Vapaus, July 3, 1962

              ' I 1, i
- # • - • • • ' » ' • » • • • » V V V V ¥ * ••: <
Sivu 2 Tiistaina, heihäk. 3 p.;— Tuesday, July 3, 1962
m.
VAPAUS (LIBERTY)
Edltor: W. Eklund
INDEPENDENT LABORÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS
Es^bllstoed Nöy; 6, 1917
Manager: E. Suksi
„ Telephones: Office OS 4-4264 - Edltoriaf OS 4-4265
Publishcd thrJice;,weekly\Toesd9y^ THUrs(l,»ys and Saturdays by Vaparä
Publishing Co: Ltd:.' 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada.
MailL^ address: Box 69
; Admtising rates upon appllcatlon^ tT,ansIatlons free of charge, .
Authorized as second c'«ss mWlb^JtoePost Office "Department. Ottawa.
- V M
m^ t S P l N N AT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 . ;USA:ssa:
3 kk. 2.50 "Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 950 6 kk. 5.25
MARIUS REYNEKE:
Mitä tarkoittaa
Tärkeä voitto työväenliikkeelle
Canadan ylioikeuden maanantaina julkaisema yksimie-
V linen päätös, että CPR toimi maamme lakeja rikkoen silloin
kun se erotti Torontossa Royal Yoik hotellin 700 lakossa o l ­lutta
työläistä siksi, kun lakkolaiset kieltäytyivät ehdoitta
antautumisesta eli palaamasta yksilöinä takaisin työhön yh­tiön
sarielemHla ehdoilla, on tärkeä ja kauaskantoinen voitto
Canadan työväenliikkeelle.
Tämä voitto — ja kunnia siitä lankeaa ensikädessä ver­rattomille
hotellityöläisille, jotka olivat viikkokaupalla
miltei yksinään lakkovahtilinjassa - - o n sitäkin merkittä­vämpi
siksi, kun se saavutettiin nykyolosuhteissa, jolloin
suurpääoma hyökkää laajalla rintamalla työtätekevien ja
ennenkaikkea ämmattiyhdistysväen oikeuksia vastaan.
ROYAL YORKIN LAKON HISTORIA:
Royal York hotellin työläiset kuuluvat Hotel and Club
Employees unioon (CLC). Heidän lakkonsa alkoi huhtikuun
24 phä'i961 ja päättyi vasta lähes vuoden kuluttua eli huhti­kuun
8 pnä 1962.
Kollektiivinen työehtosopimus tämän CPR:n omistaman
hotellin ja sen työläisten välillä päättyi jo elokuussa 1960 ja
3ieuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ajautuivat työnan­tajain
jääräpäisyyden takia karille. Asia meni sovittelulau-takuniaah,
joka esitti raporttinsa maalisk. 8 pnä 1961. Seu­rasi
uusi neuvoteluvaihe ja kun sekään ei tuottanut tuloksia,
työläiset turvautuivat viimeiseen keinoon — lakkotaisteluun.
Ndn parin kuukauden kuluttua yhtiö lähetti hotellin
työläisille kirjeen, jonka mukaan työläisten oli palattava ta­kaisin
työhön kesäkuun 15 päivään mennessä tai silloin . . .
Ne työläiset, kaikkiaan noin 700 työläistä, jotka eivät nou­dattaneet
yhtiön korkean omakätistä määräystä, erotettiin
hotellin palveluksesta. .
Mutta työläiset jatkoivat taistelua erittäin vaikeissa olo-suhteil^
sa, talven kylmistä viimoista piittaamatta ja lannis­tumasta
edes siitä; kun CLG:n johto jätti heidät miltei oman
onnen^^ varaan ja keskitti suurvoimansa reittaukseen Incon
työläisten rivien,hajbittamisekgi Sudburyssa.
Hotellityöläisten unio nosti CPR:a vastaan oikeussyytökf
sen siltä, että mainitut työläiset erotqttijn Ontarion työsuh-delakeja
julkeasti rikkoen.. Vanhin poliisituomari T. S. Elr
.__more Torontosta käsitteli asian ja antoi'koko tämän maan
työväenliikettä 'hätkähdyttäneen päätöksen, mikä vapautti
CPR.7isyytt6e^tS: , ' ' " '
Bnio vetosi tästä päätöksestä jä Ontarion vetoomusoi­keuden
päätuomari J. C. McRuer asettui lain. kirjaimen ja
hengen perusteella hotellityöläisten union puolelle. Lopuksi
vetosi CPR,Canadari ylioikeuteen, joka antoi viime maanan­taina"
yllämainitun päätöksen minkä perusteella on sitovasti
katsottu, että erottaessaan työläisensä lailliseen lakkoon osal­listumisen
perusteella, CPR syyllistyy Ontarion työsuhdela-kien^
rikkomiseen. Tällä perusteella ylioikeus määräsi edellä­mainitun
poliisituomari T. S. Elmoren langettamaan CPRille
tuomion tästä lainrikkomuksesta.
