Vapaus, December 30, 1965

              Sivu 2 Torstaina, jouliik. 30 p. — Thursday, Dee. ,30, 1965
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
1 L IBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. EKLUNb MANAGEI* : E. SUKSV
T E L E P H O N E : O F F I C E AND E D I T O R I A I . 6 7 4 . 4 2 6 4
Publlshed thrice We€*ly: Tuesdajs. Thursdays and Saturdays by Vajpaufc
Publishing 00. Limited, 100-102 Öm St. West, Sudbury, Ontelo, Canada,
Mailing Address: Box 69
Advertislng ra^es upon appiucation, translatlon free of charge.
Authbrized as secönd class mail 'by the <Post Ofttce Department, pttawa,
and ft>r payment of postage In cafeh.
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
-< TILAUSHINNATJ
Canadassä: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA.ssa . 1 Vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, « kk. 6.76
Tervetuloa Sudburyyn!
Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelurit saapuvat ennak­kotietojen
mukaan Sudburyn lentokentälle kello kolmen tie-lioissa
tänään iltapäivällä. Pienen lepohetken jälkeen heillä
bn edessä kova peli ja sitten' niin toivotaan, hieman rentou-tuiftisaikaa.
Kaupungin hallinnon, arenakomission ja eräit.;
ten hXiomattujeri kansalaistemme yhteisvoimin on vieraili­joille
järjestetty Sampo-haalille juhla, missä he voivat tutus­tua
ainakin rajoitetussa määrässä täkäläisiin kansalaisiimme.
Juhlaohjelmaan sisältyy myös; muistoesineiden jako, illallinen
jne. Sen lisäksi oh vierailijat kutsuttu heti pelin päätyttyä
Työn Puiston hyvään saunaan kylpemään, mikäli heille sii­hen
suinkin tilaisuus tulee.
Ylläolevat heijastavat käsittääksemme kaikessa suppeu-de^
aan sitä myönteistä kiintymistä, mitä täkäläiset kansa­laisemme
ovat tämänkin vierailun yhteydessä osoittaneet
entisen Icotimaansa — oman tai: vanhempiensa synnyinmaan
— tänne lähettämiin vierailijoihin. Mielihyvin on myös to­dettu
niin urheiluun kiintyneissä kuin muissakin kansalais­piireissämme,
että Suomen jääkiekkomaajoukkue on esiinty­nyt
koko matkan a^an kuten urheilijain tuleekin esiintyä, ja.
että heovat saaneet nauttia lujien ottelujen monen voitonkin
hurmasta. . ; •
Lausuessamme Suomen jääkiekkomaajoukkueen sydä­mellisesti
tervetulleeksi Sudburyyn, täkäläisten kansalais­temme
"pääkaupunkiin", me toivotamme heille samalla hy­vää
onnea ja menestystä sekä tämäniltaisessa ottelussa kovaa
all-star joukkuetta vastaan että Canadan kiertueensa koko
loppumatkalle.
Tekoja sanojen katteeksi
Muodoltaan kaunis-sisältöisessä joulutervehdyksessään
pääministeri Lester Pearson pyytää canadalaisia nousemaan
niiden intohimojen yläpuolelle "mitkä pyrkivät jopa meidän
oman kansamme hajoittamiseen". Hänen joulutervehdykses­sään
sanotaan:
"Jos minulle annettaisiin yksi toivomusoikeus edessäole-vien
päivien varalle, minä pyytäisin seuraavaa: Että me
kukin ja me kaikin, yksityisesti ja yhteisesti, nousisimme
ennakkoluulojen ja halpamaisuuksien yläpuolelle; että ym­märtämys
ja veljeys tulisi intohimojen tilalle mitkä pyrkivät,
jopa oman maamme hajoittamiseen."
Kaunis ja hyvä asia — ja erittäin kauniisti esitetty.
Yhtyen pääministerin toivomuksiin me puolestamme toi­vomme,
että pääministeri Pearson ja hänen hallituksensa
ryhtyisi toteuttamaan käytännössä näitä kauniita ajatuksia
esimerkiksi Canadan eri kansallisuusryhmien kohdalta niin,
ettei enää yritettäisi valtiovallan toimesta jakaa meitä "vuo­hiksi
ja lampaiksi", niin että joitakin väestöosia syrjitään ta­loudellisesti,
poliittisesti ja vieläpä maamme 100-vuotisjuh-lien
valmistaniisen tiimoilta, kuten on tähän mennessä vali-.
tettavasti kyllä menetelty.
Kauniit puheet ja sanat veljeysajatuksesta muodostuvat
sitä kauniimmiksi mitä johdonmukaisemmin sitä toteutetaan
käytännössä.
Vanha kenraali jatkaa
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, 75-vuotias kenraali
Charles de Gaulle voitti joulukuun 19 päivänä suoritetuissa
• uusintavaaleissa Ranskassa.
