Vapaus, January 18, 1969

              lÄumtai,,taimmfc 18 p. — Sakrday, Jan. 18, 1969
I N D B P B N O E N T L A B O R O R O AN
VAPAUS O F F I N N I S H CANADIAN8
C U B E R T Y ) Bstablished Nov. 6. 1917
EXMl^t-W. B K L U I H D MANAGER: •. S U K S I
im.KM'bNStprpltk A N D E D I T Q R I A C 6 ^ 4 - 4
PuUUfl]
f "
:(Tu^aJaME Tbursdaya and Saturdays by Vapaua
lOO-loa äm.SV W^t, Sudbuxy, Ontario. Canada.
. Mailing addre^: Box 69
Adl«rtl8lng rat^ upit>n* ap^liöatlon, ti^iälatföA fre^ of ohfa^.;
Attthorlzed aa second claäamall by the.Pqpt Ö f f ^ i>&pärtiiiilMit, OttftW^
and for payment of postaiie Uk täaii fi -
CANADIAN LANGUAGE PRCSS ' C U I B
Oanadae
TIIAtstalNNAT: . -
1 vk: m M , 9 kk. $5^55 tl^A^pi,: f vk. $11.00,« ^
Skk. SJOO fluömeen: 1 vk. IIJ»* • kit. 936
Hilda MuriÄy:
PUEBLON
Ruotsi tunnusti P^ohjois-VietnÄmiri
Rutto on miitiistiedoissa kerrottu, Ruotsi antoi viknie per-jaAtöMa
Pbhjois-Vifetaälmillie ^ Vietnarain demokraattiselle
TfösävaHaile — täyden diploinlaiattisen tunniistuksen.
^apaMuman johdosta on kuulunut tyytymätöntä murinaa
Wasyn^onista ja Saigonista vihaisia j)udheita ' ' v ^ ^
lyönnistä". Neuvostoliitossa on tapahtumaan suhltapdulttu. täy­sin
myönteisesti. Tyytyväisyys ilmeni viime sunnnuftaina esi-
"Aierkifksi Pravdasta, mikä amtoi täile tiedonannolla tärkeim-
Thän- uiitis^aiikaii.
Pdhjois-Vi^tnamin jdhtava le-hti Nhan Dan sanoi puoles­taan
sunMintäina,~että dlpdomaattisuhteidien.solmiminen Poh-jods-
Viietnaimin ja Ru<Asin välille on uusi voitto^ pdhjoisvietna-miEcästen
taistelussa ruppumiaittomuutensa ja vapaivtensa puo-,
lesttai Etiisivulla olleen kommenttinsa vieressä Nhan Dan jul-käfei
Ruotsift ja Pohjois-Vietnamin ulkoministerien vaihta­mien
Itirjeiden sisällön.
Nhan Dan sanoi kommenti^aan: "Taistelussaan Yhdysval­tojen
hyöiktkäyksiä vastaaaii kansamme hyötyy kaikikien edis­tyksellisten
vcTionien — mm. Ruotsin ja muiden I*ohjois-Bu-roopan
kansojen -tuesta. Lehti tervehti lämpimäsiti Rubtsin an­tamia,
Pohjois-Vietnämla tukevia juflkilausumia ja mainitsi
eSirtyisesti VietnSäim-tribunaalin ja Tukholman konferenssin.
"Yhdessä Ruotsin ifcansan kanssa hallitus lisää päivilttäin tuke­aan
kansamme oikeutetulle taistelulle . . . diplomaaititsuhtei-..
deh avaaminen on uusi askel häiden kahden ystävyyden, ke­hityksessä
ja Ruotsin kansan Pohjois-Vietnamille antamassa
tuessa.
Ruotsin toimenpide on saanult suurta huomiota osakseen
kautta maailman, eikä suinkaan suotta. Toisaalta on kuitenkdn
iqrytä muistaa, että se ei tullut sittenkään vaMan yllä)tttäen
feämsairivälisten asiain seuraajille.
Tukholmaesa on olluit viimeksifculuneen vuoden aikana
useita suuiriamiellenosoituksia missä on .tuomittu Yhdysval­tain
hyökikäysööta Viötnamin kamsaa vastaan ja vaadilttu tä­män
sodan lopettamista Geneven öopimuiksen kärjaimen ja
hengen mxikadsella tavalla. Ruotsin hallitus esitrtiiiseita kertoja
viraHisedti Yhdysvalloille vaatimuksen Pohjois-Vietnamin
pommituksen lopettamiseksi. Siellä on myös anneittu turva-palkdca
Vtetnannin sotaa karttaville yhdysvaltalaisille nuorille
iniehiUe, jotka eivät halua enää mennä tämän likaisen sodan
täytäntöönpanijoiksi. Erikofisen huomattava ja suurta- närkäs­tystä
Yhdysvalloissa aiheuttainilt tapaus oli se kun Ruotsin
opetusasiain ministeri Olof Palmte osallistui ulkoilmamielen-osoitukseen
missä tuomittiin Yhdysvaltain sotapolitiikka.
