Vapaus, July 7, 1923

              Käytettyjä MrjotiiBkoÄite H?'^ ^
j i:;b^ on oani»tnnat «aamaan muutamia käytettyjä ja eudel-
Vapaoden l"«e o g^i^nrfjoneita. Koneet «rat No- 9 maUU ja
toneet. Niiden hinta «n «omalaiMlla Kr-'
j^jtaan "J^JJJJettona JSÖ.ÖO lätettaiin maksaesia laetyiiulat Sndbu-iy
»t»- , •
Liikemiesten tarpeita*
nvt eHkoi<*akenttioikeHdet Canadan •unrimmaltaliik»:
Lauantaina, heinäkiiim 7 p. >~ Sai July 7,
y*"*t ^Iffliitaa IcajkinlaatBiaa liiMteiMa tanrittavia Sales Book»<%yrinyttää siirtomaapolitiikan. Siinä
£• leellS. l'O»k"A "//IT Bookt. TTSalIIIaaiU0iinii MKrriinoiiaa- IulunnllllaakksBeemmmmee 'bkSäyvttttääiät iiookkaaii» Irimnnofin iniro N nanna oliofomnan'
ja Coonter MeiUi olevat hinnat'ovat bArhaatmitS saatte «*» '^r^^Tsuh^no^^ii'^ ^M"^^ Kyaykaa hintoja. MalUt Iii.
o5;^',a,nhdolla elta ne palautetaan Wti takaisin.
. VAPAUDEN KONTTORI, Sndbury,<^^^
Kurssi
Dollarista.',
L ä h e t y s k u l u t : '
40c lähetyksistä alle $30^0,
50c. lähetyksistä ?30.00— '
^59.99 asti, 75c lähetyksistä
jeojoo—?99.99 ja $1.00 kai­kilta
$100.00 taikka sitä suu­remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-sanoraalähetyksille
on kulut
$3.50.
Torontossa ottaa raJhaväli-tyksiä
vastaan. A. TvJHILL,
967 Broadview Ave.
Laivapiletteja myydään.
Tieduftakaa pilettiasioital
Vapaus
Box 69, Sudbury, Ont.
huolehtimoan etta lapset saadaan
kokoon, jaetaan paikkakunta piirei­hin'
ja jarjettetaän pildin asiamie-
.. het Inlpailoun. Me - puolestamme
poititamme aiiamiehille ne välineet
' jsita he tarvitsevat tiuta tjrossaan.
^ Edelleen .varsinaisten, asiamiesten
ja luokkaTelvolliiuutenia. tuntevain
, itien JB äitien on ohjattava -pilcku-
^ asiamidiiä, että he osaavat kirjoit-
, taa Ulauslappuset, kuitit y.m^ oi­kein.
^ .
LÄHETTÄKÄÄ RAHA TltAUK-SEN
MUKANA.
Pitääksemme kaikki selvillä ja
'"^ aina tilit suorana, ni^n on aivan
välttämätöntä että nuoret asiamiie-
' het lähettävät maksun tilauksien
mukana. Tilaukset voidaan kyllä lä­hettää
Vapauden varsinaisten^ asia­miesten
välityksellä joA niin halu­taan,
mutta n)issään tapauksessa ei
pisteitä tulla merkitsemään ennen
.. kuin raha saapuu' konttoriimme.
ODOTAMME VÄHINTÄIN 150
POIKA- ^JA TYTTÖ.ASIAMIEStÄ
VAPAUDELLE osanottajiksi tähän
kilpailuun, ja toivomme että kun
nämä nuoret kommunismin sanan­saattajat
tulevat ottamaan tilauk­sia,
vanhempi väki osoittaisi ym­märtävänsä
heidän työtänsä ja ti­laisi
lehden.
: Suuri kapitalistinen maa, mikä
tahansa, on imperialistinen maa; ny­kyään.
Sillä «imperialismi tarkot-'
taa», kuten Scott Nearing sanoo,
daajaa käsky- ja hallintovaltaa se^
kä alistumista. Ennen se tarHotti;
poliittista valtaa, nyt se tarkot-taa
taloudellista valtaa. Kummassa­kin
tapauksessa imperialismin omi­naisuudet
ovat;
.<!;• Valloitettuja ••^lueita.
, «2. Alistettuja: kansoja).
•«3.Imperialististia tai hallitsevaa
luokkaa. " '' ' '
«4. 'Alistettujen' kansojerit jt^ = val-j
loitettujennalueidenilfrii^tok) .itämän
hallitsevan luojcan hyväksi.» ' t
Maa, jolla nämä imperialismih
merkit ovat, on imperialistinen. Sei-:
lainen ön nykyafkainen kapitalisti-valtio,
suurvalta.
Yhdysvallat on tällainen maa. Se
'on suuri kapitalistinen maa ja sillä'
ovat kaikki nämä merkit. -
Teok^ssaan American Empire
(Amerikan suurvalta) osoittaa Scott
Nearing, kuinka Anierika on kehit­tynyt
maailmanvalla/ksi, imperialis­tiseksi
mahdiksi.. Tämä erinomainen
teos on nyt. saatettu- Suomalaisen
SoslalistijärjestSn kustanni43lii'k-ki^-
den toimesta suomenkieliseen
asuun.
