Vapaus, February 9, 1972

              1
[• . .tl Mitelun, jota lähes , koko
tl^,:iiiäiihäk:jo piti MvittA täh-
, ^ Jkättsäkunta ÄansaÄuri--g
-' bettd^likatt kokotiloseen .osallistui
vaäiteessiA' Bangla-smaan^^
r^^
]f«^^ääfTPää3^ . tunu«t<iu
r£Uv||fpgiaM^^ asemaa
«näS'vol^^i^CN^ttaa, hän sanoL
Be,o& verisen taistelun jälls^
liinartitnut
M\ ,!ia'^<ikÄ;;<m'v?llmiittavja TBtäviä.
' 0leiä^e «iittiäi kiitoJliaia Neu-i
f^cittbliitioii J9! nnutt«n «ostalistis-
.*tw»,«pÄ»ttj^-tue^'ja tunnus^-
' , n!&ti^,^i^Sien' jäUceen on Cana-
^•'^^^xc^^' Britannia ja,' raonet
Bdnat^1;<|ää^ myös Bangi^^
/dfiahinpjji^^j:!^ NeuvpSr
tdiilt|^;^il^usti Bangladeshin-jo,
% ff>%^ha^^tv^p YKtn/turvallisuui^
^ ä^ttv^^^Ml^i toteslAksad.
tTPit^i^toyk jä Kiinan rn^ii^
doBiagt/tunnustukset- Aksad-tier^
; «dirk^||^^syy« ^muttä suhtau-
\ ^^.bnian selitjrikBe^ mukaay^
itätisittuiiiln mi^ihin hieman epä-
Lsäsjnalsiflsa lehdissä on vii?
• itte pÄiua kiertänyt hiÄuja, jpi-
" den QittlEaän taiMeaut eivät ole
" viel&''|iy(t1^neet Bangladeslhissa,
^-eiykro&Ä'lfu!kU' Bafiini-sia^i-
' "'^'^ ]^'ei aiokaan luovuttaa
vsan jatkaa taistelua
'j^ikki bibarit (bangla-n
: ^ ^eministökansaliisuuöi
uöeimmat ' biharpista' auttoivat
länsipakietanilaisia)' ovat poissa;
maasta tai ikuoiieetJ ^äm^ l i ^ u '
on paikkansapitäiinätön ja-^^^
ty, vain BangladeEftiin muata^mi
seksi sW>i Aksad.''
IBangladesbin hallitus on boot-tu
peljtästääri sheikki Mujitour
Rahmanin johtampta i^waail-'
puolueista, jöl^ mi e»n^ taiste­lua
^viimö viileissä yliypimaises-ti
suurimman ääniinä^räii. SUti
puolue on Aksadin muQcaan yh­teistyössä
koiramunistien ja nhn
smotun kansaaiisen awami-puo-lueen
kanssa jota pidetään mao'
laispuolueena. '
KYKY/EN MUKAAN
— Isä, sanoi pikkupoika, —
mitä sitten tapahtuu loin jääkie­kon,
pelaajan näkö heikkenee?
— Hänestä tdidsÄnpelituoma-ri,
vastasi isä.
ma
mi'
l
I
""^'Hän^ ^hpoHiimnif, ett»
Mari^ Johannes
ivitotte^ oUen MnmiitiHMm
jBoranaaii kakM
iHhseiB«^ BstttM»
haatatistoi-ittUia
kftntfa, SS2 Bcsent St.
Sapiittuy. haatansmaa-luuL
'SfimaäkM-toimittl^kastori
KAUNEIMMAT
::KUKKASET
ffihoaYaltrn
.LUISTOLLE • r
. ,MLY JA RUDY
.Oälaam^ Qnt.
»
•f
i
i
MÄ
mm IM
f-'
fe
.'mm
KAUNEIMMAT
RUUSUT
:ÄIST0LLE
' • I ',1 / l
Maä |a Mafiti Johnison
Idfl>^ FranSc Mäfkinen
ja Eäno omainen
EpjQii ja Auri San^tiliii
Aino ja Lauri' KosSd
Hellii ijE( tnp i^<n>^
Eäinia ja laaxA Sinisalo
Vjsmi \BL Virm. Salminen
Sen(ja ja'Vic.';ri]!til|a
Beaver Lakeja Whiitefisih.
