Vapaus, January 7, 1969

              mm
mm:
IJ'-» •. .'••irl.-trT-<* -•'•J.-J .M! ^ a t - . ^ .H"* • : "V,"' . ' - ' i - f
K;:
Sivu 2 Tiisltai, taramjik. 7 p. —• Tuesday, Jan. 7, 1969
I N D B P E N D E N T L A B O R O R O AN
O F FINNISH C A N A D I A N8
EstabUshed Nov. 6. 1917
MANA«ERi 8. aUKai
VAPAUS
< LIBERTY)
EDITOI»! W;EKl.UNP
TKLVHONK: QFPiqB AND BDITÖRIAU « 7 4 > 4 2 04
PubBsbcd thrlce weelcly: Tuesdays, Thursdays and Sa^ifffjays by Vapaus
publishing' C30. IJinited, 100-loa glm St. We^, SUjdbury, Ontario, Canada.
M^OUng ad4resa: :Boz 6$
Adlertlslng rates upon ai^Uc^^on; transiaöon' t t ^ of eber^
Authbrlied as second class mall by the Post OKlce Department, Ottaw^
. " wii * 9 ^ ^ y ° ^ * ^»ostMie in cash. ^ . .
. CANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB
OasadtiBBii: 1 vk: $10.W^^
TILAUSHINNAT:
iTk. 111.00.0
Vvk. ll.Mei$
Presidentti Urho KeUkonläii^:
Sai»<^EN A S E^
KENTÄLLÄ OH VAKIINTUNUT
ELLA
Cam-^jda ei halua nyt ryjityä mihinkään^neuvoitteluihin-veiäm
inyyimistä Yhdysv^oiUe, sanoi Canadan liittohallituk-s6n
voim»-, kaivos- ja vesiresuirssiministeriön edustaj E. Roy
Tinney viime vitoi tiistaina Dallasissa, Tex.
Kutien on uutistiedoissa kerrottu, mr. Tinney sanoi: "On
t;\]Jlut tav^te^ kalkkien hallitusportaiden yhteistoilmin-siinä
mielessä, että voitaisiin kääntää (Canadasta) suuria
vesiitiääriä, tulisien mailien päässä oleville Iciuivuusalueille
(Yhdysvaltoihin) . . ."
Hän kiinnitti huomiota siihen, ,että kaikki Yhdysvalloissa
tehdyt s i i u^ Canadari Vesiresurssiien tuöttaniisöksi Yh-dysvai(
toi^ip ovat yksityisythitiöiden laatimia. "Yhdysvaltain
bMl^tus ei ole esittänyt viralUsest^ eikä Epävirallisesti G^a-i^
ällitiikselle mitään ehdotusta sen paremmin Canadan
vesiresurssien ostamisesta kuin keskustelujen aloittamisesta­kaan
asiasta."
Te&r^isesti puhuen kaikki tämä op totta. Rauhoittavaa on
rpyos kuulia asian<]anaisen rainisteiriön edustajan sanonta, että
»'Canada ei ryhdy NYT mihinlkään neuvotteluäihin veden myyn­nistä
Yhdysvadlöiile . . fcuiten on edellä huomioitu.
Mutta miten Ottawa suhtautuu asiaan tulfevaisuudessa,
siitä öi ole vaimuuittä, kosk^^ esim. mr. Tinney 'köytti harfdten
sellaista sanontaa, inikä ei 'käellä myyntineuvotteluja tulevai-suudespa?
Vaikka onkin totta, 0ttä Yhdysvaltain toimesrta ei ole
vielä esitetty mitään "virallisia" ehdotuksia Canadan vesire^
surssieai rohmuiamiseksi Yhdysvaltoihin, niin tämä ei suinkaan
tarkoita sittä, eitteikö siellä tehdä voi^iaperäisiä valmisteluja i
tässä mitelessä. JuUri Canadan vesien rdhmuamistarkoitukses-
£;a (Hl rajan eteläpuolella ruvettu puhuanaan siitä, että Cana­dan
vastot eiyät olekaan Canadalle kuuluvia, vaan ^^'^
piaäsi^i'' v^iresursseja, joita on miika käytettäväVkaitokien
hyvflikBi" mikä tai-koittaa käyitännössä k^täoen sitä, että Yhdys­valloissa
ikatsellaian himoten Canadian airvokkaitat yesiresursr
seja.
Eikä kysymys ole enää yksinomaan "yksityisistä" suun-niltelmjsta.
Tämä tuli hätkähdyttävästi esiin joulukuun puo-iiväliin
paikkiella ikun presidenttti Lyndon Johnson esitti kon­gressille
Yhdysvaltain ensimmäisen (kansallisen vesiresurssi-ttrtkimuksen
raportin, näissä ennustetaan maalle vakavaa yesi-piulaa
seua:aavai|i 50 vuoden aikana ja esitetään j^egtelyjä
joiden mukaan saataisiin Yhdysvaltoihin lisää veltä .Canadasta.
