1966-09-24-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, syysk. 24 p. Saturday, Sept. 24,1966 V A P A U S I N O E P E N D E ^ 4 T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) EstabllBhed Noy. 6. 1917 EDITOR: W. EKLUND MANAGER» E ; SUKSI TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAU «74-4204 Publlsbed ttarice we6kly: Tuesdays. Tbursdays and Saturdais by. Vitpaus PubUsbing Oo. luxnited, 100-102 Blm Bt;' We$t, Sudbury^ On^lo. Canada. Malltag Actdres8:-fibx 69' Advertislng xates upon appllcatlon, translatlon free of cbarge. Authorized a& second eläss mall by the PqstOfflod Department, Ottawa, and flpr payment of poc^tajipe jta CANADIAN LANGUAGEÄRRrSS ' . TILAUSillNNAT:; ' Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. 14.75 USAcssa 1 vk. $10.00. 6 kk. «S.25 3 kk. 2.76 Suomessa: 1 vk. lOM, 6 kk. 6.76 Siirtolaisimnisterin lupaus Puhuessaan viime tisilaina Ganadan ensimmäisen matkailutoimiston avajaistilaisuudessa Tokiossa, siirtolaisminis- _teri Jean Marchand sanoi, kuten on uutistiedoissa kerrottu, että tarkoitus pn tuottaa ensi vuonna 200,000 siirtolaista "Canadan laajenevan talouselämän vaatimusten tyydyttämiseksi". Siirtolaisministerin antamien tietojen mukaan Canadaan tuli viime vuonna 146,758 siirtolaista, edellisen vuoden siirtolaismäärän ollessa 112,606. Kuinka moni eanadalainen muutti "siirtolaisena" pois maasta, Yhdysvaltoihin "vihreämpiä laidunmaita" etsimään, sitä ei tässä yhteydessä mainittu. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että tuhansia korkeamman koulutuksen ja ammattiopetuksen saaneita canadalaisia menee joka vuosi rajan etelä-puoJelle parempia palkkoja tavoitellenv samalla kun meillä • on vallitsevasta korkeasuhdanteesta — "hyvästä ajasta" — huolimatta jatkuvasti kolmisensataatuhatta työtöntä työläistä. Lisäksi tiedetään, että sodanjälkeiset "suuret" ikäluokat tulevat nyt työmarkkinoille, aiheuttaen sen, että Canadan pitää pystyä järjestämään 1,000,000 uutta työpaikkaa vuoteen 1970 mennessä, kuten on Ganadan talousneuvosto arvioinut Meillä ei ole periaatteessa "mitään uusien siirtolaisten tuontia vastaan. Päinvastoin, siirtolaiset voivat nopeistuttaa Ganadan ekonomian kehitystä tuntuvalla tavalla, jos heille voidaan varata asianmukaiset työmahdollisuudet. Mutta me emme voi kuolemaksemmekaan käsittää sitä, miksi pitää l i sätä siirtolaisten tuontimäärää silloin kun maassamme on suuri työvoimareservi — satoihin tuhansiin nouseva työttömien määrä! Järkevämpää olisi meidän mielestämme huolehtia ensin siitä, että kaikki työttömänä olevat canadalaiset saavat työmahdollisuuden, että canadalaisten nuorten ja ammattilaisten ei tarvitse lähteä maan rajojen ulkopuolelta parempia työmahdollisuuksia etsimään, ia vasta sitten hankr kia siirtolaisia mikäli heidät voidaan sijoittaa tuottavaan työhön. Siirtolaisten tuonnin lisääminen nykyoloissa viittaa voi- : makkaasti siihen, että hallitus toimii niiden työnantajapiirien hyväksi joiden "ihanteena" ja "toivomuksena" on, että maassa olisi pysyväinen työttömien armeija, ja että uusista siirtolaisista saataisiin "halpaa työvoimaa". Tällaista siirtolaispolitiikkaa ei voida mitenkään kannattaa eikä hyväksyä. Samassa yhteydessä kiintyi huomio siirtolaisministeri Marchandin japanilaisille antamaan lupaukseen, että liittohallitus antaa muutaman viikon kuluessa parlamentin istunnolle Valkoisen kirjan, jonka perusteella avautuu suuremmat siirtolaisiksi pääsymahdollisuudet japanilaisille ja filippiiniläisille. Tässä Valkoisessa kirjassa esitettävät säädökset poistavat kerta kaikkiaan kaikenlaisen rotuun ja uskontoon perustuvan syrjinnän siirtolaisohjelmasta, selitti mr. Marchand. Tämä sellaisenaan ei ole mitään uutta. Meille on koko' toisen maailmansodan jälkeisenä aikana vakuutettu, että Canadan siirtolaisuusohjelmassa ei hyväksytä mitään syrjintää rodun, kansallisuuden tai uskonnon perusteella. Mutta siirtolaisministeri toisensa jälkeen on kuin samaa levyä soittaen antanut lupauksia, että kaikelta huolimatta vallinneet syr-jintämenetelmät lopetetaan ja että nyt on kaikenlainen syrjintä lopetettu — kunnes tulee siirtolaisministeriksi toinen henkilö, joka ryhtyy taas diskriminatioa eli syrjintää poistamaan ja vakuuttamaan, että nyt ei enää mitään syrjintää ole. Me enune ole vielä tietoisia siitä, mitä siirtolaisministeri Marchandin Valkoisessa kirjassa säädetään. Emme liioin lukeudu niihin, jotka pitävät ilman muuta selvänä, ettei hallituksen toimesta mitään tasapuolista siirtolaisasetuksia halutakaan antaa. Mutta aikaisempien kokemusten perusteella meille an-nettanee vapaus ja oikeus olla innostumatta liian paljoa pelkkien lupausten, perusteella, eli ennen Valkoisen kirjan julkaisemista. Meidän toivomuksemme luonnollisesti on, että toisin kuin edeltäjiensä mr. Marchandin Valkoisen kirjan säädökset lopettaisivat vihdoin viimein kaikenlaisen syrjinnän siir-tolaisuusoh j elm asta. Tää koruton't on kertomaa Noin 8,000 (toinen puoli neekereitä) asukasta käsittävä Grenadan kauppala Mississippin osavaltiossa Yhdysvalloissa nousi viime tiistaina hyvin näkyvälle paikalle. Kuten uutistiedoissa on kerrottu, siellä ruvettiin, maan lakien mukaan suorittamaan rotujen yhdistämistä kansakouluissa. Mutta kun neekerivanhemmat lähettivät muutamia lapsiaan tähän asti "ainoastaan valkoihoisille" varattuun kansakouluun, niin Grenadan valkoihoiset "paremmat" ihmiset menivät kirvesvarsilla, rautaputken paloiUa ja ketjuilla va-_ rustettuina pieksemään näitä "huonomman rodun" tummapintaisia lapsia. Kaiken tämän ihanuuden vallitessa poliisi seisoi vieressä katsomassa kun aikuiset valkoihoiset roskajoukot pieksivät ja potkivat katuun heitettyjä pieniä neekerilapsia. • .. • •• Tätä menoa jatkui kaksi päivää, viime viikon maanantaina ja_Jiistaina. Sitten sekaantui Yhdysvaltain piiriöikeuden tuoniari Claude Glayton ja muut korkeammat viranomaiset asiaan. Uutistietojen mukaan tuomari Clayton kiirehti tiistai-iltana oikeustalolle allekirjoittaakseen määräyksen, jonka mukaan Grenadan virkailijain pitää "lopettaa tahallisen kieltäytymisen" neekerilasten ja heidän vanhempiensa turviia-miseen nähden. Kun kuvernööri Paul B. Johnsonin lähettämät maantie-patruUimiehet Grenadaan saavuttuaan pyysivät eräitä nuoria valkoihoisia miehiä mustine autoineen poistumaan kauppalan eräältä aukiolta, niin valkoihoiset naiset