Vapaus, July 17, 1969

              Torstai, heiinälk. 17 p. — Thursdiaiy, July 1,7,' 106&
INDEPENDENT LABOROROAN
VAPAUS OF FINNISH CANAD1AN8 .
, (LIBERTY) BBtebiUabed Nov. 6,1917
•Co: iifaxdted. 100^168 Sbn « t . «udbutgi. .QaibaBtob ^Oaiaadk
MadlBng exidraES: Booc 69.
Advestisbig ontitee upoo appSäoBtton, itnmoaBaM^ of d x a g ^ '
TILAl7SniNNAT;>
Oamdau»: 1 vk: $10.00.6 kk.^8ta6 ..gafr-^-..^ ^ ^ ^ H ^ - J S * 1 ^!
POMPIEK>UN laKSI ELÄMÄKERTAA
RflinislkBn uniisi paläsidentti järjestyksen ja suuren rahan mies
^ Vaikka yleiaesli * n «Alut Uedossa, ^ kanaainvÄliaUlä vebn&-
markkinoiUa on ollut ahdasta suurten vtentimaiden ylftportaaaaa.
niin ooelkoisena yllätyksenä tuli kuitenkin maanantaina kauppa-m
^ t e r i Jean-Luc Pepenin antama tieto, .^tä Vashingtonuaa ^»i-dötvBää
vehnän vientimaiden kokoukseaaa oli pSÄtetty luopua kan-sainVSliaen
hintajärjestelyn (NGAn) alinhintataksoista ja alentaa
yleensä erikoisesti Canadan ja Yhdysvaltain vehnän vientihintoja.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että No. 1 vehnän vienti­hinta
la^ee Canadassa $1.95.4 bushelilta noin 20^tai 25 «entillä,
. mikä sellaisenaan pahentaa edelleen xiavikkomaakuntien vehnäfar-marien
asemaa. Tähän asti ovat aavikkomaakuntien farmarit ol­leet
suurissa vaikeukaissa vehnänsä markkinoille saamisen takia.
Tosiasiassa farmarien vehnäaitat ovat täynnä myymätöntä viljaa
- ja nyt tuli tieto, että vientihintoja lasketaan tuötuvasti.
Hman muuta on selvää, että vehnäfarmarit eivät tule kädet
ristissä istuen vastaanottamaan tätä toimenpidettä elintasonaa huo­nontamiseksi.
He tulevat vaatimaaji hallituksen (tukirahx^ vehnän
perushinnan takaamiseksi ja melko varmaa on, että lieidän vaati­muksensa
onnistuu ainakin osittain ellei kokonaan. Toisaalta tälÄ
seikalla voi kuitenkin olla kansainvälinenkin vaikutus, ainakin t o i ­siin
IGA-maihin nähden, jotka voivat nostaa kohun "dumpingista"
ja oikeuttaa sillä uudet hinnanalennukset, Joiden jälkeen oltaisun
siinä samassa pisteessä mistä nyt Waahingtonin kokouksesta -läb-dettiin.
Tunnettu tosiasia on, että pääministeri Trudeau on viimeai-koma
saanut jatkuvasti jobinpostia länneltä. Farmarit nousivat so-tajalaBsiUiberaalipuolueen
muodostamaa liittohallitusta vastaan sen
vuoksi kun Ottawa ei saanut Canadan vehnää myydyksi maailman
markkiiidiäe; Kaiken tämän päälle tuli vebnän hintojen lasku kan-aainv^^
llä, markkinoilla, mikä sellaisenaan on kaikkea muuta
vaan-^j-iiiq^anoma kovassa talouspinteessä^lävU^
reillCii-^.M'./
Kuvaavaa muuten on, että pääministeri Trudeau ilmaisi maa­talousohjelmansa
täydellisen vararikkotilan Thompsonissa, missä
hän 8anq|(i^ Canadan vehnäfarmarien tulee vähentää kylvöalaan­sa
ja vehnän tuotantoaan, sillä kokonaan'epärealista on muka odot-taa
uusien' fiiarkkinain avautumista yhä lisääntyvän vehnätuotan-non
myymiseksi.
Kuinka vamrikkoutunut tämä ajatus; on, se ilmenecsiita tosi­asiasta,
«ttä«atojamiljoonia ihnusiä eri .puolilla maailmaa menee
joka päivä nälkäisin vatsoin nukkumaan. Vehnää ja muita moka-tarpeita^
| i ole "liian paljoa" eikä edes riittävästikäan. "Vika on.
vai]i/;9^n^-^^ nykyinen yhteiskunta ei pysty huolehtimaan mark-kinapulmftstäi.
