Vapaus, March 4, 1958

              r
Atomipommeja kuljettavat USAn
lentokoneet kulkevat Soon yli
Sault Ste. niarie. — Yhdysvaltain
ientovoimien Kinrossin lentokentSl-
~)ä sijaitsevat lentokoneet kuljetta­vat
mukanaan atomi- ja vetypomme­ja
kun ne suorittavat lentoja Canar
dan alueen ylitse. Näin ilmoitti Yh­dysvaltain
ilmapuolustuspäällikkö
kenraaliluutnantti J. H. Atkinson
kun hän vieraili tarkastusmatkalla
Kinrossin lentokentällä joka on n.
18 mailia etelään Michiganin Soos-ta.
Kenraali Atkinson vieraili Kin-rossissa
viime viikoUa saapuen sin­ne
Colorado Springsista, missS sir
jaitsee NORAD:in (Canadan ja Yh­dysvaltain
yhteinen ilmapuolustus)
päämaja.
Yhdysvaltalainen kenraali Atkin­son
mainitsi, ettei hän ole tilaisuu­dessa
ilmoittamaan yksityiskohtai­sesti
Ientovoimien suunnitelmista,
mutta hän oletti, että ydinaseiden
kuljettaminen lentokoneissa tulee
olemaan harjoitusohjelmassa Kin­rossin
lentokentällä. Samalla hän
osoitti, että toimintaa laajennetaan
Kinrossin lentokentälle siinä mää­rin,
että yhdysvaltalaiset sotilaslen­tokoneet
kulkevat yli Canadan aluei­den
mahdollisesti Af^tiikkaan saak­ka^
Hän on kuitenkin vakuuttanut
' olevansa henkilökohtaisesti sitä
mieltä, ettei ydinaseiden kuljetta­minen
merkitse sen suurempaa vaa­raa
kuin tavallisten aseiden kuljet­taminen.
Hän on korostanut, etta räjäh­dyksen
mahdollisaus on mitätön,
mutta toisaalta hän on tonnosta-nut,
että radioaktUyisoatta saat­taa
levitä, mutta vain pienelle
alalle,. joka Jiänen mielestään ei
tuota mitään vahinkoa.
Kenraali Atkinson huomautti, et­tä
Canadan ja Yhdysvaltain lento-voimien
yhteisen päämajan komen­taja
Canadan ja Yhdysvaltain kes­i
e n tehdyn sopimuksen mukaan.on
valtuutettu komentamaan sekä ca-nadalaiset
että yhdysvaltalaiset Ien-tovoimat
liikekannalle hätätilanteen
sattuessa. Yhteinen päämaja sijait-
Colorado Springsissa j ^ komen­tajana
toimii amerikkalainen ken-raäh.
Komentajan apulaisena on ca-nadalainen
ilmamarsalkka Slemon.
Tämä sama kysymys on aiheutta­nut
paljon väittelyä Canadan liitto-parlamentissa
ja kaikkialla maas­samme.
Tätä kahden maan ylim­män
sotUasjohdon kesken tehtyä so-p
i n | « ^ ! e i : a l ^ t e t t U i ^ ) 9 i q ^ U i«
sit^tU^licjd e m i ^ ' ] ^
ldi1öU^^-'4ii^^^^^
afii^ttu parlamäatln kä$iteltSySk-si.
vaikka., Canadassa parlamoitin
pitäisi^lla^ pomttisteio,,
ten^^MaäUMen a $ i i ^ yUvalto-ja.
Tuikin asiasta oUVftt, tietoisia
edes' kaikki hallituksen äinisterit
Washmgtomstä tuUeiiten tietojen
mukaan Kinrossin leiitokJ^ntiUe si^
joiteiaan 15 suureiäpaa ponänitus^
PETER A. VESA
B. A « L L . B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Paniorih ATO.. Tooaio
S.C JL UrheUalilton
•IrkaiUjoiden (Moiitoth
' Paheenjohtaj»: Jade Karvonen
16 Chamberlain Ave.
Puhelin OR. 4227
Toronto Ontulo
. Sihteeri: Paavo Vaurio
40 Biawatha Rd. Toronto 8. Out
PiAelln HO. 6-8815
BahMtonhoiUja: Allan TSSams
488 Brock Ave.. Toronto. Omk
Puhelin LE. 5-1064
UITON NAISJAOSTO
Elde Joktaien
29 Doris Ave., Willowdale, Ont
Puhelin BA. 1-1489
LIITON HIIHTOJAOSTO
Paheenjohtaja: Unto Penttinen
38 3t Lawrence St.. Sudbuiy. Oat.
konetta ja 10 pienempää pommitta­jaa.
Kinrossin lentokentän laajenta-mistyöt
aletaan aikaisin keväällä ja
suunnitelmat edellyttävät, että työt
suoritetaan loppuun kuluvan vuo­den
aikana.
Canadalainen Trans Canada Air­lines
sekä yhdysvaltalainen Capitol
Airlines joutuvat siirtymään pois
Kinrossin kentältä, koska siellä.ei
ole tilaa siviilikoneille.