Mutta vanhan kenraalin voitosta huolimatta osoittivat
Ranskan presidenttivaalit että de Gaullen ja myös gaullismin
tähti on laskemassa ranskalaisten silmissä. Äänimäärän ero
de Gaullen ja Mitterandin välillä oli paljon pienempi kuin
kenraali uskoi ja mitä monet muutkin olivat kuvitelleet. Jos
•ensimmäinen.kierros, joulukuun 5 päivän vaalit, oli petty­mys,
niin läheskään täydelleen ei tilannetta suinkaan toinen­kaan
kierros korjannut. Tältä pohjalta tuovat vuoden 1967:n
parlamenttivaalit monia ajatuksia. Jos gaullismi on qienettä-
.mässä pohjaansa ja parlamenttivaalit eivät sujukaan enti­seen
tapaan, saattaa vanha herra lähivuosina jos hänelle
yhä elinaikaa suodaan — joutua odottamattomien sisäisten
vaikeuksien eteen ja ehkä purkamaankin sitä epäilemättä
epädemokraattista koneistoa, jolla gaullismin enemmistövalta
on levännyt.
— Ranskassakin on jälleen vasemmistolaisuus myötä­tuulessa
ja nimenomaan siinä muodossa, vasemmistopuoluei­den
yhteistoimintana, jota Mitterandin yhtynyt vaalirintama
,osoitti, kirjoitti asiasta Suomen laajimmin leviävä työväen
päivälehti, Kansan Uutiset ja selitti asiaa edelleen: Mitteran­din
odottamattoman suuren kannatuksen takana oli jo erään­lainen
kansanrintamamuodostelma, totta kyllä, vielä melkoi­sen
epäyhtenäinen. Mitterandin saama kannatus osoittaa
ranskalaisten tyytymättömyyttä de Gaullen epäsosfaalise^en
talous- ja .sosiaalipolitiikkaan, mutta epäilemättä myös kyl­lästymistä
gaullismin pitkäaikaiseen valtaan yleensä. Mitte-rand
esitti myös varsin vahvoja kansainvälisen politiikan
tunnuksia aina NATO-sopimuksen tarkistamista tai ehkä
eroamista myöten.
Tulevatko sitten nyt suoritetut vaalit merkitsemään jo-,
takin uutta de Gaullen politiikalle lähiaikojen kuluessa? On
arveltu, että hän tulee enemmän kiinnittämään huomiota tä­hän
saakka Ranskan suuruutta luodessaan laiminlyömiinsä
lalous- ja sosiaalipohittisiin ongelmiin. Mitä sen sijaan ulko­politiikkaan
tulee niin tuskinpa siinä suunta muuttuu, ol­koonkin,
että kenraali on perin laskematon herra, de Gaul-lella
ei ole mitään syytä poiketa "eurooppalaiselta" linjal­laan,
jolla hän on nostanut Ranskan toisen luokan valtiosta
jälleen suurvaltojen joukkoon, ja joka pyrkii juuri "euroop­palaisuudella"
tasapainottamaan lännen ja idän vastakohtia.
SYNTYMÄ^
' PÄIVIÄ
Sylvia Kallio, Silver Mountain,
Ont., täyttää lauantaina tammikuun
1 pnä 80 vuotta.
Gäst Saliniftcn, "Pikku-Penagel-ta"
(nyt Torontossa), täyttää sun­nuntaina,
tammikuun 2 pnä 80 vuot­ta.
Antti Karjala, New Westminster,
B.C., täyttää keskiviikkona, tam­mikuun
5 pnä 80 vuotta.
Erhariliii itoniiirieraila
KIrj. DMITRI GUDKOVID
K i r j o i t t a e s s a a n Länsi-Saksan l i i t ­t
o k a n s l e r i n E r h a r d i n kaksipäiväi­sistä
neuvotteluista Washingtonissa
Washington Post n i m i t t i tätä Bon­n
i n diplomaattista toimenpidettä
suureksi u h k a p e l i k s i " . L e h t i sanoi
tekoa suureksi syystä, että pelissä
oli mukana atomipommi ja uhka­p
e l i k s i s i k s i , että Bonn käytti täy­siä
panoksia asetti neuvottelupöy­dälle
k a i k k i valttinsa. A m e r i k k a l a i ­set
huomioitsijat huskivat, että valt­teja
o l i kolme: U S A n ulkoministe­riössä
vallitseva Ransl-.aa vastus­tava
mieliala, eihän tämän laitok­Lovisa
Anderson, Fort William, sen k o r k e i n j oht o o l e l a i n k a a n , t y y -
Ont., täyttää torstaina, tammikuun lyvainen "kenraaTi ~de "Gauflen ny-
3 pna 82 vuotta. •
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain'
onnentoivotuksiin.
kyiseen u l k o p o l i i t t i s e e n suuntauk­seen.