Nykyinen yhteiskuntamuoto on kehittänyt suuren
joukkötttotannonjnyös maatalousalalla, mutta ei ole voinut kehittää
jatelujärjestelmää niin, että tarvitsevat ja nälkäiset tulisivat tyy-d
y ^ t » ; , '
i]^(}jjSitten ihme vaikka tuhannet j a tuhannet canadalaiset
yhdysvaltalaiset ja muut "vapaan maailman" kansalaiset seuraavat
nyt-hnDl^aJtunein tuntein tällaisia talouskysymyksiä. Monen monet
. taVäliiadI;'kansalaiset ovat osakemarkkinoilla tapahtuneen laskun
johdosta menettäneet paljon pikkusäästöjään, mihin heillä ei kerta
varaa. Kansainvälinen finanssikriisi kytee edelleen
pnman alla siinä määrin, että Englannin punta sekä Yhdysvaltain
ja Canadan dollaritkin voivat joutua vaaravyöhykkeeseen. Niinsa­nottu
kapitalistisen maailman "hyvä aika" jatkuu, mutta sen rin­nalla
nälgry entistä useammin talousmyrskyn merkkejä, jotka anta^
vat enemmän huolta j a päänvaivaa vidissä l(orkei88apiirei8i& kum
tavallisten kansalaisten keskuudessa.
' /?aii$fcan vasfa yaii^u//a uu<fe/-
ia presidentillä G e o i ^ e s P o m p i -.
äouUa ' { S f ) o n »aksi ri&iiSkei^
; ^ a , sanoo .«7äs;v<asei»mistöon
k u u l u v a k o m m e n t a a t t o r i k u v a -
tessaan hänen'poliittista u r a a n ­s
a . Ensimmäinen sisältyy kah^
t e e n ^ v a a l i t a i s t e l u n a i k a n a . j o u k -
u^tmgäfatfeim y o k a i x e n t l a n s k ^ ^
yhfjOBoäiB 'tähotettysypyibkoseen.
N e k e r t o v s t ' ^ u s k o m a t t o m a n J e -
jrävä^jfisestä P a m i f i a o u s t ^ , j o^
k a j o k6hrtfvuötiaana>osa^*äy^
dellisfisti l u k e a Ja kirjoittaa, joH
t o t t a - l u o k l a h s a ' ^ e i m m r ^ e i f ,
jnji^fs'Opettejeasenima
nfiin ensisijainen a v m s a on älyk-k
y y ^ j a J O t m e t
s e n j a .harmonian taju. 1*ikkn-
• G e o r g e s e i i r d i käydä 'haskaatt
ISäkkumaan e n n e n kuin j o k a i ­n
e n l e l u o n s i i s t i s t i s i j o i t e t tu
o m a a n , l o k e r o o n s a t a i l a a t i k -,
k o o n s a l a s t e n h u o n e e s s a.
Ensimmäisen ^'mäkerran, var
s m k i n l c a k s i v i i k k o a ^ e t m e n y a a -
i e j a j a e t m t o i s e n v i h k o s e n , t e h ­tävänä
o n saada anohdtiksiin
P o m p i d o u n t o i n e n (Sämäkerta,
hätien u r a t t a ' RfftschSdin pank­kiirina
j a hänen läheiset s i t e e n -
D e s s a u l t i n lentokoneteolli-^
s u u s k o t t s e m i i n j a t o i s e e n s u u r -
p a n k k i i t t ^ B a n q u e de P a r i s e t
des P a y s - B a s ).
SYMT¥P£RÄ V A A T I M A T ON
Vaalitaiatelubroshyyrissä j)an-;
naan painoa Pompidoun vaa­timattomaan
syntyperään maini­ten^
että vanhemmat olivat kansa­koulunopettajia,
jotka puolestaan
olivat syntyisin talonpoikaisista
oloista. Lisäksi äidin puolella on
suvussa ollut pikkttliikemiehiä.
Keskeistä osaa Pompidoun ural­la
näytellyttä Rotschild-trustia ei
edes mainita.
Vaatimaton syntyperä joitää to­della
paikkansa. Mutta pojasta oli
Gaullen perustaman puolueen J l -
PF:n päämajassa. Olematta edes
jäsen t ä s ^ puolueessa tuli Mnes-t&
sen barmaateminenssi, jdca yk-i
sin ratkaisi pääsyn de Gaullen
puheille. Pompidou ei ollut viral-'
liseeti jäaan j^yöakään nyj^tiseasä
gaji^KiMipuolueessa / l ^ issä, joka
^ t i hänet presidentftiehd(^kkitak
pi.
yuonna 1953 RPF-puolueenvha-jaaii^^
aaa p y ^ j JBompidou ,edel-i
leen • kenraaliin läheisenä neuvon--
^mtajana. ;
määrä tulla jotain parempaa kuiir tyhmät, jotka ovat tekemisissä
Ajankohtainen rajoihis
Tieto siitä, että "haukkamaisuudestaan" eli sotaisesta asen­teestaan
tunnettu Yhdysvaltain senaatin asepalvelukomitea on pois­tanut
Pentagonin budjetista pois uusia kemiallisia j a bakteriolo­gisia
iohjelmia koskevat rahaerät, oli erittäin mielenkiintdnen niille^
jotka ovat huolissaan erinäisten joukkotuhoaseiden jatkuvasta ke­hittämisestä.
