Vapaus, February 13, 1954

              ^iKikkipeJi Jiaapell-vajiumain
avulla
l ^ r - s t t o . - Kes"-t:v.i>ucona kello 8
... .i',-..^: ;3-::-wUimatkan shakk:-
.3-.\ij'::.'^v. Toronton yhopipioi^
r. £ha:-::-::ii:es:ar' Igor Bon-
.-;c-.^l-:t'^.. Siirroi lapahtu-
.- "isanöjr-am a\'ulla ja kuta-
. v ' ; y ^ ( ; V : < > r i . a;kaa'-yksvrtuiit:.\;.: T -
' - • " l i f . i vhaessa \v2n:pegi!ai*en
Y i , ifs-ryp. kamsa Canadan
:V • -! ineisai'! jiv Bo^idarevski-. on .eraj.
^Neuvo£tolit:on pelureista.
'] vöväeii vuotuinen
basaari Torontossa
maalisk. 11-13 pnä
Tor()tUo. — Toronton tyovacn vuo-
' . r ::..Eai:-i piäelaaii (ana v uomia
n 12 ; a 13 pna ja kaikkia
.;. ,11 'c-stoia r';ho:tetaÄn pidät-
. ,1 ulauuuksisn järjestämisestä
. D..n'iiM. .sanoi basaarin julki-
- ' i i " i n . taalla. :.Mainittuina paivinii
vaihtelevaa kulUuuriohjcl-
,,1 ^r. uu.;ia ciikcisuuksia joka ilta.
( , . i Iinaan ii.^altyy luonnollisestikin
••VVÖ;.>:!:I-tanssia, laulua-ja„musiikkia.
/ ;j );-:a ilta tarjoillaan päivällistä klo
\ : . -eitsemasta lahtien.
1
OSKARI RINTALAN
-AI f I s T o L L E
Kiit>|j hclniikuiui 12 päivänä 1953.
•jliiii-isti:,on';i-absi;::umpeen kuluiVu
.«lUa,
. iT vaivuit laiseen lepoon.
Muulit sinne,, mista et, enää ..
itiO/Csemme milloinkaan palaa,.- ,
Ki-dMomiolm kaipaamme; •
jos mi.s.sa ikina kuljemme, . • ; .• •
siiv'.;a Kina muistamme,
Vaimosi .\nna
Lapset: Ilcllen.Ina ja Taisto.
ör.unppai-kuinka hyvä- .. • . •
. .r.a olit meille.
'SJkM:''kaipaamnie^sm ';,
Lastenlapset.
VOKSin tervehdys
ystävyyskuukauden
vieton johdosta
Toronto, - , Canadassa Canadan-
:euvQao].iion }-.lavyysseuran toi­mesta'helm-
kuun aikana »ictetiavan
> stavyyjkuuka ulen johdosta öh;.- seu­ralle
saapunut seuraavajsanamen ter-vehdjs
neuvostoliittolaiselta ulkomai.
den kanssa kulUuuri yhteyksiä, valvo-
\r.;ta VQKS-.^euralta:
. •'•^\.uvQ!;tollittolamen • • •ulkomaide^^^
kaa-.'-a kulttuuriyhteyksiä valvova
•-'•eura l a h e t u ä lampimaf terveiset ca-'
n a d ala isille Keuvosiollitou'••.ystäville
> stayyyskuukauden,.johaosta. : Me toi:
vo.mme. Canadan-NeuvesroliiLoh ystä-
\v\,=:scur2ne menestystä tycacaan ys-tav\
yden luj:ttami.'-eisa ja kulttuuri­yhteyksien
k::;hiuämisessä kunsojem-me
Ydhlla pysyvän- rauhan puolesta;
. fallck,). Andrei-: DenisoVi - professori
Neuvostoliiton kalarikkaudet
ja kasvava kalateollisuus
Suur-Toronton
taksoitusarvot
, Toronto, ^ Metropolitan Toronton
• 13i .;ku n h ä n ' ; : t ä ksbi tusar vok kulu van
vuoclen veroitustarkoituksia varten
ohyat yhteensä 2,437,271,967- dollaria,
tpdet|an;: k u n n a l l i s a l aa
jul!:/isemissa tiedoi-ssa.- Nania' tak-'
soiiusa^nvoL perustuvat-yhtäläistettyyn,
menettelyyn, taksoitusta: .tehdessä -ja
Toronvpn kaupungin osuudeksi naista
arvoista ilmoitetaan. l,508,10j dollaria
eh 61.9 prosenttia Suur-Toronton" ko­konaismäärästä.
Simcoe.-^Vume lauantaina pantiin
Jerry _Simmons ja Joe Lotharp syyt­teeseen
G7-vuotiaan .. Bruce . Beattyn
murhasta. -s
Viime keskiviikkona löydettiin gaso-luniasemalta
Beattyn ruumis. Hänet
oh murhattu kirveellä; .Mrs. Beatty
pahoinpideltiin .ja hänet:: kuljetettiin
Londonin, sairaalaan. Hänen, tilansa
on vakava. • •
CSJ:n SAULT STE. MARIEN OS. NÄYTTÄMÖ
, : - . e s i t t ä ä 3rnäytoksisen-huv"maytelman-:- . : .\-
"5,500 KUIN VIHELTÄMÄLLÄ"
•.: •. Kirj.. A.. Ainamo - r - -
Steelton-haalilla, 321 John Street
Sunnuntaina, helmikuun 21 pnä klo 7.30 illaUa
UKNKILOT:
SIT-VA KARPIO. emanta , ,.
RAUNI KARPIO, hänen tyttärensä .....
JASKA VÄHÄNEN. Karpion renki . ,
LEILA TISSABL Karpion piika . - i . . . .,
L T I S A . L E P P Ä ; Karpion p i i k a . , . . . . • .
LURU PULKKINEN,- Kauppiaan poika•
.-i.RTTU PERATALO, ."Tosikertomus'' .:.
