Vapaus, January 7, 1971

              Sivu 2 Torstai, tammik. 7 p. - - Thursday, Jan. 7, 1Ö71
INDEPENDENT LABOROROAN
VAPAUS OP PINNISH CANADIANS
(LIBBRtY)
Edttor: W. BKLTJND
PuMtohed twl« weelcly: Tueejto and Tiiunjjltayä by Vapaufl PubltaMnj
Oa Umitod. 100-loa p m pt. Wett, 3u<?bbw. Om^irto. Cacftda.
Aävertlsti» mtea up(m apWka«oai, ^ t ^ ^
• - TILAUSHINNAT:
OaAiadassa: 1 vk. 110.00, 6 kk. Vf^'.n\
3 kk. $3.00 SuQinmi.
Suuret ^^tunaiilläiöiät"
otsikko on tahallisesti "ohiampuVa", sillä kysymys ei ole
"hää-" vaan vuosipäivästä — nimenomaan Canadan suomalaisen
Järjestön ao-vuptispäiväatä, mitä vietetään tättä vuonna.
Sanan varsinaisessji mipleapä tänä VUP^ift vietetään siis Ca­nadan
suomalaisten vfinhimm^n ja myös tpim^ntansa perusteella^
merkityksellisimmän järjestön vuoBipäivää. Ennen CSJ:n toimin­nan
alkamista oli tosin perustetta nuorten siirtolaisten toimesta
heidän omien aatevirtaustensa mukaisia nuorisoseuroja, raittius-seuroja
jne. Mutta vuonna 1911 perustettiin työväen kulttuuri­järjestö,
niistä kehittyi laajallö joukkotoimmnan pohjalla-toimiva
CSJ, jonka vuosipäivää tänä vuonna vietetään.
Vaikka 60 vuotta on historian kannalla vain hetkinen, niin
ihmiselämässä ja myös Canadan olosuhteissa se edustaa kokonaie-t?.
aikakautta. Vertailun vupksi mainittakoon, että Canada viettää
tänä vuonna itsenäisenä valtiona olonsa l(H:ttä vuosipäivää; CJar
nadan yleisradio (CPC) sellaiaeÄa kqin me sen nyt tnnnemme
35:ttä vuosipäiväänsä; Suomi itsenäisyytensä 54; fetä vuosipäivään-::
sä, ensimmäinen sosialistinen maa, NeuvostoHittot, 54 vuosipäi­väänsä
jne.
Tämä sellaisenaan osoittaa varankin siittolaisoloista puheen
ollen täniän merkkipäivän arvokasta h^torialUat» merkityltä ja
toisaalta se, että järjestön perustajat ja esiraivaajat suunnitteler
vat työnsä hyvin ja laskivat järjestön nurkkakivet ajan myrskyt,
ja tyvenet kestäneelle kallioperustalle^
Kuluneen 60-vuotisen toimintansa aikana pn antanut
sekä vaatimattoman että arvokkaan panoksensa Canadaan kehitty­vän
kansallisen kulttuurin hyväksi. Vaalimalla parhaita kansalli­sia
kulttuuriperinteitä nämä 60 vuotta, G&» on tehnyt arvokkaan
ja todella merkityksellisn pealvelun täkäläisten kansalaistemme
hyväksi. Tämä panos on sitäkin arvokkaampi kun muistetaan, että
järjestön perustamisvuosina ja pitkän aikaa sen jälkeenkin, eri­näisistä
kriisivaiheista puhumattakaan, järjestön piti toimintansa
yhteydessä ja avulla voittaa miltei ylivoimaisilta tuntuneita vai-'
keuksia.
Osallistumalla tänä vuonna CSJ:n60-vuPtispäivän viettoon
niissä pnitteissa missä se meille itse kullekin on eri paikkakunnilla
mahdollista, meidän kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään men­neitä
aikoja, joiden tunteminen auttaa nykyajan ymmärtämistä
ja myös toiminnan kehittämistä tulevaisundessa.
