Vapaus, February 10, 1953

              iset
1
1
s l s j o h -
;t. e t t ä ^ " *^
a n t a i s i
« t ö •ja'
• l ä h e t - ;:||
r a s v a n jKla
4T
sä, j o t -
^ -m
t a , me '
Looniin, .**p
l e i n a n - ! : |J
mtisee- f&J
protes-k
u o l e - '\ji'M
teatterin suuri tiudistaja
Konstantia Se^BevItsb S t a n l s l a v s k i , ' teoksen viimeisestä luvusta,
atierin uudistaja d a r e a l i s t i s e n t e a t - [ Näyttäaietaiteea perinne elää a l -
ritaiteea l u o j a . M o s k o v a n T a l t e e U i - noastaan näytteUjäin kyvyesä ja
ajiuon- nir-
26 ipnä ' - ^i
i kesä- :M
t i a O a - %
btäfar- ;|r
l a l l i s t u - aj^
k 1D51. a i
i
I
mkin
ioissä
tava
l aa
» /f
iose
nlä
aa
iai
imi
teni
oppa!|
joäiil
iineal
en Teatterin perustaja s y n t y i t a m -
uun 17. päivänä 1863. O n ' k u -
[uKUt siis 90 vuotta hänen syntymäs-
Lään. •
f c t a n i s l a v s k i harrasti teatteria jo
Lpsuudessaan, joKom hän slsarus-lensi
Ja m u i d e n lasten kanssa, p a ni
loimeen näytäntöjä kotonaan. O p i n -
Icnsa päätettyään hän toimi j o n k in
i i l a a Venäjän musiikk^Iseuran Joh­toelimissä,
mutta vaurastuttuaan
ialoudeUisesti hän osti huoneiston
liatöörlteätteria varten l a antautui
joionaan näyttämölle. Täällä h an
Okbi kehittää omaa systeemiaan, jo-ca
oli ainutlaatuista j a ennennake-nätöntä
maailman teatteritaiteessa.
r. 1897 h ä n r y h t y i yhteistyöhön Vlä-iiniir
Ncmerovits-Dantshenkon kans-a
jä yhdessä h e suunmttehvat M o s -
ovan Taiteellisen T e a t t e r i n paämää-ät
ja ohjelmiston. Taiteellinen
Teatteri antoi ensimmäisen näytän­tönsä
seuraavan vuoden lokakuussa.
[Täällä saivat uuden t u l k m n a n mor
let miaailmankirjallisuuden suuret
'draamat; m u t t a e r i t y i s e n k a i u n s i e l -
'lä saivat A n t o n T s h e h o v i n näytelmät,
ijotka Nemerovits-Dantshenko otti
teatterin ohjelmistoon ja jotba esi­tettiin
S t a n l i i l a v s k i n o h j a a m m a ' ja
lavastamina. "Lokin" ensiesitys
merkitsi Taiteellisen T e a t t e r i n suu­rinta
voittoa Ja sen k a u t t a S t a n i s -
lavskin n i m i kantautui k a i k k i a l le
maaitaaan. L o k k i a seurasivat yhtä
kunniakkaina Vänja-eho, K o l m e s i ­sarta
ja K i r s i k k a p u i s t o . S t a n l s k y s k i
teki teattereineen v i e r a i l u j a u l k o m a i l ­le,
j a vallankumousvuosien jälkieen,
vuosina 1924—25, t e a t t e r i p i i l a a j a l la
Amerikaii-kiertueella.
Stahislavski on teatterihistorian
suurin vallanifomouksellinen. Hän
hyikäsi m p n a i s t o telwk^^ ja
prämeuteeix p o h j a u t u v a n teatterin ja
loi realistisen: sisäistyneen näyttämö­taiteen,
(jossa ohjaus, lavaistUs Ja
näyttelijät muodostavat ehjän koko­naisuuden.
• .. " v i * .;
Uranuurtajan tietonsa ja. kokemuk­sensa
Staiiläayski o n teUe^ te­oksiinsa
'^nämäni taiteen palveluk­sessa",
jota sanotaan teatterin r a a ­matuksi,
sekä "Näytteiijäri työ" (mb-leniniat
suömehhettu)- j a *'iiäytteli-jän
työ oman Itseiisä suhteen elä­myksen
luomisprosessissa." Viime-mlhinitun
teokseh. hän saneli h o i t a ­jalleen
sairasvupteeUä j a se J u l k a i s ­tiin
v, 1938, k u i i a u s i . iiänen kuole-,
mansa uälkeen. • "••
Julkaisenime seuraavassa k a t k e l ­man
" E l ^ n S n i ; , t a i t e e n palveluksessa"
taidossa. Jos katsojan saama vaiku-r
tus e i u u s i i n n u , e l t e a t t e r i l l a ole s u u r ­t
a k a a n merkitystä näyttämötaiteen
tutkimuspaikkana. Tässä mielessä
t e a t t e r i ei voi antaa aloittelevalle
näyttelijälle s e l l a i s i a v a l m i i t a tulok­s
i a , k m j i ^ p j i t a museo t a i k-jrjasto v o i ­vat
antaa, n u o r e l l e t a i t e i l i j a l l e j a k i r ­j
a i l i j a l l e . Tieteen ollessa nykyisellä
tasolla voisi tietenkin yrittä^ ottaa
d r a a m a l l i s e n naytteUJän äänet
mofonilevyille j a esittää h e i d i i n eleen­sä
j a . m i m i i k k m s a valkokankaalla,
auka. antaisi suureninoista apua a-l
o i t t e l e v d l e . n ä y t t e i l i j ö i l l e . Mutta
millään ei voi piönaa jälkipolven
mieleen eika esittää n i i l l e niitä t u n ­teen
sisäisiä p o l k u j a e i k a avata mitä
tietoisia t e i t a itsetiedottomuuden por­teille,
jotka y k s i n muodostavat teat­teritaiteen
todellisen perustan, ncä.-
mä on soihtu. jonLu toisaalta voi
luovuttaa vain kädestä käteen eikä
näyttämöltä k a s i n vaan opettamalla
j a paljastamalla salaisuudet j a teke­mällä
sitkeästi Ja innokkaasti työtä
näiden salaisimlcsien tajuamiseksi.
