Vapaus, August 27, 1955

              mm
Mm
PASSASI tamajLJk
mppaixien, jojta on Jltäasä akr-i
?Ja BahayhtiöjJle, oli m e n e t it
urmaisestj hevosensa, g
ppaisen taJoudeiliset olot oSS
•t. a m o i yhtiö hänelle uuden ^
i, mutta korkean ikänsä jajojli
i i s ; n työtahtiasa takia kato
ukon selviytyvän vanhemfflan;;
o m l l a . Tapasi sitten muuan tm.
Kemppaisen tukkitiellä ja sajcc
K a s , Kemppainen on näeana
ut uuden hevosen. ^ ^
yhtiön se -paremminkin 00,04.
Kemppainen.
K u i n k a vanha se on? kysyi töi
hieman uteliaana. ^ -
E n - o i k e i n tiedä, sanoi Kampja},
mutta kyllä sita minusta jo teit^
kannattaa.
ON UHJA
ALLE
i k u s a l i . juhlasah ja 12 luento, j
i k i l l a puolalaisilla on tllaisiia I
ä kauniissa dramaattisessa teaW
ia, jonka näyttämön paBäli'f
l a n pian kuulla kuulun puoaai-n
i n o i l i j an ja naytelmäkirjailiju
slaw Vyspiansky sanat. Palatsiii I
irattu- k a k s i elokuvasalia. Muäirl
estävät saavat • kuulla • parhaita f
xerlen esityksiä kauniissa koa-salissa.
Lisaksi paäkaupunHiai. |
on tasta rakennukesta vanttä 1
;aleja ja-hyvin varustettu kirja!.
mmenen salia on annettu telnii.
museolle, joka tulee tekemään
»lie tunnetuksi Puolan teoLisKi-iaavutuksia
j a tekniikan uusin-j
:eksintojä.
TÄTII WiUiain Rönsän muistolle
karit laldcoon
'allassa
iii. Itävalta. — ItävaUan lääU. I
hdistys aikoo kuukauden lopssa |
l a kahden paivan lakon, vailj.
?ksl sairasvakuutuslakiehdotsk-1
>hdostk.
o n alkamisaika julistetaan rasti
hetkellä, ettei viranomaiset ebdi
i mihinkään vastatoimenpitä-1
Töitten keskeyttämisestä iwM
lääkärit tulevat kasittelemääsl
tomuustapaukset sekä kiiitilli-|
iraustapaukset.
ääkärit ovat sita mieltä, ettätid 1
vakuutuslaki ei anna potilaaDe
t t a valita mieluisensa lääkän
at myös tyytymättömiä paM»-,
l y k s l i i i ja ehtoon, että lääöil
saa ottaa vastaan saiiasvakm-j
i i l a i t a.
iehdotus joutuu parlamentmli-|
,väksi syyskuun alussa.
rostunut sonni
joi hoitajansa
i l n k i . - — Sunnuntaina, elok. 3 j
ipahtui L o h j a n kunnan Vohlcfr.j
yläsqä Yrjö Sillmanin omista-m
a a t i l a l l a tapaturma. raiTOsta-1
sonnin ruhjoessa^^hoitajansa.
jakko Paavo Lahtinen oli ma-ottamaan
tUan sonnia kun som
äsi Lahtisen kimppuun, nflijoo j
>ahoih. Lahtinen alkoi huutu
jonka -kuulivat puolen km pääs­set
naapurit. Lahtinen on mel-j
kossa tilassa sairaalassa, nutii ]
i v a a r a a ei ole.
hän on valitettavasti niin usea 1
* * *
t a vaikka Kiviperän Petta M
,uu n y t yhdeksän pitkän yuodo
ä "puritanismin" vastustajatt
vsin siemauksin elämästä ml
n - puolustajaksi, niin sem»^
hengenvedssä, eli saman ^
lopussa, hän esittää kauhist*
i seikkana sen. kun sosiaLs^
s t o l i i t oa johtavat valtioffli^,
.ivat länsimaiden valöoJB
JUle juhlat missä nautitöj
•1 siemauksin" kauniista Ic^
hyvistä ruoista ja juotavaa
bn uutistiedoissa kerrottu,
ä on Kiviperän Pekan mo»!-
jul-aava sekasotku: Hänen c*,!
1 saavat porvarit ja ii<Aä^''Z,\
hensä porsastella nim PW«
l a l u a v a t - s i l l a sitä vastaaaS
,paa Sanassa ollut sanaato^
auta armias jos s o s i a^
valtiomiehet järjestävät j u l ^
uksia, missä juhlitaan
1" mukaisesti. Se on v^l
paholaisesta! _ f
olisiko tämä intoilu n e u ^
^ vastaan • t . ) s i a s i a ^ ^ P j^
telua "kylmän sodanv.^^^
a j a siitä kun u^siensoUfflJ
haämöitUä poliittisena ^ \
annalla uusi « i k a ' ^ » " ^ ' ' ^|
n rinnakkaisolon alkato«B
illisuus? <,tj(aaw|
Vapaa Sana haluaa i^^^A
,a tästa asiasta, niin me^
JliseitikaanolemltaaDa»^
Ainoa mitä toivomme^
ysyttäisiin tosiasioisj^ ^
j a syytettäisiin ^
_ kunhan pannaan « ^ 1
een vakuudeksi mustaa Ta-*" I
Ita kohdaltamme toivoifig
: l n , että ^opeU^^^isunJ^l
Tiyds meidän l^esk-nida*^
jttaisiineUimäan keinoni
.itäisiin yhdistää v o u n^
Sten nuanmlestemoe 1 I
yväksl. - Känsäkoura.
aver Laken nimellä mainitaan.
' Vjimeiiäi saatettua ikuiseen lepoon
\'iiliam Rönkä, j o k a o l i ensimmäisiä
yiämme asukkaita. Hän • osti v.
17 P. Alertasen aloittaman Home-ad
farmin, jossa o l i v a i n kesken
jen asuinrakennus. Helppoa ei
vUden m a i l i n tiettömän t a i p a -
eii takana ryhtyä rakentamaan suo-perheelle
seka kotieläimille, sillä
rjaa oli hankittava aluksi 5ekä
annljelyskoneita myös. Metsästä
vattava pelto sekä s a m a l l a h a n
[jttava toimeentuloa' varten rahaa
huualtä, jä vaikea oli saada työvoi-kaansa
kaupaksi mistään hinnasta,
yleinen teollisuuden lamakausi
gllitsi sina aikana. ;
i silloiii ei haUltus maksanut lapsir
[;T]stusta. vaan ne täytyi ^huolehtia
liteh itse voi. Lähettää kouluun.