Ja tosiasia ön, että CSJ on ihailtavan monita,hoisen toimintan-
SADOT I^ASVAVAT ^
Maataloustuotanto on ;järjes-tetty
sotaolo^n^teisijn popivällä
tavalla. Eräin paikoin talonpojat
työskentelevät, äla\ff. HuomlotJ^i
on kiinniteti:y erityi^e^v teho^T
kaaseen viljelyyn, satojen lisää-niiseen
ja teknisiin parannuksiin^'
Talonpojat muodostavat itse
"Työn vajhtorikasteja". "Keski­näisen
avunannon työryhmiä" ja
"Keskinäisen avunannon tuotaur
itoprikaateja" voittaakseen luon-nononnettamuöksien-
ja vihollisen^
aiheuttamat ^vaikeudet. Jotta väes
voitaisiin ravita kaikissa olo-auiiteissa
on satojen -lukumäärä
lisätty perinteisestä yhdestä kah­teen,
kolmeen satoon vuodessa'
Talonpojat ovat ottaneet käyt­töön
myös uusia siemenlajeja;
kuten esim. "ba trang" (kolmen
kuukauden riisi). Monin paikoin
korjataan kaksi riisisatoa ja yksi
lisäsato, näin saadaan aikaan run
saasti elintarvikkeita. Esimerkik­si
My Thon maakunnassa (Mer
kongin suistossa) on käytetty lyr
hyen kypsymisajan vaativia sie­menlajikkeita
ja näin on saatu
keskimäärin seitsemän tonnin rii­sisato
hehtaaria kohden (eräin
paikoin,8.2 tonnia). Vuonna 1969
iässä ' maa'kunnassa tuotettijn
kaikkiaan 322.000 tonnia elintar­vikkeita.
Paitsi riisin, joka on pääelin-tarvike,
on myös kassavan viljely
lisääntynyt suuresti. Kassava ori
kasvi, joka vaatii vähän huolen­pitoa
ja joka kehittyy erittäin
nopeasti. Kapsavan viljelemiseksi
on ryhdytty suurisuuntaisiin toi­menpiteisiin,"
erityisesti vuoristo­seuduilla.
Vapautettujen alueiden
väestö pyrkii tuottamaan itse
myös jokapäiväiset välttämättö-myystarvihaieet.
Rautatehtaita,
• F N L KYMMENEN VUOTTA
Joulukuussa tuli kuluneeksi Etelä-Vietnamin Kansallisen
Vapautusrintaman (FNL) perustamisesta 10 vuotta. Rinta-
: maan kuuluu poliittisia puolueita, uskonnollisia yhteisöjä;
so-iiaaHsia ja.kansalaisjärjestöjä sekä useiden muiden mieil-
' nidcsLuntien edustajia. FNL :n tarkoituksena on taistella ame­rikkalaisia
hyökkääjiä ja heidän lakeijoitaan v.astaan Itse­näisyyden,
demokratian, rauhan, puolueettomuuden ja hyvin­voinnin
puolesta. Rintama on vapauttanut neljä viidesosaa
Etelä-Vietnamin alueesta.
Täyden iiysköulu tiisku rssi t^cyö-läisille,
talonpojille, kaadereille
ja taistelijoille ovat mj^ös lisään­tyneet.
Kun alue on vapautettu,
on väiittämästi ryhdytty toimiin
lukutaidottomuuden poistamisek­si;
ja kun lukutaidottomuus on
poistettu, on alettu täydennys-kurssit,
,.
"IHMEELLINEN VALO"_ :
Toinen huomattava saavutus
17 kansallisella vähemmistöllä
koulutuksen alalla on se, että on
jo omat kirjoitusjärjestelmänsä.
Heidän kouluissaan- paikalliset
opettajat antavat heille opetusta
heidän omalJa kielellään. Sellais­ta
ei ole koskaan ennen tapahtu­nut;
Kansalliset vähemmistöt sa­novatkin:,
" F N L on tuonut meille
ihmeellisen valon'.'*
Joka vuosi koulutetaan kymme­niätuhansia
opettajia. Vapaute­tuilla
alueilla on kasvatusopilli­nen
opisto ja u.scita opettajien^
valmistuskouluja. Vuonna 1969
Can Thon maakunassa (Mekon-gin
'suistossa) valmistui 640
opettajaa. On perustettu myös
erityiskouluja, joi.ssa koulutetaan
opettajia kansallisia vähemmistö­jä
varten.
Koulukirjat valmistaa FNL:n
koulutuskomitea. Huolimatta ,vä-puunjalostustyöpajoja.
kankaan- lineistön puutteellisuudesta ja lu-kutomoita.
matonvalmistusliik- j kuisista muista aodanäiheutta-keitä.
sokerimyllyjä, saven kui-1 mistä vaikeuksista on Giao Duc
vatusiiuneja. kalakastikkeen vai- Diai Phongin (Vapautettu Kou-miatualiikkeitä,
saippuatehtaita,
ne on kaikkialla. Voittaakseen lu­kemattomat
"vaikeudet keksivät
TERVEYDENHUOLTO
ihmiset kaikenlaisia nokkelia kei­noja
voidakseen tuottaa, mitä tar j jansa.
vitsevat.