Onko jo menty niin pitkälle, että
joku atomisotaan hullaantunut
amerikkalainen kenraali Washing-tonissa
tai Coloradossa voi määrätä
amerikkalaiset atomiaseilla varuste
tut lentokoneet kulkemaan Canadan
alueiden ylitse? Mitenkä käy Sault
Ste. Marien alueen asukkaille, jos
joku sotahuUu kenraali tdi lentäjä
""valuQgossa" pudottaa atomipom­min
Siperiaan? Tai kuinka käy, jos
atomipommilla lastattu kone t^kee
hätälaskun jollekin asutusalueelle?
Canadan Soohon valmistuu uusi
lentokenttä siviilikäyttöä varten
vasta vuonna 1959. Amerikan puo­lella
siviililentoviranomaiset ovat
ryhtyneet, toimenpiteisiin saadak­seen
käytettäväkseen n. 30 mailia
etelään maantie M-28 varrella si­jaitsevan
Racon lentokentän.
Tämäkin lentokenttä on ollut Ien­tovoimien
käytettävänä, mutta soti­laskoneet
siirretään Kinrossiin kun
kenttä laajennetaan. Racon lento­kentän
kunnostamisen siviilitarkoi-tuksia
varten on arvioitu maksavan
n. $8,000.
TCA joutuisi Raconin lentokent­tää
käyttämään kunnes uusi lento­kenttä
valmistuu Canadan puolelle.
Canadan Soon lentokentän rakenta­miseen
ryhdyttiin tänä talvena, mut­ta
tähän saakka työt ovat rajoittu­neet
pääasiassa alueen puhdistami­seen.
Myöhemmin keväällä toden­näköisesti
aletaan suuremmat työt,
kuten maan tasoittaminen, raken­nuksien
perustuksien teko, y.m. Sen
pitäisi valmistua kesällä vuonna
1959. Sitten TCA pääsee muutta­maan
"omaye puolelleen". Tämä
uusi lentokenttä sijaitsee Point des
Chenesissa, joka on jonkin mailin
täältä länteen ja lähellä kaupun­gin
' omistamaa kesänviettopaikkaa
ja uimarantaa. — L.
Naiset mukana sosialismin
suuressa saavutuksessa
Port^ Arthur. — Ensi ken-an kun
kuulin Sputnikin avaruudessa len-nik
I lähetettiin avaruuteen. Hy­myillen
hän selosti, että, korkeim-tävän
olin Torontossa Don-haalilla; mat viranomaiset halusivat tehdä
edellisenä iltana ennenkuin CSJn
edustajakokous alkoi. Järjestömme
sihteeri tiili meitä edustajia terveh­timään
ja samalla hän selosti, että
on saapunut tietoja, jotta Neuvosto­liiton
satelliitti on kiertämässä
maapalloamme. Se oli suurenmois­ta
ja melkein uskomatonta kuulla,
että ihmisten tekemä keinokuu
kiertää maapalloamme niin hirveäl­lä
nopeudella. Se todella oli suu­renmoista
ja ntieltä kohottavaa.
Laakso levitti eteemme erään to-rontolaisen
päivälehden katseltavak­semme.
Täytyy sanoa, «tten koskaan
aikaisemmin ollut nähnyt sanonma-lehden
etusivulla , käytettävän niin
valtavia kirjaimia ja koko etusivu
oli omistettu tälle uutiselle. Saman­laisia
otsakkeita julkaistiin päivä
toisensa jälkeen ja sisäsivut olivat
myös" täynnä tietoja lentävästä
Sputnikista ja sen radiolähetyksis-
«i ^mnSff«U»t'iWiH^lta< >niin:. tiedenäejiet jtt \ t o i^t ^ i l ö t
1 •; ip™'".' " ^ ä n ^ ^ ^ mtiKkialla
vihiär paiidaiiÄt^^l^^^ cteoitettava' oimitfeiitÄiiän
sin, ett«: paik^iintin Iditeinme « i u ( ^ saavutuksen :Jo|idosiä
täällä julkaisi liutisei ^pÄitaikista
vain tavalljiääÄ. etiisivuil^^tis^na.
Mutta hu(dimatt& hahiäivatkö
^lehdet mainite »itä\taiV^^^jS^t
näkistä mUodosUii; vuodeii|^^^:3i
suuris ja tärkein uiitiuen..
Varsinkin meille naisille on
ihanteellista ajatella siitä nuores­ta
neuvostoliittolaisesta naisesta
Alla Masevidiesta, joka on vasta
25-vuotias, mutta on kautta maail­man
noussut ihmisten silmille täh­titieteilijänä.
Hänet on nimitetty
Neuvostoliiton tieteen lierokkaak-si
tytöksi. Hän on naimiisissa mate­matiikan
professorin k a n ^ ja hän
.on neljän vuoden ikäisen tytön äi­t
i Hän on vuosia palvellut tieteen
alalla j a tällä kertaa hän on Neu-vostoUiton
satelliittien tarkkailu­ja
kuunteluasemien verkoston vas­tuunalainen
johtaja.
Juuri tämän verkoston välityksel­lä
Sputnik I ja kaikki tulevat ava­ruuteen
lähetettävät Neuvostomaan
satelliitit tarkasti tiedoittamaan ih­miskunnalle
tärkeitä tietoja ava-)
ruudesta.
Viime lokakuussa hän oli mukana
Barcelona^ Espanjassa kansainvä­lisessä
geofyysillisen vuoden neu­vottelussa.
Lehtiraportterit haastat-teUvat
häntä sieUä. Hän selosti työ­tään
ja mainitsi erään tapauksen.