Idiiluiässä olevat, kolmen m a i l i n tlet-äUe
taipaleelle oh s i t t en p j r y t ai
anen. Se o l i l a p s i l l e tulevan elä-varalle
kovaa karkaisua.
[ Silloin ei myöskään, t u n n e t t u vanr
uuden eläkettä, se lienee, o l l u t a l k u -
kijä monelle, joka katsoi .kauemr
tas tulevaisuuteen; j a k e r r a n saapu^
vanhuuten, etsien vanhuuden
aä luontoäidin helmasta,
[sillä sen aikainen katsanto o l i , että
un teollisuus lakkaa tarvitsemasta
töntekijää, on edessä vain . k a k s i
lihtoehtoa jotka h y v i n ymmärräm-
|e. •••• ; • :•
I Siiloin el saanut h a l l i t u k s e n avus-sta
metsien pelloksi raivaamisesta,
I uudismaan kynnöstä e i k a l v o n teos-
Jos et. löydä vettä Itsellesi ja
arjallesi niin kuolkoot janoon. . Jos
lytyi hevosen kanssa jonnekin; l a h -
k niin oh v a in yksi ainoa keino;
kivaa tie itse, ei h a l l i t u s maksanut
Bes "puoli ja p u o l i " t i en teosta.
[Näin oh siUom täällä j a j o k a p a l -
missa suomalais-asutus näissä
fcsii-Ontarion seuduissa s y n t y i . : Se
Isyi rohkeutta j a tarmoa. Samoi-
In aikoihin lie syntynyt suomalal-
I n uudisasutus k a u t t a C a n a d a n .
Ss oli vuoden 1914 teollisuuslamaan-
; joka ajoi eteenpäin pyrkivän i h -
«n etsimään turvaa luonnon r i k -
jiista ja ehtymättömistä antimista.
1 unohda koskaan edesmenneen J .
kilisen sanoja, kun hän taivalsi
forthmgtonista kotiinsa, tänne B e a -
Lakelle, .iso kantamus selässä,
m i n t a a n sekä näyttämöllä että voi
misteluseurassa.
S i t t e n V. 19X6 tapasin hänet taas-k
m Worthujgtonin kaivannossa, hän
oh jo 6*lloin perheen pää. Wörtbing-
Toivo.-naton vieras käy nykyään
;.in keskuudessamme; vieden aina
-dianaan jonkun kylämme vanhois-autisraivaajjsta,
j o t k a ovat. t e h -
alkuperäisen työn p a i k k a k u n -
jne. jotka lehtieaune p a l s t o i l l s ^ m s s a toimi myöskin C S J i n oasto
j a Wimam o l i toiminnassa W l n h l . ' f ci
muista oliko näyttämöllä.
Hän s i i r t y i s i t t en perheineen Wor-thiiigtönista
tänne Beavier LakeUe" v.
1917 h l t t y e n B e a v e r : l i k e n osastoon
Ja oh osaston jäsenyydessä ahia k un
osastolla o l i toimintalupa; Myöskui
yskylmassa sateessa hän lausui:
Sun me raukat täällä joskus pää-iimme
alkuun".
iNim se alkuun pääseminen o l i k o -
}a kaikille, samoin myöskin m a n a n -
a]oine siirtyneelle W i l l i am Röngälle
kulki taalta kotoa Worthlngto-
1 kaivannossa työssä a i n a v i i k o t t a in
iihtuivat vuorot, ja viiden m a l l in
blku edestakaisin huonoa mäkistä
nttupolkua, sateella ja : puneälla
farbide" lamppua käyttäen. -
Sotona odottivat sitten monet tär-at
työt. joten ei siinä l i i k o j a aikoja
nyt muuhun "pahantekoon";
El Wilhamin elämässä mitään molr-en
sijaa ollutkaan. Hän o l i hyvä
a^lias naapuri aina, myös hyvä
I hella perheensä huoltaja, ei.käyt-nyt
väkijuomia, ei tupakkaa, vaan
atoi kotinsa j a perheensä hyväksi.
kiitos hyvästä työstäsi.
Villiam Rongan tiedetään yhty-tyovaen
liikkeeseen jo Suomessa
äaan seka olleen järjestyneen
Sväen riveissä jo ennen Sudburyn
udulle asettumistaan, mutta e n ön-
'tunut saamaan tärkeimpiä tietoja
jälleen tyydymme v a i n erään
nhan toverinsa muistelmUn hänen
.saan:-
^ oma kohtaisesti tunne hänen
paisempia elämän valheita, mutta
P tuntemaan hänet F r o o d M l n e l la
p . Han k u l k i kaivannossa työssä.
asiJi neljän poikamiehen "perhe
Heillä o l i y h t e i n e n kodin
ptaja ja asunto C S J : n F r o o d M i n en
5ton huoneustossa. W i l l i am otti
[liclla tarmollaan osaa osaston t o i -
^
hän antoi a i n a kannatuksensa työtä­tekevien
toiminnalle, ollen aina
horjumatta työväen liikkeen mukana
sen kaikissa vaiheissa. Monet ovat
olleet ne askeleet mitkä hän o n t a l ­lannut
kotinsa j a osaston talon vä-liseUä
matkalla, ottaessaan osaa toi­mintaan
j a suorittaessaan kokouksissa
hänelle määrätyt tehtävät.
Plöngän perheen kolme poikaa öU-vat
s i l l o i n vielä pieniä,, raskasta oU
kantaa j a mukana kuljettaa poikia
s i l l o in k u n h a a h l l e toimintaan lähti
W i l l i am vaimoineen. Väliin p i t i k u l ­kea
sateisellakin säällä kapeata k h i t -
tupolkua pikkupallerolsten kanssa.
M l ta arvelet hyvä lukljatoverl, voisim­meko
vielä nyt tehdä n i i n . Mutta
sen kaiken W i l l i am teki, j a työ on
tuottanut tuloksen. Pojat ovat seu­ranneet
isänsä hyvää esimerkkiä ja
tietävät paikkansa.