' ' Tämä mainio, teok, 212 sivua kä­sittävä
kirja, sisältää parhainta lu­kemista';
mitä' on yleensä • olemassa.
Se- on.. todellinen tietokirja, jonka
jo'kainen. ;Sivu sisältää tietQJa kapi-^
talismin taloudellisesta kehitykses­tä,
historiasta, -kansainvälisestä po­litiikani
sanalla sanoen kaikista
niistä asioista; - joista, jokaisen ny-kyaikaisp
ihmisen on ; välttämättä
tiedettävä ymmärtääkseen edes j)ää-piirteissään
ympärillään tapahtuvia
ilmiöitä, kansainvälisiä asi/Jita, jo-eivät
ole..Ke.ovat niille'vastakkai-
Bia. i
Kuinka tämä kehittyminen näple
aatteille vastakkaiseen suuntaan on
tapahtunet, siitä tämä kirja ker-
'too.'- ' •
Kafpitalistisessa maassa ovat ta­loudelliset
voimat niitä, jotka tä­hän'
imperialismin suuntaan ajavat
Ne^. ajavat vastustamattomalla voi­malla.
Kun maa kehittyy /kapitalisti­seksi
teollisuusmaaksi, on sen alet­tava
hankkia markkina-alueita muis­ta
maista kun kotimaiset markkinat
käyvät ahtaiksi pääoman laajentu­neelle
mahdille. Siinä syy, mrkä
kannustin, joka ^ panee-alistamaan
muita» kansallisuuksia suurempain
kapitalistimaiden alaisiksi. Ellei tä­hän
suuntaan mene, käy .kapitalisr
mr mahdottomaksi.
/Sfebraus:* v
YJiteentormäykeet muitten impe-rialisti;
naitten kanssa, sodat, uudet
jaottelemiset, (Versaillesin <rau-iu^)
f uudet, entistä kärjistyneem-mät
ristiriidat ~ ja-taas sodat.
Siinä imperialismin kirottu noita-rengÄs.
^
Yhdysvalloilla ' on Filippiininsä;
Porto Riconsa, Mexico-kysymykseh-sä,
ristiriitansa kaukaisessa Idässä.
Kaikki imperialismitunnus • merkke­jä.
.
. Täraä;i kehityksen vaVrella viime
vuosien-taikana on noussut uusi te­kijä,
imperialismin vihollinen. Se on,
luokkatietoinen /kansainvälinen köy-'
hälistö.. K\]mpi voittaa? Mihin vai­heisiin
johtaa näitten voimien. väli­nen
kamppailu? Näihin kysymyksiin
tuleva vastaus on ihmiskunnan 'kyr
symys. Se on työväenluokan vapau­den
—• se ön ihmisyyden \«ipa\iden
suuri kysymys, k
Hanki .tämä kirjÄ itsellesi. Se ei
totisesti ole mikään kirj^yllyn ko­riste.
Se on luettava Idrja. Se ofi
välttämätön tietokirja,'
>Sitä on saatavana kaikilta asta-miehiltämme
ja lehtiemme kirja­kaupoista.
> .
Kappale on parhaimpia työväen
näytelmiä ja siksipä oliMä. pieni
haalimme ääriään myöten täynnä
yleisöä.
Puolivuosihokous pidettiin' kesä­kuun
as p.,^Hyväksyttiin osaston
ja -alaosastojen tilit tilintarkasta­jain
lausunnon perusteella." Virkai­lijoita'
valittiin, johtokuntaan A.
!Syrjä)aj K. Keskuskomiteaan V.,
^Ukvis!;,'ilmotusasiamieheksi U. Ka­tajan
tilalle John Nikkanen.
^Kan juopot juhlivat. On pidetty
pitkiä moraalisaarnoja siitä, miten
rikollista on järjestyneen työläisen
tai kenen tahansa elämänsä uhrata
tuon kirotun , mökäöljyn kanssa.
Vaan siitä ei\ole ollut apuafJHyvin
•silmäänpistävänä esimerkkinä oli
taas viime kenttäjuhlatkin. Oli to­sin
hyvin liettävää katsella kun jär-jestynejet
• työläiset kulkivat koira-torpasta,)
toiseen OBU:n ja toisilla
W, Partyn juhlamerkit rinnassa ja
sitten illatla haalllle, vaikka ei tah-
'do kävelemään päästä. Missä on to­della
luokkamoraalinne? Sitä var-^
tenko kannatte vallankumouksellis­ten
joukkojärjestöjen merkkiä rin­nassanne,
että voitte koiratorff.ssa
kerskua niillä, eikö se (^lisi rv;;/impi
kun ette sellaiseen tarkotukseen nii­tä
ostaisikaan. On parempi teille,
että lyötte viinapullosta pois .poh­jan
ja sen pohjan kiinnitätte rin­taanne,
silloin kannatte sitä merk­kiä
sympoolina jota edustatte. On
suotta enää sanoa mitään kaunistSf
että heittäkää- ifois tuo renttuilu,
vaan on paikallaan sanoa kurinpito-systeemi
käytäntöön ja lujasti.
vSabmeen lähtivät täältä Soosta
kesäkuun 28 p. Eino Perkiö ja Mrs.