ILMARI RANTA.-kirjakauppiäs .•;
E S I T T Ä J . A T :
. . . Alma Merisalo
:. .LiLsa Hagman
.-.Vämo Mäntylä
. . . .Ida Lehtonen'
....... .Helga Harju
,,-Henry Bergman •
,-, .Onni Niskanen"
i,.,Henry Alikoski •
R A VI N T O L A L I P P U 7 5 c
4
KALEVALANPÄIVÄN JUHLA
DON-IIAALILLA, TORONTOSSA
Sunnuntaina, helmikuun 21 pnä kello 4 i.p.
01IJELMAS,S.V:
Soittoa .,
Tervehdyssanat.
:Runo . . . . ; ; . . . .
. . , , :•: :\ . . . . . : : . - . . ; 0.sä'5tpri soittbkuhtä
: • . . - . . . - . - v ; - v ; v ; . ; . - . ; ' G , . ^ S ' u n d q ^
. : : • . . . - J :Sirkka-Salma.'
Voimistelua Yntykserrtytöt
.Soololaulua Aino Heikkinen
Esitelmä Kalevalasta Ellen Linden
Kuorolaulua . - .-- :=; -. - -.-- . , . ; . ; . . . - Sfekakuoro Finlandia
Johtaa G, Gustafson
— VALL\IK\ —
"RAHALLA EI SAA SEN PAREMPAA"
l.bsa näytöksessä — K i r j . W. Eklund
"ARTEK" — Kaunis värifilmi
SLO^H-FILMI SUOMI-FILMI
SUOMALAINEN ELOKUVA
SILTALAN PEHTOORI #1
••^'/'Rohiahttinen/rakkk^^
- — elokuva;- joka valloitti '.koko -Suomen.-v—-Nyt .uudelleen, .fIm^ttuna,:-
ESITYKSET: ^
SAULT .STE. MARIE, Steelton-haalillä; lauantaina, helmik, 13 p:nä
kello 8 illaUa.
tOlJVLT, maanantaina, helmikuun 13 p:nä klo 8 illalla.
KAPLSKASIXG. Yhdistj-neen kirkon alasalissa.tiisUina, helmik. 16
päivänä klo 8 illalla.
HEARST, Cömmunity Hall, keskiviikkona, helmik. 17 p:nä klo 7 illalla.;
I^ORT ARTHUR, Polish Hall. 102 Court St. S., torstaina,
helmikuun 18 p:nä Jtio 7 ja 9 illalla.
KAMIM.STIQUIA, Pohjolan haalilla, perjantaina,Jielmikuun 19 p:nä
' kello 8 illalla.
MPIGOX, Elks Hall B.P.O.E., lauantaina, helmik. 20 p:nii klo 8 illalla.
1'0RT ARTHUR, isolla haalilla, helmikuun 22 p:nä klo 7 ja 9 illalla.
• >OLTH GILLIES, Commiinity Hall, tiistaina, helmik..23 p:na,kip 8 ip.
C^KR.ALDTONVUkraihian Hall, torstaina, helmik. 25 p:nä klo
Tl\l.MiS-S, Finnish Hall, lauantaina, helmikuun 27,p:nk klo 8 illalla-
SOUTH PORGUPINE,CSJ:n OS. haalilla, maananUina, maalisk. 1 p:nä
• kcllrrs illalla.
KIRKLA.VD LAKE, Polish Hall, tiistaina, maalisk. 2 pnä klo 8 illalla.
TORONTO. :Huii?arian Hall, 24* College,St„ torsUina, maalisk>,4 p:nä,
kolme na>-tostä klo 1 ip. sekä klo 7 ja 9 illalla.
^T, CATHARINES; Ukrainian HaU, 85 Hayncs St., perjantaina, ^
• maaliskuun 5 päivänä klo,8 illalla, . '',
>ARNL*, Slovak Hall, 203 WaterSt„maananUina, maalisk. 8 p:nä
kello 8 iUalla.
WLVDSOR, Hbsroun HaU, 808 .Marion St., tiistaina, maalisk. 9 p:nä
kello 8 Illalla.
. Si.^äänpääsy: $1.00
Lapset 25c Esittää: SUOMI ELOKUVAT
Ku-j. V. Volhovitjaiiov :oiv ny kyää 11-koneisteta
sessltkalälastin laivolstii;purka,misest.i
Neuvostoliiton summattoman; ]j,ijt,en valmiiden tuotteiden pakka-laajoissa
meri-, jani- ja jokivesis- i ukseen asti.
töissä on suuria , kalarlkkauksia.
Niissä on noin tuhat kalalajia, jois-
, ta noin 250 lajia muodostaa Neur
vostoliiton kalateoi lisuuden raaka
aineperustan.
.Arvokkaimpia .kalalajeja ovat, saniT
inen-, lohen-, s i l l i n - , turskan-,- kani-;,
pelan-i kai-pin- ja ahvenensukuisct
kalat.- Neuvostoliiton kalateollisuus,
hankkii myoskm merirapuja,-valaita,-
hylkeitä: nilviäisia, merileviä yms.
Koko maailman kalasaaliista Neu-;
vostoliiton kalateollisuus, hankkii noin
90 prosenttia .-sammensukuisista . ka­laista.-
ja. yli 60 prosenttia karpinsu-;
kuisista - kaloista; • Neuvostoliitto ons
eraalla -ensimmäisellä sijalla maail­massa
.myöskin sillin-,..turskan- .-ja'
ahvcnensukuisten kalojen - pyynnissä
Valtion kalastuslaitokset hankkivat 56
prosenttia koko Neuvostoliiton kala­saaliista
j a kalastuskolhoosit 44 pro­senttia,
; Valtion kalastuslaitokset ovat suuria
koneistettuja laitoksia; joilla on isoja
moottorialuksiä ja aivan uudenaikai-
;sia pyyntivälineitä;- - trooleja;- kure-nuottia,
driftereila ja paljon muita va-hneita;
joilla voidaan kalastaa en sy­vyyksissä,
• Kalastuskolliöoseilja. • on - myös uu­denaikaisia
pyyntivälineitä paäasialli-:
sesti 1'änmkkokalastusta varten:..poh-järiuöttia,
ajonuottia, kohoverkkoja
ym.
