Vapaus, May 8, 1965

              * _ Sivu 2 Lauantaipa, toukok. 8 p. — Saturday, May 8, 1Ö65
V A P A U S
( L I B E R T Y )
E O I T O R : W . E K L U N D
• I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. 6, 1917
MANAGER; E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publisljied thrtce weekly: TuQsdqys. Thuredays and Saturdays by Vapaus
Publi^ing Co: Limited; 100-|O2 Blm St. Wes|;i ^udbury, Ontario, Canada.
^ " " Mailing'Addresa/Bojc ÖS'^ '
Advertlsing rates upon application, translation free of charge.
Authorlzed as second class mall by the; Poist Office Departlnent, Ottawa,
and tor payment of pöstage lu'cash;
Mv mb Of of f h ^CANADIANliANGUÄGE-PRESS
- TILAUSHINNAT: -
Canädassa: 1 vk. $9.00; 6 kk. $4.75 USAissa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 . Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. 5.75
Kenen valtuuksilla?
Myönnettyään, että Dominikaaniseen tasavaltaan ei lähetettykään
amerikkalaisia merijalkaväkiosastoja siellä olevien yhdysvaltalaisten
suojMmi'^eksi yaan "kommunistien vqltaannous|jn ehkäisemiseksi",
Yhdysvaltain presidentti i-yodon Johnson julisti samalla, *että hänellä
ja; Washingtonilla on muka jonkinlainen ylin sananvalta siitä, minkä­laisia
hallituksia voivat Latinalaisen Amerikan kansat itselleen muo-
' dostäa. • •. •
Antaakseen puheilleen jonkinlaista säädyllisyyttä, presidentti
Johnson on sanonut, että Latialaisen Amerikan mailla on oikeus päät­tää
sisäisistä asioistaan ja omista hallituksistaan, mutta sitten hän on
lisännyt asiallisesti puhuen heti, että "mikäli nämä ratkaisut ja hal­litukset"
hyväksytään Washingtonissa.
Totta puhueni presidentti Johnson on esittänyt Dominikaaniseen
tasavaltaan tehdyn hyökkäyksen tiimoilta jossakin määrin uudenlaisia
katsantokantoja verrattaessa hänen edeltäjänsä, pres. Kennedyn oh-je)
nii|n. Tässä mielessä voidaan ehkä puhua vaikka "Johnsonin opis-/
ta", mikä ei ole sellaisenaan mitään muuta kuin vanhaan 'tykkivene-diplomatiaan"
palaamista. Hän julistaa, että Yhdysvalloilla on jokin
taivaallinen valta päättää siitä, minkälainen hallitus Dominikaani­sessa
Tasavallassa ja Yhdysvaltain muissa naapurimaissa saa olla ja
minkälaisia: hallituksia niiden maiden kansat eivät saa muodostaa.
Mutta mistä on Washington tällaiset valtuudet saanut? Kenen
valtuuksilla Yhdysvaltain hallitus esiintyy maailman santarmina Do­minikaanisessa
Tasavallassa ja muissakin maissa?
Mitä se Yhdysvaltain hallitukselle^ kuuluu, minkälaisen hallituk-
.sen pienen Dominikaaniseiu^Xasavallan kansa itseljeen muodostaa?
Jos sinne perustetaan sosialidemokraattiep johtama hallitus, mitä se
Yhdysvalloille kuuluu? Jos sinne perustetaan kommunistien johtama
hallitus, mitä se Yhdysvaltain hallitukselle kuuluu? Jos linne perus­tetaan
porvarillisdemokraattinen hallitus, mihin nyt on pyritty, mitä
se Yhdysvaltain hallitukselle kuuluu?
Ehdoton tosiasia myös on, että jos Dominikaanisen Tasavallan
kansa päättää perustaa itselleen kommunistien johtaman hallituksen,
niin Yhdysvalloilla ei ole minkäänlaista moraalista eikä laillista oi­keutta
sekaantua sen maan sisäisiin asioihin.
