1922-12-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
V A P A U S IB figomalaisen työväestön äänenkannsttaja, tlmes- Sodburyisa, Ont., joka tiistai, toKtai j a lauantai, H. PURO. Vastaava toimittaja. _ _ __ V A P A Ö i (Liberty) ^ „ u fhe only ofgan of Finnirf» Workera in Canada, Pubin Sudbury. Ont., every TucBday, Tbursday and tturday. • Advertisixig rates 40c per ccl. Incb. Minimum cnarge »Sndeifisertion 75c. ][)iBCount'on fitandlng advertise. ient The Vapaus is the beat advcrtJfiing medium among e Finnish People in Canada. " Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk. ^^•y&Si^^ suomeen, yksi . k . «5.50, puoli vk. 1.00 ja kolme kk. $1.75. i-i, ^ n s«3g« , Tilaukfiia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään. r^|iait3i asiamiesten joillg on takaukset. M Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuKsista _40c. Boalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ^motuksistn, Jjoiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetean tuntuva *4lennu3. Kuoloilmotukset |2.00 kerta jaSOc. lisaä -.V^i^jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotulcset 50c. •f>L:ierta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2^00 kerta, 13-00 Ikaksikertaa; syntymailmotukset $1.00 kerta; ha-f.-' " lotaantieto- ja osoteilmotukset 50c, berta, $1.00 kolme-fiS^"';' kertaa.— Tilapäisilmotukeista pitää raha seurata mu-ikana. St! Eceistered at the Post Office Department, Ottawa, as «eeond jclass matter. Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. IJnkaiilamen vakooja Neuvosto- Moskovassa on vangittu muudan unkarilainen upsee , I •.;ri, Lazar,- ja tuomittu räskaiaseen kuritushuonerangais- "Sukseeni kbska saaliin ilmi, että hän toimi Venäjällä ihortihyläisen vakoiluosaston 'jäsenenä, Erittäin mielen- Ikiintoista: on, eitä tämä upseeri on oikea syyllinen Fl^räassä murhajutussa, joka on' peräisin siltä ajalla, ll^ljolloin Unkarissa oli neuvostodiktatuuri. Tällöin pa- |:Vkeni inurhaupseeri'ulkomailla yallankumoilstribunaialia pakoonj mikä ei estänyt, että valkoihen oikeus saman murhan johdosta myöhemmin tuomiisi syyttömiä pro- H|'Ietaarejfl rangaistukseen. suulla ja ryhtymään rauhallisiin suhteisiin sen kanssa.* Veljeyden ihanne on tullut todellisuudeksi Venäjällä, Venäjän vallankumous muuntaa maailman. Ja iäkäs työväenluokan ystävä Anatole rance tervehtii vallankumousta seuraavin sanoin: «Köyhänä ja vastustamattomana syntynyt neuvos-lofasavalta on viisi vuotias. Se on tuonut tullessaan uuden hengen, joka ukhaa kaikkia sorron ja vääryyden hallituksia maan päällä. Vanha maailma ei erehdy. Sen johtajat tuntevat vihollisensa. He varustavat sitä vastaan panettelun, rikkauden, väkivallan. He mielivät kuristaa sen; he lähettivät sitä vastaan pähantekijäjoukkoja. iSeuvostotasayalta nostatti punaiset armeijansa ja murskasi rosvojoukot. Jos Europassa vielä on oikeamielisyyden ystäviä, niin tervehtivät he kunnioituksella sen vallankumouksen viideltä vuosipäivää, joka vuosisatojen perästä to-tieutlaa maailmassa ensimäistä yritystä kansan hallitsemiseksi kansan kautta ja sen hyväksi. Voineeko se hädässä syntyneenä ja nälässä ja sodassa suurentuneena täyttää suuren tehtävänsä ja toteuttaa ehdottoman oikeudenmukaisuuden? Ainakin on *5llä tämä periaatteena. Se on kylvänyt siemenet, jotka jos sallimat sen suo, leviävät yli Venäjän ja hedelmöittänevät Europar* päivän.» 9 9 isiiaiii!iiiiijiimii|j,„jj,j,jjj. HHIHIIIUIJ. Kirj, Victor Serge, Kiewi, Ajatelkaamme venäläisten työläisten valtaisia kärsimyksJä ja suorituksia viimeisten viiden vuoden aikana! Mikään muu aikakautemme kansa ei ole ihmisyyden asian puolesta enempää kärsinyt eikä tehnyt. 1917. K. K. K. kapitalismi ei tyydy taistelemaan työväenluokan «'jherääinistä ja vapautuspyrkirayksiä vastaan enään ©^{i^ineen laillisin raahlikeinoi»,V Se on valinnut fl8(?rffSeep ffirrprin ja väkivallan. Köij{i;s.s^ maissa syntyy poryöfistotryälkokaarteja. Yhdysyallpissa on Amerikan legiona ja Ku %\VL\ Klaoit toinjineel tehokkaina aseina typyäen IJJIJHOJ» |fl inuita vapausharrajstuksia vastaan, I' \ij}l|e uutisten muksap K- K- K. perustelee parhaillaan 'e§a§l9J88n Csnadaan, 3en toiminnan ensi tar- ! koitukseiia sähotaan olevan tfllMellft viikljuoniflin sola-ij kulotusta vastaan. Tällaiseen otaksumaäii on tultu var^ pinkin sen johdosta, että sen ensimäiset osastot on pe-mustettu British Golumbiaan ja Montr§aliln, Que., jot-, ka ovat n-k. «märkiä». Mainittu liitto sänöö ottavanSö jäsenyyteensä vain valjkoisia, amerikalais-syntyislli ptö- I teslanttejar niutla samalla ilmoitetaan, että tätä sään-töä voidaan tarpeen tullen muuttaa. , I i , K. K. K. yhtenä tehtävänä on nähtäyäsli tii^on-i nollisteri erimielisyyl^sien ja rotuvihan lleäotttlnen. Ja | | Sen johdosta on Canadan porvaristokin olevinaan jon- [4? kun verran huolissaan. Mutta mitään jyrkkää, lujaa ^'/vastalausetta se ei ole pannut tämän järjestön Cana- • ^ " f Idaan tunkeutumista vastaan, huolimatta, siitä, että §. Montrealin yliopistossa viime kolmen viikon ajalla 1 tapahtunutta kahta suurta tulipaloa pidetään klanien tahallisesti, Sytyttämänä. Joskin siis porvaristo on olevinaan huolissaan 'lp": Iästä järjestöstä, koska se «rohkaisee-laittomuuksiin», T^l' kuten porvarilehdet viattomasti huomauttavat, niin se l^f^ itseasiassa salaisesti iloitsee sen tunkeutumisesta Ca- " • nadaan. Ja, tämän ymmärlää hyvinkin, kun muistetaan, että kaikista sivuharrastukaistaan huilimalta on klani- I «n pääohjelmana avonainen