Vapaus, December 18, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, jouluk. 18 p. — Tuesday, Dee. 18, 1962
. A TD A T T C INDPPENÖENT LABOR ORGAN
i V XTTl; JTlU O OF FINNISH CANiAIMANS
; (LIBERTY) ' Esi&blished Nov. 6, 1817
Edltor: W. p j i m d . ' ' . , . l^aoftser: S. So)ul
Telephones: Olfice 0 3 1 - ^ - IJjUtorial pS>4ae5
Published thrice weekly: Tuesdsyä. Thuisdays and Batufdays'l)y^^V
^ niblishlng Co. Ltd., lOO-Utt Elm St .West, iSudbttry^ Ontario.^ Canada..
; * ; Mailing addtess: Box 69
> Advertising rates upon applic^tlon. tra&slations free of charge.
' Authorized as second c^ass mall |»y the £ost Office Department, Ottawa,
. and for paym^t of tystaM fa^cash.
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 « t f S l ^ ^ ' ^ ^ ! ? ^ :
3 kk. 2.50 Suomessa:
im |S.Oi» 6 kk. $4.80
1 Vk. 0.50 6 kk. 5.25
CANADiANlLANGUAGE-PRESS
Valon ja radhän juUa
Siitäjmolimattä tai ehkä sen. vuokäii että puute puristaa
_ varsinkin työttömiä ja muita vähävaraisia ja että sotarum-mut
pärisevät tämän tuosta; jouluvalojen syttyminen todis-
_ taa tayallaan ihmisen luottamusta ihmisyyteen, parempaan
huomiseen ja rauhan voittoon.
Vaikka varsinaiseen joulunviettoon on vielä näiden ri­vien
ilmestymisen jälkeen tasan viikko aikaa, niin joulujuh­lien
valmistelu on jo niin kaupallisella alalla kuin yksityis­tenkin
elämässä ollut käynnissä useita viikkoja: Ei tosin ai­na
siinä mielessä tai tarkoituksella, että Vhyvä tahto ja rau­ha
maassa'^ölisi saanut siitä lisää .kannattajia; J^aukana siitä
•011 se jouluvaJmistelu,, mikä on käynnissä kassarekisteripol-kan
tahdissa, tai varustelukilpaflun merkeissä."
M liittyy ihmisten tuhat­vuotiset
unelmat paremmasta ja onnellisemmasta huomises­ta,
missä ei olisi puutetta kenelläkään; eikä liioin sotien vaa­roja.
Kuluvan vuoden aikana olemme jälleen saaneet vakuut­tavia
lisätodistuksia siitä, että inhimillisen tiedon, taidon ja
ponnistelun avulla saadaan suuria edistysaskeleita ja ennen­kaikkea
siitä, että vaikka sodista hyötyvät ja sen vuoksi so­tiin
pyrkivät voimat ovatkin vielä suuret, niin rauhan­voimat
ovat kuitenkin vieläkin suuremmat ja voivat, jos säi­lyttävät
yhtenäisyytensä ja toimintatarmonsa; saada sodan­lietsojat
suitsituksi ja ihmiskunnan rauhan säilytetyksi.
Tämä antaa todellista iloa aihetta ja onnen tunnetta tä­nä
jouluna.
Joulun ikivanha vietto perustuu talvipäivän seisaukseen.
Vuoden pimeimpänä aikana kohottaa ihminen oman valonsa
merkiksi siitä suuresta käännekohdasta* mikä on luonnossa
tapahtumassa. Joulunviettoon liittyy myös uudempia, kris­tillisiä
perinteitä. Ja mitä tahansa me näistä jouluperinteistä
itse kukin ajattelemme, tosiasia kuitenkin on, että taistelu
valon ja pimeyden välillä ei ole päättynyt, vaikka'se on saa­nut,
historian eri- vaiheissa' erilaisia muotoja ja erilaisia ta­voitteitakin.
Ihminen on saanut lupnnonvoimat suuressa määrässä
kontrolliinsa ja voittaa sillä alalla yhä suurempia saavutuk­sia.
Mutta tuhoisammm kuin mitkään luonnonvoimat milloin­kaan
aikaisemmin, ihmiskuntaa uhkaa tällä kertaa hänen
• omat keksintönsä ja niihin pohjautuvat joukkotuhovälineet.
Toisaalta nämä uudet keksinnöt atomitieteen .alalla, sekä
avaruustutkimuksen ihmeelliset saavutukset voivat antaa ih­miskunnalle
niin suurta siunausta ja hyötyä, että sitä on mei­dän
tavallisten maallikkojen miltei mahdoton käsittää.
Siksi kaikuu nyt voimakkaampana ja valtavampana kuin
koskaan ennen joulun perussanoma: "Rauha maassa ja ih­misillä
hyvä tahto". Kansojen välisen hyvän tahdon ja rau­han
säilyttäminen on perusehto kaikelle inhimilliselle kehi­tykselle
'ja edistykselle tänä päivänä. Mutta jos rauha voi­daan
säilyttääi kuten on.voitava; jos saadaan kansainvälis­ten
sopimusten ja tiukan valvonnan perusteella toteutetuksi
yleinen ja täydellinen aseistariisunta/ mukaanlukien kaik­kien
ydinaseiden hävittäminen, silloin on ihmiskunta suuren
kukoistuksen ja onnen edessä kuten nyt jouluna ennakoi­daan
ja toivotaan. v
Meillä on kansakuntana ja koko ihmiskuntana nyt kaikki
edelljrtykset vauraan ja onnellisen elämän .saavuttamiseksi
ja siinä toivorikkaassa mielessä otamme nyt vastaan edessä-olevan
joulun.
