Vapaus, June 7, 1928

              r •
i i
H'" i
mm
MP'"'-
mm.
8iva2 Torstaina, kesäkmin 7 p;nä—Thur^ Jiine 7
A- VAAKA.
T O I H I T T A I A T :
B. A. TENHUXE.V. H. SULA. R. PEHKONEN.
Ba«i«<nd ct tika Port OfCe* Dcpcztaeat, Ottava, aa aecoad ebat matta.
VAPAUS (tibenr)
Tfce 011I7 orsia of Fiia»j»Ii VTorker» in Cuuda. PablitbeJ daily at Sudbory. Ostuia.
ILMOTCSHINNAT VAPAUDESSA:
KtbB(3a>ota]c*e« tl-M kerta. »2ÄI kilui kertu. — ATJoUittooBmeaoIIiDOtokjet SOe. palititagm». —
IGMBmbsttailaotiikact SOe, kerta. tlj90 3 kertaa. — SyntrmiilBiotaaet UM kerta, tZM 3 —
AiioatQaaon&set I2J)0 kerta. »3.00 kaksi kertss. — JUHofci«aottik»et tlM Utt*. — Kooleoaonmotak-
•M gBk kerta. SOe. Iit2s>(ksa kiiuwtac«eclta tai anistoritsyia. — ttMlutx*atitäat Ja osoteiisMtBkiet
M ä k e n ä . |lXO kolme kertss. — Tifi?S!ÖmottajJea Js IlmotossgeoJtoBrieB op. rssdUue«»a. Isbetetuiii
tlmotäbjau etakäteea. — TUsoksSa. Joita ci seorsa raha. ei nSU Uhettlmiin. psiui asisOJleateB, Joilta
taksakaet.
TltAUSHINNAT:
1 Tk. UM. 6 kk- «2J0. S kk. «1.7S Js I kk. «AO. — YhdyiTaJtoUua Js Soomeea aeki BmnsU»
•Butsnllle: I vk. töj». 6 kk. «3.50. 3 kk. S2M js 1 kk. «1.00.
Lehteen aiotot ilmotiik*«t pitää olU konttoHsM kello 4 ij>. iUaertymiti-sivEn edelli*eoi srkipäiväns.
.Vapaaden tolautss: Liberty Boildiof. 33 Lome Street. Pobelia S36W.
Tapaadsa koottoris Liberty Boildin», 35 Lome St. Pohelln 1038. P6ttio«He: Box 69. Sadbiiry. Oat.
Ccneral adTertisinf tate» 7Se. per eol. ineh. Miaininm cbarte fot siaeU iasertioa TSe. Tbe Vapsos
li Ai b'e«t advettuinc mediani amocc l£e Fmoiih People !o CtnaiTs. ^
Joa ette mUJoia tsbaoss «aa ntUosU easinaiseea kirjeeseenne, kirjotuksa andellaeo Iiikkeeolu>itsJsn
SIUMJU njjnelli; J. V. KA>'WASTO. liiUteenholuls. ' •
1. W. W:n "vaurastuminen'' ja kommu­nistinen
puolue
Äskettäin ilmestyneessä yhdysval­talaisen
Industrialisti-lehden nume­rossa
julkaistiin toimituspalstoilla
Canadan unioitten jäsenmäärää kä­sittelevä,
Canadan hallituksen vuosi-julkabuun
perustuva kirj otus, niissä
ilmenee muvitamia kouraantuntuvia
xbtiriltoja. Kirjotuksen loppulause
esim. kuuluu seuraavasti: "Kuol­leista
herätetty I. W. W:n kilpailija
Lumber Workers of Canada —
ei - siis ota elääkseen c^nadalaisessa-maaperässä
kommunistien virvoitta-manakaan
ja tämä seikka puutavara-työläisten
pitäisi ottaa huomioonsa
ja liityttävä I. W. W:hen, jonka toi­minta
nyt tällä kertaa on nousu­kaudessa."
.
Mitä ensinnäkin tuohon "nousu­kauteen"
tulee, niiQj Canadaan näh­den,
mainitsemamme kirjotuksen yh­teydessä
julkaistujen *'virallisteh"
numerojen perusteella-pitäisi rehel­listen
henkilöiden puhua Njiurjasta
I.' W. W:n rappeutumisesta, eikä
suinkaan kukoistuksesta. Vuonmi
1925 ilmotetaan näet Industrial
Workers of the WorldilIa olleen
• Canadassa 10,000 jäsentä ja vuonna
1927 vain 4,400. Ösottavatko nuo
numero^ sitä, että I. W. W. eläisi
npusnkaudessa? Eivät muille kuin
työväen harhaanjoKtajille.
Canadan puutavaratyöläistet^ teol­lisuusliiton
vaurastumisesta ja ole­massaolosta
on olemassa muita, ai­nakin
yhtä päteviä todistuksia kuin
hallituksen viralliset, vuosiraportit
Viime maalis- ja huhtikuun jamassa
H pidetylle Canadan puutavaratyöläi»-
' ten teollisuusliiton edustajakokouk­selle
esitetyltä toimintakertomukses-'
ta näet kävi ilmi, että tulot jäsen-veroista
edustajakokoukseen päätty­neen
vuoden ajalta tekivät yhteensä
4,293.48 dollaria, mikä summa on
lähes kahtatuhatta dollaria, suurem­pi
kuin edellisen toimintakauden jä-senverotulot*
Nuo numerot omalla
vaatimattomalla tavallaan osottaval^
että Canadan puutavaratyöläislen
teollisuusliitto elää ja vaurastu
varsin hyvin *'canadalaisessa maa­perässä".
Sitäpaitsi useat sen käy­mät
suuremmat ja pienemmät,. työ­läisten
voitolla päättyneet taistelut
parempain. työ-, palkka- ja asunto-suhteiden
puolesta ovat parhaita to­distuksia
Canadan puutavaratyöläis-ten
teollisuusliiton elinvoimaisuu­desta
ja tarpeellisuudesta.
