Vapaus, March 9, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, maalisk. 9 p. — Tuesday, March 9, 1965
A TD A TT O INDEPENDENT L A B O R . O R G AN
V xix /l. U o OF FINNISH CANADIANS '
(LIBERTY) EstabllshedNov. 6; 1917
EDITOR. W. EKLUND * MANAGER. E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 6 4 -
^"^v^!^?'^ thrice. weekly: Tuesdays, Thttrsdaya and Saturdays by Vapaus
t^bliaiiing Co. Limited, lOp-102 EUm St. W(at, Sudbury, Ontario, €anada.
Mailing Address: Box 69
\ Advertising rates upon application, translation free of chaigö.
Authonzed as secon* CIBBB mall' by the Post Offlce Department, Ottawa,
and flor payment; of .postaga in caah.
M.mb„.o, i.«nANADIAN LÄNGUÄGE-PRESS
TILAUSHINNAT:'
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk»"$4.75 . USA:ssa 1 vk; $10.00. 6 kk. $qt25'
3 kk. 2.75 . Suomessa: 1 vk. 10.50, Ö kk; 5.75
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Presidentti Johnsonin ehdotukset
:o "libavimmille kissoille"
Parempaa sairauspalvelua tarvitaan
Samalla kun SuäBuryssa_ puuhataan-, jälkipolvien •'ihai)tävaksi£
• Maamme-satavuotispäivän kunniaksi uutt? poliisilaitosta — mikä sel­laisenaan
on tarpeellinen rakennus mutta ei varmaankaan mikään
innoittava IQO-vuotismuisto — Ontarion maakuntahallitus ahkeroi
Hageyn komiteansa raportin pohjalla sellaista hevos- ja kärrykauden
mallista sairausvakuutusjärjestelmää, mikä huolehtisi ensikädessä
^ sumten vakuutusyhtiöiden saalistusm^hdollisuuksista ja vasta sen jäl-
A ^ - ^ e n vissin väestöosan sairashuoUon maksuista.
/ Kuten on uutistiedoissa kerrottu, tämä maakuntahallituksemme
nimittämä Hageyn komitea ehdottaa Ontariossa laadittavaksi — pan­kaamme
merkille, ei Saskataehewanin mallista eikä Hallin kuninkaal­lisen
komission tapaista — "Albertan mallisen'* sairaushuoltolain,
joka jättäisi tämän tärkeän sosiaalisen kysymyksen edelleen osapuil-
Jepn samaan tilariteeseen missä me nyt olemme: vakituisissa töissä ja
toimissa olevat henkilöt saisivat itselleen kalllshintaisia vakuiituksia
suuren rahan kontrolloimilta vakuutusyhtiöiltä; osa väestöstä saisi
"köyhyydentodistuksen" perusteella hallituksen tukea lällaiseri vakuu­tuksen
itselleen hankkimisessa, mutta suuri osa väestöstä jäisi koko­naan
sen ulkopuolelle. Oikeastaan ylläolevakin antaa liian "ruusuisen"
kuvan Hageyn komitean ehdotuksen "hyvistä" puolista, sillä tosiasia
on, että vanhukset ja työkyvyttömät saavat nytkin sen kurjan "köy­hyydentodistuksen"
perusteella jonkinlaisen sairashoidon. Käytännöl­liseksi
"lisäksi' tulisi vain ^e, että vakuutusyhtiöt saisivat tilaisuu­den
voittojensa lisäämiseksi näiden varattomampienkin ihmisten sai-raushuollosta!
Tosiasia onkin, että Hageyn komitean ehdottamasta ja Ontarion
maakuntahallituksen suosimasta sairaushuoltovsKuutuslaista tulisi
voimakas lisävoittojen vipusin suurelta osalta yhdysvaltalaisen pää­oman
kontiollissa olevien vakuutusyhtiöiden käsiin samalla kun maa­kunnan
väestö jäisi suurelta osalta edelleen ilman nykyaikaisen lää­ke-,
lääkäri- ja sairashoidon turvaa.
Albertan kokemukset puhuvat tästä kumoamatonta kieltä: Sikä­läinen
sairausvakuutuslaki, mikä on myös yksityisten vakuutusyhtiöi­den
valvonnassa, on ollut voimassa nyt noin puolitoista vuotta, mut­ta
vain noin 56 prosenttia maakunnan väestöstä on hankkinut itsel­leen
tämän vakuutuksen. Noin seitsemäs osa maakunnan väestöstä,
eli 210,000 albertalaista on edelleen tämän sairausvakuutusturvan u i -"
kopupleUa — ja he ovat sen ulkopuolella suurelta osalta maksuvai­keuksien
takia. , , , i :
Ja kun Hageyn komitean raportissa luvataan joitakin pieniä pa­rannuksia
Albertan vakuutusetuihin nähden, niin .Ontariossa tulisi
tämä sairausvakuutus vipläkin kalliimmaksi. Kun kolmihenkinen ijJier-,
he joutuu Albertassa maksamaan tästä sairausvakuutuksesta $159
vuodessa, niin Ontariossa joutuisi Hageyn komitean raportin mukaan
samanlainenperhe maksamaan $175 vuodessa ($14.50 kuukaudessa) '
Toisin sanoen, Hageyn komitean raportin mukaan Ontariossa tulisi
voimaan paljon kehnompi" sairausvakuutus, mikä on nyt voimassa
Saskatehewanin maakunnassa, mutta siitä huolimatta siitä jouduttai­siin
maksamaan yksityisinä kansalaisina ja yhteisesti paljon kalliim­mat
maksut, mitä maksavat saskatchewanilaiset sairausvakuutuksesi
• taan.:
Tietäen kenenkään sanomattakin, että väestön keskuudessa ei katsel­la
suopein silmin yksityisten suuryhtiöiden saalistusta ja voittoiluä ,
ihmisten sairauksien ja kärsimysten kustannuksella, Hageyn komitea
ehdottaa silmien luummeeksi jonkinlaista "Lääketieteellistä palvelu-neuvostoa"
(Medical Services Couneil) minkä tehtävänä on "neuvoa
maakunnan terveysministeriä" esimerkiksi sellaisista tuiki tärkeistä
asioista kuin vakuutusmaksujen korottamisesta,, vakuutuksen laajen­tamisesta
jne. Pinnallisesti katsoen tämä esitys näyttää pyrkivän jon­kinlaiseen
kontrolliin vakuutusyhtiöiden voittoiluvimman rajoittami­seksi.
