Home

1956-12-29-02

Reference URL

Add tags

Comment

Rate

To link to the entire object, paste this link in email, IM or document
To embed the entire object, paste this HTML in website To link to this page, paste this link in email, IM or document
To embed this page, paste this HTML in website

Vapaus, December 29, 1956

1956-12-29-02

2 of 4

View Description

View PDF & Text

Download

small (250x250 max)

medium (500x500 max)

Large

Extra Large

large ( > 500x500)

Full Resolution

This page

All

PDF
Text

search this item

Text Search...

              AdRCltJfllfiX t t t lM UBOD 40äUmJOD«";
TruMJfttioo lm* Of <9»fft.
CMtdasis; } vk, 74» « kk. f .7»
' ' Skk.iMi
nitfyfMlIol»»: 1 «k, f M « kk. 4J0
Buosu»»: 1 vk.^«A» 0 kk. CI9
. ' 'Uii4«itvuodea V3l)ie;> ta3pa Vapaus ei ilm^siy tiistaina,
tammikuun 1 päivasä 1957.
, Vanhan vuoden päättyessä^ tekee mieli Jtatsoaffaaksepäin,
kiiten menettelee soittomies sumuisena'suviaamuna, voidakseen.
ottaa suuntaa,kuljetulta taipaleelta, \ '
: Ja pysähtyessämme mief^timään-kiiluneen^ vuoden tapahtumia
Qiidöh mprkitystat meidän eteemme avautuu pitkä
/ jsaxja ä^ettörtön nopeasti loinen'toistaan seuranneita suucr
tepabtumia.>;Ha^bin 09^ Ihmisillä onnea elää nim tapahtu-
. marikast^' niielenkihitolsia' ja merkitsevää vuotta» jonka on
meidän 5uk|3pöhr4^mme'Ju(uri päättämässä. Takanamme on
. todelltnenCsUuiia^ahtumien vyöry, mikä Icuvaa'tai heijastaa
sitä; historiallista murroskautta, jossa meillä on' bnni» ei Vain
; eli^;;vaan^inyÖ5'vaikuttaa omalla vaatimattomalle sarallem-
, ^'^alaut^käabime mielee^^ nyt '
. pMtl^ässä'olevan vuoden/ulko- ja kotimaisissa dioista.
' ' v^li^lehiiet jä -^adio luokittelevatkin Suezin" ky-
Usyifny^en ja Unkarin taj^ah^umat vuoden tärkeimmiksi virs-
. ' t«i|pljp|ksi.4^>jW:k^ merki-
«r. JEklmd, Sjoelterby, Qot., Viyt
väod M vuotta
JSmil <ISni|rptt) Xokasoo Su4bu
rysta täyttää tammikuun 2 päivänä
90 vuotta.
^ Cttst BOiatBeu, Lime Pemge,
OnU iSytm kMkfvJikkona tammi
kuun 2 piivSni 7t vuotia.
Ybäymme sukulaisten ja tutta
vaio onnentoivotuksiin.
MiiSi mM säiiovaf
HVBSKr ENNUSTAA •
VAlf^ KASVUA .
"Se seikka, että on olemassa myrsky
ei tarkoita sitä, että aurinko ja
taivas olisivat Jiät^yne^tmyrskypll-vien
takaa... Tämä ei ole hävityksen,'
vaan kasvun kriisi ja me tie-dämmefettä
Jokainen'/muutos voi
tuoda tullessaan heikkoutensa ja
vaaralliset hetkensä." — Italian
Kommunistipuolueen; sihteeri: Tog-;
iatti puhuessaan puolueensa sisäisistä
riidoista. '
— V. 1964 loppuun mennessä
Pakistanissa'tuotetaan'^vuosittain
90 milj. paunaa teetä.
Päivän polUavimpana kysy-:
myiksenä«;v5 käsiteltiin; 1^ ci^iime
t3»tä'i~'niiri inexstä tuntuu kuitenkin kaikkein tärkeimmältä j vuonna kaasuputkilinjan ra-
J^kä'lk1»i^hätkäHdyttä^ se valitettava tosiasia,/että '—
' Icjpni^lnvä^^^ kuluneen vuoden aikana hiiomat-
•Jtag^|sUj,myj^^^ oli uudenvuoden äattbiia
r li|ycaita:vissa' kansainvälisen. jännltystilanieen lievenemistä;
CanidaA B$uh»nkcmsp^mil» piibMOjolaaj» M Jnm Q*
dfto «aseman;
• . • • .
LibliesMmma vnodaU» 1957 TpfouM oUa Mflolitola am&
eitä kahdffkM» m d m Innoka»: IfmppOHvi xtMA poOHU
on aisakin tähän «atf miSnyt auuranmn ybteenpien aj^ntT'
misen. ^Olemme »w>rUUaäi9et otamni» <n4natoten, p i K ^ ^
«Olien iopAt^Mnisekd' Ja cuureinpi^ >jtynnyn ^»liimlieksi»
VaikI» iroSnsmekin olla hyvillämm» iflji^ mitä on «nodietta
me emme vof IrovitelUkaan^ että ix^qrinen aatalnHla oUsI
minkäänlainen tise rauhasta. ' KllnaJalkllla en sananlaskii* -
Jossa «anotaam^Kuunnelkaa mUa Ihmiset '«anovat Ja seurat*
kaa mitä he tekevät", /,
Jos ma seuraamme tarkoin niitä nykrään tehdään, enune
voi uskoa; että rauha oUsI taattu. ?EiuoopananaeiJt^vaniS'
tetaan atomiaseilla, suurilla Ja pienillä. Canadan Johtaja
NATOissa, mr. Pearson, sanoo, ottä "tämä lisää sodan vaaraa".
Pastori, Billy Graham sanoi torontolaisille kuulijoilleen, että
p^ieifiU» tuMkdhdllltmmi» «lavten yhdyinraSt«S»S«l«i pom-vOiUiOmliAm
'teettorfl pnt fciy^sliifa Ja lihtjhralniilBa
kafcsl^ymnMntinaJJä tuntia vuorofcaudmBa" On vairalllnan
• »i^^^^^^^^^Y^^^^^^^^^*''^^^^^^^^^^^^^^^^^ .' ^ ^ ^ ^ ^ ^ _ van 'meidän JtalpottM^yrftyltslamma rauhan «ällyttimitakal.
" Tulevana vuonna «vimme saavuttaa huomattavia saavu'
ttikaiaräulian te|vi!demme iavnlttamiseksl. On totta. #ttl
ihmSiat kailckialli vlmrit nenvotialnja taisteluiden aMmi^''
ta. ^Bauh^llinen rinitHkkafselo on kaikkien Ihmisiän pubaim-aiheena.
Mci.tiedämme, että ihmisel kaikkialla haluavat
äsaistk riisumista Ja ydinaseiden pannaan Juliatamlstä. tton-gresslmfne
tulee Vaella Ja voimalla ^tyos^ntelemaän tänkän
eteen». Vuoden 1956 kokemuksien- Jälkeexi^-tän» on par^,
uuden vuoden päätöksemme.
Varustati^feiamme ja innostukaamme
me ajamme oikeudenmukaisuuteeurrjar lisä
toimin ansaitkaamme itsellemme ja lapsillemme sekä lasien /
lapsillemme onnekas uusi vuosi! "
j^l^ljt^ei^ole kuitenkaan tapahtunut' Päinvastoin, oji^ha-,
vaittävissa,^ jännitystilanteea vissiä kärjistymistä.^^^ Tätä'tausta
^Vasten katsottuna-tulevat meidän käsittääksemme niin
SÖeaile tehty hyökkäys'kuin Unkarin' taantuiniuävoimleii' ka-'
' simi^lisyyiteen/yarustelukilpailun lopettamiseksija atomiaseiden
^^olceilujen kieltämisestä,, se tarkoittaa'jännitystilan.
vafur^ kehittyä uudeksi maatilmahpaToksi. , < < ,
^»/"Pantalwoii kuitenkin!merkille,tämä? Edistys ja,historian^
kttiiku eiole koskaan ollut yksijaksoista nousua; siinä on aina
n<jtfsurisajtf laskuiisa sekä hyppäyksensäkin. Tämän-perus- !
,. tapa yuönim'!k^risamiv
rih myrkytyksen ei tarvitge-ollä'pysyvää 'laatua. Päinvastoin
01) poliittisen »"taivaanrannan^ukkospilvien välistä'näkyvissä \
rauhan auringon säteitä,'jotka voivat tulevana^ vuonna johtaa'"
-*-jos rauhänptiolustajat eivät aniMi periksi •^'jännitystilaa i
\ lieventäviin sopimuksiin'ainakin ato^ kokei- \
lujen. lopettSamjseksi sekä mahdollisesti varustautumiskilpal-'§
' l^n keskeyttämiseksi., ^assä on'ihmiskunnan suurin toivo — |
ja tällaista edistystä odottavat^uudelta vuodelta kaikki liyvää
tarkoittavatihieniset Heidän' yhteiskunnallisista katsomuksis-1
,taan tai olosuhteistaan välittämättä. v .
•/.i-sToinen, joskin.vielä.vähemmän l^uomioitu, mutta mieles-
^ taniihe'Ensiluokkaisen tärkeä kansainvälinen' tapaus^: millä 1
ja röt<>$t?n^paljastamin6n. Vaikka tämän .tapahtuman johdosta
on-puhuttu paljon pötyä jopa "kommunisnim-kUole. ^
raasta'^ meistä tuntuu, että tämä toimenpide tulee suuresti l
d|ttiam&an kansainvälisen työväenliikkeen hajanaisten rivien
.eheyttämistä. Jokainen työväenliikkeen kannattaja ja jäsen
haluaisi,nähdä sen päivän; jolloin järjestynyt työväenliike
kbkctnaisuydessaan s<q>isi saman katon alle. Ja vaikka Suezille
tehV "hyökkäys ja Unkarin taantumuksen kapinointi on-
^Ign hetkellisesa^kärjistänyt työväenliikkeen eri suuntien välisiä-
suhteita, niin me uskomme, että työväenliikkeen rivien
ejieyttämii^en tulee nopeistumäan aikakautemme suurmiehen
'Stalmiri myös suurien virheitten ja i rötösten paljastamisen
perusteella. Tämän tuloksena meillä on kehittymässä suurisuuntainen
valtiokoneiston demokratisoiminen Neuvostolii-t|
»ssa. 'Meillä on silmiemme edessä uusi Puola ja samanlaisia
Irauaska^toisia uudistuksia on iapahtumassa muissa kansandemokraattisissa
maissa, mukaanlukien kovaa kokeneessa Un-
