Vapaus, July 20, 1928

              Perjantaina, heinäk. 20 p;nä--^ Friday> July 20 Sivu 3
Ta^okaleiiteri V,
Mitä siihen halutaan?
Tasknkalenjerm tomuttammen eiui vuodelle on alelta. Tiely.U «iitE
0^' f - ^ ^ Z ! ^ " ^ » " . ^ 5 ? ? , ^ ^ va*taaT«. MatU miten — «inähin
«e onkin ky»y«y*- « " . ^ tyoUisia on eri teoUUuaMdoiUa, maanTUjelyk-j.
ne. Yk». «sna «d«s., tomen l«me.«S, etela,^ tai poLjoUei* j«
^ t i enla».emim»«j ympari.tousa. Tarat ja tarpeet orat VriUUet. Se
ta„to taulukko ta. ^te.tu^ joka yhdeUe on sangen tarpeem^r^oi tS
«Ue olla vahenMaM tarpedl^ J, kuitenkin elUi ö S o l l u . «lada en,i
YBoden ta»knkalenleri iaalntolli»imman »uuria joukkoja palrelevaksL
SikH tatlmkalenterm toanitus kiiinl:ry kaikkien. pohj<»..Anierikan ka-amralla
MUTien toTereiden puoleen pyynnöllä, etta toverit eri paikka-konmlta
amoittauiTat, minkala«ut tilastoja, taulukkoja tai «elostnfciiake
tttkukahmtenm halaauraal. Kirjoittakaa osoitteella:
Taskukalenterin Toimitus,
54 Belmont St.^ Woree«t».r, M . . «
AHAA
SUOMEEN
3960
Canadan DoUarista
LxaEnrsKuvuTt
40c lähetyksistä alle $20.00, 60jf lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c Tä.
hetyksistä $50.00—$79,99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
Bsdalta dolUarilta.
SikkoMnomalahetyksicta ovat lä­hetyskulut
$3.^0 lähetykseltä.
Sndburyssa j a ympäristöllä asuvat
voivat k ä ^ ä Vapauden konttorissa
tiedustamassa erikoiskurssia.
LAIVAFH-ETTEJÄ MYYDXXN
TIEDUSTJAKAA PILETTIA8IOITA
Tehkää ISfaetykset osotteella:
VAPAUS,
Box «9. <SU0BURY. ONT.
N^apaädelle ottava rahavälityitinä
vastaan B^rSskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCM
316 Bay Street,
Port Airthar. Ontario
VAPACEBSieiNTREAL BRANCN
239 ^ t . • A n t o i n e St.,
(Montreal, Qne.
J. «OKSANEN
iBiOaand Lake, Ont.
iEOHN VUORI,
Scorffa Torcupine, O n t
CHAKISS: HAAPANEN.
Osuo*auppä, Timmins, Ont.
A . T . HILL,
957 Broadview Ave., Toronto, Oart.
DAVID HELIN
eri pail&akunnilla Pohj.-Ontariofisa
Suurin p i i r t e i n katsoen on tilanne
satamatyöläisten taistelussa työläisiDe
edullinen, 3a -kalkki' voiton inahäoTB-suudet
työläisten puolella.
Satamalakko laajenee
Valkon^ satamassa lähellä Lovissa
on julistettu Kivistön • vientitarha ko-naisuudessaan
lakkoon sen takia, että
mainitulta latitaitarhalta on erotettu
muutamia taaplaaijia työstä, työnteto-jäin
mielestä -aiheettomasti, ilmoittaa
Kuljetustyönte-Kfjäin Uitto.
Suurmiirhaaja Juho
From Tangittu
K U O L E M A PYÖRXILYKIL-PÄILUSSA
Amundsen ja Nobile
Radio o n JTmnittaput, että Nobilie on
pelastettu. Haafcsfrikoissa o n äxuuHoin
tapana, että kapteeni pelastetaan v u -
meiseksL Mutta f ascistxnen r^äaami-lentäjä
NobUe piti huolta, etta hänet
pelastettiin ensimäiseksi.
Mutta Roald ATmmrifyn. joka lähti
matkaan ranskalaisella ilmata-splla pe>
lastaakseen NoMten. on kokonaan k a .
donnuL Valkoinen napameren äänettö­myys
on vanginnut hänet HmestyikS
ioaän vika lentokone«äen? Onko se
^nössyt jäihin Vnsyassa? Missä ovat
Amundsen j a häcay^ ohjaajan.«>a nyt?
Ehkäpä sunrimiruMjsa hSd&ssä j a avut.
tomuudessa tuolUii pakkasen valtakun.
nassa: Koblle b n pelastettu — Amund-
Viime kuun 30 pnä Saarijärvellä
toimeenpannuissa urheilnkflpailuissa
sai keuruulamen pyöräilijä Ilmari E -
telämäki sanaansa..törmättyään y h ­teen
veljensä kanssa. E sai päähän;
sä kuoleman aiheuttaneen tärähdyfc.
sen, kuollen parin tunidn kuluttua
tuntoihinsa txilematta. Tapatunnsn
uhri oh syntynyt v. 1904.
IHJESMCRHA UVFDALLA
Sunnuntain t.k. 1 p:vän vastaisena
yönä murhasi Lapuan majatalossa
eräs ^^ikomäki-niminEn mies ampu­malla
työmies Sipisen, kotoisin "Lap-peenrsnnasta.
