Vapaus, February 16, 1921

              fösteja flmes^ Ssjdtoyfisa, Ont, jo­pa
md^ndcooa Ja laoaataiDa.
VAPAUS (ybcrty) monly organ of Pinaisb Workerji
ad». J^jbiished m Sodbury,
Oat» erocy WedResday and Sat»irday.
MviSJtieiQ^ ratss 60e per eoL
Mtmsiam ebarge for single insertion
%t.' DiscooQt OQ staodiog advertise-med
Tbe yapaoB is the best adver-flianff
raeditun aroosg -the Finnish
People in Canada.
nmotoshxata ^ patstatanmalta.
— AUn hiota kertaHmotaksesta 75e.
— Kooleananihnötekfiet $2.00 (muis-
. tovärssyistä $0c kaitakin liiaksi). —
Eiblaas> ja avioL ilmot. alin hinta
( i 2M njroenjnuntosilm. {inuuten kuin
:',8Viohitt<nlmQtusten yhteydessä 32.00
"kerta. — Avioeroilm. $2.00,kerta (2
kertaa $8.00. Sintpoailm. $2.00
kerta. Halutaan tieto- ja osoteilmo-tuksct
$L00Jcerta (8 kertaa $2.00)-
Eaikista ifanotuksista, joista ei ole so.
pimusta, tulee rahian seurata mukana.
TIUVSUINNAT:
Canadassa $3.50 voosikerta; $2.00
paoliv. ja'$1.26 8 kb.
Yhdysvalloissa. $DJ25 vuosik. $2.75
puoliv. ja $1.50 8 kk., 1 kk. 75&
Suometm: $5.25 vuojjk. ja $2.75
kuukantta.
' Tilauksia, joita ei seuraa raha) ei
tulla lähet^imään, paititi asiamiesten
joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on
Jodouin Block £bn S t East Kont­torin
ja toimitoksen puhelin 1038.
Poetiosote: BOK 69, Sudbury, Ont.
HEMRY PURO
ioanittafa
J.V.KANNASTO
li&tkeenhoitaju
Kesistered at the Post Office De-partmenn,
O t t d ^ as second class
matter. ^
valehdella majlman porvarjlsidiEtÖs.! ^^t koituvat itsec^ tySsfetSa em-
J a niin meni Perekop, niin T K e n i K r i . • Karjalan tyovasit&n saadessa fiäl-mi.
Ja ylhäisen roigtojoakon makeaa'''•äJsenä j a puatteenalaisena lakentaa
lejvänpäivät sie'.lä loppuivat: k a i k k i , ! «"^ta yhteiskuntaa, roeilla ei ©le oi-joilla
o l i maksaa foutajalle p a r i ralljoo ^^"^^^ o l l a vain pelkkinä sivHStalfat-naa
taikka ni;n pois päin pakenivat, fi^jina, korkeintaaa sBusanaUisesti Isu
Bfakeanlelvän päivien pää­tyttyä
KrimiUä
, Sainaan aikaan Icun Venäjän työtä­tekevä
kansa värjyi sellaisissa karsl-
/mj-ltsissä, ettei niitä pysty kuvaa­maan
mikään kieli eikä kynä, kun se
öli'suljettu joka maasta haalittujen,
aseistettujen konniän ^ehään; kun se
Oli sanrrettti, kun sillä el ollut poHin-aineita,
ei ruokaa, ei ruumimverhoja,
ei rohtoja — ei, jnunta kuin nälkää,
knrjoutta, kuolemaa, mutta silti vol-
^tonuskoaja emästä jaC kuolemasta
' kan^Pl[>ailevan epätoivon voimaa, sa-r
. maaii aik£ian viettivät heidän pyöve-
" Kiimisensä järjestäjät, valkoiset lahta-
' ri;vcnäl8iset, Krimillä .iloisia' päiviä.
' Ih$na1iaKrlrnniStuhlääiaurinkohlil4
le .viljoin lämpiiiiän ja loistettaan, Ve^
näjän ja lÄnsimaisilta kansoilta riis­tetty
ryöstösaalis kukkuroitti herkko-pöy<
lt,\ varastetuilla varoilla ostettu
.raöjkalainen'saaippanja kuohui Se-västöpolin
ja Jaltan pitopaikoissa ja
^.porttoloissa^säveltaiteinjat ja kaikki
muut taistelijat myivät narikkakau-
, " pustelijoina tuotteitaan maantierita-reiile
ja ylhäisille katunaisille^ niin ar
"^vottofflät koin ärvollisetkiil. sadat mil-
,'ioojiat, ja miijaardit vyöryivät n^iMian
' ja.yöelHman vaihtovälineinä.' Krimil­lä
.elettiin humussa ja suDaussa, elet­tiin
Venäjän kansan monisatavuotisen
riiston J a orjuutuksen ^nren murhe-nä^
Vmäi) Viimeistäf^kirkuvaa kohta-ost{^'
Elettiin Icuin ei ollkika^ rois-tomiden
seinille kajastellut pahäinpäi-väin
tulikirjoitus, kuin.ei mikään Ne-
Dfiesis olisi missään muodossa uhannut
«nitä verenkarvaisia yöperhoja
Jn Icuinkaä muuten: seisoihan pu­naisten
hyökylaineita vastaan uljas
kentaali ja isänmaan ystävä Wrangel,
jona.öli käytettävänään kaikilla sota-
.tekniikan yiimesaavatuksilla hampai-jsiin
asti aseistettu armeija, missä oli
voin valioväkeä, Jkermaa kaakista mais
ta, jaloja miehiä alkaen Suom^kta ja
Ruotsista aina ranskalaisiin xitareihin
ja, amerikalaisiin vapaussankareihln
saakka. ^Jajog olistldn ,tämä' yalkoi-
' : näa valt|o,ai!meija horjunut^ liiin olihan
viimeisenä, varmana turvana Pereko-pin
linnoistusvyöhyke, tuo uusi Gib-laltar,
tuo uusi Verdun« panssarilin-
' luikkeineen,' savipohjaisine vallihautoi
i Been, viiskertaisiM^
salaiset pommittivat puolen vuotta
-VerdUnia saamatta sitä • haltuunsa.