SAVUVERHO
Tosiasia tietenkin on^ että Yhdysvaltain hallituksen puheet kom­munistien
salavehkeilystä Dominikaanisessa tasavallassa ovat savu'
verhona jenkkien isännöimis- ja riistosuunnitelmien peittämiseksi.
Tosiasiassa Yhdysvaltain hallituspiirit ovat esittäneet tässä yh­teydessä
suorastaan naurettavia "perusteita"—esimerkiksi sen, että
amerikkalaiset "ajatuksien tuntijat" ovat huomanneet Santo Domin-gon
mielenosoituksissa noin "50 kommunistiksi epäiltyä", tai erään
toisen tiedonannon mukaan "53 sellaista kommunistien harjoituksen
saanutta henkilöä" joilla on tärkeä johtopaikka Dominikaanisessa Ta­savallassa.
^UJF^
Tällaisia verukkeita voidaan tietenkin esittää mistä tahansa. Voi­daan
esimerkiksi sanoa, että '50 Goldwalerin kannattajaksi epäiltyä"
johtajaa on nyt saanut kontrolliinsa Yhdysvaltain ulkoministeriön
avainasemat. Lapsetkin tietävät, että näin ei ole teknillisesti puhuen
asianlaita mutta perustelemattomana ja todistamattomana "syy-^^
töksenä" se pätee yhtä hyvin kuin VVashingtonin epämääräiset puheet
'53. kommunistikoulutuksen saaneesta" johtohenkilöstä.
Kaikki asiantuntijat ja paikan päällä käyneet lehtikirjeenvaihta-jat
myöntävät, että Dominikaanisen TasavallaiTTiapinallisten tavoit­teena
ei ole sen paremmin kommunistinen kuin sosialistinenkaan val­lankumous,
vaan ainoastaan perustuslailliseen hallitusmuotoon palaa­minen
porvarillisdemokraattisen hallituksen alaisuudessa.
Juuri tämä seikka saattaa Yhdysvaltain hallituksen sellaiseen
asemaan, missä se tässä kysymyksessä nyt on — eristetyksi ja kaik­kien
ai-vosteltavaksi.
Ja tietäen, että sen ajama asia on huono. Yhdysvaltain hallitus
on turvautunut yhtä huonoon puolustukseen, kommunistivastaiseen
pak-jauksccn, kun ei muitakaan väitöksiä ole.
HIEMAN LÄHIHISTORIAA
Dominikaaninen Tasavalta oli noin 30 vuotta amerikkalaismieli-sen
Rafael Trujillon hirveän diktatuurin alaisuudessa, kunnes hänet
salamurhattiin toukokuussa 1961.
Tinijillon murhaa seurasi mclko sekava tilanne, jonka luultiin
kuitenkin Vakiintuneen toukokuussa 1962 pidettyjen vaalien pohjalla.
Muistaa tulee, että vasemmisto ei saanut niissä vaaleissa asettaa
ehdokkaita ja valituksi tuli % äänienemmistöllä'25 vuotta maan-piaossa
elänyt Juan Bosch. Hän ei ole edes vasemmistolainen, "kom-munistisuudesta"
puhumattakaan; mutta Bosch omasi kuitenkin eräitä
näkemyksiä,'jotka~poikkesivat Latinalaisen Amerikan diktaattorien
tavanmukaisista oikeistokaavoista. Hän antoi vasemmistolaisten pa­lata
maanpakolaisuudesta takaisin kotimaahansa ja salli heidän vaar
timattomissa puitteissa "^nna vireille poliittista toimintaa, ja hän
itsekin alkoi puuhata eräitä reformeja kaikkein huutavampia epä­kohtia
poistaakseen, sisältyen tähän maareformi.
