Vapaus, January 18, 1969

              Suomen jääiva
pois Ateenan
EM4isoi^a''
HäldqU."Suamai^AJset ed:vfiit saa
cBSa imilcun sotaasijunitan^ järjestä-se
KreibOssa: harjoäfaeititava ihmisoi-
Jsisiiäsäim t i S E ^
jiibmRAsiiieen yritet&fin fcältkeä". sa-
•»taask I4lKiaalisen Ninrisoflilton
Swimäi\ ;nxtieilu'ditolte jälttöniäss&
.avoimessa kiijeessä, jossa esitetääin
fddStltäytymi^ edustusjouklnieen m-bettfimi8t&
Atemm EM-IdsoUiin.
t a a fcokonadsuuctessaan seuraavasti:
StOlOEN URREILULnTOLLE
>Urhet\uj6hdon vädtteet urheiluji po-
Biittisesta neutrailiteetiata; joutuvat
jaiBeen kerran arvelirttavaan valoon,
kun yleisarhsilun EM-kisojen järjes-tfixnfaellä
Ateenaan pönkitetään Krei­kan
GortdJasjuntai^ asemaa. Kreikkaa
haJnttsevaiOe 3>tilasjuntale kisat tar­joavat
hyvän tUadsuuden haorjoittaa
ktths(dnvfiBst& ' good v m toimintea
Uiiiiefiim varjolla. Niiden järjestftmi-nen
on aefcel kohti sitä väUiQutämät-tömyyden
mwk jossa Kretkaa nykyi­nen
diktatuuri tunnustetaan poUitti-sestL
Suomella ei ole mitään syytä ä u t .
taa maaifanaa unohtamaan Kreikan
ztykyistä tJSaanatita, Jossa muutamat
harva* -kohdistavat mielivaltansa
muihin fcansaiaösiin. Suomatoiset ei­vät
saa olla - mulcana sotOlasjimtan
Järjestämässä -. hymykampönjassa.
Jonka taakse Kreikaäa haijoitettava
Ihmisoikeukaöen^ riisto henkisine ja
fyy^sine. jiihnuuksineen yritetään kät
keä.
Vetoamme Suomen UrheUuliittooo,
että .se.
1) pidättyisi lähettämästä Suomen
edustusjoukkuetta kyseJfiiin Atee
naasa pidel^väk&i aioittulhitt
EM-kisoihin
2) toimisi; niin, että mahdolKsdm-
' man,monen muunkin maan ur-hriluMHito.
vetäytyisft kisoista syr­jään.
3) tad vaihtoehtoisesti pyrkisi vai-kiittamaan
kisojen siirtämiseksi
muuaJIe. •
Helsingissä. (anmsiktiUn 13 p., 1969.
Liberaalinen'Nnorimlilttor.y.
: Juho JOemdiBk JK Kari
puheenjohtaja pääsihteeri
säUyttänyt
hiihtokuntonsa
OieiiiUL — kifoiliääJiKa JOii Sko-bov
sedvdytyi 10 Idlometrin vodtta-
Jaksl eOeh Ötepfifissä pide!tyife& luieoir.
tei» •htUitnkMlhilssa ja ixtfisi puo-tliEsrtiaimaan
^ vihne Vuodan votbboattn
huorfato BSi-kilpaihiihin; JdiOctt täar^^^^
vuonna ovat Rttotsdasa.
Sbobov hiihtd vafcuubfcavastl Ja h ä^
neti völ<titO(hsä bU. kilstaitoh 3225. '1'yit-töjen
S kiilfiineitrnGl oti paras karjaa
lainen tyttö Olgä iUjkxSHä. H9n vii­pyi
matkalta 18.22. Toteeksi sijoUttu-nut
14-vuotias ydl&tyshllihtäjä, kurga-ndMrirä
Olga KaSaniLiia hävisd voitta­jalle
vain 20 aektmitäa.
Kalanina ratkaisi tyttöjen 3x5 km
viestin hiihtämällä osuutensa 18.50.
Hän toi voiton Dynamolle, jonka yh-ieisaijaksi
tuli 57.49. Poikien 3x10 km
vJiesUn voitti Spartak. Spaitakin jouk-icueessa
kuiinostäultui Skobov hiihtä­en
parhaan ajian 33.06. i^^artakin
voittoaika oli 1.40.40.
nNoupoeriin V —er a4 6,0
Moskova. — 18-vuotias ensikerta­lainen
-Vera Krasnova Omskista
voitti Moskovassa NL:n pikaluistelu-mestaruuskilpailuissa
500 metriä
ajalla 46.0. Toiseksi tuli Irina Jego-rova
ajalla 46.6.
