Vapaus, February 10, 1968

              Sivu 2 Lauantai, helmik, 10 p.'— Satundäy, Feb 10,1968
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITORt W . EKLUND MANAOER. V. SUICBI
TeuKPHONEi Qrpice ANÖ EDITPBIAIL 674-4294
Publlshed thrlce weeWy: Tuesdavs, lOiursdays and Satm^a
Publishing Co. Limited, 100-102 | lm St. West, Sudbyry, Ontarjo. Ca^Mift,
^ MoiUog address; B m 69
' Adl«jrtlslng rates upon applicatlon; translatlon free of ohaig«.
Authorlzed aa second class mail by the Post Office Depaitment,, Ottawa,
and for payment pf pqistago in oash.
.^^ CÄNÄDIAN?WNGUAGF:,PRtSSI 'CIIJR '
TILAUSmNNAT:
Can^da89a: 1 vk: $10.00. 6 kk. $5.25 USA:n: 1 vk. $11.00,6 VL $6.7B
3 kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.60, 6 kk. OJJB
Si]nniintaikala8tukse8takin verloa?
Kuten muutama päivä sitten ToiVxnitosta tulleissa uuttis-tiiedoiissa
kerrattiin, Ontarion maaikumtahallitus aikob sälyttää
tämän maalkuinnan asulkkaille — noin miljoonalle ontariiolai-selle
— erikoisveron siitä, kun he käyvät jobo kerran tai use­ammin
vuodessa liottamassa siimaansa jonkun kaumiin jär­ven
tai puron rantamilla!
Maaikuninan maiden ja metsien 'ministeri- Rene Brunelle
sahöi pitäväaisä vain ^'oikeudenmukaisena" Ihintaflna sitä, jpis
sunnuntaikalastajilta vaadittavan lupakirjan Tiinnaksi määrä­tään
Ontairiossa $3.00 hengöltä.
Kuinka "oikeudenmukainen" -tällainen vero on, se näkyy
ehkä parhaiten seuraiavanlaisista esimerkeistä, jotka, eivält suin^
kaan 'ole pelkkiä mielikuvatuotteita, vaan elävästä elämästä
löydettäviä tositapauksia:
Jos 1^20 vuotias opiskelija, joka olosulhteiden johdosta
ei öle saanut edes kesätyömaata tulevan talven olpintöjenm^-
sun suorittamiseksi, katkaisee koivunvavan järven ramiifcoiltta,
sitoo siihen siiman ja kouluun, sekä ryhtyy niemen kärjessä
olevalta kiveltä onkimaan, hänet voidaan vetää korkean raa^
din:.eteea- vastaamaan "kalastussäädösten" rikkomisesta eli
siitä', 'ettei hän ole ostanut $3.00 hiintaista '^kalastuslupaa".
• '^^äfoä'vajaan $3,000 vuodessa 'ansaitseva työläinen ^ ja h?i-;
tä on'Jjteräti lähes kolmasosa Canadan kaikista palkkatyöläi-sist^-
jr haluaa lähteä perheineen yihdetei sunnuntaiksi hyvän
naapurinsa kesämökille viikonloppua viettämään ja ••kalas­telemaan",
häinöh täytyy hankkia sekä itselleen että vaimol­leen
(yli 16-vuotiaista huollettavista nyt puihumattakaan) $3.00
maksava •'kalastuslupa" kummallekin tai muussa (tapauksessa
hän ei saa yhtenäkään kauniina kesäsunnunitaina kalastuk­s
i a nauttia.
Jos vanihuudeneläkeläinen, jonka kuukausitulo ei tahdo
mitenkään riittää (hengen ja ruumiin yttidessä pitämiseen, pu­humattakaan
nytmistään huvitteluista, saisi tilaisuuden men­nä
pitkän pitkiä päiviään kuluttamaan jooikun järven kala­vesille,
hänen täytyy ensiksi hankkia itselleen tämä $3.00 ka-lalstuslupa.
Ja entäs sitten ne vähän ''parempiosaiset" pikkuihmiset,
joilla on"heiirto-onget", veneet,moottorit ja ehkä kesäkäm-pätkin?
He maksavat maakunnalle myyntiveroa joka kerta
kun he ostavait kalliita onkivehkeitä, moottoreite, veneitä ja
muita tarvikkeita. Heiltä. peritään <usein kaksinkertainen kour
liivero (tavallisesta asunnosta ja lisäksi kesämökistä) sekä ke-säinökin
maa- ja tieverot; ailati kdhoavat paiovakuutusmaksut,
joista kaiketi menöe osa verojen muodossa halUtuksellekin,
Niistä kaikista koituu tällaiselle hyvinkin vaatilmattomilla tu­loilla
eläville työtätekeville todella suuri menoeirä joka vuosi.
