Vapaus, November 14, 1964

              1 -n
:Sivu 2' Lauantaina, marrask. 14 p. — Saturday, Nov. 14, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
EdJtoV:W; Eklund Manager: E. Sukal
v ' Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4266
Publlähed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St: West, Sudhury, Ontario, Can^da.-
.. Mailing address: Box 69 "
AdvertUlng rates upon appHcatlon, translutions free of charge.
Authorlzed as second c l a s s i n a i l b y the Post Office Department, Ottaws,
and for payment of postage i n cash.
r.Membr.r o f th CANADIAN L A N G U A G E - P R E SS
TILAUSHINNAT
Caitadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $475
3 kk. 2.75
USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. |5.2B
Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
'Tipottain" tulee liian hitaasti
Puhuen miltei tyhjälle salille — alahuoneen istunnossa
oli erään uutistiedon mukaan silloin vain 18 liberaalia ja op­position
penkkiriveissä 29, siis kaikkiaan 47 sielua — terveys­ministeri
JudyLaMarsh antoi nykyistä vanhuudeneläkettä
nauttiville canadalaisille sen hyvän uutistiedon, että voimas­saoleva
vanhuudeneläke kytketään elinkustannusindeksiin.
Käytännössä katsoen se tarkoittaa sitä, että tämän ehdotuk-,
sen perusteella tulee vanhuudeneläke nousemaan silloin, jos
elinkustannukset nousevat vi.ssLs.sä määrässä. Sitä tervehdi­tään
ilolla.
Tämän järjestelyn heikkona puolena on tietenkin se, että
eläkkeiden kohotus tulee "laahustamaan hintojen kohoami­sen
jälessä" — eläkettä korotetaan vasta sitten kun on jo
pitkiä aikoja jouduttu maksamaan kohonneita hintoja kulu­tustavaroista.
Mutta tästäkin heikkoudesta huolimatta me
tervehdimme mitä lämpimämmin tätä ehdotusta, sillä tosi­asia
on, että dollariparkamme arvo alenee jatkuvasti, ilmais­ten
se itsensä tavaranhintojen jatkuvalla kolioamisella, ja
siitä kärsivät ennenkaikkea juuri sellaiset kansalaiset, joilla
on muutenkin aivan liian pienet tulot. Kun eläkeet kohoavat
automaattisesti elinkustannuksien kohottua, niin se takaa
eläkeläisille hieman paremman turvallisuuden huonusesta.
Teknillisesti puhuen tämä ehdotus tarkoittanee, että ny­kyinen
$75 kuukausieläke kohoaa prosentuaalisesti samassa
määrässä elinkustannusten kohoamisen kanssa kuitenkin sillä
varauksella, että eläkemaksut eivät voi kohota minään vuon­na
2 prosenttia enempää, huolimalta siitä, kuinka paljon elin­kustannusindeksi
kohoaa. Toisaalta otaksutaan järjestettävän
niin, että jos elinkustannusindeksi kohoaa jonakin vuonna
vähän vaille yhdellä pisteellä, silloin ei kohoa vanhuuden-;
eläke lainkaan. Toisaalta; jos elinkustannusindeksi laskee - -
minkälaista ihmettä ei ole vielä toi-sen maailmansodan jäl­keen
nähty —^vanhuudeneläke ei sidonnaisuudestaan huoli­matta
laske välittömästi, mutta seuiaavana vuonna, jos elin^
kustannukset kohoavat jälleen, huomioidaan eläkemaksuja
järjestettäessä se, että edellisenä vuonna elinkustannusindek­si
laski jossakin määrin.
Käytännössä^-katsoen eläkemaksujen sitominen elinkus­tannusindeksiin
tarkoittaa sitä, että jOs"elinkustannukset ko­hoavat
vuoden kulue.ssa sanokaamme 1 prosenttisesti, silloin
,korotetaan eläkemaksua ($7r)) yhdellä pro.sentilla eli 75 .sen­tillä
kuukaudessa. •
Kuten sanottu, tämä on kaikesta puutteellisuudestaan
huolimatta lämpimästi tervehdittävä korjaus nyt vallitsevaan
suureen hätätilaan.
Mutta valitettavaa on kuitenkin se,''että terveysminLsteri
LaMarsh ei katsonut vieläkään aiheelliseksi korottaa voi­massaolevia
eläkemaksuja ainakin sataan dollariin ja alentaa
elä|ckeelle pääsyikää G5 vuoteen miehille ja GO vuoteen nai­silla
Nykyisten hintojen vallitessa on $75 kuukausieläke aivan
liia^ pieni. Se ei riitä mitenkään vanliempien kan.salaistemme
säädylliseen elämään. Tuskin se riittää sielun ja ruumiin yh­dessä
pitoon, jos. ei eläkeläi.sen käylettävi-ssä ole jotakin muu­ta
tulolähdettä.
'Toisaalta myöntävät asiantuntijat, että nykyinen eläke­ikäraja,
70 vuotta on aivan .liian korkea kun huomioidaan,
• että 40 vuotia täyttäneen miehen ja naisen on jo melko mah­dotonta
saada uutta työpaikkaa, jos hän joutuu syystä tai
toisesta jättämään vanhan työpaikkansa.
