Vapaus, April 19, 1955

              r
j -
»n
s-k-
Ui
in:
'•Kauniisti t s m y , sanoi vaimo m-fcänsn
miebsnsä. «aapui fcotua- ftT
veJjatar o a saaoatimut irti t o i S!
t a a n . K ä a «anoi « y y ^ i sen. e t t ä " ^
olet loukannut h ä n t ä p u h e l i a « j i «^
t*lU5Äa/'
" V o i t a i v a s ! " ' f i a n o i mies. '•3^
iuuUn sinun oUsen puheliaieaa»
VAIN YKSI VIRHE
J u s s i j a K a l l e istuivat kahvilassa ja -
maistelivat äänettöminä kahvikupi
t a a n . Lcpukä. sanoi Jussi: « j ^ -
olet niin v a i t e l i a s tänään. Kaile?'öii:
ko. k o t o n a , . j o t a k i n vinoissa?" '"^ *
"Eipä. j u u r i " , huokasi äUe.'
- T o i s i n a a n sentään minua kyllästyt.'
t ä ä se k u n vaimo kehuu aiaa,'«ia
k u i n k a virheetön oU hänen ensini.
tnäiaen miehensä. Katsos, hänen e n . '
simmäinen miehensä ei tupakoinut'
^. ja u. seura y r i t y k s en
|3.päiväinen vuosijuhla
IXanssit, kilpaaut ja
|iai$i«auic>^ vuosijubla
toronto. — V . j a u. seura Y r i t y k s en
|l3. Vuosijuhla on aivan edessämme
jg vielä kolmipäiväisenä j u h l a n a.
Perjantaina, h u h t i k ; 22 p. k e l l o 850
12:311a aiiaa tanssit kotcSnamme D o n -
Ljijlla Mike LucasUn ' . O r k e s t e r in
Lbdilla. Niille, j o i l l a o n kokemtista
L tar.'itsjrc tuon • enempää sanoa,
outta jos Aielä o n sellaisia, j o t k a c i -
ä; ole • kuulleet t ä t ä orkesteria,: sa-
)an)e. että sen polkat. 50tiisit,.yjn.
[jaassit o\-at ensihiokkaisla.
Lauantaina kello 2 ip. o n sitten
iittomme sisähyppy-, sekä voimiste-;
iu.i:?ilpailut Don-haalilla.
jjion eitä u r h e i l u u n j a voimisteluun,
lostuneille ei s e n enempää tarvitse
Olemme ' v a i n katselleet k u i n -
sa
;n
;u
n
nessä ei ollut kerrassaan mitään^};] iDetroit Red Wings
ioitti Stanley Cupin kaa. Minun k a n n a l t a n i katsoea hän
teki koko elämänsä aikana ainoasl^V
yhden virheen — hän kuoli ja jätu*
vaimonsa leskeksi.'" .,
•ia tosissaan pojat m-at harjoitelleet:
J a sitten s u n n u n t a i n a . - k e l l o 4 jp;
ttiJce oikein se j u h l i e n huippu, se
49. vuosijuhlakonsertti. Ohjelmassa
tulee luonnollisesti olemaan voimis­telua
ym. seuran ohjelmaa esiltavia
numeroita, j o t k a «tulevat olemaan jo
itsestään arvokkaita. M u t t a lisäksi on
saatu useita laulu» tanssi j » soittoesi-t>!
ir«ä vieläpä radio j a t.v; i u u l i n i t a .
M a i n i t t a k o o n sellaisia' kuin
Walte!r , B a l a y R ; j y h m ä i f Ä ! « c Tckn^^ . _ _.
v i c h j a k u m p p a W t ; T b o r a j a A i n o . y n i . ' laista kerhoa j a Hunedoann alueella
Seuraufkset voitte fcuvitella. Näkemiin! — yji 2 0 O .
Kiria](aupimi%rfco$toii
liasvu Rotnatiiassa
R o m a n i a n fcansantasa;'3llan tvotä-t
e k e v i l l a on s u u r i ^ f t n t y r a } ^ poUittJ-spen,
teknilliseen j a k a u n o k i r j a l l i s u u ­teen.
K i r j a l l i s u u d e n kasvavan k y s y n ­n
ä n , i:,->'dyttkmt>eksi laajennetaan
' l a i k a a m a t u kirjakauppojen ves-kos-taa
j a lisätään k i r j a s t o j e n kirjaa-aro­j
a . Yksistään Bukarestissa o n SO k i r ­jakauppaa.
Viime vuonna pääk;vu-pungin
asukkaat ostivat k i r j a l l i s u u t ta
40 prosentilla enemmän k u i n vuonna
1952. >
K i r j a l l i s u u d e n levittämiseksi p e i i i s -
t e i a a n tasavallan maaseudulle " K i r ­jallisuuden
ystä.vien Jccrhoja". Buka­r
e s t in alueen kyliinsä toimii 900 täi-
PIETIiUIS-VEUESTEN
VARAT VASARAN ALLE
Ä l k ä ä polttako roskia
vaan tehkää kompositia
ja
ja
la
at
S-'
xt
V.
V.
i -
1^
at
i -
|ä
P.
t i
n
:a
i -
t-in
l -
)-
i -
l -
la
la
ia
rii
5-
Je
i -
i-
;a
)-
i -
le
n
a
a:
i -
L-y.
i -
AsuntManto
Puolassa
P u o l a n kaupungeissa j a työläisäsu-^
luksissa suoritetaan suuria töitä
a."5uintalojen rakentamiriJksi. Viime.
vuonna tasavaZian työtätekevät saivat
y l i 160,C00 u u t t a asuinhuonetta.
Tasavallassa': o n parhaillaan • nr-k
e n t e i l l a 300 työläisasutusta ja -kau-^^i
p u n k i a , mm. Nova-Hutassa, Nove^'?:
Tychyssä, Nove-Piskovicassa, Nove-^
Grodzecissa j a Nova-Dombrovaasa;' ]
Uusia asuintaloja rakennetaan ,
myöskin pääkaupungissa. Varsovalai-set
s a a v a t c t ä n ä vuonna 25,000 ijuo.,-
netta. '!
Slovakian tiedeakatemia <!
Bratislavassa pidettiin hiljattain!^
S l o v a k i a n tiedeakatemian kokous.'Se-'
• lostukset akatemian loimimaat»"
osoittivat tieteen menestyknallistä ke- Jl
hitystä viime vuonna.: Viime vuonna *
lisääntyi huomattavasti akatemiaa)
i n s t i t u u t t i e n , laboratorioiden, kair:- ''j
n e t t i e n ja- m u i d e n Ijletaellisten laitos- *
ten luku.
S l o v a k i a n tiedeakatemia julkaisi
viime .-vuonnalgo Ueteellistä .teestä, j
S u u r i a huomiota ori ikiinnlteltytiale-^
:työntekijäin . koulutukseen. • > Viime \
•vuonna _ S l o v a k i a n tiedeakatemia lä-!
hetti'Neuvostbliittocui :58 tiedetyö&*J
kijää.- j a kutsui Slovakiaan Neuvöjto*;
l i i t o s t a ja, -kansandemokraattiBistt^
mai.V;a 76 oppinutta.