Lienee tarpeetonta mainita, että
W i l h am oli aina työväenlehtlen ja
julkaisujen lukija senhän todistaa
jo hänen elämänsä työ. — Z.
Viimeiset kesäjoh-lat
P-Artliurissa
syyskuun 11 pnä
Port Arthur. — Suomalaisen jär­jestön
Port A r t h u r i n osasto j a v.- j a
u.-seura Isku järjestävät syysjiäilat
Iskun puistossa. syyskuun 11 pnä.
J u h l a t alkavat kello 1 päivällä. Puis­tossa
on urheilua kaikille ikäluolle.
Myös järjestetään kaikenlaisia seurar
pelejä, useita sellaisiakin, j o l t a ei ole
ennen ollut. Tämä o n kesän v i i m e i ­nen
ulkoilmajuhla, joten kukaan el
voi siltä jäädä pois.
S i t t e n saman päivän i l l a k s i o n jär-estetty
h a a l l l l e objelmailta, missä on
monipuolinen ohjelmisto, siellä on
mm. soittoa, lauluja, voimistelua jne.
A s i a n tästä puolesta Ilmoitetaan tar­kemmin
tuonnenpana. Tilaisuus h a a -
l i l l a alkaa kello 8 iUalla.-
A l l e k i r j o i t t a n u t luki Liekistä " M a i -
narlen"' kirjoituksen jossa hän arveli
är jestelmälllsen urheilutoiminnan
alkaneen Porcuplnen perukalla. Pit­kä
a i k a on sielläkin toimittu. Mutta
•Tekommus" el a n t a n u t sitä kunniaa
kultaperukalle vaan esitti puolestaan
kuinka kauan on nikkeliperukalla u r ­h
e i l t u . Paljon h a n itselleen etumat­kaa
ottikin. Allekirjoittanut ei tosm
tunne paljoa Canadan suomalaisten
aikaisempaa urheilutoimintaa, mutta
Torontossa ollessani s a i n tietaa, että
v,- j a u - seura Y r i t y s o n perustettu
1908. Yhtenä' perustajana oli siellä
% t o r l Lehto, joka on vieläkin tohnin-nassa
mukana. Toinen perustajajäsen
on Löppönen, Joka myös on o l l u t toi­minnassa
jatkuvasti. Yritys on ollut
toiminnassa yhtä mittaa perustami­sestaan
asti j a se täyttää ensi keväänä
50 vuotta. * •
Muuten minäkin yhdyn "Tekoni-mukseen"
että naista asioista k i r j o i -
t p t t a i s im enemmän, sillä mahdollista
Sittenkin, o n etta; m u i l l a p a i k k a k u n ­n
i l l a on o l l u t urheiluseuroja jo tätä­k
i n aikaisemmin. O l i s i mielestäni h y ­vä,
jos me nuoremmat kävisimme p u ­huttelemassa
vanhoja veteraaneja.
He voivat ehkä antaa paljoi^ tärkeitä
tietoja;
V a n h o j a muistellessa voitaisiin e h ­kä
; keksiä j a kehittää uusia suunni­t
e l m i a toiminnan edelleen elävöittä­miseksi.
K. S .
Pohjolasa pideHiin
ngersin kilpailut
Pohjolan v.- j a u.-seura Tigers j ä r -
esti urheilukUpailut elokuun 21 pnä-k
i l p a i l u i s t a tuh Jäsentenväliset, «illä
nuiden seurojen jäseniä e i k i l p a i l u un
osallistunut.
Tigersln 18 nuorta urheilijaa maal­listui
k i l p a i l u i h i n Jä sen lisäksi o li
'leisessa sarjassa 4 osanottajaa. Y l e l -
iessä sarjassa kUpaatlin T i g e r s i n jä^
•.entenVälisestä kiertopalkinnosta. T u -
okset eri lajeissa oUvat seuraavat:
60 m. Juoksu: M a r t U Luomala 8.0,
Matti Luomala r i n n t n m i t t a Jälessä,
V Widgren 8,2 j a P. V o u t i l a i n e n 9,2.
Pituushyppy: M a t t i Luomala 5.10;
\. Widgren 4.70, M a r t t i L u o m a l a 4.51
la P. V o u t i l a h i e a 450. »
Korkeushyppy: M a t t i Luomala 1.42,
A. WidgTen 1.38 J a M a r t t i Liiomala
1.27.
Kuulantyöntö (12 Ib.) A: Widgreh
10.27, M a r t t i Luomala 7.65 j a M a t ti
Luomala 7.37.
Keihäänheitto: A. Widgren 38.00,
M a r t t i Luomala 28.10, M a t t i Luomala
25.20.
Viisiottelun pisteet Jakaantuivat
seuraavasti: A. Wldgren 292.08. M a t t i
Luomala 269.17 Ja M a r t t i Luomala
260.27.
Tyttöjen alle 12-vuotiaiden 60 i n ,
uoksussa tuhvat Evelyn Peuramäkl
a A i U K a a r e l a r i n t a r i n n a n m a a l l to
tasa, 10,0. A n n a Korpela 10,2, L e na
Jusslnoja 11,3. Pituushypyn voltti
.^ili Kaarela 3.40 hypyllä, A n n a K o r ­pela
2.99 j a E v e l y n Peuramäkl 2;75.
Tyttöjen alle 10-vuotisten 60 m.
uoksun voitti Jenny Peuramäkl 10,5,
P i r k k o Jussinoja 11,0 Ja K r i s t i i n a S o -
derhohn 11,2. Pituushypyn voltti
K r i s t i i n a Söderholm 3.09, P i r k k o J u s -
inoja 3.08 j a J . S i l en 2.75.
Poikien alle 13-vuoden 60 m . juok­sun
voitti Carl Kaarela 10.0, G e r a ld
S i l en 12.0. Pltuushypyy: Carl K a a ­rela
3.43, G e r a l d S i l e n 2.54.
Poikien alle 10-vuotiaiden 60 m.
juoksun voitti Dennis S i r e n 15,0. T o i ­seksi
tuli Andy Airola 15,0. P i t u u s ­hyppy
Dennis Slfen 1.88.