Hyvä on, kuten "sanottu, että eläkeläi.sten a.semaa paran­netaan
edes lipoltain, mutta tippaparannusmenetelmä on ai­van
liian hidasta nykyi.sessä myrskyn n.jpeudella kehitlyvä.s-sä
maailmassa.
Valitsijoilta muistutus
Viime maanantaina suoritettiin liiltoparlamenlin kahdet
täytevaalit, joiden poliittisesta merkityksestä ei voitane
erehtyä. •• •
New Brunswickissa, Westmorelandin vaalipiirissä, sel­viytyi
niskan päälle hberaalieh ehdokas, mrs. S. H. Rideoul.
Hän tuli valituksi edesnrienneen miehensä tilalle ja valtasi
paikan edelleen liberaaleille.
. Käytännö.ssä tämä tarkoittanee, että AVestmorelandin va­litsijat
ovat vielä "odottavalla kannalla" — he odottavat libe­raalien
lupaamaa Canadan eläkesuunnitelmaa, kansallista
terveyshuoltopalvelua, ajan tarpeita vastaavien perustuslail­listen
uudistusten toteuttamista sekä Canadan kansallisen,
oman lipun ja oman kansallishymnin hyväksymistä.
Mutta vallan toisin tapahtui Ontariossa Waterloo South
vaalipiirissä, mis.sä Uuden demokraattisen puolueen ehdokas
S. M. (Max) Saltzman tuli "aivan yllättäen" valituksii Mai­nittu
vaalialue on ollut vanhan torypuolueen tukilinnakkee-na
vuosikymmeniä — multa siellä olivat valitsijat jo kylläs­tyneet
niin paljon .sekä konservatiivien että liberaalien kot-kotuksiin^
että antoivat kannatuksen.sa Uuden demokraatti­sen
puolueen ehdokkaalle.
Konservatiivien filibusteri cli jarrutustaktiikka lippuky-symyksessä,
heidän kielteinen asenteensa Canadan .kahden
kansan "rauhalliseen rinnakkaiselon' takaamissuunnitelmiin
ja konservatiivien maho propaganda sosiaalisen huollon pa-rantamisesityk.
siä vastaan oli aiheuttanut sen, että vuosikym­meniä
— sukupolvesta loLseen konservatiiveja äänestäneet ja
konservatiiveja aina valinneet kansalaiset sanoivat, että "riit­tää
jo". Ja huomattuaan, että liberaalien kirjat eivät ole näil­tä
tiimoilta paljon sen puhtaammat, Waterloo South vaali­piirin
valitsijat käänsivät peukalonsa maata kohti myös libe­raalien:
kohdalta ja antoivat kannatuksensa edlellämäinitulle
Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaalle, mr.Saltzma- <
' nille,:,:-:;, _ • ••
Nähtäväksi jää, osaavatko vanhat puolueet ottaa huo­mioon
Waterloa South vaalipiirin asukkaiden selvästi anta-maii'varoituksen.
llelslpkl. — (KU) — Jääkauden
loppuun vertaa Vapaa Sana-lehden
ensimmäisessä sodanjälkeise.ssä nu­merossa
lehden silloinen kulttuuri-toimitiaja,
sittemmin päätoimittaja
Kaoul Palmgren fasismin häviötä —
suurta liistoriallista muriusta, joka
inciljä Suomessakin ratkaisevasti
muutti kehityssuunnan.
Kuin j ä ä n l ä h t ö ' o l i se poliittisen
ilmapiirin muutos, joka meillä ta­pahtui
syksyllä 1944. Välirauhan
.solmimisen jälkeen avautuivat van­kiloiden
ja keskitysleirin portit niil­le
jotka olivat mielipiteideii.sä vuok­si
menettäneet vapauten.sa, Demo­kraattinen
liike vyöryi esiin.
Tähän 2Q vuotta sitten koettuun
suunamuutokseen kuului myös sa­navapauden
voitto sen ensim­mäisenä
ilmentymänä oli Vapaa Sa
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
tf^i...:.-^t
Karl Lehthien NipiMon, Ont.,
täyttää perjantaina, mariaskuun l'{
pnä 72 vuotta.
John Raivo, Sudbury,Ont., täyt­tää
perjantaina, inatra.skiiini I:J pnä
74 vuöMa.
Sam Rantanen, Malsain (.'icek,
Ont., täyttää keskiviikkona, marras­kuun
18 pnä 7.') vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutl;r-vain
onnentoivotuksiin.
na-lehden perustaminen. Lehden
ensimmäinen sodanjälkeinen nume­ro
ilmestyi marraskuun 7. päivänä.
Tämä yli satatuhantisen painosmää­rän
saavuttanut julkaisu, joka aluk­si
oli viikkolehti multa muuttui
pian päivälehdeksi, merkitsi pitkän
pimennyksen jälkeen tuhansille ja
taas tuhansille samaa välttämättö­myyttä
kuin jokapäiväinen leipä tai
ilma jota henjiittää. Innostus ja uh­rimieli
lehden hyväksi oli valtava;
Sodanjälkei.sen Vapaa Sana-leh­den
-samanniminen edeltäjä oli eh­tinyt
ilmestyä jonkin aikaa jo syys­puolella
1J)40. Sen perustajina jiT
toimittajina olivat kuutosryhmän
jäsenet. Lehden päätoimittajana oli
K. 11. Wiik ja toimitussihteerinä
Kaisu'Mirjami Rydherg.