Jos mikään, niin tämä ehdotus sumKuntaikaqastusoikeuden
verottamisesta on tuomittava suunnitebna; miktä olisi yleisen
mielipiteen painostuksen Voimalla saatava estetyksi. Jokata-pauQfisessa.
on VÄTmaa, että tuhannet ja tuihannet"sunnuntai­kalastajat",
jotka syystä tai toisesta viime vuonna pidetyissä:
maakuntavaaleissa antoivat äänensä "hyvästä rekordistaan"
ylpeilleelle torypuolueeflle, eivät menetelleet niin sen vuolk-.
si, että siten saataisiin lisäveroja sunnuntaikalastajilla. Ja mi­käli
meidän muistimme ei petä, pääministeri Robartsin johta-:
man törypuolueen monen vaalilupauksen joukossa ei ollut mir
tään" mainintaa siitä, että valituksi tultuaan konservatiivipuo­lueen
hallitus järjestää erikoisen veron myös sunnuntaikalas­tajille.
METSÄSTYSLUPIEN HINNAT-YLÖS?
Helsinki. — Aasian keliityskysyi
myksiä on Suoraessa käsitelty var­sin
vähän, vaikJ^a Su^n^ Aaslsp
keltityspfnkln, Jfei«neril OH .pifl*»-
i&vnSin msanopei» he^^yj^uun-nltelmissa
— tosin varsin, vaati-;
mattomin osuuksin.
Kuva '<|«»hity]{se8(ä'' on Aasian-kin
kobanlla pelkkäK Ml^qviota.
Bruttokansantuote oli esim. In­tiassa
"kehittynyt" vuodesta 1953
vuoteen 106S vain 7 dollarilla
henkeä kohden ja on ilmaisesti
sen j&lbeen painunut taliaiain läh­töpisteeseensä.
Samanlainen on ti­lanne
Indonesian kohdalla, Jossa
vastaavana aikana hruttokansan-tuote
kasvoi vain 2 dollarilla hen­keä
kohden.
Y K n alaisen Aasian ja kaukoidän
talouskomisison (|]CAPE) suprim-mat
keihiityssuunnitelmatt käsittävät
Aasian vaitfitien rafcemtamisen, Mo-kong-
joen suistoni vesistöjlrjestelyt
ja Aasian tilastoinstituutin perusta­misen
ti^tokonekesHuksiijeen.
Saimaan EGAFEntoimintaan kuu­luu
myös Aasian kehityspankki se­kä
joukko muita kehitys- j a tutki-muselimiä,
jotka ovat suorittaneet
eiinäisiä perustutkimuksda. Niist|i
ea-äät toistaavit aikaisempia. Niinpä
E C A E E n toimintaa selostavat Y K -
julkaisut kertovat v. 1964 valmistu­neesta,
fcehtiyssuunnitelmien alueel­lista
sopeuitaimiisita- koskevasta sel-vi^
ksestä Ja toisesta samaa aihetta
koskeneesta raportista, joka valmis­tui
viime kevättalvella. Tämä Vai­kuttaa
laihalta y l i kahdenkymme­nen
vuoden jälkeen.
ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ
E C A P E n eräänlaisena alaelimenä
toimiva ASA (Associati<^ of Soiith-
East Asia), johon kuuluvat Malesia,
Filippiinit ja Thaimaa, on pitikään
ollut toimettomana ao. maiden vä­listen
kireiden suhteiden takia. Toi­nen
vastaava alueellinen elin RGD
(Iran, Pakistan ja Turkki), on sen
sijaan päässyt yhteisymmärrykseen
1000 mailin pituisen Aasian valta-
Thadden syyifi
provökaaYtorisesti
ff punafsfa'
-Hanover, Länsi-Saksa. — Länsi-
Saksan oikeistolaisen kansallisen
demokraatttpuolueen puheenjohtaja
Adolf von Thadden syytti muutama
päivä sitten, että DKPn eräs jäsen
kuoli viime viikon keskiviikkona sen
jälkeen kun "kommunistit hakkasi­vat"
hänet Mynchenissä.
- 58-vuotias Karl Hoffman sai tiet­tävästi
sydänhalvauksen rettelöiden
jälkeen jotka tapahtuivat Mynche­nissä
eräässä haalissa sen jälkeen:
kun noin 3,000 ihmistä osallistui va-semmansiiven
tilaisuuteen joka o l i
järjestetty Hitlerin' kansleriksi ni-mittämis;
en 35-vuotisiw:ivänä.
Kokoukseen osallistui myös noin
200 uusnatsilaisen DKPn jäsentä.
Kokous oli kutsuttu vasta, peruste­tun
Aktion Januar 1968 ryhmän ta­holta
järjestääkseen yhteisrintaman
uusnatsismia vastaan. .
"Tuo kokous kokonaisuudessaan
oil kommunistipuolueen tilaisuus ja
rettelöivät ihmiset tiettävästi olivat
suurelta osaltaan Mynchenin kom­munistipuolueen
jäseniä", sanoi von
Thadden.