Hakomäki oli ollut Vaa­sassa
työnhaluisena. ollen jmnii mat­k
a l l a Kotkaan
sen, jotka halusi pdastaa hänet, on
poissa.
. Vasta pitkän emminnän jälkeen
päätti Amundsen ottaa aktiivisesti
osaa Notallen avustusretkikuntaan.
Kaksi vuotta sitten lensi Amundsen
loisto c n a i k o j a sitten murskautunut
napaiperen Jäihin. Neuvostohltoan
jäänmurtajien ottaessa osaa Nobilen
retkikunnan hajaantuneiden jätteiden
pelastamiseen on ensi kädessä kysy­myksessä
haaksirikk<^sten pelastami.
nsn, mutta e i yksinomaan tämä, vaan
myöskin sen tosiasian osoittaniinen.
että neuvostohallitus on maailman Jil-nca
rauhan mahti, ainoa valta, joka ei
timne mitään imperialistisia "arvo­valtaa-
käsityskantoja.
Kansalnvähnen proletariaatti on
seurannut uutisia, koskeva fascismin
epäonnistimutta reklaamintekoa ja
imperialistista mlelett&nyyttä. mikä
on puhjennut siinä kukkaansa. Mutta
samaan aikaan ovat proletaarit poltta.
valla suuttumuksella seuranneet toii
sia tietoja Mussolinin verima&sta. tie­toja
20 luokkataistelijon tuomitsemi­sesta
400 vuodeksi kuritushuoneeseen,
vaikka nämä eivät ole millään tavoin
rilckonect lakej?. aikaisempien tuhan­sien
tuomittujen lisäksi, j a uusista o-dotettavista
tuomioista. Sen vuoksi
toivoo koko maailman proletariaatti.'
että fascismin propagandalennon sur-l:
eata epäonnistumista seuraa pian
Italian proletariaatin voitto j a Mus.
solinin koko ihanuuden ttihoisa k a ­tastrofi,
— kirjoitetaan "Politikenissa".
Amerikalaisuus europalaisen silmillä
katsottuna
kuten tunnettua., ilmalaiva ' ^ o r g e l l a"
Huippuvuorilta pohjoisnavan kautta
Alaskaan maantieteellisessä tutkimis-tarkoituksessa.
Amundsen oli tälle
matkalleen hankkinut Smalaivaohjaa-jaksi
italialaisen eveistin Nobilen, ja
hän sai mahdolliämman huonon ko­kemuksen
tästä miehestä. 13 siinä k y L
Uksi. että Nobile koetti mitä kefancdm-millä
juonilla tehdä matkan mante­reelta
mantereelle kansallisekä' propa-gantakiertueeksi
Mussolinin maan
fascismin ItaUan hyväksi — jopa mat­k
a l l a napameren yU sai v a in norjalai­sen
lentäjän Rhser-Tiarsenin nopea
väliintulo aikaan, että täysin toi­meensa
kelvoton Nobile tuU estetyksi
samanlaiseen hom-! murskauttamasta ilmalaivaa jäihin.
maan. Murhaaja Benee oHut asetta
käsitellessään lisäksi vahvasti huma­lassa.
TYÖLÄINEN "HIRTTÄYTYNYT
Krouvilan talon KivinUtyUä' tavat­t
i in v.k. 29 p:nä työmies KaUe Junell
hirttäytyneenä. J . oU kotoisin Euran
Sorkkisten kylästä, j a oli hän noin 55
voDden ikäinen vanhapoika. .^Hän oU
jo pitemmän aikaa viettänjrt juopot­televaa
elämää. Aikaisemmin Uenee
hän uHkaUlut lopettavansa päivänsä.
Tapaus täytyneekln -aseitaa pitempi-aikaiisen
lepäsäänhöllisen elämän t i l i i n.
K I K K U R I P U U K O T T A N U T TOI­S
E N IKUÖLTAAKSI
T.k. 1 p:vän vastaisena yönä syn­tyi
Raahessa Btevedoring-yhtiön työ.
kämpällä kahden työnhaluisen kesken,
Inften "kerrdtaan, riita sUtä kumpi
heistä o n useamman kerran toiminut
rikkuöna. RUta kehittyi nUn pitkälle,
että toinen löi toista puukolla niskaan
siUä seurauksella, että lyöty jonkun
ajan "kiiluttua "kuöU.
K A L L I I K S I "TULEE M U S T I E N R Y S -
TSIEN ELÄTTÄMINEN
Niitä on vielä elätteinä j a palkkojen
poKTjbhia Snomessa n. 18,000
"henkeä
TJs. Veiiäjän pakolaisten eU mus­tien
ryssien elätfämisestä huolehtiva
"Valtion päkölaisavustuskeskus, joka
sijaitsee VUpurissa on valtioneuvostol­l
e lähettämässään ensi vuoden meno.
arvioeh^tul5;sen perusteluissa m a i -
liinnut, että maassamme on vielä noin
18,000 pakolaista, joista karjalaisia 5,-
000, inkeriläisiä lähes "3.000 j a venä­läisiä
noin 10,000. Takolaisten avusta­miseksi
on valtio eri vuosina myöntä.^
nyt seuraavat määrärahat: v. 1924
7.5 niflj., V. 4925 6 milj.,<v. 1926 4.5
milj., V. 13Z1 i mUj.. j a kuluvana
vuonna 3 milj,. mk.