. Qpitario'
raiiliaH^o)ifs
Panisi. — EtdärVietnamin vä­liaikainen
vallaukumoushallitus
antoi viime torstaina 143^ raur
banneuvottelun yhteydessä uudel­leen
lupauksen, että sinä. päiväoä,
jolloin amerikkalaiset sotilaat
poistuvat Vietnamista, Tvapaute-taan
myös kaikki amerikkalaiset
sotavangit. VäliaiikaiQen vallan-kmnoiisballitus
katsoo, että pre­sidentti
Nixonin ehdotus ei ole
tyydjiitävä eikä käytännöllinen
menetelmä sodan lopettamiseksi'.
. VallanlcumoushälUtuksen, eli
kuten sanotaan, Vietkongin, val­tuuskunnan
edustaja Nguyen Van
Tfien esitti rauhankokouksessa
yhdysvaltalaisille ja -Saigonin
edustajille, että rauhanneuvotte­lut
voidaan aloittaa heti kun 1 Yh­dysvallat
määrittele^ päivän, mi­hin
mennessä amerikkalaissoti­laat
poistuvat ja kun Saigonin
presidentti, Nguyen Van Thieu
eroaa toimestaan.
Mr Tie sanoi ehdotustaan uu­distetuksi
paindkseksi heinäkuun
1 pnä esitetystä seitsemän koh­taa
käsittävästä rauhanehdotuk-sea^.
Pohjois-Vietnamin valtuus­kunta
antoi heti kannatuksensa
väliaikaisen vallankumoushalli-tuksen
ehdotukselle;
Mr Tie sanoi, että tässä uu­dessa
rauhanehdotuksen versios­sa
on kaksi tärkeätä kohtaa: Yfar
dysvaltain täytyy njääritellä mi­hin
päivään niennessä sen kaiiklki
asevoimat poistuvat ja Thieun on
erottava presidentin toimesta.
Aiemmin on vallahkumoushalli-tus
määritellyt päivän mihin
mennessä 00 USi^:n poistuttaviy
: ^Yhdysvaltain asevoinuen pois^
tamiapäivästä tulee myös se het­ki,
piloin kalkki ctotovanglt; anu»
kaanlukien ' Pohjols-Vietnamissa
vankeina olelva^^ Yhdysvaltain
lentatjät saavat Vapautensa."
KAUNIITA
fcUKKlA ), .1, -
(Thundor B«Y' OnL)
MUistOLLE
Vilma ja Eino LeihMa
Säiim ja Veli Kenltala
Sofia Pön.130
Mary Saari
Rauhala Aimo Mälki >
Hilda ja I s ^ lUvis^
itfyli ja JfuEAsd ]|^äi8smien
Altilta ja W!m, £$liin|d
Smja ja'£divi^>Msi
Ida N^Mitnd ' ^
SUBBURY , pNTARIO
Jose^ Sdileslnger CQlin Godbold
Lapsena Tshekkoslovakiasta poistunut JpsephSQhlepiuger
on CBC:n radio- ja•televisio-uutjsten hankkijana Hong­kongissa.
Hän käsittelee Itoukoidän ja Aasian asioita.
Colin Godbold Iftbettkä CBC:n iradioUe ja televisioBe un-
,tistietqja YK:n toiminnasta New Yorkissa sekä Yhdys­valtain
pääkaupungista Washingtonista.
''Puolue ei ole vaatinut
Endicottin eroa' '-CCP
Toronto. — Korostaen eri­koisesti,
että visseistä eri-
'• mielisyyksistä huolimatta puo­lue
ei ole vaatinut, eikä olisi
voinutkaan vaatia, tri J. d
Endicottia eroamaan Cana­dan
kauhankongressin presi­dentin
tbimesta,*:kuten on to-rontolaisessa
Globe and Mail-lehdessä
väitetty', Canadan
' kommunistisen puolueen kes-kuskomHea
selittää asiaa vii­me
viikolla atitamassaan lau­sunnossaan
mm. seuraavasti:
Canadan Kauhankongressin
johtokiunnan jäsenille j a myös
sanoanalehdille tammikuun 10
pnä lähettämässään kirjeessä,
tri Endicott syyttää, että hän
on joutunut "lisääntyvän painos
tuksen kohteeksi" mielipitees­tään
"Kiina—^fjTeuvostoliitto-kiistasta",
aiheuttaen sen, että
hän '6n päättänyt erota Cana­dan
Rauhankongressista.