Toisena on U S A n Etelä-Viet­namissa
käymä s o t a s e i k k a i l u r j o ka
"Vapauden" kukka:
VASEMMISTOLAISILLE
El SAIRASKORVAUSTA
U S A : n s a i r a i ? s v a k u u t u k . s e n p i i r i in
k u u l u v i s t a 19 miljoonasta 6.5 vuotl;i
täyttäneestä joutuu 2 miljoonaa a l ­l
e k i r j o i t t a m a a n vakuutuksen, jo.ssa
o n vannottava, ettei asianomainen
h a k i j a ole kommunisti.sten järjestö­j
e n jäsen, kertoo N V H e r a l d T r i -
bune. 17 miljoonaa saa l a i n m u k a i ­set
helpotukset erilli-sten sosiaali-,
turva-, rautatie, t a i virkamicsjärjos-t
e l y j e n perusteolla, mutia loppujen
2 miljoonan saadak.^oen korvauksia
sairaalamaksuista on a l l e k i r j o i t e t t a ­va
anomuslomake, j o k a kuuluu seu­raavasti:
"Sairaalavakuutusanomukseni y i i -
teydossä vakuutan, etten nyt o le en­kä
v i i m e i s t e n 12 kuukauden aikan:'
ole ollut jäseneni missään järjcs-tö.
s.=ä, jot;i on vjiadiltu rekisteröi­tymään
vuoden 19.50 t u r v a l l i s u u d en
iain mukaisesti f m a i n i t u n lain muu-loksct
huomioon ottaen) kommu-nistiÄcini
lomrntajärjcstönä, kom-m
u n i s t i r i n l a m a n järjestönä tai kom­munistien
soluttamana järjestönä."
US.'\;n torveydenhuoltoministe-riöu
edustajan mukaan ei ministe­riön
ticMoon ole tullut tapauksa.
joissa sairaaljivakuuluäla anojat o l i -
?ivat kielläytyiieoi allekirjoittamas­ta
vakuutusta. Anomuksen on tähän
inennes<;i täylliinyt .500.000 hakijaa,
i l m a n vakuutuksen antamista ei v i -
ra.sto suostu maksamaan sairaalukor
vaak.-ia. l . a k i sairaalamaksujen.kor-iiiuk^
i s ia astuu \oimaan ensi heinä­kuun
aiusta lukien.
KOLMEN MAANOSAN
KOKOUS HAVANNASSA
•Havannassa pidetään tammikuun
3 j a 10 päivän välisenä aikana .-Xa-s
i a n ; .AIrikan ja l a t i n a l a i s e n .Ame­r
i k a n kansojen konl'oren;s.si, jo.sla
myös on käytetty nimilyk-iä soh-daarisuuskonfereujsi
ja kolmen
maanosan konferen;-:si. Tätä kokoon­tumista,
johon odotetaan noin 500
edustajaa y l i sadasta maasta, on val­m
i s t e l t u it.se asiassa jo vuoue.sta
19.58 lähtien, j o l l o i n tarkoituksena
oli järjestää afroaasialainen soii-daarisuuskokous.
Valmi.-;telujen ai­kana
.syntyi ajatus konferen.-sin u
iottamiscsta • myös . i a l i i u i l a i s e en
.Amerikkaan.
. K o n f e r e n s s i n perusajatuksena on
taistelu kansalli-sen. vapauden puo­lesta
imperialismia, ja uuskolonia-l
i s m i a vastaan. Konferens.sin val­mistelevassa
komilea.ssa, joka on
pitänyt useita k o k o u k i i a , on ollut
k a i k k i a a n 18 maan edustajat siten
jakautuen, että kustakin maano.sas-ta
on mukaan ollut k u u d e n m a an
edustajia. Valmistelevan komitean
puheenjohtajana toimi 2;). 10. l a -
vapau-sliike .MPL.A, Mosambikin
vapusrinlama yreiimo. Veneze-lan
vapauii',-!.rama F L I f Guate
:n;ilan F.-\I,, jäije.-töjä Meksikosta.
Uru.uuaysla.Chile.nä; Etelä Vietna-pakottaa
sen etsimään liittolaisia
tuekseen, ja k o l m a n t e n a valttina o-vat
Länsi-Saksan valtavat sotafear
luston'Ostot USAsta.
Julkaistusta kommunikeasta pää­t
e l l e n kaikki nämä valtit näytteli­vät
tärkeää osaa E r h a r d i n ja presi­d
e n t t i Johnsonin neuvotteluissa,
suostuihan Washington suuriin
myönnytyksiin Bonnin atomipom-mihankkeissa.