. — _ . t l
v i p y r k i i selvittämään mahdollislm--*'
man syvällisesti näytelmän . sisäilöii,'|i
antamaan : taidet3:ypeistä teräväni
luonnekuvauksen ja saavuttamaaa'j
esityksessä korkean taiteellisen ta-li
son. tl
Olemarsaolcnsa 21. vuoteen astue- i l
s a a n t e a t t e r i l l a o n k a i k k i malnjoljyl
suudet luovan työnsä kohottamiseeD-jl
j a yleisönsä, kulttuuripalvelun .paran-1
tamiseen. T e a t t e r i n aikomuksena on |
e s i t t ä ä : u s e i t a uusia näytelmiä ja sa-1|
t u j a — korealaisen k i r j a i l i j an Tbaijj
D i a n T j h u n i n " H y n b a a ja Norban",i|
D. Brausevitshin " T a r i n a n Joutsen-,
k a u p u n g i s t a ' j a J . Shvartsin "Lumi-J,
k u n i n g a t t a r e n " . Teatterilla • on mui- )i
t a k i n aikomuksia. Erikoisen sijansa
t e a t t e r in luovassa työssä on saara
s a t i i r i n e n estradikonserttiesitelnia,'^^
k u i s e l l e väestölle. -
Lähiaikoina t e a t t e r in kollektiivi ai­koo
m a t k u s t a a Louhen. Kemin, Se-j|
gezhan. Valkeanmeren, Karhumäen
j a PUudosin p i i r i i n sekä käydä Muur­m
a n n i n alueella.
dut j ä kansallisuudet. Se on ka4-
k i e n oikeamielisten, kaikkien hyvä
U r k o i t t a v i e n ihmisten kokous, sel­l
a i s t en i h m i s t e n kokous, jotka tahtoi­sivat
nähdä maailman onnellisenä,
t u l l a vakuutetuiksi siitä, etteivät 1^
eivätkä heidän lapsensa tarvitsisi eli»
alituisessa -kuoleman pelossa, vaaa
rakentaa rauhassa parempaa ja M-nellisempaa
tulevaisuutta.
Vanha kansamme sananlasku »r
noo: 'Parempi l a i h a sovinto iras
l i h a v a r i i t a . " Tämä pitää paikkaus»;
yksityisten ihmisten keskinäläss»,
asioissa j a :se pitää paikkansa a^^\
kin;,kaiisa|nvälisissä ,asi^ • " !
• N e u v o t t e l e m a l l a j a ; sopimalla rvd- \
däan päästä eteenpäin, voidaan.vi­i
l i t e l i en icehittää; l a i h a k i n rauh*,;J«
sovinto r i k k a i t a ; hedelmiä Itanä^,
. tuottavaksi pysyväiseksi ja rikkaaksi
sovinnoksi j a rauhaksi. ;
Me suomalaiset toivoinme
l l s e s t l . etteivät Suoioeh pojat tarviJ^
s i s i enää lähteä tappamaan ja tii!»-
maan tapetuksi. Me toivomme että
s i l l e tielle t a r v i t s i s i lähteä Canad»
nuorukaisten, eikä minkään mui»:
k a a n . k a n s a n nuorukaisten ja ^
ten. Me toivomme j a haluamme, <*-
telvät m a a i l m a n kansat tarvitsisi
houtua atomisodan rajattomiin k » * '^
mykaiin. i
T ä s s ä mielessä me tulemmddn p i ­tämään
kaiken tukenune maafto»?
rauhanvoimille, n i i l l e voimiUe
edustajat toukokuussa kokoontat» j
Helsingissä suunnittelemaan UtiiB/^f
p i t e i t ä s o d a n estämiseksi ja maff J
m a n Ihmiskunnan onnellisuudfjr'**|
kaansaamlseksl. -— J u s s i n poik»:,>p<:]
Detroit. — D e t r o i t R e d W i n g s - j o u k -
voitti täällä t o r s t a i n a .jääkiekko­uriin
ammattilaisten "maailmanmes-aniuden"
otellessaan M o n t r e a l i n C a -
nadiens-joukkuetta; vastaan. Ottelu
ättj-i tulokseen 3 — 1. Seitsemän ot-
;e]ua äcäsittänyt r a t k a i s u s a r j a : näiden
hden joukkueen kesken o l i t i i a t a i na
apelissä sillä k u m m a l l a k i n joukku-ella
oli kolme voittoa. K u m m a t k in
iieet olivat s i i h e n mennessä o t e l -
iet 180 .päivää kestäneen sesongin k u ­luessa
yli 80 ottelua. Detrcitilaiset
koittivat seitsemännessä ratkaisuot-
;Iun5a Stanley C u p i n m i n f c i väite-
I vastaavan a m m a t t i l a i s t e n " m a a -
iL-nanmestaruutta". Tämä k i e r t o p a l -
to joutui s i t en seitsemännen ker-
Detroitiin. K u m m a t k i n joukku-et
oEvat voittaneet pelatessaan k o t i -
sunnallaan j a koöka seitsemäs
suottelu tapahtui Detroitissa,
dettiin detroitilaisten v o i t t o a mel­ko
varmana sillä R e d Wings o l i v o i t -
anut jouluk. 19 päivään k a i k k i ,Det-oitisni
pelatut ottelut. :
KUOLLUT
Surulla ilmoitan, e t t ä vaimoni ja v
lasteni äiti
Rauha Kivinen
(O.S. KIVISAARI)
Ikaoli Vai-d'Orin sairaalassa huhti-'
kann 9 p. 1955, ollen kuollessaan 53
vnoden ikäinen. Hän oli syntynyt
Suomessa Nakldlan pitäjässä.
J Lähinnä suremaan jäivät minä,
hänen miehensä George ja kolme
lasta, Helien, Jorma ja Harold sekä
I lastenlapset ja yksi veli tässä
I maassa.
Emme nälmeet k u n silmäsi s u l j i t,
I emme jäähyväisiä lausua voineet,
I vaan muistosi o n meille r a k a s - :
I ja kaipuu, sammumaton.
I Miehesi George Kivinen ja lapset.
(Työkansan Sanomat, Helsinki)
Kevät o n aikaa, j o l l o i n tuhansissa
pihoissa 'ja puutarhoissa poltetaan
k a i k e n l a i s t a roskaa: viime syksyn k u i ­vuneita
lehtiä, monivuotisten k a s v i en
Yar.3ia, r i s u j a jne. Polttamista pide­tään
mukavana kevätsiivoustoimen-piteenä,
j a arvellaan; e t t ä onhan ros­k
i s t a s y n t j v ä t u h k a j o k a tapauksessa
hyvää lannoitunia maalle.