3|tolsheTikit;saisivat pommittaa Per
; kopla kokobaisia mies|»Ivia ilman et­tä
kykenisivät valtaamaan siitä neliö-t^
aakaan. < . , >
Mutta niin ei ollut 'tähdissä krijoi-tettu".
Bolshevikit valloittivat Pere-a
kopin linnoitusketjun parinsa päiväsi,
osin siksi, että heillä oli ensiluokkai-vnen
johto ja kurillineä, aseilleen vih-
' kiytyoyt osin taas siksi, että
'WrängeUn armeija, kaiken mailman
t valkoiset ritarit, osottautuivat kovan
i paikan tulles^ kurjiksi raukoiksi, luon
A teetti jotka eivät kos-
^'feaän olleet ajatelleet .palvella mitään
• isuorta asiaa, vaan jotka olivat ryhty-ÄS^
t **ihmisyyden palvelukseen" vain
, saadakseen kerrankin^ rankaisematta
kuin rotat hukkuvasta laivasta —
heittäytyivät länsimaisten ystäviensä
hoiviin. Ja Konstantinopolissa otti
heidät'vastaan ihmiskunnan hyvänte-kijät
kymmenkunnan venäläisen pää­majan,
venäläisten valkoisten ja pu­naisten
ristien, Amerikan punaisen ris
tin ja Ranskan valtuuskunnan muodos
sa, elinten muodossa, jotka edustaval
suunnilleen koko aikakautemme kap
talismia- suunnattomine apokeinoineen
ja varoineen. Mutta jos pahan oipan^
tunnon Krimiltä ajamat valkolahtarit
olivat toivoneet saavansa j ä » l ^ Ga
lipolilla, Konstantinopolissa taikka jos
sakin muualla jatkaa Iloista humuaan
ja sumuaan, niin ovat he saaneet täs­tä
erehdyksestään luopua. - Sillä ne
kauhukuvauksety jotka heidän kohta­lostaan
nykyään täyttävät maihnan
porvarilehdistön palstat, h^evat:tur­haan
vertauskohtaansa. Ei koskaan
eikä missään ole ^tetty kymmeniätu
hansia, ehkäpä satojatuhansia, avuttor
mia ilnnisiä niin varman tuhon oroak'
si kuin mailman kapitalismi nämä rys-säläiset
holhottinsa, "Heidän keskuU
dessaan vallitseva kurjuus on. kerta
kaikkiaan k^vaamaton'' huomauttaa
tilanteesta lakoonisesti ruotsalaisrsuo
malainen lahtariupseeri Ha^an, jok;
on itse ollut mukana tätä kurjuutta
aiheuttamassa, ja kuitenkaan —huo
matkaa — "eivät' liittoutuneet suin­kaan
ole sokeita tälle hirvittävälle tt
lanteelle vaan tekevät kaikkensa lie
vntääkseen hätää,"
toistuu näet sama ilniiö,„mistänä
nä vuosina op saatu niin monta elä­vää
esimerkkiä: kapitalismilla on lop-pumattomastivaroja
ja neuvokkuutta
järjestäessään eri kansain ja työväen­luokkain
sukupuuttoon lopettamista
mutta kun ^en pitäisi harjottaa "ar­meliaisuutta",
kun sen pitäisi lääkitä
iskemiään haavoja, seisoo mailmanka
pitalismi avuttomana, ja vdimattoma-na
kykenemättä^ muuhun kuin totea­maan
että tehtävä menee yli sen voi
mam.
Kummakos sitten, jos sen holhoti
tulevat huomaamaan joutuneensa itse
pää-perkeleen kelkkaan,, kuten ny
Krinlin rotat, "Monet venäläiset—
huomauttaa* jo lainaamamme valko-kaartilaisjehu
—- myiöskin ne^ jotka o-vat
kaikkea muuta kuin- kommuniste
ja pyrkivät Turkista pääsemään takai
sin yenäjälle. He j>vat väsyneet to;
vottomaan taisteluun bolshevikeja vas
t;aan, W tahtoyatjennenkaiklcea pääs
tä tSistä epävarmuuden tilasta, ja he
ovat tulleet huomaamaan; että bolshe-'
vikivaltaa ei käy murskaaminen ase
voimalla'V
Tosin tärtiälhuömio tehdään myö­hään
ja tosm ovat oS^immat näistä
krimin karkulaisista, vain ; niittäneet
mitä-ovat kylväneet, mutta hyvä, et­tä
edtö kerran alkavat tulla järkiinsä.
Sillä joa he jaksavat luopua roisto-maisuudestaan
eivätkä 'ole naineet ja
huolleet kaikkia voimiaan ja tarmoaan
niin ottaa heidän uhrinsa^r Neuvosto*
Venätjä, heidät vastaan rankaisematta
näitä kurjaa \karjemplakin Tuhlaaja-poikiaan
tiiskin muuten kuin pakotta­malla
hddät vaihteen .vuoksi kunnial­liseen
työhön:
Ja sehän on vähintä mitä voidaan
vaatia ihmisiltä ja varsinkin seilaisi!
ta ihmisiltä, jotka heidän hyvänteki­jänsä
ja rikostoveriensa ovat kurjasti
pettäneet ja jofkp makeanleivänpäl
vien jälkeen ovat avuttofnina Latsa
ruksina joutuneet vinimaan sydämet
tömäin yökkärien kynnyksillä.