Kommunikeassa mai-n
i t a a a n USAn p r e s i d e n t i n suhtautu­van
suppeasti ehdotukseen, jonka
mukaan s o l m i t t a i s i i n "sopimus, joka
turvaa n i i l l e l i i t o n jäsenille, joilla
ei ole hallussaan ydinaseita, mah­d
o l l i s u u d e n o.sallistua vastuuseen
ydinasepuolustuksessa". Tässä mie­lessä
"sopimuksesta voidaan jatkaa
keskustelua näiden kahdeen maan
k e s k e n " . Bennis.sa e i eides salata,
minkälaiseen sopimukseen Länsi-
Saksa p y r k i i P e n t a g o n i n kanssa. It­se
l i i t t o k a n s l e r i E r h a r d on ministe­rinsä
tavoin, puhumattakaan länsi-sak.
saiaisesta lehdistöstä, moneen
otteeseen korostanut, että Saksan
l i i t t o t a s a v a l t a ei tule tyytymään
pelkkään ydina.sestrateg:an laatimi^
scen j a s u u n n i t t e l u u n . Bonn haluaa
konkreettisesti asian sanoen saada
käsiinsä ydinaseita.
Monet amerikkalaiset sanomaleh­det
viittaavat v a i k u t u s v a l t a i s t e n pii­r
i e n sanoihin kirjoittaessaan, että
l i i t t o k a n s l e r i E r h a r d toi m u k a i i a an
ValkoLsen talon n e u v o t t e l u i h i n l u ­onnoksen,
N A T O n vedenalaisesta
laivastosta, j o h o n kuuluvissa aluk­sissa
olisi ydinräjähteillä varustet­t
u j a Polaris-ohjuksia. Luonnoksen
mukaan laivastoon kuuluisi kuusi
amerikJcalaista j a neljä e n g l a n t i l a i s ­ta
uudent.vyppistä sukellusvenettä
mutta niiden rakentamis- j a ylläpi-tämiskustannuksiin
o s a l l i s t u i si
myös Länsi-Saksa. New Y o r k He­r
a l d Tribune k i r j o i t t i : " L i i t t o k a n s ­l
e r i E r h a r d katsoi, että osittainen
s u k e l l u s v e n e i d e n omistusoikeus t y y ­dyttäisi
Länsi-Saksan vaatimuksia.
Mutta Länsi-Saksan liittokansleri
enempää kuin amerikkalaiset sano-malehdetkään
eivät ole i l m o i t t a n e et
sitä seikkaa miten kauan Bonn o l i ­si
siihen tyytyväinen. Sananlasku
toteaa, että ruokahalu kasvaa syö^
dessä!
Bonnista saapuneet vieraat i l m o i t ­tivat
W.ish=ngtonissa, elleivät he vä­litä
ostaa , l a v a l l i s t a aseistusta US­A
s t a jonka osuus U S A n asetoimi-l
u k s i s t a on n y k y i s i n y l i 5Q prosent-
Kiitä mm& sanovat
S O D A N A N T A M A A " I H A N U U T T A * '?
Saigon. — Ameritcan asevoimien Bsääminen oii lisSnnyt ylenpalttises­ti
baareja, tyttötaloja, halpoja hotelleja ja prostituuttipataljoonia. Soti­laiden
viihdytystarve on antanut ntibrille vietnamilais-naisille ennen
tuntemattomat mahdollisuudet nousta sosiaalisesti korkealle
—Beverly Deep, New York Herald Tribune, lehdessä.
"KANSANKAPITALISMI"
FAUASTAA KARVANSA
n-.i.st:i. Japanista. Ghanasta, Tansa-f tia ja j o n k . i hinta on satoja m i l j o o -
n i a s l a jne. Isäntämaan Kuuban edus j n ia d o l l a r e i t a . He haluavat sijoit­t
a j i n a konferenssissa, ovat Kuuban ! taa varansa P o l a r i s - o h j u k s i a kuljet-kcmnninisti.
sen puolueen keskusko | t a v i i n atomisukellusvenei.siin. K o m -
m i l e a n jäsenet t r i .Armando I l a r i i munikeasta käy. k u i t e n k i n i l m i , et-ja.
kapteeni O.smani Cienfuesos.
Maailman turuilta
lä osapuolet pääsivät lopuksi tyy-
I riyliävään yhteisymmärrykseen: a-
I seita tullaan ostamaan entiseen t a -
; paan j a yhtä paljon. Tosin ei mai-
"Bonnin omaisuuspoliitikkojen pi­täisi
oppia tästä-romahduksesta: hei­dän
» ei pitäisi yrittää 'luoda osak­keille
mitään erityisasemaa. Joka
haluaa luoda 'Omaisuutta omistavan
kansan, hänen täytyy olla kyllin
rohkea sanoakseen kansalle, että o-maisuus
merkitsee myös riskiä."
Tähän tapaan kommentoi länsisak-salainen
Die Welt-lehti Länsi-Sak­san
kansanosakkeita äsken kohdan­nutta
skandaalia, mikä saattaa mer­kitä
koko kansankapitalismin lop­pua.
• .
Länsi-Saksan kristillisdemokraat­tinen
puolue lähti jo viime vuosi­kymmenen
lopulla vaalimarkkinoil-le
tunnuksella "Hj'yinvointia kaikil­le
ja omaisuutta .jokaiselle." Vii­meksi
mainittu osa merkitsi sitä,
että Länsi-Saksan valtion yhtiöiden
osakkeita myytäisiin tavallisille kan­salaisille
— pääasiassa kuitenkin
tehtaiden toimihenkilöille ja työläi­sille.