Erikoisella tyydytyksellä on todettava, että tämä työ­väenliikkeen
piireissä melkoista mielten ailahtelua aiheutta­nut
kysymys ratkaistiin sekä oikeudenmukaisesti että 9 joh­tavaa
tuomaria käsittävän ylioikeuden yksimielisellä päätök­sellä.
Huomioiden asiaan liittyvät seikat, nimenomaan sen,
että -jos poliisituomari Elmoren avoimesti työväenliikettä
vastaan kohdistunut päätös olisi saanut jäädä voimaan, sil­loin
biisi Canadan kaikkien työläisten lakko-oikeus siirtynyt
muigtojen joukkoon, tämä ylioikeuden päätös edustaa suurta
voittoa, ei vain näille hotellityöläisille, vaan koko maamme
työväenliikkeelle. Hotellityöläisten union järjestäjä Onofrio
Zambri oli käsittääksemme täydellisesti oikeassa tervehties­sään-
ylioikeuden päätöstä voittopäätöksenä sekä hänen omal­le
uniolleen että maamme ammattiyhdistysliikkeelle yleen­sä.
'Se tarkoittaa käytännöllisesti katsoen, että lakkoutumis-oikeus
jää voimaan Ontariossa", sanoi mr. Zambri. "Se on
aina;jollut työväestön tulkinta työsuhdelaista. Jos (GPRn)
vapauttamispäätös olisi jäänyt Voimaan, se olisi tarkoittanut
sitä, että työsuhdelaki ei olekaan sitä, mikä se näyttää ole-
Lainaamme seuraavassa Natio- ;
n9l Guardian^-lehdestä sen klr-
Jeenvalhitajan Marius Reyneken
Johannesburgista lähettämän ar­tikkelin.
- ^
Johannesburg. Kuten muutkin
maat. myöskin Etelä-Afrikka on
osaltaan kartuttanut kansainvälistä
sanastoa. 'Parhaiten tunnettu Etelä-
Afrikan myötävaikutuksella synty­neistä
sanoista on APARTHEID, jos­ta
on tullut Eteä-Afrikassa harjoi­tetun
rotusorron synonyymi. .
• • KUrjaimellisesti apartheid tarkoit­taa
-erillään oloa" tai "erottamista".
Apartheid, sanovat sen kannattajat,
on luonnollista ja oilcein eikä siinä
ole tilaa myönnytyksille. Se on pe­riaatekysymys.
Prof. J. D.~J. Hof-meyr
Pretorian yliopiston syntyperä-opin
osastolta väittää että rotuen­nakkoluulo
on yhtä olennaista rodun
jatkamiselle kuin syöminen ja siittä­minen.
Hän sanoo sen olevan luon­nollisen
seurauksen "rodullisen kos­kemattomuuden"
tarpeesta. Rotu-diskriminaatio
on Hofmeyrin mu­kaan
keino rodullisen koskematto­muuden
suojelemiseksi kaikilta vaa­roilta
ja on kaikin puolin luonnol­lista
ja ainoastaan ^vasemmistolai­sen"
propagandan tuloksena on sana
saanut synkän merkityksen.
löytävät joka viikko itsensä uusista
mielenkiintoisista ' tilanteista Joita
apartlieid synnyttää. Ja heidän täy­tyy
ottaa kantansa asiaan koska
"apartheid on periaatekysymys".
Mitä tapahtua periaatteelle kun
se törmää yhteen voitonpyynnln
kanssa?
. Kun koko yhteiskunta rakennetaan
tieteellisesti erheellisen olettamuksen
varaan, siltä syntyy väistämättömäs­ti
probleemeja. Etelä-afrikkalaiset
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Alfred Saari, Port Arthur, Ont.
täyttää tänään, heinäkuun 3 pnä 72
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
"YAHDINVAIHDOS"
Kesäkuun 15 päivän numerossa
toimituskirjoituksessa "Raivaaja" i l ­moittaa
"vahdinvaidoksssta" toimi-tukses.
«!aan: ". . . tämän numeron
mukana jää Elis Sulkanen pois leh­temme
päätoimittajan toimesta ja
johtokunnan va'ltsemana hänen ti-laliefen
tulee toimittaja Akseli Matt­son
. '. ."
Mielestämme sanonta "vahdinvaih-dos"
on tavallista sopivampi kysy­myksen
ollessa Sulkasen halusta
päästä: "kevyempään työhön ja elä-mänty>'
liin" .kuten: hänen sanotaan
«itse selittäneen. Nähkääs, tehdes­sään
selkoa Sulkasen kirjavasta kir-jarise.'
5ta toiminnasta. Raivaaja
syystä tai toisesta jättää, mainitse-matia,
että vahdintointa harjoittaes­saan
hän myöskin on esiintynyt hal­lituksen
todistajana karkoitusjutus-sa
hänen ammattiveljeään. Ville
Lahtista vastaan. Me pidämme tätä
seikkaa sen arvoisena, että siitä var­masti
kannattaa mainita tämän
"vahdinvaihdoksen" yhteydessä. Vai
mitä ajattelevat muut asiaan kiin­nostuneet,
etenkin Raivaajan luki­jat?