Kommunistinen puolue kannattaa
ja avustaa vointinsa mukaan Cana­dan
puutavaratyöläislen teollisuus­liittoa
siksi, kun tämä käy taistelua
metsätyöläisten olsouhteiden korjaa­miseksi,
eikä mistään Ic^olaissyis''
ta. Samaten antaa kommunistinen,
puolue kannatuksensa kaikille toi­sille
työläisten ammatillisille ja
teollisille liitoille, jotka käyvät tais­telua
palkkatyöläisten etyjen puo­lesta,
y Sillä "kcShmunistellla ei ole
mitään hiurrastul^ia, jotka olisivat
erillään ja syrjässä köyhälistön har­rastuksista
kokohaisiiudessaan.^ Kom­munistit
eivSt^aja; mifäui omia lah-koperiaatteita,
joiden avulla muo­dostelisivat
ja Itnuokkaisivat köyhä­listön
liikettä'^ kuten jo Kommu­nistisensa
manifestissa määritellään
köyhälistön ja kommunistien väli­nen
suhde. Ja tuota määritelmää
Canadan konuhuhistinen puolue pi­tää
toiihintänisa yhtenä perusohjeena.
ry
Voivatko imperialistiset vallat sopia
maailman rosvoamisesta
Europan kartellit, kansainväliset
finanssUcorporatsionit, tullitariffien
oikaisemiset, "monisivuiset" sopi­mukset
ja hunajalla höystetyt rek-laamitulvat
ovat saattaneet miljoo­nat
uskomaan, että suurvallat eivät
tule enään sotimaan, vaan järjestä­mään
maailman ryöstöliiton riis­tääkseen
maailmaa "osuustoiminnal-;
lisesti".
Tämä ajatus on loogillinen. Vii­saus
vaatisi sellaista askelta impe­rialisteilta.
Voivatko imperialistit
ottaa tuon. askeleen? Tulevatko ne
sen tekemään? Imperialismi tarvit­see
hallintokoneiston suojelemaan
ja edistämään intressejään. Viinie
kuukauden aUcana määräsi Suur-britannia
sotalaivastonsa Egyptin
vesille Egyptin hallitukselle jätetyn
4S-tunn;n ultimaattumin yhteydessä.
Japani, 23,000 miestä käsittävällä
Kiinaoi keskitetyllä sotajoukolla
" (josta 15,000 on Mantshuriassa),
on talc^cllr.t sodan kiinalaista kan-
, sallisia crir^cljaa vastaan, yrittäessä
ylläpitää *'riulica ja järjestystä"
alueilla, joissa japanilaisten "in­tressit"
ov::t kysymyksessä. Yhdys­valtain
armeija ja laivasto, jatkaa
sotaansa ISicaraguassa, muka tuon
oiimettoman maan "perustuslaillisten
'vaalien turvaamiseksi";
- On mahdotonta harjoittaa, pakko-valtaa
egyptiläisiä, kiinalaisia ja ni-caragUEilaisia
kohtaan ilman pom-mituslentokoneita,
konekiväärejä ja
sotalaivoja. Sellaisen poliisiyallan
harjoittaminen on imperialistisen
toiminnan traditsionillinen muoto.
Tähän saakka kukaan valtiomies
ei ole ehdottanut suunnitelmaa, jon­ka
avulla yhden suurvallan'hallit­seva
luokka, esim. Suurbritannian,
voisi ylläpitää imperialistista lakia
jä järjestystä Egyptissä, suojella it­seään
toisten vältakuhtien hallitse-vain
luokkien, esim. Italian jä
Ranskan, hyökkäyksiltä, ja samalla
turvata Egyptin hallitsevan luokan
edut. Imperialismi ilmeisesti sisäl­tää
vähintäin kaksi jyrkkää vasta­kohtaa.
Yksi johtaa siirtomaasotaan
ja toinen maailmansotaan.
Jos voitaisiin päästä sopimukseen
poliisivallan käytöstä, jäisi vielä ky
symys ryöstösaaliin jakamisesta.
Kuka voisi määritellä tämän suh­teen?
Olisiko yhden valtakunnan
hallitseva luokka taipuvainen otta­maan
vastaan vähemmän kuin toi­nen?
Äskeiset konferenssit laivasto-suhteista
antavat ehdottoman kiel­teisen
vastauksen. Mahdolliisyuksia
ei ole suurvaltain väliselle yhteis­toiminnalle
maailman riistämisessä.
Scott Neariaff.
Kokousselostas
C.Tn Liiton 9.nnen piirin yleisestä
neuvottelukokouksesta, joka pi­dettiin
.Vancouverissa, B. C, 20
Itäivänä touki^uta, 1928.
Kokouksen avasi piirisihteeri Lempi
Myrtle kl. 10 aamupäivällä, lausuen
k^iif|ri edustajat tervetulleiksi ja ly­hyesti
selostaen Tn liiton työn tär­keyttä.
!
Sitten seurasi^ puheenjohtajan ja
kirjurin valinta. Puheenjohtajaksi
Lempi Valton ja kirjuriksi Ida Mäck.
Sitten seurasi edustajien nimihuuto.
Joita oli sexn-aavasti:
Lempi Valton Ja Vappu .Rirvi Van­couverista:
Henni Bell ja Alinda R a ­tainen
Webster's Corneristä; M a r ^
retta Borgström, edustaen Carlinia Ja
Salmon Armia; Hulda SUlanpää Cha­se
Kiveriltä; Ladysmith'istä Emma
Mikkola; Elina Ldnd Cob Tree'istä;
Ida Mäck Soii)tulasta ja Helvi Aro­nen
Vancouverin palvelijatar-yhdis­tyksestä.