KOULUTUS
lutus) kirjapaino painanut .satoi-hintuhansiin
kai)paleisiin kohoa­via
painosmääriä. Kansallisilla
vähemmistöillä on omat koulukir-eilla
kehittynyt erittäin menes­tyksellisesti
sodan erittäin vai-r
keistä olosuhteista huolimatta.
Milloin tahansa, amerikkalaiset
tuhoavatkin koulurakennuksen,
sa avulla kuluneen 60 vuoden aikana auttanut tuhansia Canadan kyläläiset rakentavat sen välittö-suomlaisia
perehtymään pikemmin ja paremmin kuin ilman sitä
sekä tähän maahan että sen kansaan ja tapoihin, auttaen siten
kansalaisiamme niveltymään Canadan muuhun väestöön ja osallis-tumaaan
Canadan työväenliikkeen rientoihin ja toimintaan. Cana­dan
Suomalainen Järjestö on todella suorittanut arvokkaan työn
täkäläisten kansalaistemme hyväksi. Ja vaaliessaan kansallisia
kulttuuriperinteitämme viimekkikuluneen .60 vuotta, eli kauem-
KANSALLINEN KULTTUURI
. Useiden vuosien ajan on lajde-
Koulutus on vapautetuilla alu- elokuvaesityksiä järjestetty
man kuin mikään muu kansallisesti toimiva" kancalaistemme-jä
jestö täällä, CSJ on antanut todella kunnioitettavan panoksen Ca­nadan
kansallisen kulttuurin hyväksi.
Kaiken tämän perusteella on helppo nähda> mik^ kaihista
äärioikeiston parjauksista ja painostusmenetelmistä huolimatta
CSJ nauttii edelleen arvonantoa, kunnioitusta ja tnkea täkäläis­ten
kansalaistemme laajoissa piireissä. Luonnollisesti on niitäkin
jotka suhtautuvat pahansuopaisesti Järjestöömme. Totuuden pu­huminen
ja puoltaminen ei saa kiitosta edes kaikilta kansalais­piireiltämme,
mutta siitä huolimatta voidaan arabilaisen sanan­parren
mukaan sanoa, että "karavaani menee eteenpäin koiran
haukunnasta huolimatta".
' Vuosipäiväänsä nyt viettävä Canadan Suomalainen Järjestö
on laajapohjaisena joukkojärjestönä kiinnittänyt huomiota' myös
niihin taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin, joiden ratkaisu
on auttanut täkäläisten kansalaistemme ja kaikkien vähävaraisten
canadalaisten elämää.
"Suurina nälkävuosina" Järjestömme tuki niitä canadalais-piirejä
jotka vaativat — ja lopulta voittivat työtätekevien yht
teiseksi hyväksi — sellaisia sosiaaHsiä^utiaistukBia kilin työttö-"-"
myysvakuutuslain, lapsilisät, leskien avustukset, vanhuudeneläk-keet,
alinpalkkataksat ja amniatillisen järjestym.isoikeuden sekä
sitä tietä saatavan talousturvan jne. KaiKesta ylläkerrotusta CSJ
ja sen jäsenet ja kannattajat voivat oUa nyt. oikeutetnsti ylpei^.
Järjestö jäsenineen ja kannattatjineen voi pää pystyssä katsella
niitä vuosia jolloin puhuttiin ja toimittiin fasismin ja sodanvaaran
torjumiseksi Ja sitten maailmaa uhanneen fasismiruton hävittä­miseksi.
. .
— Canadan Suomalaisella Järjestöllä on todella arvokas ja kun­niakas
histoiria. Me uskomme myös ja toivomme, että tänä merkki­vuotena
eli eO-vuotispäivänä CSJ tylee ahmaan liaää yatäyiä,
kannattajia ja myös uusia jäseniä. HuolehtiHaammo sHtä, että
Järjestön öO^vuotispäivän kunniaksi järjestetään sekä suurempia
että pienempiä tilaisuuksia ja juhlia kuluvan vuoden iiikana.
mästi uudelleen. Seuduilla,, joissa
pommitukset ovat erityisen anka­ria;
koulut rakennetaan maan
alle. Luokkahuoneet on'yleisesti
sirotettu sinne tänne, mqtta nii­den
kunnossapitoa ei vähimmässä
kään määrin ole lyöty laimin.
Riippuu kylässä vallit^vista olo-suhtejsta
käyvätkö lapset koulua
aamuisin, iltapäivisin tai iltaisin.
Eräillä Mekongin suiston seuduil­la
rakennetaan luokkahuoneet
sadeaikana veneiden päälle.
Opettajat ja oppilaat ovat tais­telijoita.