Hauskaa joulua ja rauhanomaista uutta vuotta Vapau­den
lukijoille ja kaikille kanssaihmisilleihme!
YLEISÖN
KIRJE
Kepuli ^liittolainen"
: Kuten on uutistiedoissa kerrottu, 40 afrikkalais-aasialai-sen
valtion edustajat esittivät noin viikko sitten vaatimuk­sen,,
että NATO-liitto ei saa varata aneita Portugalille.
Tämä päätös tehtiin siitä huolimatta vaikka Yhdysval­lat
ja Englanti ovat vakuuttaneet,, että Portugali ei muka
käytä NATO-maista saamiaan aseita kansallismielisiä voimia
vastaan Angolassa, Mozambiquessa tai Portugalin Guineasisa.
Afrikkalais-aasialaisten maiden YK:n huoltohallintoneu­vostolle
esittämässä päätöslauselmaehdotuksessa vaaditaan
kaikkia valtoja "kieltäytymään tarjoamasta Portugalille sel­laista
apua, jota se voi käyttää hyväkseen Afrikan alueitten­sa
väe^öpn kohdistetussa^ sbrtppoli^iikassa. Tämän vuoksi
valtioita kehoitetaan ryhtymään kaikkein toimenpiteisiin, jot­ta
sotilaallisen- tuen antaminen Portugalin haliituköelle saa-~^
daan päättymään." ' " ' '
Edelleen pääjöslauselmassa sanotaan; että-YK:n yleisko­kouksen
tulisi kehoittaa Portugalia lop^etiamaan "kaikki sor-tqtoimenpiteet^',
poistamaan alueiltaan ne sotajoukot, jotka
ovat avustaneet sortopolitiikan toteuttamista, julistamaan—
"ehdottoman poliittisen armahduksen" ja ryhtymään neuvot­teluihin,
jotka johtavat Afrikassa olevien alueiden itsenäisty­miseen.
Jos Portugali ei suostu noudattamaan päätöslauselmaeh­dotuksessa
esitettyjä vaatimuksia, turvallisuusneuvostoa ke-hoitetan
ryhtymään tarpeellisiin taloudellisiin ja diplomaat-tisiiijipakotteisiin.
On parempi ryhtyä näihin pakotustoimen-piteisiin
kuin antaa tilanteen huonontua niin, ettei sitä enää
voivia-hallita, selittävät nämä valtiot.
Myöntäen, että Portugali — NATO-liiton yksi jäsenmaa
— ei ole lännen "kaikkein kunniallisin liittolaismaa", toron-tolainen
aamulehti, Globe and Mail sanoi viimeviikkoisessa
toimituslj^irjoituksessaan, että tämä afrikkalais-aasialaisten
v$iltioiden yhteisesitys aiheuttaa "suuren vaaran NATOille",
Mainittu lehti myöntää, että Portugalilla on NATO-asei­ta
Angolassa, missä harjoitetaan mitä julminta sortoa ja vai-piili!
pwiii|lNift.#fcJipw^
NAINIEM RAUHAN-LÄHETTILÄÄNÄ
• Torstaisen Vapauden "Viime tie­doissa"
oli uutinen, jossa kerrottiin
Ceylonin pääministerin, mrs. Ban-daranaiken
matkustavan piakkoin
Pekingiin ja-New Delhiin tarkoituk­sella
aikaansaada sovinto Kiinan
ja Intian välillä.
Tämä oli mieluinen uutinen kai­kille
rauhaa rakastaville ihmisille,
sillä tapahtuu ensi kerran, että nai­nen
on näin julkisessa poliittisessa
asemassa ja siis asemansa suomasta
tilaisuudesta johtuen hänellä on
mahdollisuus vaikuttaa maailman
r^iuhan säilymiseen.
Op monasti sanottu, että jos nai­set
pääsisivät määräämään maail­man
suurtapahtumista, niin ei olisi
pelkoa sotien puhkeamisesta. Nai­sellisella
vaistollaan hän haluaa
suojella, ei hävittää. Hän synnyttää
lapset elämää, eikä sotaa varten.
Näyttää siltä, et^ä uusi le^ti on
kääntymässä maailmanhistorian
kirjassa ja tulevissa kohtaloissa on
otettava huomioon naisen yhden­vertaisuus
myöskin teoissa eikä
yksin suurissa sanoissa ja tyhjissä
lupauksissa.
Toivomme mrs; Bandaranaikelle
parhainta menestystä tässä rauhan­lähettilään
työssään, sillä hän edus­taa
miljoonia naisia ympäri maail­man,
jotka eivät halua antaa mie­hiään
ja poikiaan sodan uhriksi.
Luulen, että koko Vapauden luki­jakunta
yhtyy toivottamaan hyvää
onnea' tälle rauhan lähettiläälle.