Rettelöt alkoivat kun. vasemmisto­laiset
puhujat uudistivat Itä-Saksan
syytteet, että presidentti Heinrich
Luebke oli suunnitellut joitain Hit­lerin
keskitysleireistä.
Aktion Januar 1968 lausunnossa
sanottiin mr. Hoffmanndn kuolemas­ta,
lettä hän o l i joutunut D K P n joh­don
uhrpcsi koska hän noudatti hei­dän
määräyksiään levittäessään pai­nettuja
lentolehtisiä joissa kehotet­t
i in häiritsemään kokousta.
Mynchenin poliisit kuitenkin kiel­sivät,
että Hoffmann olisi hakattu.
He sanoivat, että Hoffmannia o li
vain käsketty lähteä haalista ja oli
saanut sydänhalvauksen eteishallis­sa.
Samassa yhteydessä jolloin .hän ilmloitti sunnuntaikalas-tajain
verottamissuunnitelmasta, mr. Brunelle sanoi ehdotta­neensa
pääministeri Robartsin hallitukselle, että pyssj^anto-lupien
hinta korotettaisiin $1.00 vuosimaksusta niin paljon,
että "siitä saaltaisiin varoja hallinnidlllisia tehtäviä, uusien met­sästysalueiden
hankkimista ja vanhojen metsästysalueiden
•bunnossapitämistä varten",.kuten on selitetty;
; Päämäärä on epäilemättä kaunis ja asiallinenkin. Mutta
onko tämä pyssynkantoluvan korottaminen tairpeellinen tai
oikeutettu toimenpide?
I|ollariin hinfcainen metsästysliuipa oikeuttaa alilnoastaan
pyiden, fasaanien, jänisten ja oravien metsästykseen. Jos hen­kilö
haluaa mennä sorsastamaan, hänen täytyy ostaa $2.00
maksava vesilintujen ampumislupa edellämainitim dollarin
hintaisen "luvan" lisäksi. Jos hän vielä haluaa mennä peura-metsään,
silloin on pulitettava lisäksi $5.00 ja hirven eli asiaan liittyy .myös tärkeä sosi
"muusin" jaJitLin menevän täytyy ;maiksaa kaatoluvasta $10:00 aalinien puoli.
Nämä menot eivät tietenkään ole ylipääsemättömiä sel­laisille
keskiluokkalaisille, joiden ansiot ovat sanokaamme
kaihdeksastatuhannesta dollarista ylöspäin. Mutta keskinker­tainen
työtätekevä joutuu säästämään jo monestaJbyödyliises-täkin
paikasta voidakseen maksaa syiksyisin haluamansa anet-sästysluvat
— ensin ddllarin pyssyinikantoluvasta i"pienen riis­tan"
saamiseksi; lisäksi 42.00 sorsastamisluvasta. $5.00- peuran
ja $10.00 muusinkaatoluvasta, mistä koituu yhteenlaskien $18
veromenon.
Eikä tässä ole lähetään kaikki.'Jos ryhmä miehiäi naisia
tai perfieitä lähtee esimerkiksi hirvimetsään, heillä täytyy
olla lämpimien vaatteiden lisäksi (mistä Ontarion maakunta-
Viisipäiväisen työviikon tul­tua
melko yleiseksi on nioiussut
myös ns: "vapaahaikapoilma",
itiinkä yhtenä räikelmipiäinä i l ­miönä
on se, että viikonloppuja
vietetään joko .höbeilleissa tai
muissa anniskelupaikoissa., tai
muissa juomingeissa, ennen­kaikkea
siksi kun "parempaa­kaan
aijanvietettä" ei tahdo
olla.
Sen sijaan, että Ont. asukkaita
hallitus perii myyntiveroa) jonkinlainen ajokki'©li auto ja sen rdhkaistaisiin retkeilyyn, kalas-tankissa
gasoliinia; lisäksi pyssyt, ammukset ja muut välineet tukseen ja metsästykseen mihin
ja tarvikkeet ja ehkäpä viinapullloon asti, joista kaikista me­nee
maakuntahallitukselle veroa.
Luulisi tämän verotuksen riittävän pääosalta vähävarais­ten
eränkävijäin kohdalta! Ja tässäkään yhteydessä emme
muista, että torypuolue olisi viimevuotisten v^talimanifestin-sa
yhteydessä ilmoittanut, että valituksi tultuaan se kohottaa
myös metsästyslupien hintoja!
SOSIAALINEN PUOU
; ,;l^_ep, lisäksi että tässä on kysymys valtaosalta pikkuihm|is-ten
eli: vähätuloisten asulkkaidani vcr6ta'akan li.säämisestä,
kaikkeen maakunnassamme on
suurenmoiset mahdollisuudet
— Ontarion toryhallitus aikoo
kalastus- ja metsästysver*oilla
partinia entistä suurempia estei^
tä tämän virkistävän harrastufc
sen ja ajankuluin tielle.