Tässä kirjeessä ei mainita sitä
lähdettä, mistä "lisääntyvä pai­nostus"
on tullut hänen eroa-misekseen.
Tri Endicott puhuu
vain niistä' "jotka ovat vaati­neet"
hänen eroamistaan. Mut­ta
Scott Yongille antamansa
haastattelulausunnon yhteydes­sä,
miikä julkaistiin Globe and
MaM-lehdessä tammikuun 12 p.
väitetään, että hänen eroamis­taan
on vaatinut "Canadan kom
munistinen puolue".
Tämä väitös ei ole kerta kaik­kiaan
totta. Kommunistinen puo
lue ei ole koskaan vaatinut hä­nen
eroaanistaan. Se ei olisi to-dennalköisesti
voinutkaan sitä
tehdä sillä puolue ei ole liitto-jäsenenä
rauhankongressissa...
Seuraten kaikkien" yhteistoi­minnassa
olevien järjestöjen me
netetaniä, meidän puolueemme
virkailijat ovat aika ajoin kes­kustelleet
tri Endicottin kanssa,
joko hänen tai meidän pyyn-I
nosta, vaihtaakseen mielipiteitä"
Canadan ulkopolitiilkasta ja kan­sainvälisestä
kehityksestä. Ne'
epäviralliset mielipiteiden vaih­dot
on todettu molemmin puo^
Iin tyydyttäviksi, vastaten siten
yleispiirein rauhantäistelun etu­ja
. . .
Viimeksikuluneena aikana me
ol^me vaihtaneet tri Endicot­tin
kanssa mielipiteitä niistä
aatteellisista erimielisyylksistä
mitä on noussut kansainväliselle
arenalle ja joita tri Endicott sa­noo
virheellisesti "kiinalais-neuvostoliittolaiseksi
kiistaksi".
Meidän puolueemme on useim­min
kuin kerran ilmaissut kat­santokannan
että i^uhanliilke ei
• saisi tulla puoluepoj^ittisen tais­telun
välikappaleeksi aatteelli­sista
erimieliByylcsistä, mita on
kehittynyt . kommunististen ja
työväenpuolueiden suxiren enem­mistön
ja Kiinan kammunistisen
puolueen johdon v{Wille. Meidän
l^atsantokantanime on,-että rau-hariliJkkeen
edustajain: tulisi
tehdä kaiken voitavansa yhteis­toiminnan
saavuttamiseksi nii­den
voimien välillä jotka voi­daan
saada taisteluun rauhan
puolesta ja imperialismia vas­taan,
sen sijaan,.|ttä..rauhan­liikkeeseen
kjrtkettäisiin: kysy­myksiä
jotka hajoittavat rau­hanpuolustajien
rivejä.
Tri Endicott on tehnyt kuiten­kin
ehdottoman selväksi, että
hänen kiintymyksensä Kiinan
johtajien katsomuksiin onniin
voimalkas; jotta hän on valmiina
luopumaan järjestetystä joukko-toiminnasta
raithan hyväiksi kii-nalaisjohdon
erheellisten katso­musten
hyväiksi. Hän katsoi tä­män
tarpeelliseksi siksi kun hän
ei saanut Rauhangongreesia tu­kemaan
katsomuksiaan. Tämä
on meidän käsityksemme mu­kaan
todellinen syy hänen eroon
sa Kauhankongressin presiden­tin
toimesta. Se oli hänen oma,
ennakolta laatima valintimsa,
joutumatta minkäänlaisen pai-niostuksen
kohteseksi kommunis­tisen
puolueen taholta . . .