Icarissa. Tällä viime helmikuussa Moskovassa alkuun pan-j|
Ulla kehityssuunnalla tuiee siis käsittääksemme olemaan
suuri ja myönteinen vaikutus kansainyälfieen työväenliiklcee-seen
yleensä, mutta erikoisesti eurooppalaiseen työväenliikkeeseen.
„ ' ^ * . .
; ]?aljon,voitaisiin sanoa sellaisista tärkeistä asioista kuin
Eltelä-Afrikan hirvittävästä rotuvainosta, Kyprösin mielival-
Jtaisuuksista, Algerian kansan vapaussodasta ja vielä presidentti
Eisei>howerin uudelleen valinnasta. .Rajoitettu tila ei
kuitenkaan anna siihen • mahdollisuutta ja sitäpaitsi kaikki
kysymykset, joista on kuluneen vuoden aikana niin paljon
puhuttu jä kerrottu, sopivat saumattomasti ylläesitettyyn kuvaan
nykyajan — suuren murroskauden maailmaan.
* Vaikka kotimaiset kysymykset eivät ehkä olekaan niin
repäisevästi mukaansa vetäviä kuin eräät kansainväliset tapahtumat
kuluneelta vuodelta, niin tärkeitä.tapahtumia on
l&)timaastakin jäänyt mielikuvaamme. -
* Tärkein tai tulevaisuuteen enimmän vaikuttavana seikkana
voidaanj pitää sitä valitettavaa tosiasiaa, että rahan arvon
aleneminen ~ inflaatio — pääsi jälleen vauhtiin Cana-d^
ssakin kuluneen vuoden aikana. Se uhkaa kaikkien '^alkan-itauttljain,
kalkkien omaa peltoaan viljelevien Jtarmarien ja
^eiikaikkea kaikkien eläkeläisten elintasoa . Inflaatio vie
kuiii, varas ne pJkkuvärat mitä työtätekevät saavat elinkautenaan
säästetyksi vanhuudenpälvieii varalle.
s Z Yhä kehittyvän inflaation johdosta on tulevana vuonna
flTdötettaVissa'suuria palkkaliikkettä ja kaikiHe pieneläjille
qi^n^ saatavana rahan arvon, alenemista reilusti^y^is^aava
l^yvitys );ulbihin,^tai muussa tapauksessa jäävät tavarat ostovoiman
köyhtymisen >vuoksI varastoihin — mikä tarkoittaa
uutta työttömyysvaaräa. • -
kenAusasiaa — ja .vaikka 5iinä
suhteessa on vieläkin toivomisen
varaa —hissiä parannuksia
saatiin alkuperäisiin^^jCanadallel
tuiki epäedullisiin suunnitel-,
' '^^Kuluneen .vuoden aikana;loli|
uutisaiheena seUaisIa^urkysy*
myksiä. kuin Springhillm^ kai-
.VQsräjähdys ;missä' kuoli 3|
miWä-i--ja saatiin pefastetuksi
88, mikä jseilaisenaan tähdentää
sitä, että. > ammattiyhdistysliikkeen
tulee Jajkuvasti taistella
työturvallisuuden ^ parantamisen
puolesta. Me myös näimme,'
että kansallista johtajaansa
jokaisen epäonnistuneen' vaalii;
taistelun jälkeen vaihtava'Canadan
konservati^vinenipuoluef
sai itselleen uuden johtajan,
jonka ura ei kuitenkaan quehe-cilaisten
pu/>luemiesten viku|
rbiniisen takia alkanut erittäin
lupaavasti. " TyöVäeri kannalta
katsoen oli kulunut vuosi mer-kill^
antava siitä, että CCF hyväksyi
uuden puolueohjelman
parikymmentä vuotta vanhan
"Reginan manifestin tilalle" ja
LPP keskustelee parhaillaan
uudesta, puolueohjelmasta, mikä
hyväksyttänee kevättalven
puoluekokouksessa.
Ganadalalsla lämmittää yleensä
tieto siitä, että maamme
aloitteesta voitiin YK:n avulla
ja kautta järjestää pikaisesti
YK:n poliisijoukot valyomaan
hyökkääjäin evakuoimista Suezin
kanavan alueelta. Tämäml-koministeri'Pearsonin/
johdolla
tehty aloite nosti maamme arvovaltaa
ja samalla lujitti
VK-.ta, mikä on se kulmakivi,
jonka päällä maailman rauha^
suurelta, osalta lepää.
« * •
Canadan suomalaisten keskuudessa
oli epäilemättä vaikuttavin
ja tärkein tapahtuma
se kun CSJ jaSCAUL pääsivät
monta vuotta kestäneen keskustelun
jälkeen ykslmiellsj^-
teen siitä, että tulevana vuonna
järjestetään kaksien erillisten
juhlien asemesta yhdet .suuret
ja sytjrttävät laulu- ja urheilujuhlat
Me myös saimme nähdä, että
monta ansioitunutta järjestö-veteraania
siirtyi taas pois joukostamme
sinne mistä ei paluuta
ole, heidän mukanaan
CSJ:n pitkäaikainen kansallinen
sihteeri G. Sundqvisti
Erittäin mieltälämmlttävää
on muistella, että kuluneen
vuoden aikana Vapauden ystävät
ja kannattajat riensivät
sankoin joukoin lehtemme
tueksi ja lahjoittivat yH $8,000^
"karhujen karkoittamiseksi"
Vapauden liepeiltä samalla kun
Vapaudelle hankittiin joulun
edellä kolmattasataa uutta tilausta.
Ajan ikiivaasta tahdista ja
suurista vaatimuksista huolimatta
me katsonune siis Jubtta-muksella
tulevaisuuteen. Me
toivotammekin Vapauden kaikille
lukijoille, asiamlehllle ja
k i r j e e n vaihtajUle onnellista
uutta vuotta sekä jatkuvaa toimintatarmoa
oikeuden, ^ vapauden
ja paremman' huomisen
puolesta.
Lelittmielid pääsivät
tdpulfa
Port Saidiin 1
Kairo. —.(DLP) — llloiiUnkaisf«ti^
itdoksettomien ponnistelojen -
kem päivät .lehUinleliei jonra||
kuun 19 paä ensi,kerran,käyxpään
-Fort Saldissa. JLehtln^ehei olivai.
byrUi ^faämmästjrnettä ;e
ramfcalslseh ^hydkluyksen: kanpnn^':
^Sflle:> tnottamlstsv :vauriofaia Ja ^^eit >
väestön kokemista kärsimyksistä,/
Mervit^ vsnaiuiatolla;^^!^
Ja ^ Ilmahyökkäyksillä on' tnbotta i
Icokonalsla kaopimglnosia/ ' Kym-r
menlä.tuliansia>asiikkalta onjä^srt^
kodittomiksi.
ollut,'Port; säidin Icuvemödri .Muham-medrJaz.
on lehtimiehille .suomassa^
haastattelussa: ^ korostanut kaupia^^in
väestön imperialistista hy&kikäystä
vastaan i osoittamaa: korkeaa; morana
Ja lujuutta, - . ' . ; ^;
^ukikaatjkieltäytyivät yhteistyöstä
miehittäjän; ikanssavja' tekivät v jrhdes-;
sä armeijan Ja poliisin kanssa lujaa
vastarintaa venglantOais-ranskalalsille;
anastaJUle. ,
Kjivemööri selitti, ,että senjälke&p,^
kun'kaupungin, on tullut ^egyptiläisiä'
poliisivoimia,-Jotka ovati yhteistyössä
YK :ni erikoisjoukkojen kanssa ivallitr.
8ee.;yapautetuilla;:alueillav täysi raur;
hallisuus. Mjrymälät on avattu ja
Maailman t&nkkilaivastö ja Suez
: Suezin'kriisin' yhteydessä^rsaa^^^:
symys.' Öljyä- -kuljettavasta ; tankldlai-vastosta-
yhä ^Xeskcjremmäp,^: a^
Suezln;lEanava; on • pScsBa^ellstä tols,-^
talsisi e^iämääräisen ajan:; ' PohJoJs-
Iraikin öljykentät Välimeren >itäiseUe
rannalle Johtavine' öljyputkineen
ovat fcäyttöfcelpoisuuteero^
suurien kysymysmerkkien vpassa;?f '
Viime; vuonnav./kuljetettiin£Sue^
kanavan 'kautta 65; miljoonaa; tonnia
raakaöljyä Ja- öljyjohtoja' pitkin 25
milj:' tonnia, v ainoastaan;
Saudi-Arabiasta V kuKcevat :ölj3^ohdot^
Joiden kautta, ;vfetaa::viteit£ain^^f^
15 jniljonaä tonnia raakaöljyä, ovat
koskemattomia Ja "varmoja"., , . , ,
Huolfmatta siitä, kuinka ^nopeasti
ja miten Suezin kriisi ratkeaa, on
koko : XÄxisi-Euroopan : j
Englannin; arvioitava öljytilannettaan
tankkilaivaston kannalta. itlmän
johdostä'jon mielenkiintoista* tarkastella,
miten länsi voi toimia tankki-laivastoon
turvautuen.
ilman tai^ilaivaston; la>konaisveto-määrä
on nykyisin yli^ 45: :nUlJoonaa
tonnia: ;::lältään :se7:;jakautuu seuraavasti;
(kysymyksessä on ^ainoastaan yli
500: tonnin- vetoiset taidclcilalvatl:. ;>
Rakennettiin
19^0
1934
1939
1945-
1950
1956
1,000 tonnia
1.700 .
IJ224
2:^8 ' .
11,484
6.034
20428-
pros,
28
57'
26,5
13.9
47.1
,Useassa^yhteydeäsäEnglanti on va-kuuttanutnselviytyvämä:
Suezinj krii-^
sistä; Ja, selvästi todettavasta, öljypuiltaan
.puiij ehtimällä:; tankkilaivoilla
Efyvän Tptvon niemen ympäri, Epi-me^
Iähde ^issä ybteydsssä-laskemaan,
mitei^; suunnattoanastif tämäv''foikai5u'';
nostaa öl/yn kuljetuskustannuksia; Ja
itse öljyn; hintoja..sekä -luonnollisesti
muutakin::hintatasoa,: sikäli; kuin se'
väestön l^uoltotoimenpiteet aloitetti^ Jtytkeytyy «tavalla' tai toisella öljyyn.
Englantilaiset,, miehittä.Jä't ,i>it§yä|,
vielä : hallussaan- noin ioöiieljännestä
Icaupungista Ja>ran£kaIaisten.haUi^sa vastoa:Ja :;;vaikuttaa>;myÖ5^