Tässä tehdään erehdys, sillä niillä
vähillä. kivennäisaineilla, mitä polte­tuista
roskista Jää. o n mitätön lannoi-tusarvo.
Sensijaan ise eloperäinen a i ­nes,
j o k a meni savuna ilmaan^ olisi
o l l u t paljon tärkeämpää ja arvok­kaampaa
lannoitusainetta: o i k e i n l a ­hotettuna
s i i tä olisi saanut komposti-multaa
eli väkimultaa, mikä on puu­t
a r h a n j a pellonkin paraf» lannoitus-aine.
:
(Nykyaikainen, "tieteellinen" kom­posti
on ihmeellinen puhdisluslaitos,
jossa haisevimmatkin j ä t t e e t melkein
öilmänräpäyksessä muuttavat hygie-nisesti
täysin haitattomaan: muotoon
p a l j o n tehokkaammin k u i n k a l l i i t a ja
v a i v a l l o i s i a saostuskaivo- yin. mene­telmiä
Ikäyttämällä, ..Luonnonvoimien
a v u l l a tapahtuu kompostissa sellainen
hidas palaminen, jossa mm. saavute­taan
riittävän korkea lämpötila, t a u t i -
bakteerien tuhoamiseksi, m u t t a elone-räinen
aines ei tuhoudu kuten roskien
poltossa, v a a n m u u n t u u uuteen hyö-
«ylllseen muotoon.
J o k a t a l o n kompostin teko tapah­tuu
seuraavasti:
1) keväällä aletaan k e r ä t ä kompos­t
i n aineksia: k a i k e n l a i s i a roskia, leh­tiä,,
rikuja, olkia, puuvajan pohjaa,
sahanpurua jne.
2) katsotaan sopiva k o m p o s t i n p a i kr
k a : el l i i a n näkyvillä muttei l i i o in
kaukana keittiöstä, mieluimmin tuu­lensuojassa,
pensasaidan tai istutuk­sen
suojassa. Merkitään n . 150.x 150
sm neliö josta pintamaa luodaan s i ­vulle
n . 20 sm ayvyydeltä.
3) kompostin pohjaksi p a m i a a n 20
—30 sm karkeinta a i n e s t a : hakattu­j
a risuja, pensaiden m a r j a p e n s a i d en
y m leikkuujätettä, k u i v i a kasvinjat-teitä,
o l k i a ym., joukkoon muutama
l a p i o l l i n e n ruohoturpeita j a multaa,
j a päällimmäisetoii muutaman sm
vahvuinen multakerros.
.Of-: . . . • . . •
Surulla ja kaipauksella ilmoitamme, että-hyvä isanunc
JOEL WALDEMAR STEN
nukkui kuolon uneen Toronton General sairaalassa maaliskuun 12 p.
1955.
Hän oli syntynyt Suomessa Torun ja Porin läänissä, syyskuun I p,
1888.
Lähinnä suremaan jäi kaksi ts^tärtä, Sylvia HowIett Torontossa ja
Ingrid Mascoto Yorkvillessa, Ohio, sekä kolme siskoa ja yksi veli
Snomessa ja viisi lastenlasta ja neljä lastenlastenlasta.
Isämme haudattiin maaliskuun 17 p. 4955 Upiandin hautausmaahan
Yorkvillessa, Ohiossa.
K u n suvi .saapuu ja luonto vihertää, /
^ n i i n s i l l o i n isä,
me tahdomme kummulles kiiruhtaa
j a ruusun kauneimman sinne Istuttaa, '
jonka kyynelillä kostutamme..
Tyttäresi Sylvia ja Ingrid.
Syvällä surulla ja kaipauksella ilmoitan, että rakas puolisoni.
SOFIA SALO
(O.S. NAIIKAI^)
nukkui kuolon uneen St. Josephin sairaalassa Sudburyssa lyhyen
sairauden jälkeen maaliskuun 29 p. 1955, ollen kuollessaan 69 v. 9
Kk. Ja 9 päivän ikäinen. Hän oli syntynyt Kauhavalla, Vaa.san
läänissä, kesäkuun 22 p. 1885.
. Lähinnä suremaan jäin minä, hänen miehensä Victor, velipuoli
Vtikko Nahkala ja veljeiityar mrs. Charles Ford perheineen Yhdys­valloissa,
sisarentytär mrs. Laari Kantola' ja sisarenpoika Efno
Mikkola täällä Copper Cllffissa seka laaja sokolais- ja tuttavapiiri
•t^llä-ja Suomessa, ••^.y:
4) Nyt tuodaan k a s a a n m a k k i l a n t aa
(tyhjennetään käymäläpöntto) n i i ii
e t t ä saadaan muutaman sm v a h v u i ­nen
märkä kerros, j o k a heti peite­t
ä ä n ohuella multakerroksella.
51 taniän jälkeen kerätään taas ros­k
i a ja iasvmjätteitä"* rikkaruohoja,
n ; o h o t u i p i ' i t a y n i : j a kasaa kartute­taan
päivittäin sekä k u i v i l l a että mä-rillä
jätteillä. Seuraavat seikat on
kasaa hoidettaessa aina pidettävä
mieles.sä: •
— kuivia j ä t t e i t ä o n saatava jat-kuva-
jti, j a Joukossa m m karkeita, e t tä
kasa pysyy jossain määrin ilmavana.
— joka kerta k u n talousjätteitä tai
käymäläjätteitä , tuodaan karaan on
heti heitettävä päälle multaa, mikä
estää hajut -ja kärpäset.
— kasaa tehdään m i n , e t t ä sc säi­lyy
päältä koverana, jotta likavedet
ym. eivät v a lu .sivuille.. .
—• tuhkaa tai kalickikivijauhoa on
syy'tä käyttää ainelcsien joukkoon ja
— ellei esim. m a k k i - tai muuta
l a n t a a j a likavesiä k c r i y tarpeeksi, on
syytä panna kasaan lannoitteita, esim.
kalkKityppeä ' t a i muuta typpilannoi­tetta
tai erityistä kompostilannosta.
j a s i l l o i n tijillöin kastella kasaa.
K u n kom.posti 011 noussut n . 150 sm
korkeaksi (mistä «e yleensä painuu
20 — 30 sm j a enemmänkin»,'on syy­t
ä ryhtyä j a t k a m a a n u u t t a kasaa en­t
i s en jatkoksi. Alkukesästä valmis­tunut
kasa voidaan loppukesistä
kääntää. Tätä v a r t e n on sopivaa j ä t ­t
ä ä j o , k a s a a alotettaessa sen verran
t i l a a , että kasan voi helposti luoda
siihen.
O m a k o t i - j a Imvilatonteilla on. se­kä
siisteyden e t t ä kompostm hoidon
k a n n a l t a usein viisainta turvautua
kompostin teossa kehikkoon, j o n k a v o i
tehdä la.udoista tai muuata puutava­r
a s t a joko ivalmiina seininä tai sitä
mukaa k u i n kompo-sti nousee. Tällai­nen
ksJi^kko t a i häkki ei s a a o l l a tiivis
n i i n e t t ä i l m a n pääsy kasaan estyy.