ÄtMkäitle tatoijdeb edistytä
Yellqwkniie. — "Ei luonnon-' kaiden yhteiskunnalliseen elä-suoijelijam
voivottelu ja itku au­ta
Canadan vähempiosaisia kan-'
salaisia, intiaaneja ja eakimoita,'
heillä pitää oUa mahdollisuus ke­hitykseen
ja taloudelliaeeii edis-:
tyikseen", sanoi ,Lyle Trimble,'
Pohjbisalueitten liiton jäsen; I
Trimble sanoi, että eOrologit
etelässä eivät ymmärrä pohjoi-j
sen asukkaan elämää . . . Heidän
mielestään nämä laaijat alueet pi­täisi
säilyttää puhtaana ja kos-kemattomana."
Heidän mieles­tään
alkuasukkaiden pitäisi edel­leenkin
meloa kanoottiaan, hSnen
tiensä oMcoot joet J a järvet, hä­nen
asuntonsa teepee ja ](umitalo,
joissa keskuslämmittäjinä ovat
ihmiset itse; olkoon ^hänen met­sästysvälineensä
jousi ja: nuoli,
älköön hän moottoreilla ja muil­la
koneilla saastuta maita ja ve­siä."
^ -
Mr Trimbjle syytti lilttdhalH-tuBta
siitä, että ei ole kiinnitetty
tarpecOuti huomiotA- pahj<^lan asuli^
mään, ihan niinkuin heitä ei olisi
olemassakaan. Mutta^e ovat ole­massa,
Intiaanit, eskimot ja mes-titsit
(sekarotuiset) muod<^vat
Canadan laajan luoteisalueen asu
jamiston, ja heidän taloudellinen
ja yhteiakunnallinen eflämänsä
köipaa uudistusta. He eivät enää
Voi oUa tyytyväisiä niihin pie­niin
murusiin, joita saavat liitto­hallituksen
pöydiltä. He mSlke-
Vät, että raja valkoisen , miehen
elämän ja alkuasukkaiden välil­lä
joka päivä levenee,' ja sitä ei
voi käsitellä rotuikyaymjytoenä.
Se. on puhtaasti taloudellinen
seikka. " ^ '
Epävarmuus tulevaisuudesta,
työttömyys ja valistuksen puulje.
on syj^nä, et^ alueella ilmenee
paljon rikoksia ja väkivaltaisuut­ta.
Mr Trimble painostaa halli­tusta
kiirehUnlääri yaljstus- ja
op^usohj^maa alkuaaulkkail^e,
joilla on tähän oikeus Canadan
kansalaisina.
rfl>a«d?«i¥t?ir.1'-f Ttthannet itke"
vät ^ londonderrylaiset- jlttivUt
k§«kiv|iki|ona .Viimeiset jaähyvm-kPUiwlletowte'WJeh^%
jotka Aurr
mamin brtttj|äi6«>titeiden • toi,
we5ita edeUjssui mnURtaina ^
jj^ndosdeppyi» .verlöunnuntaina.
•'^Su^juhla'o^i St Mäty's.kir-
K9m ipissfe on j.,?op' istuinta,
«[antftjat,Itkivät nostaea«aan en-alinmäiaeuä
Cf^raH McKinueyn
arkun; MeKinnoy ol^ 7 lapi^en isä
jonka vauno odottaa kahdeksatta
lasta.
^ANOO AMPUMISTA
MyRHATEÖKSI
) XTnited Nations.T- Irlannin ul­koasiain
ministeri Patrick Hill-ery
syytti r keskiviikkona britti-läiasotilaitaVmurhamiehiksi"
sii­tä
kun 13 londonderrylaista mie­lenosoittajaa:
anunuttiinedellis^-
Uä sunnu^itaina. "Minä uskon
Britannian hallituksen tulleen
hulluksi —: he ovat mielipuolia,"
sanoi Hillery.
Hän ilmaisi toivomuksen, että
muiden maiden hallitukset saisi­vat
Brittmpian ''hallitukeen jär-kiintynaään,"
Kansainvälinen lakimieskomis-sioni
suositteli Genevessä, että
ko, verisunnuntain tutkiminen
annettaisiin kansainvälisen tribu­naalin
tehtäväksi.