Korottakaamme öäniemn^e
niinjcalastusveim_j'^jestämi6-
tä kuin metsästysvertyjenkin
korottaimi.sta vastaan!
tien osan "paifekaainisrakentamises-tä"
välillä. Ankara—Teheran-^Ka-raqlji.'
Tien on ipäärä valmfstua ku­luvan
vuoden aikana jav vastaavaa
linjaa noudattelevan rauitatien vuon­na
1969. RCDn Piirissä on n i i n ikään
suunpittieiUa erinäisiä yhteisiä tuo­tantolaitoksia
(Iran — alumiiniteh-
PalUet^n — sötelipaperitehaps),
A A S I A N V A L T A T I E .—
SOTILASSTRATEGIAA?
E C A F E n rsum^projekteihin kuulu­va
Aasian valtaitie on kokonaisuudes
saan 55,000 kilometi'in pituinen ja
ulottuu Turkista ja /Iranista ThaiT
maahan j a Etelä-Vietnamiin. Edelli­set
maat kuuluvat Bagdadin sotilas­sopimukseen
(OENTO) ja Thaimaa
puolataan on Kaakkois^Aasian soti­lasliiton
(SE ATON) jäsen. Suunni­teltu
vaHatio s:eur^'ilee siis Neuvos­toliiton
ja Kiinan etielärajaa. Jos
ajatellaan ao. alueiden tiestötai-ve^-
ta, tuntuisi luonnolliselta, että py­rittäisiin
rakentamaan teitä arvan
toiseen; suunitaan: Aasian sisäöisistä
meJ'en. rannalle, maaräekuljetuksia
halvemman kuljetuskeinon jääneen.
Poikittai^tielläkin on luonnollisesti
merkitystä mutta sa.malla se väistä­mättä
kiinnittää huomiota suunnit­telun
takana olevaan mahdolliseen
sotilasstrategiaan.
Neuvostoliittoa ja Kiinaa kaaita-valla
tiellä on merkitystä näiden
maiden vastustajille, ennen kaikkea
USAlle. joka esittää merkittävää
osaa itiesuunnitelman laadinnassa ja
toimeenpanossa.
V A L T A T I E HYVÄ BISNES
Aasian valtatien kokonaishinnak­si
arvioidaan 2 m i l j a r d i a dollaria.
Hinnan maksavat luonnollisesti
maat, joiden halki tie kulkee. Lai­noittajina
c.siintyv<ät teollisuusmaat
saavat tietyöstä hyvän bisneksen,.
koska,ne joutuvat toimittamaan se­kä
työn euellyttämät koneet että
myös teräs- ja sementlikonstruk-tiot
ja .teknisen "knowhown". Tie­suunnitelmaa
suosii tiettävästi myös
Esso. joka laskelmoi tien avaavan
sille uusia markkinoita. Irania l u ­kuunottamatta
on Keski-Aasia aluet­ta,
jolle "öljy on muualta tuotava.
SuunniteJmiJ-sa esiintyy myös hal­van
yleisajoneuvon kehilitäminen j a
Saimaan kanava
pian iopuili^esfi
valmis
Helsinki.—-Saimaan kanavan ja
sen sulkujen rakennustyö on nyt
käytännöllisesti katsoen valmis;
Vain eräitä viimeistelytöitä on jäl­jellä.
Viimeinen Saimaan kanavan su­luista.
Rättijäi-ven sulku, valmistui
äskettäin. Tämän sulun rakensi In­sinööritoimisto
Oy. .Vesto, jolle su­lun
rakentaminen oli 63; urakka
niiden neljän vuoden aikana, jolloin
Saimaan kanavaa on rakennettu.
Insinööri Esko Talvela Vesto
Oy:s,tä kertoi, että Rättijäi-ven sul­ku
on vuokra-alueella, kolmas sul­ku
Viipurinl.-iivdelta päin laskettaes­sa.
Sulun kynny.skorkeus ön 5,5 met­riä
eli vedenpinnan ero sulun mo­lemmin
puolin on 5.5 metriä. Sulun
laitteet ovat kuitenkin niin tehok­kaat,
että .-.ulkuallas täyttyy ja tyh­jenee
'5 minuutissa, joten laivat
pääsevät läpi suhteellisen nopeasti.
Sulun rakentaminen aloitettiin va­jaa
vuosi sitten, viime talvena hel­mikuussa.
Nyt tämä: 80 metriä pitkä
j a 13 metriä leveä sulku on valmis
luQvutettavaksi. TVH:He. Työvoiman
vahvuus, sulkutyömaa-lla oli suurim­millaan
130 miestä.
markkinoiminen tätä öljyä kulutta^
maan., ®
mEKONG-JO^N
KEHITYSOHJELMA
E S C A F E : n toinen niin ikään van­ha
siiuninitelma o n Mekong-joen
alueen kehitysohjelma, jossa ^mu­kana
^vat Laos, Kambodzha, Thair
maa j a Etelä-Vietnam. Kiina, jonka
alueelta 4,200 kilomietilä pitkän Me-kongin
vedet lälhiteiväit, e i ole muka­na."