työpaja ]a työväen jär- *! jestöjefi perinpohjainen murskaaminen ja terirorisee-raaniinen. Eiköhän tämän uuden porvariston valkokaartin lunkeuluminien Canadaan, pitäisi herättää työläisiä kä-fiittämään, miksi Workers puolue niin voimakkaasti painostaa kaikkien työläisten yhteisiä rintamaa! Hengen suurmieliet tervehtivät uutta Venäjää Henn Barhiissen ja Anatole^ Francen tervehdys-kirjoitukset Mikä onkaan porvaystpn ja sosialidemokraattisten Kfi veijarien mielestä ollut Venäjän vallankumous! Pa-hantekijäin ja roskajoukkojen liike, josta ennenkuulumattomalla tekopyhyydellä on varotejlu «oikein ajattelevia työläisiä». Mutta kuten valveutunut- työväestö, ovat myös lahjomattomattomat hengen suurmiehet n^neet siinä vallan muuta: maailmaa mullistavan vapausliikkeen, jonka käyntiinpanijoina ovat vuosisatoja kärsineet ja kituneet valtaisat työtätekevät kansanjoukot — ei yksilöt. Katsantokannalleen uskollisena ovat ranskalainen mestarikirjailija Barbusse ja vanha maailmanmestari France myöskin mitä sydämellisimmin tervehtineet Ve-liä'jän vallankumousta sen viidentenä vuosipäivänään- ^ Barbusse selittää, että jokainert vuosi, joka kuluu vallankumouksen puhkeamisesta, jättää yhä syvemmät jäljet maailmaan. Se tulee itse yhä voimakkaammaksi ja voimakkaammaksi ja täyttää myös tekoaan ympäril- Jaan: jakaa johdonmukaisesti ihmiset vallankumouk-eelHsiin ja vastavallankumouksellisiin. Sitä on panelel-lii ensin luulotellun järjettömyytensä johdosta, mutta nyt panetellaan sitä «viisautensa» takia (jolla sp n-- kottaa kapitalistimaat kunnioittamaan 8en suvereeni* ••7""""""7 ^ u»«vvm ajatgjia ainoastaan vallananastus ja nistoterraeissa. Imperialismi, öljy ja Lausannen konferenssi Lausannen konferenssin yhteydessä puhutaan enääh sangen vähän edes tekopyhästi «kristittyjen suojelemisesta ». Saaliinhimoinen imperialismi ei saa enään salata, että se haluaa enempi valtaa Balkanilla ja että se haluaa päästä käsiksi Turkin öljyrikkauksiin. Turkki on luonnonlähteistään rikas maa ja niin ollen se tarjoaa oivan tilaisuuden uusille riislämis- ja saalis-tusmahdollisuuksille. Siksi ei sen kansa saa liiaksi voimistua^ sille ei sovi myöntää itsenäistä vapaata kasva-mis- ja kehitystilaisuutta, koska se kykenisi silloin pitämään imperialistiset saalistajat loitolla luonnonrik kauksiensa kimpusta. Siksi imperialistiset suurvallat painostavat voimakkaasti erikoiS-oikeuslaitostensa edelleen ylläpitämistä Turkissa, jotta liittolaispääomaa ja sen palvelijoita ei voitaisi saattaa Turkin lakien alaisina edesvastuuseen tekemietääfl vääryyksistä ja rikoksista. Turkki, jonka kansallinen itsenäisyyden ja vapauden tunne on herännyt voimakkaaksi ja nostanut koko tuon sorretun ja nyljetyn kansakunnan jalkeille oikeuksiensa puolesta, vaatii ehdotonta itsenäisyyttä ja vapaan, kansakunnan oikeuksia. Se ei tahdo en^ään alistua länsimaisen imperialismin poljettavaksi ja mielinmäärin rosvottavaksi. Siksipä tämä kysymys onkin synnyttänyt jyrkän ristiriidan Lausannen konferenssissa. Turkin vaatimuksia tukee täysin voimin Neuvosto-Venäjä. Mutta Neuvosto-Venäjä suljetliinkiri konferenssista, vaikka sen jos kenenkään pitäisi omata oikeus olla siellä läsnä, koska Turkin kysymyksen ratkaisu Venäjälle, sen naapurivaltiona on mitä läheisin ja mitä tärkeimmästä merkityksestä. Sitävastoin liittolaisvallat, isäntävallallaan ovat haglineet konferenssiin omia ys^ täviaän, aina Japania myöten. ^ Dardaneillein .ja BöfephörUs salmien kySymys ori tdiriiefl Iäi^k63 Laiiääftnen konfe/enssin käsittelemä ky-syniy*. Liiltolaisvallat tahtoisivat saada salmet sotalaivoilleen liikkumisvapaaksi, joka nlerkitsee peittelemättä, että he tahtovat isännöidä Turkin vesistöillä, suurten laivastojen avulla'pitää ne hallussaan ja määrätä kutka saavat siellä liikkua ja kutka eivät. Tässäkin kysymyksessä asettuvat Turkki ja Venäjä lujasti liittolaisten kavalia suunnitelmia vastaan. Neuvosto-Venäjä tahtoo ehdottomasti I sulkea salmet kaikkien maitten sotalaivoilta, jättää niiden hallinnon Turkin haltuun, edellytyksellä, että Turkki pitää salmet avoinna kaikkien maitten kauppalaivoille. Venäjä selittää, että jos liittolaissuurvaltaih sotalaivaslo saa vapaasti oleilla salmivesistöllä, m kyäeehalaista, että kauppalaivat saisivat vapaasti liikkua salmien lävitse, liittolaisten sotalaivat Vöitleft milloin hyvänsä sulkea ne» huolimatta ^uolu^tlöttuusvakuutuksista. Venäjä ei haluaisi myöskään t^¥iään, että läsimaisten imperialistien sotalaivat p«ifciiiVät esteetlömäsli hävittämään Mustan meren ranniko^^ä, Venäjä ollen saanut kyllikseen liittolaisten hävitystöistä. Salmikysymyksen keskusteluista eivät liittolaiset voineet sulkea Venäjää pois. Ja tässä keskustelussa törmäävät Venäjä ja liittolaiset lujaa yhteen. Venäjä puolustaa, kuten se on aina sen jälkeen kun proletariaatti siellä otti vallan, taaskin tinkimättömästi sorrettujen kansojen vapauksia valloitus- ja saalistushaluista imperialismia vastaan. Yhdysvallat eivät ottaneet konferenssiin virallisesti •osaa, mutta sen edustaja on «epävirallisesti» ollut kokouksen mielenkiintoisena seuraajana. Ompa Yhdysvallat sanonut edustajansa suun kautta jyrkän sanansa sen johdosta, että entente aikoo keskenään jakaa Mosulin öljyrikkaudel. Amerika ei suvaitse tällaista etujensa sivuuttamisia. Se tahtoo «tasaisia vapauksia» kaikille riistäjille. Amerikan ja länsimaisten kapitalis tivaltain edutkin siis törmäävät yhteen. Venäjä ja Turkki käyltäv^'l näitä ristiriitaisuuksia hyväkseen