— Seppo.
"Jos sodan voittaneet —
Dairyl F. Zanuokin elokuva, 'Jo­ta
e-slm. Suom(B|8« «a|(tetiä|i pi­isellä
"Atlantin v»|U .,^iwtim", on
oQut ohJeUnlstAsaa m j ^ ' L|nsi-
Saksan elokuvateattereissa Ja sota-fllmi
kun on, on yleisömenestys
myös ollut taattu; Hampurissa i l -
mestyvkfo "Die Anderj» Ze^ancin"
avustaja kertoo elokuvan synnyt­tämistä
v^Uaikareaktlolst^ seuraa­vaa:
Kävin kaksi kerta katsomassa .elo­kuvaa
Ja llsi^ksi vielä kah^eati väli­ajalla
varmistuakseni siitä; ettei vä-liaikakeskustelu
numero 1 ollut poik-keus.
• . . •;
Elokuva on huono. Se* mistä väli­ajalla
puhutaan, ei koske vain elo­kuvaa.
Se on vain sen tyrmistyttä­vän
keskustelun laukaisijana,, johon
osallistuvat 16 Ja 25 Ikävuoden vä­lillä
olevat nuoret miehet Ja 40—50-
vuotiaat vanhempiat miehet.
"Ei. se ei pidä paikkaansa. Eivät
saksalaiset upseerit sellaisia olleet."
"Ei missään tapauksessa. Se on
vam tavallinen tapa tehdä heidät
naurettaviksi. Aivapkuin he olisivat
olleet vähämiellsiä."
Eraan katselijan epäröivä yritys:
"Minun on sanottava, että meille
kaikille o'i onneksi, ettemme voitta­neet
sotaa. Kuvitelkaapa millaista
nyt olisi, jos olisimme voittaneet.
Natsithan olisivat . .
"Tiedän mitä tarkoitatte. Mutta
ajatelkaapa vain, että puolalaisUla
ja venäläisillä on nyt hallussaan
puoli Saksaa. On selvä, että Hitler
teki paljon vaarin. Hänhän oli lop­pujen
lopuksi mielisairas eika kyen­nyt
hallitsemaan asioita. Esimerkik-
.si juutalaisjuttu. sitä kai tarkoitat-
I te. Selvä se, ettei se ollut järjestyk­sessä.
Mutta täytyy sentään pysyä
maan pinnalla. Saksalaisena ei toki
voi pitaa hyvänä slta ettemme voit­taneet
sotaa."
"Alvan niin, se pitää paikkansa,
mutta ikenraaleillakln oli osasyynsä.
Heidän olisi;pitänyt säilyttää selkä­rankansa."
"Tuo on niin helppoa sanoa nyt,
lAutta ollslttepa o'lut silloin mukana
Ja kokenyt ne menettelytavat, niin
ettepä voisi syyttää upseereita."
"Qllpa niin tai näin — nykyään
on Jo selvää, ettemme lopulta pysty­neet
voltfampan' sotaa. Vllvolma oli
yksinkertaisesti lilan suuri. Sen
opimme silloin.. Saksalaiiien sotilas­han
taisteli neljällä rintamalla yhta
alkaa. Se o'l virhe."
"Minähän janoin, että sen takana
oli Hitler; Hän oli yksinkertaisesta
suuruudenhullu. Armeijalta vaadit­tiin
valtavasti yli voimien ja Iisaksi
olivat ne kotiseudun pommitukset,
Jolta ei edes herra Goring pystynyt
estämään."
"Armeijan johtuohan kuitenkm va­roitti
moneen kertaan. Sehän on
osoitettu. Mutta Hitler, uskoi, etta
hän tietää asiat paremmin. Sc kosti
Itsensä. Toisaalta on myönnettävä,
että hän löi venäläiset. Jollei länsi
olisi toimittanut aseita Ja suoritta­nut
maihinnousua. Senhän täytyi ol-a
lopun alkua. Se oli se suuri virhe."
"Alvan niin, pitää kutinsa. Länsi
teki silloin paljon virliieltä. Mutta el
ole unohdettava, että Hitler oU alun
alkaen huono taktikko. Lännelle el
jaanyt silloin rmuuta mahdollisuut­ta
.
"Silta huolimatta. Mutta melta ei
pitäisi nyt vetaa Bundeswehrlini Ja
samanaikaisesti sallia tuollaIsla^ fil­mejä.
Joissa tehdään saksalaiset ken­raalit
'naurunalaisiksi."
"Selvä on, se on lilttotutunelden.
propagandaa. Toisaaltahan filmissä
myönnetään, etta meillä oli pahios-tava
ylivoima. On ihan varmaa, että
Jos silloin paaklrjaoMsl ollut Rom-melin
. täi Rundstedtin kasissa, olisi
moni a.sia toisin . , ."
Lehden kommentoija lausuu lo-puVsl:
yhteenveto on synkkä Ja
groteski. Herra Hitler on hävinnyt
natsi-Saksan sodan ja ihmiset,
jotka väittävät itseään demokraa­teiksi,
pohtivat sita, miten tämä
natsi-Saksan sota olisi voitettu. ;
TV:W YLPSTYMINEN
VON HASSEL TUSKIN
STRAUSSIA PAREMPI
TYPERYYTTÄ VAIKO
VALHETTA?