Port A r t h u r i n Iskun S a m P u k k a l a
j a K a l l e Siljander saapuivat p a l k i n t o -
tuomareina avustamaan urheilun Jär­jestelyä.
Kiitos siitä heille. Paavo
Voutilainen esitti lopuksi f i l m i n " M a n
W i t h A M i l l i o n " , minkä Jälkeen k e ­rättiin
seuran hyväksi kolehti, mikä
tuotti $19.67. «>
Toivottavasti tulevissa kilpailuissa
näemme enemmän osanottajia. Nyt
on kuitenkin aloitettava valmennus
tulevaa hiihtokautta varten. Toivo­mukseni
on, etta tänä talvena otettai­s
i in hiihto oikein toden kannalta, j o t ­ta
poikamme pärjäävät tulevissa suur­kilpailuissakin.
— A. W .
Huoiojeo berinojeii katkeamisen
sanetaan vaikuttavan edullisesti
T r i Erhard Kux ioinU nuivexia ki»
rurgina lonsbruekin yliopiston klini*'
xalla, kun hän 1936 sairastui keuhkor
tautiin, joutuessaan Davosissa keub»
c:ospesiaIistien boidettavaksi bän t u ­tustui
keuhkotautiparantoloissa ke-
.litettyyn ilmarlntahoitoon Ja siinä
käytettyyn v-älineeseen. Jota lääkärit
sanovat thorakskooplksi. Se o n l i n s ­seillä
varustettu p u t k i . J o l l a nähdään
seuhko-ontelon sisälle j a J o t a käyte­tään
yhdessä* sähköveltsen Ja p u u d u -
tusneulan kanssa keuhkojen k i i n n i k ­keitä
katkottaessa.
V a s t a p a r i vuotta s i t t en K u x a l k o i
käyttää näitä välineitä pieneen yk^
slnker täiseen leikkaukseen. Joka on
siltä merkUlineh, että se osoittaa lää­ketieteen
erään peruskäsityksen v i r ­heelliseksi.
Hän o n todistanut, että
Uiminen el tarvitse k a i k k i a hermo­j
a a n eikä nimenomaan paria 'tär­keintä'
hermoaan.' Jos n e aiheutta­vat
häiriöltä, ne voidaan katkaista.;
K u x h i mulUstava leikkaus. J o k a e i '
ele l a i n k a a n vaikeampi k u i n keuhkon
jonkin^"^kiinnikkeen ''katkaiseminen
l l m a r i n t a a tähdessä, avaa aivan mer-klUisiä
näköaloja.
Ihmisen sisäelinten tahdosta r i i p ­p
u m a t t o j a toimintoja säätelevät
sympaattiset ja parasympaattiset
hermot. Hengityksen tahti, syxlämen
lyönti j a Tuoansulatusnesteiden eritys
tapahtuu näiden hermojen Johdolla
siten, että parasympaattiset hermot
esim. kiihdyttävät' Ja sympaattiset
hidastavat vatsahapon . erittiymistä.
M i t a tapahtuu, jos ruoansulatuseli­m
i i n johtavat hermot katkaistaan
seitsemännen kylkiluun kohdalla?
Siitä tohtori K u x Uetää nyt Jo p a l -
jon.'... •
E n t i s t e n käsitysten mukaan näiden
hermojen toimhita on välttämätön
edellytys ruoansulatukselle. M u t t a se
on hahraluulo. K u n a t e r i a n a i k a tulee
toi kun yUpäänsä ihmisen eteen ase-t
«taan h e r k u l l i s t a ruokaa, mahanes­teitä
alkaa erittyä. Alkukantaisissa
eloissa on merkitystä sillä, että ruo­ansulatuselimet
saavat täten etumat­kaa,
k o s k a ruoka sulaa s i t en helpom­m
i n j a nopeammin. Mutta nykyai­kana
ihmisen ruoka o n h y v h i valmis^
tettua eikä tästä etumaUasta ole
«•naa samaa hyötyä. Nykyajan ihmi-^
sen muotitauti, mahahaava, siitä v a in
pahenee. Hermojen katkaiseminen
aiheuttaa, että mahanesteitä alkaa
erittyä vasta sitten, k u n r u o k a m a h a ­laukkuun
tullessaan aiheuttaa p a i k a l ­l
i s t a ärsytystä. J a t o h t o r i ^Kuxhi k o ­kemukset
mahahaavapotilaistaan
osoittavat., että ruoansulatus sujuu
mainiosti yksinomaan paikallisten
ärsytysten ohjauksella.
Tohtori K u x e i ole mikään hermo­toimintojen
teorian erikoistuntija,
mutt^ yhdessä alan erikoismiesten
kanssa hän o n etsinyt selityksen saa­vuttamiinsa
lupaaviin, tuloksiin. L y ­hyesti
sanoen hän ön sitä mieltä, että
tahdosto' riippumattomien hermojen
säännöstelevä t o i m h i t a o n käynyt i h ­miselle
tarpeettomaksi painolastiksi.
Alkeellisten eläinlajien sisäelUnet t o i ­mivat
Ilman näitä h m n o j a p a i k a l l i ­sen
ärsytyksen varassa. Mutta Ih­misellä
j a niillä eläinlajeilla, jotka
ovat kehityksen ylemmillä portailla,
sympaattiset ja parasympaattiset
hermot lisäävät elUnistön tehoa, ne
tekevät mahdolliseksi. salamannopKan
t o i m l n a n vaaran hetkellä j a k u n l i ­sämunuaiset
äkkiä erittävät adrena­l
i i n i a , " k u n veri nousee päähän"; i h ­minen
— t a i ; eläin — pystyy poik­keuksellisiin
suorituksiin. Mutta s i ­vistyneen
ihmisen elämässä tällaisia
tilanteita ei yleensä esiinny, vaan no
pea toiminta k i u k u n t a i pelon vallas­sa
on epätarkoituksenmukaista. S i ­vistyneen
ihmisen o n hillittävä Itsen-
Arkkitehtuuri, onko se
Suomen mafkaf
halpenevat
tekniikk aa vai taldettt
T I L A T K A A V A P A U S!