huusivat lähiseudun kaupasta: "Heillä on yhtä hyvä oikeus olla siellä kuin teilläkin, senkin sekasikiöt (bastards)." Länsi-Saksan diplomatialla on ns. Hallsteinin oppi muodostunut hankalaksi kahleeksi. Tämä oppi perustuu siihen perusteiltaan väärään ja epärealistiseen ajatukseen, että Saksan liittovalta on yksin oikeutettu edustamaan Saksan kansaa, että Saksan demokraattista tasavaltaa ei miika lainkaan ole olemassa j9 että Bonn ei voi olla diplomaattisissa suhteissa valtion kanssa, joka näkee ja tunnustaa demokraattisen Saksan olemassaolon diplomaattisten suhteiden muodossa. Tällainen oppi saattoi menetellä kylmän sodan pahimpina vuosina, jolloin Bonn' ei suinkaan ollut ainoa Ilä- Saksalta silmänsä sulkenut valtio. Mutta kun sitten Geneven henki alkoi sulatella kylmän sodan jäitä läntisessäkin maailmassa ja kun toisaalta jiuoret itsenäislyiieet valtiot Aasiassa ja Afrikassa alkoivat, suh-: teellisen ennakkoluullottomasti et siä suhteita toisiin valtioihin^ on Hallsteinin oppi muuttunut yhä raskaammaifsi riippakiveksi Bonnin diplomatialle. Ensimmäistä tärkeätä poikkeusta Hallsteinin opista merkitsi Länsi- Saksan ja Neuvostoliiton välisten suhteiden solmiminen vuonna 1955. Neuvostoliitto on kuitenkin sen suuruusluokan valtio, että tapaus saatettiin selittää poikkeukseksi jopa Hallsteinin opissakin pysyen. Kompromisseja reaalipolitiikan kanssa ovat sen jälkeen merkinneet kaupallisen edustuston ta.solla ylläpidettävät suhteet esim. Suomen ja Puolan kansat, joista Suomi SYNTYMÄPÄIVIÄ F R A N K KOIVU, Sudbury. Ont., täyttää maanantaina, syyskuun 26 pnä 65 vuotia. KATRI RIKSMAN, Soinlula, B.C., täyttää tiistaina, syyskuun 27 pnä 37 vuotta. JALMAR MANTERE, Borion. Ont.. äyttää tiistaina, syyskuun 27 pnä JO vuotta. L A I N A TOLPPANEN, Waters >ownship, täyttää tiistaina, syys-aiun 27 pnä 71 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain onnentoivotuksiin. \VKIS TAAPLAA TYYLILLÄÄN Usein on sanottu, että porvari ei puolusta rauhaa, koska hän siitä hyötyy, mutta kaikenlaisiin lehtiin lutustumalla voi tehdä yllättävän huomion; että kyllä niissäkin piireissä sotaa vastustetaan, mutta aivan eri -syystä kuin sen tekevät työläiset. Mitä on esimerkiksi sanottavana seuraavanlaisesta tulkinnasta; Eräs porvarislehden pakinoitsija on kovin haikealla mielellä, j a to ,teaa, että henkilöä, j o l l a on sähkölamppu, mutta siitä huolimatta li^- kee kynttilän valossa, pidetään mielettömänä. Edelleen hän pitää mie lettömänä henkilöäi saada aikaan tulta kahta kalikkaa vastakkain hankaamalla, vaikka hänellä olisi tulitikkujakin ja kärpäslätkää käyttää mieletön hyönteissu-mutin vierellään, mutta surimman ihmettelyn aiheen hän löytää siinä, että maailmassa soditaan vanhanaikaisin menetelmin, vaikka ihmiskunnalla on jo käytettävissään atomipommeja ja jos minkälaisia ke-: miqllisen sodan välineitä. Edellä olevasta siis näkee MIKSI porvari vastustaa sotaa. Se on nykyisellään liian hitaasti ja rajoitetusti lapp'avaa ja siksi sen pitäisi saada laajemmaksi ja vieläkin hir-villävämmäksi. Me työtätekevät teemme kaikkemme ettei sota leviäisi, vaan nekin liekit sytykkeen puuTteessasam muisivat, jotka^^leimuavat tällä hetkellä. — J . . - - Kun sanomalehlimiehet kysyivät poliisikonstaapeli Grady CarroUil-ta, mitä tulee tapahtumaan sitten kun osavaltion maantiepatrullimie-het poistuvat, hän vastasi: " S i l l o in on taas kaikki ennallaan." Hän kieltäytyi selittämästä, mitä hän tarkoitti 'ennallaan olemisella". Mutta kun tuli puhe sanomalehtimiesten pieksemisestä, niin konstaapel i Carroll sanoi, että "jotkut niistä sanomalehtimiehistä tarvitsivat selkäsaunaa siksi kun he eivät ole puhuneet totta". Ja vastauksena kysymykseen, kuka päättää selkäsaunan antamisesta, hän sanoi: "Väestö". Kaikki tämä tapahtui herran vuonna 1966! on solminut samanlaiset suhteet myös demokraattiseen Saksaan ja Puola taas, ylläpitää suhteita DDR:n suurlähettilästasolla. Muutaman viime vuoden aikana on Länsi-Saksa katkaissut sen sijaan suhteensa mm. Kuubaan ja Jugoslaviaan näiden maiden solmittua diplomaattiset suhteet Itä-Saksaan. Kun Länsi-Saksa viime vuonna kärsi pahan diplomaattisen' takaiskun arabimaailmassa Israelin kanssa solmimiensa suhteiden vuoksi, on sen nyt Hallsteinin opin rakoile^ misen uhallakin pyrittävä avaamaan henkireikiä itäänpäin. Ensimraäi- .senä vuorossa on Romania, johon Länsi-Saksan talousministeri Kurt Schmtlcker on tehnyt virallisen vierailun. Kysymyksessä on ensim^ mainen ministeritason, vierailu Bonnista sosialistisiin maihin sitten liittokansleri Kondrad Adenauerin Moskovan-matkan vuonna 1955. Bukare-stissa kävtyien npiivottelu-j en aikana, joiden tärkeyttä Roma* niankin kannalta korosti pääministeri Maurerin ja puoluesihteeri Ceausescun osallistuminen niihin; keskusteltiin Bonnin j a Bukarestin välisten suhteiden kehittämisestä — Schmilckerin haastattelulau, sunnon mukaan —-taloudellisella, kulttuurin ja loppukädessä myös diplomaattisella, alalla Edelleen SchmUckerin haastattelun mukaan myös Romanian edustajat olivat valmiita neuvottelemaan.näistä asioista ja toivoivat suhteiden kehittämistä. Tämä luonnollisesti vastaakin sosialistisen valtion diplomatiaa, eihän Romaniaa sido mikään Halls-loin- dppi, vaan sen pyrkimyksenä on kaikkien suhteiden avulla lujit-laa kansainvälistä rauhanomaista kanssakäymistä. On muuten mielenkiintoista, että Schmuckerin haastattelussa ei haastattelija rohjennut esittää kysymystä Hallsteinopin ja Romania;'» suhteiden välisestä ristiriidasta, eikä siitä myöskään ministeri ole välittänyt mainita. Talousministeri päättää haastattelunsa vakuuttaen, - että Länsi-Saksa pyrkii kaikkien sosialististen maiden kanssa' suhteiden kehittämiseen. Romanian kohdalla yritys on edennyt siibtuisasti, sillä näillä päkofiinen 15 ii ^;U;mt>:(9.)