Viranomaiset olivat lähettäneet
korkealle avaruuteen ilmavoimien
suihkukoneen, joka oli varustettu
yhdeUä himmeäUä valolla. Taivaal­la
himmeä valo muistutti keinokuu-ta.
Kaikki tarkkailuasemat havaitsi­vat
sen ja pääsivät selville, että ky­symyksessä
on lentokone. Tämä ta^
. mahtui neljä päivää ennenkuin Sput-
VÄLITÄKME I^^HAAISUOKEEH
KORKEAMPI KURSSI
VOIMASSA NYT!
PIENIN SUMMA 5,000 SMK. $16.00 TNNA
LAHETYSKUVirr $1.00
JOKAINEN SEURAAVA 1,000 SMK. $3.20
Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10-14
päivän kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään
vastaanottajan tai Suomen postikonttorin - antama
kuitti. .
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box 69 Sudbury, Ontario
yllätyksellisen kokeilun tarkkailu­asemien
valppaudesta, tiedoittamat-ta
kokeiluista asemille.
Barcelonassa oli myös toisia
Neuvostoliiton tieteen edustajia.
Heidän joukossaan oli hyvin tun­nettu
avaruussäteiden erikoistunti­ja
Lydia Kurnasova, joka on 45-
vuotias.' Häneltä lehtimiehet kysyi­vät,
mikä on lempityönsä. Hänen
vastauksensa oli "katsella kaikkea
mikä on^kaunista ja ihanaa". Vielä
mainitsen Leonid Sedovista, joka
on n. 50 V. ikäinen tiedemies ja
erikoistuntija vetydynamiikan ja
kaasudynamiikan alalla. Hän on
N-liiton r opetusministeriön luon­nontieteen
osaston johtaja. Neuvos­toliiton
ulkopuolella häntä on nimi­tetty
Neuvostoliiton >kiertOkuun
isäksi, mutta Neuvostoliitosta ei ole
saatu vahvistusta sille. «
Kun Sputnik I nousi avaruuteen.
l a u ^ i y k s i lM ei löy^f|Dyt:'Nettyosto-lU(
0fil9ft. vain> tiedoitettiih sen ole-sosialistisen
yhteistyön <^avu-tus,
j ^ a yö^ttfili^t, pUsi; l i i t e t ­tävä
NetivttstöUiton-tieteelte kan-
.salle;;6lltea kansa sosialismin val­litessa
kasvattanut tyttärensä ja
poikansa parhaansa mukaan toteut­tamaan
tämän ennen kuulumatto­man
saavutuksen.
Tämän suurtapahtuman johdosta
kautta maailman on noussut kova
halu nostaa joka maan sivistys ja
tiede korkeammalle. Tuntuu hyväl­tä
ajatella, että sysäyksen "opin
ahjoon" antoi 110 vuotta sitten kyl­vetty
siemen sosialismista. — Helen
Espeland.
USAn satelliitin radio
pilleen äänetön
_ Bonn. — Bonnin yliopiston obser­vatoriolta
ilmoitettiin viime torstaina,
että Yhdysvaltain satelliitin, Explo­rerin,
radio on Jälleen lakannut toi-^
mimasta.
Professori Friedrich Becker sanoi,
että satelliitin radio lakkasi lähettä-
Nolatun naiset
toiminnassa
rauhan puolesta
Nolalu, Ont. — Nolalun ja ympä­ristön
naisten kerho lähettää ter­vehdyksensä
naistenpäivänumeroon.
Olemme harjoitelleet kokouksis
samme taas ohjelmaa, että voimme
taas keväällä pitää ohjelmailtamat,
mutta vielä emme tiedä koska se
tulee esitettäväksi. Nyt kuitenkin
aloitainme kevättoimintamme mah­tavilla
lahjavoittotansseilla huhti­kuun
5 päivänä Suomalaisen Jär­jestön
paikallisen osaston,haalilla.
Siellä tullaan jakamaan paljon hy­viä
palkintoja, kuten naisten teke­miä
käsitöitä y.m. Palkintoja tulee
paljon, joten huonompi Onnisillakin
on mahdollisuus voittaa. Siis haa-lilla
huhtikuun 5 päivänä. Lippuja
ryhdytään myymään heti.
Kyllä nykyään on helpompi toi­mia
farmialueillakin kun autot o-dottavat
oven edessä. Kyllä se ky­syikin
innostusta kun piti lähteä vii
denkin mailin päähän iltamiin käve­lemällä.
Mutta eihän silloin surut
painaneetkaan. Silloin oli joka lau­antai
jotain, näyteltiin ja tanssittiin.
Talvella kuljettiin suksella ja joilla
oli hevonen, niin ei muuta kuin hei­niä
rekeen ja niin sitä lähdettiin.
Kovemmilla pakkasilla piti kuiten
kin jättää hevonen kotiin ja kävellä.
Usein paleltui milloin kädet tai pos­ket,
joita hierottiin lumella ja jat­kettiin
matkaa. Eikä siinä sen kum­memmin
käynyt — seuraavana lau­antaina
uudestaan.