I
Asiaa koskevassa uutistiedossa tehtiin tiettäväksi, että kyit^-
mys on suhteellisen pienestä hu4jettikarainnasta. Mikäli aenaatti
tämän komitean kannan hyväksyy, se tarkoittaa sitä, että Penta­gon
ei saa nyt varoja "uusien" kemiallisten ja bakteriologisten
hyökkäsrsaseiden kehittämistä varten. Toisaalta Pentagon voi jat-kfui
mielin määrin "vanhojen" ja "puolustustarkoituksessa" valmis­tettavien
kemiallisten ja bakteriologisten aseiden kehittämistä ja
varastoihin tuottamista.
Mutta "pienuudestaan" huolimatta tällä toimenpiteellä v o i - o l l a -
Aer^tj«,'p/lJloiA _j(os 0^^ se on ensimnaäinerT heikko
askel nykyisesta mielettömyydestä^ ,
. Asiaa-koskevien uutietiietojen »mukaan Yhdysvaltain asevoimat
kc*eilevat kolmessa avopäikaÄm.eiinäisiä inyrkkykaasttja. Samassa
yhteydessä palautettiin mieleen, että' Dtabin koeaaemalta oli p i ^ •
määrä hermokaasua päässyt jokin aika sitten pois kontrollista sillä '
seurauksella että se tappoi 30 mailin päässä kaikkiaan 6,000 lam­masta.
Tämä sellaisenaan osoittaa kuinka vaarollisestiEi "leikistä"
on tässä kysymys. ,
Kuten tiedetään Yhdysvaltain hallitus on kieltäytynyt vah­vistamasta
v. 1925 protokollaa, onikä kieltää kuolettavien myrkky­jen
käytön-sodassa. Myös tiedetään «ttä Yhdysvaltain hyökkäys­voimat
ovat Vietnamissa käyttäneet kemikaalisia myrkkyjä kas­vullisuuden
hävittämiseksi metsistä ja vainioilta aiheuttaen eräit­ten
tietojen mukaan lintpjen ja muiden elollisten hävityksen suu­rilta
alueilta. Onpa tässä yhteydessä väitetty, että Yhdysvaltain
Vietnamissa käyttämät kyynelkaasun «ukuiset myrkyt ovat aiheut­taneet
kuolemantapauksia vanhoille ja heikoille aikuisille sekä vas-tas3mtyneyie
lapsille.
'Kaikki seikat huomioonottaen on todettava, «ttä nyt onkin jo
korlceja äiJlc'ä Yhdysvaltain viranomaisille tarkistaa asevoimiensa
riiyrkkyohjelmla ja rajoittaa niiden tejhittämistä. .
kansakaulunopettaja. Ja Mnestä
tuleekin oppikoulunopettaja kuu-iluun
Pariisin Louis Ie Grad -kym-
.naasiin. Kun Ranska vapautuu
miefait^asestä 1944 on Pompidou
38-^otias. Hänellä ei ollut sodan
aikana mitään tekemistä sen
icnempää Resistancen, vastarinta­liikkeen,
kuin koUaboratöörien,
saksalaiamiehittäjien ?kanssa yh­teistyössä
olleiden kanssa.
de Gaulle etsi sodan jälkeen
hallitustaan varten nuoria kyvyk­käitä
ja puolueisiin kuulumatto­mia
virkamiehiä. Pompidou astui
de Gaullen :hallituksen palveluk­seen
saaden vaatimattoman esitte
M E N E S T Y K S E L L I N E N
FlNANSSmiES
Eräänlaisena R P F - p u o l u e e n r a ­hastonhoitajana
joutui P o m p i d ou
5 0 - l u v u n alussa t e k e m i s i i n f i n a n s -
s i p i i r i e n .kanssa ja ..astui .JiotSr
chitdin pankin p a l v e l u k s e e n . Hä­n
e n tähänastisen elämäkertansa
' k i r j o i t t a j a t kiistelevät n y t siitä
tekikö R o t s c h i l d i n finanssiryhmä
h a t u s t a j o h t a v a a p o l i i t i k o n v a i lä,
hettikö de CauUe hänet o m a na
miehenään näihin p i i r e i h i n . P o m -
p i d o u s t a kehittyi l o i s t a v a j u m k -
ikUri j a R o t s c h i l d - t r u s t i n pääjoh­t
a j a . K u n kenraali de G a u l l e a s e t ­t
u i u u d e l l e e n Ranskan j o h t o on
^958 kenraalien A l g e r i a s s a suo-l
i t t a m a n kaappauksen jälkeen,
iktttsui hän hallituksensa kabinet­tipäälliköksi
G e o r g e s P o m p i d o u n,
jnitä v a r t e n tämä o t t i p u o l e n v u o ­den
l o m a n paroni R o t s c h i l d i l t a ..