PALJON ONNEA SINULLE
JOHN LÄHDE
oO-vuotissyntymäpäiväsi johdosta, joka oli elokuun 19
p:nä 195.5, toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät:
Elma Lähde
Seidi j a P. K i t t i
Irja ja K . N i s u l a , Toronto
Emila ia D. Koola,
Toronto
Bertta ja I. Malson,
Toronto
Mimmi j a U . H a r j u •
Manu Parkkonen
Kaisa j a M . Oksanen
Lyyli j a T . L i t m an
Tami. S o m j a O . Lehto
Sally j a H . C r o n m an
Hilda j a H Carlson -
L y y h j a J . Hormisto
K a t r i j a V. L i t m an
Aune j a P . Lähde
Jenny Ja O . Leinonen
Hulda j a O i va
Margaret Ja E U i Hannus
Esther Ja J . A ho
Phna j a J . Terho
Tyyne Ja O, M a r k l a nd
L i l j a j a N . Backman
H i l d a j a A . L a a r i
A. J . Wuori,
Weller Park, Ont.
A n n i j a A . Kyröjärvi
N e i t i Selma Marjamaa,
H e l s i n k i
ST. CATHARINES ONTARIO
KIITOS
Täten haluan lau-sua kauneimmat kiitokseni teille. Jotka tulitte
•y-^niii^n kanssani 50-vuötissyntymäpäiväänl. Kiitän arvokkaista
jotka toitte tullessanne. . ,
^ t r l t t a i n kiitän Esther Ja J a t o A h o a Ja P i i n a T e r i i o a kaikesta avus-
K a t a n torontolaisla.Jcun t u l i t t e arvokkaiden lahjojen kanssa,
MuLstan teitä, k a l k k i a kiitollisuudella.
ST CAT1L\RINE3
JOHN LÄHDE
O N T A R IO
V i i m e heinäkuun ensimmäisestä
paivasta lukien astui Scandinavian
Airlines Systemin uusi perhealennus
voimaan. Tämä järjestely on otettu
käytäntöön siksi, koska n i i n monet,
j o t k a ovat suunnitelleet perheensä
kera lomamatkaa Suomeen, ovat l u o ­punet
ajatuksesta l i l a n korkeiksi nour
sevien matkakustannusten vuoksi, jos
perheessä on ollut useampia lapsia.
M u t t a nyt on tämäkin este voitettu,
ja jos nykyisin esim. mies j a vaimo
suunnittelevat yhdessä matkaa Suo­meen
tai muualle Eurooppaan, saa
vaimo heti $200 d o l l a r i n alennuksen
turistiluokassa j a $300 alennuksen e n ­simmäisessä
luokassa. Sitäpaitsi jo-,
kamen perheen mukana seuraava lap­si
joka on täyttänyt 12 vuotta mutta
ei ole viela y l i 25 vuoden, on oikeu­tettu
saamaan samat alennukset.
Tassa yhteydessä o n huomattava se,
että nama alennukset ovat voimassa
ainoastaan talvisaikaan. Jolloin mat­kustajia
on huomattavasti vähemmän
kum kesäaikaan, Joka taas o n p a r a s ta
matkailuaikaa. Lisäksi on perheen,*
joka aikoo käyttää hyväkseen tätä
oikeutta, huomattava se, että perheen
on a i n a k i n aloitettava matkansa y h ­tenä
j a samana ryhmänä airia seuraa­vaan
pysähdyspaikkaan asti.
Tama lienee h y v i n monille varsin
mieleinen uutinen, sillä s^_tekee m a h ­dolliseksi
edestakaisen pyrähdyksen
Suomeen esimerkiksi joulupyhien a i ­kana
vaikkapa koko perheen voimalla.
Mitä sitten tulee alle 12-vuotlaisiin
lapsiin, .«aavat he kailcklna aikoina
50% alennuksen matkalippuunsa.
Tällä tavalla, huokean sesongin a i k a ­na
cli SIIS talvella, j o l l o in matkalip­pujen
hinnat ovat jo ennestäänkin
huomattavasti halvemmat kuin kesäl­lä
j a J o l l o in vielä perheen muille jä­senille
voidaan saada näinkin suuret
alennukset, kannattaa töldella ryhtyä
harkitsemaan "vanhan maan matko­j
a " lentoteitse. 8- A - S : n koneet n i m .
lentävät suoraan New Y o r k i s t a Suo­meen
j a jos lentomatkustajalla ei ole
esim. Yhdysvaltain viisumia passis­saan,
n im siitäkään ei tarvitse olla
huolissaan, siliä S - A - S : n maU«|i6taJat
eivät sitä tarvitse vaihtaessaan k o -
n e t u New Yorkissa. •
T i e t y s t i moni on edelleenkin sitä
mieltä, että lentäminen on k a l l i s t a,
mutta itse asiassa sitä se el ole. Jos
otamme kynän käteemme j a laskem­me,
kuinka paljon menetämme ranaa
jo yk.sin .Tienetettyna ty<>aik3na, jos
emme lennä. Ja lisääJnme tämän
summan tavalliseen matkalippumme
hintaan, n i i n pääsemme heti tasoihin.
J a jos lisäämme tuon summan taval­liseen
ensimmäisen luokan matkalip­puun,
n i i n jo «Illoin on lentäminen
huokeampaa. Kynä käteen Ja laske­maan
— se on todella yllättävää, m u t ­ta
totta. — E. K .
Meidän ei pidä omaksua amerik­kalaista
arkkitehtuuria varauksetta;
sanoo kuuluisa tanskalainen arkki­tehti
Arne Jacobsen. Tanskalaiset
arkkitehdit päättivät Jokin vuosi s i t ­ten
julkaista kirjasarjan arkkitehtien
elämäkertoja samaan tapaan kuin oh
monia erikolstutkielmia maal.ireista.
kuvanveistäjistä ym. Nämil k i r j a t kä^
sittelislvät tanskalaisi.-! arkkitehtejä
j a k u i n luonnollisena vaälin.v t u l i e n ­simmäinen
k i r j a käsittelemään Atne
Jacobsenia. Hän kuuluu kotimaas­saan
Tanskassa arkkitehtikunnan
etumaisimpiin miehiin. Tämän hah--
mon ympärillä on a i n a ollut myrskyä,
han on herättänyt suuttumusta niissä
taideasiantuntijoissa, jotka aina puo­lustamassa
vanhoillista makusuuntan.