Valittiin ' kokousvlrkailljat: Ponsi-komiteaan
tuli,Henni Bell. Hulda S i l ­lanpää
Jä Eliina Und. Eiokousselosta-jiksi:
Vapaudelle Vappu Järvi, Tove­rittarelle
Ida Mäck Ja Woman Work-erillq
Hulda BUlanpää. Pöytäkirjan
tarkastajiksi Aimi Ventelä ja Vappu
JärvL /
Sitten seurasi sihteerin toimhita-kertomus
ja sen hyväksymmen. Toi-mintakertomuksiste
sat sihteeri k i i -
toslauseen-
Sihteerin arvostelussa ilmeni moi­tetta,
että sihteeri oli toiminut itsek­käästi
J a yksilöllisesti, ottamatta ol­lenkaan
lukuun, että oli valittu kolmlT
henkmen sihteeristö.
Alustuksien lokemlnen ja otto pöyr
däUe
Vancouverin alustukset:
1. Toverittaren laajentammen; 2
C.TQ L : n Blairmoren osastoon eroami­nen
9:stä jpiirlstä; 3. Militarismi ja
kouluvaalit; 4. Valistusyiikon järjes­täminen;
5. ToVeruushengen kasvat­taminen;
6/ Raittiusviikon Järjestämi­nen.,''
Webster's Cornerin alustuk/set:
1. Kesäkäihppäys' ja lasten Ja nuo­rison,
kasvatus; 2. S«itayästaisen pro­pagandan
tehostaminen; 3.; Pyhäkou­lu-
opetus. . , '
Chase Riyerln alustukset:
1. Sotavastaisen piropagandan te­hostaminen;
2. Palvelijatarkodin pe­rustaminen
Vancouverim; 3,'VäMjuo-mapahe
ja huumausaineiden turmiol­lisuus.'.:
•
Ladysmithto alustu^et:
1. Siyiili-avioUittomuodon laillisek­si
tiinnustiammen; 2. s\giiiatsioniti7Ö
toisin ajattelevien keskuudessa.
Cob T ^ n alustukset^
1. Ferhepalvelijain imion ' perusta­minen;
2. Päivätöissä käypien iiaisten
palkka vaadittava 75 c. tunti.
Salmon Armin j a Carlinin alustuk­set:
1. Sotavastainen agitatäooaii; 2.
PalvelusfcyttdjMi koti Vancouverim;
3- Vahhuudeneläke 60 v. täyttäneille;
4. Blairmoren ja Carunoren eroittami-nea
pois 9:stä piiristä.
Sointulan alustukset:
1. C. P:n jäsenmaksujen alentami­nen
yksityisiltä naisilta; 2. Samojen
oikeuksien vaatiminen naisille leskek­si
jäätyään, kuin miehelläkm on, lap­siinsa
ja omaisuuteen nähden; 3.
Vaadimme, että nainen joka on avio­liittonsa
kairtta tulitit Canadan kan­salaiseksi,
tulisi leskeksi jäätyäänkin
pysymään kansalaisena, sekä säilyt­täisi
kaikki siihen kuuluvat oikeudet
kuten miehen eläessäkin; 4. Sano­malehtien
arvostelu; 5. 9:nnen piirin
Tn liittojen neuvottelukokouksen ja
CXJ»:n vuotuisen konventsioonm jär­jestäminen
samaan aikaan.
Vancouverin perhepalvelijam alus­tukset:
1. Onian kodin perustenunen pal-velijattarlDe;
2. PalveliJatar-union pe­rustaminen.
Keskustelat alnstnksisiEa
Chase Kiverin alustus, koskien sota-vastaista
propagandaa, hyväkssrttiin
sellaisenaan.
Väkijuömapahe ja humnausaineiden
käyttö. Se näytti olleen kaikkein k i ­pein
paikka. Jokainen puttevuoron
käyttäjä näytti olevan selvillä sUtä,
että lie ovat saatava ehdottomasti
pois. Puoluejäsenim nähden päätti Ja
velvotti kokous,: e t tä Jokalsdta vaadi-h
e n k i l ^ : Lsmpi Valton, Aune Väkevä
j a Vappu JSrri.
VuäA asioita
9:nen piirin rahastonhoitaja Anni
Ventelä luki raportin rahallisista asi­oista.
Raportti hyväksyttiin tilmtar-kastajain
lausunnon nojalla.
Koko maata käsittävään neuvotte­lukokoukseen
päätettim ottaa osaa.
jos vuoden varrella tilaisuus Umenee,
C i J » : n vuosikokoukseen päätettim
lähettää edustajat.
« 0 . 1 1 6 - 1 ^ •NO.11«
Lasten viikon järjestäminen sivuu­tettiin
tällä kertaa ajan vähyyden ta­kia.
Kesäkämpälle on lähetettävä enem­män
oppilaita- Jokainen liitto-osasto
velvoitettim toimimaan tuloksia tuot­tavaan
suuntaan- Vai-at lähettää op­pilaita
Joko yksityisillä eU yhteisillä
varoilla kustannettuna, miten millä­k
i n pf^^kkak^Tyr^aUa parhaaksi näke­vät.
> Kirjeenvaihtajakerhojen . perustami­nen
jäi myöskin jokaisen liitto-osaston
omaksi asiaksL
Cob Treen alustus, koskien elävien­kuvien
nä3rttelemistä kouluissa. Se oli
kylläkm hylätty alustuskomitean ko­kouksessa,
mutta otettiin keskustelta­vaksi.
Lyhyen keskustelun jälkeen
teimme niin sanotun kypsymättömän
päätöksen. Asialla .oli hj^ät ja pahat
puolensa Ja niin ollen" se oUsi tandn-nut
perinpohjaisen keskustelun ennen-kum
se olisi ollut valrnis päätettä­väksi.