Näyttämötaiteen pääasiallisin eroa-vaisuus^^
mufsta taiteista o n vielä s i i ­nä,
etta jokainen t a i t e i l i j a v o i luoda
s i l l o i n kun innoitus valtaa hänet.
M u t t a näyttämötaiteiUjan täytjry itse
v a l l a t a tällainen innoitiis ja osata
herättää se naytäntöilmoituksissa
määrättynä aikana. T ^ a piilee
meidän taiteemme pääsalaisuus. T ä y ­d
e l l i s i n k i n • l i l k o n a i n e h t e k o l i k k a j.a
suiurenmplsimmätkin sisäiset ötielly-tykseit
olisivat voimiattomia ilman
niitä. J a valitettayasti tämä s a l a i ­suus
kätketään huolellisesti. Suuret
nlö^tänfömestarit eivät, ' m u u t a m ia
poikkeuksia lukuunottamatta, s u i n ­k
a a n öle pyrkineet ilmaisemaan sitä
nuorimmille tovereilleen, vään ovat
säilyttäneet sen - o m a n a salaisuute­naan,
Ja tämä o n melkoisessa mää­rässä
myotäväikuttinut perlnteeji
puute on uhrannut taiteemme dile-tanttisuudeile.
K u n näyttelijät e i ­vät
ole osanneet löytää tietoista t i e ­tä
vaistomaiseen •luomistyöhön- n i in
Ja neuvoja ei ole systematisoitu mää­rättyihin
k a a v o i h i n , Jä £en vuoksi se
tosiasia, että taiteeltamme puuttuu
l u j a t perustukset. Joihin opettaja
v c i s i nojautua, pysyy tosiasiana.
K a i k k i tällaiset teokset ovat a r -
vÄ^ralta j a tarp6ellisiär v a l l ^ nite­itä
olekaan suoranaista käytännöl­listä
hyötyä, k o ^ niissä el m a i n i ta
mitään siltä,' ' l b i i n k a - ' I o ^ u t u l o k s et
o n saavutettava 'tja 'mitä alkuasteissa
o a t e h t ä v ä a i v a n k<Äematt<;inaHe op­p
i l a a l l e t a h i päinvastoin. erittäin k o ­keneelle
ja turmeltuneelle näyttelin
j a l l e . Mmkälaatuiset harjoitukset o-vat
hanalle tarpeen? Minkälaisia
skaaloja ja arpeggioita näyttelijä
tarvitsee b^hittäakseen luovaa tun­n
e t t a j a elämystä? Ne o n lueteltava
numerojärjestyksessä a i v a n k u i n jär­jestelmälliset
laskuesimerkit koulus­sa
ja kotona. K a i k k i teatteria kos­kevat
teokset. J a k i r j a t vaikenevat
tästä. ?
Kajrtannollisessa opetuksessa tul­l
a a n yleensä touneen: j o i l l a k i n s u u l ­l
i s i l l a taioilla, alkaen £tsepkinista
j a hänen seuraajastaan. Ja opete­t
a a n i n t u i t i o n mukaista- taidetta,
^ Sib^liiilsselle
ylistystä mySs
tftänskasta käsin
Tiistaina, helmik. 10 p. — Tuesday, Fel>. 10, 1953
he ovat hylänneet sisäisen, sieluUi-^
sen t e k n i i k a n . H e ovat tjrytyneet p i n ­tapuoliseen
näyttömöammatin j a bä-sittäneet
iiäHtelijän tyhjän i t s e t u n ­n
o n todelliseksi innoitukseksi. .
MeiUe o n säti^nyt erillisiä ajatuk­s
i a , j o i t a S h a k ^ p e a r e . M o l i e e r e . isä
j a poika Riccoboni, Lessing, suuri
Schröder, Goethe, Talni^^
iriririg:, S a l v i n i j ä muut taiteemme
lainsäätäjät eri maissa ovat lausu­neet.
Mutta k a i k k i a näitä ajatuksia
• Leo Tolstoin Y
YLÖSNOUSEMUS
ÄOMÄANI — 517 sivua — Hinla sid. $3.f)8
Leo T o l s t o i n vanhuudenkauden mahtöva romaani "Ylösnousemus",
Joka ihnestyi v. 1899, on kertomus 1800-luvuri Venäjästä Ja sen
kansasta. K i r j a i l i j a on siinä asettanut vastakkain kaksi tekijää,
ulkpiiaisen öikeudöi saneleman l a i n Jä jokaisen ihmiren^isiinmässä
piilevän oikeudehtiumdn; Nämä voimat yhdistyvät, NehljudoVissa,
ylimyksessä,'joka Jöutua oikeuden istunnossa' rastakkain K a t j u s an
kanssaV K a t j u s a o n orpo, N e h l j u d o v i n tädin kasvatti, j ä nuoruu­dessaan
^ e h l j u d o v o n vietellyt hänet: J a s i t e n saattanut tielle. Joka
on Johtanut siveelliseen perikatoon.
N e h l j u d o v i n pitäisi n y t ' o s a l l i s t u a K a t j u s a n tuomitsemiseen, mutta
hänen sisimpänsä nousee v a s t a r i n t a a n . Hänen omantuntonsa he­rääminen
o n n i i n voimakas j a k e r t a k a i l & i n e n , että se v a a t i i l o p u l ­lista
t i l i n t e k o a j a sovitusta.
S U U R E N K E R T C J A N M E S T A R I T E O S
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
Box 69 • Sudbury. Ontario
Matkustakaa
I SUORAAN
s: CANÄDÄSTA
Suorat )mmmSW^^^^
josta erinomaiset yhteydet kaätläalle HOMEEN
NEW YORKISTA
GÖTEBÖR&nN:
Gripsholm-iMaalisk. 13
Gripsliolm—Huhtik. 10
Stockholm—-Elbk. 29^
Gripsholxm-^jy^ 10
Grip8libIm--^I^kak.^^^ 8
Grip^pIm---JouluI& 5
HAUFAXISTA
GÖTEBORGIIN:
a t s. STOCKHOLM
- elmlk: 22
Maalisk. 25
Syysk. 23
L o k a l c 2 0
aiarrask. 15
Jooluk. 11
k a i k k i hytit meren puolella.