Näitäkin h u i n i i a summia pitää kes.
•fcus riittämättöminä j a anoo määrä­rahaa
ensi vuonna lisättäväksi.
Amundsen osoittaa muistelmissaan,
kuinka Nobile aina menetti malttinsa
vaarallisissa taikka näköjään vaaraUi-sissa
tilanteissa. NobUelle on edeUeen
luonteenominaista, että hän esti mat­katoverinsa
ottamasta mukaan vält­tämättömiä
vaatetarpelta, mutta antoi
Alaskan väestön sen sijaan kunnioit­taa
itseään retkikunnan itsestään sel­vänä
johtajana, puettuna loistavaan
univormuun öveistinä f ascistisessa
armeijassa.
NobHe alkoi uuden lentoretkensä r a -
juUa fasdstisella j a paavHUseHa rek­laamilla.
"Hän otti mukaansa paavin
vHaämän .ristin' j a ' M u s s o l i n i i n anta-man
Upon, ndnkä t)U sittemmiln vis­kaava
navalle. Hänen matkansa n a ­valle
oH alusta aftaaen sovitettu poUit-tiseksl
propagscndamafkaksi Tssäsmin
hyväfcö: navallakin tdlstaäkseen ve-
Jalkaisemme seuraavassa lyhyen kirjotuksen, jossa eräs eu-ropalainen
kertoo huvittavalla tavalla huomioitaan amerikalai-sesta
kulttuurista y.m. ja vertaa niitä europalaisiin oloihin.
Suurin maanvaiva Egyptin kuuluis.
ten heinäsirkkojeh jälkeen-on kieltä-mättä
amerikkalainen t u r i s ti
Matkustakaamme minne tahansa,
Kairosta Kapkaupunkiin, Nordkapista
Messinään, Gobln erämaasta Colom­boon.'
joka paikassa, minne joudumme,
tapaamme ehdottomasti amerikkalai.
sen. kodak riippuen hihnasta Oika­risen
"Mnssoliran "maallm^vaUoitus"-
asenteen:, "Mussolini astuu johdos-sar*.
— M u t t a liän epäonnistui sur­keasti.
Matkasta tiiU ilmeinen fiasko,
Juraala-I^tn j a "Mussolinin suojeluk­selta
j a psxr^nrististä lascismiUpusta
hubUmatta. TodenhSköisKti hänen o
man kelvottomuutensa j a koko yri­tyksen
piäättamyyaen johdosta. Pas-dstlnen
turhamaasuus j a U u i h t i p o n t i -
smis eivät saiUineet, lettä "kunniaa"
K U N POLHSI E I R U V E N N U T R I K .
K U R I K S I , EROTTETTUN
T.k. 2 pnä pidätettiin Kirkkonum­mella,
lähellä Helsinkiä, kuuluisa kan­salaissodan
aifcEÖnen suurmurhaaja
Juho From. eU kuten Hänen Uikani-mensä
kuuluu — Rtinmain Jussi. K u - ^ , , —
ten kaikki muistanevat, toimi Rummin kurityösta. Tffiehekkaan esim^misen-
Jussi kauhun vuonna 1018 Jämsässä sä johdosta on Adamson eroitettu toi-
. _ . i--»^ o V , i T , V o i i / l o l r c i SiJTflJTKirialll-
Satamalakon puhjettua yhtyivät s i i ­hen
Helsingrissä myöskin kraanojen
käyttäjät. Tämän vuoksi vaati Helsin­gin
satamaiapteeni satamakonstaa-peU
Adamsonia rikkurina käyttämään
erästä 25 t o n n in kraansa. Adamson
oli kuitenkin mies j a kieltäytyi rik-lahtarieni
erikoisesti pestaamana pyö­velinä,
murhaten kymmenittäin, eh­käpä
sadottain syyttömiä työläisiä i l ­man
nfinkäänlaista oikeudellista t u t .
l i i n t o a t a i tuomiota. -
Aivan äskettäin antoi Jämsän hau­dankaivaja
Mäkinen valaehtoisen to­distuksen,
todistaen, että Rummin
Jussi yhdessä toisten suurimnhaajien
Jalmari Saaren, Isolukkarin j a Veikko
Sippolan kanssa murhasi yksistään
maalis- j a toukokuun välisem aikana
1918 Jämsän khrkon kellotapulissa
nota 70 henkflra. Tämän yhteydessä
tulee muistaa, etteivät Jämsän työ­läiset
millään tavalla ottaneet osaa
kansalaissotaan, koska he joutuivat
olemaan lahtarien rintaman selkäpuo­lella,
Edellämaiifitaista murhamlehls
mestaan 3 kuukaudeksi. SatamahaUi-l
u s on tietenkin hyväksynyt satama-kapteenin
toimenpiteen.
U U S I A KAUPPALOITA
Tasavallan presidentin vahvistamil­ta
eivät enää Saari J a Isolukkari die
elävien Idrjöissa. Sippola o n Yhdys-vtaioissa.^
5»sa joutui j o kerran k i i n n i -
Mn, mutta siellä olevien lahtariysta-vfettS
vaikotoksesta laädvat virano­maiset
hänet karkuun ennenkuin eh­d
i t t i in lähettää Suomeen.