He eivät taistele ainoas­taan
amerikkalaisia hyökkääjiä
vastaan, milloin nämä sitten tule­vatkaan
heidän kotikyläänsä,
vaan myös amerikkalaisten tuo­maa
turmeltunutta koulutusjär­jestelmää
vastaan. He tahtovat
kansallista demokraattista ja tie­teellistä
koulutusta.
Vuonna 1970 vapautetuilla alu
eilla on 7,100 alkeis- ja toisenas­teen
koulua, joissa on oppilaita
yhteensä lähes miljoona. Useissa
maakunnissa on myös kolmannen
asteen kouluja (korkeakouluja).
Koulutusvuonna 1969-70 oppilai­den
lukumäärä Nam Bossa lisään
-tyi- kaksi ja puolikertaiseksi ver­rattuna
vuosiin 1968-69. Yksis­tään
vuonna 1%9 rakennettiin
Mekong-joen eteläiselä alueella
600 uutta koulua. Lähes kaikki
vapautettujen alueiden kouluikäi­set
lapset käyvät koulua, kun
taas amerikkalaisten valvomilla
alueilla lapset kärsivät koulutuk­sen
puutteesta (Saigonin viran­omaisten
21. 9. 1970 antamien
tietojen mukaan).
Suta ei pitaisi Ungata
Kuten lehtemme tiistaisessa numerossa kerrottiin, pääminis­teri
Pierre Trudeau on nyt menossa Singaporessa tammikuun 14
päivänä alkavaan Britannian kanöojehyhteisönpäämini
seen. [r:^r\.
Yhtenä tärkeimpänä Hyaymyksenä täsflä kpJkonkseaaa on Brir
tanniäh toryhaliltuksen suunnitelma aseiden myymiseksi paheel­lisesta
rotuayrjiimästään tunnetuile E^telä-Afril^can hallitukselle.
Alustavien tietojen mukaan eräät afrikkalai$m{^it;. ovat antaneet
ymmärtää, 6ttä ne 'jäävät pois kansöjenyhteiaöstäi jos Brtiannlan
hallitu? ei luovu aikeistaan, v^an myy näitä aaeitaHtolS-Aftiikan
halUtuIfseljjie rotusorron teho^tf^mii^eh hyväksi, sillä siitä on var»
masti kysymys, vaikka pääministeri Edward Heath ja kumppa­nit
ovat harhauttamismieleflsä puhuneet jqnnin ^ u t a v i a meriteitä
muka uhkaavan'^vaaran'' tprjumise^tn.
Canadalaiact yleensä ovat hyväicBynect liittohallituksen ai­kaisemmin
esittämän kannan,
minkä mukaan Ottavvasta on pu­huttu
tätä asemyyntiä vastaan.
Huolestumista aiheutti kuitenkin
se, kun pääministeri Trudeau^l-moitti
mr. Heathin Ottawan vie­railun
jälkeen, että hän menee
Singaporessa pidettävään kanso'^
jenyhteisön pääministerikokouk­seen
"avoimin mielin" täasä^^sei-den
myyntiasiassa; että hän ;"on
valmiina kuuntelemaan väitök­siä"
asekaupan puolesta, ja että
hän "toivoo omaavansa riittäväa-ti
rohkeutta" Canadan kannan
muuttamiseksi Britannian ase­kaupan
hyväksi, jos se osoittau­tuu
edulliseksi.
Meidän lehtemme lukeutuu nii­hin
canadalaiapiireihin, jotka toi­vovat
sydämensä pohjasta, että
tästä asiasta ei Canadan nimis­sä
tingittäisi, vaan että päämi­nisteri
Trudeau pitäisi tiukasti
kiinni hallituksen aikaisemmasta
kanna.sta tätä asekauppaa VUH-
. taan.
hyvinkin lähellä miehitettyjä alu­eita;
joskus lähellä Saigoniakin.
Täs.sä Saigonista tulleen tarkkai­lijan
kommentti: "
- "Kaupungissa on tarjolla u.sei-ta
ahow-esityksiä, mutta ne ovat
ainoa.staan sekarotuisia tuotteita.
Ne koostuvat amerikkalaisista,
englantilaisista tai japanilaisista
aineksista eikä niillä ole mitään
yhteyttä esi-isiltämme :}aam'aam-me
kansanperinteeseen. Sen si­jaan
katsoessaan vapautettujen
a-ueiden taiteilijoiden esityksiä,
värejä ja vaatteita, katsoja tun­tee
suurta mielihyvää ja ylpeyt­tä..
Kaikki tuntuu niin läheiseltä
ja rakkaalta aivan kuin ne olisi­vat'"
Sisi-isiemme lihaa ja verta.