Vaata vuonna 1962 Algerian so­dan
päätyttyä Pompidou astui pää
ministerin virkaan. Hän oli pank­kiirina
sitonut läheiseen yhteis­toimintaan
Rotschildin kanssa
Dessaultin ja Banque de Paris et
des Fays-Bas'in teollisuus- ja f i -
nassiryhmät. Saharasta nyt va­paasti,
virtaava öljy muodostui pe-xustaksi
Kansitan valtavasti kas­vavalle
kemialliselle teollisuudel­le.
Mainitut finanssi- ja teollisuus-kenraali
yllättäen Syrjäytti
ministerinsä ja kehotti tätä ole­maan
y;al|niina ' <'!kansakiinnan
käyttööii". ; J
Kun toukokuun kriisi oli kuu­mimmillaan
harkitsi kenraali eroa*
f<oiiypiidau:«i. Hän antfid joaan^
tää e(iust^Winsa vtd^on >jäj^ni-vuutta
iteki ^^e Gaulle vinit^>ta}|an-sa.
S^otaap. ettei • ^e^itaiedi 'die
koskaan antanut a n t ^ t ^ hänelle
tätä •öma,«pitaiBuiftta.
lijänpaikan. Pian kiinnitettiin huo
miota 'hänen laatimiinsa uskomat­toman
lyhyisiin ja selviin iraport-teihin.
Kenraali de Gaulle ottaa
hänet henkQökohtaiseksi avusta­jakseen,
josta hetkessä tuli kor­vaamaton
väliaikaisen presiden­tin
pöydän kautta kulkevan pape-ritulvan
selvittämisessä. .
Kenraalin jätettyä paikkansa
1946 jäi Pompidou aluksi valtion
palvelukseen kivuten matkailu­asioiden
pääkomissaariksi. Mutta'
enimmän aikansa hän vietti de
myös öljyn kanssa, nousivat erään
laisten valtion etuoikeuttamien
.konsernien aseinaan.
Pompidou johti hallitusta asial­lisesti,
tehokkaasti ja tulokselli-.
sesti, ainakin guurteollisuuden ja
finanssipiirien kannalta katsoen,
joiden voitot nousevat kolminu-meroisilla
prosenttiluvuilla. Yhtä
taitava hän ei ollut tavallisten
ranskalaisten palkannauttijain
mielestä.
M Y R S K Y N O U S EE
T O U K O K U U S S A 1968 ,
Tilanteen käi^styessä toukokuus
sa 1968 vastusti Pompidou edel­leen
jyrkästi palkankorotuksia,
vaikka yleislakko oli jo ovella.
Kymmenen miljoonan työntekijän
yleislakko puhkesi kuin yllättävä
rajumyrsky ja sai vapisemaan se­kä
rahamaailman että hallituksen:
Pompidou yritti taktikoida päästi
vangitut yUoppilaat vapaaksi ja
odotti lakkojen murenemista, mut
ta turhaan. Työväestölle oli teh­tävä
huomattavia myönnsrtyksiä.
Levottomuuksia seuranneiden vaa
lien jälkeen, jotka olivat voitok­kaat
de Gaullelle ja Pompidoulle,
K A M P P A I L U P R E S I D E N T IN
T U O L I S T A A L K AA
" Ponapidou ei palannut ;pankkiin.i
Italiaan tekemällään matkalla
hän ätanoitti ensimmäisen kerran
tavoittelevansa presidentin vir-.
kaan, mikäli de Gaulle ei enää
asetu ehdokkaaksi. TäihäiT leh­distön
julkaiseman —lausunnon
Pompidou kiisti ensiksi, anuttaj
eräiden mutkien \;^lkeen vahvistit
sen sitten. Tie aukenikin yllättä-'
vän nopeasti de Gaullen erottua,
kansanääneatystappionsa johdos-'<
ta.
Varsinaisen vaalitaistelun kävi
Pompidou äärimmäisen tarmok­kaasti
ja jättikin selvästi jälkeen­sä
poliittisessa keskustassa olevat
vastustajansa, mutta joutui nyt
sen sijaan vastakkain voimakkaas
ti vahvistuneen vasemmiston, kom
munistisen puolueen, kanssa. Hal­litusta
muodostaessaan ei Pompi­dou
ole voinut jättää huomiotta
.puolueensa yhä kapenevaa kanna­tusta.