• Välittömästi viimeksimainditun tapauksen jälkeen Wash­ington
kutsui Tukholmassa olleen suurlähettiläänsä, kotiin
iieuvottelujen pitoja—varten -.— läihettämättä häntä vielälkään
takaisin Tukholmaan.
MainittekTO että Ruotsi on aikaisemmin tunr
nuisrtanut Saigonin eli Eltelä-Vieitnamin hallitufk'sen. Nyt siitä
tuli ensimmäinen "länsimaa"niikä on tunnustanut Pohjois-
Vietnamin.
Tunniustamispäätös oli tietenlkin Ruotsin sosialidemokraat­tisen
puolueen käsissä. Mutta nytt kun pääitös on tehty. Ruot­sin
neljä puoluetta on ilmoittanut kannattavansa tunnustamis-pääitöstä
— vain äärioikeistolaisen kokoomuspuolueen esittäesr
sä asiasta hillittyä arvostelua.
Tuleva kehitys tulee osoittamaan. niin uskomme, että toi­sin
kirih Washingtonissa on vihaisesti muristen väitetty,
Ruotsin toimenpide tulee auttamaian rauhanasian voittoa Aasi­assa
ja erikoisesti Vietnamissa, Sellaisenaan se tulee palvele­maan
sekä Ruotsin että Vietbnamin ja samalla koko rauhan­tahtoisen
ihmiskunnan parhaita etuja.
Norsunnahkainen omatunto
Vähän toista viikkoa sitten Ontarion maakuntahallitus
tiedoitti, että ns. perheavustussummasta vähennetään sama
määräi millä vanhuudeneläketulot lisääntyivät vuoden alussa.
Tällaista per^heavustusta jaetaan Ontarion maa!kiunnassa
öelHaisilleiSkkäiUe pariskunnille, joiäta vain toinen siaa van-
Jiufudeneläkettä sen vuoksi kun toinen heistä ei ole "riittävän
vanha" eläkkeelle päästäkseen. Kun yhden hengen eläke, mikä
mainitun "korotuksen' jälkeen on kaikkiaan $109.20, ei miten­kään
riitä kahden hengen ylltäpiltämiseen, niin tälladset paris­kunnat
ovat saaneet j a saavat vieläkin maakunnallislta "perhe­avustusta'.
Tyrmistyttäen saatiin kuitenkin kuulla NDPin johtajan
DonaM. MacDonaldin -lainlaatijakunnan istunnossa esittämä
syytös, että tätä perheavustusta on vähennetty kaappaamalla
siitä pois se "lisätulo", niinkä n(ämä-"vafratt'aniiat vanhemmat
kansalaiset saavat hittohalliltuiksen öläfceikorotulksen nnuodossai
Mr. MacDonöfld sanoi, että esim. eräältä ffearbonaughlaiselta
äidiltä, jbka sai nyt $2.10 eläkelkorotuksen kuulkaudelta, Vähen-nefttiini
maakunnan perheavuätukseäta $3.10 — eli dollari
enenmiän mitä hän sai lisäeläkdttä!
Korkeata byrdkraitiaa edustavien virkailijain toimesita se­litettiin
robottimaisen mekaani£testi tapana olevan se, että las-ketaian
kuinka paljon perhe saa tuttoj a, huomioiden kadlkistä
lähiteistä saaduit tuldft ja s iM pdhjadla määlriteUääh perhe^^
"tairpeelt". Koikonaiain huomiöiimatita on mäissä "laslduiissa" jä­tetty
se tosiasia; että vanbuudeneläkettä koroteitttiin elinikrus-tanniuaten
nousun —• eli kaikkien peiflieitten entistä suurempien
"tairpieätten" vuofcsi.
Tcöiaisia on, että vanhuiuidenielälkte niousi taramiikuim alussa
vain 2-proserittisesti. Mutta elinkustannukset kohosivatt viime
iruoden hednäikiiuihMJh, päätityneen vuloden aikana 4-p(rosen!ttises-tl.
luotein sanoen eläkitoeeh korotukstesta hu^^ kaiklfci elä-keOäiset
Jäivält vielä 2-pi:^seri'ttteesti tappiblle. Sen sijaan, että
maia/kinitahalliltus voisi noiden trliÄslfcojen pferusteella vkhSentää
avtUJtiismaksujaan, sen pitäisi niitä jkbi^ttaiä.