— Työmies-Eteenpäln.
Tiima on apartheid: Japanista saa­pui
kauppa valtui|i$kunta Etelä-Af rik­kaan.
Aa^lala^hia Japanilaiset Ituur
luvat apartbieidin mukaan ei-valkoi-siin.
mikä tarkoittaa etteivät he saa
käyttää "valkoisia'? kulkuneuvoja,
asua "valkoisissa" hotelleissa, käydä
"valkoisissa"" teattereissa tai eloku­vissa
eivätkä käyttää muita valkoi­sille
varattuja maUdolllfiuuksia hyör
dyfcseen. .
Tämä on loukkaava tapa kohdella
liikemiehiä jotka on kutsuttu teke­mään
suuria kauppoja. Nihipä Etelä-
Afrikan haritus ilmoitti että japani-laisia
on pidettävä valkoisina. Ilmoi­tus
aiheutti melkoista mielenkiintoa,
erikoisesti Etelä-Af rikan kihialaisten
ja hitialaisten keskuudessa, sen suh­teen
ketkä Jäävät "ei-valkoisiksl",
siis diskriminaation kohteiksi.
Jokseenkin samaan aikaan ryh­män
j apanilaisia uimareita piti saa­pua
Etelä-Afrikkaan . kilpaillakseen
Pretoriassa. Pretorian kaupunginhal­litus
ilmoitti ettei Japanilaisille tulla
antamaan lupaa uida heidän (vain
valkoisiller) altaassaan. Tämän pää­töksen
tekijät Jättivät huomiotta sen
tosiasian että Etelä-Af rikan hallitus
oli juuri solminut 126 miljoonan dol­larin
sopimuksen harkkoraudan toi-mittaniisesta
Yawata Co.ile Japar
niin — ja että kolme vierailevista ui­mareista.
oh Yawata Go:n palveluk­sessa.
Eri puolilta maata saapui hätäisiä
vastalauseita. Protestien esittäjien
joukossa oli South African Wool
Boardln puheenjohtaja, joka ajatteli
että tapaus saattaa sotkea' hänen
suunnitelmansa 14 miljoonan dolla-i
rin arvoisen ylimääräisen villaerän
myymiseksi Japaniin kuluvana vuon-na.','
HriUitatks€|n'^piireissä ^yqtyi vilkas­ta'hyörinää
, minkä i tiilolcsena : eräs
parliimentinjäsen lähetettiin Preto­riaan
ja kaupunginhallitus peruutti
japanilaisten altaankäyttöä koskevan
pannansa.
kysymyksessä, apartheid toimii eri
tavalla.
Tämä on apartheid: Eräs valkoi­nen
nainen ilmoitti poliisille afrik­kalaisen
miehbn nyökkälHeen hänel­le
_ kutsuvasti. Afrikkalainen (Joka
kielsi syytöksen) tuomittihi 43 dol­larin
sakkoon tai 60 päivän vankeu­teen.
.
Tämä on apartheid: Mrs, Wenle
Ntlonti, Joka synnytti kolm()set Kap­kaupungissa
viime Joulukuussa, on
hiäärätty lähtemään Kapkaupungis­ta
ja muuttamaan Traliiskelhin,' mls--
sä hän on: syntytQrt. Hänen -kaksi
eloonjäänyttä lastaan yksi kuoli
— ovat vielä sairaalassa. Kun hän
van."
Tässä mielessä työväenliikkeen piireissä katsottiin koko
Royal Yorkin lakon aj an, että nämä hotelli työläiset taisteli­vat
,omien etujensa lisäksi etulinjataistelua Canadan koko
ammattiyhdistysliikkeen puolesta. Ihailtavalla sitkeydellä ja
päättäväisyydellä sekä^ kaikista vaikeuksista ja puutteelli­suuksista
huolimatta nämä hotellityöläiset saavuttivat niin
arvokkaan ja I kauaskantoisen voiton, että siitä mainitaan
kauan tulevaisuudessakin aina silloin kun puhutaan Canadan
työväestön saavuttamista, etuisuuksista ja taistelusta niiden
säilyttämisen hyväksi.
Sikamaisen jitfun selvittelyä
Torontosta tällä viikolla tulleen uutistiedon mukaan tu­lee
lähiaikoina lopullisen selvittelyn alaiseksi eräs kautta
maa^i asiallista huomiota osakseen saanut todella "sikamai­nen^
juttu", minkä johdosta sadat herkkä- ja hyväuskoiset
siirtolaiset, pääasiassa sodan jälkeen Canadaan tulleet sak­salaiset
kärsivät suuria, taloustappioita "etevän liikemies-johtajansa"
julkean petkutuksen ansiosta.
>'Tuloksena" on, että konkurssipesän hallussa on noin
$150^000 arvosta omaisuutta yrityksestä, johon hyväuskoiset
pikkuihmiset sijoittivat säästöjeen noin $1,800,000.