taistellessaan erfienleä vastaan. Kuten Genoassa ja Haagissa, samoin Lausannessa kin paljastuu kapitalististen suurvaltain öljy- ja valta ahneus. Paitsi virallisia valtioita, on Lausannessa kokonainen liuta suurten trustien edustajia kulissien takana vehkeilemässä ja vaanimassa uusia saalistusli-laisuuksia. _ Englantilaiset syyttävät suoraan Amerikaa, että sen politiikan Läheisessä Idässä määrää Standard öljy-trusti- Toiselta puolen on osoletlu yhtä 'selvästi, että liittolaisten politiikan määrää englantilaisten, ranskalaisten ja Italialaisten öljypohattain saalistuspyyteet. Lausannessa paljastuu uuden kerran selväksi se tosiseikka, ettei kapitalismille merkitse mitääi? sorrettujen kanojen vapaus eikä hyvinvointi, he voivat Europa on ollut kolme vuotta yksi ainoa kuolemanpelto ja samalla yksi ainoa jättiläistehdas, missä on tuotettu joukkokuolemaa. Ihmiset ovat hiljaisia ja vaiteliaita. Juoksuhaudoissakin vallitsee hautausmaan hiljaisuus. Ja keskellä tätä kuolonhiljaisuutta kuuluu kautta kokoonluhistuvan jättiläisvaltakunnan kumea pauhina, Seitsemänsataa vuotta vanha tsarismi, Itä^-Rooman keisarien ja mongoolilaisten khaa-nien peru, joka on rakennettu orjuudelle ja sorrolle, sauniailtu verellä, joka vuosisadasta vuosisataan on tihkunut mestauspölkyltä ja toinen toistaan seuranneen julmurin taikka pässinpään, jolla oli takanaan tietämätön, typerä suurtilan-haltija- aatelisto, vitkaan perustuksiltaan kaivama tsarismi romahti yhtäkkiä ja pauhinalla läjään. Äärettömän kiihkon päivä Pietarissa ja Moskovassa. Punanauhaiset ihmisjoukot laulavat Marseljeesia. Tavatonta tungosta palatsien edustoilla, Rahamiehet, viisaat parla-menttäarikot, suurteollisuudenhar-joittajat, joille ihmisteurastus on tuottanut suunnatonta riistovoittoa ja jotka ehdottomasti vaativat Dar-danelleä, pohtivat paraikaa: itffehän j tässä olemme tasavallan oikeutettu hallitus! — Aivan niin! Te olette tasavallan oikeudellinen hallitus! toistavat kuorona kaksi suurinta sosia-listipuoluetta. Demokratiaa. Sotaa äärimmäisyyteen asti; Aina lopulliseen voittoon! Järjestystä. Omistusta, Yhteiskunnallisia reformeja. Kansalainen Ke-renski pitää suuren puheen. Korvia huumaava huuto, jonka sata-kolmekymmentä miljoonaa työläistä ja talonpoikaa kohottavat hysteerisesti huutaen: Leipää! Maata! fiau* haa! saataisiin kyllä konekivääreillä vaikenemaan. Tykit jylisevät Ka-lugan' neuvostoja vastaan. «Saksalaisten agentti» Lenin kyyröttelee hillentomun mustaamana eräär panssarilaivan hiiliruumassa ja odottaa malttamattomana suurta hetkeä. Kornilov julistaa itsensä diktaattoriksi sotilaita koskevan kuolemanrangaistuksen nimessä. Ja so-sialivallankumouksellinen p u o l ue hallitsöe! KylliksiI Tyäväeri-.ja sotilaskoko-ukset ja' kii-ottujen lahkolaisten puolucj §ts. työjuhdat, kanuunan-ruoka Ja sen aivot, vaativat vääjäämättömällä rohkeudella l e i p ää maata, rauhaa. Niin, vieläpä enemmänkin. He vaativat kaikkien nii* den vapautusta, jotka uurtavat ja kärsivät. Heissä elää ' kokonaisen luokim omatunto ja tahto. Ja he nousevat. Lokakuun 25:tenä, bol-shevikkipuolueen ennakolta määräämänä kalenteripäivänä, kaikuu jälleen hirvittävä jylinä Europan juoksuhaudoin kuolonhiljaisuudessa ja vaientaa jopa tykkien kumean pauhinan. Tällä kertaa oli se kapitalis- •tinen demokratia, joka romahti. katkaiset liikeyhteytensä Siperiaan, demokraattinen sosialismi syyt&ä karteesejaan päin Samaran, Saratovin ja Kasanin proletaareja. Va* semmistososialivallankumoukselliset nousevat kapinaan bolshevistisia veljiään vastaan. Jaroslavin kaupunki loimuaa liekeissä. Englantilaiset ovat Arkangelissa, ranskalaiset Sevastopolissa, jaapanilaiset Vladivostokissa, valkoisia kaarteja kaikkialla. Tolkuton <vallankumous-nainen » syytää kaksi revolverinkuu-laa Leninin kalloon. — Bolshevismi on viimeisillään. Todellakinko? Tarkoitatteko todella, että voitaisiin nujertaa ko- 'konainen, itsetietoinen, pystypäinen luokka? Sitä parempi teille- itsellenne! Vallankumous, joka tähän asti oli kehittynyt ilman vihaa, teki täyskäännöksen ja vyötti kupeensa punaisen armeijan ja punaisen terrorin kaksiteräisellä miekalla. Verta vuoti. Mutta enään ei vuotanut yksin köyhäin ja kurjain veri, ei myöskään yksistään rikkaiden rikastuttamiseksi. * " . 1Ö19. Vihan ja koston teko jatkuu edelleen. Kolmetoista valtiota — näiden joukossa kaikki suurvallat •— yhtyvät, niin selitti Lordi Churc-chill «voitonriemuisena, bolshevistista raakalaisuutta vastaan. Suometsä oli tapettu yksitoictatuhatta työläistä. Berlinissä iskettiin kuoliaaksi Rosa Luxemburg, Karl Liebkjiecht, Leo Jogisches. Murichenissä ammuttiin Eugen Levine. ' Budepestissa hirtettiin Korvin. Odessassa salamurhattiin Jeanne Labourbe. Canadan dollarista LXHETYSKUSTANNUKSET. LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30• 50^ ' : ; ^ . f ^, - 40; 60e lähetyks. $40--$60: 75c Set 8fio ^^O-dan dollarin 25c sadalta dolariLfisL ^a-lähetyksiUe ?3.50 lisämaksu. ~" Sähkösanoma-vievv^ Te.'"''" 'ahavälityksiä vastaan A. T. Hill. 957 Broad- Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. I Tiedustelkaa hintoja y. m. ' z SuuriraDien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. ^ BOX RO VAPAU s . E SUDBURY. ONT. 5 Pilettiliike tehtävä J. V. Kannasten nimeasä. § l!iiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiHniiinitii,iii,,„,||i|||,„„^ Palataan takaisin punaiseen terro-j jatkavat surkeata olemassaoloa^ • jiin, punainen armeija joutuu uu-jrähmivät etanantavoin vanhaa"/ delleenjo muodostettujen työarmei-1 nen ryömimäänsä uraa. Ja ^Jl''' sodan päätyttyä poltti hellitttr,'-" tön aurinko Volgan alueen kuo-a'-. si. Kolmekymmentä miljoonaa t a lonpoikaa, niiden joukossa viisi n^l-joonaa lasta, on tuomittu kuole-maan, ellei tapahtuisi voimanoor-mstuksen ihmettä, joka pelas^i^i.f heidät. ' ilojen tilalle! — Ranska on tunnustanut Avrangelilaisen Krimin valtion ja Puola ryntää Kieviin... 