Innostusta riitti niin vanhemmilla
kuin nuoremmillakin kun tiesimme
minkä eteen toimimme. Sitten tuli
se kauhea sota. Haalin ovet suljet­tiin
ja poikamme vietiin sotaan. Mo
ni äiti sai itkeä itsensä nukuksiin
ajatellessa missä on poika ja palaa-kohan
koskaan elävänä. Monta jäi
täältäkin sille tielle. Mutta tulihan
heitä takaisinlcin, mutta tuskin ku­kaan
aivan samanlaisena kuin läh­tiessään.
Toivomme olisi, ettei ei enää sötia
syttyisi. Siksi mekin Nolalun ja
ympäristön naiset koetamme toimia
rauhan puolesta vointimme mukai­sesti.
Huutakaamme me, maailman
kaikki äidit, alas sota ja sotakiihkoi-lijat,
säilyköön rauha maailmassa
ikuisesti. >— L. M.
CSJn Toronton osaston
naistenkerhon toiminnasta
Toronto. — Tarkastellessamme
naistenkerhon viime vuoden toimin­taa
voimme todeta, että kuten taval­lista,
naisten toiminta on kohdistu­nut
suurelta osalta varojen hankin­taan
osaston hyväksi. Kerhon ko­kouksia
on pidetty koko säännölli­sesti,
paitsi ei kesäi».aikana. Huoli­matta
alkuunpanevan voiman pie­nuudesta
olemme silti toimineet
koko^ ripeästi ja tulokset ovat olleet
hyvät — varsinkin rahallisesti.
Keväällä ensin oli meillä suuret
myyjäiset jotka vaativat paljon työ­tä
mutta niihin onnistuttiin saamaan
apua naisilta ulkopuolelta kerhon­kin.
Myyjäisistä tulleet tulot annet­tiin
osastolle. Nyt olemme tulleet
siihen . päätökseen että emme laita
myyjäisiä tänä-keväänä, vaan käy­tämme
muita toimintamuotoja ra­han
hankkimiseksi. <
Viime maaliskuussa vietimme kan­sainvälistä
naistenpäivää joka oli
aika hyvin onnistunut ohjelman
puolesta, mutta yleisökannatus oli
huono. Siksipä aiommekin viettää
naisten päivää tänä vuonna enem­män
perhejuhlan merlTeissä.
Egyptin hätää kärsivien hyväksi
tehtiin lahjoitus. Vapauden 40-vuo-tissyntymäpäivälle
lahjoitimme bin­goillan
tulot.
Nyt syksyllä sitten rynnistettiin
reippaasti uuden "stouvin" hankki­miseksi
haalille. Eikä siinä kauan
olleet raudat tulessa kun pidimme
päivälliset, kahviaiset, ja bingon.
Jouluksi jo uusi hella loisti paikoil­laan
haalin ravintolassa.
Myöskään emme saa unohtaa että^
kerho kilpaili toisten alaosastojen
kanssa Vapauden uusien tilausten
hankinnassa saaden viisi uutta ti­lausta.
Meidän kerhomme on jäsen Ca­nadan
naisten kongressissa jossa
meillä on edustaja sen kansallisessa
johtokunnassa. Osallistumme nais­ten
kongressin järjestämiin kamp­pailuihin
kuten esim. lähetimme
vaatimuksia hallitukselle vanhuu-deneläkkeen
korottamisen puolesta
y.m.
Kerhotoiminnassa voisimme nos­taa
hattua monille vanhoille vete­raaneille
jotka ovat jo vuosikymme­niä
tehneet työtä kerhossa ja ovat
vieläkin väsymättä etunenässä toi­sia
innostamassa. Naisten toiminta
voisi olla vieläkin parempaa J9 tu­loksia
tuottavampaa jos saisimme
enemmän naisia mukaan suunnitte­lemaan
ja järjestämään toimintaam­me.
Paljon olisi ineillä äideillä —
isoäideillä ja ennen kaitsea naisil­la
juuri meille kuuluvaa työtä teh­tävänä
kuten esim, taistelu korkei­den
hintojen alentamisen ja parem­man
elintason puolesta. Vaatia tasa-arvoisuus
naisille kaikilla työaloil­la,
taistella lapsillemme vapaa ja
parempi koulusivistys ja ennen
kaikkea tärkein tehtävämme on
taistelu rauhan säilyttämiseksi koko
maailmassa sillä nykyaikaisilla ato­mi-
ja vetypommeilla sota voi saa>
vuttaa "Sinut kotisi portilla. Se ei
*katso oletko vanha tai nuori vaan
pudottaa pomminsa säälimättä ke­nen
kotiin tahansa.
Nämä ja paljon muutakin kuu­luisi
juuri meidän naisten toimin­taan,
siksipä me kerholaiset toi voi­simmekin
että kaikki vanhat jäse­net
ja paljon uusia liittyisi mukaan.
K. G. L,
CSJn Port Arthurin osaston
naistenkerhon toiminnasta
iPort Arthur. — Vahnistuessamme
juuri viettämään kansatavälistä nais­tenpäivää
on ehkä syytä tarkistaa
mitä ine olemme saaneet toiminnal­lamme
aikaan kuluneen vuoden ai­kana.
Kerhomme naisten toiminta on jat­kunut
pysyvästi vaikka kesällä kyllä
otettiin pieni loma nimellisesti, mutta
taas syyskuussa aloitettiin uudelleen
ja täydellä höyryllä.