Lionel Rose
vuoden 1968
nyrldkeilijä
Maniisi — Maafflnan «(yrkkellyittt-to
(WBA) nimesi ammattilatenyrk-kei^
yn kääpiösarjan maaihnanmeeta-
Hn Aiistralian Liionel' Rosen vuoden
1968 nyrkkelldjäksaL
Rose voitti ylnteensä nidjä ottelua
vuoden aikana. Han vei MM-arvon
nimUn^ Japanin Flghtln Häsadältai
puolusti arvoaan voitokkaasti /nikeo
Sakuraita vastaan; voitti Jose Myda-
Mn obtdussa. Joka ei kddcenut arvoa.
Ja puoilusti j&Ueen menestykseSK mes­taruuttaan
Jesus OadtiUoa vastaan.
Zintmentiaim on
lujassa
vedossa
Madonna dl Campicihi. — Länsi-
B&kaaA Gerfaaid Zbnmsnnan luistiäi
pariutan a|Bn ISOO metrfin vlitne sun­nuntaina
jatkuneissa Madonna di
(3aimpigiion kansadnvälsteä pikaluis-tcAukilpBiUulssa.
Htoien votttoaikan-sa
oU 2.06.5.
Tuloksta: Yteinen 1500 m: 1) Ger­hard
Zimmerman L6 2.06,5, 2) Oytl-ter
Traub LS 2.08/). 3) Prana Krlen-byhl
Sveitsi 2.09,1.
^rinttereiden 500 m: .1) Hasse
Böi^Jes, Ruotd 40.1, 2) Hana Llech.
tenstem L6 41,5, 3) EBoLocateia
Itolia 41.9.
10,000 m: 1) Gerhard Zimmemumn
16.54.9, 2) Pranz KrietAyhl 16.12.8, 3)
Gynter Tra«ib 16.21,9.
RANSKA RYNNISTÄÄ
NL:n MARKKINOILLE
Pariisi — Ranska ja NeovostcHittö
toivovat saavansa nostetuksi kau-pankayntiiisä
7 miljarcGin frangiin
viiden vuoden aikana ilmoitti Rans­kan
alkoministeri Michel Debre pa-
.. msissa. ..
^ Debr€ kertoi Ranskan television
baastatteliialle että Ranskan ja Nea
vostoEiton välinen kanppa oli jo saa-vnttamit
saannilleen 3^ miljarditt
rajan vuoden- aikataulusta edellä.
Debre lisäsi, että Ranska ja Nen-voBtoiiitto
(rfivat siqrineet kdisinker-
' taistavansa kauppavailitonsa viiden
vnoden aikana. Uusi vitsivuoti^ausi
aäkaa I97S ja päättyy 1974.
Debre esitti lausuntonsa Ranskan
ja Neuvostoliiton kolmipäiväisten kaui>
paneuvottelujen yhteiydessä. Nämä
neuvottelut pantiin alulle kenraali de
Gaullen 1966 tekemän Neuvostoliiton
matkan aikana.
NeuvöstoJiitö» Pariisin suurlähetti­läs
Valerian Zorin sanoi, että maiden
vväliseenri suunniteltuun yhteistyMiön
Injuluu kaksi ranskalaisten Neuy^toliit
foon Takentamaa tdidasta.joi^ toi­nen
tuottaa vuodessa 150,000 kuonna-autoa
ja toinen 500,000 tonnia sdluloo-saa.
Ranska toimittaa myös luonnon-kaasu-
ja petroUjalostamon rakenta­miseen
tarvittavat laitteet, Zorin li­säsi.
TUTKIMUSYHrEISTYÖTl
Neuvostoliiton ja Ranskan välillä on
vuoden 1966 jälkeen sohnittu useita
eri aloja koskevia yhteistyösophnuk-sia,
nun. väritelevisiota^ avaruuden
raidmiomaista käyttöä, valtameren,
lääke- ja biologista tutkhnusta koske­vat
sopimukset. 'Vhteistyötä on myös
metallurgian, kemian, auto- ja; öljy­teollisuuden
piirissä. Randtan ja NL: n
yhteistyöllä on tnm. kehitteillä uutta
Öljynetsinnässä kiittävää välineis­töä
ja rautametaHurgian piirissä työs­kentelevän
yhteistyönhän 19: stä
ohjelmakohdasta on tuloksia saavu­tettu
5 kdidalla, Tällä saralla on mm.
kysymys atitölevyjen .ja vatkrtsen li­tran
laadun parantamisesta ja tuotan-tokustannustöti
alentamisesta sekä te­räksen
jatkuvavalumenetelmän laa­jemmasta-
soveltamisesta.
KIINNELAINOJA
MYYTÄVÄNÄ
12-^,000 ensimmäistä kiinmielainaa, fcarkotulot
10%% vuodessa.