Mitään .samankaltaista ei ole ha­vaittavissa
nii.ssä sekarotuisis.sa
tuotteissa, joita haetaan ulko­mailta."
Myös muunlaisia palveluksia
ja kulttuurin jakeluelimiä oh pe­rustettu
vapautetuille alueille,
kuten esim. radio-; elokuva- ja
julkaisutoiminta. Satoja sanoma-ja
aikakauslehtiä ilmestyy niin
vietnamin kuin muillakin kielillä
Tärkeimmät juikaisuelimet ovat:
Vapautetu Julkaisuliike. P L A Fm
Julkaisutalo sekä Wasp. lasten-:
kirjallisuutta julkaiseva laitos.
onnistuttu saamaan erittäin laaja
-alaiseiksi ja se ulottuukin pien­ten
kylien tasolle asti. Jokaisella
vapautetuilla alueilla asdvalla
perheellä on pieni: pussi välttä­mättömimpiä
lääkkeitä. Perheen
jäsenille on annettu yleisohjeet
ensiavun antamisessa;. .Jokaisessa
kyl ässäToh "Miseita- 1 ääki ntatyön-tekijöitä,
jotka huolehtivat ylei-
3e.stä terveydenhuollo.sta ja jotka
avustavat myös haavoittuneiden
ja loukkaantuneiden hoidossa.
Useissa kyläyhteisöissä on omat
tei"veysasemansa, synnytyslaitok-
*sen.sa ja ensiapuryhmänsä, jotka
palvelevat sissiyksiköitä ja mie-leno-
soittajia.' Jokaisessa piirikun-na.
ssa on sairaala, ja poliklinikoi-t&.
on niin maakunnallisella kuin
va 1 ta k u n na 11 i .sei 1 aki n tasol \ä7~Sen
lisäksi on -tuhansia liikkuvia lää­kintäryhmiä,
jotka liikkuvat ky­lissä
ja huolehtivat ennaltaehkäi­sevästä
lääkinnästä sekä leikikaus
toimenpitei.stä ja myös myrkyllis­ten
kemikaalien aiheuttamien:
vammojen hoidosta.
Vaikka vallitseekin sotatila saa
vat -vapautettujen alueiden ihmi­set
ilmaisen lääke- ja sairaala­hoidon;
FNL;n järjestämän- laa­jalle
levinneen terveydenhuolto-verkoston
johdosta ei\ vapaute­tuilla
alueHla ole viime vuosina
ollut lainkaan kulkutautiepidemi-oita,
kun taas miehitetyillä alu­eilla
on ollut useita laajamittai­sia
epidemioita. F N L on useasti
lähettänyt, näille alueille lääkintä
ryhmiään py.säyttämään kulku­taudit
ja auttamaan kansaa. Ei
olekaan mikään ihme, että useat
potilaat miehitetyillä alueilla
siirtyvät FNL:n hoitoon. Terveys
keskukset .suorittavat runsaasti
kokeita ja käyttävät: paikallisia
tuotteita eri .sairauksien hoitoon.
Perintci.sten lääkkeiden on havait
tu auttavan mm. myrkyllisten ke­mikaalien
uhreja. Vuonna 1969
orini.stui' farmaseutti.sten labora­torioiden
kehittää 15. erilaista
lääkeainetta.
Paitsi että viidakos.sa on lää­ketieteellinen
korkeakoulu, ,on
myö.s useita eritasoisia kouluja
lääkintähenkilökunnan koulutta­miseksi.
Lääketieteellisiä kouluja
on penKstettu myös vuoristoseu­duille
ja nii.ssä käytetään hyväk­si
kansallisten vähemmistöjen
lääketieteellistä tuntemusta.
Loppu
UrheiMiiuliiyiiSfQ
NL KORJASI K U L L A N JA
DDR NOUSI KOLMANNEKSI
Moskova, Neuvpstpiiitto
soittautui vuonna 1970 maailman
parhaaksi urheilumaaksi, kun las
ketaan pisteet kesäolympiakiso-jen
ohjelmnan kuuluvissa lajeissa
kertoo neuvostoliittolainen urhei­lulehti
Sport zaRubezhom.
. Lehti on ottanut mukaan 21
lajia, joukossa kuitenkin sellaisia
jotka eivät ole kuuluneet olympia­kisojen
ohjelmaan ainakaan vaki­naisesti.
Näitä ovat judo, jousi­ammunta
ja käsipalloilu. Jalka­palloilu
ja melonta puuttuvat.
Lehti on laskenut pisteitä kuu­delle
parhaalle kussakin lajissa.
Tämän mu kaan Neuvostoliitto'- on
Terveydenhuoltojärje8famä^_on__kerännyt 674,5 pistettä. Mexicon
kisoissa epävirallisen pistelaskun
mukaan 591,5. .