onPort ;^ad>jkokonaisuud^ .va5|pn&v^aiseert'^xakenteeseea: Maa-
;. Tankkitonnistosta .kuuluu i 39' prosenttia
suuriUe öUy-yhtiöiUe ja 51
prosenttia yksityisille varustajille.
Valtioiden hallussa; on .noin 10; prosenttia.
•,Eri.'lcapitalistImaiden l i i t u jen
; alla .purjehtii ;-seuraava. määrä
nykyisestä tartkkilaivastosta:
Maa 1.000 tonnia pros.
Yhdysvallat'..' 7,995 ' ' 18.6
Englanti 7.560 " 17.7
Norja 6,643 1%JS
Liberia 5,035 ' 11.7
Panama 3248 ^J8
Ranska 1,970 4.7
Italia 1,970 4.7
Hollanti . . . 7 : . r . . , 1,831' 43
Ruotsi 1317 ' 3.1
Japani .'. 952 2.2
Tanska -789 1.8
"Kommiijen miehittämistä"; fitmejsrä,
joita välmistdaan Itaiiiisst jä {kansliassa
Hollywood ;AFL;:Film: Council s tleir^jj;
doitti äskettäin, . että ' se aloittaa
maanlaajuisen ; kamppailun/ tehdäkseen
selväksi Amerikankansalle "että^
useissa elokuvissa, joita :tuotetaanvUli;
komaiIla:amerik!kalaisten;:^ intressien
taholta tai .iAmerikan: rahoittamanai
käytetään ikommunistlÄten' - uniolderi
jäseniä etutilallat kommUnistivastais<^
ten unioiden Jäseniin nähden."
CouncU sanoo;; että; sellaisten elokur.
vien nimet tullaan antapiaan julkisuuteen
yhdessä asiaan-liittyvien firmojen
; ja' yksilöiden nimien mukana.
Mutta kuulkaapas'ihmettä :NUden
HoUywoodln; studioiden :joi&ossa,jot.-v
ka ulkomailla ^ filmejä- valmistavat;
ovat sellaiset kuin 20th Century-Fox,:
Paramount, Wamers, MGM. - Columbia.
Universal. ^ -
; Pilmitähteihin- kuuluvat : sellaiset
''konmiuiiistlt" kuin- H i ^
gsu-t, >Katharlne- HepbiUTi,-,., Audrey;
Hepburn;:Mel:Ferrer,.Gregory Peck^
Orson V Welles, James; Masoni> Alani
Ladd; Gary Cooper ja kaikki muut.
ensimmäisen asteen -tähdet - elokinra-ma^
ilmassa.
Mikä onaa saa suurimman osan,
HollywoodintUauksista? V Englanti
saa siitä suurimman osan, sanoo N. ¥.
Times.
Kititenkin Council erikoisesii selostaa;
että sen läheisenä ;VerikoismaalI-tauluna^'
ovait "kommujen ^^miehlttä-mät
kuvatv;<Joita on ^valmistettu Ita-;
liassa Ja Ranskassa."
-Mutta.kuulkaaonme tätä: Siellä on
miljoonia kommunisteja elämän ka^
killa:'aloUla; mukaan luettuna; filmi-teollisuiidet
Ranskassa ja Italiassa;
On mahdollista Jollekulle valmistaa,
elokuva .-Jommassakimunassa näistä
maista Ilman että joutuisi kosketuksiin:
; kommunististen :'te^ikk6jen,
näyttelijäin, kirjaiUJain tai qhjaäjleh
kamsa.: iMutta sellainen : f ilmi .täy-tjrisl
valmistaa el-unlon työllä. - '
"Komonuien mläiittämät" filmit?
Katsokaamme — : "Sota Ja Rauha"
filmikin on tehty Italiassa. Paramount
yhtiöllä oli osuutta siinä." \
Suuri D s a Mike Toddin fkänamujem
miehittämästä" filmistä "Around laie'
World In ^Ei^tyDays'^valmistettlto
Ranskassa. ^ ' -
DeMilleii "Kymmenen käskyä"
valmistettiin Läheisessä Idässä, jota
sanomalehtien mukaan hanitsevat
punaiset". , <
.Sellaisella ' ihitUunikurisella ^ käffip-;
pailullako Hollywood APL Johto äiköo:
ratkaista: elokuvateölUsuuden; kasvavan
työttömyyden prohleemin? Polf-'
tilkan päaaminäi idkoinallla voi Vatai
Johtaa^ tilanteen pahenemiseen HoUyi^
woodissa.-
On huomattava, 6ttä Panaman ja
Liberian vllppuj^en: alla piurj^ti noin
vildes' dsa :koko;maallman-tanOddlal-vastosta.;:
Tämä osuus on : nopeasti
.Njgfej;!^ Öljykriisi Tcoskee älis lä-'' kasvamassa. Juuri tämä tankkHai-hlnnä.
käytettävissä! olevaa tanfckilair vastonvosaön* erittäin' merkit^
nen. ;Sc ei':tunne.;mlt^
:eikä noudata'4nltään sosiaalisia^m
räykslä. rvaaa-.puirf^ta ns.,- "mukavuuslipun"'
alla (Plags of. convenl^
ence) ^ LudnnoUisesti < tällainen laivastoon
'Vsbsinkin'-'kriisitilanteissa
kenen tahansa> käytetävissä}' mutta
hinta ;pn;kova.5'i Kun kuluvianviioden
ensimmäiseM, puollstä>lIa^
nisto kasvoi yhteensä 1.947.000 tonnia;
oh siitä yksto;;Ijibeiiassärc^
jen laivojen osuus'930,000 tonnia.
' Kuluvan vuoden jälkipuoliskon
osaUe solmitut-ja'-tähän asti tunnetut
öUyn,:!^^
19J2;:miljoonaa-: tonnia;: mitä ei; koskaan';
aikaisemmin;'ole; ^saavutettu:
Viime vuodett koko' jälkipuoliskolla
uusia ;:tankkirahtaussopimuksIar tehtiin
14 miljoonan'tonnin edestä.
Riippumatta' Suezin kriisin / sjmty-fnlsestä
uUdlä-akeimustllaukset käsittävät
56 pros. koko n y ^ I n käytännössä
olevasta taökkilaivastpsta.'^ Ti-laiistenjöukossa^
on neljä kappaletta
noin 85,000; tonnin tarfcklaliista.tyii
24,000 tonnin . taiäckialustilauksiaon
rakenteilla tai tilattuina 303; kappaa
ietta, -Mutte on huomiatta^ että nä-^
mä tilauiaet i laivavelstämöiltä : ovat
johtuneet alati ja jaitltuvasti'1^
öljyntarpeen tj^^yttämlsestä.: Kaikista
uudisrakeiuiustllaitkslsta: Liberian
ja Panaman lipun alla purjehtimaan
tulevat tankkialukset käsittävät 6.3
miljoonaa toimia; -: Muiden maiden
tilauksista mainIttaiH>on:Etiglanti 42
nUljobnaa' tonniaNorja • 3.3 miljoj-;
Kuunnelkaamme ;^.varoItusta;'':joiä£a"
antoIjiNeiÄj-Yorkissa-vleraiUutvlaäjästl
tunnettu: ''eurooppalainen :;';^^
tuottaja. Tämä tuottaja ei ole yh-;
tehdessä; vasempaan;^ siipeen, ivaaii-on
vannoutunut kommunistien vastiista-ja;
i: katolilainen, -.kirkkomies;; kuten
elokuvanlaalhnan lehti "Variety" äsken
kertoi. ' '
Hän luokitteli AFL Councilin
kamppailunv asettaa; valokeUaanv ne
amerikkalaisten^ tuottamat filmit,
Jois^; käytetään; kommunististen, unir"
oiden> jäseniä,' "vakavaksi Ja vaaralliseksi
virheeksi". Hän sanoi "Councilin^:;
päätöslauselman - astuneen, yli
ammattiunioiden- valtekunnaii;.rajan
Ja Jos sitä akitU-visesti: seurataan, tulee
se tekemäänvSThdysvaltalnrlntres^
valkeftelÄSUoiittaarinonnaalista'i tuo-tantotoimiintea
Euroopassa.'^
Ja jos I^ollj^oodin yhtiöt' eivät voi
suorittaa normaalista -toimintaa, uiko-:
mailla, niin elokinrastudloiden; on sll-r
loin; parasta 'sulkea; o v e n s a s i l lä
suurin osa niiden voitoista tulee fil-miensä
-vuofkristä' ulkomailta.
— lyömies-Eteenpäin
naa. Hollanti; 1:8 miljoonaa. R a n ^ v l
mUJoona; Ruotsi 0.73 miljoänaa.Italia
0.72 mUjoonäa; Tanska :• 0.46; miljoonaa
ja Länsi-Saksa 0.45 milj. tonnia. ' •
-' • * •
-Luonnollis^ti Suezin kriisi-onmuutr
tanut 'erity^esti Englannin, mutta
myös koko*,: LänsirEuroopan; tankki-':
alusten-tilaus- ja rakcamtissuuimitel-mia.
British Petroleum. Shell Ja
E3son. f Irmojen:: öIjynrahtausQsastot
ovat-ilmoittaneet kohottavansa :huor:
matta vastltilaamiensa>;tankkialusten
kokoa.
., Tamä^onikuiteidEin helpommin saunottu
kuin tehty. / Esimerkiksi Ruoti-sin
taliolta on ilmoitettu, et^ä he kykenevät
rakentamaan -80 000 ; tonnin
tankkialuksia;; mutta t vasta parin vuor^
den kuluttua!
Miltei poikkeuksetta lahratelakat sijaitsevat
jokien varsilla ja niiden "yh-teyteeui^
t^ytyy muitaxsuuria"^ tao-.
täntolaito^iaJ.joten TälfttömiUe ja te.^;
hofckaille laajennuksille ei ole mah-;
doUisuuksia yksin tilanpuutteen ^vuoksi.
Puuttuyaioma pääoma; ja ra joite--
tutlainamahäoU&uudet< estävät; niin-;
ikään : useimpia 'iaajennuspyiklmyk-;
siä. Tässä suhteessa vefovapaitten
lippujen alla työskentelevät •iPähama-^
laisetja-liberlalalset seka krelkkalal-
!S9t:''pakolaisvaru5tamot", Joista;-tunnetuin
w ipnassis-yhiymä/ ovat mui-;
hln verrattuna ylivoimaisessa asemassa.
NUden bruttovoitot ovat häikäi-seriajaLi^
äksIpiiden ääntä kuunnellaan
; ^nierUdsalalsUla:; laivwnar3öki-noilla.
' ,
LänsVriluroopan;: i
Eiiglannin. puuhat 'tenkkitonniston
valtavaksi laajentamiseksi; Jotta-^Suez
saataisiin, korvatuksi kiertämällä Hyi
vän; Toivon, niemi, ovat :sekä lapselll-p