Kuten huomataan, tässä ei ole enää kysymys joistakin
yteättyisistä suuraiitelmiiista, joiden takana sivumennen sanoen
on valtavia pääomapiirejä.
"Huomioiden nykyiset ja 50 vuoden aikana odotettavissa
olevat vesiVöimavajaiJcset", sanotaan raportissa,; "olisi tutkit­tava
entistä tehokkaammin . . . erä raalhdollisuuksia' näiden
vajausiten täyttämiseksi.'' Raportissa sanotaan myös, että näi­hin
"mahdollisuuksiin?' sisältyy "käsitys vesiresurssien hankki­misesta
kansainvälisessä mittakalavassa — siis Canadasta.
"Tulevaisuudensuunnitelmissa on harkittava sellaisia suu­ria
vesiresurssivientejä mitä ehdottaa North America Water
and Power Alliance (NAWAPA), mikä on yleisesti tunnettu
Parsons-suunnitelman nimellä, niihin sisältyy $100 miljardin
arvoinen veden tuOntisuunnitelma British Golumbiasta aina
Mexicon rajalle ja Yhdysvalttain itäosiin asti.
Kuten on sanottu, Yhdysvalloissa on kauan aiicieia selitetty,
efttä Canadan veisistöt muodostavat vain osan !'mannermaisis-ta"
vesistöistä, joiden pitäisi ilman nniuta olla myös Yhdys-vailtain
käytössä. Mainitussa raportissa sanotaan, että "vesi-ja
siihen yhtyvien resurssien kansainvälinen suunnittelu"
kiinnostaa Yhdysvaltoja.
MeUco varmana voidana pittää sitä, että nyt, kim presi­dentti
Johnson esitti kongressille mainitun vesituitkimusrapor-tin,
se tulee johtamaan siihen ,että Yhdysvallat ryhtyy viral­lisestikin
entistä voimaperäiserhmin etsimään uusia vesiläh­teitä
••— nimenomaan myös Canadasta. Parsons-suxmnitelman
johitava mainostaja, senaattori Frank Moss tiedoitti heti kun
raaamittu raportti oli esitetty Yhdysvaltain kongressille, että
uuden kongressin kokoonnuttua hän tulee esittämään läkidi-dotuksen,
"jonka mukaan aloiteftaan työskentely siitä, mistä
läihteistä saadaan vesipula korjatullasi."
Presidentti Johrtsoinillp esitetyssä raportissa' osoitetaan,
'^ttä vuoteen 2020 mennessä Yhdysvallat tarvitsee viisi (kertaa
önemanäni vettä kuin v. 1965, Siinä osoitetaan, että suurin
osa Yhdysvaltain järvistä joista ja puroista on saastutettu,
ja että Yhdysvaltain on vuoteen 2020 mennessä käytettävä
$135 miljardia tutkimuksiin vesivairastojensa puhdi^taimiseksi.
Monielt huomatut canadailais€jt ja canadalaiajärjestöt ovat
aktiivisesti^-vastustaineet Yhdysvaltain suunnitelmia Canadan
vesiiresurssden saamiseksi haltuunsa. Esimerkiksi kenraali A.
Q^Jj. McNaughton, joka "tunsi tä'män pulman ehkä yksityis-koftitaisenumn
kuin kukaan mimcaniadailainen, koska; hän
ortlti elämänsä loppuvaiheissa errilboiste/hltäväkseen tämän kysy­myksen
tutkimisen, vastusti jyricästi Canadan vesien' luovUt-
Helsinki - (KU) Pääasiassa
maamme tdousdi^nSn bysyoK^cqitl
kosketteli p^^esödenlti UAö Kekko-nen
perinä»»^ uud^vuofleop^
^te^ss^n ttodteii^radeopäivänä rat^^
ossa ja televisi^sa.
Kosketellessaan kan^^nväliseq po-fi
«W#i' fS8*t?«iia ^ r ^ t ^ |Cek.
kopen Imomautti, ettfi SV9QU pn.
teisiä Umiöitä, joita kansainvälisessä
politiikassa on' ollMt (tav?ittavi;ssi|. —
Omalta 0s<ilta99 Saom sel­viytyneensä
hyvin noudattaessaaiii
puobieettomuuspoliHikkMnsa, : jöUe
naapureiden ja suurvaltojen osoitta-
-4na luaitamus o^^perustavaa ^{^Va^
oleva t^ijä. Yhtenä osoituksena
maamme kansainvälisessä elämässä
saayultamasta asemasta on se seik-karettä
Suomi on tämän vuoden alus
ta kahden vuoden ajaksi valittei' jä­seneksi
YK: n turvall^usneuvos-tooq
presidentti Kekkonen sanoi edel
leen.
fTasavallan presidentti sanoi uuden­vuodenpuheessaan
seuraavaa:
Talousvuosi 1968 lähti liikkeelle aal­lonpohjasta.