Naimi Walden. Molemmat olivat
.v&nlioja osaston j^en|ä ja samalla
innokkaita oäastotoiminnassa, joten
taas .menetimme kak», vaan toivot­tavasti
eivät he tule, Itauan viihty^
mään siellä. — Ontarion Leijona.
lähteneet Venäjää ylösrakentamaan
ja siinä ei kerkiä hoopoilemaan,;
niinollen hänenkin on ollut parem-,
pi ohjata purtensa takaisin tänne
hoopojen luvattuun maahan. Hänen
omat puheensa todistavat millä asi­alla
hän käväsi polsujen valtakun­nassa
ja pettyi pahasti, niinollen
se olisi suuri ilonhetki teille poli-tiikusten
haukkujille, ehkä paljon
hauskempi illanvietto kuin oli sil­loin
kun juhlittiin sinne aikovien
muistoksi ja saisihan tilaisuuden
nekin, jotka ^eivät periaatteellisista
syistä voineet saapua siihen tilai­suuteen.
Siinä tulikin ilmi totuus
kaikessa alastomuudessaan. Heilu­vat
esineet eivät milloinkaan i tafr-do
seistä paikoillaan. No niin, ehkä
olen' tässä loukannut vastustajien!
omaatuntoa, : mutta ^ olen. antanut
heille hyviä neuvojakin^ millä voi­vat-
haavansa parantaa. Siis toivon
teille tositoverit vastedes samaa in­nostusta
ja toimintatarmoa. Sillä
saavutetaan työläisten- hyvinvointi,
eikä millään teeskentelyllä, sillä hy­viäkin
sympooleja voi käyttää vää­riin
tarkotuksiin.—- J. L.
Eri paihkakuiiilt
fin
riebonida
kapäiväistä Elämäänsä, jonka 1'at:
taissa hänenkin '"elämänsä kulku' kiit^'
kee. Ennenkaifck^ työläinen, lupk-ikatietoin^
ja luoMatietöisua^n'
pyrkivä, tarvitsee tämän kirjani fee
on jokapäiväinen tietokirja, niin
välttämätön kuin ;jokapäiväinea lei­pä.
Ja' professori Scott Nearingiri
riimi 'on takeena ^ kirjan, sisällöri
täysipainoisuudesta'. Prof. Scott
Nearing on tunnettu amerikalilinen
yhteiskuntataloudellisten asoain taur
tija ja tutkija. Hänen tieteelliaea
lahjomattomuutensa totuuden pu­hujana
^e on ollut syynä siihen, et­tä
hänet on^potkittu pois yliopis­tojen
opettajatuoleilta; joissa hän
lahjakkaisuutensa ja kykepeväisyy-tensä
perusteella olisi muuten voi*-
nut pitää kiistämättä ensimäisten
joukossa tilansa. Pääomanherrat,
impenalistinen mahti ^ivät 'häntii
sietäneet. Niinpä onkin hän sittem­min
työnsä tulokset siirtänyt ame-rlkäläisen'
fyaväÖriliikÖeeif'' tietojen
syventämiseksi. ' '
Scott iNearirigin' kirja Amerikar
suurvallat selostaa, kuinka kaikki
nämä edelläluetellut imperialistisen
vallan ominaisuudet ja merkit ovat
'väjiitellen , Amerikassa kehittyneet,
'kuinka Yhdysvalloista on tullut im­perialistinen
maa.
Mutta eivätkö nuo ominaisuudet,
nuo pyrkimykset,* jotka imperialis­tisen
vallan tunn^merkkejä ovat,
ole'suoranaisessa ristiriidassa niiden
aatteiden kanssa, joita Amerikan Jt-senäisyyysgulistus
sisältää?
Ovat luonnollisesti.
Itsenäisyys(ju]istuksessa sanotaan
«ttä \
«kaikki ihmiset" ovat luodut yh-denarvoisiksi;
että heille on luoja
lahjottanut vissejä riistämättömiä
oikeuksia* että näiden joukossa ovat
oikeudet elämään, vapauteen j f on­nen
etsintään. Että näiden oikeuk­sien
takaamlsäksi on-.hallituksia pe-rui?
t€ttu ihitaisten keskuuteen, jotka,
hallitukset saavat v oikeudenmukai­set
valtuutensa hallitsevien suostu­muksesta,
- r Milloin tahansa joku
ftaHitusmnoto muuttuu näitä tar-
^o^jtksia hävittäväksi, on kansalla
oikeus muuttaa tai poistaa se ja
perustaa nnsi hallitus - asettamalla
sen sellaisille perusteille ja periaat­teille'
ja jäijestäen sen. valtuudet
sellaiseen muotoon, j6tka sen mie­lestä
näyttävät takavaan sen tur­vallisuuden
ja onnen.>
Siinä ^din niiUe aatteilfe, joitten
innoittamina_J^J.JtsisavaIta .'perus­tettiin.
r> ^ ;
Huttä Smperi^ismin aatteita ne'
KIRJALLISUUS JA
TAIDE
Amerikan suurvallat
UUSI TÄRKEÄ KIRJA ILMES- *
, TYNYT.