Ensimmäinen ja tärkein tehtävä oli
sysretoiminnan alkaessa nimien keräys
vetypommin pannaan julistamista
vaatien. Kerätyt nhnet on lähetetty
kaikille huomatuIUe henkilöiUe kuten
valtuustoUe, paikallisille parlamentin
edustajille ja monille muille. Ei myös­kään
olejunhoitettu auttaa rauhan­työtä
lahjoitukshi sikäli kuin raha­varat
ovat myöden antaneet, koska
mikuun 24 päivänä.
Häh oli ottanut vastaan radion lä­hettämiä
jnerkkejä. mutta ne heik­kenivät
päivä päivältä kunnes ne ko­konaan
loppuivat viime torstaina.
Hän lisäsi vielä, että satelliitissa
oleva toinen radio on toiminut moit­teettomasti
ataa siitä lähtien kim
mä5tä merkkejään 12 päivän ajaksi, keinokuu lähetettiin avaruuteen tam-i
mutta ryhtyi jälleen toimimaan hei- mikuun 31 päivänä.
meUlä on ollut monia . lahjoituksia
erinäisiin kampanjoihin osaaottaissa.
Ennen joulua pidetyt tanssit olivat
erikoisen onnistuneet ja niiden avulla
saatiin varoja sanatoriumissa olevien
suomalaisien sairaiden joululahjara-hastoon.
Olemme joka jouluksi vie­neet
siellä oleville potilaille rahalah­jaa
josta olemme saaneet sanatoriu-minkin
huollon puolesta kiitokset.
Vanhuudeneläkkeeseen saatiin li­säys
vaikka pieni. Mutta sitä pien­täkin
lisäystä on auttanut monet
työläisnaisten ja muiden järjestöjen
kirjeet ja vaatimukset, joita on lä­hetetty
hallitusherroille.
Kuka muut kuin työläisvanhukset
ja heidän ystävänsä sekä järjestönsä
tuntevat tämän kysymyksen tärkey­den,
että eläke on nytkin pieni joten
vaatimus paremman eläkkeen saami­seksi
tulisi edelleenkin olla tärkeänä
kysymyksenä.
Tällä kertaa meillä on käynnissä
miesten ja naisten suuri kampanja
joka tähtää järjestön rakentamiseen
ja ennenkaikkea niiden suurten liit­to-,
laulu- ja musiikkijuhlien valmis­teluihin
jotka tullaan täällä Port
Arthurissa ensi kesänä viettämään.
^ Me kaikki tiedämme, että urakka
jel ole pieni, käynnissä olevan kam-
Tiistaina, maalisk. \ p. — Tuesday, March 4, 1958 Sivu 3
JOUKOISSA ON VOIMAA
Toronto.^—^RAUHA on sana, jo­ka
loistaa ku^kurkas tähti pimeäs­sä
yössä.
RAUHA on sana, joka viitoittaa
tiemme, joka antaa meille velvolli­suuksia
toimia sen eteen kaikilla
mahdollisilla tavoilla, sillä ilman
rauhaa, pysyvää maailman rauhaa;
kaikki muu on toisarvoista.
RAUHA on sana, joka yhdistää
monet nuljoonat naiset, sillä elä­män
vaalijina se on meille kaikille
yhteistä.
Rauha on tunnussana tulevassa
Naisten Ktmsainvälisen liiton kon­ferenssissa,
joka pidetään Wienissä
kesäkuun alussa. Kutsii konferens­siin
on lähetetty kaikille kansoille,
ja tuhannet naiset valmistautuvat
matkalle.
Monet eri kansallisuudet nostavat
äänensä korkealle maailman rau­han
puolesta, tasa-arvoisuuden ja
lastemme tulevaisuuden puolesta.
Uhkaavana sodan mustat pilvet
väijyvät maailman rannoilla. Liian
paljon on ristiriitaa kansojen vä­lillä
ja valmistuksia maailman hä-
NAISTEN VOIMASTA JA
VELVOLLISUUKSISTA
Sudbury. — Kun tulee ajatelleäcsi
miten sanomattoman paljon on nai­sen
yksilönäkin pitänyt jaksaa ja kes­tää
menneisyydessä miehoi rinnalla;
olla mukana ulkotöissä maalaisoloissa
silloin kun ei ollut maanvUjelysko-neistoa
eikä muitakaan mukavuuk­sia,
taloustyöt oli tehtävä ikäänkuin
sivutyönä, johon ei mitenkään tahto­nut
riittää aikaa ulkotöiden kilrehn-millään
ollessa.
Mikäli äitiys oli kysymyksesi, niin
tähän tärkeään voimaa ja tarmoa
kysyvään tehtävään ei tahtonut mi­tenkään
riittää aikaa. Vanhemmat
meistä vielä varmaan muistaa miten
vaikeissa ja puutteeUisissa oloissa
heidän äitinsä ovat suuria perheitään
kasvattanet. Ei millohikaan nähnyt
perheen äitiä esim. aterialla toisten
kanssa. Hänen oli suoritettava luke­mattomia
töitä sUlä ajalla kun perhe­kunnan
jäsenet söivät, ettei perheen
nuoremmat jäsenet jääneet yksin Ja
vaaroille alttiiksi. Hänen oli haukat­tava
palanen sillom tällöin touhutes-saan
askarien parissa. Tähän oli vii­me
vuosisadan loppupuolella perheen
äiti tiiin tottunut, että jos Joskus sat­tui
aikaa, niin ei hän pöytään tullut,
vaan .mutusteli ateriansa Jossain uu­nin
nurkassa. Näin tapahtui maa­laisoloissa
jhutta paljoakaan eroa el
ollut työläisperheissä kaupungeissa­kaan.