Tuotannon kasvu oli täy­sin
pysähtynyt ja työttömyys oli laa­jempaa
kuin tuskin koskaan.aikaisem­min.
Sen lisäksi inflaatio oli lyöstäy-tynyt
irti. Vuoden kuluessa talouselä-mämnpe
kuitenkin kehittyi varsin
myönteisesti ja vuoden loppupuoliskol­la
toimeliaisuuden vilkastuminen oli
siksi tuntuvaa, ettei enää voi olla en­nen
aikaista eikä liian rohkeaa puhua
uuden nousukauden alkamisesta maas-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ I
Netta Tanner, Timmins, Ont;
täytti uudenvuodenpäivänä (tam-mik.
1 pnä) 82 vuotta.
Kalle Kauppinen,. Nairn Centre,
Ont., täyttää torstaina, tammikuun
9 päivänä 75-vuotla.
Ilmi Pelkola, Sudbmy. Ont., täyt­tää
lauantainn, tanynikuun i i oäi-vänä
71-vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
KIRJEITÄ
MIESTEN VAIHTO VOISI
AUTTAA
No niin. Eikös taas nuo valtion
visicaalit muistaneet meitä uudenr
vuoden lahjalla nostamalla vero­jamme
2 prosentilla. Kj-syn vain et­tä
missä on raja? Kyllä tämä kul­tainen
Canada taitaa ruveta näy*^tä-mään
kaiktuksen piikeiltä : kun mir
kään ei näytä enää riittävän.
Vuonna 1957 olin EUiot Lakella
työssä. Silloin oli tuntipalkkani
SI.85, mutta ruoka ja muut olivat
tuntuvasti halvempia kuin nyt. Ei
uskoisi kuinka kaikki hinnat ovat
kohonneet taivaan korkeuksiin. Tie­tenkin
siihen on monia syitä ja
kyllähän niitä on moni mietiskellyt,
kin. Mutta minun arveluni asiasta
on että mitä varten meidän pitää
olla varjopuolena sotaa käyvän ja
siten asioita pilaavan Amerikan
rinniilla.
Eikä täällä: tarvitsisi kuunnella
>\'CÄ läntisten maiden tohotusta. Pa­rempi
olisi hoitaa asiamme omin
käsin. Senaattorit ja muut tyhjän­toimittajat
olisi lähetettäivä ' pois
Ottawasta johonkin hyödylliseen
työhön, mikäli eivät ole niin van­hoja,
että saisivat jäädä nauttimaan
niistä "taatuista" $105 kuukausi­eläkkeistä.
Ja jos ei rupea parempaa elämää
tulemaan kansalle, silloin pitäisi
laittaa remmeihin vallan uudet mie­lletä
jotka katsovat myös työtäteke­vien
etuja . . . Minulla on kyllä sel­lainen
vakava epäilys, että vielä
asiat muuttuvat ja nopeasti muuttu­vatkin
kun joukot alkavat liikehtiä.
Se siitä tällä kerpii. Hyvän UUT
denvuoden-toivossa"-— _;
Tiketti Taskussa. -
da tarvitsee omaahi käyttöönsä
vettä sanokaamme 50 tai 100
vubden kuluttua. Yesiresursseja
tamista Yhdysvalloille, mitkä on saastuttanut om-ait velsistönsä tarvitaian paljon voimalailtosten
jia, hal'uala' nyt -puhda^a vettä Canadasta, kuten hän selitti, hyväksi. Esimerkiksi B.C:n vet-
K^nraali McsNaughton esitti Parsrialn-sutmmjelman hylkää- täj joihin amerikfeolaisat ovat
mistä ja sanoi, että Yhdysvalloissa ei ole asiallisesti puhuen ensikädessä katseensa kiohdista-mitäiän
vesi'pulaa, jos se puhdistaa omiat vesätesurssinsa. neet, voidaan tarvita myös a*»-
Kai'kfci tämä viittaa siihen, että Yihdysva^Uoista on tulossa vikkomaakunnissa, pahimmas-entisitä
kofvempi painostus, minkä avulla yritötään taivuttaa sa tapauksessa) kastelutairkoi-iiittolhallifculs
vesiresuirssien luiovuttamisöen joko vähittäin tai
joluk3jK)mi^^ USÄn käyttöön.