Mutta kun huomioidaan ehdotus tämän neuvoston kokoonpa­non
suhteen, silloin havaitaan, että siihenkin on haudattuna koiran j
raato. Tähän lääketieteelliseen palveluneuvostoon tulisi Hageyn ra­portin
mukaan kaikkiaan seitsemän jäsentä: 3 hallituksen nimittä­mää
edustajaa; kaksi vakuutusliikkeiden edustajaa ja Ontario Medi­cal
Associationin 2 edustajaa— tarkoittaen se käytännössä sitä, että
hallituksen edustajat olisivat aina vähemmistönä — että yksityisliik-keiden
edustajat voisivat tehdä kaikissa tilanteissa mitä tahtoisivat.
Selvää on, että Hageyn komitean suunnitelmaa ei ole laadittu
Ontarion väestön, vaan vakuutusyhtiöiden voittoilumahdollisuuksia
silmällä pitäen. Mikä pahinta, tämän ehdotuksen yhtenä perustarkoi­tuksena
on vaikeuttaa tuomari Hallin kuninkaallisen komissionin suo­sitteleman
kansallisen sairaushuoltopalvelun laatimista, jonka perus­teella
kaikki canadalaiset saisivat halvemmalla hinnalla takeen nyky-;
aikaisesta lääke-lääkäri-ja sairaalahoidosta.
Tämä selittää sen, miksi Ontariossa on noussut niin voimakas
vastarinta Hageyn komitean ehdotusta vastaan. Ontarion työväenliik­keen
kaikki haarat, työväen molemmat poliittiset puolueet, ammatti­yhdistysliike
kokonaisuudessaan sekä lukemattoman monet kulttuu­rijärjestöt
ja- muut vapaat kansalaisjärjestöt Svat julkisesti
tuominneet tämän suunnitelmarT ja esittäneet vaatimuksen,:
että jos' i)ntarion maakuntahallitus haluaa sairaushuoltova-kuutuslain
laatimista tässä maakunnassa kiirehtiä kansallisen sairaus^
huoltopalvelun edelle, killoin se olisi laadittava Hallin kuninkaallisen
komission ehdotusten pohjalla niin, että Ontarion maakunnasta ei
tulisi yksinäistä tukilinnaketta vakuutusyhtiöiden voittoilumahdoIU-suuksien
ylläpitämiseksi, mihin nyt ilmeisesti pyritään.
Meille sanotaan tämän tuosta, ja on sanottukin äärioikeiston toi­mesta,
että kyllähän se Hallin kuninkaallisen komissionin suosittele-ina"
kaikkia canadalaisia koskeva sairaushuoltopalvelu olisi muuten
hyvä, mutta meillä ei ole kansakuntana varaa niin kalliiseen yrityk­seen
ryhtyä. Tosiasia tietenkin on, että Hallin komissionin ehdottama
sairaushuoltopalvelu tulisi lopulta asukasta kohti paljon halvemmaksi
mitä esimerkiksi tulisi Ontariossa nyt puuhattava «airausvakuutus yk­sinkertaisesti
siitä syystä, kun kuvasta katoaisi kokonaan "voittoile-vat
välikädet" — eli suuret vakuutusyhtiöt.
Vaikka vakuutusyhtiöiden palkkaamat ' ammattipropagandistit
maalaavat jatkuvasti paholaisen kuvia seinille siitä ylivoimaisesta ta-loustaakasta,
minkä kansallinen, kaikkikäsittävä sairaushuoltopalvelu
muka aiheuttaisi, niin Ontario Hospital Services Cdmmissionin pää-
Lauri Niininen, Sudbu:y, Ontario,
täytti maanantaina^ maaliskuun £
pnä 66 vuotta.
Mrs. Hanna Lund ,Sylvan Lake
(nykyään Red Deerin "nursing"-
Hodissa) täyttää lauantaina, maulis
kuun 13 pnä 89 vuolta.
Jitlmsu; Lehiö,. Port Arthurista
äyfti helmikuun 27 pnä 68 eikä 69
vuotta, kuten virheellisesti tiedoi-
.ettiin. Val.tamme, että talikoitta
matta tuli- lisätyksi hänen ikäänsä.