Trujillon kuollessa tuli kuitenkin syrjäytetyksi vain yksi mies
— jälelle jäi hänen rakentamansa järjestelmä, sisältyen tähän se,
että ainoastaan 15 prosenttia maan teollisuudesta oli yksityisten do-minikaanilaisten
hallussa.
Kuten odottaa saattoi, Boschin demokraattiset uudistushankkeet
joutuivat välittömästi poikkiteloin patavanhoillisten rahanyespiirien
ja heidän ulkomaalaisten taust{imiestcnsä kanssa. Boschin sanottiin
sietävän"kommunistista solutusta" ja sitä samaa nuottia laulettiin
myös yhdysvaltalaislehdistössä.
Ei siis ihme, että Bosch kukistettiin sotilasjuntan vallankeikauk­sella
syyskuussa 1963 — hänen ehdittyään hoitaa presidentin tehtä­viä
vain 7 kuukautta, Sattumana ei liioin voida pitää sitä — kuten
yhdysvaltalainen lehti New York Herald Tribune kertoi lokakuun 29
pnä — että, samoihin aikoihin Dominikaanisessa Tasavallassa pistäy­tyi
amerikkalaisen myyräntyöjärjestön, CIA:n, asiamies, eversti Lear
B. Reed, joka itse mainitsi käyneenpä vain "lomalla" ja tavanneensa
"yksityishenkilönä" mm. Gabralin ja tri Manuel Tavarezin, joka myös
Idan ja lännen välisen kaupan
laajentaminen auttaa luomaan pe­rustan
yleismaailmalliselle raijfjalle.
Erityisesti kaupan lisääntyjtjinen
Englannin ja Saksan DetnJjkJ^aättl-s.
en'Tasavallan }ce?Hen aqVtasjipoh.
jan löytämistä aikamme erään suu
rimman poljittisen ongelman, Sak
san kysymyksen ratkaisemiselle
Nämä ijjatukset; esitti jollin äjka''sit­ten
työväenpuflliieehäänenkartnät
tajalle, Daily VVorkerille Leipzigin
messujen johdosta antamassfjan
haastattelussa. bwen on työväen
puo|i)een vanhoja j ^ vaiki|tusyait^i-sla
veteraaneja, jok§pn valittu paf
lan}ppttiin Kqilljs-Engiannin tep^js
tjineiuäv muita vaikeifta tyÖltölTiyys^
tfluejlta. Hänen ' vaalipiirissään
tunnetaan ehkä Kaikkein ) i e r ^
min, miten Englannin ja tavaIRsen
englantilaisen olemassaolo ja elä­minen
riippuu- ulkomaankaiipasta;
viennistä. Ellei telakoilla ja kone
pajoilla ole'tilauksia ei oletyötät-kään
ja tiianksla ei saada ellei muu
alta osteta ja edelleen tilauksia on
otett^ya sfelt.^/.mlsiÄ, niitä on saata,-
vissaV' T t o ä on ollut'Owenin'ta
antun:
Ei opiskele^gmi
Kairo. — Yhdistyneen arabitasa­vallan
hallitus on mitäätöinyt pää-öksensä
lähettää Länsl-Saksäan:äbo
ylioppilasta opiskelemaan Sakiäah
iittotasavallan tuotantolaitoksissa,
jmoittaa Al-Axbar-leliti.
Lehti toteaa, että päätös on
YAT:n ja Länsi-Saksan välillä syn­tyneen
kriisin seurausta Länsi-Sak­san
toimitettua aseita Israelille ja
Bonnin hallituksen aikoessa solmia
diplomaattisuhteet Israelin kanssa.
Verokarliujen
hymyltdnipanja
Helsinki. — Canadan sosiaalipiinis-
Iqri Judy LaMarsh on varsin suorapu­heinen
ja humorintajuincn. Puheenol­len
sairausvakuutuksesta hän suora­sukaisesti
tunnustaa oman puolueensa
(liberaalisen) luvanneen sitä 50 vuotta
.sitten. Muutkin puhuvat siitä ja kaksi
vuotta sitten valmistui sairausvakuu­tusta
koskeva tutkimus, joka kuitcn-^
kin on veran alia siksi, että vasta
kuukausi sitten on hyväksytty uusi
eläkejärjestelmä entisten rinnajlc —
vialtion hoitamana, mutta työntekijäin
ja työnantajain rahoittamana. .