. Kysymys on Piggyland (suomeksi kaiketi "possula") far­min
jkonkurssipesästä. Pesänhoitaja William Curran tiedoit-taa
että Piggyland farmilla oli yhteenlaskien 2,435 emakkoa
ja possua, jotka on myyty $100,000 hinnasta. Sen lisäksi on
mviu.tä omaisuutta arviolta $50,000 arvosta.
Piggylandia mainostettiin kbvapaineisesti visseissä oi­keistolaisissa
vieraskielisissä
lehdissä sillä perusteella, että
"sijoittajilla" on nyt nopeat ri­kastumisen
mahdollisuudet, ti­laisuus
saada sijoituksistaan
40-prosenttiset voitot. Pahaa-aavistamattomille
ihmisille sa­nottiin
näissä mainotuksissa,
että "possulassa", Algo Sunder-land
Limitedin Piggylandissa
Sunderlandissa, on peräti 18,-
000 emakkoa.
Piggyland-ajatuksen kehittä-.
jä ja omistaja, jolla sanotaan
olevan alalleen melko kirjava
menneisyys ja jälki, otti ja
pyyhki Canadan tomut jalois­taan
heti kun rupesi vuota­maan
julkisuuteen tietoja hä­nen
"possulansa" kyseenalai­suudesta.
Mutta hyvä 1 iikemies
kun on, tämä yksityisyritteliäi-syyden
kukka, John D. Laun
on hänen nimensä nykyään,
kontrplloi kuulema vieläkin
"possulansa" omaisuuksia
$250,000 arvosta erään luxem-burgilais-
yhtiön välityksellä,
kerrotaan meille asiaa koske­vassa
uutistiedossa.
Mr. Curran selittää myös,
niin kerrotaan CP:n uutistie­dossa,
että • "Possulan" maihin
eivät velkojain kädet tällä ker­taa
ulotu. Oikeusjuttu on asian
johdosta aloitettu, mutta herra
Launin hyväksi toimiva eräs
torontolainen lakimies on saa­nut
asian käsittelyn lykätyksi
syksyyn.
Todella sikamaisen jutun
loppuselvittelyä, vai mitä?
jättää Kapkaupungin hänen kotinsa
hajoaa ja hänen miehensä lähete­tään
poikamiesten majoituspaikkaan.
Tämä on apartiheld: Rose Bloem-niminen
valkoinen neitonen tapasi
intialoisen Syrub Singhin. He rakas­tuivat
toisiinsa Ja matkustivat Rho­desiaan
mennäkseen naimisihi. Ete-
Afrikan lain alaisuudessa he eivät
saa avioitua. He palasivat Etelä-
Afrikkaan missä heidät pidätettiin
moraalittomuuspykälän nojalla, mikä
kieltää sukupuolisen kanssakäymisen
valkoisen Ja ei-valkoisen välillä. He
välttivät rangaistuksen — syyttäjä
el kyennyt näyttämään toteen että
he olivat asettuneet asumaan Etelä-
Afrikassa — mutta he elävät uudel--
leenpldätyksen pelossa.
Tämä on apartheid: Vuodesta 1951
vuoteen 1960 3,511 151 afrikkalaista
oli tuomittu passilain rikkomuksista
Etelä-Afrikassa, ilmoitti oikeusmi­nisteri
hiljattain. Yhtenä päivänä
v. 190C poliisipartiot pidättivät 7,819
henkilöä "rikosten torjumiseksi".
Heistä 7.450 Joutui oikeuteen. Syy­tettynä
mistä? 126:tta lukuunotta­matta
heitä syytettiin luvattomalla
aluee'Ia liikkumisesta, verojen mak­samatta
Jättämisestä, passilain rik­komuksista,
rikkomuksista isäntä ja
palvelija-pykälää vastaan, väkijuo-malaln
rikkomisesta — enimmäkseen
"rikoksista" Jollaisista ei sivistyneissä
maista rangaista.
Tämä on apartheio: Etelä-afrikka­laisen
kirjailijan Nadlne Gordimerin
romatmi "A World of Strangers"
(Muukalaisten maailma) tai oikeam­min
vain sen nidottu painos, on ju­listettu
pannaan. Syynä on se että
romaani saattaa kaivaa maata Etelä-
Afrikan perinteellisen rotupolitiikan
Jalkojen alta ja halvempi nidottu
TÄTÄ
. ^(DETTI l^pHDUTTAA
OUi • Ölsonillanöli nuori kaunis
vaimo ja: John Johnsonilla o)i ta^
pana käydä hyvin useasti puhutte­lemassa
ystävänsä vaimoa. Naapu­rit
ja kaikki, jotka toisten asioilta
pitivät suurempjaa huolta kuin o-mistään^
pitivät Johnsonin vierailu­ja
sopimattomana, mutta Olli itse
ei siinä mitään pahaa nähnyt. Sit­ten
sattui, ^ttäOlsopin vaimo kuo­li
ja kun hän ;&erran o^ viemässä
kukkia haudäll^,'tapasi hän John­sonin^
'haudan:: Vieressä polvillaan,
katkerasti itl^ieov Olson koetti loh­duttaa:
"Alä ole luiU^ikään. Koeta rau­hoittua.