Päävastustajat kommunis­tit
ovat jo nyt ottaneet kurssin
parin vuoden kuluttua pidettäviin
parlamenttiA^leihin. . _
Dmitri Gvtdkoiv:
OY ATOMIPOMMI iliiiitliiiiisA
'Eij^iflfuuuräi Boer .Sheyatin ja
pumösenmeren etelSk&rjen'i^lla'
an xUkaata.^ .Sidlä .jcakensketaan
teollisuuskeskusta ' ~ erästä Is-r
a ^ mils^^km^^^'^^'^^ Se im,
t ^ u 4BMainei|,riflt^ kun vuoipj^
lt^jW|dawa\^i?idt^l^ israelflqii-] cvillisen atomiy^teistyöh.ole^assa-
NL ieKoslaa kamppailua
rikollisuutta vastaan
Uloskova. :— 'NeovoGtöliiton kor-fkeinianaa
neuvtostm kOssi ixHvfö
Kran9is8ä jdflkunut istunto päättyi'
täyksen luonnos -tähtää seädn sosia­listisen
laillisuuden jatkuvaan vah-
•vistanMBeen rikosjuHtnja tutksttae^-
lafuantoina. Kokouteefisa hyvSc^yt^ ^sa sdcä neuvostokaisalai^en oskcuk
tiin neuvTOtaaiitfltuflPBett uUcopoUtiiki
ka ja toimenpiteet kansainvälisten
Milhteiden alalla seikä l^rväksyttiin
lafci 4yÖojennuBta fcnskevaaa lain^
s^diidtäön liittyvistä perusteista ko^
!ko Neuvostoiiitim ja « r i liittotasft-
Tattidjen poltteissa:
KanBaHisuakaifln aeurvoston laki-vafioiotnnan
pubeeoi^iobtaja Rafäc
NiBbanov sanoi meäiesa. tajähaonnas-
%en täbtääfvän aoäalifitisen iailUsuu-iden
ja yleisen jäo^tyksen lujittar.
niioecn -ja peMv<Btitems^^
4ceukBiea suojelemiaeen. ,Ne edellyt-,
tävSt jriknkseuvastaisen kamppailun!
(teSiQstamista erityisesti toistuvien r i ­kosten
koihdaUa. EdoUeen niiden ta­voitteena
on rikollisuutta aBieutta-vien
syiden pojsttaminen. ~
i&)mnttiiiiisantn «-akentemiseii olols-'
sa, taistelu rikollisuutta vastaan
suuntautuu pääasiassa sen ennältar
'ehkäisemiseen. Tämä ei kuitenkaan
>vSlh«miä vai tMUJstan-elinten ja mi-den-
ikäyHtämien ipakkotoimenpiteir
den roefkityätä täabä ftanppaSussa.
^SeuvoEtoitilttoIajipcn riOooUisten'
ojennusjäijestelmä tähtää «ihen, e t
tä padoattjoet liitetiään vricuuttami-isen
menetelmäiin ja että rikoksiin
syylliatanneet pyritään ojentamaan
'ja ?k«BVBttamaan rehdUisiksi,kansa­laistoi.
Tutkintotiuomtota ikodcelvan roää-eien
ja laillisten etujen takaamisen
ftehostamiseen.
Korkeimman neuvoston puhemie­histön
sihteerin Mihail Gcorgadzen
selostuksen nojalla hyväksiyttiin
myös lait korkeimman neuvoston
Istuntokausien välisenä aikana an­tamien
asetusten byväksgmisestä.
Kakouksessa valittiin Neuvosto­liiton
korkeimman neuvoston puhe-miäu&
tön Ukrainaa edustavaksi va>-
— Suurin KaMeWa-potkuri 63,4
tonnin nelisiipipotkuri on asen­nettu
Nynäs Petroleum AB :n- ti­laamaan
130,000 tonnin tankki-alukseen;
joka on Jfakenteilla gö-teborgilaisen
Eriksbergin telakal­la.
Ruostumattomasta teräksestä
valmistetun kääntösiipipotkurin
läpfanitta on 7.« metriä. Alus va­rustetaan
myös 1,500 hvin oh*
jauapotkurilin.,
arapidieeaijQihtailaiksi Ukrainan kor
Ikeimnian neuvoston puJhemieihiiitön
puiheeojoihtaja Aleksander Xjashko:
Kreikan dikfatuon
m fasfsinin
keirraatifiarjoiliis
Lontoo. — Englantilainen sa­nomalehti
Moming Star «n jul­kaissut
kesUtyskidiii . s n l j^
IB kreikkalaisen ammattiyhdistys,
miehen vetoomuksen. Joka on kul­jetettu
salaa Kreikasta Englan­tiin.
Vetoomuksessa keihotetaan kaik-,
k ia maailman <työläiaui vaatimaan,
entöstä päättävämmin demokzatiaa
palauttamista Kreikkaan, keskitys­leirien
j a " ^tatuomioistuinten i o^
pettämistä sekä kaikkien anunatli-,
yhdistyshenkilöiden ja poliittisten
vankien vapauttamisLa..