Valtion kalastuslaitokset,. joita on
NeuvostoUiton kaikilla kalavesillä, an­tavat
suurta teknillistä apua kalastus-kolhooseille..:
Viime vuonna Neuvostoliiton me-r--
renriista- ja kalasaalis oli .172 pro-
: senttiä vuoteen 1940 verraten^ , V.
1954 tulee kalasaalis kohotetuksi 2,.-
715,000 tonniin, vuonna 1955 noin
3,190,000 tonniin ja vuonna 1956
noin 3,600,000 tonniin. Hallituksen
erikoisten päätösten ipukaisestl tu­lee
merenriista- ja kalasaalis ko­hotetuksi
vuonna 1956 yli. kaksi
kertaa suuremmaksi vuoden .1950
saalista ja yli kaksi ja puoli kertaa
suuremmaksi vuoden 1940 saalista.
Vedestä nostettu tuore kala käsitel­lään
• jä .muokataan valmiiksi tuot­teiksi
suurissa kalanjalostuslaitoksis­sa,
jotka valmistavat kansan kulutus­ta
-varten monenlaisia kalavalmistei­ta::-
säiliöityä ja elavaä kalaa; jäädy­t
e t t y ä • kalaa, maustettua, palvattua,
kuivattua ja suolattua kalaa, monen­laista
.silliä, puolivalmisteita, kayiaa-ria.
kalänrasvaa, ja: muita tuotteita.
Tällaisen tavaravalikoiman valmista-,
mistä varten kalateollisuudella on kair
kiila kalavesillä paljon säilyketehtaita,
vakituisia ja uivia jaadyttamöjä, ka­lanjalostuslaitoksia;
joissa suplata.an,
palvataan ja valmistetaan monenlai­sia
• kalatavaroita, - -puolivalmisteita,
kaviaaria ja muita tuotteita; Suurim­pia
kalanjalostuslaitoksia on, Asti-aka-ni.
ssa, Kertshissä; Murmanskissa. Via-:
divostokissa seka myöskin Lerfigi'--
dissa,' Moskovassa ja muissa kaupun­geissa:--
: Useimmissa kalanjalostuslaitoksissa.
Lähimmän kahden-kolmen- vuoden
kuluessa .rullaan: kalatavaroidenlaji-vahkolmaa
- parantmaan ja :33ajentr.
maan viela> enemmän, : Vuonna 1956
valmistetaan kalasäilykkeitä 750 railr
Joonaa. tölkkiä .790,000. tonnia tuore^
jäädytettyä kalaa, 580,000 tonnia suo-lasilliä.
Ja 110,000 tonnia palvattua ja
kuivattua kalaa seka muitn kalata va­roi
ta.
; Tällaisen t-ivaramäärän valmis-:
tamiseksi lisiltään paljon pääoma­sijoituksia
kalateollisuuden kehit­tämiseen.
Vuoden 1956 : loppuun
mennessä kohotetiian kalasäilykcr
tehtaiden tuotantotehoa 1,7-kertai-sestiv
rannikkojäädyttämöjen tila­vuutta
2-kertaisesti ja niiden jäär
dytyskammioidcn tuotantokykyä
2,7~kerU»i.sesti vuoteen 1953 vcr-:
ralcn.
. Neuvostohiton:: kaikilla: kalavesillä^
kehittyy .'kalastusteollisuus :.nopeasti.
: Paranee myöskin Neuvostoliiton-sisä­vesien
suurten kalarikkauksien käyt­täminen.
Ensimmäisellä^, sijalla näis­tä
sisäisistä, kal.ivesista ovat Ka.spian.-r
ja: Azovinmen seka Araljärvi. Sita
peitsi on Viime vuosina.kalastus kehit­tynyt
' voimakkaasti. .Brcntsin-merella,
Itämerellä ja Käuko-Idan-vesillä. ,.
.Barentsinmerellä,: jossa on turskaa
suunnattomat mäarat, kalastus kehit­tyy
pääasiallisesti troolilaivastonkas-
;vun kustannuksella. Nykyaikaiselle
merikalastukselle ovat ominaisia,suu­ret
ja voimakkaat : troolarit; ••joLsta
parhaimmat saavat vuosittafn kalaa;
5,000—TÖ.OOO tonnia; Barentsinmerellä
kehittyy nopeasti myöskin'sillinpyyn-ti,
jota: sicllä-i ovat suuret, maarat.,ja
hyvaa laatua.
rtamerellä on viime: vuosina .kehit­tynyt'nopeasti,
turskan, hailin ja- kilo-,
hailin: pyynti, Namd kalalajit,^ var­sinkin
.hailit ja' kilohailit, ovat hyviui
raaka-ainetta -kalasail.vkkeiden ja pal­vatun
kalatavaranvalmistusta varten.
Neuvostoliitonpuolei.selle. , Itämeren
rannikolle rakennetaan suuria;kalasa-,
tamia ja, tiheata • kalanjalostuslaitos­ten
verkostoa. .. .;, - ,
"vNeuvo.stoliiton,-kalateollisuus har­joittaa
hyvällä : menestyksella sillin-pyyntia
''myöskin • Pohjanmerellä -ja-
Atlantill.n,: Atlantilla on - Neuvostolii­ton
kalastusteollisuudella sangen suur
ret kehitysmahdollisuudet. •,
.Kauko-Idassa on? -sodanjälkeisinä
vuosina luotu aivan uusi.Eteld-Saha-linin
kalateollisuus, joka on varustettu
: nykyä ikäisellä t ekniika 11a.. Viiliic vuo­sina
se on .saavut tanut hyvia tuloksia
S i l l i n - : lohen-, turskan- ja kainprlan--
sukuisen kalan: srka m.voskm- muiden
•kaliiliijieu: pyynnis-sn, KamtshiUkalla
on suorit ett u suun tyo Tyynenmeren
lohen py.vnnin ja käsittelyn jarjestä-miscicsi;
Ohotanmcrella Neuvostolir-l
o n k a l . t teollisuus harjoittaa::'hyvällä
mencst,yksclla sillin pyyntiä; , Viiine
yuo-sieiv aikana on: sinne rakennettu
paljon kalanjalostiLSlaitoksia. ,:Kauko-
:Ida«a kehittyy myoskm valaanpyyn­t
i , menriistan seka ravinnollisessa- ja
-.teknillisessa suhteessa arvokkaiden
nilviavsten,' inenlcviciv,ja muiden me-rcnantvmicn-
hankinta;'
• Neuvostoliiton. • euroopanpuoleiscn
osan eteläisillä- vesillä-käytetään suu-rcs.