Kun kaikilla olisi tehtaiden
osakkeita, olisi jokaisella omaisuut­ta.
Osingon leikkaus olisi ainoa vai­va
koko tässä puuhassa. Tällä tyr­mättäisiin
kaikki sosialistiset hai­hattelut
ja vietäisiin pohja pois niin
sosialisoimiselta kuin kommunisteil­takin.
Kuten an-ala saattoi, kohdistui
valtion omistamien yhtiöiden osak­keiden
myynti kansanosakkeiksi
sillä hetkellä parhaiten menesty­vään
yritykseen, nimittäin Volks-wagen-
yhtiöön. Kaikki sujuikin a-luksi
hyvin. Volkswagenin osakkeis­ta
osake-enemmistö . myytiin yksi­tyisten
kä.siin. Osakkeiden vähem­mistö
jäi liittovaltion ja osavaltion
käsiin, itfiträn laskelmia ei ole teh­ty
siitä, voixatHo Volkswagenin työ­läiset
ja toimihenkilöt paremmin
tai huonommin sen jälkeen, kun he
saivat ostaa yhtymän osakkeita. Se
on jo kuitenkin käynyt selväksi, et­tä
kapitalistisen markkinatalouden
'Oikuilta" • Volkswagen-yhtymäkään
ei ole voinut välttyä. Edessä on ni­mittäin
Vrlkswagen-autojen huo­mattava
hinnankorotus, kuten yh­tiön
pääjohtaja, professori Nord-hoh
on ilmoittanut. Rationalisointi,
r i L A PIENIMÄESTÄ
MRS. J O H N C R A M KK
. V i e l ä vuosi sitten iskelmälaulaja-l
a r Eila Fienimäki oli r o u v a J u h a ni
K o r j u s , nuiUa pari.^kunnan tiet ero­sivat
Vasilikaan J-^ila Pienimäki
vihittiin avioiiitoDn amerikkalaisen
oeivä^liyppääjitn John Ciamerin.
(ennätys .50,">) kan.^.sa.Cramer t o i m ii
n i l a minkälaisia aseita a m e r i k k a l a i - • uto^aatio ym. eivät ole auttaneet,
' s e t kuolemiiUkauppiaat toimittavat
Bundesvvehville.
Lappeenrannas.s;i englannin kielen i
pahtunecseen kidnappaamiscen asti J opettajana, jossa tutustui vasta .syk-1
Marokon oppositiopuolueen Hans-[syliä. E i l a P i e n i m i i k e c n . N u o r i p a r i '
kassa maanpaossa ollut johtaja E l , g,, p ; , , i , ; , i n ; , an häämatkalla Ruotsis-
Madhi Ben B a r k a . Sen sihteerinä '
on toiminut Jussef E l Sebai Y h ­distyneestä
arabitasavallasta.
E r h a r d i n malka valtameren taak­se,
mistä h;>n t o i mukanaan hieman
h i o t u n , multa muuten vanhaa muis­tuttavan
luonnoksen .NATOn mo-nenkeskisteii
y d i n a s e v o i m i e n perus-tamise.
sta. o.soiltaa jälleen, miten
oikeutettua on .Moskovassa viime
a i k o i n a B o r n i n nykyistä p o l i i t t i s ta
.siuintau.sta kohtaan esitetty arvosr
l e l u .
i ta etelään. Kevää-n ja en.si kesän
i he: vieltäväl Suomessa^ mutta sen
Konferenssia valmistellaan komi- [jälkeen perustavat kotinsa Seatt­tean
ve t o omuks e s sa ko r o s taen kaik-1 leen..;: •
k i e n kolmen maanosan soliilaari-1
suutta taistelussa k a n s a l l i s e n vapau- j
den puolesta yhtei.slä vihollista [
a m e r i k k a l a i s t a imperiali.smia vas- s
taan. Konferenssin työjärjestys j
j a k a u t u u neljään osaan; Ne käsit­televät
taistelua imperialismia,
k o l o n i a l i s m i a ja uuskolonialismia
vastaan imperialisminvastaisen
t a i s t e l u n polttopisteitä (Vietnam.
Dominikaaninen tasavalta, Kongo,
P o r t u g a l i n siirtomaat. Etelä-Rho­desia,
Etelä-Arabia ja P a f e s l i i n a ),
vapausvoimien yhteistyötä talou­d
e l l i s e l l a , sosiaalisella ja kulttuu­rikentässä
sekä p o l i i t t i s t a ja järjes­töllistä
yhtenäisyyttä.
On merkillepantavaa, että kon­f
e r e n s s in valmistavaan toimikun­taan
ovat osallistuneet mm. Neu­v
o s t o l i i t t o j a K i i n a . Konfereniisiin
on ilmoitettu osallistuvaksi 75 jär­jestöä
A f r i k a n ja Aasian ; maista.