Matilda Palomäki, Wahnapitaes
.a, Onf, täytti maana'ntaina 8 pnäi
J5 vuotta. -
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Italian hallitus­puolueet
sopivat
Rooma. — Italian keskusta vasem
mistoisen hallituksen neljä osapuol
.a ovat päässeet yksimielisyyteen
nykyisen hallituspolit.ikan jatkami
-•iestä.
Sopimus, josta kaikkien neljän
halHliispuolueen — krislillisdemok
aattifin, sosialistien, sosiaiidemok-laatt.
en ja tasavaltalaisten — toi­meenpaneva;
elimet antoivat ilmoi
ukse.n, merkinnee sitä, että pelko
.lallituskriisistä on ohi.
Sosialistjpiiolueen, piir.ssä esiin-yy
kuitenkin yhä erimielisyyttä
hallitusvastuukysymyksestä. Puo
lueen vasemmistosiipi vaati sosialis
teja eroamaan hallituksesta, mutta
pitkä:i väittelyn jälkeen puoluetoi
;nikunta hyväk.syi yhteistyösopimuk
äänin 13—6.
Neuvottelut puolueiden kesken ai
.<oivat kaksi kuukautta sitten sosia
lidemokraaltisen ulkoministerin
Giuseppe Sarajjatin tul.ua valiiuksi
presidentiksi.
Uuden ulkoministerin niniifykae?-
lä ilmoiteltuneen lähipäivinä. Ylei
iesti uskotaan, että ulkoministeriksi
tulee kristill.sdemokraatteja edus
lava en.inen p^Jministeri Aminto
le Fanfani.
Pariisi ja Bonn
vastakkain
itäluotoissa
Brussvl.^— Länsi'Suksan ja Rans
kan kesken! muodostui jälleen kiis
taa yhteisnlarkkinamaiden ministe
rineuvoston kokouksessa Brysselis
sä viivne viikolla.
. Länsi Sak.'.an-talousministeri Kurt
Schmucker ehdotti^ että ji^senmaat
myöntäis.vät vain. viiJtJn- vuoden
luottoja Itä-Euioopan maille, poik
<ieustapauksis.sa seitsemän vuoden
luottoja. Kiinan luottojen ylära
jaksi Schniucker ehdotti samoin
viittä vuotta.
Muut jäsenmaat Ranskaa lukuun
3ttainatta h.vväksyivät tämän ehdo­tuksen.
Ranskan edustaja, valtio
Jhteeri A. Wormser sanoj, ettei hä
nen mielestään olisi syylä kanyistua
mihinkään jyrkkiin kaavoihin tässä
asiassa varsinkin nyt, kun Itä Eu
roopan mais.sa on tapahtumassa
suunnan muutos ja ka.kkia keinoja
jännityksen lieventämiseksi olisi
«cäytetlävä hyväksi. Ranskan mie­lestä
tulisi jäsenmaiden itse void:i
määrätä luottojensa kestoaika.
Kysymys siirtyi tämän jälkeen
EEC:n pysyvän neuvoston käsitel
tavaksi.
"Suurin kokoeln>a lihavia kisso­ja
mitä koskaan on koottu yhden
katon alle." Tällaisen arvioinnin
antoi Ncwswcvkin mukaan- eräs
tarltkailija seuratessaan 370 amc-;
i-^kkalais^iL lcolIisuu»> liikc< c)if
män ja pankkialan huippujohta­jan
kokoontumista äskettäin Val­koiseen
ta'oun kuuntelemaan pre­sidentti
Johnsonin vetoomusta
yhteistyön aikaaiisaanu.sck.si Iit
kcroaallman ja hallitaksen välillä
USArn suuren ja'*ro^isen mak-sutasecin
vajauksen tasapainutla-
; miseksl. - ' -•
MAHTITEKIJÖITÄ ~
.-Nänrä "lihavat ki.ssal" olivat to
.eliaMneiikkalaisen monopolipääo-man
maht.tekijöitä, eikä yksikään
.viinnianhimoinen ja arvostaan kiin
li pitLvä liikemies; tai pankkiiri ha­lunnut
olla poissa tiia.suudesta. mi
itin jokaisen kutsutun taloudellinen
ominaispaino oli presidentin pun
ilitsemu todellisen vaikiilusv:ilhin
mukaan.
Til^iisuus oli historiallinen^ sillä
ensimmäisen kenan USA:n hislori-
.Lssa suurpääoman mahtimiehet oli
vat tulleet kuuntelemaan maan po
liittisen Johtajan lausuntoa asiasta,
joijsa valtakunnan ja yksityisen li.-
ke elämän intressit käyvät jyrkäs
ti ristiin. Ei ollut kysymys vähem
mäsiä kuin eräänlaisen säännöstely
Utioudvn aikaansaamisesta maassa
jossa suurliike-elämän vapaus on jo
lak.n paljon enemmän kuin pyhi
Ithma Intias.sa. Jo itse tilaisuuden
jäijustäminen oH osoitus siitä, et
lä kapitalismi amerikkalaisittaink.n
kafiottiina ei enää toiminut vapaan
-/rilteliäisyyden omien lakien mu­kaan,
vaan että jotakin oli ajautii
nut pahasti vinoon.