V a i n 2 t a i 4 hengen hyttejä.
m u t t a tarkistamatta sitä tieteellisesti
j a määrittelemättä kaikkea keksit­tyä
konkreettiseksi järjestelmäksi.
Tarvitseeko mainita, ettei voi olla
i i m o i t u j i s e n lu9misjarjestelraaa n i m -
k u m ei VOI o l l a järjestelmää nerok­k
a a l l e viulunsoitolle eika S a l j a p i n in
laulamiselle. Näille' o n suotu pieni,
tarkea hiukkanen. Joka on lähtöisin
A p o l l o l t a j a Joka o n yhtä tärkeä Ja
välttämätön n i i n S a l j a p i n i l l e kuin
kuorolaiUaJalitddn Juuri sen vuoksi,
että S a l j a p i i i i U a Ja kuörolaulajalla
o n keuhkot, ^hengityssysteehii, hermot
ja koko f y y s i l l i n e n eliinistö — t o i s i l la
täydellisempi t o i s i l l a taas vähemmän
täydellinen, — jotka t p i a i i v a t s a m a n ­l
a i s t en y l e i s i n h i m i l l i s t e n lahtien n i u -
k a a n ääneen aikaansaamiseksi. Ja
r y t m i n , plastiikun, äänilakien ja
hengityksen a l a l l a on p a l j o n k a i k i l le
yhdenlaista Ja sen vuoksi k a i k i l le
yhtä, Väittämätöntä. Sama o n a s l a h -
l a i t a myöskin psyykiUisen elämän
a l a l l a — koska poikkeuksetta k a i k ki
näyttelijät luonnon l a k i e n älyllisessä,
affeL*^iivises5a tahi lihasmuistissa,
muovailevat a i n e i s t o a t a i t e e l l i s e s sa
mielikuvituksessaan, synnyttävät t a i ­teellisen
muodon k a i k k i n e s i i h e n s i -
fcältyvine sisäisine elämänilmiöineen
j a olennaistavat sen Jokaiselle vält-tämättöihieh
j a luonnollisten lakien
mukaan; Nämä y l e i s i n h i m i l l i s e t luor
m i s l a i t , Joitä kykenemme'' tajua<maan
eivät ole varsin mpHilukuisia^ e
n i i d e n m e r k i t y s ole a r v o k a s r v a a n se
r a j o i t t u u palvelutehtäviin; m u t t a s i l ­tä
huolimatta jökaiseh näyttelijän
täytyy niitä t u t k i a , toska vain n i i -
dieh avulla voidaan panna käyntiin
luova kofteisto, j o k a nähtävästi a i n a i ­seksi-
Jää' aaeilleVihmeitätekeväksl.
T u t k i v a t k o h a n näyttelijät «taidet­t
a a n j a sen luonnetta Eivät; he
t u t k i v a t , m i t e n k u k i n osa o n näytel-tilvä
eivätkä sitä m i t e n se elimelU-sesti
capahtuO; Näyttelijän ammatti
opettaa, miten o n mentävä näyttä­mölle
j a m i t e n on näyteltävä. M u t ­t
a todellisen taiteen täytyy opettaa,'
miten tietoisesti ön herätettävä omas­s
a itsessään tiedon luova luonto y l i ­tä
Junnaiseen elimelliseen luomistyö­hön.
• •
Lähimpänä tehtävänä täiteessam-iiie
on epäilemättä tärniokas työ
näyttelijän sisäisen tekniilcan alaUä.
M i l l a i n e n miriuri tehtäväni o n täs­sä
tulevassa työssäminfe Meidän,
vanhuksien j a entisen n i i n •sanotun
norvärillisen taiteen edustajien, ase­ma
on e i n u e s t i m t t u t t u n u t . Vanhoina
(.c^idevaiiätUTjinoukselli^a me olem­me
^joutuneet t a i t e en oikealle siivelle,
j a v a n h a n perinteen, t r a d i t i o n , m u ­k
a a n väseaimistolaisten 'täytyy hyö­kätä
kimppuumme. Heillä pitää o l la
v i h o l l i s i a , Joiden k i m p p u u n on käyr
tävä.. U u d e t osamme ovat vähemmän
k a u n i i t a luUn: entiset. E n tätä yaUta,
totean ainoastaan tosiasian. Olem­me
'elähieet aikamme. Sitä paitsi
meidän on Iditettävä k o h t a l o a "siitä,
että se on sallinut meidän saada
aavistuksen siitä, mitä tioleVäisuudes-s
a o n tapahtuva. Meidän t ä j ^ ^ "ym­märtää
nö perspektiivit, sepääinäärä,
j o k a houkuttelee nubi-ta siikupblvea.
O n varsin kiinnostavaa elää Ja huo­mioida,
mitä -uusissa päissä Jä uusissa
sydämisJäi t a p a h t u u . ' '
M u t t a uudessa tehtävässäni balu-a
i s i a välttsa: tsahta sclkkää/.Eni h a ­l
u a t u l l a nuprekkäaluji' v f m h u ^
Joka p y r k i i imartelemaan nuoria
keytyen iM^idän^^: ' l ^
m a u l t a a n Ja,, v a k a u m i d c ^ i t j | ^ , s a -
manlaiseksiV Jolca suitsuttiäa'^ helUe
\ pyhää savna' J a , ' h u o l i m a t t a i i e h g e n -
ahdi8tuk£^taan, ontuen j a köiUpas-tetlen
h o t j u u nuorison petissä pelä­t
en J ä ä ^ n s ä jälkeen. M u t t a en h a ­l
u a i s i ek'jyä päinvastaiseenkaan l i i o i t ­teluun.
E n h a l u a t u l l a l i i a n koke-
SuuMtd If Jhmeellistä
S N - s e u r a n k u l t t u u r i v a l t u u s k u n n a n m u k a n a m a r r a s - J a Joulukuussa-v
i e i a i h Neuvostoliitossa myöskin Canadan suomalainen |>aavo V o u t i ­l
a i n e n , j o k a n y t t o i m i i nuorisokuresien voitnlstelun ohjaajana täällä.