O s a l l i s t u v i e n jäijestöjen jouko.ssa
ovat mm. Guinean ja Kap V e r -
den a f r i k k a l a i n e n liitto (Paigoy),
A g o s t i n a Neton johtama Angolan
H e l s i n k i . . — Eduskunnan k i r -
ja.sto s a i h i l j a t t a i n arvokkaan k i r j a ­l
a h j o i t u k s e n Ganada.sta. . Canadan
h a l l i t u k s e n lahjoittamas.sa kokoel-mas.
sa on oikeus j a y h t e i s k u n t a t i el
teellisiä teoksia.
vaan jos osinkoa aiotaan jatkuvasti
jakaa on autojen hintaa .riostettava.
Kysymj's on sangen tulenarka, sillä
liittohallitus ei haluaisi mistään
hinnasta suostua hinnan korotuksiin
aikana, jolloin kaikki hmnat Länsi-
Saksassa ovat muutenkin nousu­suunnassa
jr. hallitus yrittää tehdä
kaikkensa hinta-, ja inflaatiovyöryn
estämiseksi, ja työläiset vaativat
palkankorotuksia.
Paljon muitakin vastoinkäymisiä
kansankapitalismi on ehtinyt jo ko­kea
Läiisi-Saksassa. Palaamme tässä
yhteydessä kuitenkin kaikkein suu­rimpaan
ja tuoreimpaan. Jo viime
vuonna Erhardin hallitus ryhtyi
puuhiin Länsi-Saksan erään suurim­man
sähkö- ja kaivosyhtiön Veban
(Vereinigte Elektrizitäts- und>'Becg-werk
AG) myymiseksi yksityisille.
Bonnin hallitus päätti luopua ' S l
prosentin osake-enemmistöstä ;ja
tyytyi vain 36 prosenttiin. Loppu
myytiin yksityisille.: Veban osak­keet
noteerattiin aluksi pörssissä
komeasti lähelle 230 prosenttia.
Mutta jo ennen viime syksyn vaale­ja
osakkeet rupesivat horjumaan
pörssissä. Ennen vaaleja käytettiin
kymmeniä miljoonia D-markkoja
valtion varoja Veban osakkeiden
pysyttänffseksi tukiostoille voitolli­sessa
218 prosentissa. Vaalien jäl­keen
osakkeet putosivat 210 j a : tä­hän"
oli käytettävä jälleen kjnmme-niä
miljoonia D-markkoja tukitoi­menpiteiksi.
Valtion osuus koko
osakekannasta nousi 45 prosenttiin.
Tällöin kansalle oli paljastettava
asioiden todellinen tila. Viime maa­nantaina
osakkeet olivat pudonneet
204 — todennäköisesti osakkeiden
ai-vo on yhä laskenut. Valtio, eräät
julkiset rahastot ja eräät liikepan­kit,
joiden edut ovat-kytkeytyneet
Veban osakkeisiin, ovat käyttäneet
tukiostoihin tähän hetkeen mennes­sä
200 miljoonaa D-markkaa. Tämä
on synnyttänyt suoranaisen panii­kin
kansanosakkeiden omistajien
keskuudessa, jotka ovat menettä­mässä
paitsi kuvittelem?nsa suuret
voitot myös rahansa. Tämä romah-dussuuntaus
jatkuu ilmeisesti siksi
kunnes valtio on jällee-i hankkinut
Veban osake-enemmistön tai sitten
se on joutunut yksityisten suuryh­tiöiden
haltuun.
• . • » . • • • • • •
Die Welt-lehti pitää luonnotto­mana
sitä, että kun kaikki muut
osakkeet laskevat pörssissä enem­män
tai vähemmän, niin Veban o-saKkeita
yritetään tukiostoilla pitää
keinotekoisesti liian korkealla. Täl­lainen
on vastoin markkinoiden voi­mia
ja merkitsee poliittisia toimen­piteitä,
kirjoittaa Die Welt. On ai­van
ilmeistä, että Veban skandaali
avaa kansan silmät näkemään koko
kansankapitalismiin j a kansanosak­keisiin
liittyvän hämäyksen.
— Kras.
Moskova. — Yhdeksän villisian
ja viiden hirven saalis oli presi­dentti
Kekkosen ja Neuvostoliiton
johtohenkilöiden metsästysseuru­eella,
joka. palasi viime viikolla
Moskovaan Zavidovon metsästys­alueelta.
Tasavallaii presidentin osuus saa­liista
oli kaksi villisikaa. Hänen
adjutanttinsa, eversti Urpo Levo
ampui hirven.ja Suomen Moskovan
suurlähettiläs. Jorma Vanamo yhden
villisian.
Suurin osa saaliista kirjattiin si­ten
isäntäväen edustajien Nikolai
Podgornyin, Aleksei Kosyginin,
Leonid Brezhnevin, Andrei Gromy-kon
ja Neuvostoliiton Suomen-suur­lähettilään
Andrei Kovalevin tilille.