Ministeri LaMarshilla on varmaan
ollut myös hauska seurustelutuokio
presidentti Kekkosen kanssa, Keskus­telut
ovat nimittäin liikkuneet urheilun
saunan, sairausvakuutuksen ja Cana­dan
jääkiekkomaineen ympärillä. Sau.'
nan ministeri on onnistunut Suomen-matkallaan
välttämään ajan vähyyden
takia. Hän on tutustunut mm. Vieru­mäen
urheiluopistoon, koska saman­tapaista
suunnitellaan myös Canadian
Ministerin Euroopcn kiertueeseen kuu­lui
myös Duisburgin urheilukeskus ja
täällä Ruotsiin siirtyessään hän toivoo
voivansa tutustua myös vastaaviin
ruotsalaisiin laitoksiin.
Ministeri LdMarsh edustaa Niagara
Falls*n siis Niagaran vaalipiiriä —
maailma kuvittelee putousten kuulu­van
USA: Ile, mutta kyllä ne vain Ca­nadan
omaisuutta ovat. Täällä käytiin
150 vuotta sitten verinen taistelu. Pai­kalle
on aikomus pystyttää muisto­merkki.
'
Canadan talous voi pulskaasti. Kan­santulon
nousu viime vuodelta oli 9
pros. kiitos monien eri tekijöiden, joi­den
joukosta ministeri luettelee monet
eri tarkoituksiin myönnetyt määrära­hat
ja lainat, jotka ovatpanneet rahan
kiertämään. Surimpina vaikuttajina
ovat kuitenkin olleet hyvä sato ja laa­jat
vehnänmyynnit. Verot ovat kovat
Canadassakin, kuten joka maassa,
maksajien mielestä, ministeri tunnus­taa.
Niitä kannetaan välillisinä sekä
lisäksi liittovaltio-, maakunta- ja kun­nallisverojen
muodossa. Maassa on
aloitettu verojen kohdalla hymykam-panja
tunnuksin; Hymyile, Icun sapt
verokuittisi!.
lpudel)i$^j^j j a |(§t^pallisen a^
tiemukseli'" IfthtököiiläifTa, joka" on
kertynyt hänelle vuosjkymniei)ien
kuluessa.
I^y|(yaj{jn |>Q}iittisesti levott^mgs
sa' maflUjngssa hän" on yjidistäny)
l^nglannin taloudellisen menestyk
sen rauhan asiaan elimellisesti.
I^aksan kysymys on vaikea ratkaista,
niutta välineiksi voidaan ajatella
vain rauhanomaisia kienoja,' joista
kauppa on ensimmäinen. Tämän
ijäl|f^'h ''avaiituu 'miahdolV-sUuksia
splmia kulttuuri, ja poliittisia suh­teita,
lausui 9wen. H^n kävi Leip-zjgin
SOOvuolisjuhlamessuilla ja
totesi, että se seikka,' että messut:
pidettiin "Saksan 'Demokraattisen
Tasavallan maaperällä „.ei aiheutta
nut' engldhtiiuislen liikemiesten
keskuudessa' mitään hämminkiä. 3än oli tyytyväinen ien tavan jolT"
}sta, millä englantilaiset liikemie
het'näyttivät Leipzigissä esimerkkiä
valtiomiehille ja pol.itikoille estei
den murtamisessa idän ja lännen
välillä, 250 englantilaista firmaa —
.öiseksi suurin osanottajamäärä '—
osallistui messuille, koska ne ovat
t^Uä hetkellä Euroopan parhain
näyteik|{una kaupnllisella alalla.