Krimin valkoisesta kurjalistosta on
tullut; mailmankapitalismin häpeän
alennuksen ja viheliäisyyden sanan
saattaja joukko. — M. .Törmä.
Karjalan komitean tiedon-
^ anto
1
Karjalan Työikansan Kommuunin
avufitamincn
. v i ö t ^ kylUkseen roistoelämää, nieh-tarolda
paheissa ja hehkumassa ja
siinä sivussa ärsyttää tylsistyneitä
.hermojaan työläisten kidutuksella ja
jopkkoraurhilla. Mutta kun .tuli to­den;'
teillä kysymykseen mieskunto, ei
sitä ollut näillä Jaltan ja Ssvastopolip jalan työväestö tekee sitkeästi ras-httoripukeilla
sen vertaa, että siitä oli kasta, vaivaloista työtä. Onhan tolii
öch^^^UQim siitä, että kaikki ponnistuk-
Karjalan Työkansan Kommuunin
hallituksen Tietotoimisto pyytää mei-
(Uin kauttamme lausua Karjalan työ-
Iäisten puolesta toverilliset kiitokset
niiden suunnitelmien johdoäta,. joita
S. S. Järjestö edustajakokouksessaan
laati Karjalan työläisten avustamisek
si. Erikoisesti lausuvat Karjalan, to­verit
toivqpiuksenaan'm. m. että "jos
keräys onnistuu, niin ehkäpä hyvinkin
saamme koneet tänne kesään mennes-:
sä,"
Karjalan' Tj-ökansan Kommuuni on
kaikenlaisten puutteiden ahdistamana.
Onhan luotollista, että käden Jään­teessä
ei voida muutoksia aikaarsäa-
(ta siihen tilaan, mikä maassa vallit­si
valkoisten riistännän, sorron ja hä­vityksen
seurauksena. Kurjissa o-loissa
Karjalan työväestö joijtuu maa
ta uudelleen'fakentamaan sosialistisil
Ie perusteille. Ennenkuin tässä ra­kentamistyössä
ehditään pitemmälle,
niin luonnollisesti kaikilla aloilla koh
dataan ankaraa puutetta, v Puutteen­alaisesta
tilanteesta huolimatta Kar­hua
myötätontomme. Vaikka olemme
it^ebn puutteenalaisissa ojoiisa ja
kaukana heistä, niin £itteckin voimme
edes \-ähän avustaa heitä. Ja apuna
siinä, että hankimme heille kirjapai­no
koneita. Karjalan Komitealle on
jo lähetetty yksityiskohtaiijen luette^
lo kaikista m'istäjkirjapaii!o tarpeista,
joita he toivovat tiältä saavansa suo­malaisten
työEisten toverilabjana.
"Olemme Jöitollisia tovereille siellä
Amerikassa,, joä onnistutte saamaan
meille kirjapaicokoneita. Ott^aa
siis keräyksenne lahcKikobdaksi ja en-sim^
iseksi päämääiäjksi juuri nämä
»lio saal^.:|iO$$slsv{i h>M&W^8m ^ ; ^^nMzm ja tdstdee itiiden puo-kä
fslralffjsaiitm asti elottava jaas-! jests ^atoivon vimBiaöa..
Motta Icun heitä vastassa seisoo'.
yhteiskonnallisesta aaemastaan jal
maaihnan yfcsinvaltaaa tähtäävästä j
päämääiäst^ täysin kivillä <^ev3;
sooj^pitalistien suljettu joukko, ovat <
ponnistelut kerrassaan turhia ja kai- i
kissa-tapauksissa tuloksettomia. Jos
koneet," sanotaan meille tulleessa v i ­rallisessa
tiedonannospa. '
Ja käsitämmehän me sen, että par-haitenmeidän
avustuksemme palvelee
Karjalan tovereita juuri sUlä, että
saamme^ heille valistusvälmeitä. Va-listyöhSn
on aadelleen rakentamisessa
välttämätöntä.
Karjalan toverit myös laosnyat toi-vomuksenan,/
että .1 W..W:n toverit
eivät unohtaisi Karjalan raataja rah- hänen'känssaiQunisillääit
vasta, joka taistelee vaikeissa oloissa t set «rikoisedu^ synnyttävät poaikeus-fiäily
ovat tdmettomaa lolsmlsnsdes
tnldcsm,
' E i ole oTema^sa kultaista kesMUetä,
ej valinooa varaa, ei edes epäilyksen
sijaa. On ajsetcttavs tinkusät^aiin
toiminnan'kansalle tahi eitä vastaan.
On työskenneltävä fyöväeolaoi^ t i a -
kimättömaa vallananastuksen ^äksijkeskila<&an pämaäränä olisikin ka-kokoimnrtäHstiorästimk
ryh^ftäyäjpitel^^ omistus ^ijcstebnain,
tukemaan^nryaristoyhteiskonnan la­hoavaa
rakörousta. - Taottavan luo­kan
tulee ot^yhtjeiskunnallii^en, joh­to
käsiinsä, tai allst]^' omistavan luo­kan
jatkuvaan ja ej^ikeatettuni^or-jouteen.
.