K e n r ^ McNaughton ja muut a^antiu^tijat eivät ole
suJailkaan va^ustanieet Canadan vesien luovuttamista Yhdys­valloille
sen paa^emmin ilikeämieldsyyden kuin kansaHlifiddilh-kpilui^^
kanimistamanÄ. Tosiasia nimittäin on, että Yhdys­valloissa
'on riittävästi vettä. SieUä on puutetta Vain "piih-
XaäiatB^ vMestä". Muttta kun yhdysvaltalaiset ovat lianmeet su!u- ja sopimuksia, joiden perusteel-veöioresurssitnsa,
Jiuin he voivat, jos niin ha|luavat, myös la j T i t e t ä ä n rohmjuta Canadan
pphjdifiitaa ne ja.pitä^ puhta^ ' vesiresursseja vieraan maan
Toisaalta ei ole «litääm tietoa siitä, 'kuinka pailjon Cana- käytilöön.
tukseenkin.
Kaiken tämän johdolta on
uskottavaa, että •> Canadasta
nousee lähitulevien kuukausien
ja vuosien aikana voimakas
kansanliike ,mikä vastitstaij
kaikkia .sellaisia suunnitelmia
samme. Ennusteet viittaavat siihen,
että. noususuuntaus voimistuu edelleen
vuoden 1969 kuluessa.
Kaupallisesti yhdentyväsä maailmas
sa rifpuu yarsjin paljon vienni.n laa-jentumjsesta,
kuinka nopeasti yksit­täinen
maa pystyy nostamaan elintä-soaa.
Ulkomaisten suhdanteiden sekä
Suomen kilpailuaseman parantumisen
ansiosta tuotteidemme vientikysyntä
sekä lännen- että idänkaupassa lisään­tyi
kuluneena vuonna varsin hyvin.
Erityiseesti on syytä panna merkille
äe myönteinen seikka, että metsäteol-
Iteuustuotteidert kysyntä- Ja tarjonta-
3uhtee,t piäaifmanmarkkinöillrf ovat ta
sapainoiisem!n[»af kuiniviime vuospa;,
Kuten muistetaan, taloudellinen ti­lanne
oli vuoden 1967 aikana vaikeuta-^
nut sinä määrin, että olimme joutu­neet
pakkopeliin, joka'oli laukaista­vissa
amoasraan rahamme ulkolaisen
oerusarvon korjaamisella. Mutta pclk
kä devalvaatio ei kokemuksen mukaan
luota toivottoja tuloksia. Ellei kustan­nusten
ja hintojen nousua pystytä pi­tämään
kurissa, inflaatio syö l^yes-sä
ajassa ne edut, jotka maa on.de­valvaation
avulla kilpailijamaihinsa
nähden saavuttanut. Olimme jo vaa­rallisella
tiellä, kuluttajahinnat olivat
kohonneet lyhyessä ajassa devalvaa­tion
jälkeen suunnilleen 12 prosentin
vuosivauhtia.
Inflaatio saatiin kuitenkin vuoden
1968 alkupuolella solmitun vakautta-missop:
muk.sen ansiosta pysäytetyksi
ja vuoden loppupuoliskolla hintojen
nousu vastasi enää 2 prosentin.vuosi­vauhtia.
Näin vakaata hintatasoa on
Suomessa viime vuosina tuskin pidetty
mahdollisena.
Monissa muissa maissa näin pieni
hintojen nousu on ollut varsin = taval­linen.
VakauttamissopJmuk.sen aikaan
saamista pidän vuoden 1968 tärkeim­pänä
taloudellisena saavutuksena. So­pimuksen
kaikkein positiivisimman
oiirteon näen siinä, että eri etupiirit
olivat tiukan paikan tullen valmiit
tuntuvastikin supistamaan omia vaa:
timuksiaan ja yhteisesti sopimaan kei^-
noista ku.stannusten nousun rajoitta­miseksi.
Tätä yhteistyön halua tarvit­semme
jatkuvasti, jotta eri etUoiirien
välillä päästäisiin sellaisiin järkeviin
palkka-'ja tuloratkaisuihin, jotka ovat
omiaan edistämään yhteisesti hyväk-svmiemme
talouspoliittisten tavoittei­den
saavuttamisia.
VAKAUTTAMISEN
HAITTAVAiKUTUKSET
Vakauttaminen aiheutti kuluneena
vuonna kieltämättä myös haittavaiku­tuksia.
Kun huomispäivän nopean ja
tasaisen ka.svun turvaamiseksi oli su­pistettava
tämän päivän kasvumah­dollisuuksia,
kärsi tästä lähinnä koti­mainen
kvs>'ntä. Investoinnit vuoden
loppua kohtr-mentäessä ja .jäivät ko-konaissuudessaan
pienemmiksi kuin v.
1967.