sa- mitassa Mustanmeren: kalank-kauksia.
jo.ssa on.runsaasti arvokkaita
ka 1.1 lajeja
'Viime: vuosina Neuvostoliiton va^
laaiipv.vntikHvasto ".Slava'-. j o k a i)itila
Odcaan satamaa, tukiasemanaan..: on
harjoittanut - hyvällä-'; menestyksella
valaanpj-y-ntia Antarktiikassa. Valaan­pyynti
etelänavan, vesillä antaa.-Neu­vostoliiton
taloudelle paljon rasvoja,
jotka :menevät '• ravintoainetcoUisuu-:
dcMc, l.^aketcollisundellc seka tcknilli-
-..siin larkoituksiin., . . . - : • ; . , . . , ' - ;.
•,Volc:alla; Donilla, Dncprillä ja muil­la
Neuvostoliiton: -lOilla-vume vuosina
suontcttujcn suurten hydi-oteknillisr
tcn-töiden tuloksena on jo muodostu­nut
ja lähivuosina muodostuu viela
suuna vesisäiliöltä; Kalateollisuudciv
tehtävänä on jarjcstaa naiden vesis­töjen
kavttainincn, jotka ::hyviin kala­taloudellisen
hoitainiscn ;oloissa.voivat
antaa arvokasta kalaa tuhan.sia seiit-neroiia.
.Naiden uusien, vesistöjen
kalataloudellista: ongelmaa r.^tkais-taan
JO- nyt hyvällä menestyksellä.
Nfuvostoliitos,s.'f ervain pyydetä ka-^
l a a . vaan- .myoskm viljellään sita:
Neuvostoliiton .kalarikkauksien- kar­tuttaminen
-on. Viime.' vuosina., saanut
erikoi.scii'.merkityksen suurten vesira-kenniLstoulcn
suorittamiseni-yhteydes­sä.
Tärkeimpiä kalataloudellisia t o i -,
••menpiteiia ovat:
. knlatalouslaitosten: rakentaminen
arvokkaiden : kalalajien viljelemistä
vai tcn'
uu.s-.en arvokkaiden kalalajien is-.'
•UiUanni^nVi-iiisiiii;. yesistöihtn :'ja -'.-.-
:• nopeasti kasvavien kalalajien .vilje­leminen.
En tapauksissa on huomioi­tu-
kalaportaiden ja -hissien: rakenta­minen
palolhin.scka^ myo.sk in hydro-teknilli.
steh toidcn suoiittaminen mcr
ri.ssii' olosuhteiden parantamiseksi ka-lai:
ikkauk.sien ka.'5vulle. .
]:ra.i.<vMi seui\i.s';.i kilpailtiin siitä. Lauantaina, helmik. 33 p. ~ Salurclay, Feb. 13,1954 Sivu S--
kuka o-salsi parh.\.ten matkia clam- ; —— • ' -* -
tt"« aania;-::..Toisct-.hirmilvat.' toiset
..inmuivati k-v.ikiittuat.-. liaukkvnvat
^ai naukuivat, F.ras - jouko.sta .pvsyr
aaiieij
—• Ettekö tek<n' tahdo kilpailla?
kysytii.n h.uidta.
—- Sita inina icin-.koko ajan. • Mina
Trratkin kal.ia.
-Hänet; juli.sieltiin : voiltajiiksi;
Sos-demarien
työväenmarssit ja
-liput yli laidan
Syvällä surulla ja kaipauksella ;il-
: moitan, että hellästi rakastettu
mieheni
Martti Oscar Saari
kuoli sydänhalvauksccn työmaal­laan
Hamiltonis.sa, perjantaina,
marraskuun .20 p:nä 1953. Martti
Oli svntvnyt. Suomessa Valkeakos­kella"
tammikuun 31 p. 1898, ollen
kuolles,<iaan 55 v, 10 kk.:ja 20 päivän
ikäinen. Rakasta vainajaa jäi su­remaan
vaimonsa Lydia (o.s. Kor­jus),
kak.si siskoa perheineen Suo­messa
seka laaja ystävä- ja toveri-joukko
ta.ssamaa.ssa ja Suome.ssa.
Martti haudattiin marraskuun 23
p:nä VVoodland hauta asmaahan
Hamiltonssa,
On koti kolkko;
nyt yksin kuljen
mä elon purttani ohjaten, ... -.
K i i n silmäis lempeä katse sammui
ja-kätes hella, kylmeni. ,.
•Hvmy-huulin sä koti portin suljit,
einm"e aavistaa voineet kumpikaan,
ett' kohti kuolemaa JO silloin kuljit.
On' kuolon kasi. kylmä, •armoton, -.:
•se rinnalta voi. ryostaa rakkaan
puolison.
.; Vaimosi, Lydia,
Sä veli rakas olit meille,
kiitos kaikesta.
Lepää rauha.ssa vieraai}<maan
mullassa.
Sisaresi Hulda ja Hilja,
Kaipaäksella'.muistM&mme;^ -:•;,•' ;'\''
hyvaa ja rakasta enoa.
Si-sarten lapset perheineen.
KIITOS
: . S-vdamenmen kntos kaikille jotka
olivat"? saattama.ssa Marttia-hanen-viimeisella-.