Hän kertoo teatterinakemykslstään lyhyesti seuraavaa; ^
Mam»skuun"22 pnä saavuimme L e n i n g r a d i i n . Meidät s i j o i t e t t i in
h o t e l l i A s t o r i a a n , Jossa k u k i n sai oman huoneensa. Siellä t o r j o t t i l la
vastaanottolUallisella Wokstn edustaja lausui meidät^ tervetulleiksi^ S e n
jälkeen meiUa o l i tilaisuus nähdä K h n v - t e a t t e r i s s a ' ' ( e n t i n e n k e i s a r i l ­l
i n e n teatteri) kuuluisa venäläinen baletti " V a s k i n e n r a t s a s t a j a " (Pie­t
a r i Suuresta). Jonka yhteydessä varjokuvina esitetUin n y k y i s e n L e n i n -
g r a dm kasvot vaskisen kuvapatsaan ympärillä. '
Se oli v a l t a v a nähtävyys, v a r s i n km vedenpaisumus, jolloin vesi
näytti nousevan naj^tamöUä y l i äyraitten Ja s e n p i n n a l l a vene souta-jmeen
k a m p p a i l i niyrakyn. käsissä. Allekirjoittaneelle Jäi arvoitukseksi
k u i n k a se k a l k l d t a p a h t u i . ^ , -
L o p u k s i b a l e t i n pääosan esittäjä, miestanssija. esitti l a v a s t a j a t y l e i -
söUe?,, J o W p a l k i t i i he^idät ralkuvttCa suoyönbsöituksiUa. "" ' ' '
Myöhemmin vierailimme iKöskovan. K i e v W , Dniepropetrovskln Ja
Odessan teattereissa. Valtuuskuntaan k u u l u v a Suomen TyöVäen Teat­t
e r i n Johtaja, a l a n asiantunUJa, U r p o L a u r i , k u v a a oheisessa k i r j o i t u k ­sessa
ammattin^lehen s l h n l n nähtynä neuvöstottotterla; jdten • biiöfes-t
a n i ei ole syytä enempää s i i h e n puoleen kajota, sanoo V o u t i l a i n e n . -
URPO, LAURI:
Neuvostoteatteria
V i i m e vaoden loppupuolella
NearostoliUo!>sa vieralUeen^ S N -
seuran kulUuurlvaltuuskunnaixJär
senätiä «U' mfc., Sn^ombi Tyfiväen
T & t t e i i i i i j i ä i ^ l ^ i ^ ^ L a u r i^
v i e r a i l i ' Neuvostoliitossa ensim­mäisen
k e h ^ n , joten liäden Jha-v
a i n h o U l a a n o n ; e r l k o i i f en mlelen-klintoläuus.
Seuraavassa''hänen
mielipiteensä : - neavosttfteattiirista
Ja yleensä- N>uvöstöliltää'>~heiil4r
sestä ilmapiiristä. ' ' l \-
M a t k a •Neuvostoliittoon herättää
ensikertalaisen' suomäiaisen; ' t u r i s t in
ehnakkoinielenkiihnon äär-ImihiUeeh.
T u s k i n • • p a l j o n k a a n bmlä: t u n t ^ u k -
siäni l i i o i t t e l e n ; jos vertaan m a t k a a ­n
i ihatkaän Ouodolle plaheetäUfe.' S u o ­malaiselle
t e a t t e r i - i h m i s d l e *: P a r i i ^^
on banaali, miitta mieilkuvleihme
Moskoviassa tUhtuu jo —" täi vielä!
— m i l t e i m y s t i i k k a . Moskova on E u ­roopan
suuriniiiiä metropoleja, Ja h y ­v
i n k i n voimakkaassa tnielessä •voi­d
a a n saiioä, että 'se ori kärisäin-^Ii-nen.
' M u t t a se ei ole kosmö^öiiitti-'i
a e n . . Yhtä vähän k u i n Itse ISeuypstPic n m i j^pa klipnpainpisla p e r u n o i t a nä-r
~ ^ ^ •|j^'öj^sgä^ Ilo j a tyytyväisyyis,- oman
" arvori.tunto, etten sanoisi ylpeys työn
saavutuksista on ilmeinen. K a d e h t i ­koot
ruotsalaiset!
M u t t a se t e a t t e r i . ..
U t e l i a s minä o l i n . O l i h a n täällä k o ­t
o n a Juuri -tänä syksynä k o h i s t u n e u -
'vostonäytelmän tiimoilla melkein
^ku:n väkisin. M i n u l l a o l i i l o tämän
Mutta i i hei-rä' h ä h k ö ö n " e i h ä j f f n i ^ i k ä l ä i s t ä teatterimiestä k i l h p l t t a -
M t t b on:etirooppalairifiär-r t^l
Iäinenkään. 'Neuyostollittp o n plaae^
taarUien. das D i n g on S i c h , i b s e n i i i
peergynt.läisiä a j a t u s r a t o j a sitteerak-semme
"itse itselleen k y l l i a " . V
T e a t t e r i M o s k o v a s s a . . . V i i d e n tai
kuuden päivän; tuttavuuden jälkeen
e i t e a t t e r i s t a i u o l l a i s e r i a yleisaiheena
tietenkään v o i Käydä edes pulM;imaan.
A l i n m i a t hfamat: Ensimmäinen l u o k k a «285.
Tuokaa ystävänne J a sukulaisenne A m e r i k k a a n R u o t s i n A m e r i k an
U n j a n k a u t t a.
Kääntytaaä p a i k a l l i s e n asiaifflefaexme puoleen.
S ^ P I S H ^ ^ MNE
1255 F l i l I U p s ' 8 ^ . '
U O N T B E A L 2; QIJE. WINN1PEC, Man.
CALGABY, Alta. HALBFAX, N . 8.
neeksi vanhukseksi, k a i k e n eläneeksi,
kärsimättömäksi' J a m a r i s e v a k s i . Jo­k
a ei t u n n u s t a mitään tiutta' j a on
unohtanut nuoruutensa etsimiset Ja
virheet.
K u k a Ja mikä o i k e a s t a a n j o l e n u u ­dessa,
syntyvässä teatterieiämäs^?
VoinJco vanhana ynimärtää p i e n i m ­piä
hienouksia, myöten luaiken ympä­rilläni
o l e v j ^ j a sen, mitä nuoriso
nykyään haxrastaa?