^
Tämäkin smmnitelma palvei<&e
USA:n otujji sikäli, että ee osaltwn
lujittaa USAn otetta Kaakk»is-Aa-siassa
so. Etelä-Vietnamissa, Thai­massa
ja Laosissa.
Mekong-suunnitelma edellyttää y l i
kansallista halMntpa, josga U S A : l la
lainanantajana ja Etelä-Vietnamlrt ja
Thaimaan tosiasiallisena hallitsijana
on päätäntävalta. Suunnitelmaan si-i
sältyy sekä voimalaitoksia lettä ve-sistösäännöatelyä
tulvien ehkäisemi­seksi
ja kastelun järjestämiseksi jä
laivankulun helpottamisita. Suunni­telman
toteuttaminen vaatii useita
vuosia edellyttäen tekniikan j a .ko­neiden
saamista teollisuusmailta nij-den
poliittisilla ja tai taloudellisilla
ehdoilla.
Mekpng-joen suunnitelman koko­naishinnaksi
arvioidaan noin 3.1
miljardia dollaria. Suomen YK-lif-ton
toimittaman tiedotteen mukaan
Pii Mekong-joei^ projekti saanut vi}-
me syyskuuhun mennessä 110 mil­joonaa
dollaria Y K : n e r i d i h t e n ja
iäsenmaiden antamina avustuksina
ja lainoina. Lähes kolmanneksen
tästä summasta antoivat projektin
neljä kohdemaata, mikä osoittaa
kansainvälisen panoksen vähyytt?.
Myös Suomi kuuluu avustajamaihin.
Varoista käytetään osa koulutulj;-
seen, stipendeihin ja opintomatkoi­hin,
mikä panee epäilemääri lopulli­seen
toteutuk.seen jäävien rahamää­rien
riittäv.vyttä.
Mekong-joen projekti on hyvin
laaja. Siihen sisältyy Pa Möngin
suurpadon rakentaminen Laosin ja
Thaimaan rajalla. Sen avulla kastel­laan
miljoo.ia hehtaaria viljelysmaa­ta
Thaimaassa ja Laosissa. Pa Mon.^
gin voimantuotanto arvellaan mil­joonaksi
kilowatiksi. Toinen suur­palo
Samboi- rakennetaan Kambodjs-haan;
Sen voimantuotannon laske­taan
muodostuvan aluksi 450,000 k i -
Iowatiksi vuorokaudessa, myöhem­min
625,000 kilovvatiksi. Kolmas pro
jekti Tonle Sap nojautuu Kambodz­ha
n su u ri mm an järven hyväksikäy-töön
sekä kastelualtaana että kalas-tusalueena.
Sivuprojektit sisältävät kymmen­kunta
pienempää patoa, maatalous-kokeiluja,
metsänhoitosuunnitelmia
ja mineraalivarojen . kehittämistä
jne.
K E N E N HYVÄKSI?
Vietnamin sodasta huolimatta —
niin ilmoitetaan — on Mekong-suun­nitelma
edistynyt • laskelmien mu­kaisesti.
Tietoja siitä mitkä yrityk­set
(lähinnä luultavasti amerikka­laiset
ja japanilaiset) suorittavat
projektin varsinaiset työt (ja min­kälaisin
voitoin!) ei ole saatavissa.
USAn vaikutu.svallan laajeneminen
Etelä-Viotnamista Thaimaahan ja
sen harjoittama Laosin j a Kambodz­han
uhkailu luovat Mekong-suunni-telman
ylle pitkät varjot. Y K n ,
E C A F E n ja Aasian kehityspankin
tarkoitus on Mekong-joen maiden
auttaminen kehityksen alkuun —
USAn hyökkäysitouninta johtaa päin
vastaiseen. Jos USAn sillanpääsema
Kaakkois-Aasiassa levittäytyy (ja jo
nykyiselläänkin) voidaan ainakin
esittää kysymys, ketä Mekong-suun­nitelma
tä.ssä vaiheessa palvelee:
alueen maita vai USAta.
— Hilkka Ahmala.
IMKÄREILIÄ SWI VASTUU
SIIRTaÄULU ,
Moskova. Sydän^ on
juridisesti ja' moiraalise»ti oiKöutet-tu
vain siinä tapauOcsessa, että po­tilaan
sy^än.oi) pysähtynyt eikä
sitSi saada millien keinolla uudel­leen
toiniiimaW: gflkä parantumatto­man
sairauä^n löppuivaiheessa, ko­rostaa
eUnsiirtogem alalla Netiivosto-liiton
johtava' spesialisti Boris Pet-irovski.
; Aikiateeinikiko . Petrovsiki,:
jonka joUtanialla klinikalla on suo­ritettu
38 onnistunutta munuaissiir­toa,
kehottaa edistämään kaitein
voimin elinsiirtoja koskevia tutki-muiksia,
mutta valottaa samalla
lääkäriikuntaa ja suurta yleisöä i l ­luusioista.