T o i s a a l t a on hyväkin, että pieni k a ­sa
saa hiukan tuulen suojaa.
— Josku.s näkee kompostia tehtä-^
vän tiiviiseen laatikkoon tai jopa ve­denpitävään
n ;menttialtaa.seen. Siitä
ei tule_ kompostia, •vaan haiseva, kär-pa.
siä keräävä tunkio;
H y v m tehty komposti ei välttämät­tä
kaipaa kääntämistäkään, vaan kas­temadot
ym. huolehtivat sen "muok­kauksesta",
n i i n e t t ä .se on -seuraavana
kova>anä vs-lmista käylettäväksj. K a r ­keimmat
osat v o i d a a n tarikolla j a h a ­r
a v a l l a tai seulomalla erottaa j a pan­na
uuteen k o m p c i t i i i i , johon aina o l i ­si
sirolclta-va kcrrck-sien mukaan v a n - ,
haa kompo.YJ.multaa "siemeneksi;"
On särkynyt sydämeni kantele,
on särkynyt kielistä p a r h a i n .
Sen katkaisi lemmetön kohtalo
j a se katkesi l i i a n varhain.
On koti n i h i tyhjä j a autio,
ci kuulu sun äänesi a r m a i n .
On sieluni pyhäkössä kuvasi
kultainen ainiaan.
Puolisosi Victor.
Täti rakas n y t o n poissa mci Itä,
et turväna-ole elon tiellä;'
Sä a i n a hyvän neuvon annoit
j a hoivaavan kätesi tarjosit.
S u l l e lepo j a rauha pyhä, ;
meillä kaipaus j a kaiho syvä.
Toini ja Lauri *
; Laun, Eino ja pojat
Pyydän lausua sydämeUiset kiitokset k a i k i l l e . Jotka ovat osoitta­neet
minulle myötätuntoa j a ottaneet osaa suruuni. K i i t o s kukkien
ja surukorttien paljoudeista. '
_-<iitc5 pastori P i k k u s a a r e l l e l o h d u t t a v i s t a sahoista. K i i t o s Copper
C l i f f i n ja VVaters T o w n s h l p i n naisille katmllsta l a u l u i s t a sekä
Jotka avustivat JcahvitarJoUuasa.
K i i t o s k a n t a j i l l e Ja k a i k i l l e , j o t k a t a v a l l a t a i toisella avustivat j a,
tulivat saattamaan vainalaa viimi>iiuv>n lonnnn
Port Arthurin
kulttuuriryhmä
kävi Winnipegissa
Port Arthur, — Intcrnational-osua-?
lUk'iCecn kulttuuriryhmä teki 465
m a i lm pituisen matkan W i n n i p c g i i n;
j o r s s a s c : e s i i n t y i tk. 8 pnä ukraina­l
a i s t en haalilla, Joka o l i täynnä i n ­nostunutta
j a .'suosiotaan o.'»'/ittanutta
yleisöä. •
Kulttuuriryhmä teki tämän matkan
V/innipc?m Pcopics Co-op. Dairyn
kutsusta Ja retkeen osalli.stui 20 j ä -
.<^cntä A n n Puozihun-Nazarecin johr
d o l l a .
^ Lausuc5.saan r.vlimän f j i v c t u l l e c k s i.
.sanoi lamlaatijakunnan jasen Wm
K a r d a s h , että "tämä kulttuurirj-hmä
r:n aimitla-ituinen Canada-H-sa ja f»?
todLifaa miten eri kaa'>anisuuk3ia ole­vat
ih.misct voivat o l l a mencstykficUi-scs.
sä 2'htcistoiminna.'jsa lieskenään
koska tämän ryhmän jäsenet lukeutu­vat
16 e r i kansallirriutecn/'
Ryhmän toimesta esitettiin kaksi
j a piioli tuntia kestänyt ohjelma. Jo­ka
kä.';itli kansanlauluja, kaivialils-tän-
r,cja ja voimistelua ja suoritukset
saavuttivat anrimattilaistcn ta.-5on, o l ­l
e n joissakin tapaukeissa sitäkin par
r c m p i a . Kiitollinen yleisö puhkesi
v a l t a v i i n sucöionosoituksiln j ä vaati
.u£cita csiiy>5iä uudistettaviksi, Y l e i - .
sön k l i t o i i l s u u t t a todi-slaa .sekin, et­t
ä tilaisuudesra t e h t i i n l u k i d s i a ehdo-
Uetsin&i. — <V5> Kuopiolaisissa
eamulehäissä oli keskiviikkona. t k :n
13. .pnä Kuopion kaupunginvoudin
Leo Norkolan a l l e k i r j o i t t a m a p a k k o -
huutokauppailinoitus.. Jonka mukaan
"kuluvan k u u n 23. päivänä kuopiolais­ten
mäcillaskijaveljesten M a t t i . A a t ­to
j a Las,-i Pietikäisen kotona t o i m i ­tettavassa
pakkohuutokaupassa myy-dääh
veljesten i r t a i n «maisuus j a s a ­m
a l l a heldäii palkintokokoelmansa.
K a u p m i g i n v o u t i Norkola ilmoitti
S T T : n tiedusteluun, e t t ä M a t t i Pie­tikäisen
osalta on kysymys valtion,
k u n n a n j a seurakunnan veroista a i na
\uodesta 1948 alkncn vuoteen 1954
saakka. Yhteismäärältään summa k o ­hoaa
noin 430,000 markkaan, tassi
Pietikäiseltä on ulosmitattu i f t a l n ta
omaisuutta n o i n 90 000 m a r k a n s u u ­ruisten
vero- y m . rästien perimiseltii,
kun taas A a t t o Pietikäisen vastaava
maksamattomien verorästien osuus
on 108.000 markkaa,
Pietikäisen veljekset ovat väittä­neet,
kertoF kaupunginvouti Norkola,
että heidän palkintokokoelmansa on
omaisuutta, j o t a ei saa myydä. " L a i s ­sa
ei puhuta p a l k i n n o i s t a y h t ä ä n m i ­tään";
sanoi tuomari Norkola, "Ja
koska Pietikäisen veljekset eivät ole
esittäneet näytettä s i i t ä , että heidän
palkintonsa olisivat ulosmittauskiel-lon
alaisia, o n ulosottomiehen t e h t ä ­vänä
ollut ulosmitata myös nämä
palkintokokoelmat M a t t i Pietikäisen
k u l t a m i t a l e l n c c n ym. arvokkaine p a l -
kintoineen. Veljek.set ovat saaneet a i ­kanaan
tiedon asiasta ja myös pyytä­neet
otteet asiakirjoista, joiden pe­rusteella
ulosmittaus ot\ toimitettu,
mutta eivät valittaneet m a i s t r a a t t i i n,
n i i n k u i n olisi odottanut. Olisi ollut
e r i t t ä in mielenkiintoista saada mais­t
r a a t i n päätös asiasta veljesten pal­kintokokoelmien
osalta. U l o s m i t t a u k r
set ovat jo toista vuptta vanhoja ja
nyt on, myöhäistä valittaa asiasta,
s i l l a valitusaika on jo aikoja sitten
mennyt umpeen". Tuomari Norkola
huomautti vielä, e t t ä valtiontalouden
tarkastu.sviraston edustajat ovat: t e h ­nee:
huo;nautuksia näiden ulo.<imit-taustcn
toimeenpanon viivyttelystä
Asiaa y r i t e l t i i n pitkitlää mahdalli-slmman
kauan, mutta kun näitä vc-roasoita
ei selvitetty tavallista tictii,
o l i turvauduttava lopuksi nyt i l m o i ­tettuun
pakkohuutoknuppann.