Miaä luulen, etten enää p r g a a n i -
fiestl voi yaunärtää p a l j o a k a a o i n u d r -
t e n .jnrzkiinyksistä.'. T^idQLii: tuoauk^
Moskovan suuri t e a t t e r i ole mikään
Koitto, j o n k a siipien suojassa - S u o -
h i e n Työväen Tieatterlh o n ' i l o elää Ja
jopa hen^ittääkiri'—yhtä vähänkuin
sä o n niikääri Suomen K a t i s a l l i s i e a t -
teriaari. ' ' ' H a a , inikä erdltiiJs!'':sanoi
H e r r o j e n Eevä, Ja-sie o l i tyhjentävästi
sariöttu häriehkin 'tilanteessaan.; Ih
m e t t e l i n mielessäni, harjöittaheeko
k u k a a n iMösköVässa ; mustanpörssin
keinottelua t g a t t e r l l i p u a i a ! Sillä t u n ­gos
teatterfin on v a l t a v a Ja m u i s t u t ­t
a a suuresti yleisohMne "ryntäystä r a i ­tiovaunuun
•ylioppilastalon pysäkillä
laUantäi-lltapälvänä n o i n kellö''kaksl.
L i p u t teatterlnäytäntöön on myyty
loppuun päiviä 'iemlen' esitystä* j a v i i ­meistä
'vapaata markkinakauppaa
hiistä käydään t e a t t e r i n u l k o p o r t a i l ­la.'
' AlHaihäh Jolni sattuu t e a t t e r i - I l ­tansa
iieruuttamaan, Ja sutii-l joukko
sisäänkäytävän ulkopUolella ori niitä,
j o t k a kysyvät: "iMyyttekp lippunne?"
Tälläkin t a v a l l a v o i saada oikeuden
sisäänpääsyyn, sitä todistaa tuollais­t
e n onnella yrit,täjien : s u u r i p a r vi
m u t t a l i p u n tointaa en tällaisessa t a -
pauksessatiedä, k o s k a o m i a n i e n kas­k
a a n myynyt.
Näin Neuvostoliitossa teatteria o i ­keastaan
h y v i n vähäq. S e i k k a Jphtuu
ensinriäkin siitä, että matkarjhmänl
kokt^npäno noin airimattl*^ t a i h a r ­rastusmielessä
oli mahdollisimman
kirjava. Olin ainoa teatterilainen.
J a tp sekseen: jo y k s i n Moskovassa
on teattereita enemmän k u i n meillä
Suomessa kpko maassa. Ja jpkalsen
t e a t t e r in ohjelmistossa on kymmen­kunta
näytelmää. Joiden esitysviikot
vaihtelevat. Sitäpaitsi ensikertalaisen
t u r i s t i a Ja v i e r a a n alkeistutusitumiseh
välttämättöaiiin aaJcitosila kuuluu
iJäljon muuta k u l a teatteri. J a se vie
kallista aikaa s l l l o i h k i n , k u r i aihe ei
erityisemmiii viehätä. T i e t y s t i n o i h in
ensitutustumisen aakkosiin kuului
myös Sum-i T e a t t e r i , k u i n k a muuten-kaan.
se pn näihtävyys n i i n m a a l a i ­selle
k u i n ulkomaalaiselidcin serkulle,
jo sitä näytetääri sämaäri t a p a a a k u in
meikäläisessä maassa Jä ^(eisingissä
K a n s a l i steatterla. "Eikö ole hienoa,
ihan Buuremmbista?" Icysell m i n u l ta
tavan takaa oppaani istuessamme
katsomassa "Joutsenlampea"; Eipä
silti, etteikö samaa kysymystä k u u l l ut
aina, m i l l o i n teatterissa s a t u t t i i n . T a i
käytiin museoissa. " T a i konsertelaa.
T a i Metrossa. T a i sanatoriossa. T ai
missä tahansa. U k r a i n a n kolhoosilla
FlarilsL » Eräässä äskeisessä n u ­merossaan
pirteä pariisilainen sa-
-nomolehu' Cömbäi lilrlglttaa ,ie.
vytetyn mosUkin 'esittelyssään
seuraavaa:
" M i k s i Ranskassa itsepäisesti e d e l ­l
e e n ^ laiminlyödään suurin osa
suomalaisen säveltäjäb SUieliuksep
tuotannosta Tätä mysteeriota ph
sitäkin vaikeampi selittää; k u n j o ­k
a i n e n hänen partituureistaan sisäl­tää
ttiaUtavia sivuja, s e l l a i s i a . Jätk>j
saavat yksimielisesti puolelleen kaik-^'
klen. musiikinystävien äänet. Ja
n i i d e n maine u l k o m a i l l a on erittäin
suuiri. "Pyydän crinakkoluulottomlo
l e v y j en ystäviä kuuntelemaan " d -
t l u u r i - s l n f o n l a a " . Olen vakuuttunut
siitä, että he nolostuvat huomates­saan,
k u i n k a k a u a n he ov^t l a i m i n ­lyöneet
tällaista luokkaa olevan te-oh
«3en. Toinen s i n f o n i a valmLstuI v.
löpi. Täniä, kuuluisaa s i n f o n i s t a r u -
npelmaal " " P m i a n d l a a " seurannut
teos o n k u i n "valtava ' h y m n i •riiötslen
Ja järvien m a a n k u n n i a k s i . S e n neljä
osaa. Allegretto,^ A n d a n t e . V i v a c i s s i -
mo Ja (Allegro Moderato, välkkyvät
k a l k k i toisaalta melodisen ja usein
surumielisen, voimakkaan luonnon--^
t u n n o n Innoittaman mietiskelyn sekä«
blsaälta hartaan isärim'aärirakka'u-den
leiskuvien leimahdusten v a i h e i l - -
ta. E i missään ole paremmlh ' k u in
A n d a n t e n mystillisessä J a k u l h P i s a s -
sa alkuosassa t a j u t t u osmoosia, joka
yhdiistkä'toisaalta Ihmisen Ja henget
j a täräjen v a l t a k u n t i e n uneen häipy­vät
piux)t häikäisevän kh-kkaine v e ­sineen.
EI missään ole tulisemmln •
h a v a i n n o l l i s t e t t u suomalaisen sielun
intohimoista kuohuhtaa, sen s a n a n -:
l a d u k s i käynyttä ylpeyttä j a Itsenäi­syyden
kaipuuta k u i n rajussa- V i v a -
clssimossa tahi f i n a a l i n trumpettien
palavassa huudossa; .