Kuten sanottu, tällaista pediheavustusta annötaai;! vain iseT-JollsUlIfe
on elälke-
LEVITTÄÄ LUaTTAMUSKUlLUÄ
To^nto - KÄpteenin" ja äskettäin
vapautetun USS 'Pueblon' miehistön
joidenkin yksilöiden lausunnot "epä-inhimiilisestä
köhtelästa''. ja neljä ker­taa
neljän tuuofnan parruilla seKä kaksi
kertaa käfideii tuuman RalikoHla j)iek-sertisestä
tunnustuksien saatniseftsi
tiiiikeutuhjisesta Korean aluevesille
TDtitealliseii vakoilun suorittarirjstir-
'«Jituksessa, 6t tee muuia kuin laajen­taa
"luottamuksen kuilua" niin paljon
?ttei mikään silta ylety sen yli.
Kaikki eriskummalliset yritykset "to
distaä"USA:n syyttömyys tämän fiy-symyksen_
yhteyd«sä lisää vain "suur:,
'a valfietta" ja saa suurimnftatkjn va-
'ehtelijat häpeämään saamattomuut­taan.
Mifcsi kenraalimajuri G. H.: Wpod-vvardkieltSä
allekirjoittamansa tun­nustuksensa,
jossa hän "toteaa Pu^b-
'on miehistön tuhniistukseri ja Poh-ioiS-
Korean hallituksi» esittämien kir­jallisten
todisteiden paikkansapitävyy-
•len siitä tosiasiasta, että laiva, jonka
'xofealaiset ottivat haltuunsa tammi­kuun
23 pSivänä 1968, oli laittomasti
linkeutunut P-korean aluevesille use-l
an eri otteeseen ja suorittanut vakoi-
'utoiraenpiteitä P Korean tärkeistä sO
•ilaallisista .ja valtiollisista asioista.s^
\ä ottaa kaikert vastuun omille har-
-ioilleen ja pyytää juhlallisesti anteek­si
USA: n suorittaman vakavan vakoi­lun
johdosta.
Miksi hän kielsi tämän-fausitnnon
Taikkansapitävyyden ja julisti sen val­heelliseksi?
Häntä ei uhattu tai hakat-
11 "neljä kertaa neljä" parruilla ko­realaisten
toimesta. Hän oli vapaa
Tiies, joka toimi presidentti Johnsonin
Tiääräysten mukaan.
Niiden epäluotettavien syytö^jten sel­vittämiseksi,
että korealaiset hakka-
:ivat miehiä "neljä kertaa neljän tuu­man"
parruilla tunnustuksen saami­seksi,
tarkistakaamme "neljä kertai'
neljä" parruja ja "kaksi kertaa kaksi"
'calikcita, joilla aseilla eräs miehistä
ianoi häntä piestyn useamman en
\efran, siksi kunnes he.särkyivät mo
liksi kappaleiksi. /'Neljä kertaa nel-
' S " parrun heiluttämlscen tai-vitäar
vahvan, miehen kädet; Näin ollen tä
Tiänkaltaisesta aseesta saatu yksikir
isku voi turmella tärkeämmät elimet,
Tiurtaa luita ja katkoa verisuonia se-
'^ä jättää jälkeensä puolestaan puhu-vat
arvet kaikkein vahvimmankin
Italian kommu­nistien
radikaati
vaihtoehto
Moskova - r Italian Icommunistien
tehtävänä on nvsytellä Italian ta-loudeClisten,
poliittisten ja yhteis­kunnallisten
räkenneaodistasten ke­hitystasolla.
Italian kommunistit
eivät ole koskaan käsittäneet Italian
tietä sosialismiin pelkkänä parlamen
taarisena taisteluna. Meidän käsityk­semme
mukaan ja kävtännön toimin
nassa tämä tie on laajaa kansan
joukkotaistelua, toteaa Italian kom­munistisen
puolueen pääsihteeri Lui­gi
Longo Pravdassa maanantaina
jnlkaistussa artikkeUssa.
Me halumme : käydä tätä taistelua
•lemokraattisissa hiuodoissa. Olemme
'cuirenkin aina todenneet, että mikäli
vastustaja rohkenee turvautua väki­valtaan
olettaen viriieellisesti onnistu­vansa
tukahduttamaan Italian yhteis­kunnan
demokraattisen ja sosialistisen
uudistusliikkeen, olemme valmiit rat­kaisevaan
taisteluun, kirjoittaa Longo.
Italian kommunistitpliävät joukko-taistelutietä
j a ! K P : n ja muiden va-s''
mmistovoimien yhtenäisyyden tietä
sinä perustienä, joka p(ystyy saatta­maan
Italian ulos syvästä kriisistä ja
joka auttaa kommunistien keskusta-vasemmiston
epäonnistuneelle politii­kalle
esittämän radikaalisen vaihtoeh­don
toteuttamista, toteaa Longo.
IKP ei aio kuitenkaan rajoittaa toi­mintaansa
pelkkään vaihtoehdon esit­tämiseen.