1918. Kornilov, Kaledin^ Dutov, Alek-sejev, Koitshak, Skroropadski ja perätysten saksalaiset, ranskalaiset, englantilaiset, kreikkalaiset, ameri-kalaiset, sanalla s^oen kaikki kullalla ja hopealla huolitellut, vanhan järjestelmän herraskanaljat ja koko kansainvälisen .porvariston sotaväki valmistautuvat kuristamaan proletaarista vallankumousta, ' Mutta niinpä onkin maa sosialisoitu, 'Suurliikkeet ilman mitään korvausta pakkoluovutettu. Salaiset sopimukset saatettu päivänvaloon ja< toitotettu ympäri maailmaa. Valtiovelat julistettu mitättömiksi. Pan* 'kit kans^llistutettu. Juutalaisejt, naiset, lapset, sotilaat, van^t, kaikki vapautettu ja päästetty kahleistaan. Suomi" on vapaa, Puola samaten. iCaikille maille tarjotaan rauhaa i l man sotakorvauksia . ja valtauksia. Punainen lippu liehuu kaupunkien, -niin, jopa juoksuhautainkin yllä. Perustava kokoui Lörpöttelyä: «Dehmokratiaa, kansanedustusta, sosialisointia, uskollisuutta liittolaisille. ..» Tällöin kumartuu matruusi Jeletsniakov keveästi perustavan kansalliskokouksen puheenjohtajan puoleen: <Mieheni ovat väsyneet, korjatkaa luunne täältä!» — Ja yhdellä iskulla on parlamenttaris-mi tiessään Venäjältä. «He ovat rikollisia, haaveksijoi-ta, mielipuolia» sähisi ihrainen por-varisanomalehtensä rutistaen. «Jumalan kiitos» että heidät kohta hirtetään kaikki tyym.> Sillä saksalaiset armeijat virittävät ruuvipihtinsä , . Brest-LitovsVi leikkaa Venäjän ruumiista ensin viljavan Ukrainan, sitten ©onetsin Koltshak on korkeimman vallan haltijana ja hallitsee ranskalaisen kenraalin, Janlnin kanssa Siperiaa. Denikin pitää miehitettynä koko etelän. Judenitsh seisoo englantilainen kenraalin, Marekin, kera Pietarin porteilla. Venäjän kommunismi on suljettu rautaiseen kehään. Kau-kaasiasta Suomeen, Jäämerestä Krimille, Uraalilta Itämereen, missään el mitään ulospääsytietä. Kansainvälinen taantumus punoo oka-ai- 'to^"aan, pystyttää hirsipuita ja valaa yli koko maailman hävyttömiä valheitaan häväistäkseen kuristettua Venäjän proletariaattia vielä kuo-lemassaankin. Kukaan ei vielä aavistanut mikä yoimakas henki asui kommunististen komissaarien, suoraan tehtaista tulleiden ja kuuden kuukauden soti-laskasvatuksen saaneiden armeija-johtajien, upseerikokelaiden, Jotka vielä eilen istuivat koulunpenkillä, matruusien, nuorten neitosten, nais-ylioppilaiden, ja punamyssyisten työläisnaisten rinnassa, mikä uhra-ushalu eli heidän aivoissaan, mikä voima Väfisl heidän nyrkeissään. Tällöin koki maailma yhtäkkiä, että he olivät voittamattomia, että vallankumous, jonka sielu ja ruumis oli ÄÄftnut muotonsa heissä, toisen Vallankumousvuoden lokakuun päivinä jauhoi jalkojensa alla kolme taantumuksen voittoisaa ar- *meijaa. He olivat niitä ainoita vallankumouksellisia. Jotka hävitetyssä Europassa, missä pyövelit hallitsivat, seisoivat kannoillaan. Ja he he kutsuivat veljiään kaikissa maissa saapumaan Moskovaan perustamaan työläisten Kolmatta Internationalea. 1920. Koittaisiko vihdoinkin rauha? Vanha maailma oH nähnyt, ettei tätä kansaa voinut nyhtää juuriltaan. Smolnasta j a Kremlistä lähtenyt kutsu oli herättänyt vastakaikua Lontoossa ja Pariisissa, Buen- 1921. Vaikein nälänhätätalvi sodan jälkeen. Hermot järkähtyneinä luhis- .luksen edessä. Tykkienjylinä Krons-tdatissa. Matruusit ja talonpojat kapinoimassa kommunistista vallankumousta vastaan. He eivät voi enään kestää, he ovat vieraantuneet omalle itselleen, heillä on niin monien sanomattomien kärsimysten jälkeen vain yksi tarve: saada peltonsa ja myydä se saadakseen kerrankin tarpeekseen syödä. Talonpoikaisten täytyy välttämättä saada hengähtää. Se on liiaksi menettänyt vertaan. Liian moni sen kirkassilmäi-sistä pojista on kuollut tai menehtynyt. Sille on varattava lepohetki. Ja heti kohta kun pahin^ puristus on ohi, antaa Lenin pysähdyskäskyn. Niin, on todella annettava pysäh-dyskäsky! Sillä Europassa ei liikahda mikään. Kaksi sosialistista ja yksi ammatillinen Internationale Olkoon, että vallankumous perilv-tyy, mutta se ei tule pienimmässli. kään kieltämään. Se tietää pysyttää kaiken voimansa. Ja se on jäävf. proletaariseksi valtioksi, joka on ai-na valmis tukemaan muiden maiden työläisiä, jotka nousevat puolestaan täyttämään historiallisen velvolli-suutensa. Se tulee ennenkaikkea säilyttämään koulunsa, kirjastonsa, suurliikkeensä ja punaisen ar.r.ei' jansa. Se on joka päivä yhä sy-vemmin tunkeutuva uuteen ja koV. keampaan elämään herääviin kyliin. Se on säilyttävä ihmeellisen, kaikkiin uhrauksiin valmiin taiste-lurohkeutensa. Ja se on ennenkaikkea kuten' tähänkin asti jäävä In- •ternationalen polttopisteeksi. Saksan kapitalistit keksineet toisenkin keinon Maantieritari Mussolini yskuripii-rien uusi epäjumala. Berliini, 31-10. — Tuli jo kerrottua, että Saksan suurrahakkaat ovat keksineet hyvän keinon maan pelastamiseksi ahdinkotilastaan. Nimittäin 8-tuntisen työajan paistamisen ja sen pidentämisen mikäli mahdollista 25-tuntiseksi. Mutta nyt he ovat alkaneet pohtia toista-kin keinoa. Se ei kyllä ole mikääT uusi, sillä tahrasi Noske jo aikaa, kätensä ja sillä