10—1$08%,0%00 evnusoiidnemssaä.iä tä Ikiinnelalriaa, koricöbulot 12—$4,000 toista Mnnelainaa, fcott^ 10-4135V,5^0%0 vtuoöiödiafes sJad. innelainaa, ikorkotulot 15%% vuodessa.
Lauri Kangas Real E$tate
R«al BBtaid )a Morlgagf» Bräbor
Konttortin m-OSlS
MyöB vasbaanme ktrjeänuiiin IXMctemmxi
680 Sheppard Avo. E. Wtnoirdale
KolUn 225-im'
sToasniaslainstiias tak asvattaa
11. 14. 16. 18.
Utidett ^allstlfteh yhteisön Jä
Ihmlften luofnUtiirdseteiii kokMblr
lieh ilriltkalaiB^lIa ttiaftiieräl» eli
Alfttttlaattiliieh täp&htttfaitt fällolH,
huil aikiditemmat nlottttvnndet jfi-täyät
vaikkapa vain länsteuroop-päialsMfii
ka^iiaUBmiin. Kokemilk-seti
alnntlaaiulsuu^ vie halon asi­oiden
yleistämiseen. Tuntuu fllltS
kuin olennaisinta osaa tuossa ko­kemisessa
näyttellsi oman sidon­naisuuden
tiedostamina ja pyrki­mys
siitä vapautumiseen. Yhtds-kuntakrltllkln
tarpeen rfainalle
nbuseie väistämättdmästl yksilö­kohtainen
kritiikki, valmius omak
suttujen käsityskantojen tarkista­miseen.
~
Tämän johdannon tarkoituksena
on selvitellä niitä lähtökohtia/joista
suomalaisen kapitalismin itiais6-
missa kasvanut Tansanian kävijä
vierasta maata tarkastelee; Avoin
lähestymistapa ja suhtautuminen on
vaikeasti saavutettavissa. Pidäkkei­nä
ovat kulttuuriympäristön, koulu­tuksen
ja ajatustottumusten tausta­tekijät,
yhteiskunta ja sen ideologia,
tilanne josta Julius Nyerei-e, Tansa­nian
presidentti, toteaa Ujamaa-es-seeteoksessian:
eurooppalainen so­sialisti
ei voi ajatella sosialismia i l ­man
sen isää — kapitalismia.
Ajatus on näennäisen helppo. Sen
perimmäiseen ymmärtämiseen si­sältyy
kuitenkin ehto: euroofHpaiai-sen
sosialistin on muutettava radi­kaalisti
ajatteluaan void^iseen ym­märtää
afrikkalaista sosialismia, sitä.
sosialismia, jonka Nyerere ja hänen
kaltaisensa afrikkalaiset johtajat
Ovat ottaneet vallankumouksen
päämääräksi. Kysymyksessä on so­sialismin
yhdistäminen suoraan af­rikkalaiseen
perhe- ja heimotradi-tioon.
Tämä ajatus avaa näkiHcul-lilän
yhtäaikaisesti hyvin kauas men
neisyyteen ja samalla pitkälle tule­vaisuuteen.
Sosialismin juuret }b
Utopiat näyttäytyvätkin äkkiä todel­lisuutena,
liikkeellepanevana voima­na,
Jota ilman mikään todellinen so­sialistinen
kehitys ei tunnu mah­dolliselta.
UTOPIA JA TOÖfettlSUtS
Ut(^iat liittyvät kasvuun ja nuo­ruuteen.
Tansani&n kaltainen yh­teiskunta,
kansakunta, jota eilen ei
ollut olemassa ja j < ^ tänäänkään
on tuskin muuta kuin 120 afrikka-laisheimon
valtava sulatusuuni, kieh
too ja innostaa ajatuksia ennen
muuta kasvumahdollisuuksillaan.
On luonnollista, että juuri taantu>
muksellisuuteensa ja kyvyttömyy­teensä
kuihtuva elintasokapitallsmi
kaukana pohjoisessa tuottaa ihmisiä
—T ennen kaikkea nuoria — jotka
pyrkivät hakemaan ajatuksia sieltä,
missä maaperä on hedelmällistä, yb-teisöistä,
jotka eivät ole stabilisoitu-neet
ja joissa käsite status quo on
jotakin ulkopesuista.
Suomalaisen neuroottisuus omas­sa
ympäristössä on verrattain nor­maali
olotila, Jopa niin normaali,
että se voitaisiin nimetä suomalai­seksi
elämänmuodoksi. Yhteisössä,
Joka poikkeaa täysin omasta, tämä
neuroottisuus käy silmiinpistäväksi.