PÄIVÄN PAKINA
VANHAN VUODEN "UUTUUKSISTA"
de G a u l l e n ratkaisut kohdistuvat
kolmeen suuntaan, U S A : h a n , Länsi-
Saksaan ja Neuvostoliittoon. Tällä
hetkellä on v a r s i n merkittävää, min­kälaiseksi
U S A : n ja Länsi-Saksan
l i i t t o s u h d e rakentuu. Jos sc vahvis­tuu
j a U S A t a i p u u antamaan atomi­aseet
tavalla tai t o i s e l l a suoraan
länsi-saksah.i.sten käsiin, vahvistaa
R a n s k a varmaan yhä määrätietoi­semmin
tämän vastapainoksi suhtei­taan
Neuvostoliittoon. On selvää,
et-"i ranskalaiset eivät kat.sc suope­asti
Länsi-Saksaa, j o l l a j o on Länsi-
E u r o o p a n vahvin armeija, jos .se
vielä s a i s i ydinascet.haltuun.sa. Täs­sä
de G a u l l e n u l k o p o l i i t t i n e n näke­mys
on v a r s i n selvä ja r e a l i s t i n en
j a lähenee paljon sitä, mitä esim.
Neuvostoliitossa Länsi-Sak.san muo­dostamasta
vaarasta ajatellaan.
Nykyisenä atomivoiman j a ava­r
u u s t u t k i m u k s e n ; aikakautena ei
ole oikeastaan enää mikään uutuu­d
e l l a a n yllättävää. Uusia saavu­t
u k s i a , ui!?ia tavoitteita, uusia kat­somuksia
j a u u s i a tehtäviä ilmaan­tuu
nyt silmiemme eteen miltei
j o k a päivä
K a i k k i "uutuudet" eivät l i o in
ole samaar. s u u r u u s l u o k k a a n k u u - .
l u v i a —• j a j o l k u t uutuudet ovat
e r i k o i s u u k s i e n s a perusteella mer­k
i l l e p a n t a v i a s i t t e n k i n , v a i k k a ne
kokonaisuuteen kat.soen ovat suh­t
e e l l i s e s t i puhuen vähempiarvoisia
s e i k k o j a . _
Y k s i tällainen c r i k o i s u u t u u s on
loppuvaihee.ssa olevan ___yuoden
a j a l t a Yhdysvaltain nuorison .ke.s-kuudcssa
spontaanisesti eli itse-a
l o i t t e i s e s t i kehittynyt l i i k e ase- /
vclvollisuu.skut.suntaa vastaan. Y h ­tä
m i e l e n k i i n t o i s e n a seikkana voi­daan
pitää sitä laajaa kannatusta,
minkä asevelvollisuudesta kieltäy­tymään
pyrkivät amerikkalaisnuo­ret
muilta kansalaispiireiltä saa­vat.
Selvää tietenkin on, että tämä
asevelvollisuudesta kielläytymis-l
i i k e , jos sitä " l i i k k e e k s i " voidaan
sanoa, on k u i n myrkkyä sotahau-k
o i l l e , sillä l i i k k e e n takana j a a l ­kuunpanijana
on k i e l t e i n e n asen­ne
V i e t n a m i n sotaan nähden. J u u ­ri
sen vuoksi kun tämä kutsukort­t
i e n " r e p i m i n e n " , " p o l t t a m i n e n"
tai huomioon ottamatta jättämi­nen
vaatii nuorilta miehiltä .sekä
l u j u u t t a j a rohkeutta että it.seuh-rautuvaisuutta
rauhanasian hyväk­s
i , heidän toimenpiteensä.ovat e r i - ,
k o i s l a a t u i s i a .
Meidän tarkoituksenamme ei
ole täs.sä jhteydessä pohtia synty­jä
syviä i a s i i h e n liittyviä seikko­j
a , vaan sitä tosiasiaa, että tällai­nen
' • n u o r i s o l i i k e " on r a j a n etelä­p
u o l e l l a nyt noussut V i e t n a m in
sotaa vastj.an. Niinpä saamme n y t
asiasta lukea mm. seuraavanlaisia
u u t i s i a :
" L i i t t o v a l t i o n suurvalamiethistö
no.sti eilen neljää miestä vastaan
.syytteen l:ut.suntakorttiensa tahal­lisesta
hävittämisestä U n i o n Squa­r
e n mielenosoituksessa man-ask.
6 pnä . . . Jos heidät todetaan
. s y y l l i s i k s i , m i e h e t - v o i d a a n tuomi­ta
5 vuodoksi v a n k i l a a n j a lisäksi
$10,000 s a k k o o n . " ( A P n u u t i s t i e to
j o u l u k . 22 pnä 1965.)
T-ässä on a s i a n yksi puoli.