Asia viedään CJLJP:n kokouk­selle
Ja sen kautta vaadimme päätök­semme
perille viemistä. Päätöksemme
kuuluu: me j y r k ä ^ kiellämme elä­vienkuvien
näyttelemisen kouluissa.
Kokous lopetettim laulamalla Kan-samväUnen-
Muuten, kokous'' onnistui huonosti.
Iltamat onnistuivat huonosti tuloihin
taan ehdotonta raittiutta. Huumaus- nähden^ eikä varsmainen kokouskaan
ameiden käyttöä päätettim vastustaa muodostunut läheskään sellaiseksi
s e ^ kotikasvatuksella, kuin myös'
niistä väärinkäsityksistä pääsia nim
suurta, mörköä syntymään.
Timminsin neuvottelukokouksessa
kuului, että Timminsin tytöillä on
kaunis homma alulla, niaiittäLn pal­velijatar-
yhdistys. Että mitäkö se
meihin kuuluu? Eihän täällä kyllä
vielä olie palvelustyttöjä varsin pal­jon,
mutta muistan ajan", jolloin ei
Timminsissakaan ollut meitä kuin
puolisen tusinaa suon:!, palvelustyt­töä.
Emmekä me jrmmäirtäneet mi­tään
parannuksia vaatia, tyydyimme
äärettömän pitkään päivään, pieneen
palkkaart j a kaikin puolin huonoiliin
olosuhteisiin. Mutta'nyt siellä tytöt,
järjestyneet nuorisoliittolaiset, ru­peavat
jo niin uljaaseen yritykseen.
Koettakaamme mekin täällä saada
palvelustyttöjä esim. nuorisoliittoon,
ehkä vielä tytöt voisivat seurata
Timminsin tyttöjen esimerkkiä.
Pottsville, Ont.
Ei ole^&uulunut mitään South Por-cupinen
naisosaston Pottsvillen ryh­mästä
Vapauden enempää kuin To­verittaren
palstoillakaan. Ei niin ha­laistua
sanaa, vaikka me valitsimme
ryhmämme puolesta kirjeenvaihtajan
kolmen kuukauden ajaksL Hän näyt­tää,
ikävä kyllä, lyöneen laimin teh­tävänsä.
Olisi toivottavaa, että vas­taisuudessa
jokainen tekisi tehtävän­sä
perusteellisesti, kun kerran sel­laiseen
itse lupautuu. f
Niin,'kyllä me elossa olemme ol­leet,
kokouksia olemme pitäneet
kahdesti kuussa, nim. ohjelma- ja
työkokouksia. Osanotto näihin ko-keskusteluissamme
j a toivonune edS
leenkän heistä seuraa meidän ohipL
makokouksiimme. - Lapset ovat r » ^ -
kin ottaneet osaa ohjelman suoritat"
seen. Toivomme siis edelleen h&mZ
kin innostusta. ^7-
Täällä Pohjois-OntarioEsa olem.
me me naiset ottaneet h5'\'än a«k^
leen eteenpäinmenossa. Täällä iin
minsissä nim. oli huhtikuun '»9
Työläisnaisten Biton Pohjois-Önta?
on osastojen yhteinen neuvottelnkoi •
kous, ensimmäinen laatuaan
dän ryhmää siellä edusti toveritar
Ketola. Sieltä palattuaan selosti hSn
meiUe siellä esiUe tulleista a^ioij^
joista m.m- oli yksi sangen tärkS
nykypäivänkysymys, nim. nuoriso
kurssien pito Pohjois-Ontario<=sa io.
ka myöskin on ensimmäinen jTiL
laatuaan täällä P.-Ontariossa. Knrl
sit pidetään täällä Pottsvillessä jos.
ta koko seudun väki on sangen inie.
lissään, _sillä meillä tulee olemaan *
maimo tilaisuus seurata heidän hom -
miaan. MeUIe vanhemmillekaan e!
naiden kurssien seuraaminen ole va
bingoksi, mutta on meillä myöski^
nuoria, jotka tarvitsevat ohjausta.
Kurssit alkaa heinäkuun 15 pnä
j a kestävät neljä viikkoa. Siis terve­tuloa
tänne luonnonhelmaan, poimi-maan
tiedon Ja taidon jyväsiä, joiti
me jokainen tarvitsemme matkam-me
varrella, niin nuoret kuin van­hatkin.
R ä m ä m m e kok()uksessa touko-kuun
9 pnä valittiin iltamakomitea
jonka tehtäväksi tuli hommata ilta­mat
nuorisokurssien rahastamiseen*
Komiteaan tuli valituksi Edith Isac-son,
Lyydia Niemi Ja Sandra Vesa
kouksiin on ollut sataprosenttinen. Tervetuloa siis niin kursseille^ kuin
Olemme keskustelleet kaikista yh- myöskin kurssien hyväksi toimeen
teiskunnallisista asioista ja meidän pantaviin iltamiinkin. ~ s. V.
Silicosis ja lääketiede
• Silicosis, joka on kaikkein kau­heimpia
teollisuustauteja, on hyvin
tunneUu etenkin kaivostyöläisten
/keskuudessa, vaikka lääketiede tun­tee
sitä vain nimeksi. Näinä päi­vinä
on lääkärien huoltoon joutunut
viisi tehtaissa työssä ollutta, silico-siksen
saastuttamaa naista, joiden
suhteen lääkärit ovat joutuneet ym­mälle
ja joita odottaa varma kuo­lema,
ellei minkäänlaisia parannus­keinoja
löydetä heidän pelastami­sekseen.
Ja tokkopa niitä löytyy.
Mutta "tieteelliseen tuddmustyöhön
ryhdytään kuitenkin heti, taudin eh­käisyyn
tarpeellisten toimenpiteiden
selville saamiseksi. Tässä tutkimus­työssä
tulee tiedemiehillä olemaan
voimakkaana kannustimena tieto sii­tä,
että heidän ponnistuksistaan saat­taa
koitua huojennusta Jcärsivälle ih­miskunnalle",
latbuu Montreal Star^
lehti pyhällä inhimillisyydellä.