Reaktiona on useimmiten omien,
sulkeutuneiden pienyhteisöjen muo­dostaminen.
Tämä pätee laajasti myös yleensä
eurooppalaisiin Afrikassa. Suurin
osa heistä — olivatpa he sitten vaki­naisia
Tansanian asukkaita tai vie­railijoita
— eristäytyy. Eristäytymi­nen
tapahtuu ensisijaisesti talou­dellisen
erityisaseman vuoksi. Eu­rooppalainen
on liian ostovoimai­nen.
Näkyvänä seurauksena on, että
hänen on vaikea olla luonnollinen
afrikkalaisten seurassa (lukuun ot­tamatta
ehkä isäntä ja palvelija suh­detta
). Tämä suhtautu minen pakot­taa
myös afrikkalaiset säilyttämään
väUmatkan. Toisaalta afrikkalaista
yhteisöstä itsestään ei tunnu löyty­vän
— ainakaan vallitsevina - - pel-laisia
piirteitä, Jotka aiheuttavaisi-vat
saman.
SOLIDAARISUUS EI
PERUSTU IHONVÄRIIN
Rotuajattelur johon eurooppalai­sen
yhtel&ftUhilaUiHeri asenia ähläa
aineksia, synnyttää huonosti tiedos­tettuna
syyMisyyttä,' sekä henkilö­kohtaistä
että ihyös toifeeh sarhah.
ihonvärin omistavan ihmisen puo-
Ifeftta; syyuisyyclentunale purkäuluii
aika ajoin liiditeitUna itsekriittisyy-ienä,
kaunana omaa ihonväriä koh­taan,
ikään kuin se toimisi jonkinlai-senä
yhteisön vastuun säätelijänäl
Todellisuudessa rotuajattelu Ja sen
Vastakohta — solidaarisuus — liit­tyy
luokka-asemaan.
Afrikkalaisille kolonialismin kah­leissa
eläneille itsenäisyys — Uhuru
- - loi luonnollisen pohjan solidaari­suudelle.
Tähän solidaarisuuteen
sisältyi enemmän myöntäviä kuin
kieltäviä rotujen kaskisia arvostuk­sia.
Tansanian sosialismi, yhteisön
muodostus, vetosi alusta alkaen kan-sallisuusajatteluun
ja tuskin lain­kaan
rotuajatteluun. Yhteiskunnan
kehittyessä heimo-, rotu- ja muun
epätasa-arvolle peiiistuvan ajatte­lun
kitkeminen on kuulunut sen
t)äätehtäviin. Toisena, samaan pää­määrään
tähtäävänä tavoitteena on
Ollut itseluottamuksen hankkimi­nen.
Itseluottamuksen hankkiminen
itsenäisyys — Uhuru — olisi tansa­nialaisille
sisällyksettömäksi muut­tuva
käsite, ellei sitä voitaisi Jatku­vasti
konkretisoida. Itsenäisyyteen
ja vapauteen liittyy kategorinen vaa.
timus vallankumouksen viemisestä
eteenpäin.
ULKOMAINEN JA OMA APU
Self-rellance (omavaraisuus, itse­luottamus)
on Tansanialle erittäin
käytännöllinen iskusana, se on yhtä
käytännöllinen kuin 'maata ja lei­pää"
Venäjän vallankumouksellisil­le.
Itseluottatnus merkitsee sitä, et­tä
maata voidaan rakentaa Ja on
myös pakko rakentaa ennen muuta
oman yhteisön työpanoksen varas­sa.
Pääpainon asettaminen ulkomai­selle
avulle, edellyttäen, ensinnäkin
ettei mitään riistosuhdetta syntyisi
tuottaisi elikä hetkellisen harppauk­sen
kehityksessä, mutta aiheuttaisi
pitemmällä Cähtäyksellä ihmisten
mielenkiinnon vähehemistä omaan
työhön ja omaan yhteisöön. Tämän
vuoksi ulkomaisen avustamisen olisi
tapahduttava täydellisesti Tansanian
valvonnassa.
Maailmassa ja maanosassa, Jossa
imperialististen voimien strategia
tähtää kollektiivisen vastuun Ja so­lidaarisuuden
herpaannuttamiseen,
ulkomaista apua tai yhteistyötä en-sijaisesti
korostava kansakunta huo
maa k<^ta olevansa tilanteessa, Jcs-ta
suruUisimpana esimei-kkinä on
tämän päivän Nigeria. Toisin sanoen
kansakuntaa ei synny muuten kuin
taantuoiuksellisesti väkivaltaisen ke
hityksen kautta, Jos ylipäänsä lain­kaan.