Tiatkallaan.Kntos-kau-
•niista .. -k-uk-ista',' • joilla : .peitettiin
M a n i n hautakumpu, • Kiitos-osan-ottokorteista
-ja ku-jeista. Kiitos
kaikille, jorka ovat antaneet tu­leensa'ja
lohduttaneet minua äkki­arvaamatta
kohdanneessa, .surussa-,
ni. ^Kiitos :mrs.: Lyyli;' Hurmeelle
kauniista muistosanoista haudalla,
- Kiitos kantajille,.P. ,Hu.-meeile,
'Jacksonille, N', Puhakalle,' Y.-.
Niemelle. F, Mäelle ja ;V;'Terholle
ja teille, jotka, avustitte ..kahvitar­joilunsa;
hautajaistilaisuudessa; :
Hamilton
L Y D I A SA.ARI
Ontario
Berliini. — (VS -Jorn Donner) —
: Varmat merkit viittaavat siihen,
että LänsirSaksan so.sdem-puoluc,
SrD, on jo: jakautunut kahteen
o.saan, jotka taistelevat toisiaan
vastaan. Se mahdollisuus, että
puolue myö.skin. virallisesti jakau­tuu,
ci ole kaukana. Amerikkalais­ten
johtama oikeisto in useita ker­toja
vaatinut, että vasemmisto hei­tettäisiin
laidan yli ja että puo­lueen
oli.si "uudistettava" itsensä
ja "puhdistauduttava vanhoista
luokkasymbooleista.,"
. E r ä ä n ä esimerkkinä tästä olivat
ne ns. Ernst Rcuterrkirject jotka
taannoin julkaistiin RerliinLssä. Ne
laiset ominaisuudet japitka ju.scnaika
vousivat korvata henkiiojtiii joitten aly
on kcskitiuson yläpuolella. Tama on
jo avoin avunhuuto: etsimme, johta-,
ja.i. Sila etoivat monet .saksalaisr-t jo
\Vt-imaiin tr.'^av.tllan aikana Tulok-
.scna oli, Ttta he löysivät hänet Ha-n<
n nimenb,!. oli Adolf Hitler — Dor
I''jh rer!
' Ilammin- .«io-sdomit:—-kuten: rnonet
miintkin- Länsi-Saksan - oikei.sto:so.sdo-m
i r . r - ovat myös huolestuneita •.•jiita,
r-i!;i piioJuf- edelleen on.pitänyt'kiinni
"vanhcntunel.sta.tunncjatt.f'istä,'mieli-k.
uv.i.sta :ja .syrnbooleista";'. Tama mcr^
kit.sf^e samaa-, mitä oikeisto johto-kym-.
m'-r.i('n kohtaa- käsittiiva.s.sa ohjelmas-oljvat,
omiaan' suurentamaan 017: .<;fj;Vri ori ehdottahut:"LopulIist;i lUo-pum'ista
:.luokkcttaistf!lusta. - kaikkien |
a'ikansfv.:::'elä:ric;itieh puoluotiinhu&teri f
hyjkäämistä'.*. • Puolue sii.s•heittää, lo­pu!
i iKCsti^ y li', Ia id aih;-sei i.al^t. :yäIihfin-
;tuntet •käsUteet;^-kuih'punaisp^
työvä'enmaT,s.sit j ä ,!-la
ni.-tiityicsenv.i-Hammih niiotet iiö.-ideJiiit ;
tot e a y ä t, että': puöl 11 e.- ei; en iia, oi e'-1 u ok'-:-i
ka ,0 uol ti e,:, rn u tta; • ei .öm aa -s i Iti :iidon
keiston ja vasemmiston välistä
vastakohtaa ja samalla selvnta-mäanpuolucen
jäscnillr:, että Bon-
^ nissa toimiva johto on halukaf»
r.vhtymäan tiiviiseen yhteistyöhön
Adenauerin hallituksen kanssa
amerikkalaisten tukemana:
IfAM.MIN NUORTEN
POISTOLUETTELO
Samaa laatua kuin ns. Reuter-kir­jeet
on eras-kirjelmä.: jonka Hammm
r..so3.-dempuolueosaston "nuoriso-osa.«,o
j on- laatinut,, ja jonka , otsikkona on
"Panos Saksan ..Sosialidemokraattisen'
[puolueen uudistamiseksi''; Kirjelmasr-
I sä lähdetään: siltä; etta .sosdem-puolue
karsi tappion viime Lansl-Sak.san r.r.a.i ole mikaan .so.siologic.eui suljettu .^^.^.^^^ Lan/.i-.Sakftan s^Adem.-
vaalei-ssa ja ei py.stynyt .saavuttamaan, luoka". ' - .WW { ^^^^j^^^^ useimmat Iäm>l-cu-sita
enemmistöä, joka olisi ollut tar-' V^.dak.seen kehittyä todfllLsckM ; .so.c/Jem-puolueet. .sanou-vutava
Adenauf-nn hallituk.sen kaa- • k;i:i.,r,npuolueeksi on so.sdem-pufilueen I luj-f-ct irti marxismista, jäljelle ei jää
tam;.sek-... _ ' po.vatava mm se uhan tunne, jota ^^^^.^^^ f^.rvarilliseMä'
"Havaintojemme mukaan — nain o'.i.-^liikkeet ovat rtholiLsille liikerrii''- ;j Tämä orj samaa kehitys-kirjoittavat
Hammin, nuoret, .so.sdemit hill';
! — :puolue on vuode.sta. 1945:karsiny
kan.sanpuolueen etuja". -K!rjelma.s.'i<i 1
sanotaan, etta on "turmiollinen ereh- !
dy.s — etta puolue olisi työväenpuolue 1
vannan t.yylin mukaan, tai voL^i ke­nestä
.samanlaisesta inielenilmaisu.st.T,
joiden juuret ciiailemättä' istuvat joh­tavalla
sosdcin-taholla.;.- Se, että: nilQ-:
lipitoet nyt : ovat: kääntyneet,: tähaii'
suuntaan, periyt.vy:epäilemättä vuo­delta-
lO-^iO; jollom Adenauer ensim-m.