ISÄNMAALLISET TUNTEET"
Offensiivinsa lISA:n pelottavan
suuren ulkomaisen maksutaseen va
Jaukseii lasapaiiiottamiseksi; presi-dc-
ntti John-iOR oli laatimit tai.avas
!i. Pä.vää ennen "lihavien kis.so
jen" tilaisuutta presidentti esitti
vetoomuksen yli tuhannelle IJSA-n
mahtavan teollisuusliilton jäsenelle.
Tä.ssä tilai.suudessa hän tarjo.si ylv
,'eislyölä hallituksen: kans;ia maksu-
\
taseen tasapainottamiseksi. Presi-'
jentti rajoittui i se esittämään vain
"isänmaallisiin tunteisiin 'vetoavia
yleisiä toleamuks.a. VdeStö lisään­tyy
vuolcen 1085 mennessä 266 mii
Joonaan henkilöön, jotka on ravitta
va, asutetlava, koulutettava ja sijoi
iuttava työhön. Huolimatta siitä,
että k:iiisai]tulo nousee samanaikai
sosti yli "2-kertaiseksi "ei edessäm-aie
ole helppoja aikoja", totesi pre­sidentti,
lltn antoi rahaminister.
Dillonin sanon teollisuusmieh.lle
slioiaan, että näidenon rajoitettava
ulkomaisia investointejaan_ ei vain
. niuutanialla sadalhnniljooiialla dol
hnilla eikä edes puolella miljaid.l
la, vaan 'meidän täytyy tehdä pai
joii enemmän", kuleiiJDillon sanoi,
LIHA VIEN KISSOJEN" KOKOUS
Seuraavana päivänä "lihavien kis
;ojen • kokouksessa Johnson hieroi
vielä enemmän isänmaallisia tuntei
(a. 'Teidän maanne larvit.seeapuan
•M:. Minä pyydän teitä tarttumaan
.väteeni ja ryhtymään vapaaehtoi
•iei-n yhteistyöhön. Tämä aiheuttaa
vjihän tuskaa ja se saattaa, merkitä
oM-äiden" hyvien voiUot.lnisuuksien
'menetystä, mutta lopuksi maanne,
eollisuutenne ja osakkeenomista-iaiinH
hyötyvät tä.stä;' Näin puhui
.)rc'si'.kMilti, joka ei ollut, ollenkaan
Un-koittanut, että hänelle tehlä.siin
nitään ky.symyks.ä. Eikä niitä teh-ykään.
'
l-;-es){]enMi antoi puoluslusminis
(Ml Mi-Namaralie, rahaministeri
:)illonille, kauppaministeri Conno
ille sL-kä ulkomaanavun apula.smi
.lisleri David Hellille tehtäväksi sei
vri tiiä ILhemmin mitä hän odotti lii- |
cciniehiltä. Tämän selvityksen yli- |
nenä cl., että suoria sijoituksia ke­hittyneisiin
teollisuusmaihin pitäisi
välttää tai ainakin siirtää ja vaikka
i):iol.si kalliimpaa, pitäisi finanssi
iijoitu.sten taiiuh.ua ulkomaille siel
lä kertyneistä varoista. Ja lisäksi
pilui.-.i kotimaulian palauttaa eneni
man voittoja.
KULTAISIA MUNIA '
Täniän jatkoksi oli kolmas tilai
iiitis, jossa pääpuhujana oli keskus­pankin
pääjohtaja McChesney Mar
tirt, joka antoi tietoja yksilyiskoh-tiaisesta
ohjelmasta. Martin lausMi,
että pankkien ei pitäisi lisätä ulko­maista
luoionantoaan enemmän
kuin 5 prosentilla vuoden 1984 ta
sosta. Hän palautti mieleen, että
pankkien sijoituksien lisäys oli 1963
500 miljoonaa, mutta viinie vuonna
lisäys oli peräti 2,000 miljoonaa dol-laria.
Nyt lisäys saisi olla vain 100
miljoonaa dollaria. Lopuksi Martin
'{chotti pankkiireita jättämään
portit tuloksista keskuspankilip.
Xauppaministeri Connor puolestaan
'.'Silti yhteistyötä sellaisten yritys'
teii:._kaiissa, joiden sijoitukset tai
Vienti ulkomaille nousee y l i 10 m\\-
Joonan dollarin, sekä kehotti jättä­mään
raportit tuloksista kauppami
nisteriölle. Connor mainitsii ettei
liall.tus halua "tappaa hanhia, jotka
munivat kultaisia munia", mutta
.iän korosti että jokainen sijoitus ui
isomaille punnittaisiin tapauksittain
hyödyn mukaan. \
.VIAHTIMIEHET MIETTELIÄINÄ
Koito tässä pres.dentln.ja halli
tuksen ajama.ssa ulkomaisten sijoi
;usten ja lainojen myöntämisen su
pistusohjelmassa avainasemassa 0-
vat pankit. Ne ovat suuria ja niitä
on vähän, joten niitä on helppo valr
voa. Presidentin mielestä pankit voi­sivat
"säästää" ulkomaisten sijoitus­ten
rajoittamisella 1.5 miljardia
dollafia eli puolet USA:n viime vuo
den maksutaseen vajauksesta.