Käydäänkö Afrikassa
yhä vielä orjakauppaa
Lontoo. — Alahuoneen jäsen R e -
g h i a l d Sorensen työväenpuolueesta,
tulee kysymään hallitukselta onko
t o t t a , että Itä-Afrikassa, Ugandassa
j a Länsi-Afrikas.<}a, Kamerunissa
myydään yhä brittUäislUä a l u e i l l a ja
brittiläisten viranomaisten tieten a l ­kuasukkaita
o r j i k s i Arabiaan?
V i i m e kuussa tiesi eräs englanti­l
a i n e n lehti kertoa, että P o h j o i s - A f ­r
i k a s t a lähetetään A r a b i a a n k u u k a u ­s
i t t a i n Punaisenmeren ylitse ja
edelleenkin 5,000 o r j a a eräältä p a i k ­k
a k u n n a l t a S u d a n i n )lähellä.'o>>< <
V i i m e k s i Umoitettiin v. 1947 Etclä-
A f r l i j o s t a , että Punaisenmeren ara­bialaiset
ostivat miespuolisia o r j i a BO
p u n n a n hbinasta kappale J a nais­p
u o l i s i a 40 punnan hinnasta.
ja Suönieii kauppa
lisäiiifyy 35 pros.
^^Ilelsiiikl. — H e l m l k u u r i ' 2 pnä a ir
lekirjöitettiin Suomen j a T^ekkos»
j o Väkiäni' Luuppasoplmus : vuodelle
1953.* •' Suomen 'vienti Tshdeköslovo»
k i a a r i 'arviöldaah y l i 900 t r i i l j o o n a k si
riiät-kalcsl.^^^käsitfäenpääosaltaan
puunjalostusteoUlsuudcn ' k o n e i t a.
iTuontI jttehekkosIoväklBsta nousee vyli
3.25 m U j a r d i l h r m a r k k a a n . £ r o t u s tul>
l a a n , entiseen tapaan täyttämään
JtolmJrikantajärjeatelyllä. ^ ^ Suonden
tärkeimmistä ' t u o n t i t a v a r o i s t a mai­n
i t t a k o o n traK*^rit, autot, moottori­pyörät,
erilaiset koneet j a kojeet sekä
k e m i k a l i o t . ' ' " '
M a i n i t t a k o o n , että • viinie. vuonna
kokonaiskauppavailito nousi y l i ' 2
. m i l j a r d i h i , mistä vientiosuus o l i 549
mUjardla Ja tuonti 1,59S m i l j a r d ia
markkaa. Tshekkoslovakia oU Suo­men
kauppatilastossa 16 s i j a l l a (0,0
Neljä bsta|al|i|
»lontrcpl l.abe, &ii|c. -»^E^^ua pA»
l ö t ' t o i s t a i n a kuoUaakai" nieljB.3 lasta!]
k u n fti^ip^iQ tut^oiii--^qOT«itirfffcff»||nuB-:^ 1
sen. Lapset k u u l u i v a t ' e r i v
perheeseen. tSiHi^ald «uaf^aUcuu^ ali­ta
k u n sasoUlnikannu « j S h l i ^ -f
. Y k s L surmansa'''sitoneista 4 ^ i
s a t U n pois palovflusta i f o k ^^
m u t t a hän oU saanut 3ö iilm/ifsS^^
palohaavoja, että" klboU ;pg!n"u|raa» \
l a a r i saapuminen im^n. ? ' |^ ? ^ l
Onnettomuixden .feattuessa""' xt^a. 1
C a m p & U h p i t l n a a p m i t t e o f i o , l o t k a i
oUvat lähteneet v l e r a a t m e , ^ < a ; i a « -.
— M a a i h n a r i iiuriän vuoden ^jfrehna*^
tuotannon määräksi ary|o|^it/ 7 4 §0
miljoonaa Ijusheilä.
pros.) Nyt s o l m i t t u £opimijg^^>IIfiaiä
tavaravaihtoa S prosentilla, " ! ^ m
M
tamlseen t a r v i t a a n rohkeutta. M e i ­dät
on kasvatettu tois«ilaisena a i ­kana.
N y k y i n e n . n u o r i p o l v i o n v a l -
l a i i k u i n o u k s e n vaarolsa j a koettele­muksissa,
karaistunutta.
M u t t a o n a l a . J o l l a emme ole v i e ­jiä
yarihentuneet,. V a a n päinvastoin,
mitä kauenunin elämme, pitä koke-
• rieeirmriLLui Ja voimakkaammiksi t u -
lem.rnc. T ä M alaUa voimme tehdä
p a l j o n , voimme tiedbllliumme Ja koke-
.muksillanime' auftaä nuorisoa. Sitä
p a i t s i nuoriso e l l^llä alalla t u l e ' t o i -
moeri i l m a n meitä, ellei «e halua
uudestaan löytää j o löydettyä Ame­r
i k k a a . Tämä falteemme ulkpnaisen
J a sisäisen t e k n i i k a n a l a ori vältiä-mätön
kaikiUe — yhtä h y v i n nuo­r
i l l e kuin vanhoille, vasemmlstolaf-s
i l l o kuto oUcelstolaisllle, rialsIUe
k u i n miehille, kyvykkäille kjln kes­k
i n k e r t a i s i l l e k i n - 'Oikea ääneOf'si-
Joitus. r y t r i i i k k y y s j a 'hyvä laqsunta
ovat yhtä tärkeitä siUe, joka'^enneri
värihaan bn ' l a u l a n u t KeiBairihjm-nlä,
k u i n nllUekln. J o t k a ' h y i y ä än
l a u l a v a t " i n t e m a t i o i > a l e a " |Ja näyt­telijän
JuönjistyÖn prosessit pyisyvät
l i t u l e l l e k i n 8Uk'jpolvelIe lucumolllsiQa
'perusfulKSillaan samoina kuin'""ne
o l i v a t v a n h a n k i n sukupolven aiicana.
v a n kysymyksen merkeissä tavata
. t a k s i k i n Moiskoyan Voksin t e a i t e r i -
.osa^ton edustajaa, tpinen näistä mUu-teja
; o l l vartha tuttumme professori
M a r k o v . Valitettavasti m i n u n tässä
k u i t e n k i n o n tunnustettava, että tulos
näistä keskusteluista o l i m a h d o l l i s i m ­m
a n l a i h a . Neuvostonäytelmän sato­vuotena
kulunut vuosi tunnustetaan
feeikpksi. Uusi näytelmä on tulpssä,
m u t t a m i l l a i n a n ? Rakkautta? S a t i i ­r
i a ^ ; K o n f l i k t I a ? E n tiedä. J a toden
t o t t a : ajatus neuv<wtösatrrista on
v a r s i n liämännyUävä.Neuvbstplilttb-l
a l a e n M o l i e r e , , . katsottakoon, e t t ^ l -
vät enslmn^äiset aploodit myrskyä
hänelle Suomen Karisallisteatterin
katsomossa!