NMHkmn j o eddlä mainittiin, o n täL
lä nyt pidätetyllä teurastajalla tun­nollaan
kymjnenien. ehkäjÄ satojm
työläisten nuirhat, nmtta ditä taoU-matta
iidcananune eifiillä, ett^rät
Saomen porvarit auttajaansa kovin­kaan
suurina tuomioilla rasita. Laki
<Hi n i i n . k u i n se luetaan, j a Rommin
J u s d i n nähden Suomen taokkatmnna-rit
lukeva* sen varmaan siten, ettei
täHe murijaaJaBe anneta Juuri maL
nittarampaa tuomiota- . SflloIn_kan
valta siirtyy tyiHälsten Iräsiin, rföoiö
vasta.voidaan lukea todellista Wkia
täHaidne ihmishaahmossa ^riehuville
pedtrfne.
Ja asetuksilla on määrätty Rovanie­men,
j a Varkauden kauppalat perustet­taviksi
ensi vuoden alusta.
LEIVÄN HINTA NOUSI HELSIN-GISSÄ
T O U K O K U U N AIKANA
Helsingin paikallisten asiamiesten
avulla kerättyjä vähittäistontoja käyt­täen
ja pitäen laskelmien pohjana
sellaisen työläisperheen kiilatusta Jon­ka
tulot VV. 190&-09 oUvat 1,600—
2,000 markkaa vuodrasa, on laskettu,
että viraUinen eUnkustannusindeksi
oU toukokuussa vain 45 pistettä eU
03pros, alemJEi k u i n huhtikuussa. Ta­nja
vähäinen lasku Johtuu ravinnon
bnojistumisesta, 0.6 pros. — Helsingissä
ovat eUnkustannukset pysyneet mUtci
samoina. Joten kokonaisIndekBi el ole
juuri muuttunut.
Jos indPkfrfla"'^''^'"»" vertausajaksi
otetaan beinäknn 1914, ovat täten saa­dut
Indeksit toukokaui» seuraaTOt:
ravinto 1074.4, vaatetus 10435 vuokra
1410.7. polttoaineet 1449A, tupakka
1299.2, sanomalehdet' 1158.7, verot
20343 j a kaikki eUnkustannukset
1184.3. ^ , _
Viljatuotteiden hinnat ovat yleensä
nousemassa; ruisjauhojen hinta on
2.7 pros., kaurasuurinuriden 3.1 pros,
kovan ruisleiran 1.6 pros. Ja pehmeän
n n s l e i v in 1 pros. kOT^unpi ktäa h o h .
tflarassa. '
oUsi ollut ja"kamBS5a "kuitaan. Joka
tunsi napameren j a kykeni tehtä
vään.
Nobilen Tcadottua; e i Mussolinta h a l -
Titus ryhtynyt tbimenpiteiliin. Joiden
olisi p i t ä i ^ oHa "itsestään selviä: ke-hoittaa
sanpärillä olevien maiden hai
lituksia pelastamaan haaksirikon teh­neitä
tarpeellisen suurilla tipuilmalal-voma
jä voimakkaina Jäänmurtajilla
joita vumekshnainittuja tässä tapauk­sessa
oU v a i n Neuvoistömtolla käytös-sään.
Vasta kahdeksan päivän peräs­tä
saatiin ensimäiset radiotiedot k a -
t ^ r o f i n kulusta, miehistön jakautu­misesta
kolmeksi j^tonäksi Ja heidän
summittaisesta öleslrelupaikastaan
Naurettavasta imperiaUstisesta "arvo­valtaa-
syystä organisoi Mussolinin
hamtus apuHmalalvan lähettämisen
etäisestä Italiasta, eikä kehoittanut
virallisesti muita haUitiiksia pikaiseen
apiran. Neuvostohallitus o l i cinoa h a l -
Utus. joka töstä huolimatta omasta
aloitteestaan Ja i l m a n kehoitusta lä­hetti
jäänn^urtajan pelastamaan No-bile-
retkikuntaä. Eimenkuin Maädale-nan-
lentokone j a ranskalainen Amund­senin
kera saapui napamerelle, oli kak­si
kallista viikkoa kulunut. K a k s i v i i k.
koa, joiden aikana kaksi NolJflesta
eronnutta ryhmää ehkä oU Joutunut
hirvittävän kuoleman töxriksi.
Roald Amundsen tiesi heti alusta
alkaen, ettei NobUen retkikunnalla
ollut mitään tieteellisiä tarkoituksia,
vaan että se oU v a in Mussolinin keh­no
imperialistinen propagandatoimin-ta.
Kun Nobile sitten kurjasti epä­onnistui
seUtti Amundsen tietysU ole.
vänsa valmis lähtemään pelastusret.
keUe, jos virallinen kehoitus lähetet­t
i i n häneUe j a hänen ystävilleen.
Mutta ItaUan haUitus ei kääntynyt
hänen puoleensa eikä liioin esim.