Mutta tä.SHä joudutaan USA:n ka
pitalismin arkaan kohtaan. Jos
pankit antavat hallitukselle yksityis
kohtaiset raport.t sijoituksistaan,
saa hallitus käsiinsä valvonta aseen,
jonka voimaa lisää yleisen mielipi-
;een valokeila. Tämä saattaa nousta
pankkeja vastaan, jos yhteistyö epä­onnistuu.
Tämän vaaran oUessii
tarjolla suuryhtiöt ja pankit epäröi­vät
toisenkin kerran ennen kuin
ryhtyvät Johnsonin tarjoamaan
•isiiiiniaalliseen yhteistyöhön*.
L i b : - : i .
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
Mitä muut sanovat^s ;-- 'k-:
•li'-, 8BNÄATTÖRI VAROItTAÄ JÖttNSONIA
Söhaattori Wayne Morse sanoi' Stanfordissa, CaliforniaBsa viime vil-fcoh
köskiviikkoiltana, että Yhdysvaltain Vietnamin politiikka voi joh­taa
Kiinan ydinkeskusten, pommlttai?li6.een ja sotaan Kiinan kanssa.
Oregonin demokraattinen senaattori sanoi edelleen, että jos Yh­dysvallat
jatkaa nykyistä Vietnamin .politiikkaansa niin presidentti
Johnson päättää virkakautensa "Yhdysvaltain histot-im huonomaineisim-paua
presidenttinä".
Ehdotettuaan Vietnamin ongelman rauhanomaista selvittämistä Y l i -
distyneiuVn Kansakuntien välityksellä senaattori Mor?e totesi, ettei ole
mitään oikeutta uskoa, että Pohjois-Vietnami ja Kiina antautuvat, jos
'Yhdysvallat suimaa riittävästi ihmisiä ja pudottaa riittävästi pommeja. ,
Kiinaa ei voi voittaa pommituksella ja amerikkalaiset maajoukot
ei voi voittaa Aasiassa — ne voivatjpilkittää sitä, mutta eivät voi voittaa",
sanoi senaattori Morse lehdistön edustajille.
' ^nnittuniiiiiMHMHihiiimiiiiliiiiHniiHliiiiiiMiiMMiiiniiiiiiiiMiiii^^
DDfen TALOUSSUHTEET
LAAJENEVAT NOPEASTI
«•(C-uj-is»*-,
MX»? r?''jr.
V i * r t*
,-,-,1- <''t-'V
- tit»
mies, tri John Niel.son, joka tietää
mistä hän puhuu ja tuntee nämä
asiat öinakin yhtä hyvin ku.n kuka
tahansa muu, esitti jo viime mar­raskuussa
harkittuna mielipitee­nään
käsityskannan, että "Canada
voi taloudellisten voimavarojen.sa
perusteella järjr-stää kansallisen
sairaushuoltopalvelun ilman mitään
pidätysrajoituksia."
Kysymys onkin tosiasiassa siitä,
että ^ k o meillä kansakuntana va­raa,
eli kannaattaako meidän olla
ilman kansallista sairajishuoltopal-velua.
Z Vastaus tähän on ilmeinen
kun huomioidaan sairaushuollon
kalleus ja muut siihen liittyvät sei—
kai- - ... .i
Tästä lohtuu—vaatimus,' mihin
meidän lehtemme yhtyy täydellises­ti,
että Ontarion maakuntahallituk­sen
pitäisi' hyljätä Hageyn komi­tean
ehdottama kurja sairausvakuu-tussuunnitcjma
ja ryhtyä .suunnitte­lemaan
yhteistoiminna.ssa liittohal­lituksen
kanssa Hallin kuninkaalli­sen
komission .suunnitelmien mu­kaista
kaikkik.isittävää sairaushuol-topalvelua
valtion hallinnan \ alai­suudessa
niin, että kaikki canadalair
set .saisivat tarpeen tullen varalli­suudestaan
ja asuinpaikastaan välit­tämättä
nykyaikaisen lääke-, lääkä­ri-
ja sairaalapalvelun,
Sen vähempi ei ny^ololssa rii­tä.
Sen vähempään ei ole meillä
ontariolaisilla varaa tyytyä.
,1 iiA£3;*v
Leipzig. — DDR:n taloudelliset
ja kaupalliset suhteet joka ilman­suuntaan
laajenevat nopeaa-vauhtia
EEC- ja muut kapitalistiset maat
pyrkivät lisäämään kauppaansa D-DR:
n kanssa eivätkä katso erityisen
.suopeasti Länsi Saksan sekaantumis.
ta'suosituksillaan ja painosluksel
laan DDRin ja EEC.sekä NATO
maiden välisiin kaupallisiin suhtci
siin, kävi ilmi DDR:n kauppaminis
terin -^Julius Balkovin puheesta
Leipzigin juhlamessujen suuressa
lehdistökonferenssissa johon osallis
tulvat lähes kaikki noin 1200:sta
messuille saapuncus a kotimaisesta
j;! ulkomaisesta lehtimiehesta.
Suomen Nuorison Liiton kanteleyhtye. Vasemmalta lu­kien
yhtyeen joiitaja rouva Tyyne Niikko Joensuusta,
laulusolisti opettaja Teuvo Kuparinen Lahdesta, opettaja
Anneli Kuparinen (edellisen vaimo),opiskelija Anneli
Karvinen Joensuusta, opiskelija Marja Ratia Joensuusta.
Rouva Niikko on tehnyt kaikki yhtyeen .sovitukset ja oh­jannut
esitykset.