Nykyaikaisessa julkisessa sanas­sa,
sanomalehdissä, kirjallisuudessa
ja yleisissä puheissa toistuu alin-omaan
sana imperialismi.
Mitä merkjtsee impärialismi?
Imperium, valta, maailmanvalta,
pn tavallisessa kielettkäytössä ja
koulukirjoissa tarkotetttf^ merkitse­mään
, valtaa, joka on yhteyäessä
iraperaattorin,, ikeisarin kanssa;^ Sel­laisia
olivatkin vanhan ajan maa­ilmanvallat.
Nykyään ei se enää merkitse sitä.
Se merkitsee , yksinkertaisesti /maa-
')man valtaa ja siihen pyrkimistä
kapitalistisen riiston ja politiikan
aikana. Se merkitsee kapitalistisen
kehityksen määrättyä as^ta, astet­ta,
jossa nykyään kapitalismi on.
Se on kapitalismi, kapitalistisen
riiston ^ mahti, joka nykypäivien
maailmanvaltoja kannustaa laajen­tamaan
alueitaan kaappaamaan siir­tomaita,
markKna-Iueita. Sillä on
erikoisuutensa, joissa se eroaa van-ajan
maailmanvalloista.
MoROTkinen, jaöitetuHa mbnarki-
«|ia hallitukseUa' vamstetttt' maa
taikka sitte porvarillinen tasaval­ta,
kaikki ne.o^at yhtä .hyvin im-
Penalistieia. Sillä « o l e nutaän
eroa. K
y/, ?;. s. Osaston' työkokonlcsessa
v.k.-. 30 p. -päätettäin seuraavista asi­oista:
'
Virkailijoiksi /valttiin seuraavat:
Näyttamökomiteaan P, Nairmi, "H.
Kulmala ja Mrs. Syrjälä, huvitoimi-kuntaan
Mrs. Pieriiö. i - .
Uusia jäfeeniä yhtyi osastoon-Uu­no
Kaiho, Itens Alein, William Ha­lonen,
Arvi I:«aine, Lauri Jokinen,,
Preed Nurmi, ; ^ o Kaappinen, Vier
ftd- Nyknen, Manu Mäti ja muutr
tokortilla Fort' Williamin osastosta
Matti' .Tiilikfka.' - Jääenhalremuakorttiä
oli'seurfliaville, jotka Jäivät .seuraa­vaan
kokoiokseen l^yväk^ttäväksi:
Rfiuha Kauppinen, Lempi' ^ISöttö-nen,
KaUev^^anen,' Jtonri ÄTikala,
Isak Löytönen, Jojm liäitinen, Art­turi
LeKti, Aino ja ~Oskar Heino,
Väinö Lehti ja Einari NieminEU.
Lehtiasiamiesten lapiulti,-' W.
Lehti tehnyt liikettä ?27.t)0 edestä
kesäkuun ajalla.
Tatldjakomitean raportti.' Kesä­kuun,
26 p. oli seuraavat Suomesta
tulleet tutkittavana: Lauri Arkköla,'
Isokyrö, Vaasan y'lääiil El -ollut .mi­tään'
todistusta Suom'esta, ollut 18
—14 V. ikäinen luokkasodan Taivor
tessa.^ Kalle Visanen, Kiikoinen,
Jääranlcylä, oli' todist^is Hämeenlin^
nan vankileiriltä, johon oli joutu-
Viiminn uutisia
MietteilS W«bkters Corneristä läh­teissä.
Osai^tb4öiminta on tällä pwk-
.kekunaalSa melkein ripeintä B. C:sä
sen pieneen suomalajseen väestöön
nähden, <eikä ihmekään, onhan siel­lä
vanilja mran uurtajia, jotka
ovat Itolmottakyi^imentä vuotta ta
kaperin : olleet Sointulaa perusta-nut-
zsentähden^iettä^öli tiusteHut pu­naisten
riveissä;. Arttlori; Lehti, Kii­koinen,
Jääränkylä,.^Ji' samoin irah-kileiritodistus
Toljiilän vanldleiriltä,
jonne oli viety samap syyn tähden
kuin edellinenkin. Näille yllämaini­tuille
henkilöille öntoi kokous väli­aikaisen
toveriliiotonr siksi kun saa­daan
varmat todistukset Suomesta.
Joonas Rätiba,. Kalajoki, Kärkisky-lä.