Saksan puolustusdepartementin puo­leen,
vaikka Saksalla o n 15 ilmataspa
"Domier VTal"- Ja Domier Super-vral"-
tyyppiä sekä joukko Rohrbach-ilmatasoja,
joiden lUkkumisalne tekee
2,000 kilometriä, l^ssä ilmenee koko
imperialistis-kapitälistiseh poUtiikan
mielettömyys: haaksirikkoisten aje­lehtiessa
vUklrokausia jäällä Ja Jokai,
sen tunnin ollessa korvaamattoman
pelastustyön toteuttamiselle Ja kun
Sakgg-*!!»*. o n kokonainen joukko tähän
tarkoituksen sc^ivia lentcriraneita
organisoitiin, kuten sanottu, kaokai.
sessa Italiassa — suurella ajanhukalla
ainoa käytettävissä Olevan ilmatason
lähettäminen ItiutnaxMi Maddalenan
jofadcdla. Oossaksalaisen imperialis­min
•^uhaarakartava" hallitus piti
TiHnirs^n "arvovanaOeen" Sopimatto­mana
ja vaarallisai^ että olisi lähet­t
ä ä ihnatascm flman, että sitä olisi
nimenomaan keiioitetta siiben.
Amundsenin NoWl&.pelastusretkikun.
ta el ole v a i l l a tragiikkaansa. Se s i ­sältää
ehkä, että tunnettu tiedemii»
ja napatatkija saa ubxata elämänsä
^iscistisen seildcailun taUa.
Nobilen rRtfcilnmnan jsaadessa apua
^peuvostovenäläiseltä jäänmurtajalta,. ei
tämä tapahdu fasdstisen retkiktimian
takemlstarkcdtuksessa, letkikmman.
päällä j a Baedeckerin punainen mat­kaopas
kainalossa. — P i a n aiotaan
JäUeen ilmalaivaUa matkustaa pohjois­navalle.
£ä ole lainkaan mahdollisuuk­sien
rajojen ulkopuolella, että he t a ­paavat
sinne saapuessaan amerikkalai.
sen sanomalehtimiehen, veivaamassa
filmiä Jääkarhusta, joka ystävällisesti
tervehtU napaniatkustajia.
V V a n h a Eurooppamme on kuitenkin
ensi sijassa saanut vastaanottaa a-merikkalaisuuden
mahtavan hyöky­aallon.
Suuri, kaikkivaltias doUari on
jo nykyään käj^pää rahaa kaikissa E u -
ropan maissa. Amerikkalaistuneen P a ­riisin
eräissä kaupunginosissa käyte­tään
dollareita enemmän kuin maan
omaa rahaa.
K a i k k i pariisUedset, oU heUlä sitten
mitä muita periaatteellisia erimieU-syyksiä
tahtmsa, ovat kuitenkin yhtä
mieltä yhdessä asiassa, nimittäin sU.
nä, että kaikki amerikkalaiset ovat
Uevästi mielisairaita. E3 nyt h i i n eri­koisen
vaarallisesti, mutta kuitenkin
Jokseenkin sUmäänplstävästL
Jos Joku ihminen saa keskellä katua
kohtauksen j a ryhtyy särkemään näy­teikkunoita
käveaykepillä tai ohjaa,
niaan katuliikennettä .oman mielensä
mukaan, jos j o ku tulee naisten muo­tiliikkeeseen
j a pyytää saada lasin
whiskyä j a p a r i paistettua munaa, e l
tarvita mitään muuta kuin, että Joku
kuiskaa Vierustoverilleen: "sehän on
väin amerikkailaSnen"; n i i n leViää yU
välcijöukon hieno sorina Ja kalkki r a ­vistavat
ymmärtäväisesti päitään. Tuo
lause selvittää Icäiken, muuta ei tar­vita,
jokainenhan tietää, että amerik­kalaiset
ovat Irulln ja.
P a r i i s i on amerikalaistunut, se on
tosiasia. Jota vastaan ei kukaan enää
ryhdy kapinoimaan. ^ Kesäaikana on
Pariisissa enemmän* ulkomaalaisia
k u i n sen vakituisia omia asukkaita. —
Tosiasioihin perustuva pariisilainen
p i l a onkin, että P a r i i s in perheenäidit
lähettävät poikansa Montmartren h u .
vittelukaupimglnosaan oppimaan eng­lanninkieltä.
— J a keskikaiipungUla
ci ole ainoatakaan kauppaa; Jossa ei
osattaisi puhua englantia.
Ranskalaiset ylipäänsä suhtautuvat
syvästi halveksien amerikkalaisiin,
mutta käärivät kauniisti kokoon hei­dän
dollareitaan n i i n paljon kuin ehti-vät.
Jokainen amerikkalainen on m i l ­jonääri.
Jokaisen a;merikkalaisen as­kelista
tihkuu rahaa, mitään muuta
ei heUtä vaaditakaan.
Jos menee Louvren taidekokoelmaan
sen aukioloaikana, voi olla varma s i i ­tä,
että sen kahden suuren mestari­teoksen
edessä on aina pieni, kovaääni­nen
p i i r i molempiin sukupuoliin kuu­luvia
amerikkalaisia. Leonardo da
Vinoin Mona Lisa hjmiyUee ikuisesti
Ja epätoivoisesti amerikl^laisten alas-painettujen
päitten yli. He kaikki
lukevat ainoastaan sen, mitä Bae-deckerissä
on siitä sanottu, j a huu-.
dahtelevät hämmästyksestä laskiessa-saan,
kuinka paljon sen arvo tekisi
doUareissa. MUon Venusta väittävät
kaikki amerikkalaiset missit Uian U -
M ehlcä tuntuukin, että rouva Rock-fellerih
suuri lahjoitus New.Yorkin
rakennustaiteellista koristelua varten
käytettiin palkinnoksi uusien, ajan­mukaisten
makkarakioskien piirustuk.
sia varten. Se on t y i ^ i U i n en amerik-kidaisen
hengen ilmaus. Ja tuossa l y -
* Suomen
PäakonsuliTirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaik>
kia maan viralliselle edastokselle
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
mnaalle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- ja
maita Saomen kansalaiaiio kobdi»^
tuvia asioita.