sia «ttä mahdottomia. Näillä (kaavai-luUla
ei. Englanti ikinä, selviydy öljy^
pulastaan.
SapäaJdssaoympSrillä. %
«jsto Isysyl hSn;
w m&^em on siinä U
— Meillä on kttpailu «utj
kertoa «uuräm»anva]henL
tekee fiaaklssan omabseeo,
lapsista.
— Kuinka häpeällinen U
noi pastori.^ SunmJnä «,
Jkäls«ine.en koskaan vald
V- Voititte Wssan».huusi
yJitei^lläne«j.O'^ / . ^
Kysymyksiä
j ^ u l o i ä
' ^.^ysymys: \ Miksf Tapani
tunnetaan' "Boxing Day"
englanninkielellä? Onko sil
tekemista' nyrkkeilyn kan
nyrkkeili on ."boxing" «
kielellä?
Vastaus: "Boxing Dayllg
mitään^itekdmistä nyrkkeii
sa. Tämä vuotuinen juhlapa
seuraa.joulua onläbtöisin B
ta. Sinä' päivänä > tavattiij
joululahjat; liiille-henkilöill
olivat .jouluna töissä ja
ilahduttivat toisia jouluna,
kuuliiivat sellaiset kuin post
viestinviejät yms.
Cariadassa englanninl
väestö'puhuu'"Christmas' gi
tai "pfesenteista", mutta Bi
sa ^ voiiiaan ' yhtä hyvin
"Christmas boxista", mikä
taa joululafijaa:* Ja siitä nim
lähtöisin,' "Box" ei raerklts
nyrkkeilyä, .se voi" yhtä hyv
laatikko.
' Nykyisin "Boxing Bay" on
yleinen.^ juhlapäivä ja vai
kauppiaat' siiloin antavat Ii
apulaisille vapaan päivän ku
lukiireet ori o^hitettii.
Maailmaiisota jestettiii
sanoo Pravda
^.ntöskova[ — Jos aikais^fnp
säinvälisen'' jäiinityksen bul
.n^n olisi saanut jatkua olisi
meiri johtanut aseistariisum
kirjoittaa-Pravda; artikkelissa!
ka on otsikoitu "imperialisti
pelicäävätirauhanomaista rinn:
seloa."* ' - , ' ^
Länsivallat yrittivät" aikaan
Unkarissä^^astavaliankumouks
hyökkäsivät Egyptiin uuden
alkamiseksi ja menetettyjen
miensa takaisinyaltaamiseksi.
vostoliitbn; lujan>:kannan; aiii
pelastuivat Unkari "ja Egypti,
ten estettiin myös^ uusi maailm
ta, lehti kirjoittaa.
N L : N - P U 0 L A N Y H T E I S TY
TASA-ARVbN P^OHJALU
Varsova."^ — Puolan poliittisten
puolueiden ja järjestöjen neuvoa^
antava komissio' korostaa, miten tärkeätä
on;. että Puolan ja Neuvostoliiton
välinen yhteistoiminta perustuu
ra joitf#mattomaan; suvereenisuuden
tasa-arvoisuuden ja toisen maan sisäisiin
asioihin sekaantumattomuuden
kunnipittamiseen, '; ilmoittaa
Puolan tietotoimisto PAP. . /
. ^^omissio ,;on • antanut--" erikoisen
'julkilausuman tammikuussa suoritettavien;
parlamenttivaalien johdosta.
Siinä sanotaan, että, sejm' (valtiopäivät)
on valtion ylin elin. Li-i
säksiiselvitellään kansallisen yhte^
näisyysrintaman vaaliohjelmaa.
Julkilausumassa huomautetaan
sejmin suvereenisuudesta, arvosteluj
a mielipidevapaudesta niissä rajoissa,
jotka kansanvaltion edut vaativat,
kaikkien alojen demokratisoinnista^-;
kaikkien .kansanedusta-^
Helsinki., ~ Neuyostoliittp
tarjonnut: Suomelle:-v
Leningradissa ;vubden! 1957 jc
jien vastuusta, laillisuudesta, kaik- ,Iukuussa..
kien kansalaisten yhtäläisistä
keuksista ja velvoituksista
omantunnonvapaudesta; ^
'-;JuUulausumassa ennustetaan
ta maatalouspolitiikkaa. Sen
kaan maaseudun osalle tehtä
suurempia investointeja, määi
täisiin'kysymys^maanomistuks
lakkautettaisiin nykyiset maan o
ja myyntiä koskevat rajoitukset
' nettaisirn oikeus :-jakaavmaatiloj
tuettaisiin maanviljelijöitä, j
haluavatlisätävkarjaa,' sekä avu:
täisiinmaatalousosiiuskuntia; i
N-diittö tarjoaa
Suomellle voimistelu-maaottelua
i, sen viina vei!
Se- kaionutettu iloliemi mitä|
vliiiaksi^iM>taan> on saanut sekä|
aiheellisesti että::iraiheettomasti
lcantaa^i^'syyn!?:; moneiilaisista> epäv/
onnistumisista.: vMatta Helsingissa I
Ilmestyvän S]p>L:nfäänehkannat-'^
(ajtö i»aklnoitsija ^Tutka*' totesi
^ tässä i>Slv^ muuf amana, että se"
; mokoma tökötti tuli Snur-Suomen-
'kitt'«teen/ Mutta,'^annetaan pu-heenvaöro
'«Tatkalle":
~ Yhä'edelleenkin vaeltaa keskuu-dessammie
miekkosia, jotka ^ eivät
ole-vieläkään päässeet äelville'siitä,
mistä-kumman syystä me oikeastaan
saatoiomaekaanfaävitäv viime sotain-:
me f maapallon--yaivaista'^el]äviidet->
tSosaa vastaan. Särkee oikein osan-rottavaista
sydäntä lukea :<^eilep -Uu^
den^Suomen yleisönosastosta juttua;
jossa'vihjaillaan, missä vikaflopnk*
sikin piili:'
Niinkain hyvin umnist<etaan;;'he^^
rätti kotona olleissa sotilaiden omai-sissa^
sekä koko vakavahenkisessä
väöätossamme syvSa huorestutodsta
väkijuomien runsas^käytto rintamil'
laijlanaiiden läheisyydessä". ' < '
Semmoista sitten, juu. Mitä rintaman
läheisyyteen'tulee; emme olä
: pätevä sanomaan sitä emmekä tätä,
mutta mitä itse , rintamaan tulee,
luulisimme lähes neljän vuoden; kokemuksen
pertlsteella' olevamme a>
siantuntija;: Emme käsittääksemino
ole : niitä ;;janpisimpia naapureita,
mutta haluamme vakuuttaa näin jul-
Icisen sanan palstoilla, että sen "kuivempia"
vuosia Icuin rintamalla
viettämämme olivat, ei ole ollut —
eikäitoivottavasti tule olemaankaan;
Siellä ei'totisesti iloittu — edes ke
mian voimalla;
Mutta niinpä vain Uusi Suomi on
suonut palstatilaansa .tämänkinlai-selle
selitykselle siitä, miksi nie hä-visinune'
sotamme. Ja — mikä törkeys
— suonut samalla tOaa hävyttömälle,
itseensä Marskiin koh'lls^a-valle
tölväisylle': , ' ^ -
"Kaikkein^ - -^arvovaltaisemmista
henkfloistä kokoonpantu kuusinue"
hinen lähetystö kävi esittämässä kor
kd kansan'htfolestutfiisen itselleen
Marskille. Hän otti lähetystön vastaan,
mutta sanoi jo etukäteen, että
voitte kyllä esittää mitä teiUa on sanottavaa,.
inutta neuvoja minä en
ota vastaan keneltäkään. Esitettyänsä
huolensa lähetystö sai poistua.
Kuten edelläsanptusta arvatakin
saattaa, tuo "kailckein arvovaltaisemmista
henkilöistä kokoonpantu
lähetystö kävi vaatimassa' armeijaa .töntä viljelyä sotavuosina, oli tM
«ii^^u^—t 'lakin päämajaimUtei ainoa pai£
iimssäSivJsitaj^
päämaja ei sen,enempää' voitta
sivät rintamajoukot,'mikä on ko
•tba^ttömsiä^
vlinahanad kiinnikiertämistä.. Mut
ta murheellisena kirjoittaja Paloposki
toteaa,että '/mitään'tulosta
tuosta kännistä ei oUutl havaittaessa".
Siinäpä se! Olisipa mars^ vain
kallistanutrkorvansa.iiäille arvovaltaisille
herroille, niin kukapa ties,
vaikka .hyvinkin itärajamme varti'
jat tällä hetkellä tepastelisivat U-ralin'vuorilla.
Emme malta olla tässä yhteydessä
kertomatto "korutonta .tapausta tilaisuudesta,
jossa El Alameinin
Jjrittiveteraanit 'kohtaisivat toisensa
kymmenen vuotta veristen, Poh-jois-
Afrikan ^ taistelujen jälkeen.
Pönttöön - nousi ;> itsensä marsalkka
Montgomery, joka puhui lennokkaasti^
kuin^roomalainen^ senaattori;
entisille aiaisiUeen.yihdom hän
pääsi' esityksensä kohokohtaan j'3
sinkautti ilmoille: ,
•r-r Mikä olikaan madan; kuolemat-tomien^
voltfejemme salaisuus?
Taidepaussi. Mutta sen katkaisi
salista kuuluma möreä hassb
-^'Romnai.' ' ' '
;- Herra Paloposken vuodatus
luonnollisen selitylcsensä eräästä
nenvomasta-lauseestaan: "Palvel
sani V. 1943 Päämajan erääUäo!
tolia . . . " Se riittääkin mainio
Jos hän On nälmyt alkoholin-;
Miksikö ^ me, .olemme omistat
maanantai-alakei^an.' tällalseUei'
heeUe?'' Siksi„'että meitä raivost
taa toäeta keskuudessamme elav
ihmisiä, joiden kla^oon ei vielä
1956" jjör. mahdu kuin yksi ato
asia. Iteitä on monenlaisia -7- S
den mielestä me hävisimme sodi
siksi, että kenttäarmeija^ sai b
masU vuodessa desilifran tikknv
naa; toisen ^mielestä, me e l ä i^
viOirelostemii;^ .
Ovemme ,4is.,'saaneet vastaoksc
kysymy^een; Miksi^«mme saane<
voitte» Ne;ivcw6mt05ta jatkosoda
sa?t«'Ja - vastana
viina;yei-
Hymyilikö joku?