Ajub Khan
Pekingissä
Peking. — Pak.stanin presidentti
.\jiib Khan s;iapui tiistaina Pekin
4iiii viikon kestävälle valliovierai
lulle.
Piesidontiiä oli- Pekingin lento
keiiläliä vastaanottamassa Kiinan
presidentti Liu -Slioal.shii pääminis
tcri T.->hou En lai ja muita Kiinan
johtom ehiä. . \
Khanin odotetaan keskustelevan.]
Kiinanjohtajien kanssa maiden^vä
listen kauppa- ja ktilttuurikoskclus:
Ien lisiiämisestä. kerrottiin asioista
perillä olevista lähte.stä.
Myus Intian odotetaan tulevan
esille neuvotteljuissa, sillä molem
mat maat ovat joutuneet kiistaan
suuren naapiiiimaansa kanssa, jos
kin en syistä.
Presidentti Ajub Khanin on mää
rä Vierailla Neuvostoliitossa ja Yh
dysvalloissa myöhemmin tänä vuon
na, ja huomioitsijoiden mukaan
nämä kolme vierailua heijastavat
Pakistanin halua liittoutumatto
muuspolitiikkaan huolimatta siitä;
että se kuuluu kommunismia vas
tustavaan Kaakkois-Aasian puolus­tusliittoon
SEATO:on ja Keski-Idän
puolustussopimukseen CENTO:on.
Punta devalvoidaan
sn.si syksynä 10%?
Ranskalaisista finansslpiircist-ä
saadun tiedon mukaan Englanti
joutuu devalvoimaan puntansa
viiincistäiin ensi syksynä ' 10,71
prosentilla.
Uusi vahtokurssi tulisi olemani
2.50 dollaria. Nykyisin voimassa
ileva virallintin vaihtokurssi on 1
•uinla . 2.80 dollaria ja SO on pe-äisin
vuodelta 1949, jolloin punia
devalvoitiin suhteessa dollariin 41,7
[.rosentilla ja vaihtokurss ksi mää-
•ätfiin 4.03 lollarin a.semesta 2.80
dollaria.
Arveluja punnan tulevasta deval­voinnista
vahvistavat tiedot, joiden
mukaan 'kymmenen ryhmä", mihin
kuuluu * kansainvälisen vahiuttaia-haston
kymmenen rikkainta kapita­listimaata',
e tule enää uudista­maan
'Enjilannille myöntänväänsä
-3,0(K) miljoonan dollarin luottoa, jO:
ka eläytyy maksettavaksi ensi tou
kokuun'lopusra
DDR:n kauppa merentakaisten
maiden, erityisesti kehitysmaiden
kanssa kaksinkerta.stuu kuluvana
vuotena verrattuna vuoteen 1963, se
liiti ministeri Balkow edelleen.
Vii.me aikoina suurta huomiota ja
Länsi Saksassa ärtymystä heratta
ntcstä lisensiikaupasta USA:n kans­ia
ministcn Balkow sanoi, että DD.
n pitää sitä täysin normaalina asia­na
ja että se on vain yksi noin 400
samanlaatuisesta lisenssisopimuk­sesta
kapitalist-slen maiden kans­aa.
Kyseessä olevan tekokuituteh
aan -rakentamissopimus solmitaan
lähitiiicvaiiuudessa. Itse lisenssin
nyyntisopimus on jo allekirjoitet­tu.
• • • , -
I)DR;n kaupankäynti eräiden ka
>ilalisti.s{en maideiv^fcanssa nousee
iuiomaltavasti kuluvana vuotena.
Minisien Balkow sanoi matkustel­leensa
hiljattain NATO-ma.ssa kcs-xnsteltmassa
taloudellisten suhtei*
dennoi mali.soinnista ja todenneensa
L'ttä ne oman etunsa vuoksi pyrki-
/ät laajentamaan suhteitaan DD-
•t:ä:in. Täslä pyrkimyksestä on osoi-ilksen:!,
etTä yli 1,000 toiminimeä
.MATOjmaista on. .mukana juhla-meisiiilla.
Balkovv ehdotti perustet-
:ivaksi vastavuoroisesti kaupallisia
edustuksia tai toimistoja, ja esitti,
:.'ttä ns. liitioutuneiden matkato.mis
o lakkautettaisiin koska se häirit
•ee normaalia kanssakäymistä.
NL ja Kuwait
vhteistyöhön
KHWcit.— Kuw'jitin Ja Ncuvo:-ito
liiton välisen vhteistyön kehittämi ,
scstä neuvoteltiin äskettäin Kuwei-'
tissa. Neuvostoliitto on valmis Ku- i
weitin pyynnöstä liihottamaan maa-1
han lääketieteen asiantuntijoita
taistelemaan trakoomaa vastaan,
josta kärsii virallisten tietojen mu­kaan
noin 90 prosenttia väestöstä.
Neuvottcluir-sa sovittiin siitä, että
Neuvostoliitto suorittaa koeporauk­sia
suolattoman veden saannin li­säämiseksi
Kuweitissa. Neuvosto­liitto,
auttaa myös kalastuksen ke-hittämise.
ssä, laitureiden ja jäähdy­tyskoneistojen
rakentamisessa jne.