Se joka o^aK>>.että ola yht<äskan-nallisesta
vallasta voisi ^ä(E omis­tajille
toisen osan siirtyessä omista­mattomille
ma^i09^yQl$, luokille
ja osettaa täi^päainäli^kseen, hän
on auttamattc^str väärässä; Hän ei
tunne yhteiskunnassa .vaikottaria ta^
kttdelUsia Idteja, eikä liioin taistele
taloudellisen tasa-arvoisuaden puoles­ta.
Sälä yksi^omistas takaa aina
erikoisetuja ja on suoraa sukua anas­tukselle.
Anastas on luonpoUisestikin
jotain jossa'ottaa joko' itselleen enem­män
taloudellisia etoja kani mitä on
Taloudelli-uuden
yhteiskunnan puolesta. Siksi
toivotaan, etfö myös I. W. W:läiset
osaltaan ottaisivat osaa näiden kirja?
paino tarpeiden haricknniseksi Mitä,
suurempi työläisjoukko on asiaa edis­tämässä,
sitä pikemmin hanke onnisi
tuu ja painokone on k&ään mennessä
perillä".
Karjalaa IVÖkansan Kommuunin
virallisesti lausumien toivomuksien
perusteella Karjalan Komitea täten
omasta puolestaan lausuu toivomukse
naan,-että S. S. Järjestö, jonka suun­nitelma
on Karjalan tovereitten h / -
väkfeyniä; ryhtyy toteuttamaan kerälys
suunnitelmaansa s ^ etö I. IV; W.n
jäsenet ja osastot, sekä muut työläis-toverit
ryhtyvät nopeasti järjestä­mään
keräyksiä tähän kirjapaino ko­neiston
hankkimisrahastoon. S. S.
Järjestön toimeenpanema' keräys ta­pahtuu
S. S. Järjestön viibllisten^ orr
gaanien välityksellä. Muut kerätyt
summat vpidaan Jahettäa: Karjalan
Komitealle "Kiijapainorahastoon", o-sötteella:
Karjalan^Komitea, Box 653,
Sup^rior, Wis. Karjalan; Komitea
huolehtii yhdessä S. S. Järjestön toi-meen3
»anevan komitean kanssa kirja
painokoneiden hankkimisesta ja nope­asti
perille lähettämisestä. Kem^t^yfs-tä
Varoista tehdään nopeasti yksityis­kohtainen
julkipen tilitys.
Myöhemmällä' vKaijalan Komitean
toimesta tullaan amerikalaiselle työ­väestöllekin
selittämään Karjalan ar
sioita ja kiinnittämään lieidän huomi­otaan
sliheuietta shekin smstaisivat
tätä Neuvosto-Venaan! ij^htä tärkeätä
osaa •— Karjalan Työkansan Kommuu
nia. Tästä puolesta Karjalan Komi-'
tea antaa tuonnempana lähempiä tie-;
toja.
Amerikan suomalainen; työväestö!
Ottakaamnje me;Ayt omasta: puolas­tamme
nopea ja reipas atote. Näyt­täkäämme,
että osaamme me muu­takin
kuin spusanallisesti puhua myö
tätunnostamme Neuvosto^Venäjää ja
sen osaa Karjalan -Työkansan Kom-,
muunia kohtaani; Pukekaamnje lau-.
sumamme myötätunto teoSisi ja huo­lehtikaamme
siitä, etfö Kaijalan tytf
väestä'nopeasti^saa meidän Amerik-;
kalaisten tovereitten hankkinran KIR-JAPAINOKONEISTON.
Toveritervehdyksm J • ;
KARJALAN KOMITEA
Yrjö Halonen .:
(Tässä: julistuksessa mainitulla S.
S. Järjestöllä tarkotetaan Yhdysval­tain
S. S. Järjestöä^ mutta siitä huoli-i
matta Ganadan'^SuomaIain^n Sosialisti
Järjestö ja OBU:n suomalaiset toyerit
voivat ryhtyä hekin avustamaan Kar-alan
työläisiä yllämainitun taricotus-lerän
saavuttamisiin ^järjestämällä
ceräyksiä.)
Xr-i i
tilanteen yleisestä normaaiirca ja näi
den erikoisetujäi nauttijat ISyvät
luonnollisestikiit voimakkainuhäsi ja
kykenevimmiksir; anastaakseen itsel­leen
erikoisetuja myöskin; yhteiskun-nallisessialiällinnossa.:
Näiden etujen
avulla tullaan polkemaan ja parhail-,
laan poljetaan ilas yeisedut ja useas­sa
tapauksessa- ne sivuutetaankin o-mien.
persoonapyyteitten tieltä. Sillä
taloudellinen ylemmyys edellyttää yh
teiskunnallisia. erHtoisetuja, siitä ei
päältä kiertämällä eikä kaartamalla;
Yhteiskunnallinen tasa-arvoi'suus ja^,
täsa-arvon mahdbllisnuskin ovat vain
tässä tapauksessa pelldcää kuvittelua.
Täydellinen ja.tinkimätöin loiseläjä
luokan syrjäyttäminen tuottavan mut­ta
omistamattoman kansan aineksen
hyväksi on vain ainoa keihöfjonkaa-vulla
voidaan päästä todelliseen kan­sanvaltaan
~ »luokattomaan yhteis­tään.
Sellaiseen olotilaan missä ei kät
ketä nimen eikä ansiottoman omaisuu­den
taakse ruumiillista rappeutunei­suutta
eikä henkistä alamittaisuutta,
— vaan jossa' sen sijaan, jalot ja epä­itsekkäät.
ajatukset pesivät tayeeen
teräänsä j^uhjenneessa miehuudessa
ja näisUisnudessa joita yhteisetuihin
tähtäävä työ aateloittaa.