BRITANNIAN SUURLÄHE-TYSTtt-
TALO TUHOTTltN
Dublin. ~ Noin 25,000 ihmistä
käsittänyt mielenosoittajien jouk­ko
ryntäsi viime keskiviikkona
Britannian täkäläisee'n ^tyhjänä-olevaan
suurlähetyätörtaloon - ja
tuhos^; sen bensiini- ja valepom­meja
käyttäen, ilmeisesti kostok­si
"verisunnuntaista", jolloin brit
tiläissotilaiden kerrotaan ampu­neen
kuoliaaksi 13 ihmistä. Polii-sien
tiedonantojen mukaan ra­kennukseen
heitettiin satoja pom­meja
minuutti ja pommi. Palo­kuntalaiset
estettiin sanunutus-työn
teosta.
Kun liekit nousivat talosta, sil­loin
väkijoukko- alkoi huutaa
"Britit pois!" "Britit pois V
UUSI PANNAJULISTUS
Lontoo. — Britannian toryhal-litus
julisti keskiriikkona, että
brittiläissotilaat tulevat hajoitta­maan
kansalaisvapaus-paraatin,
mikä oli suunniteltu järjestettä­väksi
lauantaina Pohjois-Irlannin
Newry-nimisessä rajakauppalassa
Samanlainen marssi päättyi
edellisenä sunnuntaina London-derryssa
verilöylyyn, missä kuoli
13 siviiliä.
Britannian parlamentin itsenäi­nen
jäsen, 24-vuotias Bemadette
Devlin, joka osallistui Londonder-ryn
kulkueeseen,* ilmoitti nyt, että
hän osallistuu pannajulistuksesta
huolimatta myös Newryn protesti
kulkueeseen.
piMiiif
1 r
umisen
Helsinki. ^Selväs^ rnui^tos-'
tt^ pojitSkkaan^tlrö^äi^^im^
' väl|äv^raistett' Att^sa/aisJfen by-väkv^
suurpkt^oiikn 'vältan /ä •
etujen rajoittärki&ia^ riuusan-'-:
vattaistien oikeuksien' laajenna- \
mistä talous-, tyS- ja^'kötdfu"
elämään edellytiää SKP M pii-heenjohtaja'Aarne
Saarinen :
uudelta hajlitukselta.' : '
Kan^ndemolcraattieii, osallis-^
tumisesta kaavailtuun .viiden PUiOf
lueen hallitukseen ei Saarisen mu
kaan; de kysymys inuUstai-^TEä-lei\^
t nraut neuvotteluihin; osal­listuvat
puolueet ole t ^ ä h val­miit,
liiin se olkoon' niideii 'äsiai"
huomautti Saarinen - selostaes­saan
hallitusneuvotteluja' kan­sandemokraattiselle
jäi^töväel-le
Helsingissä viime viiBton alus-sa.
, . - .
— Porvarillisissa lehdissä nä­kyy
arvioita, joiden' -ihukaan
kommunistit ei<^^t osallistuisi hiH^
litusneuvotteluihintoBisdteii; Tä­mä
on väärä arvio. Kyllä'tt^
olemme koko "ajan Olleet JÄUka^
natositaritoituksella. Osallistum­me
neuvotteliiihin voidaksemme
todeta ovatko muut neuvottelui­hin
osallistuneet puolueet val­miit
^ kääntämään politiikan ja
varsinkin talouspolitiikan perus­suuntaa.
Ovatko; ne valmiit käy-tännöllisin
toimenpitein kaventa?
maan tuloeroja, tekemään oikeut­ta
tulon jakoon ja yleeinrä toteut­tamaan
vähävaraisille kansalaisil­le
ennen vaaleja antamiaan Iti?
pauksia. Tästä nyt' on kysyimysj
totesi Saarinen puheessaan.
—Totta on että suhtaudumme
1
Miljoona iiutto työpaikkaa?
Suomen (Mutilaain
paiväraiha IMI 2 mai^kkaa
Helsinki. — Asevelvollisten
päivärahat nousevat kahteen
markkaan. Asiasta annettiin ase­tus
perjantaina presidentin esit­telyssä.
Päiv^rahojejji nouseminen pe*
rustuu valtion tämän vuoden bud­jettiin.