•jj^ I Helsinki. — Suomen Iisäk3i)/An pakollinen tapa turma vakuutuji|t< käytännössä 14 Länsi^uroopaamaQ^sä. Tämän pakollisen vakuutuksen ihPi-tavat näissä maissa joko .yit»iiy^9^ vakuutuslaitokset, julkisoikftq^ejli-set laitokset, jotka käytäQQölMs^ti katsoen ovat valtion ballinn^i^i^, tai .valtion välittömässä hallinno^j^djip^e-vat vakuutuslaitokset , J^^jis^^j^n' maissa voidaan käyttää ,"kjaj^?il^in toimintapohjaa: '/ i - M ^f Välittömässä valtion hallinnassa on pakollinen tapaturmavakuutus Norjassa ja Englannissa. jFmlkJ^oi-keudelliset laitokset, jotka käytön-nöllisesti katsoen ovat valtio^.hallinnassa, vaikkakaan eivät yä^ittö-mästi, hoitavat. pakoUisen ,tapajtiir-mavakuutuksen kuudessa LiJnsi^Hu-roopan maassa. Tällaisia rnsiita ovat Ruotsi, Länsi-Saksa, Sveitsi, Itävalta^ Turkki ja Luxemburg. Kaikissa em. maissa valtio siis osallistiiu 'ainakin välillisesti julkisoikeudellisten vakuutuslaitosten kautta pakollisten tapaturmavakuutusten hoitoon. Pelkästään yksityisten vakuu- ESPANJAN mLArSOPPOSITIO dSspiinJan ' l e h t i ön uutiset ovat vlläie?aikoiqä'icii8ltelleet pääasiassa Vi[Uäiip|»rlini8ky8yniysta, eituuste-luja Gibralttflrin Kohtalosta Ja /Espanjan imyaimm ybteiiimarkkl: noihin. Hyviri' vShSn kiinhitetSäh ^tuomiota tapahtumiin, Jotka ovat parhaillaan kypsymässä, nimittäin valmistautumiseen ammattiliittovaa-leihin. -Valtaan tullessaan Franco hävitti vapaat ammattiliitot ja perusti niin sanotut vertikaaliset syndikaatit^ Näihin "amn^attiliittoihin" kuuluminen oh pakollista, j a työläisillä se^ kä työnantajilla on "yhtäläisei oikeudet". Kun tähän vielä Usätään. että hallitus nimittää kaikki sekä älueieUiset että ammattialoJeny|Gli:.i.vät suurta murrosta maan koko po-tajat, niin meillä on aika selkeä kU' va Francon "ammattiliitosta", fasistisen korporatiivisen järjestelmän eräästä~linnakkeesta. Vertikaaliset syndikaatit eivät tuslaitosten käsissä on pakollisten tapaturmavakuutusten hoito vain Belgiassa ja Norjassa. Espanjassa, Alankomaissa, Kreikassa ja Ranskassa sen sijaan käytetään rinnakkain sekä yksityistä että julkisoikeudellista vakuutuslaitosten toimintapohjaa. ole koskaan ;>nauttinttBt'tMäteki. vien kannatusta. Niiden lujittamista varten Ja ai|taak(;eän ei^6s vähäi' sen ttemokraattisennlön''järjestyi-mälleen sallivat Irancolaiset Vuonna 1949 työläisten valita alemman asteen ammattiliittojohtajia, kiiten tehdaskomlteoiden jäseniä ja am-mattiliittoedustajia. Kaikessa ra- Joittuneisuudessaankin tämä .osoittautui vaaralliseksi jär) estelmälle, sillä vuosien 1950 ja 1957 ammatti-liittovaaleissa työläiset onnistuivat valitsemaan syndikaattien alimpiin Järjestöihin omia rehellisiä taistelijoitaan. Vuonna 1960 vaalit peruutettiin. Vuoden 1962 lakot, jotka merkitsi- TILANNE VÄRITELEVISION ALALLA 1 0 L-Euroepoo n»oi, Joisso v. 1967 tulet olemoon saomöll IJitt «OrMevlstoläMytela br-j-vgilSECAIVl - Järjestelmä j " r-j|PAL- Jorjestelmd ^•••y:, . • • • • • _ • • EUROPASSA EI YHDENMUKAISUUTTA VäRITELEVISION ALALLA keampaa on varmasti eteneminen esimerkiksi Puolassa ja Tshekko.s-lovakiassa, joiden suhteen Länsi- Saksan revenshistiin aluevaatimuk- .set muodostavat erikoisen ongelman. Länsi-Saksahan ei halua kuulla puhuttavankaan Puolan länsirajan, Oder-Neisse-linjan tunnustamisesta, vaikka Puolan välitön rajanaapuri, demokraattinen Saksa on sen tehnyt. Tshekkoslovakia puolestaan pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että Länsi-Saksa ei ole tuominnut vuoden 1938 Miinchenin häpeäsopimus-ta, jossa Länsi-Euroopan suurvallat Englanti ja Ranska alistuivat Hitlerin vaatimuksiin ja antoivat natsi-Saksalle osia Tshekkoslovakian alueesta. On mielenkiintoista lähikuukausina seurata, miten etenee ja menestyy Länsi-Saksan diplomaattinen operaatio idän suunnilla ja miten Hallsteinopin puolustajat liittotasavallassa suhtautuvat tilanteeseen. — H. S. Laaja pakkausalan näyttely järjestetään tänä syksynä Helsingin kansainvälisten messujen yhteydessä 15.—25. syyskuuta. Pakkausteollisuudella on oma osaston-joitä yrittää ' B-messuhallissa. Näyttelyn ko- Väritelevision alalla on valittavissa useita eri järjestelmiä, mailla ei ole mitään keskinäisiä eri- nimittäin NTSC, PAL, SECAM ja NIR. Niiden vähset järjestel-mieJisyyksia ja erikoisonge mia. Vai . , • , , , ^ .. .. , . . . • ** mien kustannukset ovat korkeat. Nunpa esim. varitelevisio-kamera maksaa suunnilleen 240,000 markkaa, kustahnuikset jotka aiheutuvat televisiostudion muuttamisesta väritelevisio-iähetyksiin sopivaksi, arvioidaan n. 31,5 milj. markaksi; Väri-televisiovastaanottimien käsittely ei katsojan kannalta ole sen mutkallisempaa kuin tavallisenkaan yastaanottimLen- Amerikassa on käytännössä NTSC-Jjärjestelma, mikä bn peräisin väritelevision syntyajoilta. Sen haittapuolena ovat; kuitenkin mahdolliset väärät värit, jotka katsojan itsensä oh korjattava..-.: . /.-^ V/^^., Ranskassa kehitetyssä Secarn-järjestelmässä korjaantuyat värivirheet automaattisesti, joten katsojan ei tarvitse kÖrjailiä värejä. Saksassa keksitty PAL-järjestelmä toimii amerikkalaisen järjestelmän tavoin, mutta ilman sen haittapuolia. Siinä ei katsojan siis myöskään tarvitse puuttua kuvaruutunsa yä-reiijun.- Näin väritelevision aattona näyttävät Euroopan maat^a^^^^ lavan etusijan omille eurooppalaisille järjestelmineen. Myöskin Englanti, joka alunperin oli amerikkalaisen järjestelinän kannalla, ottaa ensi vuonna käyttöön PAI>järjestelmän.^K^ lastamme käy selville Euroopan lipiaiden tähänastisen valitihan tulos, vaikkakin muutokset vielä ovat mahdollisia, yenäjä on ilmoittanut valitsevansa ranskalaisten SECAM-järjestelmän, mutta on kuitenkin vielä nähtävä, ettei se sittenkin myöhemmin anna etusijaa omalle NIR-järjestelmälleen. Kuinka sitten käyneekin, yhden ja saman väritelevision mahdollisuudet koko Euroopan alueella näyttävät hyvin pienille. Vaikka: Eufoopah mailla ei vielä olekaan säännöllisiä yäritelevisiolähetyksiä (muuta kuin kokeilumielessä), ovat he kuitenkin jo suorittaneet valintansa, joka ei lupaa yhtenäistä eurooppalaista järjestelmää. konaispintaaia on 1,500 neliömetriä ja siihen osallistuu SCF yritystä. liittisessa j a yhteiskunnallisessa kehityksessä, aiheuttivat iskän ennen kaikkea vertikaalisille-, syndikaateille. Tällöin syntyi — ammattiliitto- oppositio, jonka elimiä ovat työpaikoilla vapaasti valitut työläisten komiteat. jFrancolaisten täytyi Uudelleen perääntyä ja panna toimeen vaalit vuonna 1963. Mutta ammattiliitto- oppositio boikotoi vaaleja. Suurissa tehtaissa, joiden työntekijämäärä nousee kymmeniin tuhansiin, vaaliuurnille tuli vain muutamia äänestäjiä, toisissa paikoissa pudotettiin tyhjiä äänestyslippuja, Samalla työläisten komiteat keräsivät voimiaan. Ollen edelleen lain kannalta maanalaisia ne pystyivät kuitenkin aloittamaan myös julkisen toiminnan. Ne käyvät avoimesr l i neuvotteluja työnantajien ja paikallisten viranomaisten kanssa. Espanjan tämän hetken