Port Arthurin Canadan Uutiset-lehden
jouluk. 4 pnä numerossa
kommunismia käsittelevässä kirjoi­tuksessa
esitettyjä vääristelyjä on
ehkä syytä oikoa lehtemme pals­toilla.
Lehden otsikko "Kommunis­mi
on enemmän ottaja kum antaja
. . Demokratian laita on päinvas­toin",
on J O valhe sinänsä, mutta' j a kun Jotain puhuu, sanotaan heti,
"Nyt pitaa mennä Bundeswehriin
(armeijaan). Mina en sitä hyvak.sy.
En niin kauan kuin meidän isiämme
syytetään: silta, etta he olivat sodassa
aivankuln he olisivat rikollisia. Ei.
menkäämme tahan CUn roskaläjään
väitös väitökseltä.
Ensinnä lehti väittää olevan "to­distettua",
etta marxismi-leninnismi
tuomitsee individualismin, persoo-naUisuuden?
Kuka todistaa 3a mis­sä?
Samassa kirjoituksessa lehti lai­naa:
"Vasta kommunismissa voi to­teuttaa
humanismi, vasta sen pii^
rissa vallitsee tosi moraali, ihminen
muuttuu passiivisesta objektista
aktiiviseksi subjektiksi. Persoonal­lisuus
puhkeaa kukkaansa . . .jne.
Miksi Canadan Uutiset todistaa itse
itsensä vaäristelijäksi samassa kir­joituksessa?
Eiko kirjoittaja muka
ymmärrä etta on olemassa yksityis­omistukseen
liittyvää yksilöllistä
(individualista itsekkyyttä, (egois­mia).
Vika ei ole kommunistien sa­nakirjassa,
vaan CUn kirjoittajan
päässä. Kysymys on itsekkyyden
poistaminen yksilöstä, eikä suin­kaan
itse individualismin hävittä­misestä.
EJko CUssa ole henkilöä
joka ymmärtää painettua tekstiä?
vai antaako lehti tarkoituksella
noa maan itsenäisyyden puo­lesta
toimivia ihmisiä vastaan.
Globe esittää omasta puoles­taan
tekopyhän ehdotuksen
YhdysvalloiHe ja Britannialle
sikäli, etta lähettäessään lisäa
aseita Portugalille, niiden tuli­si
vaatia, ettei Portugalin hal­litus
saa niita lahetlaa Ango-
^laan..'
Selvaa kuitenkin on, että
vaikka ta ta sinisilmäistä vaati­musta
noudatettaisiin Portuga­lin
toimesta, mita ei yksikään
jarkeva ihminen voi uskoa,
NATO-aseiden jatkuva lähetys
vapauttaisi kuitenkin Portuga^
Ixssa muita varusteita käytettä­väksi
Angolan isanmaanystär
viä vastaan.
•Me puolestamme liitymme
n i i h in hyvaa tarkoittaviin ca-nadalaisiin
jotka toivovat ja
vaalivat, etta Canadan edusta­j
a in tulisi YK:ssa antaa va­rauksettoman
tukensa ja kan­natuksensa
afrikkalais-aasia­laisten
valtojen päätöslausel­maehdotukselle.
' Ilman sitä
joutuu maamme kovin noloon
ja huonoon valoon vastikään
vapautuneiden -kansojen ja
valtioiden silmissä, sillä ne
katsovat, etta ne jotka eivät
halua puolustaa itsenäisyyteen
pyrkiviä, sorrettuja kansoja,
ovat Ilse asiassa imperialisti­sen
riiston j a ryöstön kannalla.
Sellaisen katsantokannan le­viämiseen
ei meillä kansakun­tana
ole varaa ja siksi olisi
edustajiemme kansainvälisissä
elimissä j a kokouksissa linjoit-taudutlava
johdonmukaisesti
imperialistista sortoa vastaan
ja kaikkien kansojen itsemää­räämisoikeuden
puolesta. •
että olet natsi. Kun puhuu asioista
se'laisina kuin ne todella olivat. Puo­lalaiset
naulasivat silloin lapsia kie­lestä
pöytään kiinni Ja raiskasivat
naisia. Ja ,sit*en sanotaan, että Sak­sa
aloitti sodan. Silla tavalla el ar­meijaa
rakenneta." Puhuja on 20-
vuotias.
Eras vanhempi herra antaa tu­keaan:
"Niin. sodan jälkeen heitet-tim
lapsi pesuveden mukana ulos:Ja
se tuntuu vielä tänäänkin. Se, mitä
ulkomailla sanottiin, se o'l ykslnker-tal.
se.stl hyväksyttävä. Nyt on - selvää,
että Puola ja Englanti vetivät mei­dät
sotaan. Onhan toki lopulta saa­tava
selvyys asioihin. Siihen aikaan,
sc on todettava, el edes Hitler voi­nut
sille mitään."
El mitaan vastalauseita. Lopulta
sanoo eras neljissakymmenissä ole­va:
"Se pitaa palkkansa. Mutta on
kuitenkin myönnettävä, että Hitler
yliarvioi itsensä. Mitaan edellytyksiä
armeijan Johtajaksi hänellä el ollut.