Sama kuutosryhniä muodosti uu-dejikin
Vapaan Sanan rungon: sen
cnsinnnäiseksi päätoimittittajaksi
tuli Väinö Melt i. Merkittävä osuus
alkuvaiiieessa oli tällöinkin K. H.
Wiikillä.
EHTIlKft SANOMÄLKIITI
PAPKKI AJOISSA?
SYDÄMELLINEN KIITOS
Tahdon näin julkisesti kiittää
kaikkia, jotka tavalla tahi loisella,
auttoivat "Danfiaardenin kansaa" —
näytelmän viimesunnuntaista esi
tystä, joka oli järjestetty • allekir­joittaneen
vuoti.sen• .iiäyltämö-fyön
'•Kullajiihlak.si". .Sydämellinen
kiito.s ensiksikin Kdvviii Siik.seile,
joka kaikkien muiden lehläviffusit
ohella, ohjasi sekä yleensä piti h i io
Ien näytelmän: onnistumisesta. Läni
min kiitos myös kaikille näyttelijä
tovereille, puvuston tioitajillL', k i i
liisimiehille, kuiskarille y.m..
Aivan erikoinen kiitos Suilhiiryri
Osastolle, kauniista lahjasta,. joii^ka
tulen iäti säilyttämään kalliina
muistona.
Sydäinellisosli kiitän myös Toron
ton tovereita - Lennard Hjoith'ia
sekä Lempi ja Lauri Jokista, onnit­telukorteistanne.
Ystävällinen: huo
maavaisuulenne ei, koskaan tiiilioi
lu.
Kiitos myöskin omille pojilleni
jotka, asuvat kukin eri puolella tätä
laajaa maakuntaamme perheineen
erikoisen lämpimistä onnilleluistan
ne, ja niinollen sain ne puhelimitse
sähkeinä ja kirjeellisesti, jotka
kaikki omalla tavallaan lämmitti
miele.T ja tehosti, uskoa, ettei sit
tenkään näiden monien vuosien tyii
ole mennyt hukkaäii . ,
Ikävältä vain tuntuu se seikka,
että vanhin pojistani, Taisto, joutui
onnittelunsa lähettämään Fort Wil
liamin sairaalasta, jossa hän on. ol­lut
jo pari kuukautta. — Toi­vomme
tässä samalla sinulle pikais­ta
tervehtymistä ja kotiin paluuta.
Lopuksi tahdon vilpittömästi kiit­tää
myöskin tilaisuuteen saapunutta
yiei.söä — niitä ihmisiä, jotka jatku­vasti
antavat kannatuksensa ja uh;
raavat roponsa, ylläpitääkseen siiOj
malai-sen amatöörinäyttämön lyötä
ja toimintaa.
Teitä kaikkia kiit^ollisuiidella
muistaen. — Aino Lahti, Sudhiny
Ont.
'~"~JokaTapauksessa on selvää,
että canadalaiset ovat äärettö­män
väsyneitä parlamentin ny­ky
iseen, "su u n n ite 1 ma l l i.sijeri"
.saamattomuuteen. V a li lsijat
odottavat, että luvattu Cana­dan
eläkelaki^ hyväksytään pi-kamarssissa,
että alahuoneen
istunno.ssa päätetään ilman tar­peetonta
ajanhukkaa Canadan
omasta kansallishymnistä ja
Canadan omasta lipu.sta, ja että
alahuoneessa ryhdytään päät^
taviin toimenpiteisiin Hallin
kuninkaallisen komis.sionin eh­dottaman
pakolli.sen sairau.s-
11 uoltopaI veiun järje.stämiseksi
hiin, että kaikki canadalaiset
sai.sivat sairastuessaan varalli­suudestaan
ja asuinpaikastaan
huolimqtta käyttöönsä nykyi-
.sen lääkäri-^ lääke- ja sairaala­hoidon.
Toimitus- ja loimistomateriaali.s-ta
oli pula. Kirjoituskoneiden jopa
kynien liankinna.ssa oli omat vai­keutensa
puhumattakaan siitä, että
k i i j j p a i n o sodanjälkeisen paperi-
|)ulan vuoksi tahtonut aina saada
tarpeellisia määrää paperia ajoLssa.
Monta kertaa jouduttiin jännityk­sellä
odottamaan, tuleeko paperi
tehtaasta painoon siksi hetkeksi,
kun lehteä on m ä ä r ä alkaa painaa.
.1 oskus oI i kysyinys jopa minuutei.s-ta.
T'a|):i]itui myöhästymisiäkin, jo­pa
niin että jakajat tulivat jo ha;
keniaan lehteä, kun painokone vas­ta
alkoi pyöriä, ja saivat sitten odot­taa
useita tunteja;
Puhelimistakin oli puute siihen
saakka, kun i)äästiin siirtymään en
siinniäiseslä toiinilusliuoneesla hie­man
väljempään lilaan, Ajan Suun
lian entiseen toiinilushuoneistoon.