ElimiensiirtOjeo valalla pitää aka­teemikko
Petrovs^i catkaifttyna ai-inoastaan
munuaissiiFtoa. Munuai­nen
: soveltuu siiatoon parhaiten
kaikista elimistä, sillä se voidaan
vaaratta poistaa ja se on helppo
yhdistää sairaan elimistöön ja vaik­ka
munuaiinen saadaan toimimaan
vain väliaikaisesti sen s i i r i o peinis-tuu
luotettavalle tieteelliselle pohv
jaile ja leilkkauksen moraaliset ja
jurii^iset p i s t e e t ovat selvät, sa.
noo akateemikko Petrovski Prav­dassa
julkaistussa laajassa elinsiir/
toja koskevassa kirjoituksessa.
Petrovjkin johtamalla klinikalla
suioiritettiin Niesuvosloliiton ensim-mainen
munuaissiirto kaksi vuotta
ja yhdeiksän kuukautta sitten. Mu­nuainen
on siirretty 22:ssa tapauk­sessa
potilaan elävältä sukulaiselta
ja 18:sta tapauksessa kuolleelta
henkilöltä. Munuaiasiiitopotilaista
13 on elänyt y l i vuoden, yksi jopa
kaksi vuotta kahdeksan kuukautta.
Munuaissiirtoja on suoritettu myös
muissa Neuvostoliiton sairaaloissa
SYDÄMEN SIIRTO
Muiden elinsiirtojen kohdalla on
Neuvostoliitosisa suoritettu runsaas­ti
kokeita eläimillä, toteaa: Petrov-i
k y ja korostaa, että tutkimuiksia
ja.kokeita on jatkettava laajassa mi.
tassa. Ihmiselle suoritettavaan sy-dänsiin-
on osalta Petrovski esittää
lääk&.-eille ehdottoman vaatimuk­sen:
jos potilas suinkin voi elää —
vaikka tietyllä risikilläkin --^ ilman
sydänsiirtoa ei leikkaukseen pidä
ryhtyä, vaan on koetettava muita
keinoja.
Sydämensiirtoon voi akateemik­ko
Pot rovskin käsityksen mukaan
ryhtyä vain siinä tapauksessa, että
sydän On pysähtynyt ts. potilas on
kliinisen kuoleman tilassa eivätkä
mitkään keinot auta saamaan sydän­tä
uudelleen toimimaan. Toisena
tapauksena hän mainitsee parantu­mattoman
sairauden loppuvaiheen.
" V a i n silloin sydämensiirto on oi­keutettu
moraaliselta ga juridiselta
Kannalta, vaikka uusi sydän toimisi­k
in vain.muutamia viikkoja t a i kuu­kausia",
kirjoittaa Petrovski.
LUOVUTTAJAN VALINTA
Vielä vastuullisempaa on sydä­men
luovuttajan valinta, sanoo kir­joittaja.
On selvää, että sydämen,
keuhkojen j a maksan ii-rottaminen
elävältä ihmiseltä on kielletty, vaik­ka
kysymyksessä olisi vaikeasti sai­ras
tai louitakaantunut, jos hän kui­tenkin
elää ja hänen toipumises­taan
on vaikka vähänkin toiveita.
Kaikkien juridisten ja moraalisten
lakien mukaan lääkärin on käytet­tävä
ehdottomasti ikaikki keinot täl­laisen
ihmisen elvyttämiseen, koros
taa Petixxvski j a mainitsee mm.
henkitorven avauksen, verenkiei*-
ron pysähdyttämisen vahingoittur
neessa elimessä, kallon avaamisen
j a sydämen hieronnan.
J a on välttämätöntä korostaa; et­tä
nämä. aktiiviset toimenpiteet ovat
ehdottoman kiellettyjä, mikäli halu­taan
Irrottaa elin siirtoa varten.
Petrovski huomautti lisäksi, että läa
kareiden, jotika ovat vakuttuneita
sydämensiirron luvallisuudesta, täy­tyy
omata selvä pää j a olla ol?jek-,
tiivisia, > ,,.;(.' , :
KEINOSYDÄN AVUKSI . ^ -
On täysin selvää, että Neuvosto­liitossa
meidän täytyy ^kelhittpe<)|n^
siirtoja rauhallisesti'ja'yäirovaisesti
ja vain. Eoiurissa laitMcäissä; jotka
on varustettu vastaaviUa'-Tiaitteilla,'
korostaa Petrovsiki. Keiitomunuai'
nen on huomattavasti •helpottanut
munuaissiirtoja: eikä' Ol^^äHystä*
kään siitä, että keinosydähp^an-taa
syc(änsiirron edelly;^)i(^iä-
Elinsiirtoja tutikitaanv^'Neuvosto­liiton
terveydenlhoitoministeriön
kliinisen ja^koikeellisen-'kirurgian
tutikimuslaitc,ksissa > j a >i ministeriö
Oin i-yhtynyt luomaan ./erityisiä sjir-tokeilkuiksia.