iista kert,»a tarjosi Yhdy-svalloillc
hinsisaKs.ilausia sotilaita,/ Silloin oli-
,vat- amerikkalaiset pcrusUincotjarjcs
ton,:niincltaaiv"Labour' Organisation
of Europc". jonka ala-osasto ''Euroor
piui .yhdistyneitten' kansakuntien SO-.
sialistLsen.liikkeen; Saksan osasto" pc;j
rusteltiin heti taman j ä l k e e n . T ä mä
alarosasto saiheti käytettavak.sccn 1,3
niilj, Lansi-markkaa • toiinistojcn
ru.s.t.annseksi,: lentolehtisten julkaise-:
mi,SPksi ja kokousten pitämiseksi. A l a -
os,isto k.iytti hyväkseen Lansi-Saksari
so.sdein-puoliiecs,sa vallitsevaa tyyty-mattoniyyttä;.
pelleili , "oppositiota,!.'
puoluetta vastaan voidakseen :käyttiiii'
cnnomaista keinoa puolueen tuhoami­seksi
tävdollisesti:: tekemällä, sc :poliit-;
tisesti viiaiattomaksi.
Tätä- taustaa vasten ymmärtää hy­vin;
etta Adenauer- kaikesta iiaatelleh
011' .suurin : ijurtcin, tyytyväinen . sos-:
deni-i)iioliiecsccn; "Bonnin, uutisr j.a
.tledoituspalvolu" . ticdoittaa-: tammi­kuussa
että •"kansleri näkisi mielel­lään,
etta puolue vapautuisi va.scmmis-.
tosiivestaaiv, voidakseen sitten: -.sopi-;
van tilaisuuden tullen astua .sovitulle
paikalleen" Adcnaucr-halliiukse.ssa".
Adenauer: haluaa '-kansallisen keski-,
tykbcii" hallitasta.
Puolueen amerikkalais-osasto; jok.a
viiinc vuoden marraskuu.ss.a perustet­tiin.
Frankfurt am Maini,ssa. suunnit­telee
• mvös taydelliata vallankaap-,
jiausta •: voidakseen hallita . puolueciv
edustusta. ., Tulevilla puoluopaivillä
ennustetaan : tapahtuvan :; muutoksia,^
Jotka lopulli.sosti antavat jjuoluecn ta-mäii
ryhmän: kasiin. Lansi-SakisaiV
suurteollisuuden a ä n c n kannattaja
"industriakourier''. lausuu, ,obtä puo­lueen
. olisi' "miikaannuttavamuuttu-lieidcn'
edellytvsicn - emukaan". , "inr
du.striekounor",'kirjoitti, .etta "on selr.
väa; ottei luokkalaistelu.stä luopumi­nen*
Kanan mar,xistise.ssa:merkit.vkses-sä
I i l l ä . -— Puolueen ohsi myöskin luo--
vut.tava/ olemasta luokkapuolue, .seii
pitaisi myosluopua ^ vanhasta luokka-polililkastaan.
toism sanoen luovut-
,tavii: valvoma.sta määrätyn rylunaii
etuja".
RIVIJÄSENET VASTUSTAVAT
. Muttii mitä lap.-ihluu, kun -Länsl-
Siiksun työläiset huomaavat, etta puo­lue
täHa tavoin kokonaan on antau-:
tunut? En.simmaista kertaa -vuoden
1945 jälkeen puolueen rivijascnet.ja
lyöfaisel. ovat • avoimesti ryhtyneet
kamiipailuun tuta •taantumusta, vas­taan.
• He vaaliviii kamppailua ,ja u l -
kopai-lamenttauri.stu .-Unmintaa: EDG-
,'^mpimu.'ila j a .s.aksalaista milit.arismia
va sta a 11, j a toi vnva t; etta .so.sdem -puo
luo ei koskaan menisi; yhteistyöhön
Ad(.4liucrin ja hänen miestensä kans-.'
.«•a Reutor-kii-jcct j.a yllasiteeraltu
Ha mm -kirjelmä . ovat. • herättäneet
luokkatietoisen\tyovuoKtdn' puolueen,
rivci.s.sa; :Kii-jclma,ssa -Reutcr-kirjelt-.
tcn julkaisijalle,'. Klingclhoferillc, fi,a-noo
kaksi puolueen jäsentä; :
:"Mc vanhat puoluetoverit emme
olc taipuvia .«•mmckä halua ottaa
osaa siihen uuteen; linjaan,, jolla
puoluejohto tällä hetkellä on,. On
, korkea aika, etta sekä, puoluejohto
että yksityiset Ujvcrit tekevät tays-kaannök.
sen' ja löytävät takaisin
sosialistijohtaja Karl» Marxin,
Friedrich EnBcl.sin ja August BcM;-'
Iin oikeille opeille". ,
Monet: muut puolueen jäsenet
ovat avoimifsti protestoineet oikeis­ton
menettelyä vastaan. "24-vuo--
tisena jasenaikanani en ole Jokcnut
porvarillisen siiven poliittista asla-
. kirjaa sellaisella suuttumuksella
kuin ensimmäistä ; KlinRelhftferin
kirjoittama Ernst Keuter-kirjettä",
, sanotaan toisessa tällaisessa vasta-lausekirjelmässä.
; Tarna enniistaa sila. mitu. jo monet
' asiantuntijat pitävät varmana, että
I puolueen va.serrtrnislo; ja'Sen mukana
hiiiva.. sella:Lscksi uudelleen; :Tama .suuri o))a:puoIuf;f;n kannattajajoukkoa
Ju^lo johtuu U.dellLSten •'•^o;'>i^^Io^'i-'>tf-n^'},;.^._,,.<_,.,/],,,julliv-.sr,i m i l l i ravalla sitä
.su.-.VMtten taydr-liiY^^ta^ tuntematU)-' ^^^^ johd-ttu ja etta tair^telua Sak.san
rnuntie.^ta. -TyovaftnluoKka ei -tanua."! ; puolesta ei voida käydä tällaisen puo- i
ohjelman puutetta kaik'illa ruHia
aloilla, .joitten huomioonottamista; on
odoteltava .so.SialisU'jOva puoluer-lta
! Toimimaohjel.ma er.voi -korvata aidon
p.eriaateohjelman puutetta'^.:. Puolue:
ei o> ^ys'.ynyi murtautumaan lapi'
muitten kansanainesten joUko.ssa, sej
on noudattanut' eristäyty.mfeen • p o l i - '
i tilkkaa ja KU-i-t^Jächurnacherm. kuolc-
I ma n Jälkeen .s.llä ei ole ollut persoo-nalheuuita,
joka sitä johta{.si.