Ulkomaalaiset
pois Sveitsistä
Bern. . Sveitsin liittohallituksen
asetuä. jossa määrätään työnantajia
vä henfa mään palveluksessaan ole­vien
ulkomaisten työntekijöiden mää­rää-
viisi prosenttia ne^Jan ensi kuun'
aikana, .tu^.i.viomaan-maanantaina. -
A.sctus kuuluu osana viime, kevää­nä
aloiteltuun inflaationvastasseen
kampanjaan, ja :cn johdosta noin
30.000 ulkomaalaista menettää työ­paikkansa
Sveitsissä.
Viime vucnna Sveitsissä oli yhteen-
.sa 85C.O00 ulkomaista työntekijää;
naista nom puolet italialaisia.
A.setus ei kcske maataloutta, yksi­tyisiä
talouksia tai sairaaloita.. .
Inflaation ehkäisemistä koskevien
poikkeussäädösten jatkammen hy­väksyttiin
sunnuntaina järjestetyssä
kansanäänestyksessä. Näiden sään­nösten
mukaan luotonantoja ja ulko­maisten
varojen tuontia maahan ra­joitetaan
sekä rakennustoimintaa hil-htaan.
PÄIVÄN PAKINA
VELKAANTUMALLA HYVINVOINTUN
Mikäli TV- radio- ja muihin
mainoksiin voidaan luottaa, var­min
ja helpoin tie hyvinvointiin
kulkee velkaantumi.sen kautta.
Kaikki huolet, vaivat ja vastuk­set
poistuvat kunhan vain ymmär­rämme
velkaantua korviamme
myöten kulutustavarain : ostojen
tiimoilta.
Lainoja, niitä kaikkiparantavia
lainoja, ön mvös helposti saata­vana—
.sen kun ottaa vain niitä
pikkulainojen alalle erikoistunei­den
yhtiöiden 'hymyileviltä" liik­keenhoitajilta.
.
Kukaan ei tietenkään puhu m i ­tään
-s-tilä, ^ttä näistä : "pikkiilai-noista"
-^peritään 12 • :24-pi-osent-ti^
ui ja sitäkin kor-keampia korko­ja—-
pääasia näes on,'että "vlä-mäptapamme"
vaatii velkaantu-misla^
ja että näitä" lainoja on
"helposti" saatavana.
Mitä kaikkea etuisuutta tähän
sisältyy, sitä pyrkii sähkötyöläis-ten
union lehden "UE Newsin"
pakinoitsija Bob Ward allajulkais-tussa
kirjoituksessaan juurta jak­saen
.selittämään:
LAINAUSTIINNIJKSEMME:
VELKAA, VELKAA
Emme olleet vielä ehtineet lu­kea
loppuun saamaamme kolmat­ta
ja "lopullista" varoitusta siitä,
että olemme jättäneet maksamat^
la ensimmäison kuukausimaksun
saamastamme ' ostajanlainasta"
, kun mie.s, joka mainostaa suosi­maamme
pikkulainayhtiötä TVis-sä,
antoi meille tiedotuksen liik­keensä
uudesta lainanantosuunni-tclmasla,
"laskujenmaksulainas-la".
.Fa tämä ali juuri .se mitä eni­ten
tarvitsimme sillä hetkellä —
laina, millä voidaan maksaa se
laina, minkä olimme ottaneet teh­däksemme
joulun hauskemmaksi
ja iloisemmaksi VVardin taloudes­sa.
Meidän olisi silloin pitänyt ot­taa
vaari järkevästä neuvosta min­kä
mi-; Micawbcr antoi, "ei pidä
lainata.turhan lakia", mutta mitä
hittoa! Ketä voi tänä päivänä va­roittaa
siitä, että "penni säästetty
on penni ansaittu", kun kaupalUr,
nen järjestelmä määrää että ''dol­lari
lainattuna on viisi dollaria
kinytettynä".
Lisäksi meidän clämänkiisto-jemme
pitkäaikaisena puolustaja­na
me olemme taistelleet "raha
se on mikä maailmaa pyörittää"-
tunnuksen puolesta. Siksipä meil­lä
onkin omakohtainen velvolli­suus
antaa sille .sysäystä jatkuvas­ti,
iiiin.sanoak.semme, pitää pyörä,
kauppapyörän sisällä pyörimässä
— vaikkakin se veisi meidät va-rarikkolilaan.
.Senpä vuoksi me siunasimme
ystävällistä lainayhtiötä, joka oli
jälleen pelastanut meidät velasta
Ja epätoivosta ehdottamalla, että
lainaisimme siltä maksaaksemme
ennen otetun lifthan, mikä oli vie­lä
maksamatta.
Myönnämme että ehtyneen va­rallisuutemme
uudelleen rahasta­minen
tätä, keinoa käyttäen näyt­tää
ristiriitaiselta; mutta niinhän
se mies TV:ssä neuvoi, ja meidän
on syytä ' asettaa luottamuksem­me
' kan.ssaihmisiimme jotka har­joittavat
pikkulainaliiketointa.
Nämähän ne olivat, jotka olivat
ensimmäisiä opettamaan meille
velkojemme "yhdistämistä" (con-solidating).
Tämän korkean talo-ustiedetaidon
mukaan kasataan
henkilön kaikki velat yhteen pie­neen
läjään. Silloin ei ole tarvet­ta
mak.saa kolmea dollaria sinne
ja viittä dollaria tuonne sekasot-kuisesti,
vaan_suoritamme yhden
, "sopivan—mak.sun kuukaudessa.