Hänellä: ei ollut mitään todis­tusta
Suomesta. (Kokous antoi hä­nelle
sen oikeuden mikä on yleensä
ei-osaston jäsenillä, että voi.;, käydä
iltamissa ja akitatsioonitilaisutiksis^
sa niin kauan kuin saadaaii'- iodis-tukset.
•
Luettiin järjestön sihteeriltä tul­lut
. kirjelmä;, koskien^ , naisjaoston
perustamista. Asiaa harkittua siirsi
kokous kirjelmän akitatsioonikomi-tealle,
jonka huoleksi jäi kehittää
naisjaoston toimintaa.
Menneistä iltamista. Kesäkuun 23
p.: pidettiin iltamat Keski-Ontarion
piirin konventsioonirahaston kartu|^
tamisekfi. Puhdas tulo oli iltamista
$22.10, joka lähetettiin 'piirisihtee­rille.
Kansainväliset kenttäjnUat pidet­tiin
t ^ 2 p:nä. Juhlat onnistuivat
kaikesta huolimatta kohtalaisen hy­vin
kun ottaa huomioon sen, että
samana päivänä.oli vaikka' minkä'
laista hulinaa ja humpuukia, joka
vielä^aa^ ikävä ^kylläkin, suuret jou­kot
- mukaansa narr'attu^. Päivän
ohjelmasta voi mainita tov. A* Rau­tamäen
kaksi /terävää puhetta, toi­nen
englannin- ja toinen suomen­kielellä.
Ulan ohjelma alettiin taas
to;. A: Hautamäen puheella osaston
haalilla/ sitten estettiin näytöskap­pale
Jiizoeltä «Ekin kamppailussa».
massa ja sidltä epäonnistuneina vie­lä
kerran yrittivät perustaa uuden
paremman ;ryhmätoiminnan Webs-ters
CorneriiniijoRa myöskin epä.
onnistui ja siitä ovat suomalaiset
väitelleet ipuoleen ja toiseen^ mitkä
syyt olivat tekijänä hiiden epäon­nistumiseeni
Siitä ei kannata enää
höpistä, ;mutta, vaikka niin kävikin,
että molemmat, yritykset keikahti­vat,
niin siteenkin heihin jäi hei­jastus
'niiden hyyistä puolista ja nä­mä
henkilöt eivät ole pettymyksistä
huolimatta lannistuneet, vaan ovat
tänäpäivänä tarmokkaampia, toverei­ta
.työskentelemään siihen suuntaan
mihin /^allan^moushenkiset työläi-r
set -tänäpäivänä^ tähtäävät.^ Se on
että hävittää tämä mätä järjestel­emä
ja luoda .tilalle uusi missä: on
mahdollisuus kommunistisia ihan-ttelta
,:tateuttaa. Mutta täälläkin,
i;^iinkuin joka paikassa muuallakin,
on '.ilmennyt kaikenlaisia edesvas­tuuttomia
olioita jotka kajkkensa
koettavat kainoija valitsematta'aset^
.taa vaikeuksia tositoiminnan tielle.
On melkein , suotta sellaisista i kel­juista
ja niiden sympatiseeraajista
mainita, mutta olkoon sivumennen
m&inittu, että siitä pakeista tuodus­ta
vvallsnkumouksesta taitaa tulla
tälläkin mantereella paha vastus,
niin kävi ainakin Venäjällä* vasta-r
vallatikumouksellisille, paksissa sitä
piti viedä Venäjällekin ja taisivat:
lopputingassa viedä jo t ^ y r e i s sä
ja milloin misisäkin. Älkää uskoko;
jiojat, että päivälehden sapassa tul­laan'
painamaan koskaan tosivallan-kumouksellista
puoluelehteä, nyt-
Hän saatikka sitten «jos ajat kär­jistyvät
siihen mitä ne olivat Ve­näjällä
viimeisinä vuosina ennen
vallankumousta, irai luuletteko että
jostain toisesta magpallosta tulee
tänne .joukko, joka johtaa tämän
maan järjestymättömät työläiset
muutamassa tuntiissa 'oikealle ^tiel­le.
Ei pojat, niitä on alettava mei­dän'
omassa keskuudessa kasvattaa
ja järjestää jos toivonrtne tuloksia.
Vielä pieni huomautus teille sai-vartelijat,
rilloin minun siellä olles­sani
te kovin tahdoitte saada Kivi-
Jnkkaa sinne puhumaan, mutta
syystä tai toisesta ei hän kuulem­ma
ole siellä käynyt. Minä y^hdo-tan,'
ett^ saatte paljon paremman
puhujan täältä Vanconverista,: joka
osaa haukkua polsnja omien kuu
lemisiensa ja näkemisiensä perus­teella.
Minä olen häntä täällä
kuunnellut useamnian viikon hänen
nimensä on Saastamoinen, hyvin
tuttu' Industrialistin luldjoille.' Hän
omien puheittensa mujpan on>booM
poillut Venäjän inaan. halki, miitta;
ei ole kerinnyt tekemään ainoatSj^.
kaan työpäivää koko reisulla^j'*^!
niinollen joutunut j)3hoihin väle}*
hin polsujen kanera. Nähkääs pol-sut
eivät tykkää sellaisista, jotka, ei­vät
halua tehdä töitä. Nehän ovat
BE^VER LAKE, ONT.