KOREinilllRILIlJSKAT OLI
SENSLROITAVA
Knsin))näisen- toimituk.sen kokous
jakoi .telitäväl seuraavasti: Hertta
Kuusinen kirjoitti artikkeleita sekä
pakinoi .niinim(>rkillä "tavallinen
ihniiijeti". Cay Sundström erikoistui
ulkopolitiikkaan, Haoul Palmgren
kuLtuuriin sekä pakinointiin nimi-
•jnVrkillä" Kolokol".. Myös Yrjö Riii^i!
sälien Sasu Punanen—-oli leh­den
vakituinen pakinoitsija.Ontro
Virtaselle jäi uutisten hankinta, ur­heilu
yin. Lehden poliittisesta lin­jasta
vastasi lähinnä päätoimittaja
Väinö Melt tl,mutta hän joutui suo­ri
taniaan m y ö s paljon erilaisia
käytännön tehtäviä, koska oli par­haiten
selvillä toimitustyöstä. Niin­pä
hän joutui min. taittamaan leh­den
ensimmäisen numeron polvel­laan,
koska muualla ei ollut tilaa,
Knsimmäisen vuonna lt)44 ilmesty­neen
numeron valmistelussa oli suu­ri
osuus m y ö s K. II. Wiikillä. Krääs-sä
vaiheessa oli alkuaikoina toimi-tu.
ssihteeriiiä Kaisu-Mirjami Ryd-bert;,
joka myös pakinoi "Uteliaan"
iiiiiiiiiieikillä. Vuoden 1044 aikana
l i i ; t y i toimituskuntaan vielä Hilkka
Ahmala sekä seuraavan vuoden al­kupuolella
Irja 1'alingien, joka sit­ten
oli myös toimitussihteerinä.
.Suursodan jatkuessa toimi vielä
sensuurikin. Aluksi oji vietävä ko-lehtuiiiiliuskat
.sensuuriin ennen
painamista. Sittemmin tuli sensuu­rin
edustaja kirjapainoon tarkasta­maan
jutut. Tämä vei luonnollises­ti
paljon aikaa. Kikä .sodanaikaisen
sensuurin edustaja suinkaan aina
ollut yhtä m i e l t ä Vapaan Sanan toi­mituksen
kan.ssa siitä, mitä lehti
.saisi julkaista Siinä jouduttiin käy­mään
joskus tiukkaakin kamppai­lua..
MISTÄ KIRJAPAINO,
MISTÄ HUONEISTO?
— Ensimmäisiä pulipia lehden
perustamLspäätöksen jälkeen, oli
kirjapainon ja toimitilojen etslmi
nen. Tämän ongelman ratkaisuun
vaikullj suuresti entinen kansan­edustaja
Ville Vainio, jolla myö.s
liikemiehenä oli suhteita kirj.-.pai
noihin, kertoiVapaan Sanan e.'i.sim
inäiseen toimituskuntaan kuulunut
toimittaja Ontro Virtanen: — Mo
nien vaiheiden jälkeen pääsimmt
entiseen Ajan Suunnan kirjapai­noon,
Kansakoulukatu 8:aan, ja
myöhemmin saatiin Vapaan Sanaii
käyttöön myös tuon lakkautetun
iKL:läisen lehden toimituslilat
Aluksi saatiin kuitenkin tyytyä vain
yhteen pieneen huoneeseen, jossa
kaiken lisäksi toimi m y ö s vasta pe
lustettu SKDL.
— Mieleeni on jäänyt elävästi
-;e, mi'.en SKDL, jolla ei ollut min
käänlaista toimipaikkaa, tuli Vapaa
seen Sanaan p.vytämäänjonkinlais
ia .'elinlilaa": pääsihteeri Tyyne
Tuominen ilmestyi Kansakouluka
duii toiniitushuoneeseen lapikkaat
jala.ssa ja kädessään kantoka.ssi, jo-
.ka sisälti koko SKDL:n omaisuuden,
kertoo edelleen toim. Ontro Vir­tanen.
— SKDL saikin puolet ai
noasta kirjoituspöydär.tämnu-. Ah
dasla oli, mutta hyvä SOJJU antoi
:'ilaa :.•„. ,.: •,
K A I I A S A I . K K I l TÄYTTYI
-— Monien alkuvaikeuksien .''ik.i
iia saimme tuntea mitä selve:nmin
sen, että uutta lehteä kaivattiin, sitä
haluttiin auttaa ja tukea, tehdä sen
puoleista u h r a u k s i a . Eri puolilta
maata s:ia|)ui jatkuvasti rahalalijoi
luksia jujia tavallisissa kirjeissä:
Niitä tuli niin paljon, että rahojen
laskeminen oli m o n i e n muiden kii
teiden vuoksi jätettävä iltaan; niuis
lan miten i.säiii Krland Virtanen
joka oli lehden taloudenhoitajana
loi. usein illak.si kotiin salkullisen
rahaa. Sitä laskettiin sitten koko
perheen voimalla. Samalla tuli yhä
uusia tilauksia ja rahaa tila)ist:i
varten, vaikka asianomainen läliet
läjä ei vielä edes aina tiennyt sitä
kään m i t ä vuosikerta maksa'i ja
aiiteniisein lehti ilmestyy.
Paiiio.sjiiäiirä. kohosikin vuw(leti
194.') maaliskuuliuun m e n n e s sä
huippuunsa, I10,()()();een. Niissä
oloi.ssa Ja pieni.ssä tiloissa oli hiou;
nollisesti paljon vaikeuksia niin
suiiie!! tilausmäärän lioido.ss;i j : i.
po.slitlamisfssa. Siinä ta|)ahtui sil
loin tällöin virheitäkin, osoilelevy
jeii sekaantumista yms.: Toimituk­sessa
iuelliin osoitekurehtuuria jo
pa jouluaattonakin ja samoin iiu
denvtiuden päivänä, kuu inuulluiii
ei ollut aikaa.