Lääketiede on epäilemättä tbhnyt
suuria palveluksia ihmiskunnalle.
Mutta silicosiksen basilleja ja nii­den
tuhbamiskeinoja tutkimaan ryh­tyville
tohtoreille pitäisi, pelkän tie­teellisen
tutkimusoikeuden ohella,
antaa täyden valtuuden määrätä sen,
miten tehtaiden ja kaivosten ilman­vaihto
on järjestettävä. Se olisi eh­kä
kaikkein pätevin keino silicosik­sen
: ehkäisemisessä. Mutta Semmois­ta
oikeutta eivät kapitalistisen yh­teiskunnan
todelliset valtiaat, teolli-siiusporhot,
tule tiedemiehille myön­tämään.
Miksi eivät? Sen takia,
että se tulisi hiukan'^ vähentämään
teollisuusporhojen liikevoittoja, joi­den
rinnalla ihmiskunnan turvaami­nen
tuhoisilta taudeilta on heille
toisarvomen seikkp. Sitävastoin si­licosiksen
turmelemista työläisistä,
olkoonpa heidän lukumääränsä suu­rempi
tai pienempi, eivät kapitalis­tien
liikevoitot pienenny. Taudin
saaneiden ja sortuneiden työläisten
sijaan saavat näet kapitalistit ..uutta
työvoimaa, vereksiä raatajia Euro­pan
maista ja muualta ilman eri­koisia
kustannuksa. Ja nämä ve-reksetj
maan tapoihin perehtymättö­mät
raatajat astuvat auliisti pii-happopölyn,
silicosiksen synnyttä­jän,
saastuttamiin kaivantoihin ja
tehtaihin.
Kapitalismin vallitessa ovat yk­sistään
lääketieteen ponnistelut sifi-cosista
vastaan hyvin vähätuloksisia.
Silicosista vastaan taistellessaan tar­vitsee
lääketiede apunaan yhteiskun­tatieteen,
mikä opettaa kaivoksissa
ja tehtaissa raatavia työläisiä järjes­täytymään
ja järjestövoiman avulla
pakottamaan työnantajat panemaan
täytäntöön silicosista kutoi kaikkia
kuitakin teollisuustauteja vastaan
lääketieteen määräämät varovaisuus-toimenpiteet.
Parhain vastamyrkky
silicosista vastaan ön siis työläisten
sataprosenttinen järjestajrtyminen.
Siihen on käyiävä käsiksi tarmolla
ja innolla.
päätettim viedä tämä asia C.L.P:n
kokoukseUe,. ymmärryksellä; että sen
kautta voitaisiin vaatia tästä voimas­saolevan
lam käytäntöön panoa, että
ei saa mjrydä siamottuje^ aineita ilman
lääkärin lupaa. " '
Kesäkämppäys hsrväksjrttim sellaise­naan,
urheilu kutiluen ohjelmistoon.
Nuorispkurssit katsottiin tarpeelli-siksL
Valitsimme Jo Aune ja Toivo
Väkevän oppilasehdokkaiksi tuleville
klubeille.
Sunnuntaikouluifain nähden oltim
sillä kannalla, että on saatava käy­täntöön
niin sanottu keskitetty ope-tussysteemi,
sillä sillom se vasta vas­taa
tarkoitustaan.
Blairmoren osaston eroandnen 9: -
stä piiristä hyväksyttiin,
Palvelijatarkodm perustamisessa
päättivät 9:nnen piirin T n L : n osastot
auttaa vointinsa mukaan. \
Union perustamiseen nähden oltim
sitä mieltä, että palvelijattaret pane­vat
itse asiansa alkuun. Joku ilmoitti
iM)koiifeies&, että Vancouverissa pi­täisi
oUa olemassa perhepalvelijam u,-
mon. Emme olleet tästä tietoisia:
.Velvoitettiin palvelijattaria ottamaan
selvää tästä ja Jos ön, yhtymään sii-
•hen.'. •
Jäsenmaksujen alentaminen yksi­tyisille
naisille. Tehtim ehdotus: 25 c.
Jäsenmaksuina Ja kalkki ylimääräiset
verot ennallaan. Asian vie C i P : n ko­koukselle
pUrin sihteeristö.
Laillisessa avioliitossa olevien nais­ten
omistusoikeus miehensä kuoltua
omaisuuteen ja lapsiensa holhoojaksi.
Emme tulleet sen parempaan tulokseen
kum^ ottaa mähdolllsiniman tarkka
selvä maan laista ja tehdä sen mu­kaiset
välikirjat. '
VanhuudeneläkelaM. Koska sano­tussa
laissa ilmenee, että namen, Jo­ka
miehensä^ kansalaisuuden IKIFUS-teella
oh txiUut,myös Canadan kansa­laiseksi,
menettää olkeuliensa vanhuu­den
eläkkeeseen miehensä kuoltua,
nim kokous velvoitti piirin sihteeristön
liankklmaan sanotun 'lakipykälän. Ja
jos se todella, . mm on, tidee toimia
yhteisesti tämän epäkohdan korjaa­miseksi.
- .
C.TJL. ylemen kokous päätettim pi­tää
seuraäv^ia vuonna, muutama
päivä ennen CX.P:n vuosikokousta,
syystä, että pitkitaatkaiset edusta­jat
voisivat olla samalla kertaa edus-tettuma
molemmissa. P i i r i n sihteeris­tön
asiaksi jäi ottaa selvää isiltä ja
järjestää C.TJL. yleiiien neuvotteluko­kous
samaan aikaan;
' ToVeruushengen kasvattammen oli
mielenkimtomen asia. Käjrtettim a-slallisia
kuin myöskin asiattomia pu-hevuoroja.