Sc oli traagilllsta."
Puhuja viittaa erääseen filmin
kohtaan.
Berliini. — Samaa vanhaa viiniä
uudessa leilissä, sanovat demokraat­tisen
Berliinin poliittiset tarkkaili-japiirit
Adenauerin viidennen kaui-
'netin ministereistä Eniten häm­mästystä
herättää puolustusministe­ri
Straussin seuraajan Kai Uwe von
Hasselin kamaan. Knslillisdemok-raatteihin
lukeutuva. Schleswi'4-
Holsteinin osavaltion entinen pää­ministeri
on Adenauerin laheisiin-piä
uskottuja, Bonnin aanmmu.'- >
syyspolitiikan innokas kannatta ]aj:i
yksi Länsi-Saksan revansUijaijesto:^
jen tunnetuimmista johtajista. Vam
muutamia viikkoja sitten esiintyi
Hassel LänsiBerliinissa järjestetys­sä
mielenosoituslilaisuudes.sa suorin
sanoin Puolaa vastaan todeten. ot*a;
'meidän tulee pitaa kiinni kou-maamme
oikeuksista'. Mita Puolan
länsiosien takaisinsaami.':cen tulee
•pitää tehdä enemmän kuin k;itsfli;i
kaihoiscsti lanteen." Samast.a tiln;
suudessa han torjui jyrkästi kaiktcij
Länsi Berliinin ongelman ruuluino- j
maiset ratkaisut. Vuiii nuiutami.-i 1
paivia sitten sanoi Hassel VViusbado-j
nissa pitämässään puheessa, ett:) j
han ja hänen puolueensa py.svv;t! j
uskollisina kotimaan vaatinuiksilic j
Keski-ja Ita-Saksassa". f
lanne entisellään, ts. hankkia val­tuudet
atomivarustelu- ja hatälaki-polititkan
jatkamiselle.
VASTALAUSEMYRSKY
Bonn. — Jyikan torjuvasti otti
liiltokan.sleri Adenuaenn kristillis­demokraattisen
puolueen liittopai-varyhma
tiislai-iltana vastaan Lan-si-
Saksan uuden kokoomushallituk
sen ministerilistan, jonka Adenauer
itse luki liittopaivaedustajille.
Vastalauscmyisky puhkesi sen
johdo.sta, etta oraita edellisessa hal-
!iluksos.sa mukana olleita knstillis-doinokniattisia
ministereitä ei ol­lut
iiiiriettyina uuden hallitukseni
listalla. Entinen yleissaksalaisten
'.(V.=;ynr.\';ten ininisten Ernest Le:n-mcr
poistui ryhmän kokouksesta
syva.sti. katkeroituneena. V
Ki'istil!i:isosiaalisen liiton (C^>-
U:n) lilltopaivaryhma ijmoitti kes-
.viviikkona. etta CSU osallistuu Lan-
1 .Saksan uuteen kokoomushallituk­seen
•hiiolimutla raskaista epäilyis­sä
' C S U oir kristillis demokraatti-:
xn piioliiotMi (CDU:n) Baijerissa
oimiv!! aiajaijesto.
Puolitoista tuntia kestan-^en neu-
Karttamme osoittavat, millaisella vauhdilla televisio val­loittaa
maailmaa. Pohjoisesta etefään ja lännestä itään
nousee yhä uusia tv-lähettimiä ja -antenneja. Televisio
pystyy tätä nykyä saavuttamaan arviolta 600 miljoonaa
katsojaa. Laajalle levinnein se on Amerikassa, jossa on
noin 57 milj.tv-vastaanotinta käytössä. Englanti on maa^
ilman tv-maa numero kaksi — siellä on yli 12 miljonaä
vastanotinta. Länsi Saksassa ja Neuvostoliitossa on yh"t%'
paljon vastaanottimia kummassakin, mm. 6 miljoonaa:--
Japani on kuitenkin niitä edellä n. 8 miljoonine vastaan^
ottimineön, multa maa onkin järjestyksessä maailman
kolmas tv-maa. Yli puolet japanilaisista perheistä pmis-taa
television ja maassa on kolme väritelevisiolähetyksiä
lähettävää tv-verkostoa. Kaikkiaan on maailmassa 40
mainostelevision omaavaa valtiota. Noin 30 valtiossa toi-;
mh yksityisiä tv-yhtiötä, kun taas 38 maassa televisio on
valtion hallussa.
STEINBECK TUKHOLMASSA: '
rxirjaiiijan tehtävänä on
paljastaa virheemme"
valheita lukijoilleen? Lehti vertaa
kommunismin teoriaa ja käytäntöä
toisiinsa, mutta kuinka voi kommu
nismm teoriaa verrata kommunis­min
käytäntöön koska kommunis­tista
käytäntöä ei ole vielä olemas­sakaan,
on olemassa vasta sosialis­tista
käytäntöä. Sosialistisessa Neu­vostoliitossa
ei pyritä poistamaan
yksilöllisyyttä, mutta siellä on ta­voitteena
poista vain kaikki mah­dollinen
mädännäisyys yksilöltä,
rikollisuus, tupakointi juoppous
jne. Tässä yksilön huonojen omi­naisuuksien
"kliinauksessa" on Ncu
vostoliitossa saavutettu jo melko
kauniita tuloksia, rikollisuus on
laskemassa, Ja juopunut henkilö on
jo melko harvinainen näky Neuvos­toliiton
katukuvassa. Taloudellises­ta
kehityksestä "kommunistimais­sa"
antaa Canadan Uutiset seuraa­van
lausunnon: "Joukot poljetaan
mita alhaisimpaan elintasoon . . .?"