Italian sisäinen tilanne ja
maailman tilanne sekä päivänpoltta­vien
ongelmien ratkaisun pikainen
välttämättömyys eivät anna mahdol­lisuutta
odottaa passiivisesti sen ajan
kypsymistä, Ijolloin keskustavasemmis-lopolitiikasta
siirrytään uuteen vasem-mistoenemmistöön.
Tilanne itsessään
vaatii meitä oppositioasemastafmme'
huolimatta nostamaan esille kaikkein
kärkevimpiä ongelmia, kirjoittaa. Lon­go-
Tilanne vaatii kommunisteja kamp­pailemaan
talous)x)liittisen linjan pe­rinpohjaisen
muutoksen, laajempien ja
edistyksellisimpien oikeuksien ja de­mokraattisten
vapauksien puolesta. Ti­lanne
vaatii kamppailemaan Italian ul­kopoliittisen
linjan syvällisen muutok­sen
ja rauhan politiikan puolesta.
iässä ja joilla ei muitia ttuloja
ole. Selvää on, että $109.20 elä­ketulo
ei. riitä kahden hengen
ylläpitoon. Siihen on joötakln
saatava lisäavusltusta ja sitä
aivustuksen. määrää ei voida
minkäänlaisten laskutemppu-jen
avulla oilkeuJteitusti alentaa
niin kafuah fcuin elinikustemuk-
S0t nousevat vuoeittain kaksd
kertaa enemmän mitä vanhuu-deneläikifeeet
kohoavat,
mielien selkään, jos hän säilyy hen­gissä.
J a kaiken lisäksi koko miehiS'
tö tarkastettim amerikkalaisen lääkä­riryhmän
toimesta sekä todettiin ole­van
fyysiilisesti kunnossa — mkä
puolestaan kumoaa syytteen epäinhi­millisestä
kohtelusta, jonka esitti kap­teeni
Lloyd Bucher, laivan miehistö
ja USA: n hallitus.
Kapteeni Bucher antoi vaj>aasti tär
k^itä ja salaisia tietoja muista USA: rt
vakoilulaiyoista viime syyskuussa -vas­taillessaan
ulkomaalaisten san:ma-lehtimiesten
kysymyksiin P-Koreassa
järjestetyssä haastattelutilaisuudessa.
Hänen ei olisi tän'innut vastailla näihia,
kysymyksiin koska häntä ei lällön
uhattu Vneljä kertaa neljä" parfiiillä;
Lainaan osan tästä haastattelusta: /
Sanomalehtimies: "Minulla on kysy­mys.
Onko teille sanottxi että USA: 11a
on useita 'Pueblon' kaltaisia vakoilu-laivoja?
Minä haluaisin tietää 'Pueb-kn-
vakoilutoiminnan historian ja mui­den
vakoilulaivojen toimmtamenetel-mistä
tietojen kokoojana?"
Kapteeni Bucher: "Yes, s i r Vastaan
teidän kysymyk.seenne. Vakpilulaiva-ohjelma,
'josta 'Pueblo' on yksi osa,
syntyi ja aloitti toimintansa noin kak­si
ja puoli vuotta sitten. Vuoden 1905
syyspuolella aloitti tohnintansa USS
'Banner' Korean itäpuolella olevalla
merellä ja on ollut toiminnassa siitä
lähtien. 'Banner on toiminut hiyös Ko­rean
länsipuolella olevalla merellä.
Nämä ovat ainoastaan kaksi aluetta,
joilla tiedän 'Bannerin' toimineen.
'Banner' oii toiminut siitä lähtien kun
sille annettiin tämä tehtävä. USS
•Pueblo' ja USS 'Pahn Beach' mää­rättiin
tehtäväänsä toukokuus.sa 1967."
Ollessani Korean Naisten Union vie­raana
viime syyskuussa, minulla oli
tilaisuus seurata 'Pueblon' miehistön
viimeistä sanomalehtihaäsTattelutilai-suutta
ennen heidän, vapauttamistaan.
Kapteeni Bucherista sain sen käsityk­sen,
eitä hän oli suorasukainen mies,
jonka ainoana päämääränä oli .sovit­taa
P-Korean kan.saa vastaan souritta-niarsa
rikos ja pelastaa miehistön nuo
ret syyttömät jäsenet rangaistukselta
ja vankeudesta. Lisäksi hänellä näyt­ti
olevan syvällinen halu palata kotiin­sa.
• •
: Tämän vuok.si olin perinpohjaisesti
hämmästynyt seuratessani hänen
raukkamaista käytöstapaa TV-haas-tattelussa
kun hän niiskuttii. että P-Korea
on "e.T>äinhimilIinen maa jossa
ei tunneta armoa" ja kun hän kielsi
ehdottomasti vankeudessa kirjoitta­mansa
tunnust^csen paikkansapitävyy­den.:;
Mikä säälittävä muutos. Hän ei so-.
perrellut Koreassa ollessaan "vihais­ten"
vangitsijoittensa ympäröimänä.