Yksityinen kulutus jonka yleensä
olemme nähneet vuodesfa vuoteen suh
teellisen tasaisesti laajenevan ei en­nakkotietojen
mukaan kasvanut kulu­neena
vuonna juuri lainkaan. Näiden
tekijöiden seurauksena työllisyys heik
keni edellisestä vuodesta ja työttö­mien
osuus koko työvoimasta nousf'
ennätyslukemiin. Vaikka kasvuennus­teet
lupaavatkin alkaneelle vuodelle,
tyydyttävää kehitystä on mielestäni
nvkvisessä suhdannevaiheessa myös
aktiivisesti pyrittävä nopeuttamaan
kasvua. . •
Tähän onkin entistä paremmat mah­dollisuudet,
sillä ulkomaankauppamme
suotuisan, kehityksen ansiosta suhdan­ne
ja kasvupoliittinen liikkumatilam­me
on laajentunut; maksutasesyyt ei­vät
enää ole samassa määrin kuin ai­kaisempina
.vuosina esteenä tuotantoa
tukevalle talouspolitiikalle. Erityisesti
on pyrittävä jouduttamaan työttömyys
den supistamista ja lievittämään sen
aiheuttamia sosiaalisia epäkohtia. Va-l^
JttsHT^inen tuskin kärsii siitä, että
kulutuskysynnän kasvua myös välittö­mästi
tuetaan lisäämällä lähinnä vä­hempiosaisten
kulutusmahdollisuuksia.
KANSAINVÄLINEN TILANNE
EI OLE SELKIYTYNYT
Kun vuosi 1968 alkoi, oli Olemassa
tiettyä toivekkuutta jännityksen lie­ventämisestä
kansainvälisessä pplitii:
Jtassa. Valitettavasti nämä odotukset
?ivät ole toteutuneet. Yhäkään mlaail-man
politiikkaa rauhattomana pitävää
suurta ongelniaa ei vuoden mittaan ole
onnistuttu ratkaisemaan, päinvastoin
•nonet avoinna olevat ristiriidat ovat
kärjistyneef. Lisäksi on tullut uusia
vastakohtaisuuksia, jotka rasittavat;
kansojen välistä yhteistyötä. Ainoan
Poikkeuksen tekee ydinsulkusopnnuk-
•en käsittely.
SUOMEN ASEMA VAKIINTUNUT
Suomi on huolestuneena seeurannut^
niitä kielteisiä ilmiöitä, joita kansain­välisessä
politiikassa on ollut havait­tavissa.
Omalta osaltaan katsoo Suomi
selviytyneensä hyvin noudattaessaan
pi^plueettomuuspolitiikkaansa, jolle naa
pureiden ja suurvaltojen osoittama
luottamus on perustavaa laatua oleva
tekijä-
Yhtenä osoituksena maamme kan­sainvälisessä
elämässä saavuttamasta
asemasta on se seikka, että Suomi on
tämän vuodenalusta kahden vuoden
ajaksi valittu jäseneksi Yhdistyneiden
Kansakunrien Turvallisuusneuvostoon.
Puolentoista vuosikymmentä sitten
Suomen valtionjohto piti edullisena si­tä,
että emme olleet' YK: n jäsen, kos­ka
maa siten varjeltui ottamasta kan­taa
järjestössä esilletuleviin kiistaky­symyksiin..
Ulkopoliittinen asemamme
ia itsenäisen ulkopolitiikkamme lujit­tamista
todistaa se seikka,, että nyt
katsoimme tarkoituksenmukaiseksi pyr
kiä YK: n Turvallisuusneuvostoon: jä­seneksi.
• •.•
•Suuren työttömy>'den takia vuosi
1.968 on oilur raskas kymmenille tu­hansille
suomalaisille. Tämän vuoksi
uuteen vuoteen kiinnittyvä laajojen
kansalaispiirien parempien päivien
odotukset. Harras toivomme on, että
"iimä hyvin oikeutefur toiveet toteutui­sivat.-
.•
UU
• Belsinfe^. ^ dflepune ajanI»»kasiMtoni,e taas kemp
vuoteen: taa%>^ j % ä vanha fiiosioj^ mon^l^
vanhassa kotfaiuMsssl&inasav^ silli liokidsat matkat
valtamerten yU ovat rätaneet mabdöllisuuden sukolaisten ja tattavlen
tapaamiseen s^ä yhd/^a£9^q(>9, iiseissa tapauksissa monienkia vqcMsifn
jälkeen. Uusi vuosi tuo mieliimme valoa ^ «eka uutta toivoa ja näissä
merkfi^ lättet^jm^ i^enestyksen toivotuksemme kaj^d^e
ulkasuomalaisille sekä li«idän muod^tandUeen JM-jestö^^^
maailntaa. Saiaiill«i toivomme, että vuo^ 1969 taa taUc^an yhä IvjeniT
mat siteet etäälle toisistaan joutuneiden omaisten ja tuttavien välille.
Helsingissä 27. päivänä joulukuuta 1968.
SUOMI-SEUJRA r.y.
Tauri Aaltio
Tito on huolissaan
iähi-idän
tilanteesta
BeUrad.—T- Jugoslavian presi­dentti,
Tito .on sanonut, että kaik­kien
rauhaa .rakastavien maiden
tulisi tehdä voitavansa uuden aseel­lisen
selkkauksen välttämiseksi lä-hi-
idässä.