Toisaaltf. on syytä huomioida,
että N e w Y o r k i n kansalaisvapauk­s
i en unionin lakimies Robert M;
Morgenthau esitti m a i n i t u n suur-valamiehi.
stön tutkimusten aikana
h a l l i t u s v i r a n o m a i s i l l e protestin
kansalaisten p o l i i t t i s t e e n m i e l i p i ­t
e i d en nuuskinnasta.
M u t t a vielä m i e l e n k i i n t o i s e m p a ­na
seikkana on pidettävä k i r k o l ­l
i s i s t a piireistä lähtöisin olevaa
ehdotusta, että säädyllisten ame­r
i k k a l a i s t e n yleensä j a erikoises­ti
k a i k k i e i i k i r k k o j e n t u l i s i tukea
niitä; j o t k a eivät j o k o u s k o n n o l l i ­sista
tai p o l i i t t i s i s t a syistä halua
nyt asevelvollisuuttaan suorittaa.
New Y r r k Times S e r v i c e n C h i ­cagon,
uutisessa (jouluk. 21 pnä)
k e r r o t t i i n asian tästä puolesta
mm. seuraavaa. .
Christian Centuryn julkaise­massa
artikkelissa eräs jumaluus­opin
opettaja kehoittaa kirkkoja
tunnustamaan uudenlaisista oman­tunnon
syistä asevelvollisuudesta
kieltäytyvät, ne, jotka vastustavat
Vietnamin sotaa siksi kun he kat­sovat,
ettei se ole oikeutettua so­taa.-.
•
Tässä yhteydessä voitaneen vä­lihuomautuksena
lisätä, että kir­kot
ovat yleensä tunnustaneet ase­velvollisuuden
suorittamisesta k i -
eltäytymisoikeuden niille jotka
uskonnollisten katsomustcnsa vu­oksi
kieltäytyvät tappamasta ja
tappamista varten aseiden kan­nosta.
Mutta palatkaamme Time­sin
"Tiutistietoon asiassa:
— Artikkelissaan . . . John M.
Swoniley Jr. sanoo useimpien a-merikkalaisten
pitävän näitä uu­dentyyppisiä
(hän käyttää heistä
"uuden sukuisten" nimitystä—K)
asevelvollisuudesta kieltäytyviä a-sevelvollisuuspakoilijoina
tai vie:
läpä subversiiveina.
— Mutta, hän lisää, on myös ta­pahtunut
laajakantoista irtaantu­mista
siitä, mitä hän sanoo sum­mittaiseksi
ilmapommitukseksi Ja -
Vietnamin sodaksi. Kirkkojen täy­tyy
tunnustaa, että on miehiä, jot­ka
omantunnonsyistä vastu.stavat
Vietnamin sotaa siksi kun he us­kovat,
että se ei ole oikeutettua
sotaa hän kirjoittaa . . .
Viitattuaan siihen, että kirkot
yleensä tekevät eroon oikentetun
ja ei-oikeutetun sodan välillä ja
huomioituitan, että Yhdysvaltain
lakien mukaaan Voi mies kieltäy­tyä
uskonnollisten katsomusten
(omantunnon syistä) perusteella
asevelvollisuuden suorittamisesta,
kirjoituksessa jatketaan:
— Mr. Swomley väittää, että
kirkkojen ei pitäisi etsiä etuoike­utta
vain niille, joiden vakaumuk­set
on ankkuroitu uskonnollisiin
katsomuksiin. Teoria oikeutetusta
sodasta perustuu moraalikäsittei­siin
jotka hyväksytään yhtä hjrvin
Jumalaan uskovien kuin uskomat­tomienkin
keskuudessa, hän kir­joittaa
. . .
Ja puolustaen välittömästi ase-velvoilisuuspalveluksesta
kieltäy­tyneitä
"subversiivisuussyytöksiä"
vastaan hän kirjoittaa:
— - Ovatko he maokalaisia
(aliens), joiden kannanmäärit- :
telyä meidän pitäisi epäiHä? E i ,
he ovat meidän omia poikiam­me,
joiden omantunnon käsitys
sodankäynnistä on muodostunut
meidän omista opetuksistamme
j a kaarnoistamme. Jotkut meis­tä
saattavat toivoa, että he oli­sivat
menneet niin pitkälle et­tä
"Vastustaisivat kaikkia sotia;
toiset saattavat ajatella, että hei­dän
tulisi tukea kaikkia sotia.
Monet meistä, joilla saattaa ol­la
erilaisia käsityksiä asiasta,
tnlemme kuitenkin seisomaan
heidän rinnallaan ja rukoile­maan,
että koko kirkko menette-lisi
^ m c i i i . . .
Mitä tähän lisätään, se olisi oi­keastaan
pahasta. Todettakoon
sentään vieläkin, että jotakin uut­ta
on : tapahtumassa rajan etelä­puolella,
ja että kansan ääntä
rauhan puolesta ei voi sittenkään
ikuisesti tukahduttaa.
Känsäkoura.