Vetoomuksessa tode^anedelleen.J
että Kreikan fasistidiktatuuri sietää
ainoastaan niitä ammattiliittoja, jot­ka
ovat siUe kuuliaisia. '^Meidät on
Vangittu siitä syystä, että taistelin^
me liyöläisten o&e«ksien puolesta
tversiten diktatuuria vastaan. Krei­kan
diktatuuri on kansainvälisen
fasismin kenraaliharjoitus ja ka&-
kien maiden lyöläistra on ylidyttä-'
vä .tafisteluun sen leviäfmisen uhkaa
vastaan", varoäetaan ammattiytides.
lyamiesten vetoomulksessa.
non M ! ^ i ^ l i ^ i i i & S ^ a m a a a & ^BMOT
eelle sitä anipixtq^ iaketei}la jä'
jllentäjä kuoli, piinjma on J ^ ^ U n
^ atomikaupun£^n tiinflV jössa'-sa^ttt'
insiiiöörit ja; tiedemiehet valmis­tavat,
asetta, jokainuuttaisi lähi-
'idän' entistäkin viaxatiisemmaksi,
alueeksi." ' ' ' " f
Näiin /al^aa oensaatiommnen
artikkeU. joka julkaistiin joldn
aika sitten Spiegelissä. Vedoteii
tunnettuihin ja tuntemattomiin
tosiasioihin artikkelin tekijä kir-jpittaa:
'Osradilla on ydinkärkiä
[naapurivaltioille eliptärkeiden
kohteiden esim. Assuanin padon
tuhoamiseksi sodan ss^tyessä".
iQpi^elin kii^japainoi^ oli jnur
ri ehtinyt kuivaa kun Tel AviV-lista
leqmottiin mainitiit tiedot Is-i
raelin ulkoministeriön edustaja,
sanoi Iclhtinuehille: '^Meidän
maamme ei ole atomivaltio eikä
se tule valmistamaan atomiaseita,
ennen vastustajiaan". Pääministe-,
ri Golda Melr korosti 9. kesäkuu­ta
televisiohaastattelussaan "pe­rusteettomia
huhuja Israelin ator
miuhasta."
Jokainen järkevästi ajatteleva,
ihminen .ymmärtää, miten vaaral­linen
ase atomipommi olisi israe­lilaisten
aggressorien käsissä, jot-^
ka vastustavat rauhaa lähi-idäs-sä
j a järjestävät aseellisia provo-*
kaatioita arabimaita -vastaan.
Toinenkin asia on päivänselvä.
Israel on pieni maa. Atomipom-'
mi, jota valmistetaan erämaassa
lähellä Punaistamerta ei ole vain
paikallisten insinöörien ja tiede-'
miesten »käsialaa. Apua on saatu'
ulkomailta •— ennen kaikkea Län­si-
Saksalta — Spieg€<l kyllä tuntee
tällaiset asiat Kommunististen ja
työväenpuolueiden -vetoomukses­sa
sanotaan, .että nimenomaan
.lp
imperialismin tuki lärae^n jo^ulr
ville »piireille tekee mahdolliseksi
jek^ansion pölitjjikan. Ensi viulua
Israelin tukemisessa soittaa Bonn-
. «Seu^vassa iaktc^a. < jot({a \ tb-jdfstavat
Län^^tSaksan ja'I^räätin
Taas lohden laikkautus
Monte video. — Uruguayn halli­tus
lakkautti viikonvaihteessa sosia.
listisen puolueen viikitailehden "Va-senuniston"
väittäen, «ttä se on rat­konut
räikeästi ja vakavasti uusia
turvallisuusTOääräyflcsiä, jotka julis­tettiin
voimaan kesäiloiiuni lopulla.
Lehdistön .ja hallituiksen väiaiä
vallitsi jo tätä ennen suoranainen
sotatila, koska hallitus lakkautti ke-
.säikuussa vasemmistolaisen sanoma^
lehden Extran kumouB^^tösten no­jalla.
Sanomalehdet ihnestiyiväit lau-antaina
vasta kolmannen kerran yli
kolmen viikon aikana, ja viranomai­set
estivät iehtityöväkeä kokoontu­masta
uusia p^fböksentekoja varten.
Sodan lainta on
Yhdysvalloille
$400 miljardia
-WeWi*Yotk. — Vietnamin sota
maksaa Yhdysvalloille tähtitieteei
Ilsen sununan — noin 400 miljar­dia
dollaria. Tällaiseen tulokseen
on tullut huomattava amerikka-"
lainen taloustutkija professori
James Glayton suorittaessaan
tutkimuksia valmisteilla olevaan
teokseen Kylmän sodan taloudel­liset
seuraukset
Glayton toteaa, että siinäkin ta
pauksessa. että Yhdysvallat lopet-^
aisi sodan välittömästi, se koet-'
telisi USA :n budjettia 330 mil­jardilla.
Virallisten tilastojen mu­kaan
Vietnamin sota on jo nyt
maksanut amerikkalaisille veron­maksajille
110 miljardia dollaria.
50 miljardia dollaria tulee vielä
kulumaan sotainvalideille makset­taviin
erilaisiin avustuksiin ja n.
170 miljardia dollaria tarvitaan
Yhdysvaltain hallitukselle Vietna­min
sodasta aiheutuneiden velko­jen
maksuun.
Kirjoittaja korostaa, että 330
miljardin dollarin arvio perustuu
ehdottomasti kaikkein vaatimat-tomimpiin
arvioihin ja realisem-pana
lukuna onkin pidettävä 400
miljardia dollaria.
qlon; IVuosina 1t966-?69 ;Bonn 1|L-rhetti
)Israelin tieteellisiin; laitöjk-aiin
50 atomialan itiedemiestä.