on jo ennenkin «pelastettu maata ahdinkotilasta» sillä seurauksella, ettei se ole koskaan ollut sellaisessa pinteessä kui:i nyt. Mutta keino on tullut uudelleen päiväjärjestykseen uuden verisen miehen, Mussolinin, kautta, joka uhkaa kaikkia edeltäjiään unhon yöllä. Mussolini on nostanut valkoisen terrorin uudelleen porva rilliselle kunniatilalleen, Mussoliini on kirkastanut laHtaritraditionin jai uudelleen osoittanut, että silloin kun porvaristo on umpikujassa, kun sen systeemiä odottaa perikato, on sentään aina varmin keino joukkohaudat ja nälkäleirit^,, kidutetun proletariaatin luista jauhettakoon nos-Airesissa ja Tokiossa, San Fran- porvarismille uutta elinvoimaa, työ-sickossa ja Sydneyssä ja Kap-kaupungissa. Anarkistit, syndikalistit, sosialistit, joka koulukunta, lahko, kaikki työläiset käsittivät, kaikki ih miset, joilla vielä oli jälellä tule vaisuususkonsa ja -tahtonsa, että tässä oli todella kysymys uuden maailman tuskaisesta, vaivojatuotta-vasta synnytyksestä. Terrorihallinta on lopussa. Tul laan tekemään rauha. Saarto lakkautetaan. Moskovassa kokoontuu maailmankongressi. Kommunistinen rakennustyö tullaan panemaan alulle. Kulutuskommuunit elpyvät, tehtaat kuroittuvat uusiin töihin. Raha on poistettu. Kaikki on kaikkien. Yhtenäinen, säännöstelty tuotantosuunnitelma. Työläisopistoja. Proletaarista kulttuuria. Sähköistämistä. Tuotannon siirtämistä ammattiyhdistyksille.' Internationale, E i , toverit, ci sentään vielä niin lähellä päämaalia. Liian sÄuri välinpitämättömyys ja huolimattomuus lamatittaa vielä ihmisiä, jotta alkamanne työ voitaisiin suorittaa loppuun. Seisottehan vielä yksin huolimatta kaikesta innostuksesta, minkä olette miljoonissa proletaa-risydämissä virittäneet. Ja juuri sen vuoksi, että olette yksin, mielitään Iäisten mäihäksi isketyistä kalloista vuotakoon uusi elirtmehu kauppaan ja' teollisuuteen, henkiseen viljelykseen, runouteen. Fascisteilla on takanaan suurteollisuuden harjoittajat huijauspankit sekä d'An-nunzio, kuten valkokaartilaisilla Suomessa oli takanaan suurrahakkaat ja Kiantonsa, ja Vilkunansa; joskaan viimeksimainituilla ei ole italialaisen virkaveljensä kykyä, or> heillä kuitenkin tämän julkeus! Mutta puhuimme saksalaisten suurkiskurien «uudesta keinostaj.. Tämä uusi keino on entistä kylmä-verisempi lahtarismi, «Italian fas-cistien suuri menestys on tehnyt heihin syvän vaikutukseni. Taantumukselliset piirit kautta Saksan mutta varsinkin Baierissa, jotka tähän asti ovat sosialidemokraattien kanssa yhdessä sättineet kommunisteja siitä, että nämä halveksivat «rauhallisia keinoja ja parlamenttia », tuovat peittelemättä ilmi halunsa päästä parlametista Mussolinin tavoin! Juuri päättyneessä saksalaiskansallisten kongressissa lausuttiin tämä ajatus moneen kertaan ja ilman mitään tekopyhyyden riepuja. Täällä antoi johto selvään ymmärtää, ettei tästä alkaen aijot-rikkaat hiilialueet. Tshekkoslovakityhä vieläkin iskeä teidät maahan, ta pitää niin suurta lukua parlamentista, vaan suunnattaisiin toiminta : parlamentin ulkopuolelle. Puolueen puheenjohtaja Her^ käytti oraakkelikieltä ja lausui ennustuksen: «Ehkäpä kuuluu meille tänä italvenai Saksalais-kansalliset rintamalle!» Tämä ennustus ei.itse asiassa kuitenkaan ollut ennustus eikä mikään, sillä hehän ovat jo astuneet rintamalle. Koomillisen vaikutuksen vain tekee, että sen nyt huomaavat muutkin kuin kommunistit. Sirkus Buschin kahakkahan äskettäin Berlinissä oli tyypillinen etuvartija-taistelu. «Rote Fahne» ilmoitti äänekkäästi jo ennakolta, että tässä oh kysymys päivän seivästä lahta-rismista. Mutta paitsi luokkatietoi-sia työläisiä ei tätä uskonut kukaan. Ei porvarit eikä sosialidemokraatit. Päinvastoin, lähetti sosialidemokraattinen poliisimestari miehensä pamputtamaan lahtarimielen-osoitusta estävät työläiset puoli-kuoliaaksi, vangitutti kaikki kommunistiset johtajat jne. Ja n.vt, pan viikkoa sosialidemokraattisen lurjuksen ärjestämän verisaunan jälkeen, ovat sekä sosialidemokraatit että demokraatit järkähtämättömän selvillä siitä, että silloin todella oli kysymys lahtarismin esiintymisestä. Nyt kirjoitetaan taholla, missä ?>T-detään päästä pienimmästäkin kommunismin vivahduksesta, että <Va-pauden ja. järjestyksen Hitto, joka sirkus Buschin luona tappeli kommunistien kanssa, ja ne yhdistykset, joita teknillisen hätäavun naamion suojassa perustetaan kautta maan, muodostavat ilman epäily»»» saksalaisen fascistnitkkeeir pohjan». Ja Berlinin poliisimestarin a Nosken ja Severingin (jälkimämeii on valkoisen terrorin turvin toimittanut kuritushuoneeseen viitisentoista tuhatta työläistä!) äänenkannattaja, Vonvärts, se on myös yh.- äkkiä .päässyt tämän «kammottavan> tosiasian hajuun - merki.lista lÄiinka myöhään totuus mahtuu sosialidemokraattisten hariekinien na.i-kaan. Kalpeana liikutuksesta ärisee tämä kaiken vanhan kunniansa siks-maisessa prostitutionissa havittanu lehti, mikä läheinen yhteys vallitsee italialaisten fascistijohtajain J« Saksan taantumuksellisten P"-!^ välillä. Mussoliini on lehden tJe.o jen mukaan äskettäin käyn.vt neu voitelemassa saksalaisten taant muksellisten kanssa. Samoin on .e nyt muudan hänen kenraalei.aan «Meillä Saksassa on etenkin j . ^ ^ pitää silmämme auki» kirjo-i^._ Vorwärts. Ja siinä se on vana-keassa. -^j. Mutta jos rehti" odottaa, etta -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 7, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-12-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus221207 |