Myrsky kasvoi rajumyrskyksi s i l l o in
kun Arne Jacobsen yhdessä, nuoren
arkkitehdin E r i k M o l l e r i n kanssa voit­t
i ensimmäisen palkinnon Aarhuusin
uuden raatihudneen piirustuskilpai­lussa.
" M i e l i p i d e " oli talstelutuuleila.
K i r j o i t e t t i i n kannekirjelmiä, pidettiin
kokouksia, neuvoteltiin, väiteUi:n Ja
o n n i s t u t t i in lopuksi saamaan muutos­ehdotus
läpiviedyksi. Raatihuoneeseen
rakennettaisiin torni Jota e i alunperin
ollut piirustuksissa.
KAKSI AURINKOPÄXTTX
Tanskalainen lehtimies Otto Gels-ted
on haastatellut Arne Jacobsenia
Charlottenborgin linnassa. Joka on
hollantilaiseen renesanssityyllln r a ­kennettu,
1600 l u v u n Jälkimmäiseltä
puoliskolta oleva rakennus J a Jota n y t
hallitsee kaunotaiteiden akatemia.
L i n n a n pohjakerrokseen on Jac;jDsen
ärjestänyt näyttelyn, josaa mm. näh­dään
ns, atriumrakennelmia BöllerA-d
i n Karlsmindessä, T a l o t on sijoitettu
r i n t e i l l e n i i n , että jää v a p a a näköala
y l i kattojen Suljetut p i h a t i l a t — a t r i ­um
— antavat tuulensuojaa Ja ovat
viihtyisiä.
On tosin Jonkin verran virheellistä,
sanoo Jacobsen, nimittää tätä raken­nusmuotoa
atriumtaloksi. Vanhassa
Roomassa,mistäsana periytyy, olf k y ­symys
kaksikerroksisesta talosta Ja
tarkoituksena oli aikaansaada varjoa.
Tässä on kysymyksessä ykslnkcrrok-sinen
talo Ja tarkoitus on päinvaatai-nen:
saada n i i n paljon aurinkoa k u in
mahdollista pilvisessä ''maassamme
K u t e n näkyy, o n taloissa kaksi päätyä
jotka saavat auringonvaloa,
ILMAN TOBNIA
Rödövren raatihuoneen m i l l i herät­tää
huomiota, koska siitä puuttuu
torni. — Raatihuoneelta puuttuu tor­n
i . Onko tämä merkki siitä, että v i ­ranomaiset
ovat oppineet läksyiy-ä
Aarhuusin metelistä?
— Aarhuusin viralliset p i i r i t h a l u s i ­vat
saada tornin, vastaa Jacobsen,
mutta minä l u u l e n viranomaisten y m ­märtäneen,
että hiu>ne, missä h e päi­vittäin
oleskelevat, o n ratkaiseva. He
ovat huomanneet miten välttämätön
flexibiliteetti on suurissa k o n t t o r i - Ja
hallintorakennuksissa.
- T - P l e x i b i l i t e e t t i ? Taipuvaisuus, l i l k -
kuvaisuus, k u n on kysymyksessä huo­neiden
suuniuden muuttaminen v a i h ­televan
tarpeen m u k a a n , ,.
KASITVO KUOLEE
Erään talon malli seisoo sorakuo-pos-^
a. Se on yhden perheen talo, nk.
valt.'onlainataIo, ionka rakennuskua-tannukset
ovat 50,000 T a n s k a n k r u u ­nua.
I— T e panette suuren painon sille,
että talo sointuu ympäristi>rtiifiä?
— Sen t o d e l l a k in teen Ja luulen, ett^
se on tärkeätä. O n kysymyksessä l u o n ­nonmuodostumien,
vieläpä kasvulli­suudenkin
hyväksikäyttö sellaisena
k u i n se ilmenee pensaissa j a puissa.
Maasto o n ensi hetkestä mukana mää­räämässä
talon muotoa. Ongelman.!
on auringon, varjon, tuulensuojan, nä.<
koalan Jne, asettaminen suhteeseen i l ­mansuuntien
kanssa.
— Eikö nykyajan arkkitehtuuri o ls
etusijassa tekniikan määräämää?
A r k k i t e h t u u r i on muuttanut
luonnettaan viime vuosien aikana.
Vanha käsityö on häviämässä j a on
puute ammattikoulutuksen saaneesta
henkilökunnasta. Sen vuoksi meidän
on rakennettava perinteettömästi.
Standardisoidaan rakennusaineet —
muussa tapauksessa ci tuotanto k a n ­nata
— j a työnnetään taiteellisuus s i ­vuun.
Otetaan huomioon ainoastaan,
se, mikä on taloudellista j a käytännöt-'
Iistä..
— M u t t a eikö se ole välttämätön?
— Päinvastoin, tahdon väittää.
— J a miten?
— V a i k k a mc käytämme standardi^
tuotteita, täytyy olla varsin .tarkka
niitä muotoillessa. Sen vuoksi täytyy
akatemian opettajien aina muistaa t e ­r
o i t t a a oppilaittensa mieleen katsoa
a r k k i t e h t u u r i a el ainoastaan hisinöö-ritydnä,
vaan taiteena. Esteet*.'4>yyT
a r k k i t e h t u u r i s s a ' on yhtä tiirkeätä
k u i n t e k n i i k k a . Emme tunne itseäm­me
rauhalliseksi huoneessa, Joka c i cic.
sopusuhtainen.-
— Onko taiteellisuuden Ja teknilKsyy
den vastakohtaisuus ehdoton?
— ' V a r m a s t i el. Meidän aikanamme
on sensijaan n i i n , että rakenteelllsuils
tuo mukanaan taiteellisuuden. S e l l a i ­sen
a r k k i t e h d i n , J o l la ei ole rakenteel­lista
tietoisuutta, on t u r h a työ.sken-nellä
aikamme arkkitehtuurin parissa^
— Mitä pidätte amerikkalaisesta ark­kitehtuurista,
joka vaikuttaa niin
paljon myös Euroopassa?
— A m e r i k k a l a i n e n arkkitehtuuri on
erehdyttävä ilmaisu, koska useim­mat
U 8 A : n arkkitehdeistä ovat s e i l a i ­si."
j o t k a pakenivat Sak-tasta H i t l e r in
valtaa. Meidän ei pidä ottaa "ame­r
i k k a l a i s t a arkkitehtuuria" varaukr:
setta. Jos se tyyli tulee käytännössä
yksinään vallitsevaksi, koskee se m e i ­h
i n kovasti. S i l l o i n voivat taantumuk­selliset
asettua meidän työtapaamme
vaxtaan j a sillä tavalla Jarruttaa k e
h:lyMä.