työväenliikkeessä ne ovat käytännöllisesti katsoen ainoa reaalinen j a arvovaltainen voima. Hallitus tietysti myös yrittää pe-. lastaa omat syndikaattinsa. N i i - Jen sisällä tehtiin uudistus — perustettiin eri osastot työnantajille ("taloudellinen osasto") ja työtätekeville ("sosiaalinen osasto"). Tämä hämäystoimenpide ei kuitenkaan ole onnistunut. Niinpä francp-laiset ovat vaalien lähestyessä ryh>^ tyneet uusiin toimenpiteisiin. Enisiksikin vertikaalistien syndikaattien johto teki sopimuksen anarkistisen Kansallisen työkonfe-deraatiön entisten johtajien kanssa. Lehdissä vilahtaneitten tietojen mukaan nämä olisivat saaneet 40 miljoonaa pesetaa palkaksi siitä, että yrittävät hajoittaa työväenliikkeen yhtenäisyyttä ja saada edes osa työläisistä pois työläisten komiteoiden vaikutusvallasta. Toiseksi Irancolaiset lehdet, ylis-täessään jatkuvasti vertikaalisia syndikaatteja, tekevät samalla hämäriä viittauksia, että tulevaisuudessa on mahdollisuuksia jonkinlaisiin reformeihin. Muistaen työläisten inhon virallisia "amnvattiliitto-j a " kohtaan hallitus toivoo, että he tälläkin kertaa boikotoivat vaaleja. Silloin francolaisilla olisi mahdollisuus saada omat miehensä ammat-tiliittojensa johtopaikoille. Myöhemmin voitaisiin sitten lahjoittaa syndikaateille sekä riippumattomuus että vapaus ja jopa lakkovapaus, sillä amtnattiliittojahan kuitenkin johtavat omat miehet. , ' Ammattiliitto-oppositio on kuitenkin haistanut nämä aikeet. Melkein kaikissa tärkeimmissä teollisuuskeskuksissa — Madridissa, Barcelonassa, Malagassa jne. —- työr Iäisten komiteat ovat esittäneet oman ohjelmansa ja käyvät aktiivi-: sesti vaalikamppailua vakuuttaen työtätekeville, että äänestäessään omia, vapaasti asetettuja ehdokkaita he lujittavat omaa työläisopposi-tiota eivätkä vertikaalisia syndikaatteja. — P.R. E i ^tule lintu liikkumatta kala jalan kapsamatta. —Suomal. sananlasku PÄIVÄN PAKINA HYVÄ ETTEI TULLUT MARIINEJÄ Incon täkäläisten työläisten lakkojen aikana juteltiin työläisten keskuudessa puoliksi leikkiä laskien, että "milloin tulevat Yhdys^ valfain merijalkaväen miehet tänne" järjestystä ylläpitämään sekä herran lakia ja nuhdetta lukemaan. Hyvä oli tietenkin, kuten eräs kaivosmiestultavamme sanoi, etteivät mariinit tulleet tänne, kuten niitä on lähetetty samantapaisista "rikkoumuksista" Kongoon, Dominikaaniseen tasavaltaan. Vietnamiin ja muuallekin. Toisin kävi kuitenkin sille sar-nialaiselle kotirouvalle, joka lähetti presidentti Johnsonille pro-lestikirjeen Vietnamin julmasta .sodasta ja " s a i " palkkioksi siitä amerikkalaisen salaisen palvelun asiamiehen vierailun — poliittisen nuuskijan kotimökkiinsä " k uu lusteluja" suorittamaan. N i i n neo, amerikkalaiset herrat viskaalit, aina poliittisia nuuski-jolta myöten, häärivät täällä Canadassa kuin "kotonaan" tai oikeammin kuin siat vattupensaas-sa. Ja jos mi.slään, niin Yhdysvaltain äärioikeistosta voidaan sanoa, että "jos öo ei pohaa tee. n i in »se ainakin ajattelee pahanteosta". Pöydällämme on viikko sitten torstaina Washingtonista.. lähetetty nutistieto missä kerrotaan Amerikan turvallisuusneuvosto (America Security Council) nimisen laitoksen olevan "huolissaan" siitä, että Canada "voiajau tua Venäjän vanaveteen". Mainittu neuvosto . perustelee tätä "pelkoaan" väittämällä, että Neuvostoliitto ei ole ostanut, syötäväksi canadalaista v i i y r, aivan piruuttaan, sillä t^i^'ä vehnäosto— niin kerrotaan, 'on osa Venäjän suunnitelmasta 'Canadan irroittamiseksi perinteellisestä ystävyyssuhteesta Amerikkaan'." Toisaalta me canadalaiset olemme miltei yhtä katalia kuin venäläisetkin, ollen syynä rajatöa.ahneutemme, eli kuten Amerikan turvallisuusneuvosto asian.i:..e9it-tää: "Canadalaiset 'lohduttavat omialuntojaan sillä, että olisi .epäkristillistä antaa kommtihistlen olla nälissään . . . mutta; to^el-arvosteltu ulkoministerimme Paul Martin onkin "kommunistien kanssamatkustaja" koska "Turvallisuusneuvosto" antaa mr. Martinille mitä kuluu ja kuka käskee koirannuuskaa siitä, kun hän on joskus sanonut, että Punainen K i i na pitäisi 'vetää maailman päävir-ran mukaan''. ' Hänen (Martinin kanta "on huolestuttava", sanotaan Amerikan Turvallisuusneuvoston uutiskirjeessä. - Tämä amerikan tui-vallisuusneu vosto ei ole liioin mikään"eili-sen teeren poika"..Se väittää jä-senyteensä kuuluvan "3,000 johta-. vaa liikemiestä". Amerikan turvallisuusneuvoston mielipiteitä levitetään 1,000 radioaseman välityksellä viitenä päivänä viikossa. Sen uutiskirjeessä sanotaan, että Yhdysvallat ei voi enää "luottaa Canadan tukeen huolimatta siitä mihin maapalloa käsittäviin yrityksiin Yhdysvallat turvautuu. " V a i k k a se on kohtelias Ja pidättyväinen, Canada ei auta Yh-lisuudessa canadalaiset. hailu^yat dysvaltoja sodassa kommunismia vain punaisten rahna'." " ' ' vastaan Vietnamissa", sanotaan Meille canadalalsille tulee,hie- edelleen, johtuen se siitä, panta-noiscna yllätyksenä myös'.tieto, koon merkille, kun venäläiset pe-että oikelstolaisuudestaaii'inonesti laavat vasemmistolaisten pololla, että Canada on tulossa taloudellisesti Yhdysvaltain siirtomaaksi, jota vastoin Canadan pitäisi tulla sillanpääasemaksi kommunistimaailmalle. Ja sokerit pohjalla. : • Amerikan Turvallisuusneuvosto ei voi kertomansa mukaan"ym-märtää" sitä,__kun. Canada myy vehnää Yhdysvalloille, mutta kieltäytyy lähettämästä ylijäämävettä Yhdysvaltoihin. Canadan vesiresurssit " o v at mannermaisia" resursseja, sanotaan Amerikan turvallisuusneuvoston uutiskirjeessä. Eikö olekin söpö juttu! Canadan suuret joet ja järvet eivät olekaan "canadalaisia" vaan "mannermaisia" jokia ja järviä! _ Ja "mannermaisista" resursseista ei meillä cänadalaisille ole tie^ tenkään nokan koputusta, sillä niistä päätetään 'mannermaisissa' elimissä, missä on tietenkin asukasmääränsä suuruuden ja sotilaat lisen mahtinsa vuoksi kukkona tunkoilla Setä Samulin edustajat. ' Uutistiedon mukaan näitä Amerikan turvallisuusneuvoston uutiskirjeitä lähetetään 10,000::Ue vaikutusvaltaiselle henkilölle, kongressin ja senaatin jäsenille sekä liikemiehille ja muille. Toivotaan nyt kuitenkin ettei USAn mariineja lähetettäisi aivan pikamarssissa niitä "mannermai-s i a " vesiresursseja valtaamaan tältä Canadasta. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 24, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-09-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660924 |