Osoite:
CoMoUte GttB«ral of Flataad. ^
Boom 918
118 Stanley Street. Montr«aL
(Comer St Catharine u d Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO.
päiko&BuU
Lisiksi on SoomeSa •dostajinit
Canadassa: Konsuli Eriek J . Korte,
Pori Arihnr. Ont. D. J . Cable,
40 Eine St.. St. John. N. B. »
Adiel Saarimäki, 310 Bay St, To­ronto,
OAt — G. W. TOmroot 6§3
Howe St, Vaneonver, B. G. — B.
P. Albert Rerttxanson, 470 Main St,
Winnipeff. Man. — Thomas Fnmas^
Box L. Copper GHIf. Ont
Lehtelän Saunsd^ä
Tulee kuntien kotiin. :
Mr*. AmaJada JohMuea^, * ~
Phone 1444 — 4$7 Ontario St
"NUGA.TONE ON PARAS LXXKE
HERMOILLE JA VERELLE*'
>Ir. Vilu» BaU». Cluilolte. N. C klrJotttM
Vitjttn Nuca-Tooftt <t»lraUuiiUe. TSmX klf}« ea
;«nc(uUai uBosu kalkille käntTiUc. HZa • n o o t
"EMcBknin aloiit UBttlmMa Noca.Toaea aisuIU
ci ttUat lervctU p i i t U . o a t U alettaaai Matti»
n u a *iiS mia! taosea StMai BQilck*i Blchckat.
Nu(*.Tooe on pan* faerao. }a *etiUik» Biti
minJi o ! » koikaaa kärttiart."V
Nosa-Tooe oa tekari UIUUU SfaaeitS yli 40
T u o i u . Se OB anttaaat yli mil{ooaa adenX Ja
aaitta takalcia itmjtttu |a ToioiHtaa. Cl e l « ko»>
hyessä uutisessa piilee hyvin paljon
tosiamerikkalaista sielunelämää.
Sillä aikaa k u i n me Euroopassa mie­timme
barokkikoristfdden sovittamista
vuokrakasarmlen i ^ t y i h i n , rakensi­vat
amerikkalaiset pilvenpiirtäjiä. A -
merikassa o n kauneuden mittapuuna
tarkoituksenmukaisuus. Me voimme
kuviteUa silmiemme eteen jonkun
noista lännen jättUäismäisistä helvet.
tikaupungeista, asfaltin, lasin j a rauta-betoonin
ikuisesti pauhaavan hirviön.
Ja kauhistua sen epäinhlmUllstä suu­renmoisuutta.
Se on kaupunki. Jossa
Kirkland Laken suomalainen ruo­kala
tarjoo ruokaa aterioittain. Jä
senyyteen voivat myös Järjestyneet
työläiset liittyä.
FINNISH CLUB.
Box 297. Kirkland Lake, Ont
kaaa ralaUtictttt parrapaa UiketiS kaoaoUa tao**
kahtlalle, baoaoUe ruMatalatakMlIe, kaatalMlIa
Ut paicuTalla Tallalla tai auoUMoU», makaa. maaaaU
lai viftaarakko kiiriöiUe. kltiaati toSnivUIa Jaloa. -
mille cllraiUe, ttUaklTalla. pTSnrtTkacUc. Jalka-
Talle umpiuaditie, kelkkohemoiMiijcUe, • paiaea
u i Toinua kadotuatiMlle, naauattitilla uadeUIa,
anriiomaudrlte Ja caoalU» nania aamua '««*T^«ni*
TaiToIUc. Hankkikaa {mllo Naca-Tooca, alta haa.
maatie kuinka ae auttaa teiU naatasMa pUrSa
• i M l U . Voitte oitaa t i l i kaikkialla aUuI O U - /
kriti n r r d i l n . Joa el TiUttlJIlliiaoe aattatil « l e -
maaa Taraitoeaa. prjrUkSI biatä ulaaaaaft ata
Irllte takkarohdotkanpatu. • *
Liha- ja Ruokatavara-
KAUPPA
NIEMI & VALKEAPXÄ '
Puhelin 844 ~ Boa 524
71 Cedar St. ~ Sudbnry, Oat.
UnsI «tte&ialiUa*»
sauna ja uima allas
Auki joka päivä kello t pUvUU
12 yöllä. V
I NESTOR PUSKA
[142 Durham kadulla, Sudbary, Ont
Puhelin 2268
ihmiset ovat dollarien käyttämiä ko­neita,
nUn vieraita meidän ajatusta­vallemme
kuin he eläisivät JoUakln
tolseUa tähdellä.
Amerikka - o n sanomattoman nuori
maa. Amerikassa ei ol6 vielä mitäfgi
sivistystä. TyypiUistä on; ettei Ame­rikasta
vielä ole noussut ainoatakaan
todeUa suurta runoUijaa tai taiteUIjaa.