Haim Ä <Weizmanin atomi-insti­tuutissa
työskentelee noin 450
länsisaksalaista asiantuntijaa.
Paljon israelilaisia tiedemiehiä ja
insinöörejä tutustuu Hampurissa
j a Karlsruhessa' länsisaksalaiseen
atomiteknologiaan; Lisäksi- Bonn
j a Tel 'Aviv ovat perustaneet
johtoelimen kaikille maiden väli-selle^
atomitoiminnalle. • Sitä jpli-taa
Heidelbergin instituutin jpro-fessori
Gentner. Israelin telmo-logisessa
instituutissa Gentnerin
johdolla työskennnellään 25 ato-mirakettisuunnitelman
parissa.
Rahoituksesta huolehtii Länsi-
«aksa.
Bonnin johdolla kaikkialla maa-jhnassa-
yhtyvät voimat; jotka pe­lottavat
kansoja "omalla atomi-^
pommillaan". Tässä yhteydessä
haluaisin esittää muutamia rivejä
puolalaisessa .Zolnierz Wolnosci-lehdessä:
"Huhut a!tomiaseen val­mistamisesta
(suurvaltoja lukuun
ottamatta) liitetään useimmiten
LänsiTSaksan, Israelin ja tEelä-
Afrikan tasavaltaan. Länsi-Sak­sa
auttaessaan näitä maita atomi-tutkimuksissa
ajaa takaa useita
päämääriä — varmistaa poliitti­nen
alibi ja irtisanoutua hitleri-läisistä;
saada haltuunsa atomi­pommi,
joka ei olisi valmistettu
omalla alueella; löytää maantie­teellistä
tilaa salaisia atomipom-mikokeiluja
varten. Tällaista tilaa
Länsi-Saksan, Israelin ja Etelä-
Afrikka, joka myös vaatii itsel­leen
atomipommia. Mainitussa^
Spiegelin . numerossa mainitaan,
että israelilaiset ostavat uraania
nimenomaan EATrsta.
Banisika myy
— Neuvostoliitossa julkaistaan
158 yhteiskuntapoliittista ja sor
siaalitaloudellista aikakauslehteä,
joista 67 liitontasavalloissa. Nii­den
levikki on yli 30 prosenttia
kaikkien aikakausjulkaisujen ko­konaislevikistä.
Kiinalle viljaa
Bryssel. — Ranska on myynyt
Kiinalle 800,000 tonnia viljaa ja
luvannut ostaa vastineeksi 12,000
tonnia sianlihaa Kiinasta, ilme­nee
Euroopan komissionin viime
lauantaina julkaisemasta tiedon­annosta.
,
Mfyynti merkitsee Euroopan ta­lousyhteisön
maatalousrahastolle
"52 miljoonaa dollaria kuluja.
Pretoriaan saapui äskettäin
Israelin ex-paäministeri Ben-Gu-;
rion, jonka nimeen liitetään en­simmäinen
israelilais-länsisaksa-lainen
atomiyhteistyösopimus.
Vanhan sionistin virallinen pää­määrä
oli aloittaa kampanja 25
miljoonan keräämiseksi Israelin
"solidaarisuusrahastoon". Mutta
mikä oli matkan epävirallinen tar­koitus?
Siitä puhuu esimerkiksi seuraa­va
seikka r - Bengurionia seura­si
matkallaan puolustusministe-;
riön johtava henkilö tunnettu-ken­raalimajuri
Haim Herzog Etelä-
Afrikan tasavallan pääkaupungis-'
sa molemmat herrat tapasivat tri
Gustaf-August Sonnenholin —•
Länsi-Saksan lähettilään, entisen
SS-miehen, hitleriläisen ulkomi­nisteriön
työntekijän ja sotari­kollisen.
Herzogin sanojen mu­kaan
Sonnenholin kanssa päästiin
sopimukseen "Etelä-Afrikan, Is­raelin
j a Länsi-Saksan välisen y h - '
teistyön kaikilla aloilla"; Ja vaik^
ka atomipommeista ei virallisesti:
puhuttukaan on selvää, että ato-mipommikysymykset
eivät jää- ;
neet viimeisiksi.
Onko tämän jälkeen enää ihme­teltävää,
kun länsisaksaliainen •
Handelsblatt iloitsee: "Israelilai­nen
reaktori Negevin erämaassa,
joka on rakennettu asiantuntijoi-demme
avustuksella, antaa nyky­ään
8 kiloa atomipolttoainetta
vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä,"
että Israel voi valmistaa .yhden
atomipommin joka kuudes'kuukau
si." Atomitöistä vastaava puolus­tusministeri
Dayan sanoi äsket­täin:
"Me puolustamme vallattu­ja
maita loppuun asti ja käytäm­me
tarpeen vaatiessa kaikkia mah
dollisia aseita".