Object Description

Rating
Title	Vapaus, December 29, 1956
Language	fi
Subject	Finnish--Canadians--Newspapers
Publisher	Vapaus Publishing Co
Date	1956-12-29
Type	text
Format	application/pdf
Rights	Some rights reserved
Identifier	Vapaus561229

Description

Title

1956-12-29-02

OCR text

AdRCltJfllfiX t t t lM UBOD 40äUmJOD«"; TruMJfttioo lm* Of <9»fft. CMtdasis; } vk, 74» « kk. f .7» ' ' Skk.iMi nitfyfMlIol»»: 1 «k, f M « kk. 4J0 Buosu»»: 1 vk.^«A» 0 kk. CI9 . ' 'Uii4«itvuodea V3l)ie;> ta3pa Vapaus ei ilm^siy tiistaina, tammikuun 1 päivasä 1957. , Vanhan vuoden päättyessä^ tekee mieli Jtatsoaffaaksepäin, kiiten menettelee soittomies sumuisena'suviaamuna, voidakseen. ottaa suuntaa,kuljetulta taipaleelta, \ ' : Ja pysähtyessämme mief^timään-kiiluneen^ vuoden tapahtumia Qiidöh mprkitystat meidän eteemme avautuu pitkä / jsaxja ä^ettörtön nopeasti loinen'toistaan seuranneita suucr tepabtumia.>;Ha^bin 09^ Ihmisillä onnea elää nim tapahtu- . marikast^' niielenkihitolsia' ja merkitsevää vuotta» jonka on meidän 5uk|3pöhr4^mme'Ju(uri päättämässä. Takanamme on . todelltnenCsUuiia^ahtumien vyöry, mikä Icuvaa'tai heijastaa sitä; historiallista murroskautta, jossa meillä on' bnni» ei Vain ; eli^;;vaan^inyÖ5'vaikuttaa omalla vaatimattomalle sarallem- , ^'^alaut^käabime mielee^^ nyt ' . pMtl^ässä'olevan vuoden/ulko- ja kotimaisissa dioista. ' ' v^li^lehiiet jä -^adio luokittelevatkin Suezin" ky- Usyifny^en ja Unkarin taj^ah^umat vuoden tärkeimmiksi virs- . ' t«i|pljp|ksi.4^>jW:k^ merki- «r. JEklmd, Sjoelterby, Qot., Viyt väod M vuotta JSmil rUUaäi9et otamni» jtynnyn ^»liimlieksi» VaikI» iroSnsmekin olla hyvillämm» iflji^ mitä on «nodietta me emme vof IrovitelUkaan^ että ix^qrinen aatalnHla oUsI minkäänlainen tise rauhasta. ' KllnaJalkllla en sananlaskii* - Jossa «anotaam^Kuunnelkaa mUa Ihmiset '«anovat Ja seurat* kaa mitä he tekevät", /, Jos ma seuraamme tarkoin niitä nykrään tehdään, enune voi uskoa; että rauha oUsI taattu. ?EiuoopananaeiJt^vaniS' tetaan atomiaseilla, suurilla Ja pienillä. Canadan Johtaja NATOissa, mr. Pearson, sanoo, ottä "tämä lisää sodan vaaraa". Pastori, Billy Graham sanoi torontolaisille kuulijoilleen, että p^ieifiU» tuMkdhdllltmmi» «lavten yhdyinraSt«S»S«l«i pom-vOiUiOmliAm 'teettorfl pnt fciy^sliifa Ja lihtjhralniilBa kafcsl^ymnMntinaJJä tuntia vuorofcaudmBa" On vairalllnan • »i^^^^^^^^^Y^^^^^^^^^*''^^^^^^^^^^^^^^^^^ .' ^ ^ ^ ^ ^ ^ _ van 'meidän JtalpottM^yrftyltslamma rauhan «ällyttimitakal. " Tulevana vuonna «vimme saavuttaa huomattavia saavu' ttikaiaräulian te|vi!demme iavnlttamiseksl. On totta. #ttl ihmSiat kailckialli vlmrit nenvotialnja taisteluiden aMmi^'' ta. ^Bauh^llinen rinitHkkafselo on kaikkien Ihmisiän pubaim-aiheena. Mci.tiedämme, että ihmisel kaikkialla haluavat äsaistk riisumista Ja ydinaseiden pannaan Juliatamlstä. tton-gresslmfne tulee Vaella Ja voimalla ^tyos^ntelemaän tänkän eteen». Vuoden 1956 kokemuksien- Jälkeexi^-tän» on par^, uuden vuoden päätöksemme. Varustati^feiamme ja innostukaamme me ajamme oikeudenmukaisuuteeurrjar lisä toimin ansaitkaamme itsellemme ja lapsillemme sekä lasien / lapsillemme onnekas uusi vuosi! " j^l^ljt^ei^ole kuitenkaan tapahtunut' Päinvastoin, oji^ha-, vaittävissa,^ jännitystilanteea vissiä kärjistymistä.^^^ Tätä'tausta ^Vasten katsottuna-tulevat meidän käsittääksemme niin SÖeaile tehty hyökkäys'kuin Unkarin' taantuiniuävoimleii' ka-' ' simi^lisyyiteen/yarustelukilpailun lopettamiseksija atomiaseiden ^^olceilujen kieltämisestä,, se tarkoittaa'jännitystilan. vafur^ kehittyä uudeksi maatilmahpaToksi. , < < , ^»/"Pantalwoii kuitenkin!merkille,tämä? Edistys ja,historian^ kttiiku eiole koskaan ollut yksijaksoista nousua; siinä on aina n$t?n^paljastamin6n. Vaikka tämän .tapahtuman johdosta on-puhuttu paljon pötyä jopa "kommunisnim-kUole. ^ raasta'^ meistä tuntuu, että tämä toimenpide tulee suuresti l d|ttiam&an kansainvälisen työväenliikkeen hajanaisten rivien .eheyttämistä. Jokainen työväenliikkeen kannattaja ja jäsen haluaisi,nähdä sen päivän; jolloin järjestynyt työväenliike kbkctnaisuydessaan sisi saman katon alle. Ja vaikka Suezille tehV "hyökkäys ja Unkarin taantumuksen kapinointi on- ^Ign hetkellisesa^kärjistänyt työväenliikkeen eri suuntien välisiä- suhteita, niin me uskomme, että työväenliikkeen rivien ejieyttämii^en tulee nopeistumäan aikakautemme suurmiehen 'Stalmiri myös suurien virheitten ja i rötösten paljastamisen perusteella. Tämän tuloksena meillä on kehittymässä suurisuuntainen valtiokoneiston demokratisoiminen Neuvostolii-t| »ssa. 'Meillä on silmiemme edessä uusi Puola ja samanlaisia Irauaska^toisia uudistuksia on iapahtumassa muissa kansandemokraattisissa maissa, mukaanlukien kovaa kokeneessa Un- Icarissa. Tällä viime helmikuussa Moskovassa alkuun pan-j| Ulla kehityssuunnalla tuiee siis käsittääksemme olemaan suuri ja myönteinen vaikutus kansainyälfieen työväenliiklcee-seen yleensä, mutta erikoisesti eurooppalaiseen työväenliikkeeseen. „ ' ^ * . . ; ]?aljon,voitaisiin sanoa sellaisista tärkeistä asioista kuin Eltelä-Afrikan hirvittävästä rotuvainosta, Kyprösin mielival- Jtaisuuksista, Algerian kansan vapaussodasta ja vielä presidentti Eisei>howerin uudelleen valinnasta. .Rajoitettu tila ei kuitenkaan anna siihen • mahdollisuutta ja sitäpaitsi kaikki kysymykset, joista on kuluneen vuoden aikana niin paljon puhuttu jä kerrottu, sopivat saumattomasti ylläesitettyyn kuvaan nykyajan — suuren murroskauden maailmaan. * Vaikka kotimaiset kysymykset eivät ehkä olekaan niin repäisevästi mukaansa vetäviä kuin eräät kansainväliset tapahtumat kuluneelta vuodelta, niin tärkeitä.tapahtumia on l&)timaastakin jäänyt mielikuvaamme. - * Tärkein tai tulevaisuuteen enimmän vaikuttavana seikkana voidaanj pitää sitä valitettavaa tosiasiaa, että rahan arvon aleneminen ~ inflaatio — pääsi jälleen vauhtiin Cana-d^ ssakin kuluneen vuoden aikana. Se uhkaa kaikkien '^alkan-itauttljain, kalkkien omaa peltoaan viljelevien Jtarmarien ja ^eiikaikkea kaikkien eläkeläisten elintasoa . Inflaatio vie kuiii, varas ne pJkkuvärat mitä työtätekevät saavat elinkautenaan säästetyksi vanhuudenpälvieii varalle. s Z Yhä kehittyvän inflaation