Nykyiset sosialistiset valtiot oli
"poljettu mitä alhaisimpaah elinta­soon"
ennen' vallankumouksia. So­sialismin
aikana on elintaso "pol­jettu"
ylöspäin jatkuvasti, f^apita-listiset
talousasiantuntijat myöntä­vät
avoimesti, että ellei sosialistisia
maita kyetä lyömätin aseellisesti, - ei
se ainakaan tapahdu taloudellisesti,
kauppaliitoista ja -saarroista huoli­matta
USAn ehkä kuuluisin lehtimies
Walter Lippmann sanoi Neuvosto­liiton
keihtyksestä: (I hate to say
this — Lippmann). Vihaan sanoa,
mutta "kommunistit ovat tehneet
40 vuodessa enemmän hyvää kuin
tsarismi olisi voinut 1,000 vuodes­sa."
(Mikäpä ero on tsarismilla ja
kapitalismilla, tai sanotaanko Roc
kefeller-Kennedysmilla.)?
Canadan Uutisten tulisi muistaa,
että sanomalehden tulee olla tiedon
ja totuuden esilletuoja. Lehteä joka
poikkeaa totuudesta^ ei erehdyk­sessä,
vaan tarkoituksella johtaa
lukijat valheeseen, kutsuttakoon
"kuraruiskuksi". On häpeä lehdelle
jonka edelle lukijat menevät tiedos­sa
jq totuudessa. — Brother; Port
Arthur.
liiton ministeriehdokkaita kehote
'aan hvvaksvmaan heille maaratyl
paikat lialiitnksessa.
voUeluiv laikecn CSL':n liittopaivii
nä^serin^paTmimsTeiikaudell^ on [ 1^'!.^" J''"^".'^' yedonannon. jossi
nimenomaan Schleswiy-MoIsleinist.i
tullut entisten natsien turvapaikk.i;!
Entisiä fasisteja on jopa osavaltio i j
hallituksessa, oikeus- ja polisilaitok-
.sesta puhumattakaan. Ha.ssclin po
liittisiin lähiystäviin kuuluu mm.
Varsovan pyöveli, ^'S-kenraali RIM-nefarth,
joka talla hetkellä on \ V L S -
lerlandin pormestari Syltissa. H;i.s-selin
supien suojassa saattoi .Au.s-chwitzin
keskitysleirin komendantti
Bar piileskellä vuosikaudet ja R:i-vensbryckin
keskitysleirin 'laaka; r'
Oberhau.ser pitaa . praktiikkaan.';:i
viime vuoteen asti
Hassciin rinnalla edustaa scit.Sf-man
uuden ministerin rinnalla v-leissaksalaistcji
kysymysten: mini.s-teri
Rainer Brazel niin ikaan aa-rimmäisyysaineksia.
Hän on koiii-munisminvastaisen
':l'c!astakaa laii-ha"-
järjeston perustaja. Kun uuden
hallituksen 20 ministeristä on suui i
enemmistö edellisen kabinetin i - i -
seniä, sanotaan, ettei kuiisi viikko.i
kestänyt hallituskriisi ole muuttanut
tilannetta Länsi-Saksassa ainakaan
parempaan suuntaan. Painva.'?to:n
on Adenauerin onnistunut kulissi­entakaisella
juonittelulle ja erikoi­sesti
vapaisiin demokraatteihin koh­distetulla
painostuksella pysyUaa 11-
Toiineittain sardiineja
mereen ihmisten
nähclassä nälkää
Tonnetlain sardiineja heitetään
mereen vanhusten nähdessä nälkää.
Taina tapahtui kesällä vuonna
1962 Ranskassa, jossa suurin osa
vanhuksLsta joutui elamaan 300
vanhan fran{jin paivatulolla. Nämä
rahat inttävät korkeintaan kiloon
tuoreita sardiineja.
Ranskan rannikkovesiltä saadaan
runsaasti . kalaa, mutta kalastajat
pystyvät myymään vain osan saalis­taan,
mista he saavat mitättömän
hinnan, silla säilyketehtaat maksa­vat
korkeintaan 120 frangia kilolta
pienen saidiinirasian maksaessa vä
hintaan 120 fran^^ia.
Huolimatta nain alhaisista tukku­hinnoista
kalateollisuuden harjoit­tajat
katsovat edullisemmaksi ostaa
jäädytettyjä sardiineja Marokosta
ja Portufjalitsa, koska sieltä niitä
saadaan vieläkin halvemmalla.^
Ja kalastajat heittävät myymättä
jääneet kalat takaisin mereen.