Sovittelu on .historiallinen^mahdotto
muus/ On;oltava tuottavan luokan
mukana tahi sitä vastaan. '
Taloudelliset j^i^jestöt! ja
V IiiokkavaUankumons
Kirj. Alfred Hautamäki
Onko sovittelo ntahdoUinen?
Kautta mailman on työväenliike
saapunut siihen tilanteeseen,; jolloin
kaikenlainen sovittelu käy mahdotto­maksi.
On tehtävä täj^ellhien rat­kaisu
henkilöidien ja puolueiden s ^
ryhmien välillä. On valittava suora
a mut^atoift tie. Täydellinen porvari
vallan syhjään sysiäminen. On epä­röimättä
lähdettävä rakentajnaan työ"
tätekevän ja työstään elävän luokan
yksinvaltaa. Muuta tietä ei löydy. .
Joko kaikki yksityisomistusoikeu-den
erikoisedut — suuret ja pienet—
suljetaan pois > yhteiskunnallisesta
vaikutuspiiristä ja yhteisomistuksen
yleisedut asetetaan tilalle. Ellemme
niin tiee, on meidän annettava luotta­muslause
nykyiselle prjestehnälle,
jonka silminnähätvänä
VaDte-vallaailnmonkselliset
Se seikka ettäiesiinnytään erittäin
ankarasanaisenai arvostellessa nj^yis-tä
kapitalisti järjestelmää, ei aina edel;
lytä, että- oltaisiin todellisen ja köyhä­listölle
edullisen.vallankumouksen kai)
nattajia. < Voidaanhan useastikin an­taa
mitä repääsevämpiä lausuntoja vai
iistevasta tilanteesta, ilman että edes
tahdottaisiinka|n vahingoittaa omis­tavan
luokan harvamvaltaa.,
Suorasanaiset reformistit keskisää-dyissä
ja etupäässä omistavan maa?
laisväestön keskuudessa ovat viime^
aikoina pitäneet ^: hirvittävää melua
V&nitsevien olojen: n u r i i d ^ ludesta.
Oli tehty päätähuinnäavia p:.ljastid:-
sia luottotoimien väärinkäytöstä eten­kin
mailmansodan fdkana. Langetet­tu
tärisyttäviä tuomioita jarjestelmäm
me käyttökelvottomuudesta.' Ilma: on
ollut sähköistä, kuten ainakin suurten
myrskyjen edelläj^ mutta toden tulles­sa-
on tyydytty vain joihinkin muodol­lisiin'parannuksifii;
tahi toisarvoisiin
uudistuksiin^ Välittämättä metelöi­västä
esiintymistavastaroi loppulrädes
sä ole tarkoitettakaan muuta kuin pro
testeerata päiväjärjestykseen tullutta
väärinkäyttöä vastaan. Vielä vähi­ten
olisi ajateltu mouttaa yhteiskun­nallisia
perusteita.
poistaminen, niin silloin voisi loytj^'
yhdistävä side joka Moaisi ja lujit­taisi
heidän taistelnrintamaanEa, mut
ta kun koko heidän Inokansa olemas­sa
olo rakentua taloudellisille erikois­eduille
on sellainen sula mahdotto­muus,
Nuo edut ovat kylläkin pie­niä
ja viime tingassa aivan auttamat­toman,
mitättömiä^ mutta' sittenkin
muodostuvat ne esteik^, joiden ylitse
kulkemiseen on keskiluokka kyvytöin.;
He eivät kykene sotimaan: yksityis­omistuksen
poistamisen puolesta, sillä
sillomhan he taistelisivat koko luok­kansa
olemassaooa vastaan.',
On olemassa vain yksi amoa luo]^;
jolla tulee olemaan kylUn laja selkä­ranka
muodostaakseen kaikkimurta-van
taistelokoneiston kapitahstista
riistojärjestelmää vastaan, ja se on
maailman palkkatyöläisten alati val­veutuva
luokka. Heillä ei ole mitään
ihenetettävää kun porvaristo bikistuu,
vaan kaildd voitettavana. Keskisää-
^yllä on menneisyys ja siksi se on
jnah(k>toin' kokonaisena. luokkana pe-rinpdijalseen
yhteiskunnalliseen uu-destiluomiseen.
Proletäariaatill^ on vain tulevaisuu
delta kaikki odotettavissa ja sen täh­den
sillä on voimaa sekä tarmoa, riis-täjäryhmän
kukistamiseen, sekä uu­den,
pare;mmin tarkoitustaan vastaa­van
yhteiskunnan rakentamiseen.; Keä
kiluokka voi leikkiä vallankumouksel­lisilla
voimasanoilla, mutta taloudel­lista
vallankumousta itseään se^ pel­kää
yhtä paljon kum suurporvaristo-kin.
On olemassa vielä muitakin ryhmiä
jotka ovat valR^Iaolevaan tilanteeseen
nähden sotajalalla, mutta joiden val­lankumouksellinen
kanta joutuu ky^
seenalaiseksi. heti kun joudutaan vasr
takkain ratkaisevien kysymysten Tcana
isa. Tähän ryhmään kuuluvat keski-^^
luokan alimmat kerrokset. Niin.sar
nottu sivistynyt köyhälistö. Samaan
luokkaan voidaan laskea myöskin
palkkatyöläisten ylimmät i5>rtiät
,'korkeunpia ammatteja iia!^ittavat
työläiset
Kukaan 'näistä ryhmistä.ei ensi kat
sanella omista mitään; Heidän persoo
naetujensa ei luulisi joutuvan ristirii
taan sen pyrkimyksen kanssa, jonka
p^määränä on yksityisomistusoikeu-iten
poistaminen;' Kun laajaperäiseni
niin tutkii kysymystä, joudutaan kui­tenkin
toisiin tuloksiin.