Yhdysvallat on toisena 643,8
pisteellä (714). Tämä maa on säi­lyttänyt
ykköstilansa uinnissa,
mutta menettänyt sen yleisurhei­lussa.
DDR on noussut kovasti. Me­xicossa
sen pistemäärä oli 238.
mutta tänä vuonna 479,8.
. Seuraavat maat ovat: Länsi-
Saksa 278,8, Japani 241, Unkari
189.5, Puola 156, Englanti 136,
Ranska 134, Australia 111: Bul-gaiia
105,8. Romania 103, Ruotsi
101. Italia 85,5, Tshekkoslovakia
74.5, Jugoslavia 67 -ja Hollanti
50,5.
Itieltkomailoille. Muu^^elainens
tehdaa: toimittaa sinne näinä päi­vinä
. 6 , ^ kappaletta' uutta mai-lamaillaan,
jota Neuvostoliiton
maajoukkueen pelaajat ovat ko­keilleet
syksyn alkank;
Neuvostoliittolaiset olisivat ha­lunneet
suuremman erän, mutta
kun uutuutta on samanaikaisesti
tilattu USA:han, Canadaan ja
Ruotsiin, el tehdas voi toimittaa
tässä valheessa enempää.
kULAKOVA JA SIMASHOV .
YHÄ PIKAISIMMAT f
Moskova. - T - Galina Kulakova
ja Feodor Simashov jatkoivat
voitokasta tahtiaan Moskovan
hiihdoiqsa. Kulakova voitti 8 Hm,
ja, Simaahov oli 20 km:n ykkö­nen.
Tällä kertaa olivat poissa
Vedenln j a Akentjev.
Naiset 8 km: 1)'Galina Kula­kova
25.24, 2) Dina Grigorjeva
26.30, 3) Alevtlna 01 junina 26,36.
Miehet 20 km: 1) Feodor Si­mashov
1.04.27; 2) Vladimir Vo-ronkov
1.04.46, 3) Ivan Pronin
1.Q4.47.
MAILOISTA KYSYNTÄÄ
Neuvostoliiton markkinat ovat
avautumassa suomalaisille jää-.
Kekkonen Saragatin
ja paavin vieraaksi
Helsinki. — Suomen presidentti
Urho Kekkonen tekee kolmipäiväi­sen
valtiovierailun Italiaan tammi­kuun
lelussa, kerrottiin Supmen ul­koasiainministeriöstä
maanantaina.
Matka tapahtuu presidentti Giusep­pe
Saragatin kutsusta.
Vierailuun liittyen ilmoitettiin Va­tikaanista
puolestaan, että presi­dentti
Kekkonen käy virallisella vie­railulla
paavi Paavalin luona 1. hel­mikuuta.
Valticpäämihen virallinen vierailu
Italiassa alkaa ^ 7 . tammikuuta ja
päättyy 29. tammikuuta. Virallisen
C33n jälkeen vierailu jatlniu epävi­rallisena
kaisi päivää . eli l:seen
helmikuuta. Presidanttl Kekkonen el
ble aiemmin vieraillut Italiassa ei­kä
Vatikaanissa.
UNELMAOTTELU
MAALISKUUSSA
New York. — Tällä hetkellä
näyttää todennäköiseltä, isttä
nyrkkeilyn raskaan sarjan "unel-makamppallu"
nykyisen ja enti­sen
maailmanmestarin Joe Fra-zierin.
ja Cassius Clayn välillä
tapahtuu 8. maaliskuuta New
Yorkin Madison Square Garden^-
issa.' ' V
On kerrottu varmana asiana,
että kumpikin nyrkkeilijä saa
yhtä monta dollaria eli kakJii ja
puoli miljoonaa. Veroteknlsistä
syistä palkkiot maksetaan use­an
vuoden aikana.
E-Afrikka teki
suuren sopimuksen
Cabora Bassasta
KIINA SAA TILAISUUDEN
Bangkok. — Kiina lausutaan
tervetulleeksi Mynchenin vuoden
1972 olympiakisoihin, jos se liit­tyy
kansainväliseen olympiako­miteaan
18 kuukauden aikana, sa­noi
Mynchenin kisojen järjestely­toimikunnan
puheenjohtaja Willl
Daume äskettäin Bangkokissa.