Mutta hän soperteli ja itki kotona olles
saan !'ystävicnsä" ympäröimänä. Ko­reassa
hän hyppäsi seisomaan tnolille
ja vetosi tulisesti Englannin kielisiin
sanomalehtimiehiin, jotta he vaatisivat
USA: n hallitusta tekemään tunnustuk­sen,
että hän ja laivan miehistö voisi
palata kotiin. Ilman uhkauksia hän
kiitteli sitä oikeudenmukaista j a inhi­millistä
kohtelua, josta hän ja laivarh
sa miehistö ovat saaneet nauttia Ko­rean
hallituksen ja virkailijain taholr
ta.
Ikävä kyllä, mutta P-Korea ei voi
esittää omaa kanfaan.sa nyt USA:ssa
suoritettavassa 'Pueblon' miehistön
"sotilaskuulusteluissa" ja sen vuoksi
haluaisin käyttää tätä tilaisuutta hy­väkseni
sanomalla muutaman sanan
P-Korean puolustukseksi.
Sosialistisissa maissa ei koskaan
kohdella vankeja julmasti ja P-Koriea
ei tee myöskään tässä poikkeusta.
Kats(rfcaammeU-2: sen tapausta. Neu­vostoliitto
vapautti U--2:sen lentäljän,
Povversin, vuosia ennen vaiAeusajan
päättymistä. ; Epäinhimillisyyssiyytök-siä
ei ^itetty sen paremmin PowÖrsin
kiiin USA: n hallituksenikaän t o i n i n a.
Korean tahoHra « 'Pueblon' mielils-:
töä edes thattu pitkäaikaisella van­keudella,
vaan heidät vapautettin in-himilRsMti.
Korean.,hallituksen ahno§-
ta."
Kun .'pannaan kaikki oikeaan järjes­tykseen,
niin. saapas on vallan'toises­sa
jalassa. . USA tuöniitsee vakoilijoi­taan
pelottavan pitkiin vankeusra»^
gaistuksiin.°TEsimerkiksi Morton So-bell
viruu edelleenkin vankeudessa 20
pitkän vuoden kuluttua Rosenborgien
sähkötuolissa teloittamisen jälkeen.
(Vapautui tällä viikolla.)
'Morton Sobellin 'ja monien muiden Hä­nen
kaltaistensa nuorten miesten pa-:
ras elinaika mätänee tämän päiväi­sessä
jenkkien vankiloissa. Hoffa, vaik­ka
ei ole vakoilija, on myös yhtenä
esimerkkinä.
Kauppasopimus-luonnos
valmistuu
Moskovassa
. Moskova. ~ Suomen ja Neu­vostoliiton
hallitusten kaupallis-taloudellinen
yhteistyökomitea
saa mahdollisesti jo tällä viikolla
pidettävässä kokouksessaan ral-miiksi
alustavan suosituksen seu­raavaa
viisivuotista kauppasopir
musta- varten Ja varsinaiset run-kosopimusiieuvottelut
pääsevät
käyntiin.
Vuodesta 1971 voimaan tuleva
viisivuotinen kaxippasopimus on jo­ka
tapautksessa tarttoitus saada val­miiksi
tämän vuoden arkana. Y h ­teistyökomissio
käsittelee asiaa
torstaina alkavassa kokouksessaan
asianomaisen työryhmän selostuk-sen
pohjalta.
Torstaina ja perjantaina kokoon,
tuvaan komissioon kuuluu molem­mista
maista puheenjohtaja, kaksi
varapuheenjohtajaa ja 10 jäsentä.
Kokousta valmisteleva ryhmä saa
pui Moskovaan varapuheeaxjohtaja
heino Rossin johdolla jo tiistaina
ja komission suomalaista puheen­johtajaa,
ulkoministeri A h t i Karja­laista
sekä suurinta osaa 'komission
jäseniä odotetaan täm^ torstaiaa­muna.
' '
Kauppasoptmusnsioiden lisäksi bn
komission-; kokouksessa nyt esillä
ainakin kaasutyöiyhmän suositukset
Työryhmä on tutkinut kaiinattaako
Suomen ostaa Neuvostoliitosta maa­kaasua.
Myös rautatiefkaluston han­kintoja
käsitelleen työtyhmän esi­tyksiä
sekä metsäaLnn yhteistyötä
käsiteltäneen tässä kokouksessa.