Viime viikolla" julkaistussa, jo
joulupäivänä Titon kotona Brionin
saai-ella suoritetussa haastattelussa
presidentti sanoi, että aseellisen
fconfliktrn uusiutuminen tällä alu­eella
ei ehkä rajoittuisi pelkästään
näihin maihin, vaan saattaisi laajeta
"Tä?tä syystä olisi ponnisteltava
ratkaisun saavuttamiseksi rauhan­omaisin
keinoin ja pakotettava mo­raalisella
painostuksella Israel luo­puma
a n sodan avulla valloittamis-taan
alueista", sanoi Tito. Hän ko­rosti
myös sitä, että kansainväliset
kiistak>'syniykset olisi saatava rat­kaistuksi
Yhdistyneissä kansakun­nissa.
Kyminenvuotias
Rdeijn Kpuba
Kymmenen vuotta sitten, tam^
mikuun 1 pnä 1958, antautuivat
diktaattori Batlstan joukot Fidel
Castron johtamille valltfnkumouk-selliEille
Santiago de Chilessä,
Kuubassa. lUoncadan linnoituksen
salkoon nostettiin kapinallisten
punamustalippu.'.Valta oli vaihtu­nut
ja sen siirto tapahtui paikalla
jossa Fidel Castro aikaisemmin
oli' kärsinyt ensimmäisen tap­pionsa
Kuuban tuorein vallankumoushis-toria
on täynnä sankaruuden hohtoa
ja nyt muuallakin maailmassa kä­sitteiksi
muuttuneita nimiä. 82 mier
hestä, jotka marraskuun 30 pnä
nousivat maihin Granma-laivastä
aloittamaan vallankumouksellista
nousua, jäi : maihinnousukahakan
jälkeen jäljelle 22 ja heistä vain 12
selviytyi Sierra Maestran suojiin-
Vastassaan heillä oU Batistan 30,000
mieheen nouseva armeija ja ilma­voimat,
joita USA tuki ase- ja har-joitusavuin-
Toukokuussa 1958 heitti Batista
12,000 miehen suuruisen armeijan
taisteluun n>t 40 mieheksi noussutta
sissiosastoa vastaan, jonka taistelua
tukivat kaupungeissa, syntyneet liik­keet.
Voittoon johtanut hyökkäys-toiminta
alkoi elokuussa 1958 Che
Guevaran ja Samilo Cienfuegosin
johtaman 250 miehen lähtiessä "pit­källe
marssille" katkaisemaan Kuu­ban
saarta kahteen osaan. Jouluaat­tona
Chen joukot olivat vallanneet
Santa Claran kaupungin ja saattoi­vat
ilmoittaa radiossa vapaan Kuu­ban
alueen synnyn. Itäisellä lohkol­la
Fidelin ja hänen veljensä Raul
Castron johtamat joukot lähestyivät
kahdelta suunnalta Santiago de
iibaa ja maan länsiosassa Havan­nan
lähettyvillä ahdistivat majan-alaiset
taistelijat Batistan joukot
loukkoon.
Batistan joukkojen antautuminen
tapahtui Santa Clarassa Che Gueva­ran
joukoille. Samana päivänä tai
oikeammin uudenvuoden yönä klo
2J0 nousi Batista lentokoneeseen ja
pakeni Vallankumous ja Fidel Casr
tro tovereineen oli voittanut huonos
ti informoidun USA:n yllätykseksi.
Yllätys lisääntyi kun varakkaasta
perheestä peräisin oleva Castro ryh­tyi
toteuttamaan sosialistista talous­ohjelmaa.
Suomen M m
630,000 tonnia
pommeja v. 1968
Saigon. — Amerikkalaiset lento
koneet . pudottivat viime vuonna
Vietnamiin 630,000 tonnia pommeja,
paljasti Yhdysvaltain ilmavoimien
etustaja Saigonissa viime keskiviik­kona.
Suuret kahdeksan moottoriset
ponunikoneet lähtivät vuoden aika­na
yhteensä lähes 21,000 kertaa
pommituslennolle Guamin, Okina-wan
ja Thaimaan lentokentiltä, hän
mainitsi-
Helsinki. — (Suomi-Seura) —
Sifomalaisyrityksiä ulkomailla
noin 300.
Kaikkiaan kolmisensataa suoma­laisten
yritysten kokonaan tai osiU
fain omistamaa tytäryhtiötä toinaji
nykyisin ulkomailla. Suurip osa
näistä on ainoastaan myyntiyjitiöit^.
Varsinaisia tuotantolaitoksia on huo
mattavasti vähenimän.
Tuotantolait<^ia on ensi sijaises­ti
perustettu korkeiden tullimuu­rien
maihin, EECiaiueelle, Blarikoi-hin,
Etelä-Afrikkaan, Lähi-itään:
Suomalaiset yrittäjät toteavat vien- Ä
nin olevan näihin maihin vaikeaa
ja omien tytäryhtiöiden helpQttäP
van markkinoiden valtaamisessa.