Kyllä-'ininS koetan ottaa
itselläni uiidenivaimon pian." '
KpI^AMAISTA
Vastaten kysymykseen "mitä vel­vollisuuksia
teillä oli ja mitä teitte
edellisessä työpaikassanne" eräs
neitonen. kirjoitti:
"Minä olin sihteerinä minulla
odotettiin miesmäistä ajattelutapaa,
rouvamallista käytöstä ja työtä kuin
kolealta."
«•9 4^1
A -h
' • » • , - • » » 1 » . *.v
Social Credit-puolueen Johtajat kieltävä^ ^etta puolneen sisällä
käytäisiin taistelua sUtä kuka todella ^oivpaolaeeii Johtajiu En­teellistä
kuitenkin on se, että knnpuolu^n virallinen johtaja
Robert Thompson ja puolueen quebecll^then maakunnallinen
johtaja Real Caouette (oilu): läbfivat huviajelulle Rouynlssa»
Que. niin Caouette istui ohjaajan paikalle;
-t- <W c.i .
'.'.'•.iimiMX
'.^ui-tiO uni
\ !..'.'S!t> i;i
- V
• • KS
SEKIN AUTTAISI
Mert — Minä haluan saada avio­eron.
Mieheni ja minä emme kerta
kaikkiaan sovi yhteen.
Gert—- Miksi et anna hänelle
haastetta yhteensopimattomuudes­ta.
Mert ~ Antaisin mielelläni, jos
sattuisin saamaan hänet siitä kiin­ni.-
,
Kuitenkin, mikäli voitot eivät ole 1 painos tulisi todennäköisesti laajem-' det.
pien piirien luettavaksi kuin kova­kantinen
painos. Romaani käsittelee
ystävyyttä valkoisen miehen ja nee­kerin
välillä Johannesburgissa.
Apartheidin voima, sanovat sen
kanniittajat. on sen taipumattomuus.
P}''hänä sääntönä on: Ei tuumaakaan
periksi, sillä jos yksi afrikkalainen
saa paikan parlamentissa saattaa ko­ko
parlamentti seuraavassa vaihees­sa
muuttua mustaksi.
Mutta entä valkoiset Japanilaiset?!
Totuus on tietenkin, että apart­heid
ei ole periaatekysymys. Se on
keino vähemmistön etuoikeuksien
ylläpitämiseksi ja voittojen hank­kimiseksi
tälle vähemmistölle. Se
on raaka ja vihamielinen Järjes­telmä
joka kieltää etelä-afrikka­laisten
enemmistöltä kalkld oikeu-
ONKO GIZENGA
MYÖS MURHATTU
Kairo. — Kongon vasemmisto-laisiohtajaa
Antoine Gizengaa
puolustavat lakimiehet sanoivat
viime viikon tiistai-iltana olevan
täysi syy uskoa, että heidän asiak-kasnsa
ei ollut enää elossa.
Gizenga oli separatistisen maa­kuntahallituksen
johdossa Stan-ieyvillessä,
kunnes Kongon kes­kushallitus
pidätti hänet. :^
Gizengan asianajajien keskiviik-
:<ona Kairossa julkaisemassa muis-iossa
sanottiin, että he eivät olleet
;aancet vastausta Kongon viran-omaisilta
lukuisiin yrltyksiipsä ^
päästä -kosketuksiin. Gizengan kans-'..
sa. He vetosivat Kairossa koolla ole-^.
viin Casablanca-ryhmän valtioihin,
että nämä auttaisiyat heidän asi^.
aansa Kongossa ja YKssa. .
Asianajajien mukaan Gizengan
tähän asti kestänyt vankeus ott
Kongon lain ja kansainvälisen lain
kaikkien sääntöjen vastaista. ^Hä­nellä
ei ole oilut tilaisuutta puolus­tuksen
järjestämiseen eikä hän ole -
edes voinut esiintyä puolueettoman
tuomio istuimen edessä., sanottiin:. » - T « ^
edelleen. :^-'i:t:2
Hi
Länsivallat € si iävät
4 vallan Iconfei-enssM
LonttM. — Kolme länsivaltaa,
Yhdysvallat, Englanti ja Ranska,
ehdotti maanantaina Neuvostolii­tolle,
e t t ä kutsuttaisiin koolle nel­jän
valtion konferenssi sotilasta-,
solia Berliinin muurin läheisyy-
Tiede ei tunnusta USAn poiitiil(kaa ydinaseräjäylysten valvonnan suhteen
Harvardin - yliopiston geologian
professori, tri L. Don Leet on syyt­tänyt
Kennedyn hallituksen maan­alaisten
ydinräjähdysten rekiste­röimistä
tarkkailevaa komissiota
siitä, että se turvautuu työssään me­netelmään,
joka ei mitenkään voi
antaa luotettavia tuloksia.