147-vuotias käynnillä
maatalousnäyttelyssä^
Moskova. — M a a i l m a n vanhin mies
on nyt moskovalaisen Iltapäivälehden
VeUJhemaja Moskvan kertoman m u ­kaan
Moskovassa katsomassa maata­lousnäyttelyä.
Tämä mies, A. Ajvat-
Kov nimeltään, on 147 vuoden ikäinen.
Hän on työssä kollektiivisella maati­l
a l la Aserfoeidshanissa, missä hän
huolehtii vihannesten viljelemisestä.
Hänen k a i k k i sielunvoimat ovat t a l ­lella
Ja hän muistaa erinomaisesti
ajan. J o l l o in tunnetut runoilijat P u s h ­k
i n ' k u o l l u t 1837V j a Lermontov (kuol­lut
1941) elivät.
iBvestlJan kertoman mukaan on
Permlatshatan kylässä K i r o v i n seu­d
u i l l a kotoisin oleva A n n a T s h i t ^ i k i -
na Neuvostoliiton v a n h i n nainen. Hän
syntyi vuonna 1837.
£&, Ja seurauksena on. että "hennot
menevät p i l a l l e /'
Mahahaava ei ole a i n o a t a u t i , Joka
tohtori K u x i n mukaan Johtuu t u r ­h
a a n toimeliaisuuteen pakotettujen
hermojen kapinasta. Verenpainetau­t
i , angina peÄorIs j a ns, Johtajantau-t
i kuuluvat samaan luokkaan, Ja n i i ­d
e n k i n hoidossa K u x on saavuttanut
tuloksia hermoleikkauksillaan. K u n
k a i k k i . sydämeen Johtavat hermot
katkaistaan, seuraa siitä, että supis­tuneet
suonet laajenevat, si>-dänkivut
Ja niiden aiheuttamat suonikouris-tukset
lakkaavat; Ja n i i n pysähtyy
angina pectorista sairastavan poti­l
a a n taudin kulku, i Sydän cl enää
"hermoile'.', vaan alkaa Jälleen toimia
normaalistl,.nyt kokonaan oman Itse­näisen
hermojärjestelmänsä ohjauk­sella
n l h i että se kUhdyttää t a h t i ­a
a n t a i hidastaa sitä suoritettavan
työn määrän mukaan. : S a a t a a kui­t
e n k i n arvata, että leikkauksen Jäl­keen
sydänpotilaan o n varottava äkil­lisiä
ponnistuksia. J o i h i n hänen sydä­mensä
e l ole varautunut.
Vie paljon aikaa, ermen k u i n toh­t
o r i K u x l n leikkauksien mahdollisuu­det
« n tarkkaan tutkittu J a ennen
kuhi niitä o p i t a a n täydelleen käyttä­mään.
Hän o n k u i t e n k i n jo selvillä
siitä, että niitä voidaan soveltaa usei­d
e n k i n sisäerityksen häiriöiden h o i ­toon.
Lauantaina, elolt. 27 p. Saturday^ Aug; 27,1995
Luja estejuoksu
Budapestussa
Budapof. ~ Elokuun 21 pnä täällä
Uusi SaPo-sarja
on maailmankuulujen •aiapollIsU
romaanien valikolua, Jossa on
edustettuina alan buIppuklrJaUl
Jolta.
Tässä sarjassa on n y t Ihneatynyt
seuraavat k i r j a t:
Dorothy Sayers:
Kuolema vierailee
kerhossa
Salapoliisiromaani
314 s i v u a — H i n t a n i d . 11.76
Agatha C h r i s t i e:
Askel tyhjyyteen
235 s i v u a — l l i n t a n i d . $1.75 >
Agatha C h r i s t i e : "
Simeon Leen
testamentti
289 S i v u a — H i n t a nid, $1,70
Carter D i c k s o n:
Kymmenen teekuppia
M y s t i l l i n e n salaseura, kolme
selvittämätöntä rikosta. :
333 s i v u a — H i n t a nid.; $1.78
Agatha Christie:
Mykkä todistaja
331 s i v u a — H i n t a n i d . $1.78
Raymond Chandler:
Nainen lärvessä
295 sivua • Hinta nid. $1.76
Rex Stout:
Liian monta kuolemaa
277 sivua Hinta nid. $1.76
Carter Dickson:
Juudaksen ikkuna
338 sivua Hinta nid. $1.75
Tilatkaa ofloltteella:
VAPAUS
PUBLISHING CO. LTD.
P. o. Box 69 Sudbury, Ontario
pidettyjen kansainvälisten k i l p a i l u j en
3 ^ metrin estejuoksu muodostui h y ­v
i n JännittäväJätsi j a tasoltaan m a i ­nioksi.
Juoksun v o l t t i U n k a r i n B o z s -
nyoi ajalla 8.49,6. Seuraavina: Ernst
Larsen^ NorJä; 84>l,0. Dehcny, U n k a ri
8.56.2. Suomalainen Reino Karvonen
o l i viides a j a l l a 924.0.
M u i s t a parhaita tuloksia: 110 a i ­dat
Parker. Englanti. 14,4;/* 200 : m .
Benhalmi, U n k a r i , 21,5; 800 m . S2ent-g
a l l . Unkari 1.50,4; Korkeus Bodo,
U n k a r i . 198; P i t u u s F^ldessy, U n k a r i;
2,56; K u u l a M i h a l y f i 15.62 J a m o u ­k
a r i Maca. Tshekkoslovakia; 59.58.
Tshekit voittivat
Ruotsin nvelonnassa
Jönköplnc. --ii 'Täällä ^suoritetussa
melontamaaottelussa voitti Tshekkos­l
o v a k i a Ruotsin numeroin 62—56.
T s h e k i t voittivat: cani\dalaiskakslk-kojen
Ja yksikköjen melonnan; Ruot-sut.