Tuotantoa harjoittavat tytäryhtiö
saavat usein joitakin konqponentte-ja
valmiina Suomesta, jotkut teh- •
taista ovat melkeinpä vain kokoon-panoteh
taita.
Myyntiyhtiöitä on syntynyt tasai­semmin
eri puolille maailmaa, jos­kin
Efta-maat ovat suurimpina os­tajinamme
olleet luonnollisesti etu­sijalla.
Varsinkin Ruotsissa on run­saasti
suomalaisia myyntildonttäS^
reita-
Ulkomaiset tehtaat takaavat koti­maan
tehtaiden työllisyyttä, laajen­tavat
markkinoita, ovat liiketalou­dellisesti
kannattavia, toteavat ul­komailla
tytäryhtiöitä perustaneet
yrittäjät. Ulkomainen tytäiyhtiö
luo kuvaa paitsi omasta yrityksestä
myös koko maamme teollisuudesta
ja on tervetullutta-mainosta Suo­melle.
(HS) '
Kaljaralli
.Keskiolut vapautuu vuoden vaih­tuessa.
Tämä tarkoittaa sitä, että
olutta saadaan tästä lähtien myyda
myös elintarvrkeliihkeissä sekä tar­joilla
kahviloissa ja baareissa, joil- .
la aikaisemmin ei ole tähän ollut
oikeutta. Silmänkantamattomat mää
rät kesjciolutkoreja ihelisee matka-kuumeessa
odotellessaan ölu^rallin
alkamista. Keskioluen matlka pani­moilta
alkaa vuoden vaihduttua.
Kun kellot osoittavat uuden vuoden
alkaneen, starttaavat rekkaautojen '
armeijat olutrallinj joUaista meillä .
ei koskaan aikaisemmin ole nähty.
Olutta kuljetetaan pitkinä jonoina
kuorma-, henkilö- ja pakettiautoilla
sekä lisäksi vielä lentokoneilla. Kes­kioluen
myynti alkaa myyntiluvan
saaneissa baareissa jo uudenvuoden
päivänä, mutta kauppaliikkeissä
vasta ensintmäisenä arkipäivänä eli
2. tanunikuuta. (US)
Kekkonen kahdeksi viikoksi
Senegaliin
Presidentti Urho Kekkonen läh­tee
torstaina 2. päivänä tammikuuta
Afrikkaan pari viikkoa kestävälle
lomamatkalle. Matkan kohteena on
tiettävästi Senegalin valtio ja lä­hemmin
sen pääkaupunki Da&ar.
Presidentti Kekkonen on alai­semmin
vieraillut Afrikassa kaksi
kertaa, Tunisiassa ja 'Yhdistyneessä
Arabitasavallassa. Tällöm olivat ky­seessä
viralliset valtiovierailut. Täl­lä
kertaa presidentti matkustaa yk-^
sityishenlkilönä. (US) A
PÄIVÄN PAKINA
El PERIAÄ TTEETTOMUUTTÄ
Liberaalisuudestaan aikaisem­min
ylpeillyt Toronto Daily Star,
jota ulosannetaan vieläkin lieväs­ti
sanoen ei-union ytövoimalla,
esitti- joulukuun viimeisen päivän
toimituskirjoituksessaan ajatuk­sen,
että keski-idän ratkaisun saa-.
vuttamiseksi olisi harjoitettava
"painostusta kumpaankin osapuo-leen'.
"YK ei saavuta rauhaa keskitty­mällä
yksinomaan Israelin virhe-
'tekoihin',', sanoi mainittu lehti i l ­meisesti
sen vuoksi kun turvalli­suusneuvosto
j a asiallisesti pu­huen
jhmiskunmm v^vltavan suuri
enemmistö tuomitsi Israelin jul­kean
"kostohyökkäyksen" Beirutin
kansainvälistä lentokenttää vas­taani
Tässä herää ky.symys, kuinka ,
"puolueettomaksi" mainittu lehti
lopulta tuleekaan? -«»
Sen mielestä oh' harjoitettava
"samanlaista" painostusta varkaita
ja varkaitten uhreja vastaan; pa­hoinpitelijöitä
ja mukiloita koh­taan;
hyökkääjiä ja-hyökkäyksen
uhreiksi joutuneita k o h t a a n ja
kaikki "tämä "puolueettomuuden"
tai peräti "rauhtinkin'* nimissä.
Tällainen kysymysten asctt;elu
ei iletenkään ole "puolueetto­muutta"
vaan tahallista periaat-teettomuutla.