Päätökseksi kuitehkm tuli
se, että jos sietää toverina rinnallaan
yksityistä vlliamiestäänkin yhteistyös­sä,
niin se osoittaa jo korkeaa kehitty­neisyyttä;
kum taas se joka jää pois
syystä jos ei aina saa ajetuksi läpi o-mia
mielipiteitään, ei osoita kehitty­neisyyttä,
taikka ei siedä isitä tai sitä
henkilöä.
Kaikkia Tn L : n osastoja velvoitet-t
im äänestämään omia ehdokkaitaan
kouluhaUmtoIhm C i J » : n kautta. Sil­lä
on ehdottomasti saatava, sinne o-mia
miehiä eli naisia, jotka valvovat
kum oli toivomus. Kokousta seuraa­massa
oli Vancouverista 15:stä naista
ja ^yksl namen Webster's Corneristä.
Edustajia oli 10. Siis kaikkiaan oli
26 naista. j
Kokouksen puolesta:
-Vappu Järvi
meidän etujamme Iäisiimme nähden.
Valistusviikko järjestetään syys­kuulla
ja sihteeristön ott huolehditta­va
alkuhommista. Se järjestetään
kautta koko piirin.
Sanomalehtien arvostelu. Toveritar
katsottim olevan kalMn puoUn tyy­dyttävä.
T i l a n a h ^ u ^ i h voidaan vält­tää,
se riippuu ^suureksi osaksi kir­jeenvaihtajista,
jios kirjoittaa asialli­sesti
ja aihoastasöi keiran kuussa
paikkakuntakirjeitä, niin jää tUaa
muuta alaa koskeville kirjoituksille.
Yksi Canadan numero p ä ä t e t t im pyy­t
ä ä tänä vuotenakin.
Vapauttakm koitimme arvostella.
Kuuluu olevan kaikin puolm moittee­ton.
Woman Woti.erin suhteen teem­me
iiarhaamme, nimittäin tilaamalla
sitä. Ryhmäneuvottelukökoukset plde-^
t ä ä n samom kum edeHisenäkm vuote­na.
Sihteeristöön tuli valituksi kolme
Eii-kland Lake, Ont.
Naisosaston työkokouksessa tou-kok.
21 pnä oli paljon tärkfeitä asioi­ta
keskusteltavana. Ensinnäkin syn­t
y i keskustelu toimitetun nimihuu-don
johdosta. Paljon oli jäseniä
saapuvilla, mutta pois oli myöskin
useita. Ja koska joitain jäseniä oli
ollut poissa useammasta ^kokouksesta
peräkkäin, päätettiin käydä heiltä
kysymässä, josko aikovat säil^lrtäa
jäsenyytensä.
JMyöskin päätettiin ryhtyä toteut­tamaan
naisten neuvottelukokouksen
päätöstä ja valittiin nelihenkinen
kirjeenvaihtökomitea, jonka tulee
huolehtia puoluelehtiei^me sisällön
avustainisiesta. Tässä kyllä oli asia,
josta ei ollut aivan helppoa päästä
yhteisymmärrykseen. Vaikea oli saa­da
henkilöitä siihen entisten, jo kyl­l
i n kuluneiden ssnden perusteella.
Yksi näistä syistä ollen muka kyke­nemättömyys!
Mutta jos sitäkin
asiaa oikein ajattelemme, niin ei sii­nä
"sjryssä" usein ole juuri mitään
pohjaa. - Olemme vain tottuneet sa­nomaan
: "ei minusta ole, en psaa".
Mutta jos jokiäv ei esim. ole ennen
k i r j o i t i ^ u t k a a n j a ryhtyy nyt, vaik­kapa
vain pakostakin sirittämään,
niin emme tiedä minkälamen kirjoi­tus
tältä henkilöltä saattaa syntyä
jonkun kerran kokeiltuaan, vaikka'
ehkä ei ensikerralla niin mieleistä
se olisikaan. Eihän kukaan ole "sep­pä
syntyissään", eikä kynä väkisten
paperille ajatuksia tuo kenellekään
(paitsi ehkä povauspöydän avulla —
maybe!) Ja sitten — eikä olisi sopi­vaa,!
että joistain hehnkilöistä sano­taan,
että se tai tuo pystyy, piste­t
ä ä n se siihen tai siihen toimeen. Jos
sitten' ehdotettu, pystyvä henkilö ei
ottaisikaan • vastaan, niin juuri tästä
syystä joku toinen henkilö ei myös­kään
ota, ajatellen että "minä en
pysty", tai että minun ei ajatella
pystyvän. Me emme tiedä kenessä
kyvyt piilevät, niitä olisi,jollain ta­valla
pinnalle saatava. Ehkä nyrkki-lehti,
jota päätimme ruveta toimit­tamaan,
ja jota ttilee avustaa jäsen­luettelon
perusteella, on omiaan sa­lat
julki tuomaan.
• No niin. Juhannuksena ovat ne
naisten hommaamat 2-päiväiset ilta­mat
osuuskaupan hyväksi. Vaikeaa­han
se on saada osuuskauppaa alul­le,
mutta kaikista vasta-agitionisnri-tyksistä
huolimatta näyttää asiasta
tulevan tosi, sillä lottikin on jo os­tettu
ja se on jo paljon — saatuna
aikaan täällä. Ja naiset ainakin ovat
päättäneet toimia yhteisymmänyk-sellä
asian eteen.
Pysähtykäämmepä nyt hetkeksi
ajattelemaan esim. paikallista nais^
liitto-osastoa! Mitä hyvää se nyt
sitten on saanut aikaan? — - kysyy
ehkä joku. — Mutta missä kokouk­sessa
ennen naisosastoa bn tälläkin
paikkakunnalla ollut naisia koolla
niin suuirta määrää, kuin nyt on
naisosastomme kokouksissa? Paljon
on naisten yhteinen toiminta saanut
mukaan aktiivisesti sellaisia jäseniä,
jotka eivät olisi muussa järjestötoi-mmnassa
toimmeet niin paljoa siksi,
e t t ä siellähän on miehiä, joille voi.
työt j a toimet j ä t t ä ä . Omassa jou­kossamme
nyt kehitjrmme toimint.-ian
j a sitten emme enään puoluetoimm-nassakaan
voi niin välinpitämättör
minä syrjässä katsoa.