Description
Title | 1922-12-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
V A P A U S
IB figomalaisen työväestön äänenkannsttaja, tlmes-
Sodburyisa, Ont., joka tiistai, toKtai j a lauantai,
H. PURO.
Vastaava toimittaja. _ _ __
V A P A Ö i
(Liberty) ^ „ u
fhe only ofgan of Finnirf» Workera in Canada, Pubin
Sudbury. Ont., every TucBday, Tbursday and
tturday. •
Advertisixig rates 40c per ccl. Incb. Minimum cnarge
»Sndeifisertion 75c. ][)iBCount'on fitandlng advertise.
ient The Vapaus is the beat advcrtJfiing medium among
e Finnish People in Canada. "
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk.
^^•y&Si^^ suomeen, yksi . k . «5.50, puoli vk.
1.00 ja kolme kk. $1.75. i-i, ^ n s«3g«
, Tilaukfiia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
r^|iait3i asiamiesten joillg on takaukset.
M Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuKsista _40c.
Boalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ^motuksistn,
Jjoiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetean tuntuva
*4lennu3. Kuoloilmotukset |2.00 kerta jaSOc. lisaä
-.V^i^jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotulcset 50c.
•f>L:ierta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2^00 kerta,
13-00 Ikaksikertaa; syntymailmotukset $1.00 kerta; ha-f.-'
" lotaantieto- ja osoteilmotukset 50c, berta, $1.00 kolme-fiS^"';'
kertaa.— Tilapäisilmotukeista pitää raha seurata mu-ikana.
St! Eceistered at the Post Office Department, Ottawa, as
«eeond jclass matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
IJnkaiilamen vakooja Neuvosto-
Moskovassa on vangittu muudan unkarilainen upsee
, I •.;ri, Lazar,- ja tuomittu räskaiaseen kuritushuonerangais-
"Sukseeni kbska saaliin ilmi, että hän toimi Venäjällä
ihortihyläisen vakoiluosaston 'jäsenenä, Erittäin mielen-
Ikiintoista: on, eitä tämä upseeri on oikea syyllinen
Fl^räassä murhajutussa, joka on' peräisin siltä ajalla,
ll^ljolloin Unkarissa oli neuvostodiktatuuri. Tällöin pa-
|:Vkeni inurhaupseeri'ulkomailla yallankumoilstribunaialia
pakoonj mikä ei estänyt, että valkoihen oikeus saman
murhan johdosta myöhemmin tuomiisi syyttömiä pro-
H|'Ietaarejfl rangaistukseen.
suulla ja ryhtymään rauhallisiin suhteisiin sen kanssa.*
Veljeyden ihanne on tullut todellisuudeksi Venäjällä,
Venäjän vallankumous muuntaa maailman.
Ja iäkäs työväenluokan ystävä Anatole rance tervehtii
vallankumousta seuraavin sanoin:
«Köyhänä ja vastustamattomana syntynyt neuvos-lofasavalta
on viisi vuotias. Se on tuonut tullessaan
uuden hengen, joka ukhaa kaikkia sorron ja vääryyden
hallituksia maan päällä. Vanha maailma ei erehdy.
Sen johtajat tuntevat vihollisensa. He varustavat
sitä vastaan panettelun, rikkauden, väkivallan.
He mielivät kuristaa sen; he lähettivät sitä vastaan
pähantekijäjoukkoja. iSeuvostotasayalta nostatti punaiset
armeijansa ja murskasi rosvojoukot.
Jos Europassa vielä on oikeamielisyyden ystäviä,
niin tervehtivät he kunnioituksella sen vallankumouksen
viideltä vuosipäivää, joka vuosisatojen perästä to-tieutlaa
maailmassa ensimäistä yritystä kansan hallitsemiseksi
kansan kautta ja sen hyväksi. Voineeko se hädässä
syntyneenä ja nälässä ja sodassa suurentuneena
täyttää suuren tehtävänsä ja toteuttaa ehdottoman oikeudenmukaisuuden?
Ainakin on *5llä tämä periaatteena.
Se on kylvänyt siemenet, jotka jos sallimat sen
suo, leviävät yli Venäjän ja hedelmöittänevät Europar*
päivän.»
9 9 isiiaiii!iiiiijiimii|j,„jj,j,jjj.
HHIHIIIUIJ.
Kirj, Victor Serge, Kiewi,
Ajatelkaamme venäläisten työläisten
valtaisia kärsimyksJä ja suorituksia
viimeisten viiden vuoden
aikana! Mikään muu aikakautemme
kansa ei ole ihmisyyden asian puolesta
enempää kärsinyt eikä tehnyt.
1917.
K. K. K.
kapitalismi ei tyydy taistelemaan työväenluokan
«'jherääinistä ja vapautuspyrkirayksiä vastaan enään
©^{i^ineen laillisin raahlikeinoi»,V Se on valinnut
fl8(?rffSeep ffirrprin ja väkivallan. Köij{i;s.s^ maissa syntyy
poryöfistotryälkokaarteja.
Yhdysyallpissa on Amerikan legiona ja Ku %\VL\
Klaoit toinjineel tehokkaina aseina typyäen IJJIJHOJ» |fl
inuita vapausharrajstuksia vastaan,
I' \ij}l|e uutisten muksap K- K- K. perustelee parhaillaan
'e§a§l9J88n Csnadaan, 3en toiminnan ensi tar-
! koitukseiia sähotaan olevan tfllMellft viikljuoniflin sola-ij
kulotusta vastaan. Tällaiseen otaksumaäii on tultu var^
pinkin sen johdosta, että sen ensimäiset osastot on pe-mustettu
British Golumbiaan ja Montr§aliln, Que., jot-,
ka ovat n-k. «märkiä». Mainittu liitto sänöö ottavanSö
jäsenyyteensä vain valjkoisia, amerikalais-syntyislli ptö-
I teslanttejar niutla samalla ilmoitetaan, että tätä sään-töä
voidaan tarpeen tullen muuttaa. ,
I i , K. K. K. yhtenä tehtävänä on nähtäyäsli tii^on-i
nollisteri erimielisyyl^sien ja rotuvihan lleäotttlnen. Ja
| | Sen johdosta on Canadan porvaristokin olevinaan jon-
[4? kun verran huolissaan. Mutta mitään jyrkkää, lujaa
^'/vastalausetta se ei ole pannut tämän järjestön Cana-
• ^ " f Idaan tunkeutumista vastaan, huolimatta, siitä, että
§. Montrealin yliopistossa viime kolmen viikon ajalla
1 tapahtunutta kahta suurta tulipaloa pidetään klanien
tahallisesti, Sytyttämänä.