Tukholma. — On tavallista, et­tä
tämän palkinnon vaataanotta-
Ja esittää tässä tilaisuudessa op­pineen
tai persoonallisesU värit­tyneen
katsauksen Urjallisuaden
tarkoituksesta ja päämääristä, sa­noi
kirjallisuuden Nobelin pal­kinnon
saaja, amerikkalainen kir­jailija
John Steinbeck Tukhol­man
suuressa juhlassa maanan­taina.
Minä kuitenkinV aion nyt
sanoa muutaman sanan niistä vel­vollisuuksista
ja silta vastuusta,
jotka painavat niitä jotka luovat
kirjallisuutta.
Niin Nobel-palkinto kuin paikka,
jossa olen sitä vastaanottamassa,
nauttivat sellaista arvonantoa, että
minä sen sijaan että vaikertaisin
kuin kiitollinen ja nöyrä rotta, tun­nen
pikemminkin tarvetta karjua
kuin leijona — ylpeydestä ammat^
tini takia ja niiden suurten miesten
takia, jotka tätä ammattia ovat har­joittaneet
vuosisatojen halki.
Kirjallisuuden uranuurtajat ei-taa
virheemme ja epäonnistumi­semme,
tuoda päivänvaloon: syn;
kät ja vaaralliset unelmamme
mutta rakentavassa, parantavissa
mielessä. ' •
Sitä paitsi on kirjailijalle uskot
tu tehtäväksi ilmaista ja ylistää ih­misen
kykyä henkiseen suuruu­teen,
urheuteen tappion hetkenä,
rohkeuteen, sääliin ja Fatcka)|te$9.
Loputtomassa taistelussa heikkout­ta
ja epätoivoa vastaan nämä omi­naisuudet
ovat toivon liekehtivinä
vertauskuvina; , • .
Katson, että kirjailijalta, joka'; ^
täydestä sydämestään usko ihmisen
täydellisyyden mahdollisuuteen,
puuttuvat oikea antautuminen kiTr
jallisuudelle ja myös paikka kirjal­lisuudessa.
Vallitseva yleinen pelko oli tulos­ta
nopeasta edistyksestä tietämises­sämme
ja tekemisessämme jä sii­hen
liittyvistä tietyistä vaarallisista
ilmiöistä asioitten maailmassa.
Kuitenkin, ajatellen ihmiskunnain
vät suinkaan olleet mitään kalpeata joutuneen^pilkän historiansa aika-heikkoa
papistoa, joka lauloi ilta- na moneen kertaan vastakkain
nioitaan tyhjissä kirkoissa. Liioin I luonnollisen vihollisen kanssa ja
ei kirjallisuus ole ollut tarkoitettua selviytyneen vaikkakin joskus
niille harvoille, jotka ovat löytä- täydellinen tuho ja pyyhki^ymi-neet
turvapaikkansa luostareista.
Kirjallisuus on yhtä vanhaa kuin
taito puhua. Se syntyi inhimillisestä
tarpeesta eikä se ole muuttunut
muulla tavoin kuin siten, _että se
on tullut yhä välttämättöraämmäk-si.
Runoilijat ja kirjailijat eivät ole
maailmaa vierovia. Alun alkaen on
Itse ihmissuku sälyttänyt heille hei­dän
tehtävänsä, velvollisuutensa ja
vastuunsa.
Kirjailijan tehtävä el ole muut­tunut.
Hänen asiansa on paljas-nen
jäljettömiin ovat uhanneet
olisi heikkoa ja tyhmää-pakoilla
nyt, kun olemme suurimman voit­tomme
kynnyksellä..
Olemme hankkineet itsellen^ipe
suuren osan sitä valtaa, jonka^ on­nen
katsoimme kokonaan kuuluvan
herralle. Jtsekin säikähtäen, olepi-rae
Ottaneet käkiimme koko matälv
man ja kaikkien elävien ol^tojen
elämän ja kuoleman herruuden.
Vaara, kunnia, valinta on >^im^ kä­dessä
ihmisen itsensä. Ja kun-olem-
(Jatkuu sivulla 4) .:
PÄIVÄN PAKINA
"Kun joulu o n . . ."
N i i n , aivan oikein. " K u n joulu
on. . . ." hyraiUvat toiset toimittajat,
mutta antoivat .sitten "t\vistin" eli
käänteen silta Jatkuvalle" noin n i -
j n e e n s a : " m i n kirjoita vie a yk.si jou­lupakina".
K i i t o s asiallisesta huomautuksesta,
sanoimme me, jiT nyt sitten yritäm­me,
vaikka kirjoituskone meinaa
v a l l an väkisin tehdä pakinasta "ka-:
plnan".
on sanottu, että ajat muuttuvat
ja me ajan mukana.
N i i n näyttää olevan asia varsinkin
joululahjojen tiimoilta.
Ennenvanhaan ostettiin esim. pik­kupojille
.sellaisia vanhanaikaisia vc-
Icottlmia kuin lentokoneita, tankke­ja,
panssarivaunuja Jms.
Jotkut meistä vanhemmista mui.s-tamme
sellaisenkin ajan. jolloin lei­k
i t t i i n tinasotamiehilla ja puuhevo­s
i l l a , mutta se a i k a on v a l l a n mui-nnisuuteen
kuuluva.