Perjantaina annettua ase­tusta
sovelletaan takautuvasti
täniän vuoden alusta lukien.' "
Helsinki, — Helsinkiläinen 19-
vuotias opiskelija M^!J,-L«n Eriks-,
son kruunattiin Suomen kauneim­maksi'
1. helmikuuta Helsingissä.
XJiisi missi on 174 senttimetrin
pituinen' ja 56,5 kilon ps^inoinen.
Hän puhuu suomen lisäksi ruotT
sia, englantia'ja saksaa.
KIITOS
Sydämelliset kiitokseni teil­le
sukulaiset, tuttavat ja Jah-jaan
osaa-ottaneet poissaolijat
kim tulitte peljättämään mi­nua
'syniymäpäivänäni. KiitoS:
eThännitti ia jupakan alkajif-'
le. 'Kiitos kaunis lahjoista teil­le
kaikille. >
ANtTI TUOHIMAA
Porcupine Ontario
' 23 vuotta on kulunut aikaa sii-'
täTkun Yhdistyneiden Kat^alkun-tien
järjestö ^ julkaisi yleismaail­mallisen
IhmisoKkeuksien julistuk­sen.
Julistusta tervehdittiin ilol­la.
Se oli voitt»-maailman edis­tysmielisten
kansojen pyrinnöille.
Siinä ilmenee ihmiskunnan oikeuik
sien pyhimmät aatteet.,
"Jokaisella", sanotaan julistuk­sessa,
"on oikeus työhön, jcikäi-sella
on oikeus yiiteiökiinnalliaeen
turvaan, jos ei itse voi työllään
itseään elättää. Jokaisella oh oi­keus
koulutukseen, joikaisella on
oikeus lepoon ja hyvinvointiin."
Kauniita sanoja^ yhteialkunnal-lisesti
oikein, mutta 23 vuotta ju­listuksen
jälkeen, kuinka monta
niistä on voitu toteuttaa?
Oikeus työhön? Jokaisella ter^
veellä ihmiselljl pitäisi olla tilai­suus
tehdä Mutä hän kykenee,
mistä hän nauttii ja mikä antaa
hänelle tyydytykseni Työn teko
on jokaisen pyhä oikeus, jokai­sen
pyhä velvollisuus, työ on ih­miskunnan
elinkemo, työ on ih­miskunnan
onni.
Neuvostoliiton- perustuslaissa
on kirjoitettu: "jokaisella Neu­vostoliiton
kansalaisella on oi-keus
taattuun työhön ja taattuun
palkkaan työstään. Jokaisella kan
salaisella on oikeus yM
nalliseen'turvaan; Jokainenv tulee
hyödyttäanään maatansa; iyicy-i
jensä mukaan." Täanä «n-siiBröa-maa^
jota. painiosltetaan 'Ibiaiiaoir
keuksien julistuiksessa; \
Kuinka meillä' ön tänä päiv|nä
Canadassa? : Työttöonyy» k^uät^
hinnat nousevat .•.missä; on oi­keus
työhön ja yhteiskunn^liseen
turvaan?
= • Tämä -on keskeisin ja tankein
Icysymys; jota tullaan käsittele­mään
vakavasti tämän vuoden ai-
<kana ammattiliitoissa. Canadian
Läbor Congress on päättänyt, et­tä
helmikuun ajalla vaaditaan
Liittohallitusta järjestämään mil­joona
uutta työpaikkaa yhä kasr
vavalle työttömien joukoille. Tä­män
tkampanjan takana pitää ol­la
kt^ikki järjestäytyneet työläi-^
Bcty kaikki edistysmieliset joukot
ympäri Canadan.
Näin rikkaassa maassa kuin
Canada ei ole mitään syytS, että
monet tuhannet työkykyiset jou­tuvat
pakosta olemaan joutilai­na.
- Aika on tullut «vaatia 4 päivän,
32 tunnin työviikfkoa, samalla pai
kalla, mitä on saatu pidemmästä
työviikosta.
Aika on tullut vaatia taattu
toimeentulo jokaiselle Canadan
kansalaiselle.