(Jatk.)
—: X
Smk. 24s@@ - Unäm Dellarista^
O H E X Y S K U t y T ^ A T SKUBAAVAT.
40a lähetyksistä alle $30.00; 60c. lähetykaistö $30.CO~$40.00;
mc lähetykfiisö $40.00-$60.00; 7fe lähetyksistä $60.00-6100.00. YU
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta U s ^
Seuraavat rahayälityksemme ovat Suomessa maksetut alos viime
vTikon kuluessa: 4915 aina 4969 asti, säsä. kaapelilähetykset No.
5022 ja 5023 . ^ \ -
VAPAUS,
Box 69, , Sudbury, Out
Torontossa ottaa rahaväfityksä vastaanJojv^A T. Hill, 214 Adelaide
St. West, • \ :
uhottu vähääkään sellaisiin tietoihin, isa. Tämä Bureau, kuten sanottu koko
Monessa, tapauksessa on tyydytty
^ttämään. luottotoimiui sama ryhmä
jota vastaan hetki sitten yllytettiin
koko kirkuva joidtkö. Parhaimmassa
tapauksessa syi^ytytetään joku TO-hemmän
merkityksellinen. virkailija,
mutta itse pääperurit yhä edelleenkin
kaikessa rauhassa^ pelaavat verhojen
takana kansan hyvinvoinnilla raskain
panoksin, ja yhä edelleeiddn, ja0ra-vasti
ja haikailematta tulevat käyttä-!
mään näitä virkailijoita, uusia tahi
vanhoja, sama se sille, tahdottomina'
pelinappuloinaan.
Sellaista on ke^isäädyn toivotom
kamppailu olemassaolonsa puolesta.
He pelkäävät ja kammoavat palk^-
työväestön loppumatointa raadantaa,
liohon he huomaamattlian ovat kuiten­kin
luisumassa. San^
ovat he kyvyttömiä kohoamaan yhtetg
kunnallisesti määrääväksi luokakbi.
Elintasonsa on e t o korkeampi kuin
varsinaisen proietaariaatin. elämän
taso, butta pikkuporvariston taloudel­linen
ja yhteiskunnallinen asema on
myöskin horjuva Ja monta ver­taa
eiÄvannempi kuin työläisen. Hell
Lopun alku
• ; Wrangelin joukkojen kärsittyä tap­pion:
alkavat länen "aatteelliset kan-nattajansakin"
joutua yhä pahempaan
epäjärjestykseen. iNiin sanottujen va­paakielisten
yhteiskuntapyiväitten ko
kous' Pariisissa on jo puhunut 'pari
kovaa sanaa mainittua lahtarikenraa-lia
vastaan huolimatta siitä, että he
vielä halijan, pienimmänkintilaisuu^,
den tullessa ylistivät häntä pilviin as­ti.
Sosialistivallankumouksellisten, on;
Sekin; yhtynyt epämääräisesti ja vaa
rattomasti arvostelemaan ^rangelia
jonka apureina he itse ovat toimineet
Parooni Wrangel sensijaan pitää edel
leenkin demokratiaan lakeja kunniasr
sa. "Suuriruhtinas" Nikolai Nikolajer
Mritsh ilmestyy "omansa persoonasi
saan" Krimille, lainatakseen Krimin
herifalle ;ja käskijälle Romanov-Ras-putin
kruunun loistoa.- Ja samoihin
aikoihm kum Naiolai - Nikolajewitsh
ilmestyvät ;Wrangelin avuksi seuraa­vat
pelastajat: kenraali Balachvdtsh,.
joka siirtyy Taurian niemelle. Unka­rin;
työväen mestaaja, amiraali Hort-hy,
joka koettaa päästä armeijoineen
Wrangelin avuksi, herra, Savinfcow, jo
ka saapuu Petljuran luo sitoakseen o-san
paroonia vastaan taistelevista
voimista Ukrainaan ja herra Filösco-fowi
joka: matkusteleiksee Pariisiin
palvoakseen Wrangelin jumalaa mon­sieur
Millerandin persoonassa ja ano-;
akseen apua hänen poliisikätyreiltään,
, Kaikesta huolimatta alkaa valkoist
ylevä mieliala -vaihtua peloksi; Ar­meijan
henki alkaa turmeltua. Ja sii
hen ovat lahtarit itse syypäät Hei­dän
tietonsa Neuvosto-Venäjästä o-livat
koko _ ajan niin valheellisia, että
hei(^"täytyi ehdottomasti joutua
räärin käsityksiin. Kaikki nuo kuvi­tellut
kapmat Moskovassa, Kremlin
joutuminen kapinallisten käsiin, Neu-vostoyallan
kukistuminen J^ishni-Nov-g:
orodissa, vastavallankumousten suo­rittama
Tomskin valloitus, lukematto­mat
kapinat ja kaSdd mielettömyydet
joista valkea sanomalehdisdö tiesi ker
toa, kaikki ne veivät itse _-Wrangel^
seikkailun johdonldn harhaan.