VALLANKUMOUKSELLINEN
VÄKIVALTA
Sosialismin utopioiden tiedosta­misen
vaikeus johtaa helposti erään­laiseen
kyynisyyteen, amniattival-lankumouksellislin
asenteisiin. Kei­nojen
valinnat etääntyvät ihanteista
ja saAialla myös päämääristä. Val­lankumouksellisen
tofhiinnan syvä
huinaanisuus (tämä koskee myös ja
erityisesti vallankumouksellista vär
kivaltaa) jää kokematta, jolloin toi­minta
irtautuu todellisuudesta,
muuttuu turhautuneeksi ja aiheut­taa
ajatusten kivettymistä.
Tansaniassa itse tilanne estää täl­laisen
etääntymisen. Etelä-Afrikan
ja Rhodesian taholta tuleva uhka
koskettaa myös Tansaniaa, mutta
tästä uhasta huolimatta maa tarjoaa
suojapaikan eteläisen Afrikan va^
pautusliikkeille. Oli varsin opetta­vaista
kuulla tansanialaisten sano­van,
että itse asiassa he auttavat
naapureitaan enemmän kuin yksi­kään
ulkopuolinen valtio auttaa
Tansaniaa.
Minkälaisia toiveita tai ajatuksia
tansanialaisilla voisi olla palkituksi
tulemisesta? Heidän vapautusliik­keiden
avustamisensa liittyy, niin
kuin sen on liityttävä, kollektiivi­seen
yhteistuntoon. Tansanialaisille
tämä on suurempi itsestäänselvyys
kuin Euroopan sosialisteille.
— Ilpo Halonen,
"Läiiianbi, tohillc; 18 p. ^ Bä^äy, Jan; 18,^ 1969 feiVu ^
l>ORT ÄRTHUfttN Klfl/LUHISIA
Po|t< Arthur. Täällä Järvien-Yönkin filharmoniorkesterin johta-'
pään alueella on tämän vuoden
alussa ilmennyt huoniattavasti' in­fluenssa-
sairautta. Osa sairastelee
kotona vuoteen oinana ja toiset
ovat joutuneet sairaalaan.'
Virusta tutkitaan; mutta tuloksis­ta
päättäen ei vbida vielä sanoa on­ko
se "hongkongilaista", jonka ^ oi­reet
ovat kuiva yskä, kuume ja pään
särky sekä särky lihaksissa.
« o »
Sinfortiaorlcesterin tämän talvi­kauden
kolmas konsertti pidetään
sunnuntaina tanunikuun 19 pnä Fort
.Williämin Selkirk-korkeakoulun juh
lasälissa, alkaen klo 3 ip.-ja toistami­seen
klo 8 illalla.
Boris Brott, Joka.johtaa orkesteria,
on tullut Siihen käsitykseen, että
Järvienpäässä ollaan enemmän kiin­tyneitä
kuin muualla Canadassa,
koskapa CBS-verkoston Ja muista
arvosteluista voi tehdä sen johtor
päätöksen. Mr. Brott työ.skentelee
viikon kuukaudessa myöskin New
Jan Leo Bernsteihin avustajana.
USAn televisiossa hän esiintyy 'j<A-tamassa
"Young People's" konsertf'
ohjelmaa.
Aarre Pekonniemi kuoli täällä sai­raalassa
Joulukuun 31 p. Hän oL
syntynyt Lehtimäellä Suomessa jb
oli kuolleasaan Tl-vuotias, Tähäh
maahan oli hän saapunut v. 1923 ja
työskennellyt ympäristön metsätyö­mailla
kunnes sai vanhuudeneläkr
'keen ja jäi siitä riippuvaksi. .Häh
'oli aikaisemmin m^sätyiölSrrfteh
'union Jäsenyydessä Ja 'initfssa Jäir-^
Jestötoiminnoissa, sekä lehtlfemntfe
lukijd viimeiseen saakka.
Cohoe-lohta istutetaan tänä kter
väänä Superior-järveen. Nipigdh
salmen ja Slate-saaren väliselle alii^
eelle lasketaan 20,000 ja kaikkiaah
Suuviin järviin 150,000 lohenpoikiä.
— ATK.
LIIAN SUURI KIVI
NAISEN KANNSTTAVAKSI
Lentoemäntä esti
ilmakaappauksen
MIamL — Lentoemäntä Lyim Ser­geant
aäjlyttl häneen kohdistuneesta
uhasta piHtaamatlta kybnän harkln-takyk3nisä
Ja esti amerikkalaiSsen mat
kustajakoneen kaappausyrityksen, i l ­moitti
Miamin'poliisi maanantaina.