Tri Leet on sitä mieltä, etta
maanalaiset ydinräjähdykset, myös
teholtaan 20 kilotonnia pienemmät^
voidaan helposti rekisteröidä tavai­lisin,
kaikkialla tunnetuin seismo­logisin
menetelmin, että länsi­valtojen
Genevessä ottama kanta,
joka perustuu USAn hallituksen
komission johtopäätöksiin, on kes­tämätön.
Niinpä tri Leet selittää,
ettei ole mitään syytä väittää, ettei­kö
voida laatia riittävän luotetta­va
menetelmä ydinasekokeiden re­kisteröimiseksi.
Ja hän korostaa
että tällä hetkellä eri valtioiden hal­lussa
olevat kansalliset menetelmät
eivät tee ainoastaan mahdolliseksi
paljastaa toimeenpannut räjäytyk­set,
vaan ne voidaan erottaa kaikisr
ta luonnollisista seismisistä ilmi
öistä, mm. jäätikkövyöryistä.
Neuvostoliiton seismologeilta on
tiedusteltu, mitä mieltä he ovat tri
Lectin julkituomista mielipitei.stä
ja mitä mieltä he ovat mahdollisuu­desta
todeta ydinasekokeet seismo­logisin
menetelmin. NLn tiedemie­het
ovat samaa mieltä kuin tri Leet
ja katsovat, että nykyisin seismolo­gisin
menetelmin voidaan todeta
epäilyttävät seismiset ilmiöt tur­vautumatta
laajaan ja suunnattomia
kustannuksia vaativaan erikoisten
valvonta-asemien verkkoon. Tähän
riittävät täysin kansalliset asemat,
jos ne vain varustetaan tarvittavin
viinein. Tässä onkin NLn ehdo­tusten
ydin. Sama periaate kansal­listen
asemien käyttämisestä ydin­räjähdysten
toteamiseen on ollut
myös puolueettomien maiden Gene­vessä
tekemien ehdotusten perus­tana.
NL:n KOKEMUKSET
Toisin kuin USAssa, jossa on
suoritettu enemmän kuin 30 maan­alaista
räjähdystä, NLsa on suori­tettu
vain yksi tällainen räjähdys,
jota tarkkailtiin hyvin huolellisesti
niin väliaikaisesti perustetuilla eri­koisasemilla
kuin tavallisilla kan­salliseen
verkostoon kuuluvilla a-semilla.
NLssa helmik. 2 p. 1962
suoritettu maanalainen ydinräjähr
tyksen teho vastasi melko tarkoin
amerikkalaista Blan-räjäytystä, jo­ten
voidaan vertailla amerikkalais­ten
ja neuvostoliittolaisten tiede-piiesten
saamia tuloksin ja johto-päätök.
siä.
APNrtoimiston kirjeenvaihtajal­le
on näytetty seismologisten ase­mien
verkoston esittävää karttaa,
josta kävi ilmi, miten NLn helmik.
2 päivän räjäytystä esittäviä graa­fisten
käyrien valokuvia, jotka oli
.saatu eri etäisyyksiltä — 50 kilo­metristä
aina 3,140 kilometriin rä-jäytyspaikalta.
Liikahdusten rekis­teröinti
tekee mahdolliseksi niääii-lellä
täsmällisesti räjähdyskeskuk-sen
sijainnin, kun taas graafinen
käyrä antaa kuvan sen luonteesta.
Kysymys on siitä että tällaisissa
tapauksissa ensimmäiset liikkeet
lähtevät aina räjäytyskeskuksesta.
Maan äristyksissä taas liikkeet saat­tavat
suuntautua joillakin seuduin
maanjäristyskeskusta kohden, toi­saalla
taas siitä poispäin.
Amerikkalaiset tiedemiehet väit
tävät, että räjäytysten yhteydessä
on mahdotonta määritellä liikkeen
suuntaa 700—2000 kilometrin etäi­syydellä
räjäytyskeskuksesta. Mut­ta
NLn helmik. 2 päivän räjäy­tyksen
tarkkailu on osoittanut asi­an
'olevan päinvastoin. Liikkeen
suunta pystyttiin määrittelemään ei
ainoastaan alle 700 kilometrin etäi­syydellä,
vaan myös eri etäisyydellä
aina 5000 kilometriin asti.
Miksi siis räjäytysten havaitse­mista
koskeva ongelma, joka ilmei­sestikään
ci ole lainkaan vaikeampi
kuin .kymmenet aikamme tieteen
ratkaisemat kysymykset, on joutu­nut
tiedemiesten niin pitkien ja he­delmättömien
keskustelujen koh­teeksi?
Tri Leet selittää tämän joh­tuvan
UASn hallituksen tri Lloyd
Berknerin johtaman tarkkailuko-mission
kykenemättömyydestä.
EI TAITO VAAN HYVÄ TAHTO
On syytä epäillä, että kysymys ei
ole niinkään paljon ' kykenemättö­myydestä''
kuin pahasta tahdosta.