johdosta on tulevana vuonna flTdötettaVissa'suuria palkkaliikkettä ja kaikiHe pieneläjille qi^n^ saatavana rahan arvon, alenemista reilusti^y^is^aava l^yvitys );ulbihin,^tai muussa tapauksessa jäävät tavarat ostovoiman köyhtymisen >vuoksI varastoihin — mikä tarkoittaa uutta työttömyysvaaräa. • - kenAusasiaa — ja .vaikka 5iinä suhteessa on vieläkin toivomisen varaa —hissiä parannuksia saatiin alkuperäisiin^^jCanadallel tuiki epäedullisiin suunnitel-, ' '^^Kuluneen .vuoden aikana;loli| uutisaiheena seUaisIa^urkysy* myksiä. kuin Springhillm^ kai- .VQsräjähdys ;missä' kuoli 3| miWä-i--ja saatiin pefastetuksi 88, mikä jseilaisenaan tähdentää sitä, että. > ammattiyhdistysliikkeen tulee Jajkuvasti taistella työturvallisuuden ^ parantamisen puolesta. Me myös näimme,' että kansallista johtajaansa jokaisen epäonnistuneen' vaalii; taistelun jälkeen vaihtava'Canadan konservati^vinenipuoluef sai itselleen uuden johtajan, jonka ura ei kuitenkaan quehe-cilaisten pu/>luemiesten viku| rbiniisen takia alkanut erittäin lupaavasti. " TyöVäeri kannalta katsoen oli kulunut vuosi mer-kill^ antava siitä, että CCF hyväksyi uuden puolueohjelman parikymmentä vuotta vanhan "Reginan manifestin tilalle" ja LPP keskustelee parhaillaan uudesta, puolueohjelmasta, mikä hyväksyttänee kevättalven puoluekokouksessa. Ganadalalsla lämmittää yleensä tieto siitä, että maamme aloitteesta voitiin YK:n avulla ja kautta järjestää pikaisesti YK:n poliisijoukot valyomaan hyökkääjäin evakuoimista Suezin kanavan alueelta. Tämäml-koministeri'Pearsonin/ johdolla tehty aloite nosti maamme arvovaltaa ja samalla lujitti VK-.ta, mikä on se kulmakivi, jonka päällä maailman rauha^ suurelta, osalta lepää. « * • Canadan suomalaisten keskuudessa oli epäilemättä vaikuttavin ja tärkein tapahtuma se kun CSJ jaSCAUL pääsivät monta vuotta kestäneen keskustelun jälkeen ykslmiellsj^- teen siitä, että tulevana vuonna järjestetään kaksien erillisten juhlien asemesta yhdet .suuret ja sytjrttävät laulu- ja urheilujuhlat Me myös saimme nähdä, että monta ansioitunutta järjestö-veteraania siirtyi taas pois joukostamme sinne mistä ei paluuta ole, heidän mukanaan CSJ:n pitkäaikainen kansallinen sihteeri G. Sundqvisti Erittäin mieltälämmlttävää on muistella, että kuluneen vuoden aikana Vapauden ystävät ja kannattajat riensivät sankoin joukoin lehtemme tueksi ja lahjoittivat yH $8,000^ "karhujen karkoittamiseksi" Vapauden liepeiltä samalla kun Vapaudelle hankittiin joulun edellä kolmattasataa uutta tilausta. Ajan ikiivaasta tahdista ja suurista vaatimuksista huolimatta me katsonune siis Jubtta-muksella tulevaisuuteen. Me toivotammekin Vapauden kaikille lukijoille, asiamlehllle ja k i r j e e n vaihtajUle onnellista uutta vuotta sekä jatkuvaa toimintatarmoa oikeuden, ^ vapauden ja paremman' huomisen puolesta. Lelittmielid pääsivät tdpulfa Port Saidiin 1 Kairo. —.(DLP) — llloiiUnkaisf«ti^ itdoksettomien ponnistelojen - kem päivät .lehUinleliei jonra|| kuun 19 paä ensi,kerran,käyxpään -Fort Saldissa. JLehtln^ehei olivai. byrUi ^faämmästjrnettä ;e ramfcalslseh ^hydkluyksen: kanpnn^': ^Sflle:> tnottamlstsv :vauriofaia Ja ^^eit > väestön kokemista kärsimyksistä,/ Mervit^ vsnaiuiatolla;^^!^ Ja ^ Ilmahyökkäyksillä on' tnbotta i Icokonalsla kaopimglnosia/ ' Kym-r menlä.tuliansia>asiikkalta onjä^srt^ kodittomiksi. ollut,'Port; säidin Icuvemödri .Muham-medrJaz. on lehtimiehille .suomassa^ haastattelussa: ^ korostanut kaupia^^in väestön imperialistista hy&kikäystä vastaan i osoittamaa: korkeaa; morana Ja lujuutta, - . ' . ; ^; ^ukikaatjkieltäytyivät yhteistyöstä miehittäjän; ikanssavja' tekivät v jrhdes-; sä armeijan Ja poliisin kanssa lujaa vastarintaa venglantOais-ranskalalsille; anastaJUle. , Kjivemööri selitti, ,että senjälke&p,^ kun'kaupungin, on tullut ^egyptiläisiä' poliisivoimia,-Jotka ovati yhteistyössä YK :ni erikoisjoukkojen kanssa ivallitr. 8ee.;yapautetuilla;:alueillav täysi raur; hallisuus. Mjrymälät on avattu ja Maailman t&nkkilaivastö ja Suez : Suezin'kriisin' yhteydessä^rsaa^^^: symys.' Öljyä- -kuljettavasta ; tankldlai-vastosta- yhä ^Xeskcjremmäp,^: a^ Suezln;lEanava; on • pScsBa^ellstä tols,-^ talsisi e^iämääräisen ajan:; ' PohJoJs- Iraikin öljykentät Välimeren >itäiseUe rannalle Johtavine' öljyputkineen ovat fcäyttöfcelpoisuuteero^ suurien kysymysmerkkien vpassa;?f ' Viime; vuonnav./kuljetettiin£Sue^ kanavan 'kautta 65; miljoonaa; tonnia raakaöljyä Ja- öljyjohtoja' pitkin 25 milj:' tonnia, v ainoastaan; Saudi-Arabiasta V kuKcevat :ölj3^ohdot^ Joiden kautta, ;vfetaa::viteit£ain^^f^ 15 jniljonaä tonnia raakaöljyä, ovat koskemattomia Ja "varmoja"., , . , , Huolfmatta siitä, kuinka ^nopeasti ja miten Suezin kriisi ratkeaa, on koko : XÄxisi-Euroopan : j Englannin; arvioitava öljytilannettaan tankkilaivaston kannalta. itlmän johdostä'jon mielenkiintoista* tarkastella, miten länsi voi toimia tankki-laivastoon turvautuen. ilman tai^ilaivaston; la>konaisveto-määrä on nykyisin yli^ 45: :nUlJoonaa tonnia: ;::lältään :se7:;jakautuu seuraavasti; (kysymyksessä on ^ainoastaan yli 500: tonnin- vetoiset taidclcilalvatl:. ;> Rakennettiin 19^0 1934 1939 1945- 1950 1956 1,000 tonnia 1.700 . IJ224 2:^8 ' . 11,484 6.034 20428- pros, 28 57' 26,5 13.9 47.1 ,Useassa^yhteydeäsäEnglanti on va-kuuttanutnselviytyvämä: Suezinj krii-^ sistä; Ja, selvästi todettavasta, öljypuiltaan .puiij ehtimällä:; tankkilaivoilla Efyvän Tptvon niemen ympäri, Epi-me^ Iähde ^issä ybteydsssä-laskemaan, mitei^; suunnattoanastif tämäv''foikai5u''; nostaa öl/yn kuljetuskustannuksia; Ja itse öljyn; hintoja..sekä -luonnollisesti muutakin::hintatasoa,: sikäli; kuin se' väestön l^uoltotoimenpiteet aloitetti^ Jtytkeytyy «tavalla' tai toisella öljyyn. Englantilaiset,, miehittä.Jä't ,i>it§yä|, vielä : hallussaan- noin ioöiieljännestä Icaupungista Ja>ran£kaIaisten.haUi^sa vastoa:Ja :;;vaikuttaa>;myÖ5^ onPort ;^ad>jkokonaisuud^ .va5|pn&v^aiseert'^xakenteeseea: Maa- ;. Tankkitonnistosta .kuuluu i 39' prosenttia suuriUe öUy-yhtiöiUe ja 51 prosenttia yksityisille varustajille. Valtioiden hallussa; on .noin 10; prosenttia. •,Eri.'lcapitalistImaiden l i i t u jen ; alla .purjehtii ;-seuraava. määrä nykyisestä tartkkilaivastosta: Maa 1.000 tonnia pros. Yhdysvallat'..' 