Mutta on välttämätön­tä,
että lääkärikunta ja suuri ylcäsö:
tietiiiyät totuuden eivätkä antaudu
illuusioiden"valtaah;sielIä missä e i
voi toivoa vaan sen sijaa(n:edistävät
tieteellisesti hyväksyttyjen y mene­telmien
käyttöä tässä .suuressa ja
täikeässä asiassa.
Satatuhatta t t o -
haliilaa saanut
paliankorotuksen
OUawa. — LiittohallRus tiedoitti
tiistaina, että 100,000 toimenhaltijaa,
jotka ovat hallinnolliBissj^ äeteelli-^
sissä ja teknisissä tehtävissä; saavat
taannehtivasti 3-pi-osenttisen palkan­korotuksen.
Tämä palkankorotus aiheuttaa vuo­den
aikana valtiolle kaiken kaik­kiaan
$7 miljoonan lisämenot, sisäl­tyen
tähän myös palkankorotusten
yhteydessä tulevat "reunaetuisuu-det".
' •
Nyt palkankorotuksen saavain
toimenhaltijain palkka vaihtelee
$6,000—$18:000 välillä vuodessa.
Antaessaan tiedon tästä palkan­korotuksesta
: rahastonhoitolautakun-nan
presidentti Edgar Benson sa­noi
päätöksen aiheuttaneet useat
seikat, sisältyen niihin se, että toi­menhaltijain
palkat on pidettävä
kilpailutasossa alojensa muiden työ­läisten
palkkoihin verraten, kunneS
palkankorotukset voidaan määritel­lä
kollektiivisten työehtosopimusten
laatimisen muodossa.
Kollektiiviset työehtosopimukset
tulevat asteettain voimaan eri alo­jen
toimenhaltijoille, Mutta nyt pal­kankorotuksen
saaneille ei uskota
vielä tulevan usean kuukauden aika­na
kollektiivisia työehtosopimuksia.;
E]telä-'Korea pyyitää
lisää amerJJdcailaisia
Seoul. Etelä-Korea on pyytänyt
Yhdysvaltoja lähettämään EtelärKo-reaan
lisää joukkoja, kerrottiin v i ­ralliselta
taholta.
Etelä-Korea on pyytänyt . myös
muita Korean sodan aikaisia liittor
laisiaan antamaan samanlaista tukea
viitaten Y K n päätöslauselmaan^ jos­sa
puhutaan Eltelä-Korean yhteisestä
puolustamisesta Pohjois-Korean
"hyökkäyksiä" vastaan;. Näiden mai­den
joukossa ovat mm. Englanti,
Ranska, t u i i k k i j a Tliainiaa.
AVashingtonista saapuneissa tie­doissa
on jo puhuttu suunnitelmista
maassa olevien amerikkalaisjoukko­jen
määrän kaksinkertaistamisielKi
100,000 mroheen.
PÄIVÄN PAKINA
NYKYAIKAISTA "VILLIÄ LÄNTTÄ"
Jos allekirjoittaneen päähän päl­kähtäisi
kirjoittaa nykyaikainen
näytelmä; niin se syntyisi Holly-woodin
"villiä läntiä" kuvaavan
filmikaav.nn .mukaan.;
Asetelma olisi kaikille "levareis-sa"
käyneille j a vanhoja filmejä
"tollottomisesta" seuranneille pe­r
in tuttu.
Henkilökuntaan kuuluisi "pahat
initiaanit",di "punanaamat", jotka
seipäällä kunnes "hyvä mies" pää­see
veriinsä j a " takoo "puhtäiiT
nyrkin iskuin pahan hepun maan
.matoseksi.
Tässä hengessä suunnitteltavan
näytelmän aiheeksi .tulisi tieten­k
i n Vietnamin tapahtumat, missä
pienoinen Setä Samuli kalpeanaa-ma
on asevoimineon opettamassa
pahoille ja suurille Vietnamin pu-nanahille
miten tulee elää herran
häiritsevät "hyviä kalpcanaamo-— kurissa ja nuhteessa.
j e n " elämää; kunnes paikalle- tu­lee
joku hengen ja ruumiin jätti­läinen
luonnollisesti kalpeanaa-mojen
ihannejohtaja joka yksin
lyö matalaksi kym.menijl_ "puna-nahkoja"
ja sitten kun revolverin
panokset loppuvat, mukiloi nyr­kein
lihapuUalaikinaksi pahojen
"punanahkojen" kaikkein pahim­man
johtajan naaman. .