Pikka väärinymmärryksiä tietysti
ama sattuu, niissä kerran noin kol­misenkymmentä
naista;, yhdessä; paa­saa,
vaikka ainahan osa " o s ä ä " • Vai-t
i km olla. Mutta jos vaan haluam­me
todella • toisiamme ymmärtää, ei
PakoUinen välitysoikeus iyötaisteluiden
ehkäisemiseksi
Muutamia piirteitä Skandinavian työ­läisiä
vastaan kohdistetusta
laitf säädännöstä
Osottaaksemme millä tavoin kapi­talistit
ja heidän kätyrinsä sosdemit
missäkin tilanteessa lyövä.t tuhkaa
työläisten silmiin, hämätäkseen näil­t
ä kriitillisenä aikana asiain todelli­sen
laidan, otamme niuutaman esi--
merkin Skandinavian maiden työläis­ten
taisteluista taloudellisella alalla.
Norjassa, jossa työväestö suuntiin
katsoinatta lienee suurilukuisiminin
järjestynyt ammatillisiin järjestöihin
kuin toisissa Pohjoismaissa, saatet­tiin
joku aika takaperin sosialide­mokraattien
ja porvarien yhteisillä
ponnistuksilla .voimaan n.s.. pakolli­nen
välitysoikeus työriitaisuuksien
sattuessa., Vasemmistoon kuuluvat
työiläiset osoittivat jo silloin kun
lakia näiden edellämainittujen, por­varien
ja sosdemien, taholta "run­nattiin",
että laista Niulee kuristus-silmukka
työläisten kaulaan. Sos­demit
kuitenkin yhdessä porvarien
kanssa --- luonnollisesti — vakuut­tivat,
että kun saadaan voimaan pa­kollinen
välityslaki työriitaisuuksien
varalle, niin työläiset ovat silloin
turvatut kapitalistien hyökkäyksiltä.
Edellä sanotun lain "siunaukset"
alkavat olla värrattain hsrvin näky^
vissä. Pieninkin lakko, joka Nor­jan
työläisillä on ollut tämän lain
voimaanastumisen jälkeen on rat­kaistu
työläisten tappioksi ja kapi­talistien
hyväksi. Kapitalistien ta­loudellinen
kenttäoikeus on sanellut
työläisille tappion toisensa jälkeen.
Ja koska näiden kapitalistien talou­dellisten
kenttäoikeuksien valta on
lailla vahvisitettu niin niistä ei voi
valittaa millinkään. Ainoa keino
työläisillä oii vain' rikkoa sopimuk­set
ja käydä avonaiseen taisteluun.
Mutta tähän asti eivät Norjan työläi-iset
ole sitä tehneet, vaan ovat so­keasti
noudattaneet reformististen
johtajainsa tahtoa, joka tahto on
todellisuudessa sama 4cuin kapitalis­tien
tahto.
t ä m ä n lain "siunauksesta" saivat
m.m. äskettäin rakennusalalla työs­kentelevät
kouraantuntuvan todis­tuksen.
Välitysoikeus antoi tuo­mionsa,
jossa määräsi yleisen 12
pros. palkkain alennuksen, jopa muu­tamalle
työläisryhmälle kokonaista
15 pros. Ennen on Norjankin ka­pitalisteilla
ollut, iskulauseena: hin­taindeksien
mukainen palkkain alen­nus.
Mutta nyt ei sekään riitä.
Rakennustyöläisiä koskenut palkkain
alennus alittaa monella prosentilla
oletetun hintaindeksin ja siis tuo
tuomio merlritsiBe huomattavaa elin­tason
laskua työläisille.
Useissa paikoissa ovat työläiset
tehneet päätöksiä, etteivät alistu pa­kollisen
välitysoikeuden päätöksiin
j a niin ollen eivät hyväksy nun^
käänlaista palkkojen alennusta. Sel­lainen
tilanne nyt on olemassa ja
on vaikeata sanoa, missä määrin työ­läiset
pysyvät päätöksiensä takana.
Yksi asia lienee kuitenldn varma ja
se on, että sosdemit tulevat teke­mään
kaikkensa, pysyttääkseen työ-^
Iäisissä kunnioituksen lakia kohtaan.
Muuten, muussakin suhteessa tä­mä
edellämaimttn laki on jo tuot­tanut
"tuloksia". Sen mukaan nim.
on yksin lakkovartiointikm kielletty.
Nimpä Oslossa, maan pääkaupungis­sa,
on jo S nuorta työläistä ollut
parin kuukauden ajan vankilassa
sen johdosta, että suorittivat; la­kossa
olevalla työmaalla lakkovar-tiointia.
Samansuuntainen laki hjrväksyt-t
i in viime kuun 23 pnä myöskin
Ruotsin parlamentissa.; Sosialidemo­kraattisten
a,mmattiyhdistys johtajien
vastustuksesta huolimatta olivat työ­läiset
protesteeranneet lain hyväk­symistä
vastaan eri puolilla maata
suurissa joukkokokouksissa, ollen
Tukholmassakin parlamenttitalon e-dustalla
useUiin kymmeniin tuhan­siin
; nouseva väkijoukko lain hy-väkssmiispäivänä
panemassa vasta-lausettaan
kiristystoimenpidettä vas­taan.
Mutta siitä huolimatta por­varit
sosialidemokraattien myötävai­kutuksella
hyväksyivät lain voimaan.