Noilla firmoilla Cl ollut mitään po
Ijittisia esteitä ja- ennakkoluuloja.
Huolimatta lilttoutirne,den kontrol
likomissiön järjettömistä rajoitus
määräyksistä, meidän kaupalliset
suurlähettiläämme saapuivat joiikol
la ja voimalla Lcipz,giin, totesi O-
.:Wen, • •• .
Saksan demokraattien tasavalta
(|n Euroopan viidenneksi suurin te
qllisuusvaltio ja maailman tcojli
.suusvaltioiden tilastossa se on kym­menen
suurimm;tn joukossa. Tämä
q.spittaa maan tuotannollista ja te
qilista voimaa sekä vientikykyä, lau
sui 0\ven haastattelussaan ja jatkoi,
että yK.sin tämän tosiasian valossa
Saksan Demokraattinen Tasavalta
on oleellinen ja elintärkeä osa maa
ilmantaloutta.
Ovven esitti pUkäii luettelon cng
lanlilaisten firmojen Leipzij^in mes
suilla tekemistä kaupoista. Englan
tilaisten osuusliikke.dcn, kuten
Lontoon, Plymouthin ja Ispwichin
edustajat olivat hämmästyneitä siitä
kulutustavaroiden monipuolisuudes
ia, minkä saksalaiset pystyvä!
larjoaiiiuan. Haluamme oslua näi
tji. ja kun Saksan Demokraattinen
Tasavalta tarvitsee koneitamme ja
teollisuusvarusteitamme. niin knup
pojen jatkuvuudelle on • olemassa
mitä parhaimmat "edellytykset. O
wen pani tyydytyksellä merkille.
mit{?n hänen vaalip.irissäänsijaitsc:
vat tehtaat saivat messuilla huo
mättäviä tilauksia. Niinpä British-
Crane and Excavator sai 14 raskaan
nost tl li n e l i 500,000 pu n na n. Sm it h 's
Delivery Vehicles 30 jä^hdytysauton
Leyland yhtymä 50 kuorma-auton.
150 traktorin ja neljän rakennusko
neen tilauksen. Nämä ja monet
muut kaupat olivat arvoltaan miljoo­nia
puntiJi. Owen totesi lopuksi,
että 20 vuotta Saksan jakamisen
jälkeen on korkea aika tunnustaa
elämän taloudelliset tosiasiat. Tä
mä tarjoaa pohjan Saksan kysymyk­sen
rauhanomaiselle ratkaisulle.
Libra.
Jo^p vakuuttj
- Johnson sanoi viime viihkoiBelfa
lehdistövastaanotoUaan, ;^f|ä py­syvä
"rauha voidaan taata' (!) ai­noastaan
pysymällä lujana" Viet­namissa
ja että ^'ratkaisevaa tais­telua
käydään parhaillaan 'kor­kein
panoksin".
: Presidentti tpj^ti olevansa yal-mjs
neuvot^lem^ri vkenten kaip
sa. hyvänsä niiilpin hyvänsä ilpian
ennakkoehtoja';. Hän toisti myös,
ettei Yhdysvallat lopeta liyokkä-yksiään,
sillä lujuus on pysyvän
, rauhan ainoa tae, kuten-<*historia
on toistuvasti osoittanut".
Presidentti Johnson ilmaisi pa­hoittelunsa.
Dominikaanisessa tasa­vallassa
tapahtuneiden väkivaltai­suuksien
jokdosta ja ilmoitti, että
100 amerikkalaista oli jo evakuoitu
maasta.
Presidentti totesi Baltimoressa
aiemmin tässä kuussa pitämänsä
puheen saaneen vastakaikua kaikr
kialla maailmassa, mutta varoitti,
että niin kauan kuin hyökkääjät
hyökkäävät, heidät torjutaan "huo­limatta
siitä voittaako vai menet­tääkö
Yhdysvallat ystäviä tällä toi­menpiteellä".