Kaikki työt ympäri vuoden oli teh­tävä
aikoinaan ysekä miesten että
naisten kohdalta. Jos syystä tai toi­sesta,
työt vähänkään viivästyi, kehit­tyi
työruuhka, josta oli vaikea sdyiin-tyä.
Usein huomasi, että silloin vai­mo
oli vieläkin lujemmalla kuin töi­den
ajallaan sujuessa.
Oikeastaan ainoa lepoaika naisella
oli päästä joskus kirkkoon. Joka
panjankaan aikana, mutta sen Juu­ret
tulevat ulottumaan kesään men­nessä
laajaksi, sillä pienenä Joukkona
ei tällaisia suuria toimintoja voida
viedä kunnialla voittoon.
Mitähän Jos kaikki naiset Jotka
suinkin voisivat antaa auttavaa kättä
toimintaan tulisivat Ja ottaisi paik­kansa
jo nyt sillä naisten rintamalle
(kuten miestenkin) halutaan suuri
joukko asiaan mnostunutta väkeä.
Rauhan rintamaUa voimme me
naiset olla erittäm vaikuttavana
joukkona Jos vaan yhdessä tahdom­me
kohottaa äänemme kuultavaksi Ja
vaatia atomi- Ja monien muiden tu­hoaseiden
käyttämisen lopettamista
korostaen, että atomlvohnaa tulisi
käyttää ainoastaan rauhallisiin tar­koituksiin.
— TAS.
K ansainvälisenä ndistenpäivänd
E r j . Tyyne.
Kansainvälistä Naistenpäivää vie­tetään
maaliskuun 8 päivänä kaik­kialla
sillä vuonna 1910 pidettiin
ensimmäinen: Kansainvälinen nais­i
e n kongressi Kööpenhaminassa,
jossa yksimielisesti päätettiin, että
maaliskuun 8 päivää tullaan aina
viettämään kansainvälisenä naisten­päivänä.
Tosiasiassa kansainvälisen nais­tenpäivän
vieton juuret ulottuvat
vuoteen 1904 asti, jolloin New Yor­kin
kaupungin työläisnaiset nousi­vat
yhteiseen taisteluun sietämät­tömiä
olosuhteita vastaan.
Niin siellä kuten kaikkialla
maailmassa havaitsivat naiset sen,
että yhdistyneinä on heillä voimaa
saada itselleen ja lapsilleen parem­mat
elämänmahdollisuudet joten he
alkoivat vaatia itselleen oikeuksia,
vaatia naisille äänioikeuta, jota ei
vielä silloin ollut heillä, sillä nai-nenhah
on aina pidetty sorretussa
asemassa ja on vieläkin monin pai­koin.
Monet^ taistelut ovat naiset käy­neet
äänioikeudenkin puolesta, mut­ta
nyt OD naiisilla jo äänioikeus milt­e
i kaikkialla ja se on taistelun tu­los.
Yhä pyrkiväit naisiet yhdenver­taisuuteen
miesten rinnalla ja nyt
on taisteltu mm. siitä, että naisille
maksettaisiin sama palkka samasta
työstä kuin miehillekin.
Viimeisen maailmansodan aikana
käytettiin paljon naistyövoimaa sel­laisissa
töissä joita ennen olivat suo­rittaneet-
vain miehet, mutta kui­tenkin
Itäisille maksettiin silloinkin
pienempi palkka samasta työstä
kuin .miehille. _
, Miksi sen pitää olla näin? Miksi
palkkaa pitää maksaa sukupuolen
muka») eikä työn arvojen jälkeen
sillä nionessa työssä voi nainen suo­riutua
tehtävästään nopeammin ja
työn laatukin on parempi kuin mie­hen
ja kuitenkin hän saa tyytyä
vain puoleen siitä palkasta mitä
maksetaan miehille?
Tarkastelkaamme mitä alaa vain,
konttorialaa, opetustointa, pankki­työtä
tai mitä hyvänsä, niin aina
nainen saa tyytyä pienempään
palkkaan samasta työstä.
Usein_kuulee_sanottavan,_ että
Amerikka ja Canada ovat naisten
taivas. Onkohan se sitä kaikille nai­sille?
Kuinkahan moni työläisnai­nen
on täällä taivaan itsel|een löy­tänyt?
Ensinnäkin ne monet sano­kaamme
monil^isiset perheet jot­ka
ovat tulleet tänne synnyinmaas­taan
koska he ovat ajatelleet, että
täällä on taivas heille. Nämä i^r-heet
ovat asettuneet uudisviljeli-jöiksi
jonnekin korpeen jonne ei
ole vielä edes ollut tietä kuin ai­noastaan
pieni linnunrata jota myö­ten
he Gvat ensin kantaneet seläs­sään
välttämättömät taloustavarat,
kun ensin ovat saaneet hajcältua
hirsistä jonkinlaisen mökin, että
ovat saaneet edes suojaa päänsä
päälle. Sitten he ovat kantaneet
tuota scmäa polkua myöden itsel­leen
jokapäiväisen leipänsä, jos on
ollut varaa sitä jotenkin hankkia.