- '
Mainittu lehti myönsi, että Ca­nadan
YK:n valtuutettu George
Ignatieff ei voinut tyytyä vähem^
pään kuin Israelin "kostohyök-käyksen"
tuomitsemiseen, ja että
Israelin hyökkäys siviililentokonei-den
tuhoamiseksi oli rikos kan­sainvälisten
lakien mukaan ja isku
YK:n_ponnisteluja vastaan keski-ldän<
3ongelman ratkaisemiseksi.
"Mutta", sanoi täniä^ "periaat­teettomuutta"
tässä asiassa edus­tava
lehti koiJteassa_ "puolueetto­muudessaan",
"Canadan edustajis­ton
ei pitäisi tukea arabimaiden
ehdotusta pakotteiden hyväksymi­seksi
Israelia vastaan,"
Tämän katsantokannan mbkaan
mainittu torohtolaislehti suositte­lee
Israelin nykyisille vallanpitä­jille
"edesvastuuttomuustodistus-ta"
eli sitä, että he saavat "rikkoa
kansainvälistä lakia" ja antaa "is-r
kun YK:n rauhantavoitleluille kes-ki-
idässä joutumatta siitä mil­lään
tavoin vastuuseen!
Eikä Starin kaksinaamaisella te­kopyhyydellä
näytä olevan mitään
rajojai koska se heti yllämainitun
järkeilynsä jälkeen esitti vielä seu­raavaa:
'Hsraelin kannalta voisi olla jär­kevää
tarjota Lebaninolle korr
vausta tuhotuista lentokoneista
soviltcIu^IccnM arabimaata koe­taan,
mikä ei ole ollut tarkoituk­sellisesti
vihamielinen!"
Kuinka jalomielistä ja ylevää
olisikaan, jos joku mies tai yhty­mä
ottaisi täällä Canadassa "lain
omiin käsiinsä", menisi toisen rau­hallisen
yksilön tai yhtymän alu-leelle,
tuhoisi siellä toistakymmenr
ta ajokkia ja sitten aikojen pe-^
rästä, jos kukaan ei mitään painos^
tusta harjoittaisi, "tekisi sovittelu-"
eleen" ja tarjoaisi, hyvän hyvyyt­tään
jonkinlaista korjausta aiheut­tamistaan
vaurioista?
Lakivoimaisesti asioita käsitel­lään
luonnollisesti täällä Canadas­sa
toisin. Yllämainitunlaiset pahan
tekijät joutuvat korkean raadin
eteen ja joutuvat tekosistaan vasr
taaniaan.
Samoin pitäisi tapahtua myös
kansainvälisten lakien rikkomi­sesta.
. Kurjaa asennettaan torontolais-lehti
puolustaa väitöksellä, että
arabimaista, myösvLebanonista kä­sin
toimii melko avoimesti terrori-jädestöjä
Israelia vastaan.
Wutta mistä Star-lehti sen niin
varmasti tietää, mistä käsin Israe­lin
miehitysjoukkoja vastaan toi­mivat
terroristit operoivat? Ei ole
yritettykään vielä missään kan­sainvälisissä
oikeuselimissä" osoit­taa,
että asia olisi niin kuin Star-lebti
asian esittää puhum^takaan
siitä, että se olisi todistettu ja
toteennäytetty.
Yhtä hyvin voi olla asia niin,
että "terroristeja" muodostuu nii-de
keskuudesta, joilta Israelin val­tapiirit
ovat laittomasti valtaamil­taan
alueilta riistänyt maat' ja
mannut — puhumattakaan oikeu­desta
elää itsemääräämisoikeuden
puitteissa omilla arabimaillfian
Ja totinen tosiasia on, että YK:n
turvallisuusneuvoston m.^rraskuus-sa
1967 tekemästä päätöksestä huo­limatta
Israel pitää edelleen ase-
^voimineen hallussaan näitä arabi­maalta,
joiden evakuoimista mai­nittu
päätöslauselma vaatii.
Mitä tahansa rikkeitä on arabi­maiden
taholta Israelia kohtaan
tehty, tosiasia kuitenkin on, että
Israel oli hyökkääjä kesäkuun so­dassa
19g7 kuten se oli sitä edel«
täneessäkin sodassa — ja sellaise­naan
on suorastaan hirtehishuu-moria,
kun Israel puhuu ja jär­jestää
"kostohyökkäyksiä" siviili-lentokoneitakin
tuhotakseen, ku­ten
tapahtui Beirutissa.
"Painostusta" siis tarvitaan,
mutta ensikädessä hyök|!:ääjää ja
"koslohyökkäysten" järjestäjää,
siis Israelin hallitusta vastaan, et­tä
Se saataisiin turvallisuuusneu-voston
päätöslauselman perusteel­la
evakuoimaan miehittäniänsä
alueet, n^ikä lieventäisi h^ti siellä
jännitystilannelta ja johtaisi var­masti
kaikkia osapuolia tyydyttä­vään
poliittiseen ratkaisuun k^ski-idäslä.
KänsäKoura.