K o l m e neuvostonäytehnää näin.
Aleksei Arbusov, äskeisen Suomen
T e a t t e r i n e n s l - l l l a r i ''Sataiä Jä p a i s -i
t a a " tekijä; e i öle'koym hUomättu k i r ­j
a i l i j a Neuvostoliitossa. Eikä Mosko-v
a n . D r a a r i i a t ^ a t t r i öle ensUUokari t u -
ristlnähtävj-ys. Päääln sinne k t i i t c r i -
k l r i , k u n Jaksoin olla k y l l i n Itsepäi-rieri,
yksin, t u l k i n kanssa. " T a n j a"
bn köclikas, r e a l i s t i n en kuvaus t a v a l l i ­sista
rieuvostolhmislstä. siltö riiielen-kiiritbirieri,
että kuvauksen köhtfeena
ovat rakkauden j a a v o l i i t on ongelmat.
D r a a m a n asettelu on neuvostoliitto­laiseksi
yllättävän rohkea —• s i i h en
jopa, esimerkillisenä v i i t a t t i i n c m.
keskustelussa Voksiri teatteiiosastol-l
a i Kesyhän se tietysti ni^lkäläiäessä
horisontissa on, mutta sittenkiri. M l r
kään murheriäytciiriiä s e e l b l e , kome­d
i a l l i n e n airies o n v a r s i r i ninsa^, ' J a
yleisöllä Ja n i l n u l l a b l i ,use'n vJlpIttö-märi
hauäcaa, T i i l k k i n i katsoi aiheel­l
i s e k s i kcarostaä täriulle^^'i^^^
ohjelmaiusta piiofta, velvblllsutiden
täj^tämlstä j i hierikflökohtaisten nä-kö):
trtitferi jaloa syrjäyttämistä, ja
h ^ i - ä n l i o . j M u t t a tämf ; " T a ^ ^ ei
ole-uusi 'näytelmä. «Riivaavaa « i * l n.
että ne kaksi uutta draamaa,. / b t ka
näiri',''ov;i'tfeIri — rijmaariidfamatl»^^^
t e j a ! >i(pleromat oVat tältä v u p & l t a ,
toisen e n s l - l l t a o n Jopa tämäri s y k s y i ­nen.
''.; ." '•' . ' • ,
;ParadoU«ialIsta, että kummatkin
draamat l i i k k u v a t sodari äiheplifels-
£fi, vTatasln perhe', js:ahale'vskhi
ooppera, ori tehty 1lbretolwi meilläkin
tiiririeiri** -öprhatailn rblriaa^^ ' m u ­kaan",
j a se kuvaa pieribiskpbssa neu­vostomaan
taistelua saksalaista riiaa-hariturikcutujaa
Ja mfcSh^ttäJää' vas­t
a a n käydyn Isänmaallisen'sodan a i ­k
a n a . Toinen, N i k l t l n i n romaanin
mukaan tehty näytelmä '^Pohjoiset
r u s k o t " taas l i i k k u u A r k a n g e l i n r i nr
t a m a l l a /valIat|kutnou8vuosloa taiste­lussa
v a l k o i s i a Joukkoja j a angloame-
Albertati öljy
Calgary, A l t a . — Tammik. 2C päi­vään
Päättyneen viikon aikana I l ­moitetaan
A l b e r t a n maakunnan öljy-kaivojen
tuottaneen öljyä kesklmää-r
h l 174,98 tynnyriä vuorokaudessa eli
1,520 tynnyriä vähemmän k u i n edel­l
i s en viikon aikana. Maakunnassa
i l m o i t e t t i i n olleen kalkblaaa 3^727
tuotaatokuanossa ollutta öljykalvoa
e l i 945 enemmän kuin vuosi a l k a i -
semmin. •
392 työtöntä lisää
Toronto. — Toronton alueen r e k i s ­teröityjen
työttömien lukumäärä l i ­sääntyi
t a m m i k . 29 p . päättyneen v i i ­k
o n ail^ana 392 hengellä, ilmenee
työttömyysvakuutuskomlsslon p a i k a l ­l
i s e n toimistoa tiedoteta. M a l n l t t u r ia
päivänä oli työttömlea lukumääl-ä
21,232. joista naisia o l i 5,068.
r i k k a l a l s t a interventloarmeijaa vas­t
a a n . Vllmemmainittua seuratessa
m i e l i k u v i t u k s e n i ärsyyntyi päivän­k
o h t a i s i i n assosiatloiliin, tietysti.
Näytelmä kuuluu Pienen Teatterin
ohjelmistoon Moskovassa, kun taas
" T a r a s l n perhe" s a t t u i kohdalleni O -
dessan suuressa ooppera- j a b a l e t t l -
t€att«-Issa — teatteria sanotaan
muuten Euroopan kauneimmaksi, Ja
sen uskoo mielellään. Eipä s i l t i , kyl­lä
' ;raraBln p e r h e " kuuluu moskova­laiseenkin
ohjelmistoon — sitä paitsi
s a i n sen -vaikutelman, että sitä pide­tään
h y v i n 'huomattavana esityksenä.