'Toivomus on ajatuksen isä", sanoo
saksalainen sananlasku. 'Ja itämeren
maakutalaisen aivoissa, joissa pidee
sangen laajakantoinen "toive", muo-että
holsheviadcien halonhankinta on
paremmalla kannalla, että heidän rau
tateittensäfculjetuslqrky on parantu­nut
että heilE on raakaöljyä, että
heidän kangastehtaansa, ^ k a tähän
asti on seisoneetjälleen pn pantu käyn
tiin:; samoinkuin "taetallitehtaatkin,
kaikki tämä oli ^angelelilaisi^ta^tyh
jiä sanoja.,-. Sen .sijaan uskottiin kaikr
kia mahdollisimpia huhuja, joita Iflim-mankin
sukupuolen typerät ja liassah
tavat juorukellot vain keksivät,, jota
väkeä Mar?c inuuten.kut<?ua ''sukupuo­litautien
ja arkuuden vaivaamiksi, niin
sanotuiksi säädyllisacsi flymsiksi," ja
joliafsia 'VVrangelin herrat; upseerit o-livat
Tästä johtuu myöskin se "varr
muus" ja "optimismi'*, ji^a itse Peter
Struvekln osoitti. Tämä mies on muu
ten kadettilais-lokakuulaisten järeän
tykistön johtaja, etevin .Wrangelia tu
keva oppmut.' Hänen: johtolausee­naan
oli: Punaiset joutuvat epäjär­jestykseen
meidän järjestäytyessäm-,
me.. Siispä on tulevaisuus meidän.-
Mutta. punaisten epäjärjestykseen
joutuminen oli vain valkoisten kuvitte
lua ja valkoisten keino houkutella ui
komaitten yleistä mielipidettä puolel
leen. Kaikki nuo herrat Struvet tie­sivät
sang;en hyvin, mitä Millerandin,
Lloyd'Georgen ja muiden tämän maan
mahtavien apu merkitsee. Ja he us­kottelivat
järjestelmällisesti ulkomaa
laisille viricaveljilleen, että- bilshevii-kit
ovat perikadon partaalla. ,He sai
vat siten keiriotelleeksi itselleen-soti­lasvaatteita,-
tankkeja, ruutia:ja l y i -
j p huomaamatta kertaakaan, että he
kykenivät kyllä tuhoamaan optimis­tisemmankin
ajatustavan kuin se, mi­tä
he edustivat.. ; '
Sillävälin vei luokkataistelun objek
tiivinen kehitys Wrangelin alueella
siihen, että Wrdngel oli pakoitettu y-hä
enemmän supistai^aan yhteiskun­nallista
kannatusjoukkoaan ja lakkaa
matta siirtymään oikealle.-
"Kansknvallankannattajat", kade­tit,
tsaarin ministerit Nikolai Nikola-jewitsh
— kaikki he ovat-saman ke­hitysjakson
eri asteita. Stolypinin ai
kuisen talonpoikaislain julkaiseminen)
— herra parooni aikoi kahdentoista
vuoden, kuluttua saattaa sen jälleen
voimaan - i ^ , onnistui v.elä huonommiri
kuin täraä-i Pietari Arkadjewits Stoly-piijl^
in, kuuluisa "uudistus" aikoinaan.
Suuren vallankumouksen riehuessa
aa aiheita kaikenkal1aisia,&ötoIttaa
uutiset ja sitten laskee julki kyhäj^.
sensä artikkelien muodossa New York
Times-lehdessä jäsenkaltaisisa muis
sa lehdissä, sekoittaen värit, tehden
mutasta valkoista, vaalenpunaisesta
tulipunaisen,.ruskeasta* suHsen ja njiQ
pois päin. Ja viaton lukija uskoo, on,
h^n artikkeli aivan virallista laatua,
läieleiddintoista on että' isimä Iddet
erikoisella huolellisuudella noudatta­vat
Roris Bahmetjeyin toivomuksia
ja jokaisessa painetussa/rivissä huo­maa
tämän heittiön vaikutuksen näi­hin
lehtiin painetun -sanan suhteei
Mitä asiaa olisi Bahmetjevilla olla niis
sä ilmapiireissä jotka käsittelevät ul­komaa
asioita soviettäallitusta vas-taauj
O n mahdotonta tietää. Mutta
tiedetään se kuiteiddn, että salahom-missä
tämä'herra on.; Mutta kaikelle
on kerran tuleva loppunsa, niinpä täl­lekin
pelille. Senaattori Reed ilraotti
avoimesti, että Amerikan hallitus on
luovuttanut 40miljoonaa dollaria Puo­laan
armeijan asestamiseen. Sitten
ilmotti senaattori Reed, että Ameri­kan
hallitus on koko ajan epävirallises
ti sotinut. soviettihallitusta vastaan.
Yllämainitut 40,000,000 dollaria ovat
vain pisara meressä. Amer&an kan­san
rahat suopeasti jaettiin kaikille
vastavallankumouksellisille, jotka
vaan asettuivat soviettihallitusta vas­taan;
'Senaattori Reed muun muassa osot-taa
senkin, että he 187,000,OOiD dolla­ria
jotka Amerikan hallitus on anta­nut
Boris Bahmetj^ville, olivat %•
tetyt • •sotatoimenpiteisim Neuvosto-
Venäjää vastaan. Kummallista -
Boris Bahmetjev,joka edustaa jo kol­me
vuotta ketä; muuta tahansa, vaan
ei Venäjää, sai kuiteidcm tuon suun-naitoman
rahasumman velan muodos
sa, joka velka on vielä Kerenskin ai
kuinen. Senaattori Reed' huomauttaa
että Amerikan sotaministeristö oli
myöskin" auttanut Puolan armeijaa;:
se oli.lähettänyt sotilaspukuja ynnä so
tavärustuk^a 67,000,000 dollarin edes
tä. . ,
Tätä paitsi Herbert Hoover tunnus-ti,
että niistä,,5ö miljoonasta dollaris­ta,
jotka olivat osotetut Keski-Euro-paannälänhätää
Iräxsiville, sai Puola
yksistään 57,000,000..