-„ "TuIok.sena'rsiitä fcttä puolue,muka
oli välttänyt:henkilöpalvontaa''—-JD)
on.' katastrofaalinen; 'ke-sklnkertaisuu.?
seka. henkilökohtalsesRa. valinnassa et-'-
ta. perustavissa aatteellisissa kä.sityk-^,
fiis.sa, ja poliittisissa, tahdonmuodostu-mL!.
sa". Ja &euraavas-a kappalee.ssä
huomauttavat närnä, uudistajat että ei
ole luultavaa, että' keskitason henki f
löt, joiden ansioina ovat henkllökoh-r;
it h:l> Puolueen on todi.stetlava, ^^tta • y_,,Y^_,y,,^ joka Italia'-,sa on johtanut s i i -
,1 se -untee .suurta kiin.nostusta kirkkoa - ^.^.^^^ Sara^atin johtama ^ovJem-kon:
aan,,senon yl(;(-n.;a,sanouf;uttavj. ^^j, f..nllfie.stään, ja
Jrti kaikesta luokka-a.sentetA.ta Ja ke- laajemmat Joukot
h i - . v ä v a "todelh.sek.si kaasanpuo-j vmmartaneet, etta työväenluo-hxM:,
ji", .sanovat Hämm.n v.,sdemit. dVnokratian ja rauhan a.slaa voi-
A : M K R I K K A L A I S E T SOR.MET daan puoluM.-^d vain todellihen sosia-
T&^na on vain yicsi esimerkki mo-.'-isiiAcn puolueen rivoi.s.sä.
LAHJAPAKETTEJA SUOMEEN
ALEX A KELEN LIMITED
H67 MANSFIELD ST, , MONTREAL 2, QUE., CANADA
• Meillä oh 12 erilaista ruokapaketUvaliOta Suomeen lähetettäväksi;;
Kaikki paketit,ovat tulli vapaita'ja ovat ne pakattu Suomen tarpeita;'
ja. makua .«.ilmalLit pitäen.
Kir>ilttakaa ja pyytäkää' mddän uutta täydellistä
19.',4 hintalu»!tt«-loa.
Kuparinkaivajain
sopimus uusittu
entisin palleoin
, Vancouver;, — M i n o - M i M - u n i on
kaksi kup.aiinkaivajain o.sastoa., Bri
lanniassa • ja Copj>er Mountainissa,
B,C.,, ovat ye:.saane>tyksella hyväk-syneci
ehdctukscn /cntiscii tyoehto-sopmiuksen
; hy vaksymi.sesta , entisillä
palkoilla. . A i n o a n a huomattavana
voittona uusitu.ssa sopimuksessa on
• etta työnantaja on suastunut • mak-
..samaan,])uolet sairashuoltovakuutuk-
•sen ku.stannuk.sista.
' Sopimuksesta i-yhdytti i u . neuvotter
lemaaiv. vlimc.-:loka.kuussa;. ja yhtiöt
vaativat palkKvojen .alentamista '20
proschtiUa.mutta uniön jäsenten yk-sunielincn
esiintyminen: ohkausi kaik­ki
.yritykset .palkkojen alentamiseksi.
Braloriie-kultakaivannon työläiset
ova*.myöskin' tehneet; uuden tyoch-.
t.asoiimiuksen .vhtion kanssa sen j i i l -
kcen kun entinen paattyi kohta.puo-
.litoistJi vuötta takaijoriii; TiussakMaii:
sopimukse.<isa er voitettu yloLsta pal­kankorotusta
vaikka iioni 50 ammat­timiehelle
,voi'otLiindollaj-iiikoi-otus
päivää kohden. Taman .sopimuksen
orikoisuutcnu on so, e t t a s i i m i ; tunr
nusletaan. palkallisten jiililapaivicn
. p(M'ia;ate, ensunmaiscn ;kerr.-jn tainän
inaakuiuian: kultatuotanilossa ;
vaikka .sopmuiksfin mukaan niitii
myonnetiuin , vain kakisi. •
B.G:n iiiaakunnassa, ilmoitettiin
tammik. lopulla olleen: kaikkiaan yli
kolmotphatta kaivos- ja .sulattotyo-lai.
sta: työttöminä ja: joidenkin kai.^
vantoyhtloulcn tiedetaan lopettavan
tuotantonsa lähiaikoina. :
Suur-Torontossa liyt
1,17y02 asukasta:
Toronto. — Metropolitan (Suur->;
Toronton väkiluku on lisääntynyt sit-^
ten vuonna 1951; toimitetun.väerilfis-;
kun 56,237 hengellä eli noin; viidellä,
prascntilla, ilmenee innakuntahalli-tuksen,
äskettäin'• Julkaisemista,, eri
kuntien tak.soituki5een: perustuvi.sta
tiedoista. Niiden mukaan oli Metro­politan
Toronton väkiluku viime­vuonna
kaikklaanr 1,173,702 henkeä ,.
ylv.eeti.sa 13,eri iJunnas-sa;; '
Kaikkein eniten oli väkiluku lisään-;
tynyt naiden: kahden vuoden aikana
Soai-boi-ossa f42 prosentilla) 'ja vit-himman
Toionion kaupungis-;a• (1.52
pi-osentiila) EtDbicokcisa oli ,;,val:ilur
vun; lusäantymmen 30.5, North Yor- :
ki.ssa 28 4, Foicst Hilli.«.sä 15,8 Ja New
Toi ontossa 13 pro.senttia.
f Meti-opoliton Toronton crl kuntien
väkiluku oli Viime vuonna scuraavan-lainen:
Toronto 065,502
DIPLOMAATIN ALKU
OpL'ttaja kysyi picneKä pojaltakou-
.lu.s-sa:-."