Joskin siis porvaristo on olevinaan huolissaan
'lp": Iästä järjestöstä, koska se «rohkaisee-laittomuuksiin»,
T^l' kuten porvarilehdet viattomasti huomauttavat, niin se
l^f^ itseasiassa salaisesti iloitsee sen tunkeutumisesta Ca-
" • nadaan. Ja, tämän ymmärlää hyvinkin, kun muistetaan,
että kaikista sivuharrastukaistaan huilimalta on klani-
I «n pääohjelmana avonainen työpaja ]a työväen jär-
*! jestöjefi perinpohjainen murskaaminen ja terirorisee-raaniinen.
Eiköhän tämän uuden porvariston valkokaartin
lunkeuluminien Canadaan, pitäisi herättää työläisiä kä-fiittämään,
miksi Workers puolue niin voimakkaasti
painostaa kaikkien työläisten yhteisiä rintamaa!
Hengen suurmieliet tervehtivät
uutta Venäjää
Henn Barhiissen ja Anatole^ Francen tervehdys-kirjoitukset
Mikä onkaan porvaystpn ja sosialidemokraattisten
Kfi veijarien mielestä ollut Venäjän vallankumous! Pa-hantekijäin
ja roskajoukkojen liike, josta ennenkuulumattomalla
tekopyhyydellä on varotejlu «oikein
ajattelevia työläisiä». Mutta kuten valveutunut- työväestö,
ovat myös lahjomattomattomat hengen suurmiehet
n^neet siinä vallan muuta: maailmaa mullistavan
vapausliikkeen, jonka käyntiinpanijoina ovat vuosisatoja
kärsineet ja kituneet valtaisat työtätekevät kansanjoukot
— ei yksilöt.
Katsantokannalleen uskollisena ovat ranskalainen
mestarikirjailija Barbusse ja vanha maailmanmestari
France myöskin mitä sydämellisimmin tervehtineet Ve-liä'jän
vallankumousta sen viidentenä vuosipäivänään-
^ Barbusse selittää, että jokainert vuosi, joka kuluu
vallankumouksen puhkeamisesta, jättää yhä syvemmät
jäljet maailmaan. Se tulee itse yhä voimakkaammaksi
ja voimakkaammaksi ja täyttää myös tekoaan ympäril-
Jaan: jakaa johdonmukaisesti ihmiset vallankumouk-eelHsiin
ja vastavallankumouksellisiin. Sitä on panelel-lii
ensin luulotellun järjettömyytensä johdosta, mutta
nyt panetellaan sitä «viisautensa» takia (jolla sp n--
kottaa kapitalistimaat kunnioittamaan 8en suvereeni* ••7""""""7
^ u»«vvm ajatgjia ainoastaan vallananastus ja nistoterraeissa.
Imperialismi, öljy ja Lausannen
konferenssi
Lausannen konferenssin yhteydessä puhutaan enääh
sangen vähän edes tekopyhästi «kristittyjen suojelemisesta
». Saaliinhimoinen imperialismi ei saa enään
salata, että se haluaa enempi valtaa Balkanilla ja että
se haluaa päästä käsiksi Turkin öljyrikkauksiin. Turkki
on luonnonlähteistään rikas maa ja niin ollen se
tarjoaa oivan tilaisuuden uusille riislämis- ja saalis-tusmahdollisuuksille.
Siksi ei sen kansa saa liiaksi voimistua^
sille ei sovi myöntää itsenäistä vapaata kasva-mis-
ja kehitystilaisuutta, koska se kykenisi silloin pitämään
imperialistiset saalistajat loitolla luonnonrik
kauksiensa kimpusta. Siksi imperialistiset suurvallat
painostavat voimakkaasti erikoiS-oikeuslaitostensa edelleen
ylläpitämistä Turkissa, jotta liittolaispääomaa ja
sen palvelijoita ei voitaisi saattaa Turkin lakien alaisina
edesvastuuseen tekemietääfl vääryyksistä ja rikoksista.
Turkki, jonka kansallinen itsenäisyyden ja vapauden
tunne on herännyt voimakkaaksi ja nostanut koko tuon
sorretun ja nyljetyn kansakunnan jalkeille oikeuksiensa
puolesta, vaatii ehdotonta itsenäisyyttä ja vapaan, kansakunnan
oikeuksia. Se ei tahdo en^ään alistua länsimaisen
imperialismin poljettavaksi ja mielinmäärin
rosvottavaksi. Siksipä tämä kysymys onkin synnyttänyt
jyrkän ristiriidan Lausannen konferenssissa. Turkin
vaatimuksia tukee täysin voimin Neuvosto-Venäjä.
Mutta Neuvosto-Venäjä suljetliinkiri konferenssista,
vaikka sen jos kenenkään pitäisi omata oikeus olla siellä
läsnä, koska Turkin kysymyksen ratkaisu Venäjälle,
sen naapurivaltiona on mitä läheisin ja mitä tärkeimmästä
merkityksestä. Sitävastoin liittolaisvallat,
isäntävallallaan ovat haglineet konferenssiin omia ys^
täviaän, aina Japania myöten. ^
Dardaneillein .ja BöfephörUs salmien kySymys ori
tdiriiefl Iäi^k63 Laiiääftnen konfe/enssin käsittelemä ky-syniy*.
Liiltolaisvallat tahtoisivat saada salmet sotalaivoilleen
liikkumisvapaaksi, joka nlerkitsee peittelemättä,
että he tahtovat isännöidä Turkin vesistöillä, suurten
laivastojen avulla'pitää ne hallussaan ja määrätä
kutka saavat siellä liikkua ja kutka eivät. Tässäkin
kysymyksessä asettuvat Turkki ja Venäjä lujasti liittolaisten
kavalia suunnitelmia vastaan. Neuvosto-Venäjä
tahtoo ehdottomasti I sulkea salmet kaikkien maitten
sotalaivoilta, jättää niiden hallinnon Turkin haltuun,
edellytyksellä, että Turkki pitää salmet avoinna kaikkien
maitten kauppalaivoille. Venäjä selittää, että jos
liittolaissuurvaltaih sotalaivaslo saa vapaasti oleilla
salmivesistöllä, m kyäeehalaista, että kauppalaivat
saisivat vapaasti liikkua salmien lävitse, liittolaisten
sotalaivat Vöitleft milloin hyvänsä sulkea ne» huolimatta
^uolu^tlöttuusvakuutuksista. Venäjä ei haluaisi
myöskään t^¥iään, että läsimaisten imperialistien sotalaivat
p«ifciiiVät esteetlömäsli hävittämään Mustan meren
ranniko^^ä, Venäjä ollen saanut kyllikseen liittolaisten
hävitystöistä. Salmikysymyksen keskusteluista eivät
liittolaiset voineet sulkea Venäjää pois. Ja tässä keskustelussa
törmäävät Venäjä ja liittolaiset lujaa yhteen.