Description
Title | 1966-09-24-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, syysk. 24 p. Saturday, Sept. 24,1966 V A P A U S I N O E P E N D E ^ 4 T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) EstabllBhed Noy. 6. 1917 EDITOR: W. EKLUND MANAGER» E ; SUKSI TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAU «74-4204 Publlsbed ttarice we6kly: Tuesdays. Tbursdays and Saturdais by. Vitpaus PubUsbing Oo. luxnited, 100-102 Blm Bt;' We$t, Sudbury^ On^lo. Canada. Malltag Actdres8:-fibx 69' Advertislng xates upon appllcatlon, translatlon free of cbarge. Authorized a& second eläss mall by the PqstOfflod Department, Ottawa, and flpr payment of poc^tajipe jta CANADIAN LANGUAGEÄRRrSS ' . TILAUSillNNAT:; ' Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. 14.75 USAcssa 1 vk. $10.00. 6 kk. «S.25 3 kk. 2.76 Suomessa: 1 vk. lOM, 6 kk. 6.76 Siirtolaisimnisterin lupaus Puhuessaan viime tisilaina Ganadan ensimmäisen matkailutoimiston avajaistilaisuudessa Tokiossa, siirtolaisminis- _teri Jean Marchand sanoi, kuten on uutistiedoissa kerrottu, että tarkoitus pn tuottaa ensi vuonna 200,000 siirtolaista "Canadan laajenevan talouselämän vaatimusten tyydyttämiseksi". Siirtolaisministerin antamien tietojen mukaan Canadaan tuli viime vuonna 146,758 siirtolaista, edellisen vuoden siirtolaismäärän ollessa 112,606. Kuinka moni eanadalainen muutti "siirtolaisena" pois maasta, Yhdysvaltoihin "vihreämpiä laidunmaita" etsimään, sitä ei tässä yhteydessä mainittu. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että tuhansia korkeamman koulutuksen ja ammattiopetuksen saaneita canadalaisia menee joka vuosi rajan etelä-puoJelle parempia palkkoja tavoitellenv samalla kun meillä • on vallitsevasta korkeasuhdanteesta — "hyvästä ajasta" — huolimatta jatkuvasti kolmisensataatuhatta työtöntä työläistä. Lisäksi tiedetään, että sodanjälkeiset "suuret" ikäluokat tulevat nyt työmarkkinoille, aiheuttaen sen, että Canadan pitää pystyä järjestämään 1,000,000 uutta työpaikkaa vuoteen 1970 mennessä, kuten on Ganadan talousneuvosto arvioinut Meillä ei ole periaatteessa "mitään uusien siirtolaisten tuontia vastaan. Päinvastoin, siirtolaiset voivat nopeistuttaa Ganadan ekonomian kehitystä tuntuvalla tavalla, jos heille voidaan varata asianmukaiset työmahdollisuudet. Mutta me emme voi kuolemaksemmekaan käsittää sitä, miksi pitää l i sätä siirtolaisten tuontimäärää silloin kun maassamme on suuri työvoimareservi — satoihin tuhansiin nouseva työttömien määrä! Järkevämpää olisi meidän mielestämme huolehtia ensin siitä, että kaikki työttömänä olevat canadalaiset saavat työmahdollisuuden, että canadalaisten nuorten ja ammattilaisten ei tarvitse lähteä maan rajojen ulkopuolelta parempia työmahdollisuuksia etsimään, ia vasta sitten hankr kia siirtolaisia mikäli heidät voidaan sijoittaa tuottavaan työhön. Siirtolaisten tuonnin lisääminen nykyoloissa viittaa voi- : makkaasti siihen, että hallitus toimii niiden työnantajapiirien hyväksi joiden "ihanteena" ja "toivomuksena" on, että maassa olisi pysyväinen työttömien armeija, ja että uusista siirtolaisista saataisiin "halpaa työvoimaa". Tällaista siirtolaispolitiikkaa ei voida mitenkään kannattaa eikä hyväksyä. Samassa yhteydessä kiintyi huomio siirtolaisministeri Marchandin japanilaisille antamaan lupaukseen, että liittohallitus antaa muutaman viikon kuluessa parlamentin istunnolle Valkoisen kirjan, jonka perusteella avautuu suuremmat siirtolaisiksi pääsymahdollisuudet japanilaisille ja filippiiniläisille. Tässä Valkoisessa kirjassa esitettävät säädökset poistavat kerta kaikkiaan kaikenlaisen rotuun ja uskontoon perustuvan syrjinnän siirtolaisohjelmasta, selitti mr. Marchand. Tämä sellaisenaan ei ole mitään uutta. Meille on koko' toisen maailmansodan jälkeisenä aikana vakuutettu, että Canadan siirtolaisuusohjelmassa ei hyväksytä mitään syrjintää rodun, kansallisuuden tai uskonnon perusteella. Mutta siirtolaisministeri toisensa jälkeen on kuin samaa levyä soittaen antanut lupauksia, että kaikelta huolimatta vallinneet syr-jintämenetelmät lopetetaan ja että nyt on kaikenlainen syrjintä lopetettu — kunnes tulee siirtolaisministeriksi toinen henkilö, joka ryhtyy taas diskriminatioa eli syrjintää poistamaan ja vakuuttamaan, että nyt ei enää mitään syrjintää ole. Me enune ole vielä tietoisia siitä, mitä siirtolaisministeri Marchandin Valkoisessa kirjassa säädetään. Emme liioin lukeudu niihin, jotka pitävät ilman muuta selvänä, ettei hallituksen toimesta mitään tasapuolista siirtolaisasetuksia halutakaan antaa. Mutta aikaisempien kokemusten perusteella meille an-nettanee vapaus ja oikeus olla innostumatta liian paljoa pelkkien lupausten, perusteella, eli ennen Valkoisen kirjan julkaisemista. Meidän toivomuksemme luonnollisesti on, että toisin kuin edeltäjiensä mr. Marchandin Valkoisen kirjan säädökset lopettaisivat vihdoin viimein kaikenlaisen syrjinnän siir-tolaisuusoh j elm asta. Tää koruton't on kertomaa Noin 8,000 (toinen puoli neekereitä) asukasta käsittävä Grenadan kauppala Mississippin osavaltiossa Yhdysvalloissa nousi viime tiistaina hyvin näkyvälle paikalle. Kuten uutistiedoissa on kerrottu, siellä ruvettiin, maan lakien mukaan suorittamaan rotujen yhdistämistä kansakouluissa. Mutta kun neekerivanhemmat lähettivät muutamia lapsiaan tähän asti "ainoastaan valkoihoisille" varattuun kansakouluun, niin Grenadan valkoihoiset "paremmat" ihmiset menivät kirvesvarsilla, rautaputken paloiUa ja ketjuilla va-_ rustettuina pieksemään näitä "huonomman rodun" tummapintaisia lapsia. Kaiken tämän ihanuuden vallitessa poliisi seisoi vieressä katsomassa kun aikuiset valkoihoiset roskajoukot pieksivät ja potkivat katuun heitettyjä pieniä neekerilapsia. • .. • •• Tätä menoa jatkui kaksi päivää, viime viikon maanantaina ja_Jiistaina. Sitten sekaantui Yhdysvaltain piiriöikeuden tuoniari Claude Glayton ja muut korkeammat viranomaiset asiaan. Uutistietojen mukaan tuomari Clayton kiirehti tiistai-iltana oikeustalolle allekirjoittaakseen määräyksen, jonka mukaan Grenadan virkailijain pitää "lopettaa tahallisen kieltäytymisen" neekerilasten ja heidän vanhempiensa turviia-miseen nähden. Kun kuvernööri Paul B. Johnsonin lähettämät maantie-patruUimiehet Grenadaan saavuttuaan pyysivät eräitä nuoria valkoihoisia miehiä mustine autoineen