Poliisi löysi
4,5 kg hashista
Tukholma. —- Ruotsin poliisi on
Tukholmassa suoritetun yllätystar­kastuksen
yhteydessä pidättänyt
erään vierasmaalaisen huumausai­neiden
salakuljettajan^ jonka toi­minta
kaikesta päätellen on ollut
laajaa. v ,
Mitä mmt ianoVät
VAROITUS iSftAfiLILLE
Suomea^ t t e i j r V ä Sa­nomat
-lehti kirjoittaa Rans&an
hallituksen päätöksestä UeMä
kalkki asetoimitukset Israelille
sen byökkäysiobnleh Johdosta la-hl-
ldässä:
"Tosin Lsniael on nydcyiseUään voi­nut
jatkaa aggressiivista -politiik
kaansa vain Vhdysvaltain peitellyn
ihien tai ainalkin virallisen välinpi-
:t8ra8ttömiyyden' vatijolia.. Ranskan
ja enoien muiiitia. pre6i<ienttl de Gaul
Ien on onnistunut lialllataaimerikka.
laisten 'ystäfyiensä' , varpaille sekä
ahi'ai)Ein jossäiii/ määrin sekoittaa
piiruiätu>ksia lälhi-idäfisä.
Ran-ikaii päätfe säafttaa vaikuttaa
myös sen ja arabimaiden jo pitkään
viileinä ja epämääräisiinä pysynei-filrt
suihkeisiin sekä merkittävällä
t ^ l i a läiHöntaä myös Neurvostolilt-toa
j » Ranskaa töisiliifiä J4 ennen
k u i h ^ U r v a l t x ^ ikeäkiäÄ^set pas.
mat onrat seMnä, voidaan-lähi-idäs-sä
^ s i k i n odottaa läihtdä rauhaan
johtavalle tieUe."
Suomenmaa Idhti k i f j o ) ^ m*
Iliaita dlbMMitä hud.: -
"NetDvostoliiton ehdotus, jota
Ranska on ryhtynyt kaftnattamaaii
edellyttää niin arabimaiden JaUn
Israelin talholtamyöniq^iksläifirär
mä maat tuskin oivat vaHaiitä i ^ t o -
nytyfesiin niuu^ten kuin J k y s e i ^^
suurvaltojen painostuksen tulokse­na.
Sen vuoksi o l i s i k in Neuvo$tolii.
ton^ RaoK^tan, fenglnnnta j a Vhdys-t
valtain yksimielisyys nykytilantees­sa
välttämätömlä. Ranskan aytaaoit-^
tamaan painostuksei&n — asevienti-saartoon
v - ei vain Israelia, vaan
myös arabimaita vastiäaai; o l i s i kaik­kien
neljän suiuvaMan syytS yWJrl-
Turvallisuusneuvoston päätön L-Idäi^tä
TurvaUisuusneuvosto hyväksyi marraskuun 22 pnä 1967 yfcsimle-lisestl
lähl-itää koskevan päätöslauselman. Jonka, pääkohdat ovat
seuraavat:
1) Israelin joukkoden vetäminen pois niiden kesäkuussa 1967 mie-hittämiltä
alueilta, kaikkien vihollisuuksien lopettaminen ja kaikkien
alueella sijaitsevien valtioiden suvereenisuuden alueellisen koskemattor.
muuden tunnustaminen.
2) Merenkulun vapaus alueen kansainvälisillä vesillä, pakolaisongel­man
oikeudenmukainen ratkaisu ja lähi-idän valtioiden alueiden ja. val­tiollisen
itsenäisyyden takaaminen toimenpiteillä, "jotka sisältävät de­militarisoitujen
vyöhykkeiden perustamisen". ' -
3) Päätöslauselma edellytti edelleen Y K : n pääsihteerin erikoisedus-tajan
lähettämistä alueelle. Suurlähettiläs Gunnar Jarring nimitettiih
tähän tehtävään 23. 11. 1967.
NL:n ehdotus AI Ahramin mukaati
Egyptiläisen AI Ahramin mukaan ovat^Neuvostoliiton lähl-Hiä
koskevan ehdotuksen kohdat seuraavat:
1) Israelin vetäytyminen niiltä arabialueilta, jotka se on miehittSfayi
vuoden 1967 kesäkuun 5. päivän jälkeen ja niiden alueiden saattaminen
arabihallinnon alaisiksi poliisin ja joukkojen marssilla-
2) Sotatilan lopettaminen 1. da 2: kohdan tultua täytetyiksi
3) Yllämainittujen toimenpiteiden tultua suoritetuiksi ryhtyy suur­lähettiläs
J a r r i n g neuvottelemaan merenkulun vapautta ja pakolaiskysy­mystä
koskevista ongelmista.
4) Turvallisuusneuvosto voi päättää kansainvälisten joukkojen lähet­tämisestä
j a niiden pitämisestä alueella.
^) Turvallisuusneuvoston takeet kaikille lähi-idän maille.
Izvestija:
P-Euroopan
vaaraksi I
Moskova. - - Neuvostoliiton halli­tuksen
äänenkannattajan Izvestijan
Skandinavian^kii-jeenvaihtaja Gen­nadi
Denitsheiiko kirjoitti hiljattain
pohjoismaista yhteistyötä koskevis­ta
neuvotteluista. Neuvotteluissa
on kjrsymys useista toimenpiteistä
yhteisen politiikan haiimoittelemi-seksi
teollisuuden pääomasijoituk­sissa
lca<Iastuikseen j a maatalouteen.