Mäenlaskun maailmanmestari M a t ­t
i (Pietikäinen kertoi sen sijaan, että
hän di esim. viime talvena tehnyt
asianTuukaison veroilmoituksen j a i l ­moittanut
cllccnsa talven a i k a n a vain
kolme kertaa käymässä Kuopiossa
kilpailumatkojen vuoksi. Näin ollen
hän ci ole voinut hankkia omassa
liikkeessään. Tieto ulosmittauksesta
tuU Matti Pietikäisen kertoman m u ­kaan
veljeksille tflydelliscnä yllätyk­senä,
sillä käydessään aikaisemmin
talvella kaupunginvoudin konttorissa,
oU hän p>'5'tänyt k"önttoria ilmoitta­maan
etukäteen, mikäli maksamatto­mia
veroja vielä i l m a a n t u i si
(Matti Pietikäisen käsit.vksen mu­kaan
häntä on '^mätkäytetty" myös
kilpailunjasta. Hän ilmoitti aikanaan
.myös valittaneensa vcronkantoilmoi-tuksen
johdosta, mutta valitusta ci
ilmeisesti ole otettu huomioon;"Kyllä
tämä on raakaa meininkiä, että y h t ­äkkiä
myydään koti J a k a i k k i muisto­esineet.
Maksettavaksi pannut verot
ovat: n i i n suuret, ettei niitä pystytä
millään tällä hetkellä maksamaan.
Nyt viedään koti tyhjäksi ja siinä
menevät saman tien kultamitalit,
muisfokcUot j a k a i k k i muutkin pal­kinnot.
, • .
Olen edustanut maatani Ja 'koti­kaupunkiani
19 vuotta'; N y t , k u n olen
yrittänyt päästä työhön käsiksi ja
koettanut ansaita leipäni. kovalla l
työllä vasta aloittelevassa liikkeessä­n
i , saan tällaisen " p a l k i n n o n " urhei­lu-
urastani. Olisimme yrittäneet
maksaa kesällä sen, minkä talvella
olemme vajaaksi jättäneet, mutta i l ­meisesti
siihen c i ole mahdollisuuksia;
Tämä ori u r h e i l u n l a h j a meille k a i k i l ­le",
lopetti M a t t i Pietikäinen katke­rana.
.
HfarJljriiille <arjoltu
$75,000 Cataliiiaii
:;::)}ucu uifiiiista
Toronu», — Sen Jälkeen kun Mari­lyn
B;ll oli allekirjoittanut sopimuk­sen
Engla-Miin, kanaalin yJl uinnista
$15.0:0 korvausta vastaan on hänen
nciivonantokomitfaJlccn esitetty San­ta
Monican kaupiMkamarin tarjous,
että miss Bclhnc maksettaisiin 75,000
dollaria Catalinan kanaalin uinnista
tulevan kesän ancana. Tarjouksen
johdosta on Toronton valtuuston Jä-fiintcn
taholta ehdotettu, e t t ä tehty
Tiistaina; hutitikuun 19 p. —Tucsdäy/Aprll 19,19SS 'Sivu
KUTSU M A A I L M AN
RAUHANKOKOUKSEEN
6ocianvaara on muodostunut pa-hcmmksi
sen jälkeen kuin iS&ailmaa
Rauluumeuvosto antoi viime marras­kuussa
kutsun Maailman rauhanko­koukseen,
mikä pidetään Helsinsl«iä.
alkaen toukok. 32 pnä. Sen Johdos­ta
maailmanneuvoston Johtoktmta on
nista olisi peruutettava..
NEUVOSTOLIITON
VEROPOLITIIKKA
Neuvastoliitossa (käytetään joka
vuosi suuria summia kansantalouden
kchltyfkseen, yhteiskunnallisiin ja
k u l t t u u r i t o i m e n p l t c i n i i n sekä muihin
y l e i s v a l t i o l l i s i i n tarkoituksiin;
Menojensa peiitämiseksl neuvosto­v
a l t i o käyttää pääasiallisesti sosialis­t
i s t en •tuotantolaitosten tuloja. Viime
vuonna neuvostovaltio s a i tuloja v a l ­t
i o n omistamista sekä osuuskuntien
tuotantolaitoksista 87 prosenttia k a i -
''tis'.a budjBttittiloLsta s a m a a n aikaan
k u i n väestöltä saatavat verot nousi­vat
ainoastaan 8 . p r o s e n t t i i n k a i k i s ta
budjetti t u l o i s t a . Samanlaiset tulot ja
suunnilleen samanlaisessa prosentti-suhteessa
muodostavat Neuvostoliiton
valtion tulot tänäkin vuonn.i.
Työläiset j a viritaUijat maksavat
tulovei-oa työpalkastaan j a muista t u ­loistaan.
Tuloveron summa kohoaa
astcittaisesti; ts. m i t ä suuremmat ovat
tulot, s i t ä auurempi vero peritään jo­kaisesta
tuloruplasta. M u t t a yleensä
tulovero on hyvin kohtuullinen Ja
ivaihtDlee puolentoista ja kobiientois-ta
prosentin välillä tulojen yhteis­summasta.
Kolhoosilaiset j a yk-sitylstalonpojat
maksavat maatalousvcroa. Vuoteen
1953 asti t ä t ä veroa p e r i t t i i n jokaisen
maataloustuotantomuodon tulol/ita
(kasvitarhoista, hedelmäpuutarhoista,
viiniköynnöaviljelykslstä, karjasta
jne.). Heinäkuun 1 päivänä 1953 v o i -
maansaatctus-sa uudessa maatalou;i-vcrolaissa
o n sääde tty kiinteät vero-normit
j o k a i s e l t a maataloushchtaarin
sadannctTsalta riippumatta siitä, m i ­tä
sillä kasvatetaan. Sitäpaitsi maa-talousveron
yhteissummaa a l e n n e t t i in
viime vuonna y l i 2,5-kcrtalsestl vuo­teen
1952 verraten. Maatalousvcro ci
nou.ssut viime vuonna yleensä edes
yhteen prosenttiin koko v a l t i o n t u ­loista.