7,995 ' ' 18.6 Englanti 7.560 " 17.7 Norja 6,643 1%JS Liberia 5,035 ' 11.7 Panama 3248 ^J8 Ranska 1,970 4.7 Italia 1,970 4.7 Hollanti . . . 7 : . r . . , 1,831' 43 Ruotsi 1317 ' 3.1 Japani .'. 952 2.2 Tanska -789 1.8 "Kommiijen miehittämistä"; fitmejsrä, joita välmistdaan Itaiiiisst jä {kansliassa Hollywood ;AFL;:Film: Council s tleir^jj; doitti äskettäin, . että ' se aloittaa maanlaajuisen ; kamppailun/ tehdäkseen selväksi Amerikankansalle "että^ useissa elokuvissa, joita :tuotetaanvUli; komaiIla:amerik!kalaisten;:^ intressien taholta tai .iAmerikan: rahoittamanai käytetään ikommunistlÄten' - uniolderi jäseniä etutilallat kommUnistivastais<^ ten unioiden Jäseniin nähden." CouncU sanoo;; että; sellaisten elokur. vien nimet tullaan antapiaan julkisuuteen yhdessä asiaan-liittyvien firmojen ; ja' yksilöiden nimien mukana. Mutta kuulkaapas'ihmettä :NUden HoUywoodln; studioiden :joi&ossa,jot.-v ka ulkomailla ^ filmejä- valmistavat; ovat sellaiset kuin 20th Century-Fox,: Paramount, Wamers, MGM. - Columbia. Universal. ^ - ; Pilmitähteihin- kuuluvat : sellaiset ''konmiuiiistlt" kuin- H i ^ gsu-t, >Katharlne- HepbiUTi,-,., Audrey; Hepburn;:Mel:Ferrer,.Gregory Peck^ Orson V Welles, James; Masoni> Alani Ladd; Gary Cooper ja kaikki muut. ensimmäisen asteen -tähdet - elokinra-ma^ ilmassa. Mikä onaa saa suurimman osan, HollywoodintUauksista? V Englanti saa siitä suurimman osan, sanoo N. ¥. Times. Kititenkin Council erikoisesii selostaa; että sen läheisenä ;VerikoismaalI-tauluna^' ovait "kommujen ^^miehlttä-mät kuvatv; käytetävissä}' mutta hinta ;pn;kova.5'i Kun kuluvianviioden ensimmäiseM, puollstä>lIa^ nisto kasvoi yhteensä 1.947.000 tonnia; oh siitä yksto;;Ijibeiiassärc^ jen laivojen osuus'930,000 tonnia. ' Kuluvan vuoden jälkipuoliskon osaUe solmitut-ja'-tähän asti tunnetut öUyn,:!^^ 19J2;:miljoonaa-: tonnia;: mitä ei; koskaan'; aikaisemmin;'ole; ^saavutettu: Viime vuodett koko' jälkipuoliskolla uusia ;:tankkirahtaussopimuksIar tehtiin 14 miljoonan'tonnin edestä. Riippumatta' Suezin kriisin / sjmty-fnlsestä uUdlä-akeimustllaukset käsittävät 56 pros. koko n y ^ I n käytännössä olevasta taökkilaivastpsta.'^ Ti-laiistenjöukossa^ on neljä kappaletta noin 85,000; tonnin tarfcklaliista.tyii 24,000 tonnin . taiäckialustilauksiaon rakenteilla tai tilattuina 303; kappaa ietta, -Mutte on huomiatta^ että nä-^ mä tilauiaet i laivavelstämöiltä : ovat johtuneet alati ja jaitltuvasti'1^ öljyntarpeen tj^^yttämlsestä.: Kaikista uudisrakeiuiustllaitkslsta: Liberian ja Panaman lipun alla purjehtimaan tulevat tankkialukset käsittävät 6.3 miljoonaa toimia; -: Muiden maiden tilauksista mainIttaiH>on:Etiglanti 42 nUljobnaa' tonniaNorja • 3.3 miljoj-; Kuunnelkaamme ;^.varoItusta;'':joiä£a" antoIjiNeiÄj-Yorkissa-vleraiUutvlaäjästl tunnettu: ''eurooppalainen :;';^^ tuottaja. Tämä tuottaja ei ole yh-; tehdessä; vasempaan;^ siipeen, ivaaii-on vannoutunut kommunistien vastiista-ja; i: katolilainen, -.kirkkomies;; kuten elokuvanlaalhnan lehti "Variety" äsken kertoi. ' ' Hän luokitteli AFL Councilin kamppailunv asettaa; valokeUaanv ne amerikkalaisten^ tuottamat filmit, Jois^; käytetään; kommunististen, unir" oiden> jäseniä,' "vakavaksi Ja vaaralliseksi virheeksi". Hän sanoi "Councilin^:; päätöslauselman - astuneen, yli ammattiunioiden- valtekunnaii;.rajan Ja Jos sitä akitU-visesti: seurataan, tulee se tekemäänvSThdysvaltalnrlntres^ valkeftelÄSUoiittaarinonnaalista'i tuo-tantotoimiintea Euroopassa.'^ Ja jos I^ollj^oodin yhtiöt' eivät voi suorittaa normaalista -toimintaa, uiko-: mailla, niin elokinrastudloiden; on sll-r loin; parasta 'sulkea; o v e n s a s i l lä suurin osa niiden voitoista tulee fil-miensä -vuofkristä' ulkomailta. — lyömies-Eteenpäin naa. Hollanti; 1:8 miljoonaa. R a n ^ v l mUJoona; Ruotsi 0.73 miljoänaa.Italia 0.72 mUjoonäa; Tanska :• 0.46; miljoonaa ja Länsi-Saksa 0.45 milj. tonnia. ' • -' • * • -Luonnollis^ti Suezin kriisi-onmuutr tanut 'erity^esti Englannin, mutta myös koko*,: LänsirEuroopan; tankki-': alusten-tilaus- ja rakcamtissuuimitel-mia. British Petroleum. Shell Ja E3son. f Irmojen:: öIjynrahtausQsastot ovat-ilmoittaneet kohottavansa :huor: matta vastltilaamiensa>;tankkialusten kokoa. ., Tamä^onikuiteidEin helpommin saunottu kuin tehty. / Esimerkiksi Ruoti-sin taliolta on ilmoitettu, et^ä he kykenevät rakentamaan -80 000 ; tonnin tankkialuksia;; mutta t vasta parin vuor^ den kuluttua! Miltei poikkeuksetta lahratelakat sijaitsevat jokien varsilla ja niiden "yh-teyteeui^ t^ytyy muitaxsuuria"^ tao-. täntolaito^iaJ.joten TälfttömiUe ja te.^; hofckaille laajennuksille ei ole mah-; doUisuuksia yksin tilanpuutteen ^vuoksi. Puuttuyaioma pääoma; ja ra joite-- tutlainamahäoU&uudet< estävät; niin-; ikään : useimpia 'iaajennuspyiklmyk-; siä. Tässä suhteessa vefovapaitten lippujen alla työskentelevät •iPähama-^ laisetja-liberlalalset seka krelkkalal- !S9t:''pakolaisvaru5tamot", Joista;-tunnetuin w ipnassis-yhiymä/ ovat mui-; hln verrattuna ylivoimaisessa asemassa. NUden bruttovoitot ovat häikäi-seriajaLi^ äksIpiiden ääntä kuunnellaan ; ^nierUdsalalsUla:; laivwnar3öki-noilla. ' , LänsVriluroopan;: i Eiiglannin. puuhat 'tenkkitonniston valtavaksi laajentamiseksi; Jotta-^Suez saataisiin, korvatuksi kiertämällä Hyi vän; Toivon, niemi, ovat :sekä lapselll-p sia «ttä mahdottomia. Näillä (kaavai-luUla ei. Englanti ikinä, selviydy öljy^ pulastaan. SapäaJdssaoympSrillä. % «jsto Isysyl hSn; w m&^em on siinä U — Meillä on kttpailu «utj kertoa «uuräm»anva]henL tekee fiaaklssan omabseeo, lapsista. — Kuinka häpeällinen U noi pastori.^ SunmJnä «, Jkäls«ine.en koskaan vald V- Voititte Wssan».huusi yJitei^lläne«j.O'^ / . ^ Kysymyksiä j ^ u l o i ä ' ^.^ysymys: \ Miksf Tapani tunnetaan' "Boxing Day" englanninkielellä? Onko sil tekemista' nyrkkeilyn kan nyrkkeili on ."boxing" « kielellä? Vastaus: "Boxing Dayllg mitään^itekdmistä nyrkkeii sa. Tämä vuotuinen juhlapa seuraa.joulua onläbtöisin B ta. Sinä' päivänä > tavattiij joululahjat; liiille-henkilöill olivat .jouluna töissä ja ilahduttivat toisia jouluna, kuuliiivat sellaiset kuin post viestinviejät yms. Cariadassa englanninl väestö'puhuu'"Christmas' gi tai "pfesenteista", mutta Bi sa ^ voiiiaan ' yhtä hyvin "Christmas boxista", mikä taa joululafijaa:* Ja siitä nim lähtöisin,' "Box" ei raerklts nyrkkeilyä, .se voi" yhtä hyv laatikko. ' Nykyisin "Boxing Bay" on yleinen.