Koneen ollessa noin yhdeksän mi­nuutin
lentomatkan päässä Miamin
lentokentältä muuan mies työnsi kak­sipiippuisen
haulikon kntoemännänr
vatsaa vasten ja vaati tätä käske­mään
lentäjää lentämään Kuubaan.
Neiti Sergeant ryntäsi ohjaamoon ja
hikitsi oven jälkeeaisä.
Kone laskeutui tiu-vallisesti Mia­min
lentokentälle, jossa pölliisi nousi
koneeseen ja pidätti 31-vuotiaan ICen-neth
Earl McTeek nimisen miehen.
Pidätetyllä oli mukanaan kolmivuo­tias
poikansa'.
, Wllsonin hallitus valmistautui
parhaillaan omalaatuiseen, vaikka
sinänsä sangen kuvaavaan kämppäin
luun Englannin ammattiliittoja vas­taan.
Tämä tehtävä on kuitenkin j
käytännössä sälytetty työllisyys- Ja
tuottavuusministferi Barbara Gastien
harteille. Castle on tunnettu sangen
energisenä naisministerinä, muttia
' vaikuttaa siltä, että tällä kertaa hä-.
nelle on annettu tehtäväksi liian
suuren kiven nostaminen.
Juonen kulku on seuraava. Saa­dakseen
Jo monta vuotta levottoma-;
na pysyneen palkkarintaman, ts. am
mattiyhdistysliikkeen tiukkaan lie­kaan
Ja sitä- tietä Englannin taloutr
ta häirinneet lakot — lailliset ja
ilaittomat" — loppumaan. Hallitus
valmistelee poikkeuslakiesitystä-
Sen oleellisimmat kohdat pvat seu­raavat:
1) pakollinen "jäähdytysr
aika" ns. epävirallisissa lakoissa, ts.
hallituksella olisi lain nojalla oikeus
keskeyttää tällaiset lakot määrä­tyksi
ajaksi, 2) hallituksella olisi oi­keus
määrätä jäsenäänestys vaka­vien
työtaistelujen uhatessa, 3) hai-,
lituksen perustama erityinen työ-,
tuomioistuin saisi oikeuden puuttua
mihin tahansa työselkkaukseen ja
hallitus panisi sitten toimeen työ­tuomioistuimen
päätökset. Työtuo­mioistuimen
päätöksen rikkojat voi­taisiin
tuomita 500 punnan sakkoi­hin.:
Vankilatuomioiden mahdolli-suulta
tässä hallituksen suunnitel­massa
ei ainakaan toistaiseksi ole.
Suunnitelmassa, joka vielä on 'sa­laisena
paperina", on luonnollisesti
Miami; Kahden lauantaina. Kuu­baan
kaapatun lentokoneen 121 mart;-
kufltajaa palasivat simnimtaina Mia­miin.
Perulainen Convair-990 lensi Mia­miin
jo lauantaina ja amerikfcalai-• myös jotakin saippuaa ammattiyh-nen
Boeing 727 palasi sunmintaina.. dlstysliikkeen silmille. Luvataan m
PenUaiskoneessa Oli 110 maJtku^Aajaa j
ja amerikkaaaisessa 13. Kummatkin
llmarosvot jäivät Havannaan.
Isrelin sotaisa
asenne haaste
YK:lle
Moskova — Israelin yhä sotaisem*
maksi muuttava asenne on selvä
haaste YK: lie ja maalhnan yleiselle
mielipiteelle, todettön vihne sunnun­taina
Neuvostoliitossa korostettaes­sa
lähi-idän tilanteen vaarallisuutta.
-USA: ta arvostellaan samalla kärke­västi
sen Israelille antamasta sotilaal­lisesta
avusta, jota ilman kriisi, "Neu­vostoliiton
käsityksen mukaan olisi
ilmeisesti jo päättynyt YK:n suositta­maan
poliittiseen ratkaisuun.
Israelin puolustusministerin Daya-nin
selittelyt muiden maiden alueille
suoritettujen kostolhyökkäystenoikeu- ^ H v n Xnritvn
tuksesta torjutaali Moskovassa lyricHs- i " ^ ' ^ * ^ T ^ . J^
ti. Pravda esimerkiksi totesi sunnun- ^^UevesiUa taina puoHvirallisesSsa maailmanpoli­tiikan
katsauksessaan, että on vaikea
muistaa toista tapausta, jolloin YK: n
jäsenmaan ministeri esittää nyrkki-vallan
oikeutusta taisteluoppina.