Uusi verotu-sjärjcstebnä on vakava
aineellinen k a n n u s t i n maataloufituo-t
a n n c n kohottamiseen j a edistää yhä
paremmin talonpoikain aineellisen
hyv'invoinnin j a elintason' luusvua.
V a l t i o n tulojen muodostamlsceri
o.saliistuvat myöskin kolhoosit, j o t ka
maksavat hyvin 'kohtuullista: tulo­veroa.
Venrotuk-scsta vapautetaan ko­konaan
sc tuotecsa, iminikä kolhoslt
myyvät valtiolle, sokä myofii'.Jin ne
tuotteet, jotka käytetään k a r j a n re­huksi,
kolhoosien karjatalouden lasi-jentamiscen
j a ; s en tuottavuiuleni k o ­hottamiseen.
H y v i n pieru vero peri-:
tään niistä tuotteista, j o t k a kolhoosi
käj/ttää tuotannollisiin tarpeisiinsa. •
K o l l i o o s e i l t a peritään .suhteellista
tuloveroa. Se merkitsee sitä, e t t ä jo­kaisesta
tuloioiplasta peritään ylitä
fuuri vero. Tämä kaimustaa laajen­tamaan
kolhoosien tuotantoa j a l i ­säämään
kolhoosien tuloja.
V a l t i o n omistamat tuotantolaitokset
niii/ksavat valtion budjettiin l i i k e v a i h ­toveroa
j a voittavcroa, j o i s ta muodosr
t u u k i n valtion tulojen valtaosa. Tä­mä
on tärkein tulolähde, jonka kus-ta.
inuksella valtio kohottaa väestön
elm- ja kulttuuritasoa j a laajentaa
tuotantoa.
Ncuivo-stovaltio mak.saa yhteiskun­nan
Jäsenille takaisin k o l m i n k c r t a l -
sesM f c n , minkä väestö .suorittaa v a l ­tiolle
veron muodossa. Esimerkiksi
viime vuonna v a l t io maksoi työtäteike-villo
kaikenlaLsia avustuk.sia j a muita
maksuja kolme kertaa enemmän kuin
väestö mak-soi veroa valtion budjet­t
i i n . ::
Muistettavaa
Entä väl(<t.~'eltä ykdidlän Itse-^
nuäriiiinilsoikcndesUan kilniU p i ­tävä
kansakunta el koskaan saos­tuisi
kansainväliseen valvontaan?
Kukaan taskin välttänee, ettei­kö
NeurostoUIUo halua pltiä
kiinni itsemääiäämlsolkendea-
(aaiu Kuitenkin Neuvostoliitto on
vuosikausia esittänyt paitsi ato­miaseiden
kansainvälistä kieltoa,
myös kansainvälisen valvonnan
järjestämistä tämän kieUon to­teuttamiseksi
Mm. Jo V. 1952
YK :ssa käydyssä kaskuatelnssa
Englannin edustaja Lloyd esitti
Vyshlnskillc seuraavan kysymyk­sen:
"Oletteko valmis vastaanotta­maan
alueellenne lunsainvälisiä
tarkastajia seuraavana päivänä
sen Jälkeen kun atomiase on kiel­letty?"
Vyshinski vastasi:
"Olemme vaknUt allckirJoltU-maan
sellaisen sopimuksen vaikka
tänään. Jos niin tahdotte." — Ja
täydensi myöhemmin: "Hyväk­symme
atomitehtalttcmme pysy-
/ vän valvonnan, kansainvälisten
valvojien pysyvän oleskelun alu­eellamme."
— ja Joa valvontaelin
toteaa Jossakin maassa atomi-pommivarastoja,
on sillä valtuu­det
määrätä ne hävitettäväksi.
^ n sanamuoto on seuraavanlainen:
k Atomisodan Julkinen vaara ,on tOs-lä
lähtien uhkaamassa Jokaista maa-ita.
jokalatakotiaV Jokaista miestä,
'jialsta Ja'lasta. ' •" " f
: Sen aa;masta, että; atomienergia
pantaisiin palvelemaan ihmiskuntaa;
on ryhdytty keräämään varastoihhi
näitä kauhlstuttanria aseita. Aseistuk­sen
poistamisen asemesta muodoste­taan
uusia sotilaallisia Hittoja. Neu­vottelujen
Ja sopimusten osemeata
esitetään uhkauksia Ja harjoitetaan
vihan propagandaa. ^
Uhkaukset Ja väkivalta Johtavat
sotaan clkä rauhaan.
SaOcsan uudelleen aseistaminen. T a i .
\vanin (Porraosan) tilanne Ja kanso­jen
Itsenäisyyteen puuttuminen mo­ninkertaistavat
rUtalsuudet Ja hä-lyyntyncisyydcn.
Jos ihmläkunta kul­kee
edelleen tätä polkua ci misitään
löydy turvallista palklcaa.
Vfarilyn aikoo uiäa
kanaalini yli $15,000
koirausta yastaati
Toronto. — T ä ä l l ä i l m o i t e t t i i n v i i ­me
vilkoUa, että M a r i l y n B e l l Ja hä­nen
neuvonantajan.'» ovat hyväksy­neet
e r ä ä n täicäläiscn lehden tarjouk-
.sen. että liänelle m a k s e t t a i s i i n «15,000
kotvaus jos lian y r i t t ä ä uida E n g l a n ­n
i n k a n a a l i n y l i tulevan kesän a i k a ­na.
Miss B e l l o l i ehfjimhiäinen, j o ka
ui Ontärio-jäpven y l i v l l m c kesänä.
M i ; i s B e l l i n sanotaan aikovan k a ­n
a a l i n y l i u i n t i a 17. syntymäpäivä­nään
cUheinäk, 1 p n ä m u t t a o n m a h -
tuksia, että ryhmä kävisi vierailcmas- dolllsta. e t t ä u i n t i viivästyy a i n a elö-
Copper CUtt
saattamaan vainajaa viimeiseen lepoon.
VICTOS SALO
Ontario
s a Winnip2gi£->ä J o k a vuosi. -;
R e t k e n j o h t a j a n a : o l i E i n a r N o r d ­ström,
joka on Intcrnational-osuus-l
i i k k e e n valistustyökömltean puheen­j
o h t a j a j a konsertin ssremoniamcsta-r
i n ä toimi W m T r y l n i e k i , :
—Sanomalehti on ikkunaulko-maailznadn.
TUalkaahan alia
V A P A U S .
kuun 10 päivään saalclca. Hänen vai
m e n t a j a m i i G u s Ryder on Ilmoitta­nut,
että k a n a a l i n y l i u i n t i on ailnoa
hruomattavin inlas B e l l i n ulntlyritys
t u l e v a n kesän a i k a n a.