poistumaan kauppalan eräältä aukiolta, niin valkoihoiset naiset huusivat lähiseudun kaupasta: "Heillä on yhtä hyvä oikeus olla siellä kuin teilläkin, senkin sekasikiöt (bastards)." Länsi-Saksan diplomatialla on ns. Hallsteinin oppi muodostunut hankalaksi kahleeksi. Tämä oppi perustuu siihen perusteiltaan väärään ja epärealistiseen ajatukseen, että Saksan liittovalta on yksin oikeutettu edustamaan Saksan kansaa, että Saksan demokraattista tasavaltaa ei miika lainkaan ole olemassa j9 että Bonn ei voi olla diplomaattisissa suhteissa valtion kanssa, joka näkee ja tunnustaa demokraattisen Saksan olemassaolon diplomaattisten suhteiden muodossa. Tällainen oppi saattoi menetellä kylmän sodan pahimpina vuosina, jolloin Bonn' ei suinkaan ollut ainoa Ilä- Saksalta silmänsä sulkenut valtio. Mutta kun sitten Geneven henki alkoi sulatella kylmän sodan jäitä läntisessäkin maailmassa ja kun toisaalta jiuoret itsenäislyiieet valtiot Aasiassa ja Afrikassa alkoivat, suh-: teellisen ennakkoluullottomasti et siä suhteita toisiin valtioihin^ on Hallsteinin oppi muuttunut yhä raskaammaifsi riippakiveksi Bonnin diplomatialle. Ensimmäistä tärkeätä poikkeusta Hallsteinin opista merkitsi Länsi- Saksan ja Neuvostoliiton välisten suhteiden solmiminen vuonna 1955. Neuvostoliitto on kuitenkin sen suuruusluokan valtio, että tapaus saatettiin selittää poikkeukseksi jopa Hallsteinin opissakin pysyen. Kompromisseja reaalipolitiikan kanssa ovat sen jälkeen merkinneet kaupallisen edustuston ta.solla ylläpidettävät suhteet esim. Suomen ja Puolan kansat, joista Suomi SYNTYMÄPÄIVIÄ F R A N K KOIVU, Sudbury. Ont., täyttää maanantaina, syyskuun 26 pnä 65 vuotia. KATRI RIKSMAN, Soinlula, B.C., täyttää tiistaina, syyskuun 27 pnä 37 vuotta. JALMAR MANTERE, Borion. Ont.. äyttää tiistaina, syyskuun 27 pnä JO vuotta. L A I N A TOLPPANEN, Waters >ownship, täyttää tiistaina, syys-aiun 27 pnä 71 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain onnentoivotuksiin. \VKIS TAAPLAA TYYLILLÄÄN Usein on sanottu, että porvari ei puolusta rauhaa, koska hän siitä hyötyy, mutta kaikenlaisiin lehtiin lutustumalla voi tehdä yllättävän huomion; että kyllä niissäkin piireissä sotaa vastustetaan, mutta aivan eri -syystä kuin sen tekevät työläiset. Mitä on esimerkiksi sanottavana seuraavanlaisesta tulkinnasta; Eräs porvarislehden pakinoitsija on kovin haikealla mielellä, j a to ,teaa, että henkilöä, j o l l a on sähkölamppu, mutta siitä huolimatta li^- kee kynttilän valossa, pidetään mielettömänä. Edelleen hän pitää mie lettömänä henkilöäi saada aikaan tulta kahta kalikkaa vastakkain hankaamalla, vaikka hänellä olisi tulitikkujakin ja kärpäslätkää käyttää mieletön hyönteissu-mutin vierellään, mutta surimman ihmettelyn aiheen hän löytää siinä, että maailmassa soditaan vanhanaikaisin menetelmin, vaikka ihmiskunnalla on jo käytettävissään atomipommeja ja jos minkälaisia ke-: miqllisen sodan välineitä. Edellä olevasta siis näkee MIKSI porvari vastustaa sotaa. Se on nykyisellään liian hitaasti ja rajoitetusti lapp'avaa ja siksi sen pitäisi saada laajemmaksi ja vieläkin hir-villävämmäksi. Me työtätekevät teemme kaikkemme ettei sota leviäisi, vaan nekin liekit sytykkeen puuTteessasam muisivat, jotka^^leimuavat tällä hetkellä. — J . . - - Kun sanomalehlimiehet kysyivät poliisikonstaapeli Grady CarroUil-ta, mitä tulee tapahtumaan sitten kun osavaltion maantiepatrullimie-het poistuvat, hän vastasi: " S i l l o in on taas kaikki ennallaan." Hän kieltäytyi selittämästä, mitä hän tarkoitti 'ennallaan olemisella". Mutta kun tuli puhe sanomalehtimiesten pieksemisestä, niin konstaapel i Carroll sanoi, että "jotkut niistä sanomalehtimiehistä tarvitsivat selkäsaunaa siksi kun he eivät ole puhuneet totta". Ja vastauksena kysymykseen, kuka päättää selkäsaunan antamisesta, hän sanoi: "Väestö". Kaikki tämä tapahtui herran vuonna 1966! on solminut samanlaiset suhteet myös demokraattiseen Saksaan ja Puola taas, ylläpitää suhteita DDR:n suurlähettilästasolla. Muutaman viime vuoden aikana on Länsi-Saksa katkaissut sen sijaan suhteensa mm. Kuubaan ja Jugoslaviaan näiden maiden solmittua diplomaattiset suhteet Itä-Saksaan. Kun Länsi-Saksa viime vuonna kärsi pahan diplomaattisen' takaiskun arabimaailmassa Israelin kanssa solmimiensa suhteiden vuoksi, on sen nyt Hallsteinin opin rakoile^ misen uhallakin pyrittävä avaamaan henkireikiä itäänpäin. Ensimraäi- .senä vuorossa on Romania, johon Länsi-Saksan talousministeri Kurt Schmtlcker on tehnyt virallisen vierailun. Kysymyksessä on ensim^ mainen ministeritason, vierailu Bonnista sosialistisiin maihin sitten liittokansleri Kondrad Adenauerin Moskovan-matkan vuonna 1955. Bukare-stissa kävtyien npiivottelu-j en aikana, joiden tärkeyttä Roma* niankin kannalta korosti pääministeri Maurerin ja puoluesihteeri Ceausescun osallistuminen niihin; keskusteltiin Bonnin j a Bukarestin välisten suhteiden kehittämisestä — Schmilckerin haastattelulau, sunnon mukaan —-taloudellisella, kulttuurin ja loppukädessä myös diplomaattisella, alalla Edelleen SchmUckerin haastattelun mukaan myös Romanian edustajat olivat valmiita neuvottelemaan.näistä asioista ja toivoivat suhteiden kehittämistä. Tämä luonnollisesti vastaakin sosialistisen valtion diplomatiaa, eihän Romaniaa sido mikään Halls-loin- dppi, vaan sen pyrkimyksenä on kaikkien suhteiden avulla lujit-laa kansainvälistä rauhanomaista kanssakäymistä. On muuten mielenkiintoista, että Schmuckerin haastattelussa ei haastattelija rohjennut esittää kysymystä Hallsteinopin ja Romania;'» suhteiden välisestä ristiriidasta, eikä siitä myöskään ministeri ole välittänyt mainita. Talousministeri päättää haastattelunsa vakuuttaen, - että Länsi-Saksa pyrkii kaikkien sosialististen maiden kanssa' suhteiden kehittämiseen. Romanian kohdalla yritys on edennyt siibtuisasti, sillä näillä päkofiinen 15 ii ^;U;mt>:(9.)