Venäjä puolustaa, kuten se on aina sen jälkeen
kun proletariaatti siellä otti vallan, taaskin tinkimättömästi
sorrettujen kansojen vapauksia valloitus- ja
saalistushaluista imperialismia vastaan.
Yhdysvallat eivät ottaneet konferenssiin virallisesti
•osaa, mutta sen edustaja on «epävirallisesti» ollut
kokouksen mielenkiintoisena seuraajana. Ompa Yhdysvallat
sanonut edustajansa suun kautta jyrkän sanansa
sen johdosta, että entente aikoo keskenään jakaa
Mosulin öljyrikkaudel. Amerika ei suvaitse tällaista
etujensa sivuuttamisia. Se tahtoo «tasaisia vapauksia»
kaikille riistäjille. Amerikan ja länsimaisten kapitalis
tivaltain edutkin siis törmäävät yhteen. Venäjä ja
Turkki käyltäv^'l näitä ristiriitaisuuksia hyväkseen
taistellessaan erfienleä vastaan.
Kuten Genoassa ja Haagissa, samoin Lausannessa
kin paljastuu kapitalististen suurvaltain öljy- ja valta
ahneus. Paitsi virallisia valtioita, on Lausannessa kokonainen
liuta suurten trustien edustajia kulissien takana
vehkeilemässä ja vaanimassa uusia saalistusli-laisuuksia.
_
Englantilaiset syyttävät suoraan Amerikaa, että sen
politiikan Läheisessä Idässä määrää Standard öljy-trusti-
Toiselta puolen on osoletlu yhtä 'selvästi, että
liittolaisten politiikan määrää englantilaisten, ranskalaisten
ja Italialaisten öljypohattain saalistuspyyteet.
Lausannessa paljastuu uuden kerran selväksi se
tosiseikka, ettei kapitalismille merkitse mitääi? sorrettujen
kanojen vapaus eikä hyvinvointi, he voivat
Europa on ollut kolme vuotta
yksi ainoa kuolemanpelto ja samalla
yksi ainoa jättiläistehdas, missä
on tuotettu joukkokuolemaa. Ihmiset
ovat hiljaisia ja vaiteliaita.
Juoksuhaudoissakin vallitsee hautausmaan
hiljaisuus. Ja keskellä tätä
kuolonhiljaisuutta kuuluu kautta
kokoonluhistuvan jättiläisvaltakunnan
kumea pauhina, Seitsemänsataa
vuotta vanha tsarismi, Itä^-Rooman
keisarien ja mongoolilaisten khaa-nien
peru, joka on rakennettu orjuudelle
ja sorrolle, sauniailtu verellä,
joka vuosisadasta vuosisataan
on tihkunut mestauspölkyltä ja toinen
toistaan seuranneen julmurin
taikka pässinpään, jolla oli takanaan
tietämätön, typerä suurtilan-haltija-
aatelisto, vitkaan perustuksiltaan
kaivama tsarismi romahti
yhtäkkiä ja pauhinalla läjään.
Äärettömän kiihkon päivä Pietarissa
ja Moskovassa. Punanauhaiset
ihmisjoukot laulavat Marseljeesia.
Tavatonta tungosta palatsien edustoilla,
Rahamiehet, viisaat parla-menttäarikot,
suurteollisuudenhar-joittajat,
joille ihmisteurastus on
tuottanut suunnatonta riistovoittoa
ja jotka ehdottomasti vaativat Dar-danelleä,
pohtivat paraikaa: itffehän
j tässä olemme tasavallan oikeutettu
hallitus!
— Aivan niin! Te olette tasavallan
oikeudellinen hallitus! toistavat
kuorona kaksi suurinta sosia-listipuoluetta.
Demokratiaa. Sotaa äärimmäisyyteen
asti; Aina lopulliseen voittoon!
Järjestystä. Omistusta, Yhteiskunnallisia
reformeja. Kansalainen Ke-renski
pitää suuren puheen. Korvia
huumaava huuto, jonka sata-kolmekymmentä
miljoonaa työläistä
ja talonpoikaa kohottavat hysteerisesti
huutaen: Leipää! Maata! fiau*
haa! saataisiin kyllä konekivääreillä
vaikenemaan. Tykit jylisevät Ka-lugan'
neuvostoja vastaan. «Saksalaisten
agentti» Lenin kyyröttelee
hillentomun mustaamana eräär
panssarilaivan hiiliruumassa ja
odottaa malttamattomana suurta
hetkeä. Kornilov julistaa itsensä diktaattoriksi
sotilaita koskevan kuolemanrangaistuksen
nimessä. Ja so-sialivallankumouksellinen
p u o l ue
hallitsöe!
KylliksiI Tyäväeri-.ja sotilaskoko-ukset
ja' kii-ottujen lahkolaisten
puolucj §ts. työjuhdat, kanuunan-ruoka
Ja sen aivot, vaativat vääjäämättömällä
rohkeudella l e i p ää
maata, rauhaa. Niin, vieläpä enemmänkin.
He vaativat kaikkien nii*
den vapautusta, jotka uurtavat ja
kärsivät. Heissä elää ' kokonaisen
luokim omatunto ja tahto. Ja he
nousevat. Lokakuun 25:tenä, bol-shevikkipuolueen
ennakolta määräämänä
kalenteripäivänä, kaikuu jälleen
hirvittävä jylinä Europan juoksuhaudoin
kuolonhiljaisuudessa ja
vaientaa jopa tykkien kumean pauhinan.
Tällä kertaa oli se kapitalis-
•tinen demokratia, joka romahti.
katkaiset liikeyhteytensä Siperiaan,
demokraattinen sosialismi syyt&ä
karteesejaan päin Samaran, Saratovin
ja Kasanin proletaareja. Va*
semmistososialivallankumoukselliset
nousevat kapinaan bolshevistisia
veljiään vastaan. Jaroslavin kaupunki
loimuaa liekeissä. Englantilaiset
ovat Arkangelissa, ranskalaiset
Sevastopolissa, jaapanilaiset
Vladivostokissa, valkoisia kaarteja
kaikkialla. Tolkuton |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-12-07-02