A s i a s t a tehty, tol-sialsdtel s u u l l i n en
s<^Imus, edellyttää, e t t ä miss Bell
saa $15,000 siinäkin tajjauksesm, että
hän ei o n n i s t u yrityksessään u i d a k a ­n
a a l i n y l i .
Demol(raattisten
oil(eul(sien liiton
uusi siliteeri
Toronto. — Demokraattisten O i ­keuksien
L i i t o n kansallinen johUjkuii-tH
on ilmoittanut, että hiton uudoksi.
.sihteeriksi on valittu - mls« Priska
Siomko. Uufil sihteeri o n C o a l h u r s -
lifisa, Albcrtassa, »yntynyt h i i l c n k a l -
vajan tytär. Joka l i i t t y i sodan a i k a na
Canadan laivaston naisten apujouk­koihin
j a o l i palveluksessa Nevvfound-
Jfuidissa kunnCfi han vapautui 1945
.fotapalvelukfitsta. Miss Sleiriko on
?i m jälkeen toiminut eri tehtävissä
tyc//äcnliikkec.s!>ä ja viimeiset 3-5
vuotta MJdtov/n kirjakaupan johtajar
na Torontossa jossa hän joutui y h i c y -
tcen m o n i e n j ä r j e s t ö j en j a yksilöiden
kanssa. Innoittaen heitä laajaan eri
maiden tieteellisen, historiallisen ja
muun Jclrjaiil«uuden tutkimiseen.
Demokraattisten plkeuk«ieri L i i t on
nykyiset ffJunpitelmat edellyttävät
j ^ n taistelun elvyttämistä minkä l a r -
koitukscnai on surullisen kuuhiisan
Quebecin munalukkolaln j u l l s t a m l sU
p e n t t t u s i a i n vastaiseksi. T ä i ä asiaa
kftjkeva j u t t u o n : p a r h a i l l a a n Cana­dan
Kortcelmman Oikeuden kä>;is.'ii
Montreal C i v i l IJbcrtles Union toi-,
mesta. Eldellecn on l i i t on tarkoituk­sena
edistää taistelua Oikeuksien K i r ­j
a n säätÄ.mIsen piiolesta; jull:al«ta
kuukautihen katsaus siviilioikeuksien
ja-väpaiikfilen t i l a a n maassa j a avua-taa'vicaikäla
cana^^ »iviillva-
Canadan mestaruus
ci ole ralialliscsti
arvokas saavutus
Toronto. — Viime lokakuunm C a ­nadan
ammattilaisnyridccilljäiu liöy-hcnsarjan
mestaruuden v o i t t a n u t ' h a . -
miUonilaincn Mike Oarlash sanoo
voittamaäsa. t i t t e l in tuoUanccn, liä-,-
nclle 90 d o l l a r i n nettovoiton j ä -koska
kevyiden 5ai'Jojen aramattilaisnyrk-keilijöillä
o n v a r s i n hJionot ansioinah-l'
dollisuudct, on Canadan mestari i l ­moittanut
luopuvansa k i l p a i l u - u r a l ­taan,
« a n sanoo otellcensa amatöö­rinä
132 kertaa Ja ammattilaisena 11
kertaa. " K o s k a m i n u l l a on hyvä työ­p
a l k k a olen päättänyt l o p e t t a a nyrk-ikeilemlJi3n
sillä e n kykene elättämään
lierhcttäni nyiCckeilyllä". sanoi 28-
vuotla» C a n a d a n mostarl.
Tshe1(koslovakiassa
ral(ennetaan uusia
Ostrava on TshekkoslovpJtlan t ä r ­kein
teollisuusalue, k i v i h i i l i - ja me-tallurRlscn
teollisuuden keskus. M u t U
.seudun kaupungit j a v a r s i n k i n t e o l l i ­suuslaitokset
kärsivät veden puutet­ta.
OJtVravan raskaan teollisuuden
edelleen kchittämiiuin Ja son väestön
nopea kasvu vaativat valtavolmalscs-ti
teollisuuslaitosten j a asutuspaikko­j
en vedellä varustamisen parantamis­ta.
Nykyään tätä tehtävää ratkals-
"taan menestyksellä.
Zhcrmanicasisa Ja Ersgetjlrgpsai
saadaan koilta v a l m i i k s i kaksi suurta
paloa, jotka muodostavat kalcsl vesi­säiliötä
tilavuudeltaan monta mil­joonaa
kuutiometriä. T a s a v a l l a n sbu-rlmman
—^ V , M ; M o l o t o v l l l c nimetyn
nUitallurBisen tahtaan ja K a r v l n in
altaan kivihiilikaivosten varustami­seksi
vedellä aloitetaan tänä vuomia
uuden maajiadon rakentaminen Bto-nävkalla.
Geolo;5isia tutkUnurttöltä suorite­taan
p a r h a i l l a a n Beskldlssä, Jossa oh
myöskin aikomus rakentaa suuri vc-si^
iäiliö.
Ihmiskunnan ei pidä aallJ» fcaJI
tämän jatkinran.Sea omatunto
<)outunut kapinaan atomitenrasä
Gcn ajatuksen Johdosta. '
Atomiaseiden kleliäminen, ylelt
aseistuksen vähentänUnen. kaik)^
tumaUlsmiB. Jokaisen kansan olkei
slcn Ja itsen^lqrydcn fomnlolttat
nen ovat asioita.: Joita iuuiaojenpli
tavoitella aellalsclla tarmolla kulnj
elämä olisi Icyormyksessä. ^ i
Tässä mielessä -ja näitä tavoUt«
varten on Maailman Rauhanneuvf
kutsunut kalkkia rauhan kannatttj
kaUcista «noista kokoontumaan 11
slnklin Maailmankokoukseen toii
22 pnä 19&S, kctfcustelcmaan .vaipai
rauhan ^tunvaamlsta koskevaa toim
taa käslttäivlstä tärkeistä aslöista:<
— Wien. maaUsk. 13 p n ä 1053/
CNR lopettaa jälleen
liikenteen yhdellä
rataosalla'
Ottawa. —r Transporttikomlslon
ovat antoneetGNB:Ue luvan.5Ut
Ontariossa olevan Alistonln ja' C i
moren välisen rautatien.
f!Tämän radan joka on 18 mollin
tulncn. Ilmoitetaan tuottaneen Vi:
aikoina 175,000 vuosittaisen tappic
VÄINÖ LINNAN
kirjoittama suuri sotaromaani
"TUNTEMATON SOTttAS rf
ensimmäineir lähety» loppuunmyyntibi
neljän päivän aikana
HINTA $3.80
Uusi lähetys tultfsSaja suurempi kuin cmimmäincn.^^^^^^^^^^^^^:
Lähettäkää tilauksenne nyt, Jotka täytetään heti knn toinen lähetyt
saapuu.
VAPAUS
BOX 69
P U B L I S H I N G CO. L T D .