Kyllä eri Berknerin ryhmässä työs­kentelevät
spesialistit ovat hyvin
perillä seismologian uusimmista
saavutuksista ja he tietävät vallan
hyvin, että maanalaiset — pienet­kin,
aina 5 kilotonniin asti-— rä­jäytykset
voidaan havaita kansalli­sin
tarkkailuvälinein, missä ."ia ku­ka
tahansa ne sitten suorittaäkin.
Samoin ne tuntevat menetelmät,
joiden avulla räjäytykset voidaan
erottaa luonnollisista seismisistä i l ­miöistä.
Mutta he sulkevat tarkoi­tuksellisesti
silmänsä näiltä tosisei­koilta,
heidän tehtävänään kun on
todistella USAn omaksuma politiik­ka
oikeutetuksi. Tämä myös selittää
miksi tri Leetin selostuksille ja syy­töksille
ei ole kiinnitetty mitään
huoriiiota.
desisä sattuneiden väUkohian^tea^:
lopettamiseksi.
*» t -.*.• •
•.VV.-.-. <z>a(
•.— • ... •. •
.!'-i/;.-v»*"i y
^ I
ti'
Saksan demokraattisen'•p^us-^-^l
i^viranomaisten /'nÄumta!^^;^??/^*! |
Kolmessa samansisältiii^essä neu-X
vostohallitukselle läh9tiämässään•^
vastausnoptissa kolme : länsivaltaa '<i
selittää
:avallän
hallituksen täydellSi!.^si]ostipnl(9iyv^^^
Ia" olevan vastuussa Berliii^ita iftäi-teen
osaan jakajan muurin lähistoVifc^*^
lä .tapahtuneista yälikohtauksistä^
Nootit jätettiin maauanbina vNeui
vostoliiton ; ulköminisferloöft"' ko.
maiden sUuHährttiläidejB'-toimesta.
Ne olivat'vastaus Neuvostoliiton kfeiti-^v
Sakuun 7. päivänä antamaan; nooC?:"^ ;
liin. misää neuvostohallitus esittäfi-^—
vastalauseensa Berliinin rajavätis»;^...*,
kohtausten johdosta.
Englannin nootissa, joka j u l k a i s - _,
tiin Lontoossa, sanottiin; 'Englan-"*^
nin hallitus arveleq että näitä ky«. .
symyksiä - voitaisiin tutkia parhafr""
ten BerUinissä Yhdysvaltain, E n g ­lannin.
Ranskan ja NeuvostoliitoiT*' **'
hallitusten edustajien välisessä ko­kouksessa,
.^nka pyrkimyksenä oli- *
si löytää toimenpiteet tällaisten ta­pausten
uusiutumisen estämiseksi
kaikin kohtuullisin keinoin. TSml * >r
tapahtunee parhaiten etsimällä kef-"*"* *
noja Berliinin sisäisen henkilö- ja
tavaraliikenteen: helpottamiseksi".
TILATKAA VAPAUS!
PÄIVÄN PAKINA
Hyväkin esimerklti USAsta
Yhdysvaltain ylioikeus antoi vii­me
maanantain äänin 6—1 hyväksy­tyn
lausunnon, jonka mukaan on
maan - perustuslakia loukkaava toi­menpide
se, jos kansakouluopettaja
johta oppilaitaan rukoilemaan.
ylioikeuden tuomarien miltei yk­simielisesti
hyväksytyssä päätökses­sä
sanotaan:
"Hallituksen asiana ei ole-laa-tia
virallisia rukouksia Amerikan
kansan millekään ryhmälle halli­tuksen
uskonto-ohjelman toteutta­miseksi".
(Tuomari Hugo Black).
Asiaa ei muuta se, että rukousta
ei ole sidottu mihinkään kirkko­kuntaan,
selitti tuomari Black, eikä
liioin se, että oppilailla on vapaus
olla rukoukseen liittymättä.
"Kun hallituksen voima- arvoval­ta
ja tuki pannaan vissin uskonkat-somuksen
taakse", selitti tuomari
Black edelleen, "silloin on selvää
välillistä painostusta uskonnollis­ten
kysymysten vähemmistöä koh­taan
sikäli, että niiden tulee mu­kautua
vallassaolevaan. virallisilsti
hyväksyttyyn uskontoon."
Tuomari Black esitti myös kä­sityskannan,
että rukousten pito
kansakouluissa loukkaa sekä
maan perustuslakia, jonka mu­kaan
kirkko on erotettu valtiosta
että vähemmistöryhmien (juuta­laisten,
katoliikkien jne) uskon­nollisia
vakaumuksia.
Tämä päätös edustaa erästä sel­laista
demokraattista katsomusta,
josta voitaisiin hyvällä syyllä ottaa
opiksi Canadassakin — sillä meil
läkin on "virallinen" uskonnonope­tus
tullut melko yleiseksi, tosin laa
joissa kansalaispiireissä tuomituksi
tavaksi, kansakouluissa.