Se että tämä -'sopiva" maksu on
ylittänyt "sopivan" rajan ja kä­sittää
suurimman osan tuloistam-rme,
jon asia erikseen.
Ennen kuin "yhdistimme" vel­kamme
me olimme vaikea.ssa ra­hallisessa
asema.ssa. Todellisuu­dessa
tilanne oli niin huono, et­tä
tapasimme laittaa kaikki ne las­kut,
jotka olimme saaneet, hat­tuun
ja siellä vedimme niiden on­nellisten
nimet, joiden omistajat
.saivat maksun sinä kuukautena.
. Tämä, voidaan 'unnustaa,. ei ollut
oikein tehokas eikä tyydyttävä
keino — ei ain''.kaan niille, jotka
eivät saaneet maksua.
Siitä oli vain yksi etu, ja se oli
kirje, mmkä lähetimme kaikille
niille velkojillemme, jotka kirjoit­tivat
meille siivottomasti maksu-jemme
laiminlyömisestä. Lyhyes­ti,
kirjeessä huomioitiin se tapa,
mitä käytämme laskujemme mak­sussa
ja sitten lisäys: "Jos ette
lakkaa läheltämästä näitä siivot­tomia
kirjeitä niin ensi kuussa em­me
edes laita teidän nimeänne
hattuun". Kirjeellä oli vaikutus­ta.
Mutta menkivämme uudelleen
siihen "laskunmaksulainaan", mi
kä on tarkoitus ottaa maksaak­semme
ennen saamamme "osta-janlainan!'.
Eikö tämä olekin lai-nayhtiöiden
huomaavaisuuden
huippu?
Johtajat, varmaankin pitivät ko­kouksen
pyhien jälkeen ja myön­sivät,
että meillä ostajilla on var­maankin
vaikea maksaa velkojam­me,
ja noin vain, tä.ssä.se sitten
on "laskujenmaksujaina".
Mutta odottakaa hetkinen! Mei-
" (Iän TV-mainosiniehemme _chdot-_
laa aivan uutta laina-ajatusta,
"suurostolainaa". -—
Ehkäpä meidän tulisi ottaa se.
Meillä on useita"suuria ostoksia^,
joita haluaisimme tehdä. -Sitten
voisimme ottaa ' laskunmak.sajanr
lainan" maksaaksemme niin "ös-tajalainan"
kuin "suurostolainan-kin".
Uskomme, el'ä meidän ystäväl­linen
lainayhtiömme on kovin yl­peä
meistä kun lähestymme sitä
sellaisessa t.-irkoit uksessa mikä
varmaankin sopM 'velkojen yhdis-tämis"-
ajatukscfcn. Ja tämä kaikki
.samalle yhliölh!
Vaimoni väiti.ää, että olen vetä­nyt
kokonaan vääriä johtopäätök­siä.
Hän ajattelee että lainayhtiö
vaatii jotta maksamme kaikki vel­kamme
ennenkuini meille annetaan
"suurostolaina" tai "laskujenmak-sulaina".
Tämä vain oroittaa että eräillä
henkilöillä ei olo luottamusta
:Si,i?;:':!:::|'::^:'vr;:i?|:;v:::^^
meidän järjestelmäämme eikä
meidän elämäntapamme mukai­seen
lainaami-seen.
Kuinka ollakaan, mieshän istui
siinä meidän edessämme ja näyt­ti
suoralla naamalla kuinka heip­pa
on lainata rahaa sitä tarvitse­matta
silloin kun on pakko. Et­tekö
nähneet kun se nuoripari
käveli sisään, lainasi nipun ra­haa,
paiski^si kättä liikkeenhoita­jan
kanssa ja sitten käveli ulos
hymyillen joVa .suunnalle?
Olemme valmiit lyömään vetoa
siitä, ettei tule kulumaan pitkää­kään
aikaa ennenkuin meidän ys­tävällinen
larnayhtiömme esittää
uuden lainasuunnitelman, mikä;
sopii meikäläisille niinkuin kansi
vakkaan — "suuren velan laina"
__chkäpä vieiä "suuren vararikon
laina". ,
TTmy-rouvammc "varoitlL juuri,
että jos me jatkanime tällaista-ajatteUia.
niin me "voimme joutua
vankilaan.
Ehkäpä voi niinkin käydä, mut- .
ta entäs muut luinasuunnitelmat
joita voidaan kuvitella tässäkin ti­lanteessa.
Voi?i, olla "vankilasta
vapauttamistakauksen maksajan
laina", karkuruuden vuoksi sellai­sen
'takauksen menctyslaina" ja
vieläpä "pu."kamakin laina".
Emme halua jatkaa kysymyksen
kiisittelyä tämän pidemmältä kos­ka
meidän täytyy kiirehtiä suoraa
päätä yhtee.i niistä käytännölli­sillä
paikoilla olevista lainaustoi­mistoista.
Me voimme hyvin ku­vitella
sen liikkeenhoitajan hy­myilevät
kasvot hänen sanoes­saan,
' "lainani lainaa, katsoppn
vain, kuka on tääUä jälleen".
Mitä siihen lisätään SO on pa­hasta.
— Känsäkoura.
'."•V' 'HHB
•
wm M a SUfam