Sinänsä mielenkiintoinen uuti­nen,
mutta toistaiseksi Kiina on
kansainvälisessä urheilupolitiikas
saan noudattanut sellaista linjaa,
että se el pyri samoille ''hiekka­laatikoille"
Formosän Kiinan
kanssa. Se puolestaan on KOK:n
jäsen, joten tuskinpa kiinalaiset
ovat käännytettävissä:
Kuwait ja DDR
konsulisuhteisiin
Kuwait. Kuwait ja Saksan de-mckraattinen
tasavalta ovat päättä­neet
solmia konsulisuhtcet^ ilmoitti
Kuwwaitin radio äskettäin, llmoi-luk.
sen mukaan päätös oli tehty
'maiden välisten ystävällisten suh­teiden
lujittamiseksi".
Tähän saakka Itä-Saksalla on ol­lut
Kiiwaitissa vain kaupallinen
edustusto.
Johannesgurg. — Etelä-Afrikka
on solminut 20 miljoonan punnan
suuruisen osasopimuksen Cabora
Bassan suurpadon rakentamisdEsl
Mosambikiin. Sopimus on suurin,
minkä mikään maa on solminut täs­sä
paljon kiistelyä herättäneessä
patohankkeessa ja koskee voima­johtojen
vetämistä Cabora Bassas­ta
Limpopo-joelle. -
Sopimus annettiin alunperin ita­lialaiselle
yhtiölle SABrlle. SAE
erosi kuitenkin patoa rakentavasta
yhtymästä ZAMCO:sta, ja st^lmus
on nyt siirretty Etelä-Afrikan val­tion
omistamalle Transmission Li­nes
Construction -yhtiölle.
Kaksi kolmasosaa rakennushank­keesta
on nyt Etelä-Af rikan nimis­sä.
Etelä-Afrikka saa ensimmäise­nä
maana sähköä Cabora Bassasta,
kun pato voimaloineen valmistuu
kahden vuoden kuluttua.
Laiitlaaiijaicifnnaii
puhemies jää sivuun -
Toronto. — Ontarion lalnlaatijar
kunnan puhemi^nä tällä istuntOh
kaudella toimuiut Frederick Mc-
Intosh Cass ilmoitti tiistaina, että
hän vetäytyy qrjään politiikasta
sen jälkeen kun nykyinen Ontarion
lainlaatijakunnan istuntokausi päät­tyy.
Cass piti hallussaan prokuraatto­rinkin
virkani, mutta vuonna 1984
hän tuli "potkituksi" takaisin lain­laatijakunnan
rivijäseneksi sen jäl­keen,
kun hänen ehdottamansa uus'i
poliisilaki ^joutui yleisen moitteen
kohteeksi.
Helsinki. — Täysin varustettu sai­rasauto
on matkalla Suomesta Trini­dadiin.
Suomen Punaisen Ristin Tri­nidadin
ja Tobagon Punailelle Ris­tille
lahjoittama vaunu oh perillä
Port of Spainissa 19. 1. 71.
Trinidadin ja Tobagon Punaisella
Ristillä on organisoitu saira^nilje-tustoiminta,
mutta kaluston puute
on haitannut työtä. Suomesta lah­joitetun
sairasauton arvo varustei­neen
on noui 18.000 mk, kerrotaan
SPR:stä.
PÄIVÄN PAKINA
VUODENVAIHTEEN TOUAUKSIA
Vuodenvaihteen aikana on ti­laisuus
ottaa "lukurästiä" vä­hän
kiinni ja siit.ä huolimatta se­lailla
myös .sanomalehtiä.
Siinä yhteydessä "pistää sil­mään"
yhtä ja toista mielenkiin­toista.
Sanotaan, että "joka vanhoja
muistelee, häntä tikulla .sil­mään".
Olkoon menneeksi. Mut-neet.
.sotaiset valtapiirit ovat
nähneet "kirjoituksen seinällä"
eli sen, että ajan mittaan voima­suhteet
vaihtuvat vähitellen ara
bimaiden eduksi, ja että toisaal­ta
"kylän häijyn" osaa viemi­nen
tuottaa nyt enemmän va­hinkoa
kuin etuisuuksia. .
Tämä ei tietenkään tarkoita
sitä, että eikö Tel Avivissa tul-
1:a siitä huolimatta voimme vuo- -ti»isi enää "häijyilemäSn". Päin-denvaihteen
pyhinä todeta, että
Israelin valtapiirit päättivät ot-.
_ taa lusikan katiiiiimpaan käteen
ja palata YK-:n edustajan. Gun­nar
Jarringiu välityksellä takai­sin
rauhanneuvotteluihin arabi­maiden
kans-sa.
Vielä muutama ^viikko sitten
pääministeri GoldaMeir ja so­taministeri
Moshe payan sekä,
kumppanit pauhasivat kuin maa­ilman
valtijaat, että heteivät{
tule neuvottelupöydän ääreen
ellei Egyptin hallitus polvistu
kaiinHsti ja vedä Suezin kana­valta
pois joitakin ilmatorjunta­ohjuksia.