Työläisten, suuttumusta lakia koh­taan
osoittaa sekin, että sosialide­mokraattisten
ammattiyhdistysjohta^
jien vastustuksesta huolimatta julis-'
tettjiin sanottuna päivänä osittainen
yleislakko lakia vastaan.
Njrt hsrväksytyksi tulleen lam no­j
a l la siis tosiasiallisesti julistetaan
jo lakotkin lakivastaisiksi. Laki nim.
edellyttää eräänlaisen tribunaalin
perustamista lakkoja sovittamaan ja
on tällä porvarien, taloudellisella
kenttäoikeudella valta tekemällään
ennakkopäätöksellä julistaa joku
työriitaisuus lakiyästaiseksi ja tuo­mita
rikkojat raskaisiin sakkoran­gaistuksiin
j a sitä t i e t ä luonnollisesti
vankilaan." Selvää ön, että tämän
lain määräämän tribunaalin jäsenik­si
valitaan vain täysin luotettavia
kapitalistien kätyreitä, ja niin ollen
voi sen sanelemia päätöksiä jo edel­täpäin
pitää työläisille vahingollisi­na.
,'
Voidaan siiä jö nyt sanoa, miiä
tällainen laki työläisille merkitsee.
Siitä ovat kouraantuntuvana esi­merkkinä
alussa mainitsemamme
Norjan työläisten kokemukset mai­nitun
kuritushuorielain voimaanastu­misen
jälkeen. Mutta samalla myös­kin
voimme tyydytyksellä toteta sen
seikan e t t ä niin Norjan kuin myös­kin
Ruotsin kommunistiset työläiset
ovat tarmokkaasti taistelleet molem­missa
maissa, näiden pakkolakienvoi-maahsaattaniista
vastaan. Vaikka­kaan
he eivät ole jaksaneet ehkäistä
niiden laiksi tulemista ovat he kui­tenkin
kaikkialla voittaneet puolel­leen
laajojen työtätekevien joukko^
jen kannatuksen ja samalla osoitta­neet
heille että vain kommun istinen
liike o n ' s e joka kykenee ja joka
tahtoo taistella työläisten elinehtojen
puolesta kapitalisteja ja heidän kä-t
y r e i t ä ä n vastaan..
Skandinavialaisten kapitalistien
hyökkäykset työläisiään vastaan
osoittavat, e t t ä samansuuntaisia "re­formeja"
voivat toistenkin maiden
kapitalistit suuniiitella ja koettaa nu-t
ä myöskin saada käytäntöön. Tä­män
vuoksi on työläisten kaikissa
maissa pidettävä tarkka huoli siitä,
e t t ä sellaisia taka-askeleita ei por­varisto
yhdessä V taantumuksellisten
ammattiyhdistysjohtajien kanssa voi­si
aikaa saada. Tämän mantereen ja
varsinkin Canadan työläisten sfP^
ottaa huomioonsa edellämaimtnt :
Skandinavian maiden työläisten tap­piot
j a välttää niitä. Parhaimmiten
sen voi tehdä siten, ettei anna taan- .
tumuksellisten unioiden johtajien
johtaa itseään harhaaia. Nyt varsin­kin
"VVindsorin y.m. rajakaupunkien
autotyöläisten, joiden keskuudessa
on parhaillaan unioihm järjestärty-minen
käyimissä, on tiiviisti ja i l ­man
epäilyä liityttävii vam sellaisiin ,
unioihm, joiden ohjelma takaa sen^
etteivät ne ole porvariston palkls»'
kätyrien johdettavissa. . J a aina,
kaikilla mahdolKsaia käytettäx-issS ;
olevilla keinoilla on työläisten nous­tava
sellaisia toimenpiteitä vastaan.
Tänä I
I Saomalaisei
j keatta ja
[ InokkatietcM
I rakentamisc
j jnustaalistaj
I kantta look
[oleville työl
Useimo
1 miehistä ja
1 suutensa aa
I laisen työva
jmaan ylpeitl
I aikana» jarj
meille kaiJdl
[toistenkin Ii
{kelle järjest
Nyt kni
[raa, että te
I käyttää Työ
I tiivis tämisee
Ijuksi, oUaks
Ihyökkäykset
Ikuna ja siii
I myötätuntoa
[hoUisillemme
Isen, että Ty
l e t t ä sitä liik
Edellä I
Isenne asetta
Ituksen, jossa
losotatte kok
Ijoukkojen su
Idän kättemni
llesta, taistele
Töverite
(joukkojenkin
15 päivään a
Ikäikki toveri
haisten terve
•Täten menet»
horiallisena i
11928.
Luottaen
biiehen 2S-v
patitta tulett«
piälistön taist
Toverillii
Kesäkmih^
|kukirjan tarv
Einattn exräax
mänsä ovat ta
H t ä ^ t i esifel
bnkilokolitaise
luustoimlnnaxl
Ikäistä lukua
Tllatkaik Ti
Ella tahdotaan
feltää työläist(
pen y.m. avun
ittomuus ei oi
fen maankin
isuuden sattui
pakkolakeja
landinayian ni
| . S. Järjesti
pokouksessaan
pmielisesti hyv
iieenpanevan
Restikirjelmän
ikoskien äsket
Itnessa, toime
pkovangitsemi!
tien lakkautti
pisiä vastaan
Itä vastaan,
fcskusteltim I
lälehdeksl laa
1 liittyvien kys
fenemmistö ko
lettä tuon ve
tskantoiseh k
Iksi on väittä
Bn ylimäärälse
pnen koolle ki
|e pöytäkirjas
niu seuraavasi
|kälä 4.'G. S.
Ivalta tullut k
penpanevan k;
pnuuttoa j a la
fiassa. Äänest
tan vaaditaan
lokouksen piti
ptöksen läheti
|enpanevalle k
osaston orga
minulle o
tehtävä kl
en kirjoittaini
V-.-/ '-
1 IS