Moskovassa onkin .vahvistunut käsl-iiyB,
että Israelin johtajat menevUt tie­toisesti
yhä pitemmälle seikkailupoli­tiikan
tiellä. Tapahtumien kehitystä
seurataan täällä sen-vuoksi suurella
huolestuneisuudella. Samalla Neuvosto
liitto korostaa jatkuvasti |)oIiittista t^t
kaiflua ainoana mielekkäänä ulospää-synii
kriltifltfi.
ostaa Ranskasta
mm. kenkiä ja tekstiilejä
Pariisi — Neuvostoliittolais-ranska-lainen
yhteistyö kehittyy suotuisaan
suuntaan, voidaan todeta hiljattain
päättyneen suureen neuvostoliittolais-ranskalaisen
sekakomission istunnon
tuloksista.
Neuvostoliiton ja Ranskan keski­näiset
tavaratoimitukset vuosina 1965
—68 sekä vuodeksi 1969 solmittujen
vienti- ja tuontisopimusten arvo ylitr
tää jo pitkäaikaisen vuodesta 1965 voi­massa
olleen kauppa.sopimuksen edel-lyttämäni
määrän.
Neuvostolihto ilmoitti ostavansa
kauMJasoplmuksen lisäksi 72 miljoo­nan
ruplan edestä erilaisia kulutu;;-
tarvikkeita, kuten kenkiä, valmisvaat­teita
ja neuleita, sekä niiden raaka-ainelta^
imikäli ranskalaisten yhtiöiden
tarjoukset ovat molemmille* osapuo­lille
edullisia.
Istunnossa päätettiin aloittaa maa­liskuussa
neuvottelut uuden pitkäai­kaisen
kauppasopimuksen solmimisek­si
vuosiksi 197ft—74. Uuden sopimuk­sen
odotetaan sisältävän suuria laite-ja
koneistotoimituksia niin Ranskasta
Neuvostoliittoon kuin päinvastoinkin;
Kaupan kehittämisen alalla Neuvos-
Uiton ja Ranskan tarkoituksena 6n
pyri(iä kaksinkertaistamaan tämänhet­kinen
tavaravaihdon määrä.
Neuvostoliitto ja Ranska päättivät
aloittaa yhteistyön myös lääketieteen
ja terveydenhuollon alalla. Tämänker­taisessa
sekakomission istunnossa so­vittiin
I(^ullisesti yhteistyösopimus-teksti-
stä. Ranskan ulkoministeri Mic­hel
Debre ja Neuvostoliiton tervey-denhuoltoministeri
Boris Petrovski al­lekirjoittivat
sopimuksen viime viikol­la.
Yhteistyötä päätettiin laajentaa ava­ruuden
tutkimisen, atomienergian rau­hanomaisen
käytön sekä väritelevision
aloilla.
Sekakomissio kokoontuu seuraavan
kerran syksyllä Moskovassa.
MPorevlluarirint iälaenhj oliitntijvaant yfcsityisillie
Helsinki. — Heininkin kaupungin­hallituksen
porvariHinen enemmistö
)teki maianantalna pääitöksen, jolla
Mellunmäen uuden kerrostaloalueen
liikermelinja lahjoitetaan yksityLslii-kennöitsljälle,
OY Liikenne Ah-J.B.
Samalla kaupungin oman liikenne­laitoksen
esitystä Mellimmäen linjan
hoitamisesta kaupungin omalla ka­lustolla
Itäväylän kautta päätettiin
vastustaa maistraatlBe annetitavaissa
lausunnossa.
Päätös tehtiin äänin 10—7. Koko
vasemmisto oli kaupungin oman lin­jan
karmalla. Lopullisen ratkaiisun
tekee maistraatti, mutta se asettuu
ilnian muuta yksityisltikennöJltsiJän
kannalle.
Mellunmäessä asuu tälPä hetkeVä jo
2000—3000 asukasta. Asukasluku ko­hoaa
lählaikcdna 5000—6000 henki­löön.
m valtion rahallista tukea pienten
ammattiliittojen yhdistämisessä. :
Epäilemättä Englannin ammatti­yhdistysliikkeen
rakenteessa ja toi­minnoissa
on vuosisataisista perin­teistä
Johtuvaa heikkoutta. Tämä
näkyy erityisesti ammattiliittojen .
lukuisuutena Ja kirjavuutena. Koko­naan
,eri asia on kuitenkin se, ta­pahtuvatko.
uudistukset hallituksen
säätämillä laeilla ja mahtikäskyillä
vai ay-liikkeen omasta piiristä läh­tien.
Vanhojen perinteiden mukaan
Englannin ammattiliitot eivät siedä
ulkopuolista, ts. hallituksen se­kaantumista
neuvotteluoikeuksiin ja
yleensä vapaaseen; toimintaansa,
"Laittomat lakot" ovat useimmiten
ulkopuolisten epäsuosiossa ymmär­rettävistä
syistä, muttfi Englannin
tapauksessa nämä lakot eivät ole
suinkaan syitä, vaan seurauksia.