_Kuinka oikeassa tämä Yhdysval­tain
ylioikeuden päätös tästä asias­ta
on, se näkyy ehkä parhaiten sii
tä, jos palautamme mieleemme,
mitä siitä sanovat rotusyrjinnäSr
tään surullisen kuluuisaksi tulleit­ten
etelävaltioiden äärioikeiston
miehet.
Samassa uutistiedossa, missä ker­rottiin
yllämainitusta ylioikeuden
edistyksellisestä ja demokraattisia
perinteitä tukevasta päätöksestä, on
myös seuraava maininta:
"Edustaja (kongressissa — K)
George Andrews (D. Ala.) teki
yhteenvedon yhdestä katsanto­kannasta
sanomalla: 'Pantuaan
neekerit kouluun, he ovat nyt
ajaneet Jumalan sieltä pois"!
(APn uutinen kesäk.. 25 p.)
Toisin sanoen, tämä neekerien
vainoojain poliittinen puhemies sa­noo,
että "virallisten rukousten"
pito kansakouluissa on verrattavis­sa
siihen samaan "paheeseen", mitä
on neekerilasten kouluuttaminen
yhdessä muiden lasten kanssa!
Muita reunahuomautuksia ei kai­vata.
Ja kuten sanottu tässä asiassa
teki USAn ylioikeus sellaisen edis­tyksellisen
hyväksyttävän päätök­sen,
jota sopisi harkita vakavasti
tälläkin puolen rajaa.
Mutta amerikkalaiset herrat ken­raalit
ja muut sotaviskaalit. eivät
valitettavasti kyllä perusta sen
enempää omantunnon asioista kuin
muistakaan ihmisoikeuksista.
Esim. Saigonista — myös viikko
sitten maanantaina lähetetyssä uu­tistiedossa
kerrottiin, että amerik­kalaiset
sotilasneuvonantajat muo­dostavat
ja opettavat Etelä-Vietna­missa
vakituisten asevoimien lisäk­si
myös erikoisia, eli yksityisarmei­joita,
joiden tehtävänä on suorittaa
karkeistyötä yhdysvaltalaisten ken­raalien
hyväksi oman maansa va­pauden
puolesta taistelevia kansa­laisia
ja asukkaita vastaan.
Mainitussa uutistiedossa kerrot­tiin
asiasta mm. näin:
"Viimeisin Yhdysvaltain tuella
muodostettu yksityisarmeija on
veli Boscon 260-miehinen r^hmä
Ninh Thuan maakunnassa. ' Veli
Bosco kuuluu roomalaiskatolisen
Pyhän Josefin veljeskuntaan, mut­ta
hänen joukko-osastossaan on
buddhalaisia sekä useita pakanalli­sia
heimolaisia Cham, Jerai ja Rag-lai
heimoista.
"Veli Bosco ottaa vastaan minkä
tahansa vapaaehtoisen, joka on van-
«f
•m.
'm tai
• I
noutuniit komrounismivastainen
taistelija", sanoi eräs yhdysvalta­lainen
bpseeri. joka vieraili äsket­täin
linnoitetussa Phuoc Thien ky/
Iässä, viisi mailia etelään maakun­nan
pääkaupungista, Phanrangista
• • Tl
"Yksityisarmeijat" .e d u s t a vat
rakkaat nurisijakumppanit, fasisti­sia
iskujoukkoja!
Suomessa oli porvareilla omat
suojeluskuntansa ja Hitlerin ^ nat­seilla
myrskyjoukkonsa, kuten '
pah^iqaineisesta * rotosyrjlnnäs-tään
kuuluisan Etelä^Afrikan
herroilla hallitsijoUla on nyt >«l-r;i; \/
tiellisten asekaartiensa ja pflAli*4 ^
siensa' lisäksi myös oma yksityis-;,
armeijansa.
ia
Luonteenomaisena piirteenä näil-lä
fasistien yksityisillä asekaarteil-^ -
la on ollut, ja on nytkin se, että
niihin kelpaa kaikki jotka ovat van­noutuneita
ihmisvihaajia ja kommu­nismiin
vastustajia — ja valmiina
hyökkäämään minkä tahansa kansa-laiskumppaninsa
kimppuun; jolla
sanotaan olevan jonkinlaisia "kom­munistisia"
aatteita tai -yhteyksiä.
Ja tällaiset ylcsityisarmeijat kuu­luvat
nyt yhdysvaltalaisten kenraa­lien
piirustuksiin ainakin Etelä-
Vietnamissa, niissä yhden yksityis­armeijan
johtajana toimii peräti
katolisen kirkon erään veljesku^»
nan' munkki, joka natsilaiseen tyy­liin
ottaa vastaan mitä tahansa va­paaehtoisia
roistoja kunhan vain
ovat valmiita, panttamaan sielunsa
ja ruumiinsa kommunismivastai*
suudcn mustalle alttarille.
•— Känsäkoura,
:^.,:l«i;';;r:^;i::.::i.I.l?i
1 1 '
«SIiiiliii
i!/iS.;y'-i5äEls?.;::i1.:fS