"KIJIJTOSNÄYTTELY* JA
TIETOTOIMI.STO
YleLsön innostus ja mielenkiinto
uutta lehteä kohtaan ilmeni myös
siinä, että toimitu.s muodostui
eräänlaiseksi "pyhiinvaelluspaikak­si
* — ihmiset tulivat sinne käy­mään
monine huolineen ja ongel­mineen
saadak.seen neuvoja tai sit­ten
vain nähdäk.seen toimituksen.
Tätä muisteli kymmenen vuotta sit­ten
Kaisu-Mirjami Rydberg "Ute­liaan"
pakina.ssaan seuraavasti:
' - - — — Lisäksi me olimme ylei­nen
tietotoimisto ja kuutosnäyttely.
Pitkienkin matkojen takaa, keliri­kon
ja liikenneruuhkair vallite.ssa
tuli ihini.siä Helsinkiin varta vas­ten
kat.somaan, että ihan todellako
lehti nyt ilmestyy. 'J'ä.ssäkö sitä näin
rustataan! Vai tämän näköisiä ovat
toimittajat. Miksei täällä olekaan
kaikkia kuutosia nähtävinä? — —
— Kaiken maailman asioita joudut
tiin silloin hoitelemaan Vapaan Sa­nan
toimitukse.ssa. Asunnottomatkin
hädässään toivoivat meidän hankki­van
heille vaikka miten pienen so-pen,
'sen verran että yöksi voisi oi'
kaista itsensä ja ettei .vettä niskaan
sada'; Sotapolulle sortuneet hevo­set,
'köyhän pienviljelijän ainoa
Polle, joka vääryydellä vietiin* —
olisi Vapaan Sanan pitänyt toimit-aa
takaisin, puhumattakaan mitä
eriläisimmista virastoasioista, joita
toimitusta pyydettiin hoitamaan
-'kun keiran siellä Helsingissä olet­te'.
KYSELIJÄIN T U L V A A JA
K I R J E R U U I I K AA
- - K a u a n lukahdut_ejttunä ollut
tiedon"" tarve ikäänkuin —ajamalla
ajoi ihmisiä ottamaan yhteyttä Va­paan
Sanan toimitukseen joko kir­jeitse
tai lienkilökohtaisesti, kerlpi
toimittaja H i l k k a Ahmala. — He
kysyivät neuvoja omiin pulmiinsa
lai paikallisyhdistysten perustami­seen.
Selvää on, että työrauha toi­mi
ukse.ssa oli miltei olematon.
Päivittäin lehdelle saapuva kiijei-d
e n i n i i ä r ä oli valtava. Niiden käsit-tely.
ssä meni kokonaan yhden toi­mittajan
työaika — yleisön osaston
hoito annettiin Helvi Laineen teh­täväksi.
SINIMUSTA KALU.STO
Kun oli saatu tilat Ajan Suunnan
entisestä toiniitushuoneistosla, oli
ensimmäisenä tehtävänä väliseinien
|)y.slyttäminen. Kirvesmiesten työ
lehtiin toimitustyön rinnalla, ja toi-millajal
joutuivat liyppimään työ­pöytänsä
-ääreen lautakasojen y l i.
Kalustus oli vanhaa Ajan Suun­nan
'perua'. Värit olivat sen mu­kaiset:
pöydät oli maalattu sini-musliksi
ja sinimusta väri hallitsi
jopa m u s t e k y n ä n varsia. Kirjahyl­lyyn
oli jäänyt Hitlerin "Taistelu­ani".
Mutta kalustus oli vielä riittä­mätöntä,
Vaikk:i rahaa tuli niin sitä myös
iiiiMii paljon, ja taloudenhoitaja oli
laikk.t s i i t ä ' m i l l in hankintoihin va
loja voitiin panna. Käännöstyötä
varten tar.vitlavat sanakirjatkin oli
toitiiiltajieii tuolava kotoa, koska
lellii ei mitä voinut hankkia.
V A P A A SANA — UUSI ILMIO
Tiedoitiislilaisiiuksien järjestä­j
i l l e oli uutta ja outoa se, että nyt
uli helsiiikiläislehlien jouko.ssa
myös Vapaa Sana, joka oli oteltava
liuomioon. — Toimituksen piiristä
louduin ehkä eniten, käymään eri-laisiss:
i tiedotustilaisuuksissa, ker
100 Hilkka Ahmala edelleen. —
l a l i ö i n oh usein tunnettavissa.jon
kiiilainen hieman hämmentynyl il
mapiiri — isännät pyrkivät olemaan
jo|ja erikoisen huomaavaisia Va^
paali Sanan edustajalle ikään kuin
peläten, etteivät tekisi "virhejlä"
suilla'! lumista vassaan.
'loiiiiittajien vähyyden takia saat
101 yksi ja toinen joulua yllättävien­kin
tehtävien eteen. Nykyiset uihei
lutoiiiiitlajamme saanevat sätkyn
kuullessaan, että olen laatinut leh
liseloslukset T U L : n ensimmäisiltä
sodanjälkeisillä liittojuhlilta! Ryh­dyin
tähän tehtävään oma-aloittei-sesti.
koska koko juhlat olisivat
muuten jääneet selostamalta — ur­heilutoimittajanamme
kun siihen
aikaan oli henkilö, joka ei välittä
nyt muusia kuin nyrkkeilystä.