Syyt ovat hallituksen yleisessä ja
nimenomaan talouspolitiikassa.
Ministeri Castle on uhkaillut, että
ellei Wilsonin hallitus saa valtuuk­sia
ammattiliittojen toiminnan ja
oikeuksien "jäähdyttämiseen" tilalle
tulevat konservatiivit, jotka pane­vat
toimeen saman, mutta paljon
ankarampana. Tuttu temppu, jolla
kuitenkin näyttää olevan vähän me^
nestymisen mahdollisuuksia. Asia
olisi yksinkertaisempi, jos hallitus
suunnitelmia valmistellessaan voisi
nojautua vain 'yleiseen mielipitee­seen",
konservatiiveihin ja omaan
sisärenkaaseensa. Asialla on kuiten­kin
toinen paljon vakavampi puo­lensa.
Ammattiyhdistysliike rahoittaa
Englannissa työväenpuolueen vaali­taistelun,
joka- on edessä viimeis­tään
1971. Puolueella itsellään ei ole
mitään vaalitaistelurahastoja. Nyt
hallituksen edustajat neuvottelevat
"luottamuksellisesti ja toverillisessa
ilmapiirissä": ammattiliittojen kans­sa
rahojen keräämiseksi tyhjän puo-luekassan
täyttämiseksi. Tällä ker­taa
ammattiliitot eivät osoita suin­kaan
puuhaan mitään innostusta.
Kentältä on saapunut huonoja vies­tejä.
Työväenpuolueen vaalitaiste­lussa
tärkeää osaa on näytellyt
myös vapaaehtoinen ja palkaton
vaalitoiminta • valitsijoiden keskuu­dessa.
Nykyisin tähän löytyy ken­tällä
sangen vähän kiinnostusta.
Useat hallitukselle myötämieliset
ammattiliittojen edustajat, poliiti­koista
puhumattakaan, tunnustavat
masentuneina, että joukot kentällä
eivät kuuntele heitä. Kun Lontoon
päämajoista lähetetty edustaja jou­tuu
puhumaan kenttätilaisuudessa,
tuntuu siltä kuin olisi konservatii­vien
kokouksessa, eräs Wilsonin hal­lituksen
edustaja totesi. — Libra.
Lonto*. —. Amerikkateilsyhtlö Phll-
Mpe Oi lOompaniy on ehkä löytänyt
tähän saakka suurimman öljy- ja
luomionitaasuesllntymftn Pohjanme-reltäi
kierrottlln engilantiMsdsta aslaav
tunltdJaipUrBlisM maamnttolna.
EMmtyntA aijAHaee ilettftv«lBtd Nor­jan
QihievealM Ja noin 220 kUomedrlä
Norjan rannikosta, Ehellä Englannin
Ja Norjan koeporausaJuielden vftlteibä
mjBiä. Aslamtunltevlen piirien mukaan
kohne ealdntymää oU näybtänjlt- lu-poavUta
onemmän Siim kuin Vam.-
nonkoaaun ksnaaaMA.
LIITTYKÄÄ ONNEN MATKAAN ! . .
UUSI SÄÄNNÖLLINEN MATKAPALVELU ENGLANTIIN!
"Ts/s STEFAN BATOBY" kutsuU TEITÄ juhlBimjaitkaillte MtantteaMat^ ja Tans­kaan
nauttiakäenoK Ixrnioavasta mtutkiaisita /täydeJtesti rentoutuen. Tämän itä<ys!ini'ababilir
soidiun MnJalaiivan itarunomflilseBba.puollalailsesba Ja kandnvälto ruokavaHceita, loiste­liaista
llmaatoldulista hyteteitä. Sirtitien -~ jos hailiteAte — Jatkakaa maitkaa saadlaksenne
vilauksia vanhan maat&nan Puolaat». Ateptolkaia Ja itansaiköiEu vailtameren yM. hlenolm-mflfcoa
mukavuudessa. Tohkfilä padkkaiUiJauJiöenine hytt petttymyksan väilttämlsekttl. .
Lähtee Montrealista: Huhtikuun 25. toukok. i3, kesUt. 20
helhäk. 18, elok-14 Ja syysk 12 pna
: Ede^akGisen matkan hlnmt —väJa-seBonkeina^—^
EnffMnitlln — US $398.00 — Oan. $430.00
Tanskaan — US $434.00 — CSan. i 470.00 Kääntykää
Piiotoon — US $444.00 — Oan. $480.00 matkalluitotaiistonne
puoOeen toi kirjodlbtalcala: POLISH OGEAN LINES
Qtntral Agtnt»
PICKFORD & BLACK LTD.
169 Bay St.. Toronto 1, Ont.