^ juhlapäivä ja vai kauppiaat' siiloin antavat Ii apulaisille vapaan päivän ku lukiireet ori o^hitettii. Maailmaiisota jestettiii sanoo Pravda ^.ntöskova[ — Jos aikais^fnp säinvälisen'' jäiinityksen bul .n^n olisi saanut jatkua olisi meiri johtanut aseistariisum kirjoittaa-Pravda; artikkelissa! ka on otsikoitu "imperialisti pelicäävätirauhanomaista rinn: seloa."* ' - , ' ^ Länsivallat yrittivät" aikaan Unkarissä^^astavaliankumouks hyökkäsivät Egyptiin uuden alkamiseksi ja menetettyjen miensa takaisinyaltaamiseksi. vostoliitbn; lujan>:kannan; aiii pelastuivat Unkari "ja Egypti, ten estettiin myös^ uusi maailm ta, lehti kirjoittaa. N L : N - P U 0 L A N Y H T E I S TY TASA-ARVbN P^OHJALU Varsova."^ — Puolan poliittisten puolueiden ja järjestöjen neuvoa^ antava komissio' korostaa, miten tärkeätä on;. että Puolan ja Neuvostoliiton välinen yhteistoiminta perustuu ra joitf#mattomaan; suvereenisuuden tasa-arvoisuuden ja toisen maan sisäisiin asioihin sekaantumattomuuden kunnipittamiseen, '; ilmoittaa Puolan tietotoimisto PAP. . / . ^^omissio ,;on • antanut--" erikoisen 'julkilausuman tammikuussa suoritettavien; parlamenttivaalien johdosta. Siinä sanotaan, että, sejm' (valtiopäivät) on valtion ylin elin. Li-i säksiiselvitellään kansallisen yhte^ näisyysrintaman vaaliohjelmaa. Julkilausumassa huomautetaan sejmin suvereenisuudesta, arvosteluj a mielipidevapaudesta niissä rajoissa, jotka kansanvaltion edut vaativat, kaikkien alojen demokratisoinnista^-; kaikkien .kansanedusta-^ Helsinki., ~ Neuyostoliittp tarjonnut: Suomelle:-v Leningradissa ;vubden! 1957 jc jien vastuusta, laillisuudesta, kaik- ,Iukuussa.. kien kansalaisten yhtäläisistä keuksista ja velvoituksista omantunnonvapaudesta; ^ '-;JuUulausumassa ennustetaan ta maatalouspolitiikkaa. Sen kaan maaseudun osalle tehtä suurempia investointeja, määi täisiin'kysymys^maanomistuks lakkautettaisiin nykyiset maan o ja myyntiä koskevat rajoitukset ' nettaisirn oikeus :-jakaavmaatiloj tuettaisiin maanviljelijöitä, j haluavatlisätävkarjaa,' sekä avu: täisiinmaatalousosiiuskuntia; i N-diittö tarjoaa Suomellle voimistelu-maaottelua i, sen viina vei! Se- kaionutettu iloliemi mitä| vliiiaksi^iM>taan> on saanut sekä| aiheellisesti että::iraiheettomasti lcantaa^i^'syyn!?:; moneiilaisista> epäv/ onnistumisista.: vMatta Helsingissa I Ilmestyvän S]p>L:nfäänehkannat-'^ (ajtö i»aklnoitsija ^Tutka*' totesi ^ tässä i>Slv^ muuf amana, että se" ; mokoma tökötti tuli Snur-Suomen- 'kitt'«teen/ Mutta,'^annetaan pu-heenvaöro '«Tatkalle": ~ Yhä'edelleenkin vaeltaa keskuu-dessammie miekkosia, jotka ^ eivät ole-vieläkään päässeet äelville'siitä, mistä-kumman syystä me oikeastaan saatoiomaekaanfaävitäv viime sotain-: me f maapallon--yaivaista'^el]äviidet-> tSosaa vastaan. Särkee oikein osan-rottavaista sydäntä lukea :<^eilep -Uu^ den^Suomen yleisönosastosta juttua; jossa'vihjaillaan, missä vikaflopnk* sikin piili:' Niinkain hyvin umnist siantuntija;: Emme käsittääksemino ole : niitä ;;janpisimpia naapureita, mutta haluamme vakuuttaa näin jul- Icisen sanan palstoilla, että sen "kuivempia" vuosia Icuin rintamalla viettämämme olivat, ei ole ollut — eikäitoivottavasti tule olemaankaan; Siellä ei'totisesti iloittu — edes ke mian voimalla; Mutta niinpä vain Uusi Suomi on suonut palstatilaansa .tämänkinlai-selle selitykselle siitä, miksi nie hä-visinune' sotamme. Ja — mikä törkeys — suonut samalla tOaa hävyttömälle, itseensä Marskiin koh'lls^a-valle tölväisylle': , ' ^ - "Kaikkein^ - -^arvovaltaisemmista henkfloistä kokoonpantu kuusinue" hinen lähetystö kävi esittämässä kor kd kansan'htfolestutfiisen itselleen Marskille. Hän otti lähetystön vastaan, mutta sanoi jo etukäteen, että voitte kyllä esittää mitä teiUa on sanottavaa,. inutta neuvoja minä en ota vastaan keneltäkään. Esitettyänsä huolensa lähetystö sai poistua. Kuten edelläsanptusta arvatakin saattaa, tuo "kailckein arvovaltaisemmista henkilöistä kokoonpantu lähetystö kävi vaatimassa' armeijaa .töntä viljelyä sotavuosina, oli tM «ii^^u^—t 'lakin päämajaimUtei ainoa pai£ iimssäSivJsitaj^ päämaja ei sen,enempää' voitta sivät rintamajoukot,'mikä on ko •tba^ttömsiä^ vlinahanad kiinnikiertämistä.. Mut ta murheellisena kirjoittaja Paloposki toteaa,että '/mitään'tulosta tuosta kännistä ei oUutl havaittaessa". Siinäpä se! Olisipa mars^ vain kallistanutrkorvansa.iiäille arvovaltaisille herroille, niin kukapa ties, vaikka .hyvinkin itärajamme varti' jat tällä hetkellä tepastelisivat U-ralin'vuorilla. Emme malta olla tässä yhteydessä kertomatto "korutonta .tapausta tilaisuudesta, jossa El Alameinin Jjrittiveteraanit 'kohtaisivat toisensa kymmenen vuotta veristen, Poh-jois- Afrikan ^ taistelujen jälkeen. Pönttöön - nousi ;> itsensä marsalkka Montgomery, joka puhui lennokkaasti^ kuin^roomalainen^ senaattori; entisille aiaisiUeen.yihdom hän pääsi' esityksensä kohokohtaan j'3 sinkautti ilmoille: , •r-r Mikä olikaan madan; kuolemat-tomien^ voltfejemme salaisuus? Taidepaussi. Mutta sen katkaisi salista kuuluma möreä hassb -^'Romnai.' ' ' ' ;- Herra Paloposken vuodatus luonnollisen selitylcsensä eräästä nenvomasta-lauseestaan: "Palvel sani V. 1943 Päämajan erääUäo! tolia . . . " Se riittääkin mainio Jos hän On nälmyt alkoholin-; Miksikö ^ me, .olemme omistat maanantai-alakei^an.' tällalseUei' heeUe?'' Siksi„'että meitä raivost taa toäeta keskuudessamme elav ihmisiä, joiden kla^oon ei vielä 1956" jjör. mahdu kuin yksi ato asia. Iteitä on monenlaisia -7- S den mielestä me hävisimme sodi siksi, että kenttäarmeija^ sai b masU vuodessa desilifran tikknv naa; toisen ^mielestä, me e l ä i^ viOirelostemii;^ . Ovemme ,4is.,'saaneet vastaoksc kysymy^een; Miksi^«mme saane< voitte» Ne;ivcw6mt05ta jatkosoda sa?t«'Ja - vastana viina;yei- Hymyilikö joku?

Vapaus, December 29, 1956

Object Description

Description

Tags

Comments

Vapaus, December 29, 1956

Vapaus, December 29, 1956