NVt neon o)'leet ja menneet, ni­mittäin
K; '©.'^'piirijuhlat, jotka
täällä pid€ttihi'i{einäk. 1 päivä, joi­den
kulusta tässä pitäisi vähän se­lostaa.
Ensiksi ylätuvan ukko suosi
juhliamme mitä parhaimmalla, seU
keällä, vähän tuulisella säällä, joka
haihdutti enimmän kuumuuden päi­vällä.
Jo kello 10 ajoissa alkoi juh­livaa
yleisöä virrata juhlapaikalle,
niitä tuli hevosilla, autoilla ja kä­velemällä
yhtä mittaisena ihmisvir­tana.
Pian alkoikin' haalin pihamaa
täyttyä juhlayleisöstä. Jokainen
paikkakunta lähiseudulta oli edus-tettvma,
nim, Sudbury, Creighton
Mine, «Copper eiiff, Worthington,
Mond ja olipa aina Levackista asti.
Sn^in päivällä suoritettiin ohjelma
Sceniallä, tilaisuutta varten kokoon
Jcyliätyllä näyttämöllä. Päiväohjel-:
masta mainittakoon juhlaruno, to­veritar
Virralta, juhlapuhe tov. On­ni
Saarelta, puhe tov. Virralta" sekä
aina väliiti' Sudburyn soittokunna;!
soittokappaleita. Illalla esitettiin'
samalta .ulkohäyttämöltä'näytöskap­pale
cVeljesvihaa». Kappaleen sisäl­löstä
on viimeaikoina ollut sanoma­lehdissä
selostuksia, joten en läh­de
.j sitä ..pitemmälle. selostamaan
ene/n^ää kuin esitystäkään, sillä
Santtu sanoi, että oma kehu haisee.
Päiväohjelman loputtaa tor. Virta
otti hattunsa ja kiersi lietkeu; ai­kaa
väkijoukossa j ^ toi sieltä $41.-
65, sanoi että niillä ostetaan osak­keita
Liberty Hall yhtiöön ja jot­ka
osakkeet kontrplleeraa K . ' O .
piiritoinäkunta. : Yleistulot juhlista
ovat • lähelle $600.00, Tlliraportti
lähetetään piiriin bunluvSle osastoil­le
piiritoimikunnan pöytäkirjäin yh­teydessä,
— Kirjeenvaihtaja,
, O —
QUIBELL, ONT.
Täällä oli oikeen roimat juhan-nuskefkkerit
aivan vanhanmaan ta^
paan. -Poltettiin kokko ja siinä lau­lettiin
j a annettiin kaikenlaista oh­jelmaa.
Misikset oli pitäneet* hyvän
huolen leivoksista, johon nuoret
vanhatpojat toivat kahvit. Täällä
tekee kuivuus^ suurta haittaa ja tuli­palot
alkavat olla vaarallisia, ei
vielä kuitenkaan ole suuria vahin­goita
sattunut. Otto Asikaisen per­he
oli muuttohommassa, vaan tuuli
kääntyi ja vaara oli ohi. Nyt on jo
sadellut.- Pakkasesta en viitsi puhua
sekun on joka päiväinen vieras.
Muut kasvit ei täällä kestä kuin
petäjä ja kuusi. Koivuistakin jp leh­det
kylmenee. Heinänteko pitäisi
alkaa, vaan ei ole vielä mistä teh­dä.
Ei ole päässyt vielä kaurakaan
oraalle. Perunat ovat jo taimella
ja pakkanen on ne sensuroinut kel­vollisiksi.
, Mustikkaharvestia täällä
jo odotellaan, kuka hänessä taas
lehmänlihat tekee. Yksi tovereista
aikoo muuttaa ,pois, ikävä kyllä
kun ei ole liikaa näinkään, mutta
toivotan onnea. Puhuja olisi terve-tuUtit,
vaan tulosta pitäisi laittaa
tieto kahta viikkoa ennen huonon
postinkulun takia. Puhuja saa tul­la
milloin hänellä sopii kun meille
ijmottaa. —- Kokouksen valitsema.
mä,, tämä yhteiilkuntsiJäTJestdmä^
on osoittanut, etta^^työhön kykenee
nqprempikin, kun, siihen on pakko.
Elämisen tähden ^akko. Ja urheina
he kantavat tuota^ orjan pukuansa.
Nuoret tytöt aötelevat kalpein
poskin ja väsynein 'ilmein. ^ Sama
yksitoikkoinen, valoton raataminen
on aina. Toiset sentään kulkevat
katse kirkkaana ja varmaob. Vielä
jaksaa mieli nousta toivomaan jos­kus
parempaakin. Muutakin kuin
vain työtä. Työläistyttökin on he­rännyt
tietoisuuteen paremmasta
elämästä, kuin tämä orjan elämä.