Usein mies on joutunut lähte^
mään leivän ansioon ja perheenäiti
jäähyt tuonne korpeen huoltamaan
lapsia ja raivaamaan peltoa, että
saisi edes pienen peltotilkun al­kuun,
jossa voisi kasvattaa lisää
ruokaa perheelleen. Onko tämä sit­ten
ollut naiselle taivas? Sitten mo­net
työläisnaiset asuessaan kaupun­gissa
käyvät jatkuvasti ansiotyössä
ja tekevät siinä sivussa kotiaskareet.
Kuinka moni^ mies huomioi tämän,
että hänen vaimonsa on useasti yli­kuormitettu,
että mieskin illoin voi­si
joskus sanoa, no tehdään yhdessä
kotityöt kun yhdessä käydään an­siotyössäkin.
Harva* mies vielä mei­dänkään
aikakautenamme tämän
epäkohdan oivaltaa, vaan mies ajat­telee,
että hän on ansainnut enem­män
koska han saa työstään enem­män
palkkaa, niin tuo joka tuo vain
pienen osan siitä paikkamäärästä
kotiin kuin minä, niin hänen kuu­luu
tehdä pitempi päiväkin työtä.
Mahdollisesti tuo perheen äiti on
suorittanut .^paljon raskaamman
työn päix^ässä kuin miehensä, mut^
ta hänelle maksetaan pienempi
palkka. Jos mies laitettaisiin suo­rittamaan
kaikki ne tySt päivän
mittaan mitä esimerkiksi perheen­äiti
suorittaa, niin saisimme sanoa,
että tekemättä jäi.
Samoin on joka alalla ja siksipä
juuri olisikin naisten, syytä nousta
suurin joukoin ja kaikkialla valvo
maan naisellisia ihmisoikeuksiaan.
yhdenvertaisuuttaan miehen rin­nalla.
Jos eri maiden, eri paikkakuntien,
kaupunkien ja fanniseutujen työ­suhteet
ovatkin erilaiset, niin tais­telut
heillä oikeuksiensa pi^olesta
tulisi olla samanlaisia. Kunnollinen
palkka samasta työstä, sen on oi-keutettiTitselleen
vaatimaan oiiian
ja perheensä elämän ja hyvinvoin­nin
turvaamiseksi. Jokainen tietii,
että olemme heikkoja yksin, mutta
joukkoina yhteenltittyen voidaan
edustaa suurta asiaa ja saada hyviä
saavutuksia. Siksi naiset kaikkialla
yhdistäkäämme voimamme ja kul-kekaamme
käsi kädessä uutta ja
parempaa tulevaisuutta kohti.
matka. Kuinka paljon siitä oli hel­potusta,
on hyvin kyseenalaista, mut­ta
terveitä ja elhivolmaisia he olivat
yleensä Ja paljon virkeimpiä kuin me,
jotka juurrumme heistä. Heillä oli
toisenlaiset ravinto- Ja elhitavat.
Joku voi sanoa, että mitä hyötyä
on muistella entisaikojen vaikeuksia,
sillä onhan niitä vaikeuksia nytkin
ihan tarpeeksi, mikä onkin totta.
Paljon ovat ajan kuluessa muuttu­neet
naistenkin työt ja työvälineet.
I^ö on yleensä helpompaa eikä päi­väkään
ole enää hevosen kengän
Duotoinen, Jää aikaa huvitteluun ja
-nyös itsemme kehittämiseen.
Olemmeko kaikin jaksaneet kulkea
iehityksen mukana? On vaikea vas­tata
myöntävästi. On paljon ja va-
'cavia syitä miksi niin on tapahtiinut.
Vuosituhansia vallinnut naisen to^
irvoinen asema yhteiskunnassa on
käsittääkseni enshnml^en ja vielä­kin-
tehokkahi este nklsten aseman
oarantamiseksi. Vaiii:^ emme niitä
tuntisikaan esteiksi, ij^in monet kah­leet
Ja lukemattomit .esteet ovat
naisen kehityksen tiellä.
Me. Jotka emme ole saaneet edes
pohjakoulua suomenkielellä, olemme
tulleet tänne vieraisim oloihin kielen-taitamattomina.
Täällä on täytynyt
^.arttua saatavissa olevaan työhön
olipa se mitä tahansa. Siihen on
seisahtanut useimpien itsensä kehit­tämien,
vaikka olisikin ollut halua.
usehi oli monien kilometrien päässä.
Kengät Ja sukat otettiin kainaloon
Ja paijata Jaloin käveltlto tuo Pitkä L^yöskentelee yatkuvästVVteenpäin.
vittämiseksi tehdään kovalla kiireel­lä,
ilmakehää, maata ja vesistöjä
myrkytetään atomisäteilyllS,* tek­niikkaa,
tiedettä ja taitoa' käytetään
pääasiassa sodan valmisteluun, eikä
kansojen edistyksen hyväksi.
Mutta sitä voimakkaammin työs­kentelevät
rauhan voimat, ja niin
kauan kuin kansojen ääni kaikuu
sotaa vastaan, voimme toivorikkaa­na
katsoa tulevaisuuteen.