Alkuvaikeuksista selviydyttyään
Vapaa Sana vähitellen monipuolis
lui ja saavutti vakiintuneen :i.seinan
inaamiiie sanomalehdistössä. Sen
rinnalle perustettiin veljeslehti SK-P:
n äänenkannattaja Työnkarsan
Sanomat. Vuonna \i)^2 Vapaa Sana
muutti Kotkankadulle uuteen leh
distötaloon. Molemmat lehdet yhtyi­vät
sitten vuonna IflfiG Kansan Uu
ti.siksi.
Koko toistakymmentä vuotta kes
täiieeii ilmeslymisaikaasa Vapaa
intiiitittiiinnniiiii!
muut «anQvi^
JENKKEJÄ T U L E p — U l A N l t f N NOPEASTI
Saigon. — Oi? helppo pSästä Sjfllaiseen lopputiÄj^kseien, että Etelä-'
Vietnamissa on liian paljon amerikjlcalaisia. .VM
Pulmana on: minne sijoittaa M d ä t kaikki? SaigijiliinkaiHki hotellit"
ovat täpötäynnä amerikkalaisia^ Yhdysvaltain sotilashenkilökunta ottaa
haltuunsa kaikki uudet hotellit heti niiden valmistuttua.
Baarit ja ravintolat ovat tulvillaan amerikkaliiisia . . .
"Minä jatkan sanontaani että en tarvitse, enempää miehiä, mutta
heitä tulee kuitenkin jatkuvasti", sanoi eräs amen|{k;|lainen eversti. :
Eräs amerikkalainen lankesi kerettiläisyytiBejIi'imaisemalla' mieU-''
piteen, että USA vähentää puolella miesvoimaansa heikentämättä lain­kaan
.solaponnisteluja. ii':.
Käytännössä näyttää siltä, että mitä cncnriimiA :dh amerikkalaisia^
sitä vähemmän saadaan voittoja sodassa.
Saigonissa olevan USA:n apulaiskomentajan selostuksen mukaan on <
Etelä Vietnamissa nyt 21,200 sotilaspukuista anierikkalaista. Tämä on
lähes 5,000 enemmän kuin kolmisen kuukautta sitten.-Siitä huolimatta
on lisää miehiä tulossa. • . -.i • •.
Lähes toinen puoli Etelä-Vietnamissa' olevasta amerikkalaisesta sO-'
tilashenkilökunnasta on keskitetty Saigoniin. Vaikka' päämajarakennuk-set
ovat niin-täynnä amerikkalaisia, että ovat saumoistaan repeämäisil-iään,
käydään Saigonin ympäri.stö.ssä kiivaita taisteluja. Tämän vuoksi
Saigonissa majailevat amerikkalaiset joutuvat usein vihollisen tulen koh­teiksi..
Kaikkein tyypillisin esimerkki saadaan kuitenkin Saigonin ticdon-antopalvelusla.
VuQsi sitten oli tiedpnantotoiminnan palveluksessa 19
miestä. Nyt heitä on 43 ja pian 59;
Tämä tarkoittaa, että tiedonantomiehistönfntäärä ylittää sanoma-'
lehtikirjeenvaihtajien luvun. — Chicago Daily News Service.
N I IN K A T O A A M A A L L I N E N PRAMEUS
Va'ikaanikaupunki. — Paavi. Paavali on vapauttanut arkkipiispa <
Pierre Martin Ngo Dinh Thuc'in, EteläVietnamin entisen hallitusper-heen
Jäsenen Huen hiippakunnan kaikista hallinnollisista tehtävistä Eter''
lä-Vietnamissa.
Arkkipiispa Thuein mistään uusista toimista- ei tiedoitettu. Täten
näyttää, että hänelle jää henkilökohtaisesti Huen hiippakunnan arkki-pisiian
titteli vaikka hänellä ei olekaan mitään'kontrollia Huen hiippa­kunnassa.
'
Vallasta syöstyn ja siinä yhteydessä murhatun Etelä Vietnamin en­tisen
hallit.sijan Ngo Dinh Diemin veli, arkkipiispa Thuc ei ole saanut^
veljensä kukistumisen jälkeen oikeutta palata takaisin Etelä-Vietnamiin.
Hän on o.sallistunul Vatikaanin ekumeenisen neuvoston kokouksiin Roo­massa
ja viettänyt osan ajastaan eräällä huvilalla Rivieralla . . .
Paavi Paavali v:istaano;ti vuosi sitten Thucin jä hänen kolme snku-
Ifiistaan . . Mutta Vatikaani kielsi häntä puhumasta Vietnamin poliit­tisista
a s i o i s t a . — A P : n uuti.stieto.
" T Y L Y N NÄYTTEEN ITSESTÄÄN . . ."
Tämän ympärysfön suomalaisilla oli nautintorikas tilaisuus seurata
Suomen Työväen U r h e i l u l i i t o n naisvoimistelijoiden esityksiä lokakuun
29 päivän iltana paikalli.sella korkeakoululla, jonkalaista tilaisuutta tus­kin
toista kertaa tulee elämämme aikana.