Hän vakuutti, ettei
kukaan Yhdysvaltain hallituksen
virkailija ole koskaan ehdottanut
ydinaseiden käyttöä Kaakkois-Aa-siassa.
Presidentti kieltäytyi
suoraan, puuttuuko Yhdysvallat
suuremmin sotavoimin Vietnamin
solaan, mutta totesi, että se käyttää
mahdollisimman suurta iskuvoimaa
ja tuhlaa mahdollisimman vähäiT
ihmishenkiä.
iptä mx^% ^ova^
SU0i»EN TY^Y^NJLEUDE^'U6A|1 HYÖ^K^^
' PAIVAN SANQMAT kiirjoittaa tapahti^mista Dominikaanisessa tasa­vallassa,
jonka sisäistä valtataistelua hyväkseen käyttäen Yhdysvallat oq
Ifiiikttänyt maahan tuhansia sotilaitaan.
. '.'USA 00 jo pitemmän aikaa katsonut asiakseen toimia eräänlaisena
'maailman poliisina". Syy mjnkä tajiansa pienen ja itsenäisen maan
kimppuun käymiselle löydetään aina taistiplusta "roskajoukkoja ja kom­munisteja"
vastaan. Amerikan valtioiden yhteistoimintaelin, OAS, on
itse asiassa vain l)^mäbäkinver)ckp, jonka suojissa verenhimoinen r^fti-,
lukki voi' imeä kuivi|n avuttojnia kärpäsiä.
' Vietnamin politiikka oy^ pitäneet poikkeuksen^ USA:n me-nettelytavpissa:
Nyt nähdään, että se itse asiassa onkin sääntö eikä poik-
Iteus. Presidentti Johnson näyttää kokonaan vajonneen Barry Gold-vvaterin
yoima|)oliUlkän suohon. Kun hän viime viikolla vannoi tulevai­suudessakin
jatkavansa hyökkäyspolitiikkaan^a menettipä sitten ystäviä
tai saisi nfitä» r\iin on todettava, että viimeisetkin ystävät ovat jo mene­tetyt.
Ja se totisesti on ansaittu menetys." '
- . ^ • •
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI kirjoittaa "tykkiveneimperia-lismista",
joka pahasti horjuttaa Yhdysvaltain mainetta:
''Dominikaanisen tasavallan tapahtumat vapun-^Jcana kummastut­tavat.
Vieläkömaailmdssa todella eletään tykkiveneimperialismin aikaa,
jolloin suurvalta voi lähes mielivaltaisella fyysillisellä asioihinpuuttumi-sella
sekaantua pienen valtion sisäiseen elämään (olkoonkin, että kysy­myksessä
on valtio, jonka itsenäisyys ja demokraattinen järjestys onkin
kautta ajan ollut pakko varustaa kysymysmerkillä)? Perinteellisellä
oman maan kansalaisten turvallisuuden varmistamisen tekosyyllä Yh­dysvaltain
merijalkaväki on tullut Dominikaaniseen tasavaltaan vahvista­man
oijceistqaineksen kättä."
KANSAN UUTISET toteaa Juan Boschin sanoneen, että Dominikaa­nisen
tasavallan kansa olisi tarvinnut vain yhden päivän lisäaikaa sel­vittääkseen
välinsä pei-usteellisesti diktaattoriensa kanssa, ja lehti lau­suu
puoleistaan:
'USArn nykyinen hallitus yrittää siis jälleen omaksua jonkinlaisen
pntikommunistisen. koko maailmaa syleilevän palokuntalaisen osan, jon-
.sanomasta j^j, sitten John FosterDuUesin'päivien jo uskottiin lientyneen. Se on
näkynyt karkeana Vietnamissa ja nyt kirkkaan paistavana Dominikaa­nisessa
tasavallassa, toivottavasti tämä uusimperialistinen havainto-opetus
myös kantaa siinä mielessä hedelmää, että yhä selvemmin näh­dään
USA:n politiikan tuomfttavuus. Maailman yleistä mielipidettä ei
Washingtonkaan voi loppuun asti uhmata."