Nyt sen sijaan pidetään jo .säh­köllä
kulkeva junaakin kiskoineen
vanhanaikaisena vekottiinena lelu­jen
maailmassa.
Rsimerkkinä mainittakoon. . oltu
vieraillessamme parisen viikkoa sit­ten
Toronto.ssa, o'i allekh-Joittaneel-la
tilaisuus katsella muutamia m i ­nuutteja
sikahustcn suurliikkeiden
näyteikkunoita, _ja myontaa täytyy,
e l t a nvkvaikaiset lasten lelut vaikut-
.tavat aivan "muilta planeetoilta"
t i i l l e i l ta
Lelut ovat tulleet entista elävam-miksi,
entista suuremmiksi, miltei
kokonaan mekanisoiduiksi ja h i n n a l ­taan
niin kalliiksi^ etta isa- ja äiti­parkojen
täytyy " p u k i n ' kaytya mak­saa
hänen laskujaan viikkokaupalla
vielä ensi vuonna.
Ohjusten, rakettien ja avaruus­alusten
Iisaksi on nayteikunoilla Ja
myös hyllyillä, käveleviä, puhuvia,
.siimansa ummistavia, monlnkertai-siFa
vaatekerroilla, hiusten kaher-rvs-
ja muilla kauneusvalineilla va­rustettuja
oikem lasten kokoisia
nukkeja.
On kaikenkokoisia, mutta pää­asiassa
Iryvin suuria ja mahdollisim­man
luonnollisia villieläimiä; tiikeri
saattaa heiluttaa pitkaa hantaansa,
jonka päässä "voimistelee" nokkela
ja .sekin liikkeitä tekevä rotta,, sa­malla
kun toinen j.vrsijii kutittaa su­lalla
jonkun toisen petoeläimen kor­vaa.
•
Saatavissa on suurikokoisia "puun-hakkaajia",
jotka heiluttavat kirves­tä,
tanssivia ja soittavia apinoita.
Lajeja Ja malleja on paUon, mutta
Yhteistä niille on se, että ne on me-kanLsoltu,
joko toimimaan ykshi tai
ryhmissä aina. luisteleviin .Jää-kiekkopelureihin
saakka-jonkinlaisena
rauhan' ja hyvän, .tah­don
ohjelmana yhdysvaltalaisten
sota tukiasemalta Guantanamoäta,
Kuubasta?
Miten voidaan sovlttaaVJouluhen-gen"
kanssa yhteen se. että -TV-fJh-jelmaa
esitetään paikasta, ^inlltjlllni-dysvallat
pitää rväkevämmäiljC^lk^--
delia" ja vastoin Kuubräk kansan;ja-hallituksen
talitoa, haUus^|l:-",p|ti-
Paljpn on siis hyvää ja mielen- kaita mmne Jenkit ovat ke^t^blfeet
kiintoista tavaraa* saatavana lapsille.-
Tietysti on paljon vie'ä lapsien mie­llä
myrkyttämään pyrkivää sotaista­kin
kamaa.
Ikävä vain, että meilläkin, rikkaas-
.sa Canadassamme, on paljon sellai­sia
lapsia, jotka eivät pääse näitä
nykyajan lelumaallman Ihmeelli­syyksiä
sen lähemmäksi, kuin näyte-
Ikkunain taakse.
•.«•••»••
Pitkien joulunpyhien aikana — Ja
ne ovatkin nyt nälkävuosiakin pi­dempiä
— on tilaisuus käydä tutta­via
ja naapureita tervehtimässä, lu­kea
niita hyviä kirjoja,, joita saam­me
joulu'ahjaksi tai joiden lukemi­nen
on jäänyt Jokapäiväisen hyöri­nän
kiireessä tekemättä..
On myös, tilaisuus seurata radio-ja'
TV-ohjelmaa seka käydä hiihto-radallakin
pikkulenkllla.
Mutta .se meitä ihmetyttää, mitä
ajattelevat kuulijat ja katselijat
esim. .Ed. Sullivanin TV-ohjelmasta,
jonka han kuulema esittää tässä Jou­lun
cdollu erikoisohjelmana r - .siis
kaikkea muuta mutteivät räiiha»' Ja
hyAiäntahdon Julisteita?; •'r ".^ > V :
No, ehka nykymaailma fc^i^a tul­iaistakin
"henkeä"? - - '
Oma'ta kohdaltamme toivotamme
kalkille kansalaisillemme^ ennenkaik­kea
TURVALLISfTA JOULUA, pa­lauttaen
mieleen, että tieliikenneon­nettomuudet
nhttävät kallista satoa
aina suurten juhlien aikana. ,
Telkkaamme itse kukin voitavam­me
sen hyväksi, että tällaisten tapa­turmien
tilastotiedot eivät IJs&änny
meidän kohdaltamme. Siten vohnme
Ii£äta o.saltamme todePista Joulu­iloa.
; Maltti on valttia autoliiken­teessä
ja hätiköinti kehnointa lajia
hanttia.
Näissä puitteissa toivotamme kai-,
kille lehtemme lukijoille rattoisaa
joulua, hyvin ansaittua lepohetkeä
ja rauhanomaista uutta vuotta.
.— Käasakoura.