•jj^ I Helsinki. — Suomen Iisäk3i)/An pakollinen tapa turma vakuutuji|t< käytännössä 14 Länsi^uroopaamaQ^sä. Tämän pakollisen vakuutuksen ihPi-tavat näissä maissa joko .yit»iiy^9^ vakuutuslaitokset, julkisoikftq^ejli-set laitokset, jotka käytäQQölMs^ti katsoen ovat valtion ballinn^i^i^, tai .valtion välittömässä hallinno^j^djip^e-vat vakuutuslaitokset , J^^jis^^j^n' maissa voidaan käyttää ,"kjaj^?il^in toimintapohjaa: '/ i - M ^f Välittömässä valtion hallinnassa on pakollinen tapaturmavakuutus Norjassa ja Englannissa. jFmlkJ^oi-keudelliset laitokset, jotka käytön-nöllisesti katsoen ovat valtio^.hallinnassa, vaikkakaan eivät yä^ittö-mästi, hoitavat. pakoUisen ,tapajtiir-mavakuutuksen kuudessa LiJnsi^Hu-roopan maassa. Tällaisia rnsiita ovat Ruotsi, Länsi-Saksa, Sveitsi, Itävalta^ Turkki ja Luxemburg. Kaikissa em. maissa valtio siis osallistiiu 'ainakin välillisesti julkisoikeudellisten vakuutuslaitosten kautta pakollisten tapaturmavakuutusten hoitoon. Pelkästään yksityisten vakuu- ESPANJAN mLArSOPPOSITIO dSspiinJan ' l e h t i ön uutiset ovat vlläie?aikoiqä'icii8ltelleet pääasiassa Vi[Uäiip|»rlini8ky8yniysta, eituuste-luja Gibralttflrin Kohtalosta Ja /Espanjan imyaimm ybteiiimarkkl: noihin. Hyviri' vShSn kiinhitetSäh ^tuomiota tapahtumiin, Jotka ovat parhaillaan kypsymässä, nimittäin valmistautumiseen ammattiliittovaa-leihin. -Valtaan tullessaan Franco hävitti vapaat ammattiliitot ja perusti niin sanotut vertikaaliset syndikaatit^ Näihin "amn^attiliittoihin" kuuluminen oh pakollista, j a työläisillä se^ kä työnantajilla on "yhtäläisei oikeudet". Kun tähän vielä Usätään. että hallitus nimittää kaikki sekä älueieUiset että ammattialoJeny|Gli:.i.vät suurta murrosta maan koko po-tajat, niin meillä on aika selkeä kU' va Francon "ammattiliitosta", fasistisen korporatiivisen järjestelmän eräästä~linnakkeesta. Vertikaaliset syndikaatit eivät tuslaitosten käsissä on pakollisten tapaturmavakuutusten hoito vain Belgiassa ja Norjassa. Espanjassa, Alankomaissa, Kreikassa ja Ranskassa sen sijaan käytetään rinnakkain sekä yksityistä että julkisoikeudellista vakuutuslaitosten toimintapohjaa. ole koskaan ;>nauttinttBt'tMäteki. vien kannatusta. Niiden lujittamista varten Ja ai|taak(;eän ei^6s vähäi' sen ttemokraattisennlön''järjestyi-mälleen sallivat Irancolaiset Vuonna 1949 työläisten valita alemman asteen ammattiliittojohtajia, kiiten tehdaskomlteoiden jäseniä ja am-mattiliittoedustajia. Kaikessa ra- Joittuneisuudessaankin tämä .osoittautui vaaralliseksi jär) estelmälle, sillä vuosien 1950 ja 1957 ammatti-liittovaaleissa työläiset onnistuivat valitsemaan syndikaattien alimpiin Järjestöihin omia rehellisiä taistelijoitaan. Vuonna 1960 vaalit peruutettiin. Vuoden 1962 lakot, jotka merkitsi- TILANNE VÄRITELEVISION ALALLA 1 0 L-Euroepoo n»oi, Joisso v. 1967 tulet olemoon saomöll IJitt «OrMevlstoläMytela br-j-vgilSECAIVl - Järjestelmä j " r-j|PAL- Jorjestelmd ^•••y:, . • • • • • _ • • EUROPASSA EI YHDENMUKAISUUTTA VäRITELEVISION ALALLA keampaa on varmasti eteneminen esimerkiksi Puolassa ja Tshekko.s-lovakiassa, joiden suhteen Länsi- Saksan revenshistiin aluevaatimuk- .set muodostavat erikoisen ongelman. Länsi-Saksahan ei halua kuulla puhuttavankaan Puolan länsirajan, Oder-Neisse-linjan tunnustamisesta, vaikka Puolan välitön rajanaapuri, demokraattinen Saksa on sen tehnyt. Tshekkoslovakia puolestaan pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että Länsi-Saksa ei ole tuominnut vuoden 1938 Miinchenin häpeäsopimus-ta, jossa Länsi-Euroopan suurvallat Englanti ja Ranska alistuivat Hitlerin vaatimuksiin ja antoivat natsi-Saksalle osia Tshekkoslovakian alueesta. On mielenkiintoista lähikuukausina seurata, miten etenee ja menestyy Länsi-Saksan diplomaattinen operaatio idän suunnilla ja miten Hallsteinopin puolustajat liittotasavallassa suhtautuvat tilanteeseen. — H. S. Laaja pakkausalan näyttely järjestetään tänä syksynä Helsingin kansainvälisten messujen yhteydessä 15.—25. syyskuuta. Pakkausteollisuudella on oma osaston-joitä yrittää ' B-messuhallissa. Näyttelyn ko- Väritelevision alalla on valittavissa useita eri järjestelmiä, mailla ei ole mitään keskinäisiä eri- nimittäin NTSC, PAL, SECAM ja NIR. Niiden vähset järjestel-mieJisyyksia ja erikoisonge mia. Vai . , • , , , ^ .. .. , . . . • ** mien kustannukset ovat korkeat. Nunpa esim. varitelevisio-kamera maksaa suunnilleen 240,000 markkaa, kustahnuikset jotka aiheutuvat televisiostudion muuttamisesta väritelevisio-iähetyksiin sopivaksi, arvioidaan n. 31,5 milj. markaksi; Väri-televisiovastaanottimien käsittely ei katsojan kannalta ole sen mutkallisempaa kuin tavallisenkaan yastaanottimLen- Amerikassa on käytännössä NTSC-Jjärjestelma, mikä bn peräisin väritelevision syntyajoilta. Sen haittapuolena ovat; kuitenkin mahdolliset väärät värit, jotka katsojan itsensä oh korjattava..-.: . /.-^ V/^^., Ranskassa kehitetyssä Secarn-järjestelmässä korjaantuyat värivirheet automaattisesti, joten katsojan ei tarvitse kÖrjailiä värejä. Saksassa keksitty PAL-järjestelmä toimii amerikkalaisen järjestelmän tavoin, mutta ilman sen haittapuolia. Siinä ei katsojan siis myöskään tarvitse puuttua kuvaruutunsa yä-reiijun.- Näin väritelevision aattona näyttävät Euroopan maat^a^^^^ lavan etusijan omille eurooppalaisille järjestelmineen. Myöskin Englanti, joka alunperin oli amerikkalaisen järjestelinän kannalla, ottaa ensi vuonna käyttöön PAI>järjestelmän.^K^ lastamme käy selville Euroopan lipiaiden tähänastisen valitihan tulos, vaikkakin muutokset vielä ovat mahdollisia, yenäjä on ilmoittanut valitsevansa ranskalaisten SECAM-järjestelmän, mutta on kuitenkin vielä nähtävä, ettei se sittenkin myöhemmin anna etusijaa omalle NIR-järjestelmälleen. Kuinka sitten käyneekin, yhden ja saman väritelevision mahdollisuudet koko Euroopan alueella näyttävät hyvin pienille. Vaikka: Eufoopah mailla ei vielä olekaan säännöllisiä yäritelevisiolähetyksiä (muuta kuin kokeilumielessä), ovat he kuitenkin jo suorittaneet valintansa, joka ei lupaa yhtenäistä eurooppalaista järjestelmää. konaispintaaia on 1,500 neliömetriä ja siihen osallistuu SCF yritystä. liittisessa j a yhteiskunnallisessa kehityksessä, aiheuttivat iskän ennen kaikkea vertikaalisille-, syndikaateille. Tällöin syntyi — ammattiliitto- oppositio, jonka elimiä ovat työpaikoilla vapaasti valitut työläisten komiteat. jFrancolaisten täytyi Uudelleen perääntyä ja panna toimeen vaalit vuonna 1963. Mutta ammattiliitto- oppositio boikotoi vaaleja. Suurissa tehtaissa, joiden työntekijämäärä nousee kymmeniin tuhansiin, vaaliuurnille tuli vain muutamia äänestäjiä, toisissa paikoissa pudotettiin tyhjiä äänestyslippuja, Samalla työläisten komiteat keräsivät voimiaan. Ollen edelleen lain kannalta maanalaisia ne pystyivät kuitenkin aloittamaan myös julkisen toiminnan. Ne käyvät avoimesr l i neuvotteluja