Egypti ei antautunut, mutta
kuten tiedetään, Tel Aviv tun­nusti
ajaneensa rekensä kan­toon.
Kylän häijyinä esiintymi­nen
ei siis tuottanut tuloksia.
Molkoisclla varmuudella voi­daan
todota, ottä Israelin so­dan
voiton hurmasta humaltu-vastoin
on odotettavissa»—että
Yhdysvaltain imperialistisiin-hyökkäysvoimiin
nojaava-Israel-
" in hallitus tulee kaikin tnahdolli-sin
keinoin ja kaikkia verukkei­ta
hyväksikäyttäen vastusta­maan
esim. miehittämlensä alur
citten palauttamista, mitä Ilman
ei lähi-idän.kriisin poliittista rat
kaisua voida tehdä.
Kaikesta huolimatta on Tel-
Avivin syytä .todeta joko en­nemmin
tai myöhemmin, että
kim järveen putoaa, silloin ön,
yritettävä uida.
Yhdysvaltalainen uutlstolniis-lo
AP tiedoitti vuodenvaihteen
tienoissa Saigonista mm. seu^
raavaa:
Etelii-Vietnamln hallituksen
—^ tarkoittaen Saigonin junttaa
mitä ylläpidetään Yhdysvaltain
pistinten avulla — uuden vuo­den
tuiBtcluhuastcina ovat seu­raavat:
•
— On ylläpidettävä sotilaallis­ta
aloitteentekoa kun lisää ame­rikkalaisjoukkoja
vedetään pois.
(Pankaame merkille sanonnan
tarkoitus; tavoitteena ei ole rau­ha,
vaan "sotilaallisen aloitteen
hallussapito", eikä amerikkalais
ten sotilaiden poistuminen, vaan
niiden vähentäminen.)
— Saateva itseni (juntan)
Ityödylliseksl kansalle;
- ^ Järjestettävä presidentti-'
vaalit Ilman sellaista vaalitais­telua
mikä kukistaisi perustus^ -
laillisen hallituksen (!) . . .
Ja sitten:
Enemmistö (el siis kaikki)
amerikkalaissotilaista vedetään
uskottavasti takaisin vuoden
1972 puoliväliin meimessä . . .
Amerikkalaiset taistelujoukot
vedetään suurten kaupunkien
lähialueille ja rannikolle, huo­lehtien
ne varustelu- ja yhteys­tehtävistä
sekä varaten (Sai­gonin
juntalle) helikoptereita,
tykistöjä, suojaverhoa ja muuta
taistciutukea.
Raja-alueltten _ patrullolntl
ja suurempien hyökkäysoperaa-tiojen
järjestäminen jäl miltei
kokonaan (!) Saigonin vakitui­sille
joukoille . . . Yhtenä tulok-
>scmi on tästä nmcrikkalnisten.
micsmenetysten väheneminen.
Näin, tämä suuri amerikkalai­nen
uutistoimisto, joka epäile­mättä
tuntee Valkoisen talon
sisukset munaskuita myöten.
Lyhyesti sanoen se tarkoittaa,
että Yhdysvaltain imperialismil­la
ei ole minkäänlaista halua
vähentää verenvuodatusta Viet­namissa
ja Indokiinan muissa
maissa, rauhanteosta puhumat­takaan.
Tavoitteena on sodan edel­leen
jatkaminen niin, että ame­rikkalaisjoukot
antavat aktiivis­ta
taustatukea Indokitnassa viO'^
lä ainakin vuoden"i972'^puoli-välissä.
Kotimaisen mielipiteen rau^
holttamiseksi tätä sotaa aiotaan
käydä kuitenkin mahdollisim­man
pienillä amerlkkalaismene-tykslllä,
eli niin, että aasialai­set
tappavat aasialaisia — ame­rikkalaisten
sotatarvetehtalli-jaln
kerätessä huippusuuria voit
toja ja kenraalien lisätessä pre-nikoitaan.
Mutta "on niitä suuriakin son­nia
kuohittu" kuten sanotaan.
Jos yleinen mielipide Yhdysval-loisaa,
Canadassa ja kautta maa­liman
nousee kyllin voimakkaas­ti
vaatimaan Yhdysvaltain val­tapiirejä
lopettamaan likalBön
sotansa Vietnamin urheaia, j^^n-saa
vastaan, niin sitä ääntä on
ennemmin tai myöhemmin kuun
neltava niin Washingtonissa
kuin Wall kadullakin.
— Känsäkfturav