Tulijat lausui tervetulleiksi kaupungin majuri lyhyes.sä puhees.saan.
K o n s u l i A r l Kajander oli myös tilaisuudessa. Yleisö usean kerran aploo-deillaan
palkitsi tyttöjen esitykset, jotka olivat monipuolisia .sekä hie-tiosti
hiottuja. Mutta olihan ky.symyksessä korkean luokan ta.so, joukkue
ollen e s i t y k s i ä ä n antanut lukuisissa Euroopan maissa, aina Israelia myö­ten,
ku'en ohjelman esittäjä mainitsi.
Tylyn näytteen itsestään antoi paikallinen'ur'h^iluseura pysymällä
poissa heimolaisnuori.sonsa tarjoamista näytöksistä vain sen.tähden, e t t ä -
heidän kilvessään oli kolme kirjainta TUL, joka tarkoittaa työväen jär­jestöä.
Politiikan ei sano*a sopivan urheiluun, mutta sillekin täällä on
mahdollisuutensa. — Industrialistin Port Arthurin uutinen marrask. 10 p^
MiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH
SCHRÖDER ARVOSTELI
KONRAD ADENAUERIA f
Mainz, Länsi-Saksa. —. Länsi-
Saksan ulkoministeri Gerhard
.Schröder arvosteli cntLslä liitto-kansleria
Konrad Adenaueria
maanantaina Maliizissa julkaistus­sa
haaslattelus.sa ja varoitti hän­tä
liian hyväntahtoise.sta suhtau­tumisesta
Ranskan presidenlliin
Charles de Gaulieen.
Adenauer on parhaillaan vierai­l
u l l a Pariisissa. H ä n aikoo neuvo­tella
Ranskan presidentin kanssa
yksityisesti maanantaina.
"Allgemeine Zeitung"-lehdessä
Sana johdonmukaisesti toteutti sitä
tehtävää, jonka se ensimmäisessä
mimeio.ssaan oli itselleen määritel­lyt:
"Jatkukoon elävä yhteistyö ja
ehyt yhtei-symmärrys sen ja laajo­jen
työväen joukkojen kesken ja ol­koon
se edelleen järjestyneen työ­väestömme
syvimpien ajatusten ja
toivomusten tulkkina niinkuin var­haisemmankin
lyhyen olemassaolon­sa
aikana."
T.V.
julkaistussa haastattelussa Schrö­der
sanoi, «.että Adenauer on kiin­nostuneempi
yksityiskohdista kuin
Saksan politiikan yleisistä suunta­viivoista.
Ulkoministeri oli sitä mieltä, että
kokonaisuutena ottaen Saksan poli­tiikka
tarvitsee — turvallisuuden
nimessä —. yhteishenkeä Washing-tonin
kanssa, liittoa Lontoon ja ys­tävyyttä
Ranskan kanssa.
Schröder tunnustautui myönty­väisen
politiikan kannattajaksi l i i ­ton
puitteissa. Hän sanoi kannatta­vansa
suhteiden' pikaista luomista
Kremliin. ,
Viitaten. Eui-oopanyhteismarkki-nain
nykyiseen " k r i i s i i n " Schröder
sanoi, että tähän mennessä Ranska
on hyötynyt yhteismarkkinoista e-nemmän
kujn L^nsi^Saksa.
Schröderin mielestaTläriskan pre­sidentin
Charles de Gaullen painos­tus
Länsi-Saksaa kohtaan, jotta
NATO:n multilateraalisten ydinase-joukkojen
suunnitelma hylättäisiin,
on tuskin realistinen.
PÄIVÄN PAKINA
PELIHELVETTIEN MEKKA
.luidenkin mielestä on Las Ve-
Uua Coney Islandia mukaansavetä-vämpi.
Sen valtakadun, FreemonI
Streetin varrelliir on liikelaitoksia,
pankkeja Ja kasinoja. Niitä on
siellä paljon, kirjoittaa nimimerk­ki
"N.P." New Times julkaisus.sa
ja selittää: Kaiken kaikkiaan siel­lä
on 288 pelipajkkaa_Ja lisäksi
yksi kaupungin vankilas.sa.. Sen
avasi täällä vanginvartija Jack
Kogliani . . .
Teille kerrotaan kaikenlaisia
juttuja ihmisistä jotka ovat äkkiä
voittaneet suuria rahasummia.
Mutta huolimalta -siitä kuinka ko­vasti
yritätte, te ette löydä heitä
siitä yksinkertaisesta .syystä, että
siitä, jolloin tällaista on tapahtu­nut,
on kulunut todella pitkä ai­ka.
Mutta kaikki omaisuutensa
menettäneitä on legioona. Hyvin
usein sattuu, että loLsloautoilla
tulleet rikkaat turistit joutuvat
lainaamaan linja-autokyydin piiäsv
Iäkseen pois kaupungista . . .
Kaikki mahdollinen tehdään
jotta saataisiin ihmiset hetkeksi
unhoittamaan ajan. Pelihuoneel
on sähköllä valaistu yötä ja päi­vää.
Niissä ci ole lainkaan ikku­noita.
Vierailijalle ei anneta tilai­suutta
ajatella mitään muuta kuin
peliä. _
Jotkut hävinneet saavat hermo-kohtauksia.