Kenraali siis uhkaa jo. pom­milla,
josta hän haaveilee. Israe­lin
ja Länsi-Saksan johtopiirejä °
yhdistävät yhteiset intressit. K a n ­sojen
on oltava varuillaan täl­laisten
liittojen ja allianssien
edessä.
PÄIVÄN PAKINA
VÄHAfl rÄRJEN ÄÄNTÄ
Oikeuden, kuten jumalienkin
myllyt jauhavat kovin hitaasti
varsinkin -silloin kun on puhe
rauhanpuolustajien oikeuksista
"valloissa".
Mutta nc jauhavat kuitenkin.
Viimeisimpänä esimerkkinä
tästä on maailmankuulun lapsi-lääkärin,
tri Benjamin Spockin
ja hänen kumppaniensa tapaus.
Kuten muistetaan, tämä kuu­luisa
lastenlääkäri tuomittiin yh
dessä kolmen muun miehen kans
sa kesäkuun 4 päivänä 1968
kahdeksi .vuodeksi vankilaan
Vietnamin likaisen sodan vas-tustemiseatn.
Sen lisäksi nämä
rauhanpuolustajat tuomittiin ku
'kin $5,000 sakkoon paitsi yksi
miehistä $i,000 sakkoon.
Nyt viikon vaihteessa saapui
kuitenkiii tieto, että vetoomus­oikeus
0)1 määrännyt tri Spock­in
ja Michael Ecrberin vapati-tettavaksi
j a kahdelle muulle
(Rev. William Sloan Coffin Jr.,
Yale yliopiston pappi ja Mitchell
Goodman, kirjailija ja opettaja
Temple, ME) järjestettäväksi
uusi oikeuskuulustelu.
: Peräänantamattomana rau­han
puolustajana tri Spock sanoi
puolestaan, että hän tulee toi­mimaan
kaksi kertaa entistä voi-maperäisemmin
Vietnamin so­dan
lopettamiseksi nyt kun ve­toomusoikeus
kumosi hänen tuo
mionsa.
"Olen henkilökohtaisesti Uoi-nen
asiasta", sanoi tri Spock,
"mutta minä tulen kaksinker-taistuttamaan
työtäni rauhan
hyväksi.
"Minusta tuntuu ehdottoman
traagiselta kun nuorten ame­rikkalaisten
on kuoltava mää­räämättömän
n jn n Vietnnmiasn"
hän äanoi.
MeiUä toisUla rauhan puolus­tajilla
on myös syytä iloita tri
-Spockin tuomion 'kumoamisesta
ja toimia fhäneniiyvääeshnerk-
•kiäjäniseuraten Vietnamin ^odan
tkpettamisen hyväksi.
Nev7 JTorkista alkuviikolla
tulleissa uutistiedoissa kerrot­tiin
eräällä tavalla omalaatui­sesta
mielenosoituksesta. sikä­läisten
lääkärien ilmeisesti pata-vanhoillista
järjestöä vastaan.
Nämä mielenosoittajat olivat
kuorossa 'Mudelleet, että lääkä­rien
järjestö (AMA) ^'pitää ter­veyttä
loitolla",
. American Medical Associatio­nin
(AMA) edustajahuoneen
kokous oli eräässä hotellisaa ja
nuoret mielenosoittajat olivat
pääasiassa lääkintäalan oppilai-
.ta, ollen joukossa eräitä ammat­tiaan
harjoittavia lääkäreitäkin.
Lisäksi oli ;;aimanhoitajattaria,
sosiaalityön tekijöitä ja huoria
miehiä ja naisia.
. Mielenosoittajien julisteissa
oli mohenlalsin sanakääntein hy­vin
terävästi AMA:n arvostele­via
tunnuslauseita, missä mm.'
kysytään sairausvakuutusta; vas i
tustavalta lääkärien yhdistyk-öeltäi
että "kuinka monta köy­hää
kuoli ^änään" jne.
Mielenosoittajat arvostelivat
lääkärien järjestöä ••• huonojen .
lääkintämenetelmien jatkamises­ta,
sosiaalisen vastuuntunteen
puutteesta ja terveyshuollon
kalleudesta.
Tämä sellaisenaan osoittaa,
että lääkärien suku paranee uu­den
polven esiin astuttua. .
Tosiasiassa lääkäreissä ei ole
sellaisenaan niinkään paljoa ar­vosteltavaa
kuin heidän järjes-tössään:
mikä on valtaosalta
suurten lääkefirmojen kontrol­lissa.
Näin on asia ainakin täällä
Canadassa. missä lääkäreitä on
käytetty poliittisina pelinappu­loina
taistelussa medicarea vas-1
taan jne. Mutta nyt New'hliljr- -
kiöta tulleet uutistiejdot viittaa-'
vat siihen, että lääkäreitäkään'
ei ikuisesti voida käyttää taan­tumuksen
kärryjen vetäjinä,
- T Känsäkoura. •