Naiset useinkin aliarvioivat itsen­sä,
kykynsä ja voimansa suurissa
kansojen liikkeissä, ja kuitenkin
paljon on edistystä saavutettu
ja ajat ovat paljon muut­tuneet
vuodesta 1910, jolloin vietet­tiin
ensimmäistä kansainvälistä
naisten päivää. - ' _
Kirkkaasti valottuvat eteemme
naisten asemassa tapahtuneet muu­tokset,
jos katsomme kauaksi taak­sepäin
historialliseen menneisyy­teen,
ja samalla tutkimme miten
kanssasisaremme nykyaikana elä­vät,
ei vain kotoisissa oloissa, mutta
myöskin muissa maissa. Mutta täy­dellistä
tasa-arvoisuutta ei ole vielä
saavutettu, ja kaikki edistys on saa­tu
aikaan suurella joukkotyöllä ja
ponnistelulla.
Jos onkin menty eteenpäin, on-vielä
paljon puutteellisuutta, on
monia maita ja kansakuntia, joissa
suuret kansanjoukot elävät suures­sa
kurjuudessa.
Näiden kansanjoukkojen puoles­ta
Naisten Kansainvälinen liitto
Maan varsinaisen kielen oppimmen-kin
tuottaa vaikeuksia aikuisena ja
ilman pohjaopetusta.
Jä^jestötoimhitaan. Johon meillä
iaikilla olisi mahdollisuus, suhtaudu­taan
välinpitämättömästi. Suomalai­sessa
Järjestössä on esimerkiksi mah­dollisuus
kehittää itseä&me Ja saada
tervettä ajanvietettä laulukuorossa ja
näytelmäseurassa. Niissä harrastuk­sissa
on työtä Ja nautintoa. Naisilla
on lisäksi oma maailman laajuinen
järjestön^, jossa on paljon tilaa kai­kille
ja johon on tilaisuus liittyä
naisten kerhojen kautta.
Siis. tilanne ei ole toivoton mikäli
haluamme Itseämme ja toisiamme
kehittää. Yhdessä meistä kehittyy
se voUna. Joka luo uuden kauniin
maailman, missä .^naisetkin huomioi­daan
tasa-arvoisina miesten rinnalla.
— Emilia.
Näin edistys jatkuu ja kehittyy Kai-'
kiila aloilla ja päivä vielä koittaa,
jolloin kaikkien kansojen tulevai­suus
on turyattu.
Canadan Suomalaisen järjestön
naiset ovat aina ja joka< paikassa
esimerkillisellä tavalla täyttäneet
tehtävänsä järjestötoiminnassa; ko­kouksissa
ja opintokerhoissa heidän
näköalansa ovat laajentuneet, ja he
selvästi tietävät sen, että joukossa
on voima ja vaikka kotoiset järjes­tötehtävät
vievätkin paljon aikaa,
osallistumme ja olemme myöskin
kiinnostuneet sekä oman maamme,
että kansainvälisiin kysymyksiin..
Sen tähden mekin, Canadan Suo­malaisten
naisten kerhot kuulum­me
Canadan Naisten liiton jäsenyy­teen
ja sen kautta Kansainväliseen
naisten liittoon.
Me suomalaiset naiset olemme
iloisia siitä, että mekin voimme täl­lä
kerralla lähettää CSJ.n edustajan
tähän suureen konferenssiin, ja
edustajamme kautta me kaikki tu­lemme
osalliseksi siitä innoittavas­ta
edistystyöstä, jota naisten liitot
tekevät ympäri maailman. Siis toi­vommekin,
että kaikki kerhot aset­tavat
edustajaehdokkaitä, ja toimi­vat
tarmokkaasti matkan onnistu­misen
eteen. Oman edustajamme
kautta tunnemme olevamme paljon
lähempänä tätä suurta naisten toi­mintaa,
olemme osana edistyksen,
veljeyden ja rauhantyön jatkuvalle
kehitykselle. Lämmin Naistenpäi-pätervehdys
kaikille Vapauden lu­kijoille.
— Helen Tarvainen.
T I L A T K A A VAPAUSI
KIITOS
Sydämellinen kiitos sukulaisille,
ystäville ja erikoisesti CSJ:n Sud-buryn
osaston sairaskomitealle vie-raskäynneistä
luonani sairaalassa.
DAVID LAMPINEN
mhn.ipitae Ontario
PARHAAT O N N I T T E L U M ME
VICTOR SAARELLE
hänen 73-vuotissyntymäpäivänsä johdosta, maaliskuun
2 pnä 1958, toivotta\jat allamäinitut sukulaiset,
ystävät ja toverit:
Bill Saari
Ina Saari
InUJi j a Armas Poutanen
Arnold Mänty
Helmi Kivinen
Jenny j a William Kangas
Sofia j a Anton Ranta
MUja i a Lauri Aho
HilmA ja Frank Koivu
Alina ja W. Eklund
Ida ia Oscar Männistö
Anni j a August Kannisto
L«o Fraser
Toini Ja Frank Niemi
Rauha ja Aimo Mäki
Mary Saari
LOCKERBY ONTARIO
KIITOS
Sydämellisesti kiitän omaisiani, naapureltani ja tovereitani, kun
kutsuani noudattaen tulide kanssani viettämään 73-vuotissyntymä-päivääni
maaliskuun 2 päfänä 1958.
Kiitos kukista Jä hauskalta seurasta. '~
Toverillisesti teitä kiittäen.
VICTOR SAARI
Lockerby Ontario