Las Vegasilla on maa­ilmanennätys
itsemurhien mää-rä.
ssä tuhatta asukasta kohti.
Kutsutytöt ovat laajassa käy-tö.
ssä; Prostituutiosta on tullut lii­keala.
Tytöt tulevat sinne kaik­kialla
Yhdysvalloista. Laki sallii
prostituution edellyttäen, ettei si­tä
harjoiteta 400 metrin säteellä
kouluista tai muista yleisistä lai­toksista.
Jokin aika sitten kau­punginhallinto
käsitteli tämänta­paista
l a i n rikkomusta. Eriiän kou­lun
naapuriin oli avattu huono­maineinen
paikka;. Eräät valtuus­miehet
vaativat muutettavaksi .
koulun.
Suurin osa kasinoista ja huono-maineisista
paikoista on gangste­rien
hallinnassa. . Juuri he ovat
tehneet tästä pikkukylästä maail­man
uhkapelien Ja rikosten kes~~
-kuk.sen.
Seuraavasta näemme, miten se
on toteutettu. Vuoden 1945 lopulla
asettui Benjamin "Bugsy" Siegel-niminen:
mies asumaan Holly-woodiin.
Rikossyndikaatin pomoi nimit­tivät
hänet eilustajakseenUSAn
länsirannikolle. • Siegel järjesti
pian huumau.sainel<äupan ja sai
syndikaattia kauan uhmanneet Ka­lifornian
joukkueet kontrolliinsa^
Hänen menestyksensä perustana
oli avokätinen viranomaisten lah­jonta.
Poliisi oikeuslaitos ja pro­kuraattorikin
.söivät hänen kädes­tään.
Rikossyndikaatin pompilja
oli täysi syy olla tyytyväinen edu.s-lajaansa.
Mutta Siegel ei ollut tyytyväi­nen.
Vuoden 1946 alussa hän
p ä ä t t i ; r a k e n n u t t a a maailman lois-teliaimman
kasinon hotelleineen,
yökerhoineen, ravintoloineen, baa-^
.leineen, uima-altaineen ja eksoot­tisille
(ulkomaalaisine) puutarhoi­neen.
Hänellä oli rakennustyöhön ryh­tyessään
.$1,000,000. Arvioiden mu- :
kaan laitoksen piti maksaman $1,-
500,000. Ajan kuluessa nousivat
ki^tannukset. Siegel havaitsi pian,
että "hänen varansa olivat loppu­neet.
Hän suoritti neljätoista mat­kaa
eri puolille Yhdysvaltoja lai-natakseen
tarvittavan rahamää­rän.
Lopuksi hän sai gangsteriys-tävänsä
lainaamaan hänelle $3,-
000,000, multa he varoittivat^ että
sen enempää ei tule.
Tämä kasino avattiin jouluk. 2G
pnä 194&' ja ensiksi se aiheutti
tappiota. Siegel sulki sen kahden-"
viikon kuluttua kunnes rakennus­työt
tulisivat loppuunsuoritetuiksi.
Eräänä päivänä rikossyndikaatin
Lucky Luciano kutsui avustajansa
konferenssiin. Siegeliä ei kutsut­tu
mutta hän tuli kuitenkin. Lu­ciano
vaati että Sicgelin pitää
maksaa velkansa. Siegel ei siihen
pystynyt ja niin he riitaantuivat.
Kasino avattiin uudelleen maa-lisk.
27 pnä 1947. Kahden ja puo­len
kuukauden kuluttua löydet­tiin
Sicgelin ruumis rakastajatta­rensa
asunnosta. Kasinon otti hal­tuunsa
syndikaatti, joka pani
erään G us Greenbaum-nimisen
miehen .sen liikkeenhoitajaksi.
Ensitnmäisen toimivuoden aika­na
Greenbauin maksoi velat ja
hankki lisäksi vielä sievoiset voi­tot.
Hän sanOi arvioitsijoille saa­neensa
noin $4,000,000.
Tämä rohkaisi m"ita gangsterei­ta
sijoittamaan varojaan kasinoi-^
hin.
Greenbaum kohtasi loppunsa
kuten edeltäjänsäkin. Joulukuun
3 pnä 1958, riitaannuttuaan en­sin
syndikaatin pomojen kanssa,
hänet löydettiin eräältä maatilal­ta
kurkku poikki viillettynä.
Uhkapeliteollisuuteen sijoitta­miensa
rahjoen avulla on gangste­reista
tulfu^ asiallisesti puhuen
Las VegaÄirt-ippmpja. Eräässä 'ti-laisuudessA
i ' i kysyttiin sheriffi
Ralph Lambilta, että miksi Las
Vegas ei aja gangstereita pois
kaupungista. Tähän vastasi lain
vartija: "Meidän kaupunkimme on
kiitollinen niille ihmisille. Ilman
heitä ei olisi La.s Vegasia. Tätä
ci pitäisi unhoittaa."
Koska moillä tavallisilla pulliai­silla
ei 4l^^jsen paremmin taloii;?:
dellisia miijhdollisuuksia kuin hen­kistä
kuttiu mustakaan päästä La;^
Vegasin ihanuuksista nauttimaan,
niin ylläoleva on lainattu ikään­kuin
jutun jatkoksi näiltä tiimoil­ta,
- r Känsilkoura.
/