Tässä villin lännen ilaistclukoh-tauksessa
on väistämättömästi ai­na
kaksi suurta jännärikohtaa —
se kun joudutaan odottamaan
"miltei liian kauan" sitä super-duper-
ihmomiostä, minkä tiedetään
panevan kaikki "punanahat" mata­l
i k s i ja se epäily, miten käy lopul-.
ta tämän. "s^uren valkonaaman"
ja sen "pääpirun" välien selvitte-
—lyssä,~mikd alkarTavällisesti niin,"
«ijtä paha mies potkii, lyö muuten­kin
epiiurhejlumaisesti talikolla j:»
Hyvien "pelastaja" olisi telenkin
itse .suuri "kalpeanaama" joka
erään- tunnetun presidentin tavoin
vakuuttaisi alamaisilleen, että
kaikki on hyvin; sillä "vihollinen"
on saanut kovia iskuja.
Johtuen siitä kun tastelut jatku­vat
edelleen, suuri "kalpeanaama"
myöntää, että jonkun verran "puh­distustöitä"
on vielä tehtävä, mutta
Vietnamin "punanahait" on kuiten­kin
jo lyöty.
Kuultuaan jonkun "Epäilevän
Tuomaan" kysyvän, että onko teil­lä
todisteita Vlötnamin "punanah­kojen"
tappamisesta, suuri "kal­peanaama"
vois vetää esiin esimer­kiksi
GBC:n televisiosta nähdyn
"sarjakuvan", imikä antoi seuraa­vanlaisen
havainto-ropetuiksen Vjet-
ITämin ''puiianroköfen'' tappami­sesta
ja samalla Saigonin kauipun-alix
"t»rva]UsuuUe.';ifa":
Yhdysvaltain tai sen liittolaisten
sotilaat, mikä on lopulta yksi ja
sama asia, olivat saaneet: nuoren
vietnamilaisen "punanahan" kiin­ni,
riisuneeit hänet aseista, sitoneet
miehen kädet selän taakse, leiman­neet
hänet EtelärVieitnamIn " p u ­nanahkojen"
upseeriksi, j a niin
he antoivat miehen Saigonin po-liisipäälUkölle,
prikaatinkenraali
Nguyen N^o Loanille, joka mur­hasi
"punanahan", paikalla.
Tästä tulisi näytelmään todella
karmiva kohtaus:
Kun käsistä sidottu aseeton nuo­ri
mies annetaan suuaien valkonaa-man
toimesta muiihattavaksi,. niin
prikaatinkenraali Nguyen Ngoc
Loan murisee jotakin omien .tajs-telumlestensä
menetyksistä, ottaa
esiin pistoolinsa ja ampuu vankia
ohimoon. Ampumisen johdosta
pieni punanahka kaatuu käpristy-neienä
maahan j a kuten televisio-katselijat
näkivät, iliikauttaa kuol-.
lessaan vielä muutaman kerran
jalkojaan. Ja n i in työntää poliisi-kenraali
pistoolinsa .tuppeen! •
Kaiken Itämän johdosta voidaan,
todella kerskaillen sanoa, että
"taas tapeltiin Vietnamissa yksi
'punanahka'!" '
Ja~ mikäli näytelmään haluttai-siin
vielä toinenkin kohtaus todt."^
tuks,oksi "puaianjiklikojon" nuenetyk-sistä,
niin siihen voitaisiin liittää
Globe and Mail lehden alkuviikol-.
la julkaisemasta kuvasta saatava
kohtaus, missä on pidätettynä 16-
vuotias avojalkainen tyttö ja 5- tat
6-vuotias pikkupoika, jonka kasvot
ilmaisevat kipua ja tuskaa ilmei­sesti
sen vuoksi k u n suuri sotilas
vääntää hennon pojan molempia
käsiä taakse j a ylös selän takana.
Ja vastauksena "Epäilevän Tuo­maan"
kysymykseeni että miten
käy silloin, jos "valkonaamalsllta"
hyviltä miehiltä loppuu ammuk­set,
ennenkuin loppuvat Vietna­min
"punanahat", t^än^vas|tataan:
Siinä tapauksessa otamme käy­täntöön
omien "valkohaamojem-me"
turistiveron. Sen mukaan ve­rotetaan
kaikista ulkomaa-matka­lipuista
koituvat menot j a lisäksi
määrätään 30-pi-osenttinen vero
kaikista menoista mitä amerikka­laisille
"valkonaamoille!' turisteil­le
tulee $7 suuruisten päivämeno^•
jen lisäksi — siis $11.70 vero, jos
vierailijan päivämena'on $50.00.
Ja sitten, Ikäänkuin jälkimietel-mänä:
Jos tämäkään ei auta, s i l ­loin
otamme kaikilta valkonaamoil
tamme passit pois, kuten on jo
otettu valkoihoisilta "punanahoil-itamme".
Tässä voidaankin sitten vetää
esirippu kiinni yhdysvaltalaisen
"valkonaaman" jäädessä suu auki
ihmetelemään, m i h i n joutni hänen
kädestään tuiki tärkeä matkapassi.
Näytöstä voidaan tienkin jatkaa,
jos halutaan, heti väliajan pää'
tyttöä. — KänsäkUUlT""'.