Miehet astuvat kumaraisina, jp
parhaassa ijässä. Olemassaolon raS'^
kas taakka on painanut selän ku­maraan.
Mutta heillä on kateeesaan
rautaista lujuUtta ja peloittavaa uh­maa.
Taistelu elämisestä on karais­sut
heitä. He ovat saaneet maista^
tämän yhteiBkuntajärjestelmSn heil­le
.suoman 'katkeran -kalkin pohjaan.
Ja se on luonut heihin tuon uhman.
Vihan noita tunnottomia riistäjiä
kohtaan, jotka imevät heidän par­haat
voimansa. Riistävät ^ heidän
työnsä tulokset. '
Tuolla kulkee työläisäiti pienten
lasten kanssa. Hänkin ön -matkalla
työhön. Kiireisenä kulkee hän kan­taen
pientä lastansa sylissään. Toi-nen^
vähän^isompi, juoksee, vleres-»
sä, pitäen kiinni äidin kädestä. He
ovat matkalla tlastenseimeen». Sin­ne
vieraiden ihmisten /hoivaan saa
ty^öläisäiti jättää .pienet lapsenpa.
VieraE^. hoito on useinkin tylyä ja
IcovaaJ kesiken untansa on -lastert
täytynyt nousta ja lähteä äidin
mukaan. Ja; nyt läidin lähdettyä he
jäävät itkemään kunnes nukahtavat
siihen. Ja äiti. Hän rientää entistä
kilreisemmin kohti työpaikkaansa.
Sydän itkee rinnassaan, kun täy­tyy
jättää lapsensa vaillo hoitoa ja
kasvatust.a Mutta elämisen tähden
on hänen pakko ansaita. Saadakseen
leipää lapsillensa. Aamulla saa hän
nousta jo varhain.. Tehdä monet
työt jo ennen lähtöänsä. Työssä hiin
sitten raataa ja tekee yli Voimien'
sa, sydämessään suru ja huoli>lap'
sistansa. Illalla p^laa 1iän kotiin vä
syneenä Ja raukeana,' mutta työtä
on loppumattomiin.,;Kauanko jak­saa
työläisäiti n^n raataa?
Kello on- jättänyt'seitsemän. Ka-cjfut
ovai;'hiljaisia.' Työn^ orjat oivat
alkaneet 'päivän''raatamisen. .
Huutaman tonnin kuluttua ajaa
auto telhtaalle tuoden jonkun teh
taan >herroi8ta konttoriinsa... Toi<
nen auto taas vie tehtailijoiden hy
vin voivat lapset kouluun. Monet
palvelijat tekevät rouvan edestä
työn. Elämä vain hymyilee heille..'.
Mutta näin ei ole aina. Kerran
yielä .iierää työn suuri orjajoukko
suureen, jaloon tietoisuuteen orjan
asemastaan. Kerran vielä ee katkoo
kahleensa. Son vu^pia kestäneet kär­simyksen
ja tuskan tunteet nouse­vat
yli sen voimien. Ja ne nostat-tarvat
orjiin pyhän vihan —• luok^
kflvähan — voiman, joka tuhoo riis­täjänsä
ja heidän ^ luokkajärjestel-mänsä
ja luo tilalle uuden maail­man,
työn valtaan perustuvan ih­miskunnan
uuden ajan aamun.
Meiltä kaikenlalsiaj ajiomä-laism
ym. gramofoojBi|evyjS, pte.
noja, phonoinrafeja e$kä muits
soittovälineitä.
Expertti pianon virittäjä sekä
korjaaja.
Postitilauksia yoi lähettää Uö-menkielellS.
ROUSSEAU & VAILLANCOURT
^ BROS.
Music Store,
77 E, Elm. Sttdbury, Ont.
Lähellä postikonttoria.
L " '
Johtava baornja-äjo komppania;
Phone 269 Lome Street
SUDBURY, ONT.
Auto Troki ja pHMnmatkan munt
toajoa. ~ Huonokalo varasto­huone
ja puunmyyn^I paikka.
Auki, ySII$ Ja p&iv&US
SELKÄRANGAN
. ASETTAJA
Dra. NEWBURN & MILLER
KIROPRAKTORl SPESIALISTI
Phori<188i
104 Stafford Blk^ Sudbury, Ont
Dr. A. J. HAYES
Selkärankalääkäri
Ui Lans St. / , Cobfiit» Ont.
TlMMlNSiN
tarjoaa ruokaa päiyit-
^iri ja aterioittain.'
suositellaan
TIMMINSIIN POIKATALO ^
63 Paiiom St. Box 620.
Tiiamina OBtatic.^
Saksan maatyöläisten
union saavutuksia
Aamuinen kuva
Kirj. Eikku-sisko.'
Ennen seitsemää aamulla vallit­see
kaupungin eräillä syrjäkaduilla
vilkas liike. Toiset menevät keski­kaupungille
päin, toiset taas sivu-
'Saapungille, aina kaupungin ulko-puolellelkin.