Jotka pidetääp syyskuun pTjiJ:/
lokakuun 0, Välisenä aikai»; mviofkfi^*:
tuvat epäiiemäitä trSdUuimtamiml Ä^'
merkkitapauksäcsl. ' Säca .fifijräe^^i^ * T:|fi'
pinta-alaltaan ett& näytteJlJeaiBette^./iy.?
määrältään he tulevat olemaan l a a i l,
Jimmat kuin mitkään alkalsexg^t '
suunnessut. 6amalla tulevat iiäiiaä'
messut suomalaisen tuotannon suur- '
katselmuksena antamaan mieletftUn- fdf;
toisen kuvan kansantyön saavutuki-,1 y
sista sitten vuoden 1950 — Jolk>ln''pr->/ \ ' 4
detttin edelliset suurmfessut — kttvan ^^^t
Voimallisesta kehi^rksestä vUden^voiH/./.f
den aikana. Kalkki tuotantdalat^9y^6\«
edustettuina Suurmessullla., Joten n&/^> {l
todella antavat keskitetyn^kuvaa'tdo-tantoelämämme
nykytilasta Ja diab<«\:,^!:.V |
dollisuuksista. ' - , •
"' ""' s-j^^^
salaiset kajakkien yksikkö- J a . k a k * ; ^ '^
sikkomelonnan., Ruotsi voltti ndestldf "
Ja tshekit naisten*melonnan.
PASI JÄÄSKELÄISEN liAULUNAYTELMit
"LAIVAN KANNELLA
ESITETÄÄN SEURAAVIL1.A PAIKKAKUNNILLA: ' ,
KIBJKJLAND LAKE, Dkralnlan Hall. keskiviikkona «lokann 3tp. klo 8.00
COBALT. Finnish Hall, torstaina syyskuun I p. klo 8.00 Ulalla.'
SUOBUBY, Sampo Hall. perjantaina syyskuun 2 p. klo 8.00 lUolltt. ^
SVDBURY. Finnish Hall, maanantolna syyskuun 5 p. klo 7.00 Ja 9MIIL.
LONG L A K E . Suomlranta. tiistaina «yysk. 6 p. klo 8.00 Illalla. ;
Sisäänpääsy $L—-Lapset 25c .'5 ' \
• CANADIAN FINNISH MOVIES
Laaja tuoreen tavaran .yälifys
Omat säilytys- ja jääd3rtyslaitteet
MAC FR UIT C©
L I M I T E D '
Ontario Food Terminal, Toronto 14. Ontario
LäheUysliput Ja leimasimet IflDietetään vapaasti pyydettäessä.?-'^
M A K S A M M E P Ä I V I T T Ä IN
Suositukset: Imperial Bank, Ontario Food Terminal. Toronto ' -
MAC SHORE MORXUS SHOOJ^IL
RUOANSULATUSHÄiRlöffii
KÄRSIVIEN HUOMiOaM
A L K A A V U V Y T E L K O - ^ V A A N T O I M n C A A H E I 1 ; f ä ^ l ^^
B U S C I T R E A T M E N T 8TOMACH B E M E O Y A mikä hölpbttaa^
vatflakaasukipuja,kaasupöyhistystä, ähkyä, puullistusttumetta^
sulatushäirlötä. auttaa poistamaan munuais- J a vlrtsariakko-;
hapot Ja -Jätteet, auttaa palauttamaan sapen -normaalisen
toUnlnnan. J a a u t t a a siten, oikeata ruuansulatusta, säätmäs^-:
telce vatsan liikkumisen, poistaa ulostuksen kovuuden Jäsltäl'
parantaa ruokahalua, lieventää peräpukamien kipua, sydän-:
kipua,' poistaa suusta kuivuuden, happamuuden. Ja kitkeränmaun: mttkäv
Johtuvat vatsahäirlöistä; mitkä aiheutuvat ' k a a s u i s t a : J a : h a p o i s t a a
vatsan kovuuden aiheuttamasitapäänklvusta. A L K A A S I I S O D O T T A KO
H U O M I S T A — V A A N O T T A K A A T A N A A N teelUslkaUtnen B U S CI
T B E A T M E N T 8TOMACH B E M E D Y A ennen isyöntlä) Ja yhden teelusikal--
Ilsen nukkumaan mennessä. Sekoittakaa pullossa oleva<rlääke hyvlh
ennen käyttöä. Huomenna olette f pU-teä k u i n .vallan toinen IhmiDen..
Tuhannet käyttävät täydellä tyydytyksellä päivittäin B U S C I T B E A T -
M E N T S T O M A C H B E M E O Y A . Tämä o n kasvilääkettä, mitä valmisteli
taan puhtaista^ p a r h a i t e n v a l i t u i s t a k a s v e i s t a . k u k l s t a , lehdistä; k a t p u s ta
Ja Juurista saadusta kasvincstecstä. Tyydytys muutamasta ensimmäisestä
nauttimisesta. Muistakaa kaupungin uUcopuolella asuvat lähettää käteis­maksun
tai postlmaksuosoltuksen. Me emme lähetä Jälklvaatlmukselia..
H i n t a vain $6.00 pullo. Tekstatkaa nimenne Ja osoitteenne selvästi Ja
lähettäkää tilauksenne suoraan meille. Meidän osoitteemme; . <'
LUSCOE PRODUCTS LIMITED (U.P.)
559 BATIIUBST STBEET T O B O N t O 4. ONTARIO
l i . T
M
V-x « itiiTiiip>Mii^ä1i'''''!!lllk i l IrmKäMSMSIIi
Kääntykää matkatoimistonne puoleen (ai suoraan
meucait
470 Main Street
IVINNIPEO 2. Man.
336 IVblte-IIenry-Stuart BIdr
SEATTLE I, Wa#h.
f'
Union Bank.BIdir.
CALGABY, Alta.
1255 Phillips Sq:
MONTBEAL, Que.
• ' " l i
Katuumme RUOTSIN AMERIKAN LINJAA, Jolu ensi Joulukuussa Järjestää KAKSI
ilontäytelsfä JOULUHUVIMATKAA SUOMEEN Göteburcin kautU, Jotta on erinomaiset <
/hteydrt Suomeen.
• liihcmpiä tietoja varten Jdrjolttakaa:
VAPAUS TRAVEL AGENCY • Box 69 • Stidbury. Ontario ••i'.''j»../.V.'iV.*.
•'•mi