Ja ne runoiUJat, Joita sieUä on, eivät
tunne olevansa kotonaan, he ovat suu.
ren, koUektiivisen massan' edessä sor­tuvia
yksUöitä.
Tieteellisessä suhteessa tbas Ame­r
i k k a on nyt Jo suunnattomasti edellä
Euroopasta. Mutta Amerikassa on
tiede Jotakin käytännölUseen elämään
havaksi. Ja kiiruhtavat amerikkalai­seen
bäa|lin nauttimaan pari coctaUia.
Amerikkalainen herrasmies syö aa-miUla
loistohotellissaan kinkkua ja
munia,^ ostaa päivällä morsiajnelleen
tai puolisolleen platinarannerenkaan
ja menee iUalla vilpittömästi kiimios.
tuneena katsomaan alastomia tanssi­j
a t t a r i a PoUes Berger'Un. Amerikka­lainen
miss syö aamulla kinkkua Ja
mimia. ostaa itseUeen päivällä kym­menen
loistavaa pukua j a kaksikym-mentä
vielä loistavampaa hattua j a
tanssii i l l a l l a venäläisen prinssin Itans-sa
jossakin yökahvilassa. J a prinssi
lainaa häneltä pienen, lEOhtuullisen
summan dollareita "vain huomiseen".
Amerikkalainen Euroopassa, amerik.
kalainen matkalla on meidän s i l m i l ­lämme
Icatsoen koomillinen, lievästi
humoristinen ilmiö. Ja bymyiUessäm-me
me u^o^ri{**»tw< sen Icultaisen vaa­ran,
joka yrittää kietoa valtansa alle
koko BuroopaxL -9 J a kuitenkin se
on vaara. .
XJ. 8. A . o n tällä hetkellä maail
soveltuvaa, jotakin josta voi o l l a hyö­tyä.
FUoloogi^ia j a esteettisiä väitös-kh-
Joja ei sieUä kirJoiteta..mutta fy-sUkan
Ja kemian alaUa on Amerilcka
edeUä. Suunnattomat mUJoonalahJpi-tukset
tekevät sieUä mahdoUiseksi tie­demiehen
kokonaan sjrventyä j a spe­sialisoitua
omalle alalleen Ja omiin
tutkimuksiinsa.; Siinä on rikkauden
etu.
- Amerikkalaiseen hengenelämään voi
tutustua ehkä parhaiten amerikkalai­sista
filmeistä. Muunlaista taidetta
ei se vielä tähän asti ole tuottanut.
J a mitä enemmän Joku f i l m i on mak­sanut,
sitä enemmän se vetää yleisöä
katselemaan. — Tyypillistä amerikka-laisiUe
on, että Kuningasten Kunin.
gasta, Kristuksen elämää esittävää f i l ­miä
reklameerattaessa, etusijassa mai­n
i t t i in filmin tuUeen maksamaan pari
miljoonaa dollaria.
Mutta olkpon, että Amerikka käy­tännöllisessä
keliityksessään on paljon
^edellä, olkoon, että sleUä toisissa suh-teissä
kulkisivat mitä uudenaikaisim-mat
virtaukset, sisäisesti on Amerikka
kuitenkin uskomattoman ahdasmielinen
ja niin vanhanaikainen, että voi häm­mästyä.
— Selvemmin ilmenee siellä
sisäinen ahdasmlellsj^s erityisissä us-konnoUisissa
lahkokunnissa. Jotka eu­rooppalaiseen
vaikuttavat tyhnlstyt-täviltä.
Sillä uskonto on siellä myös­kin
tavallaan liikeasia. Ja ne kustan­nukset.
Jotka vaaditaan Jonkun epä­uskoisen
sielun kääimyttämiseksl, las­ketaan
tarkoin dollareissa Ja senteissä,
ja ilmoitetaan Jumalan kunniaksi, e r i ­laisissa
uskonholUslssa Julkaisuissa.
Äärimmäinen kotiseuturakkaus, k o -
tlkaupunkiylpeys, Amerikan tähtilippu,
kansaUislauIu Ja äiti, — ne muodosta­vat
pääasiallisen osan amerikkalai­sessa
tunne-elämässä. J a k a i k k i nii­hin
kohdistuva palvonta on luonteel
taan tympäisevän sentimentaalista.
Amerikkalainen turistina o n koDmil
Unen ilmiö, amerikkalainen Euroopan
vaUoittajana taas on vaara, Joka on
ulikaavampi kuin, mitä tavavalllsesti
olemme talpiivaiset uskomaan.
Soo, Ont.
SOON SUOMALAINEN OSUUSKAUPPA
välittää ensiluokan ruokatavaraa. Päivän halvimmat hinnat Use­ammat
Soott ruokatavarakauppiaat ovat pakoitettuja laskemaan
hintojaah pysyäkseen meidän tasollamme. Toivomme edelleenkin
kannatustanne kaupungissa, itomoin linjalla Ja Jähiympäristfllla.
369 Wellington St, West — Puheiln 1810.
AUTOLIIKE
PHONE 1157
Myöskin myydään laivapilettejä
Suomeen ia Suomesta tänne
parhaimmille linjoille.