työnantajien ja paikallisten viranomaisten kanssa. Espanjan tämän hetken työväenliikkeessä ne ovat käytännöllisesti katsoen ainoa reaalinen j a arvovaltainen voima. Hallitus tietysti myös yrittää pe-. lastaa omat syndikaattinsa. N i i - Jen sisällä tehtiin uudistus — perustettiin eri osastot työnantajille ("taloudellinen osasto") ja työtätekeville ("sosiaalinen osasto"). Tämä hämäystoimenpide ei kuitenkaan ole onnistunut. Niinpä francp-laiset ovat vaalien lähestyessä ryh>^ tyneet uusiin toimenpiteisiin. Enisiksikin vertikaalistien syndikaattien johto teki sopimuksen anarkistisen Kansallisen työkonfe-deraatiön entisten johtajien kanssa. Lehdissä vilahtaneitten tietojen mukaan nämä olisivat saaneet 40 miljoonaa pesetaa palkaksi siitä, että yrittävät hajoittaa työväenliikkeen yhtenäisyyttä ja saada edes osa työläisistä pois työläisten komiteoiden vaikutusvallasta. Toiseksi Irancolaiset lehdet, ylis-täessään jatkuvasti vertikaalisia syndikaatteja, tekevät samalla hämäriä viittauksia, että tulevaisuudessa on mahdollisuuksia jonkinlaisiin reformeihin. Muistaen työläisten inhon virallisia "amnvattiliitto-j a " kohtaan hallitus toivoo, että he tälläkin kertaa boikotoivat vaaleja. Silloin francolaisilla olisi mahdollisuus saada omat miehensä ammat-tiliittojensa johtopaikoille. Myöhemmin voitaisiin sitten lahjoittaa syndikaateille sekä riippumattomuus että vapaus ja jopa lakkovapaus, sillä amtnattiliittojahan kuitenkin johtavat omat miehet. , ' Ammattiliitto-oppositio on kuitenkin haistanut nämä aikeet. Melkein kaikissa tärkeimmissä teollisuuskeskuksissa — Madridissa, Barcelonassa, Malagassa jne. —- työr Iäisten komiteat ovat esittäneet oman ohjelmansa ja käyvät aktiivi-: sesti vaalikamppailua vakuuttaen työtätekeville, että äänestäessään omia, vapaasti asetettuja ehdokkaita he lujittavat omaa työläisopposi-tiota eivätkä vertikaalisia syndikaatteja. — P.R. E i ^tule lintu liikkumatta kala jalan kapsamatta. —Suomal. sananlasku PÄIVÄN PAKINA HYVÄ ETTEI TULLUT MARIINEJÄ Incon täkäläisten työläisten lakkojen aikana juteltiin työläisten keskuudessa puoliksi leikkiä laskien, että "milloin tulevat Yhdys^ valfain merijalkaväen miehet tänne" järjestystä ylläpitämään sekä herran lakia ja nuhdetta lukemaan. Hyvä oli tietenkin, kuten eräs kaivosmiestultavamme sanoi, etteivät mariinit tulleet tänne, kuten niitä on lähetetty samantapaisista "rikkoumuksista" Kongoon, Dominikaaniseen tasavaltaan. Vietnamiin ja muuallekin. Toisin kävi kuitenkin sille sar-nialaiselle kotirouvalle, joka lähetti presidentti Johnsonille pro-lestikirjeen Vietnamin julmasta .sodasta ja " s a i " palkkioksi siitä amerikkalaisen salaisen palvelun asiamiehen vierailun — poliittisen nuuskijan kotimökkiinsä " k uu lusteluja" suorittamaan. N i i n neo, amerikkalaiset herrat viskaalit, aina poliittisia nuuski-jolta myöten, häärivät täällä Canadassa kuin "kotonaan" tai oikeammin kuin siat vattupensaas-sa. Ja jos mi.slään, niin Yhdysvaltain äärioikeistosta voidaan sanoa, että "jos öo ei pohaa tee. n i in »se ainakin ajattelee pahanteosta". Pöydällämme on viikko sitten torstaina Washingtonista.. lähetetty nutistieto missä kerrotaan Amerikan turvallisuusneuvosto (America Security Council) nimisen laitoksen olevan "huolissaan" siitä, että Canada "voiajau tua Venäjän vanaveteen". Mainittu neuvosto . perustelee tätä "pelkoaan" väittämällä, että Neuvostoliitto ei ole ostanut, syötäväksi canadalaista v i i y r, aivan piruuttaan, sillä t^i^'ä vehnäosto— niin kerrotaan, 'on osa Venäjän suunnitelmasta 'Canadan irroittamiseksi perinteellisestä ystävyyssuhteesta Amerikkaan'." Toisaalta me canadalaiset olemme miltei yhtä katalia kuin venäläisetkin, ollen syynä rajatöa.ahneutemme, eli kuten Amerikan turvallisuusneuvosto asian.i:..e9it-tää: "Canadalaiset 'lohduttavat omialuntojaan sillä, että olisi .epäkristillistä antaa kommtihistlen olla nälissään . . . mutta; to^el-arvosteltu ulkoministerimme Paul Martin onkin "kommunistien kanssamatkustaja" koska "Turvallisuusneuvosto" antaa mr. Martinille mitä kuluu ja kuka käskee koirannuuskaa siitä, kun hän on joskus sanonut, että Punainen K i i na pitäisi 'vetää maailman päävir-ran mukaan''. ' Hänen (Martinin kanta "on huolestuttava", sanotaan Amerikan Turvallisuusneuvoston uutiskirjeessä. - Tämä amerikan tui-vallisuusneu vosto ei ole liioin mikään"eili-sen teeren poika"..Se väittää jä-senyteensä kuuluvan "3,000 johta-. vaa liikemiestä". Amerikan turvallisuusneuvoston mielipiteitä levitetään 1,000 radioaseman välityksellä viitenä päivänä viikossa. Sen uutiskirjeessä sanotaan, että Yhdysvallat ei voi enää "luottaa Canadan tukeen huolimatta siitä mihin maapalloa käsittäviin yrityksiin Yhdysvallat turvautuu. " V a i k k a se on kohtelias Ja pidättyväinen, Canada ei auta Yh-lisuudessa canadalaiset. hailu^yat dysvaltoja sodassa kommunismia vain punaisten rahna'." " ' ' vastaan Vietnamissa", sanotaan Meille canadalalsille tulee,hie- edelleen, johtuen se siitä, panta-noiscna yllätyksenä myös'.tieto, koon merkille, kun venäläiset pe-että oikelstolaisuudestaaii'inonesti laavat vasemmistolaisten pololla, että Canada on tulossa taloudellisesti Yhdysvaltain siirtomaaksi, jota vastoin Canadan pitäisi tulla sillanpääasemaksi kommunistimaailmalle. Ja sokerit pohjalla. : • Amerikan Turvallisuusneuvosto ei voi kertomansa mukaan"ym-märtää" sitä,__kun. Canada myy vehnää Yhdysvalloille, mutta kieltäytyy lähettämästä ylijäämävettä Yhdysvaltoihin. Canadan vesiresurssit " o v at mannermaisia" resursseja, sanotaan Amerikan turvallisuusneuvoston uutiskirjeessä. Eikö olekin söpö juttu! Canadan suuret joet ja järvet eivät olekaan "canadalaisia" vaan "mannermaisia" jokia ja järviä! _ Ja "mannermaisista" resursseista ei meillä cänadalaisille ole tie^ tenkään nokan koputusta, sillä niistä päätetään 'mannermaisissa' elimissä, missä on tietenkin asukasmääränsä suuruuden ja sotilaat lisen mahtinsa vuoksi kukkona tunkoilla Setä Samulin edustajat. ' Uutistiedon mukaan näitä Amerikan turvallisuusneuvoston uutiskirjeitä lähetetään 10,000::Ue vaikutusvaltaiselle henkilölle, kongressin ja senaatin jäsenille sekä liikemiehille ja muille. Toivotaan nyt kuitenkin ettei USAn mariineja lähetettäisi aivan pikamarssissa niitä "mannermai-s i a " vesiresursseja valtaamaan tältä Canadasta. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-09-24-02