Kaikilla näyttää olevan
pama päämäärä ja sama kiire. Jo­kainen
koettaa ehtiä kello seitse-m
^ i työpaikkaansa. Työläiset ovat
Sll&in matkalla alkamaan .taas päi­vän
raatamisen noissa tehtaan um­mehtuneissa
ja epätemreellisissa ko-ibieroissa.
Reippaina kulkevat nuoret pojat
hiokinen työpuku yllä. Tuntuu kuin
tuo puku olisi sopimaton moifelle
rielä läpeen ruumiille. Mutta elä-
Saksan maatyöläisten unio on
Saksan suurimpia ammattiunioita^
siinä ollen 600,000 jäsentä. Tämii
jättiläismäinen kasvaminen on ta­pahtunut
vuoden 1918 vallankumo­uksen
jälkeen/
Keiearillisdn hallituksen aikana
olivat Ikaikki nais- ja miestyöläiset,
jotka työ%ntelivät suurilla maati­loilla
n*s. «Gesinderordungien» alai­sina.
Nämä <Ge8inderordungen|.
säännökset eivät olleet luonteeltaan
yleisiä, vaan ne olivat voimassa
joissakin määrätyissä maakunnissa.
Nämä lait olivat sangen vanhen­tuneet
sillä osa niistä oli laadit­tu
jo yhdeksännentoista vuosisadan
alkupuolella. Nämä lait antoivat
työnostajille niin suuren vallan,' et­tä
työläisten oli mahdotonta saa­da^
lievitystä kovaan asemaansa,
i l e maanomistajat, jotka eivät
säännöllisesti olleet näiden suur­maanomistajien
palveluksessa olivat
yhtä huonossa asemassa siksi, että
pieninkin kapinallisuus heidän ta»
holtaan rangaistiin heidän .asetta­misellaan
mustall& listalle ymypäris-tön
kaikkien maanviljelijäin kes­kuudessa.
Sitten tuli vallanlkumous. Keski­aikaiset
Gesindeordungit julistettiin
mitättömiksi ja nyt maatyöläisten^
järjestdll^ on- täysi vapaus. Se on­kin
nopeasti käyttänyt tilannetta
hyväkseen. Saksan Työväenliiton
äskeisessä kolmivuotiskongressissa
Leipzigissä rtiiodostivat maatyöläi­set
mitä voimakkaimman blokin»
Miten vilkasta sen toiminta on,
osottaa- se, että se johti 35,756 Jä­senen^
palkkataistelua ilman lak­koa/
Näiden neuvotteluiden avulla
sai se työtuntien vähennystä 160,-
000 jäsenelle, viikottaisen 2;202
mflrkan/vpalkankorötuksen her&eä
kohden 1,3.79,440 mieheHe .ia «rii-kottaisen
140 markan palkankoro-tukeen
benlceä kohden IfiUfilp
naiselle. '
Jos teitä vaivaa huono ruuan<»ta<r
tus, kipu rinan alla, unettomuus, opKi*^
tasaisesta vatsasta, veren nousu päS^J
hän sekä siitä johtuva pääntcipu, joi*
nakin päivinä erinomainen niokial^alQ
toisina ei alenkaan, kouristiikvia Ja f
väsymystä Jälkeen sySnnin, ifiarästfi*
minen sekä siitä Johtuva ituutnan vo*
den nousu sunhun Ja Iturkkuuni nila
ovat ha lapamadon oiroita.
Meidän lapamato lääkkeemraeoQ
valmistettu' eteväksi tunnetun Hei'
slnkilaisen Sairashuoneen ISäkäria
resehtin Jälkeen; sekä varmasti tuot^
taa tarkoitukfloenoa vastaavia' tulok»
sia,
Hinta, 6 dollaria 40 senttiä. Postiv-vapaasti.
^ , , .
KALEVA^APTEEKKI
K. G. K. NBIAN.
168 So. Alffoma S^. Port Arkliar,
Oat. ——
A FOUENIER,
LIMITED
HENKI, PALO, TAPATURMA J A
AKKUNALASI
VAKUUTUKSIA
SALKIE-GILL BLOCK. SUDBURY.
Lainoja hankitaan nopeasti Ja ai*
baisUla hinnoilta.
7# \ /
Konttori i)uhelin 190
Asunto puhelin 1139
HAMMASLÄÄKÄRIT
T:rit Frank & Wood
Seuraajat T:ri E.^ A. HillUIe.
69 Durham St.
K on t t o r i- Nova Scotia Pankin
yläkerrassa.
X-Ray ja Kaasu.
Hammasten koigaus Ja uusien lait-
.to erikoisala.
Lahti Kassun sauna on
auki joka lauantai klo
l;stä — 12:ta yöllä. "
S B a . B C FRASER
HAMMÄSLÄmRI
Johosoa Biock
<Ceelmuien rautakaoppaa vastfti y
päStS) .
fkmo im»
i
w