Päähuomio on suunnitelmissa Poh-
•jois-Euroopan tulliliiton perustami­seksi,
Lisäiksi suunnitellaan yhtei­sen
investointirahaston perustamis­ia.
Deinitshenkon mukaan ; koskee
tullien poistaminen Pohjoismaiden
väliltä kipeästi niihin teollisuus­aloihin,
joita pyritään kussakin
maassa kehittämään. Erityisen suu­resti
vaarantuvat Suomen kevyen
teollisuuden edut. Ennen kaiMiea
vaikuttaa yhteisten tullitariffien
käytänt^inotto kaupan kehitykseen
Skandinavian maiden ja Pohjois­maiden
tulliliittoon kuulumatto­mien
maiden välillä, samoo kirjeen-vaihtiaja.
.
Deinitshenko viittaa vielä erää­seen
seikkaan, joka pakottaa sulita-utumaan
varovaisesti i ^ k y i s i i n poh­joismaista
talousyhteistyötä koske­v
i in suunnitelmiin. Osa Skandina­vian
lehdistöä, ennen kaikkea Ruot­sin
liikemiespiirin ääineDkannatta-jat,
pitävät näitä suunnitelmia v a l ­mistavana
vaiheena Pohjoismaiden
siirtymiselle YHiieisimairkkinoihin
i E E C ) . Toisin sanoen olisi kysymys
Skandinavian talouden sopeuttami-isesta
Yhteismarickinaolosulhteisiin,
jotka ovat eduJliset vain suurmono-poliryhmille.
Osallistuminen Yhteis­markkinoihin
ei sitäpaitsi sovi o i ­kein
yhteen samaisen R u o t ^ puo­lueettomuusaseman
kanssa:, mtnstut-taa
kirjeenvaihtada.
PÄIVÄN PAKINA
LAKIN NOSTO KIRKKOLÄISILLE
Muistammehan vielä ne repäise­vät
jymyuutiset mitä Suuren Ra­han
aviisit levittivät Vietnamin
sodan lopettamista vaatineen Län-^
tisen pallonpuoliskon konferens­sin
tapauksista
Niiden 'Itletojen" mukaan siellä
oli koko ajan ilmitappelu, kunnes
sitten lopussa tuli jotenkin, aivan
käsittämättömällä tavalla miltei
yksimielisesti hyväksytyksi erilai­sia
maailmankatsomuksia omaa­vien
piirien mieliplde^Vletnamin
sodan lopettamiseksi.
Vaikka meidän lehdessämme on
ollut melko yksityiskohtaisia selos­tuksia
tämän ainutlaatuisen rau­hankokouksen
menosta j a päätök­sistä,
niin huomioimatta on kui­tenkin
jäänyt se, minkälaisen pai­nostuksen
kohteeksi joutui yhdis­tyneen
kirkon St. James kirkko,
missä mainittu kokous pidettiin.
Kirkon toimesta julkaistiin vas­taus
näille painostajille, mutta
Montrealissa ilmestyvät englanhin
kieliset päivälehdet eivät sitä jul­kaisseet.
Torontolaisen Canadian
Tribune-lehden kirjeenvaihtaja sai
myöhemmin Rev. Douglas R. P l l -
keyn haastattelulausunnon sillä'
ehdolla, että mainittu lehti julkai­see,
sen kokonaan.
Saatuamme tämän lausunnon
käytettäväksemme uskomme, että
se on erittäin mielenkiintoinen Ja
ennenkaikkea mainitun kirkon Jä­senistön
ja johdon htalnetta ja ar­vovaltaa
kohottava asiakirja.
SUha sanotaari:
. " V i l l i tappelu puhkesi St; James
United Churchin saarnastuolissa
eilen illalla kun Vietnamin sodan
lopettamista vaativan Läntisen
pallonpuoliskon konferenssin täysi
istunto purkautui hetkelliseksi
kaaokseksi. Nyrkein lyötiin ja Ih­misiä
raahatuin tukasta vetäen,
kun toisinajattelevat tunkeutuivat
saarnastuolille ja kuoropaikallö
kaapatakseen sieltä äänenlaajen-tajat.
Hämmästynyt kokousylelsö
nousi seisomaan 'booaamaan" tai
hurraamaan. Täten kirjoitettiin
Montreal Star-lehden etusivulla
lauantaina, martasjL. 30 pnä 1968.
"Ennen tätä tapausta puhui rab­bi
Felnberg dramaattisen avomie­lisesti.