CHAS. HÄYRINEN
»354 Albert St., W. (T
SAULT STE. MARIE, ONTARIO
man mahtavin j a r i k k a i n valtio. H i ­taasti
Ja varmasti laajentaa se v aL
tfiansa myöskin Euroc^iipaan, Ja sen
minkä ontto reklaami j a toriiamainfln
rauhallisena aseena on kultainen dol­l
a r i . Itse asiassa on meillä hyvin
epäselvä käsitys siitä, minkälainen
Amerikka, todellisuudessa on j a m i -
h i h sen valta, perustuu. ,
Taloudenisesga Ja tekniUisessä sub-teess3;.,<
m Earoot^. monta vuosikym­mentä
Asierikkaa jäljessä.. Ameri­kassa
on. k a i k k i järjestetty käytännöl-
Usyyttä silmälläpitäen, sitä eivät k a h ­lehdi
mitkään vuosisatojen teaditsioo-nit
K vaiibat kauneusarvot a ole
mikään ihme, n i i n koomilliselta kuin
Tervehdys nuorii^okurs-seilta,
Beaver La­kelta,
Ont
Olemme olleet iqrventyneenä työ-hönune
jo toista viikkoa. Muukin t o l -
mintamnie on ollut kokolailla virke,
ää. Myöskin jonkunlaista urheiluoh­jelmaa
o n o l l u t ; joka i l t a on pelattu
paUoa Ja tehty uimaretkiä.
Ensi torstaina meillä on ohjelma-iltamat
haalllla. Toivon että paikka
kuntalaiset oUavat tf^män runsaslu.
kuisena huomioonsa. Ohjelma ttOee
siellä olemaan monipuolinen.
Sitten lähtee Joukko kurssilaisia 26
päivänä Long Lakelle naisten Järjestä-mUn
lasten JuhUin vieraUuUe. MeiUä
tulee olemaan jonkun verran ohjel­maa,
nttnktiin puheita, lauluja, runoja
yjn.
Lauantaina 28 päivä kurssilaiset e-sittävät
neUnäytöksIsen yhteiskunnaL
l i s en näytelniän "Vanha suutari".
E:alkki silloin ^baaUlle, sitä kannattaa
t u l l a katspQuti^ Jä iarvostelemaan.
m i h i n tämä joukko täUä a l a l l a kyke.
nee. H. H,
McFadden&McMillao
Aalaaajajat, lakimiehet, •oinriet
y. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriafa HcFadden. K: C.
E. V. McMUlan.
Hierontaa ja sairas-voimistelua
annan asunnollani ja käyn
potlladcn luona.
M i M H. K a r h i
132 Central Park Ave., Soo, Ont
Finnish Bottling
Work8
— valmistaa —
parhaimmat vinrokejuomat
SooMa
V. Lähde, omist.
324 BLOOR ST. — PUH 1123 W.
Leipää
/• leivoksia tarjoamme sommfsMi ja
rlUttUtt kovM leipfti Ja korppoje
lihetetUn pyydettfteiO.
^ ^TBRLTON BAKBRY
W., Soo, Omte
W a t H K e l o la
[ • • • • • • • • • • • • • • U i ^
ja asuntoa
saatavana. (P
AARNIO,
304 Albert St, W., Soo, Oat
317 Albart JS». W., Soo, 0«».
K. A. Leino, Raivon talo
3J6 Albert St. W., Soo, Oat.
Toht F. V. GRADY
HAMMASLÄÄKÄRI
^•^ T U N N I T;
8.80—12 ^a.p. 1.80—6 i.p.n.
Maanantaina, keskiviikkona' jo
perjantaina tilauksen mukaan.
Konttori 2 Albert St E.
SOO, ONT.
Nutsonin apteekin yläkerrassa.
Pubelin 138 — Kotiia 426 M.
#. A* Uaelnnei, B.Ä. W.H.C. Bnet
MMSINNES A B R I EN
UMmfebet, AsfanaJaJat, Nototlot
863 Queen Str.,
Saole Ste. MMie, 'Ontario;
Konttori vaetapaätä Sanlt StreettU;
R ^ a tainataan halvimrnatU kotolla.
Taylor Bros.
Antakaa meidän langoittaa talonne
tai sähköuuninne.
134 Cor* St — Pabelia 1784
SAULT STE. MARIE, ONT.
DDSI SAUNA
Avoinna joka arkipäivä
k«Do 10 «.p. 12 yoUi.
John Aho,
340 Albert St W.
Orthophonic Victrola
fonografeja
ia aasia «aoaialabii^ levyjl.
Tulkaa katsomaan meidän
varastoa
BARNES DR0G CO.
SAULT STE. MARIE, ONT.
M I T A O N E U U M I L M A N H Y V AX
R A V I N T O A ?
Parhain ravinto on hyvä leSpft. T A -
tyy<Jyttäa parhaiten
Ftonlsh Bakm 201 John St,
Sault Ste. 9Iarie, Ont, Pbon*
1672J. Soittakaa kotia tai kysykiJI
ajurilta. Mydskin kovat leivät kor-p
t y.m. tilaukset täytetään heti J«
huolella. /p
-A, ANCILA, Prop. -
Sault Ste. Ifarie, Ont
J O H N K O N K Ai
JALKINEUIKB
Byvi ty5 i a lialvat libuttt.
; S7S Albert S t Soo, OoUrfo i