• -.-..los sinulla Ju.ssi. on kuksi omcr
iiaa, i.si).omena;ja..pleni omena, kum­man,
niista.sina-antaisit veljellesi?:
: — Kumpaako veljeä, opettaja tar­koittaa,
isoa vejea- vaiko pientä vcl-je.
i?
East York ..
Lea.side . . .
Mimlco , .
Ne\v Toronto
• Lonf: Braiieh.
.Svvansca ' . . . .
Foi-e.st Hill .
\Vesion'
•North York
Yoik
. Etobicoke;: i . \
ScarUora . . ..
. . 05.736
15,190
. . 12,301
. 9,744
. . 9,130
. 8,344
. 17,719
. . 8.373
..110,311
.100,403
. 70,209
, 79,900
SOITTAKAA HU. 9-1913
kun haluatte astaa kodin tai vaih­taa
sen sopivampaan.
Pertti Nupponen
antaa .Teille tuydelhsen ja luoteta:
tavan jialvelun. . . •- ,••::.,
ARTHUR II. KIVINEN. Reältor
38 Lawrence Avo. -VV.; Toronto, Ont.
MIKSI \IIVYTTELETTE JA KARSITTE?
Vatsa-, .sapplr, maksa-, munuais- ja virtsarakkokivut voivat
olla vaarallisia. Ne aiheuttavat selkäkipua, reumaattista
särkyä ja kipu», painostavaa kaasua rintanne alle, oikealla tai'
vasemmalla puolella,: vatsahappoja, hapanta ja katkeraa ma-i;
kua ja kuivuutta suussanne, pädnklvlstystä ja hulmaasta,';,
ruokahalun puutettq, umpltautia tai:epänormaalista vatsan-toimintaa.
Käyttäkää silloin; heti BUSCI .TREATMENT
STOMACHnEMEDY-lääkettilvälttyäkscnne enimmiltä va­kavilta
sairauksilta, ajan Ja nthanhukalta. Heti ensimmäinen
pullollinen auttaa: Kalkille tunnettu. Hinta ainoastaan $6
pullollinen.'
AINOASTAAN YKSI MAAILMASSA ;
M I Z A R H S A L V E CXr^''/:.
Ellei MIZARH-salva auta; el auta mikään, eatiövat
tuh.-innct Ihmiset. Reumaattisiin, nivclreumäatti-'
siin. lihaskipuihin j a pakotuk.slin, pakottaviin härT;
tloihin, käsivarsiin, kyynärpäihin, rintaari, ajettu- '
neisiln tai kipeisiin polviin, sääriin, nilkkoihin, läpr
nesjirkyyn; Kylmiin Jalkoihin, luuvaloon, tai tuntuim^
että muurahaiset kävelisivät nahan alla, selkäki­puun,
lonkkasarkyyn Jne. Tämä on ainoa MIZARH-i
salvu maallmasHa, miljoonien tuntema Ja kilyttämä.:
El ole mitään sen veroista. Hinta ainoastaan $5-
tolkilllnen. r<ithettukää raha tilauksenne•inukäna.;:
Me cminc haluu lahottaa: COD:lla. '
Meidän osoitteemme on:
LUSCOE PRODUCTS LIMITED
559 BATIIURST STREET; TORONTO 4, ONTARIO
MONIPUOLINEN VALIKOIMA
TRIOLA-.
ON NYT
VARASTOSSAMME
RYTMI-JA k
COLUMBIA
.• ..AlJaolcvaHta Juctlclo.sla, löydätte; tunteellisia; valsseja,
repäi-seviä jenkkoja ja polkkia .sekii hienoja tangoja.
TJIIOLA
T 4042: Knnen muinoin, fox-trol.Kippankvarleltl , ' ,
• Vain tavallinen tyttö; slow-loz, "Hertta" •
. T 4043 Vanhan vahtcran laulu, tan«o, Veikko Tuomi
Laitan laulun liltkmähän,VaLs.sl, Veikko Tuomi •
•:• T 4044 MaaKt:t,Mc pienikin ponnistaa; Jenkka, V. Vaitiainen
Tee nain — äla nain, vals.<,i, Vilho Vartiainen
T 404C Karkausvuosi, jenkka, Arvo Ukkola
Rempallun, jenkkji, Veikko Tuomi
. : .• .T.,.4047 Palaan, luoksesi, tango, Vilho Vartiainen : , :
,; lläipymäton muisto, valssi, Vilho Vartiainen •• • v '
T 4050 Ensimmäisenä Iltana, Olavi Virta
Taivaalla loisteli kultainen kuuhut,ballaadi, V •
Kauko Käyhkö
T 4052 .Mamman pikku pipana, foksh Kipparikvartetti
Kimmon puuiievonen, lastenlaulu, Kipparikvartetti
- T-4007 vMoukkulan polkka, Jorma Ikävalko j a kulkurit - :•
: Kaksi elon parhainta,,Jorma Ikävalko Ja kulkurit ^- '•
• T-4077 Hannan kapteeni, Jorma Ikävalko ja kulkurit
-,-,yk,sln'-maaHmas»a,.lorma Ikävalko ja-kulkunt,' : •
T 4079 Rakas petturi, tango, Olavi Virta
Kolme'pientä tjiirtä, foxtrot, Henry Theel
COLUMBIA
MY- 5 I'umpuli.<^sa, merimie.sval.ssi, Eugen Malm.sten
——.-Kun Iloisia ystäviä on, foxtrot, Eugen Malmsten
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA
HINTA $1.25 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut) , ^^^^
Postitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
100 Elm Sl. West — P. O. Box 69 —- Sudbury. Ontario
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street Port Arthur. Ontario
' ^r':-^'/''