f Senaattori Norris>tehtyään kysy­myksen
raha asioista aiheutti suuren:
hVväiityön; Pitkirt matkaa ovat ame-iiäytti
sen epäonnistuminen muutami- ^^^^^^^^^ halunneet päästä selville
en viikkojen kuluttua varmalta. Ja ralia-asioista koskevista kysymyksls-sen
mukaan kukistui juhlallisin rum-mimpäristyksin
julistettu uuai suun­ta,"
joka piti mustasotnialaisteh her­rojen
vapaamielisten tuuman mukaan
korjata Koltshakm, Denikinin ja muit
ten Venäjänmaan. pelastajien ' ^ r -
heeet". Nikolai Niko:ajewitshin saa-:
puminen Krimin rannoille (hän ei
luonnollisesti tullut sinne tarkoituk­sella
lämmitelläkse*en -lahonneita lui­taan)
on paroonin työn johdonmukai­sena
loppuna iruunaten sen. Mutta
juuri sinä hetkenä, kun vanhin jäljelle
Sänyt Römano\v,ihnestyy näköpiiriin,
lähentyy vallankumoukseilinen puna-armeija
Krimin nientä ja valtaa Venä
jän vastavallankumouksellisten viiiiiti
senturvapafltan. Historiallinen kehi­tys
ei hetkeksikään pysähdy. Me mUu
tamme tuon Vastavallankumousahjon
sen vastakohdaksi, me teemme Kri­mistä
Venäjän vallankumouksellisim-.
man kolkan. — Die Rothe Fahne.
Uhetti Boiis Boh^etjeW
on klnttaaata87,O0O,QG0 dollaria A-meriÄ^
n tcahbja sotatoimeniHtei.
siin iSovietti-Äallitusta vastaan
lä et ole sitä titoiteeai ja «rt^^
seurauksena vaa yhtäläisyyttä joka ajaa omista-on
hifpittävä kurjuus ja pohjatom tie^' mattomat luokat tiukasti * suljettuun dostui tästä "toiveesta" ajatus punai-.
täriiättömyyis, ja toisaalla taasen ^ l - rintamaan. He ovat päämäärää vail- sen armeijan hajoamisesta ija selkä-sistjrttäyä
ja epätoivoäaea raadaHtajjIa «levaaj prmeSss» hapuilevaa jook-jpuolenune sekasortoisesta tilasta! Ei
Kerran aikalseiton kirjotip" Va­paudessa
Venäjän^ l i e t i n Boris Boh-metjevin
petkutuksista, joille- nyt vih­doinkin
taitaa tulla loppu. Jossain
Washingtonissa on olemassa jonkin­lainen
laitos eli Bureau, jonka tehta­in
vänä On koota aiketta sovietti-Vena-
-^jästa. Aihe kootaan sovietti-yenäj^
lä ilmestyvistä % lehdistä, yhtähyvm
kuin tukholmalaisista vastavallanku­mouksellisista
lehdistä myös. Erikoi­sen
huomion saavat Saksan junkkeri-lehdet
jotka ovat erikoisesti intres-seerattuja
kaikelle mitä tapahtuu Ve­näjällä.
Saksan junkkerlsto rakentaa
soviettivallan kuldstumisen tilalle Ve^
näjällä oman menestyksenä Saksas­ta
ekä siitä sälaperäisetä vdikeiiystä,
Jota pelaa Boris Bahmetjev jo yli kol­me
vuotta. Asiaa on koitettu virallis
sekä siitä salaperäis. vehkeilystä;
tumatta, mutta nyt jo ollaan selvillä
ainakin siitä, että tämä suur-rosvo on
.käyttänyt Amerikassa' äsuVien venä­läisten
työläisten rahoja (niin kuin
edellisessä kirjotuksessani toin esille)
sdcä yllämainittuja huimaavia sum­mia
soviettihallit vastavallankumous-toimenpiteisiin.'
' Nyt kun nämä seiTiat olivat mailmal
le paljastetut ilmotti Boris Bahmet­jev,
että hän matkustaa 20 p. tammifc
Ranskaan. "Russky •eolos'in" raport-;;
terin-kysyttyä, mitä hän aikoo siell»:'
tehdä, vastasi herra ei haluavansa an­taa
mitään .tietoja, 'muuta kuin sen,
että hän lähimmässä tulevaisuudessa,
l^alaa takaisin. Vaan *'Russky Colos"
päättelee ettei taida herra tulla takai
sin ja hänen reisnnsa on pakoretki
"Mutta ei se meitä liikuta". Sehän
on kokonaan Amerikan hallituksen 8-
sia", päättää lehti lopuksi Ranskas­sa
hän,-Bahmetjev;§iis tapaa muita:
suurmiehiä, jotka janoavat vastaval­lankumouksen
syntyä Venäjiä Mot
ta tyhjiin taitaa rauveta kauniit unel­mat
maihnan köyhälistö on herän­nyt
tiedottomuuden unesta. Se on he-;
rännjl; kerran j a viimeisen. Se kan­taa
kahleensa vielä loppuajan kevy­emmin,
(jo&kin uhmamielin), sillä si-;
sitä elvyttää se varma usko, että Ve­näjän
soviettihallit^ on todeHaMns
.kansan hallitus j a sellaisen hallituteen
voimaan astuttua voi työläinen vähän
kerrallaait alkaa tuntfea, että hän oi
luotu eläniääii ja elämän onnesta nant
tnnaaii. Eikä ole luotu orjan kahleit»'
kantamaan. Me kannamme luihin aS*
ti syöpyneitä kahleitamme. Me
namiiie vielä.hetkenu Mutta emnie ka»
an enään,Klaudic Siivak.