SUDBUBY, ONTABIO
ARVOKKAAT ROMAANIUUTUUDET
nyt« saatavana
IVIanttouwagc-alueen
rakennussuunnitelmat
Toronto. — Ontarion hallitus on
esittänyt ensimmäiset suunnitelmat
kaupunkja.sutukscn rakcnnuttaml/sta
varten ManltouwadÄcn kaivantoalu-er;
lie. .JoJta sljaitrric noin 150 ttialUn
etäisyydessä koilliseen Port A r t h u r i s ­ta.
Hallituksen «uunnltclmat. .Jotka
ovat cnsirnmäisct laatuaan maakun­nan
historiassa, edellyttävät n o i n t u ­hannen
a.sunnon käsittävän kauppa­l
a n raiiennuttamista n o i n 12,000 asu-kJista
varten, e u u n n i t e l m i l n alsälty-väfc
myöskin koulut, sairaala j a ny­kyaikainen
kauppakeskus. Kustan­nusten
arvellaan kolioavan noin y h ­deksään
miljoonaan d o l l a r i i n.
kiinan ja Puolan
sopimus
K i i n a n kansantasavallan j a Puolan
kansahtasavallan välillä on a l l e k i r j o i ­t
e t tu soplmuis , t a v a r t o l m l t u k s l s t a Ja
pauksla puolustavia j ä r j e s t ö j ä niiden I maksusuoritukslata nruodelcsi 1659.
tolTiinnassa. tarkoituxtensa puolesta.
L i i t o n v i i t o i U j a t ovat: Presidentti
Rö-^-coe Rodd, Q, C-. Wlndsorista ja
varapresidentit m r s , ' M a r g a r e t fipaul-dln
« M . B. E., lakimlen James G a r -
f i n k l e Torontosta.
K i i n a tulee toimittamaan Puolalle
malmia^ karjatalouden tuotteita, ruo-itatavaroUa.
Ja teetä; Puola tulee
toimittamaan Kiinalle erilaista ko­neistoa,
tnetallivalmlsteita, koneita,
kemikaaleja Ja multa tavaroita.
317 slvaa
Ilbita aid. fZSti
V A L T E R SCOTT: /.
. Wattcr Scottin mestarlromHanl VLammcrmoorln morsian", tuskien
suloinen kukka, nuoren lemmon ikuinen Vllstyslaulu, lienee kirjaili­jan
historiallisista romaaneista kaikkein suosituin.
1 367 sivua .°
llbita «id. |2ii0
WALTEB SCOTT: •
IVANHÖE
" Y h ä vielä viheriöivät vihreät metsät. Ja kuninkaan täplikäs hhTfl
Juoksentelee siellä, Jfe reimat rosvot kaatovat uroshirven, Ja^mc
laskemme rukousnauhamme helmiä Ja särjemme viinipullon Cop-manhurstln
pyhän papin seuraiöa. Sumuisten vuosien takaa kuma-
Jaa yhä vielä Mustan ritarin klrvceniakutammlpuuto Ja routaa^
vAsten:yhä edelleenkin meitä vavahduttaa, nihi kuin kauan sitten, ^
kun yksinäinen torvi soittaa Ja Perinnötön ritari ratsastaa Aahby*
de la ZouchCn kentälle . . . " , ...
Näin kirjoitti englantilainen kriitikko Andrew Lang kaikille niille
vanhoille, sappitautlsille Ja melankollslle; Jotka rohkenivat »anoa,
että VValter acottin keskiajasta lukijoilleen antama kuva on vh--
heclllnen, "Ivanhoe" on kuulunut myös suomalaisen lukijakunnan
suosilikcihin.
512 sivua
llhita aid. CZ.40
VICTOR HUGO:
Pariisin Notre-Dame
"Pariisin Nötre-Damen" päähenkilö on oikeastaan keski-aikahien
Pariisi. Jonka aaltoilevasta Ihmlsmerestä kohoaa kaupunkikuvaa
hallitsevana Notre-Damen katedraali goottllalslne holvelneen Ja
tasakattoisia kaksoistomeja reunustavine mielikuvltukselllstne paho-laisvelstoksinecn.
Vuoroin kaameana, pöyristyttävänä, vuorohi taas
ylevänä, mutta aina värikylläisenä soluu tässä romaanissa tapahtu­main
Ja ihmistyyppien kirjava virta lukijan »ilmlcn ohi vertaansa
vailla olevan kcrtojanllon värlttämänä.
MIKA WALTARi:
Yksinäisen miehen juna
Lähdin btanbuliin 420 siroa
Hinta sid. »3JS5
Tässä teoksessa Julkaistaan nyt yhteisniteenä kaksi Miica Waltarin
matkaromaania, ^ ^
"Yksinäisen miehen Juna" on kertomus elämyksiä tavoittelevan,
nuoren miehen matkasta Berliinistä Sofiaan Ja Konstantinopoliin
sekä sieltä Uomaan Ja Pariisiin.
"lÄhdin Istanbuliin" on kuvaus vuoden 1047 lopulla tehdystä mat­kasta
Turkkiin, missä tekijä kävi etsimässä aineksia historiallisiin
romaaneihlnsa, lähinnä Johannes AnKeloksccn". Saman tien hän
käväisi myös Ranskassa, Sveitsissä Ja Italiassa, j • "
275 sivo»
H h i U ald. «2,59
KLISABKTIf TAYI/OB:
Nukkuva kaunotar
Nukkuvakaunotar— sadun Prirujessa Ruusunen — on auto-onnetto­muudessa
kauneutensa menettänyt Smily, Jolle ktrtugi on lahJoit-,<
tanut uudet kasvot. Mutta iloinen Ja elämänhaluinen nuori nainen
on muuttunut apeaksi'Ja tahdottomaksi .elämänuskonsa menettä­neeksi
invalUdiksI, Joka vastaan «anomatta palvelee tyrannimaiseksi
käynyttä sisartaan Ja täniän vajaaälyistä lasta.
201 sivua
H b i U sid. 12,25
RICHABD G O R D O N ; . ^
Leivottiin lääkäri
" L e i v o t t i i n VSäk&ri" on t a r i n a englantilaisen lääketieteen o p i s k e l i ­j
a n Ja hänen tovereittensa valheista k l i n i k o l l a , luentosaleissa J a
cnBlmmälslllä salrankäynncUlä. Hauska k i r j a.
K. B U L W E B LVTTO.V: —
Pompeijin viimeiset pliivsiiuSuM^^zja
, Kuuluisa historiallinen romaani
J o u s i - s a r j a n neljäntenä teoksena Ilmestyy n y t m a a i l m a n k i r j a l l i s u u ­den
m a i n e i k k a i m p i i n — Ja samalla Jännittävimplin — k u u l u v a h l sr
torialllnen romaani. 6c on kertomus kahden vuosituhannen t a k a i ­sesta
Pompeijlsta, j o n k a hilpeä, loistava elämä päättyi hirvittävään
murhenäytelmään.
rriläilesia. osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
P. o. BOX 69 SUDBURY, ONTABIO