' " T a i t e e l l i s e n T e a t t e r i n " esityksistä
valitettavasti onnistuin näkemään
v a i n yhden, " A n n a B l a r e n l n a n " . / S en
maine m d l l ä o n t u t t u , ' J o t e n ei'siitä
sen enempää. Erityisesti s i l t i •huor
mattakbon, että' tämä monikuvael-m
a l n e n romaanidrämatlsolntl v i e t i in
lavastukselLsestl läpi v a h o i n , v a l o ia
Ja p e r i n n i u k o i n r e a l i s t i s i n lavastus^
v i l t t e h i . J a se, että k u u l u s t a teattef
r l s t a h e n k i omalaatuinen t u o k ^ u ^ l i i ei
nostunut, loppuunvlljelty, todella
museonarvolnen aromi.
Teatterielämyksen! kruunasi tlcf
t e n k i n baletti, k l a s s i l l i s en Ja v a n h an
kansantanssin lanssillisesti häikäise­vä
kolmikko " J o u t s e n l a m p i ' , "tPu-n
a i n e n u n i k k o " j a " V a s k i n e n ratsas­t
a j a " . K a i k k i ovat k u u l u j a J a meillä
tunnettuja esityksiä^ Suurimmat
impulsit minulle k u i t e n k i n a n t o i neu*
vostonäjrttelijä, vapautunut j a «yäll-tön,
nyanssh-ikas, väkevä taiteiltja>
J a se ehdoton tunnustus Ja p u u t t u -
maon tuki Jonka neuyp^tpteatteri s aa
yhteiskunnaltaan. Suomalaisena ,työ-j
väcnteattcrin Johtajana- en ' k a i k en
Jälkeen v o i o l l a m u u t a kuin,;bämmä8-;
tynyt, Ja kateellinen. Sapekkuuteen
saakka kateellinen.
Ettglantilfiis-supmalaiM^
Uusi painos Halosen englantilals-suomalaisesta J
O Tämä s a n a k i r j a o n entistä komeampi, sillä se o n p^iiiQttU ]
maUe paperille j a o n s i d o t t u parhaaseen vedenkestäviin kov
k a n s i i n . "
mi'
e siinä o n samaUa entinen käytännöllinen hakemisto. Se o h l a » ! - '
' taan 4x6 tuumaa, sisältäen 461 s i v u a . ^ ' ^
ENGJJVNNINKIELEN OPPIMISEEN ^I M T :^
JA TUNI:EMISEEN MITÄ '
KÄYTÄNNÖLLISIN SANAKIRJA
i
-rrr
IIU
Ä Ä N I L E V Y J E N yiMIS
" T a r k o i n v a l i t t u ohjelmisto Ja paraa t e k n i l l i n e n taao ovat n e to«a«*
aatteet. Jotka määräävät LEUONA-levytyk«et. Jokainen s&wHyBS
j a sovitus s a m o i n k u i n orkesterien kokoonpano t u t k i t a a n täritoia,''ja|
l a u l a j a t sekä instrumenttlsollstlt kuuluvat Suomen tfiraätt''lU!tkfln
valioluokkaan. Äänitys, m a t r l s o l n t l J a l e v y j en puristus ovat J a t i m^
vastl t a r k k a i l u n a l a i s i n a . Tämän t a k i a s o i v a t k i n L E U O N A - l e m^
kaunelmmin Ja k a u l n r i n l n . " ftto-Kb OIT. • ^ * - ?
UUDET LEIJOMA-LEVYT i
OVAT SAAPUNEET |
i
Nyt ilmoitamme Canadan suomalaisille äänilevjr-!
jen ystäville, että liikkeemme on ^aanyt s i l i i r ^'
lähetyksen LEUONA-levyjä,
A-209
T-SOCO
T-504
T-5052
T-508
VaUlnkorvan laula, Vilho Byymtni» kanfcIe«3Mi^ i^^v^
, Beppurin laolor Vilho Byymin Ja kantele täestjv^^^^^^^^
T.5040 Ole kanssasi onnelUoen, vatsat, EÄoVIre'^''*.* ' 4 ^
Vanha kotini, fos-trot» Eero Väre ;
T.5035 Kevättempeä, valssi, Lefjona whttat/tA ' ' !!
Sen laineelle laulan, ixazo, JLd|on» oricesIcH ^ l
Syksyinen Vnl^vainl, Maire Ojanen^ ' 3 A ; '; f
Tango Valentine, ianim/JMalre Ojanen ' ^ \
TlToUlamppoJen alla, •ab$l, Eero' V B » } 1^? • W
Mennyt päivä, tanyo, Eero Väre -/^'^^---^^r-M
Hämärtyvä kanpnnki, slovr-fox, Een» V i r e < ? - ^
Kuutamolla kahden, Blov-fos, Metnt-iytdi * *
AnrinMuraoiniia, valssi, Eero VSre J» Mettt>-^rtW
Sn2y, ptenl ^oeckeritjrittf. fox-trot, M^(r«-4jt6t -. 3
T-502& San lempeesl laotin, valssi, Sinikka- T n i ^ ^ ' ' *
' Pienet tähde» loistaa, sloTv-fox, Sinikka TnnfoH ' !
T-50M fibaveUoa; sioir-fox, Eeiv V3<e * - l
•y, fiU^ kalkee kott, valssi, Eero vare ' ^
' fS»iMi Tanssi kanssani, nunba, Hafn» Ojanen " *
' ' Heippa hei. Amerikkalainen polkka, Maire Ojaoieo *
,Tr50U resslmlstln Jenkka, Eero V i r e ' V.f ?
' Ttjollalset slnlsUmät, valssi, Eeto Tfti« / \
T-501g Keikan perhonen, valssi, bamionlkkSf .Tol«» S b n a l n n «
' ByviMl A r c e n ^ fan<«^ liArnionlkka T f t v ^ J M i n n ^ a *
T-B0i9 Holsiatlian metsälainnien, valssi, B«ro nnittf'' , »
K n n kuolen tangon, tstxo Väre - -i « ~ t
T-509 &adan aorlnkoisella pnotella, Vox-ttat, Eei» VUo \
KantamoilCaAolansolla, valssi, Teppo JBalfcKo^.T- . '
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADÄSSA \
: HINTA $1,25 KPL. -^z»
(Ostajan n u k s e t t a ^ läbetysknlat) " !
, Postitilausten tulee käsittää välUntäU)kohnelev3<4, %
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A : ^ . , mmmmmmmik
Leijona-levyjen vähittäis-ja 'tuMu^
'mä
1