Me kuulemme nykyään
usein, että kirkot eivät ole k i i n -
t y n e e t . . . maailman asioihin, hän
sanoi, mutta täs%ä on yksi kirkko
(konferenssi puhkesi raikuvien
suosionosoitusten antoon), tässä on
yksi kirkko, hiän jatkoi, jolla on
rohkeutta j a päättäväisyyttä suh-tautuakseen
rohkeasti vastuunalai'-
suuteensa. Minä luulen tämän kon­ferenssin
antavan St. James Yhdis­tyneelle
kirkolle suosionosoituksia
seisomaan nousten . . .
Viime elokuussa saimme pyyn­nön,
että St. James kirkko saatai­siin
Läntisen pallonpuoliskon k o n - '
ferenssin kokouspaikaksi. Meille
sanottiin, että käsiteltävänä on
Vietnamin sodan lopettamispulma.
Kirkko oli aiemmin jiilistanut, että
kaikki sodat ovat moraalittomia.
Kirkko luovutettiin siis kokouspai­kaksi.
Meitä on tyrmistyttänyt monet
vastavaikutteet siihen. Ensimmäi­senä
iskuna saimme kielteisen
propagandan siitä kun saatiin tie­tää,
että kokoukseen tulee osanot­tajiksi
ehkä radikaaleja, kommu­nisteja,
USAn asepalvelua pakoi­levia,
yliopistoprofessoreja, opis­kelijoita,
kristittyjä pappeja, se-paratisteja^
paiK,nientin jäseniä ja
muita asiaan kiintyneitä. Tämän
johdosta tuli puheHnsoittojen
myrsky ihmisiltä jotka katkeroitu­neina
väittivät kirkkorakennuksen
olevan vaarassa jne.
~ Toisena iskuna tuli vakuutusyh­tiön
kitije, missä tuomittiin se kun
Jfirkko oli annettu kokouksen pitoa
varten. Kauniilla kielellä meille sa­nottiin,
että rauhankokous ei kuulu
kirkkotolmintaan. Virallisesti meil
le sanottiin, että monet muut va-'
kuutusyhtlöt olisivat ilman muuta
peruuttaneet vakuutuksen. Maksu­jen
korotuksen lisäksi esitettiin
multakin ehtoja.
Oli todella kolhaisu omahyväi­syydellemme
kun käsitetään, että
kristityt ihmiset eivät todellisuu­dessa
tatuoita sitä mitä he puhu­vat.
Meidän kirkkomme ulkopuo­lella
on tunnuslause: "Kaiklki ovat
tervetulleita." Näyttää siltä, että
siinä lauseessa on vain kauniita
sanoja . ' : .
Me emme hyväksyneet kaikkea
mitä Läntisen pallonpuoliskon kon
ferehssissa sanottiin. Meidän oli
käännettävä monta kertaa toinen
poskemme . . . Mutta me kuunte­limme.
Tämö oli hyvä kokemus
siksi kun se oli realinen. Se vaati
meidät julistamaan uudelleen J u ­malan
rakkautta mikä on varmin
tie sovittelusta. Me tiesimme sen
ennenkin, mutta nyt me julistam­me
sitä sieluntäyteisestä vakau­muksesta.
Ja Montrealin hiippakunnan k i r -
konvanhempien asian johdosta te­kemässä
päätöslauselmassa sano­taan:
'Edellä esitetty lausunto esitet­tiin
St. James Yhdistyneen kirkon
pappien, virkailijain ja seurakun­nan
toimesta sääntömääräisesti
kokoontuneelle Yhdistyneen kir­kon
Montrealin kirkkojen vanhem­pien
kokoukselle jouluk. 31 pnä.
Seuraava ehdotus esitettiin j a hy­väksyttiin
yksimielisesti:
"Sanotaan, ettei~ mitään luovaa
synny ilman ristiriitoja, j a etti
kirkon täytyy olla valmiina osal­listumaan
kiistanalaisten kysymys­ten
käsittelyyn: Vieläpä kristinu*-
kon syntykin tuli mahdolliseksi
sen johdosta kun Jeesus Kristus
heitettiin ruumiillisesti pois hänen
omasta kiiicostaan.
"Päätettiin, että Montrealin k i r -
konvanhempien kokous antaa hy­väksymisensä
St. James yhdisty­neen
kirkon papeille siitä kun he
antoivat kirkkonsa Vietnamin so­taa
vastustavan Läntisen pallon­puoliskon
konferenssin käytettä­väksi
ja kokous kehoittaa seur»;
kuntiaan toimimaan aktiivisesti j a
voimaperäisesti vastuunalaisuuten­sa
täyttämiseksi rauhanasian edis­tämisessä
kautta m a f i j i n ^ . "
Kaikesta tästä sanomme vain
'amen". Samalla voUliui&ae kun
rajoitetun tilan vuoksi voi­neet
julkaista kokonaan kiikon
sitä lausuntoa, mistä ylläolevassi»
on kuitenkin suurin j a tärkein osa.
— Känsäkoura.