Aika on nyt työläisillä vaatia,
että Canadan hallitus täyttää Yh
distyneiden Kansojen Ihmisoi-keuiksien
JuflistuOcsen .vaatimuk­sen,
jopka keskeisin pykaK on oi­keus
työhön ja kunno^lliseen toi­meentuloon.
KOHTELIAS
— Olisiko setä hyvä ja avaisi
minulle tuon portin.
i - ^ Mielelläni minä sen teen.
Kiitos. Portti on maalattu
en)cä'^alunnut liata siinä käsiäni.
Kirjoituksia KEyÄT-juIkaisuun
^ PerinteelUrte^Keyät-julkaisu valmistetaan jälleen Yhdysvaltain
jfa Canadan suomalaisten yhteij^iOä voimilla. Se ilmestyy siksi hy­vissä
ajoin hnhtikuussat että j i i ^ i s u ehtii etfiisempienkin lukijain
pöydäUe^im^ntyöyllelt suurta jsälldaarisuusjuhlaa. Vappua. Avus­tajien
kirjoltu((S«t,'ajaiä!M>htaiset' kertomukset, mu^ runot ja
novellit ovat lärapimästt terve^Ueita; Samuin näiden kirjoitusten
yhteyteen tai jnllsaisuvfi muuteitii sopivai kuvat. Kuvat palautetaan
pyydettäessä takaisin huolimatta siltä tuteVätbo ne käytetyksi tai
jäävätkö syystä tai toisesta käyttämättä.
Toimitus-, latomo- ja painotöiden helpottamiseksi on situ pa­rempi,
mitä pikemmin avustajain kirjoitukset saadaan. Aikaisfh
saapuvat l[irJ9itukflet voidaan däsitellft ensiksi ja suuremmalla huo­lella.
yii^Ustttän 61i9l kirjoiiukset lähetettävä allaolovalla osoitteella
helmikuun 25 päivää^ mennessä 1972.
'mi
Runsaasta avustuhseattt etukäteen kiittäen, ,
l^EV^T-JULKAISUN TOIMITUS,
BOX 6d,
SUDöOliy, ÖNT., CANADA
a
1^'
f ® P ^ ^ ^ halljtuks^ii muo
4oBt^mi^en mabdoUj^uute^n kaar'
^ailim^>iiden puolueen pohjalla.'
Pc9^a o^^^Uä pam mahdoUji^en
nylQriai^sä poliittisiasi olosuht^s?
ffa: Mutta-kys^(^afi ovat'samat^
puoli^^^,, jotka'muodostivat ' 1 ^ - '
Ojalaisen hallituksen kesällä 1970;
Tänil poS^ä hajosi yiime vuocten
maali^lnimisa sen johdosta että
l^/emme voinefet h ^^
dm hailltuapuolueiden talpu^H^
tii!)(^ka^, emme UKK-sopiin^Bta
^Q^elkä hintapoliittlsta .Ih^aa,'
^oliiar 30hti enpl^yam^iseen e^in-kustannusten
nousuim': viime;
vuonna. Onko siis näiden tosi-'
asiain valossa nrdtään ihmeteltä­vää
siinä että. me siditaudumme,
hyvin- apäileyäati' nyt Vkäynnissä^
oletvien: lieUVottelujen onnistumi­sen
^ mahdollisuuksiin.
: Annamme tietenkin suuren ar*
von tasavallan presidentin pyr­kimykselle
muodostaa laajapofli-i
jstii^en JialUtus; jossa me olemme,
muikana. Annamme myös arvon
sosiälidemokiaättien ja keskusta­voimien
samansuuntaisille pyrki­myksille.
Haluamme olla mukana
vasemmiston ja keskustan yhteis-;
työssä. Sitä ei kenenfkään tulo
epäillä . . .
Haluamme painokkaasti,ko­rostaa,
että kysymys eiolevain
yhteistyöhalusta, vaan myös
ennen muuta yhteistyön sisäl­löstä,
siitä millaisiin tavoittei­siin
täsmällisesti ja kaikkia
osapuolia sitovasti yhteistyöllä
pyritään. Tämä on tärkeintä
I
X
•M
m l
a
G
I
»
(
:i
II
•A-; •
1
}
I
J
L
il
t