomen armeija el kapinoinut sil­loinkaan,
kun se jo näki sodan koko
toivottomuuden. Se toivoi; että sota
jollakin tavalla heti loppuisi. Se pe­rääntyi;
se juoksi pakoon Ja lasketteli
entistä katkerampia vitsejä sodasta
"Ja sen mielettömyydestä, mutta se
taisteli vieläkin, joskin entistä väUn-joka
maksaa sotapropagandan ja so­dan
sankariromantilkkaan kietomi-
•sen. ' •
Kun nyt maailmassa valmistellaan
uutta sotaa, sotaa joka julmuuksis­saan,
kauhuissaan ja kärsimyksien
aiheuttamisissaan tuUsi' ylittämään
toisen maailmansodan katihut mo­ninkertaisesti
kalkissa suhteissa, joka
tulisi ulottumaan kaikkine kauhui-neen
kaikkien kansojen keskuiiteen
tekemättä eroltusta. sivUU-ihmisten
ja5 sotUalden välillä, tulisi jokaisen
inhimillisen sydämen omaavan ihmi­sen
asettua vastustamaan sitä.
Helsingissä, meidän kotimaamme,
omamme tai Isämme Ja äitimme ko­timaan,
valkoisessa pääkaupungissa,
kokoontuu pian, noin kuukauden ku­luttua,
maailman rauhanvoimien ko­kous.
Jossa keskustellaan toimenpi­teistä
uhkaavan atomisodan estämi-seksL
•
Tässä kokouksessa tulevat olemaan
edustettuina kaikkien maitten sadat
miljoonat rauhanpuolustajat. Se el
tule olemaan minkään yhden aate-suunnan
kokous vaan tulee siellä ole­maan
edustettuina kaikki yhteiskun­taluokat,
kalIckl>uskontosuunnat.'ro­dut
ja kaiu
klen oikean
tarkoitta vlei
laisten Ihmi
filvat nähdi
tulla vakuu
eivätkä heid
alituisessa
rakentaa ra
nellisempaa
Vanha ka
noo: rPare
lihava riita,
yksityisten
asioissa ja i
km. .kansa^r
' Neuvottele
däan pääst£
hltelleh keli
sovinto rlfc
tuottavaksi
soviimoksl j ;
Me suoma
llsestl, ettei^
slsl enää lä;
maan tapett
sUle tielle t
nuorukalster
kaan. kansai
ten. Me toi
telvät maaili
houtua atom
mykaiin.
T^ssä mie]
tamaan kail
rauhanvoimi
edustajat t(
Helsingissä j
piteitä, sodai
man ihmiski
kaansaamlsei