Pefferre haluaa nyt
kaikkien tukea
Pariisi. — Presidentti Charles
de Gaullen huomattavin vastustar
ja Ranskan ensi joulukuun pre­sidentinvaaleissa
Gaston Defferre/
on kehottanut maan kaikkia va-.
semmistoryhmiä liittymään yh­teen
ja varmistamaan siten vaali­voiton.
' Marseillen sosialistinen por­mestari
sanoi viikko sitten sun­nuntaisessa
puheessaan Pariisis­sa,'
että jos vasemmisto muodos­taa
oman liiton, hän voi luopua
ehdokkuudestaan kenen tahansa
muun ehdokkaan hyväksi, jonka
liitto haluaa valita.
"OIKEUS" TEHDÄ — MITÄ ISÄNTÄ SANOO
Washington. — Yhdysvallat on kehittänyt kuluneen 20 vuoden ai.
kana toisen maailmansodan päätyttyä useita ulkopoliittisia oppeja, ja
presidentti LyndonJohnsopin viimeisimmän puheen sisältö voi tulla tun­netuksi
Johnsonin opin nimellä.
Johnsonin oppina on yksinkertaisesti se, että mikä tahansa maa voi
järjestää minkälainen tahansa vallankumouksen se haluaa, mutta jos se
(vallankumous) tapahtuu jossakin Amerikan maassa, ja jos sen (val­lankumouksen)
tavoitteena on ' kommunistinen diktatuuri", silloin vaa­ditaan
koko tätä "pallonpuoliskoa" koskevaa toimintaa. "Pallonpuolisko"
sanalla tarkoitetaan Yhdysvaltoja
Times Service. ?
— C L . Sulzberger, Ncvf York
Defferre nimitettiin viime kuus­sa
uudelleen Marseillen pormesta­riksi
voitettuaan kommunistien ja
'gaullistien opposition.
SanianaiKaisesti 1000-jäseninen
liberaaliryhmä valitsi äärioikeisto­laisen
senaattorin Pierre Marchih
hacyn omaksi ehdokkaakseen de
Gauilca vastaan. Kukaan ryhmän
jäsenistä ei ole parlamentissa.
Muut de Gaullen vastaehdokkaat
ovat äärioikeistolainen asianajaja
.Jean-Louis TixieirVignancour ja oi-keistolaincn^
senaattori^ndre_Cor-nu,
joka kuitenkin luopunee ehdok­kuudestaan
sairauden vuoksi.
VAPAUS SAI JÄLLEEN
15 UUTTA Tll,AU5TA
Vapaus pn jälleen saianut 15 uut-j 'Antti ^ Kotila, Vancouver,
ta tilausta ja melkoisen määrän uu \ tilaus "rapioiksi",
distukbia. Suurkiitos uusien tilaus, j Ida Koivula, Loni; Lake, I uusi ti-ten
hankkijat ja tervetuloa uudcl|Jaus ja osuus täyttyi,
lukijat.
Osuutensa täyttäneiden paikka
kuntien kunnialistalle nousi nyt
Garson, Pori Arthur, Kirkland Lake
Kapuskasing, Salmen Arm, .Sudbury
ja Long_Lakc,_Onneksi olkoon — ja
lisäiä uusia tilauksia tulkoon!
Aikaisemmin saadut > tilaukset
huomioiden voidaan siis todeta, että
Vapaus on saanut käynnissäoUeen
kampanjan aikana 48 uutta tilausta
1 uusi
Juho Nissinen, Toronto, 1 uusi
tilaus — vain 1 kuudesta puuttuu.
Finanssiminisferi
lialuaa muutoksia
TMIKSI TEEMME NÄIN ? (Muutomien tapojenolKuperasto)
J 1 I ^ - . . . i • I r. I
nousi Boschia seuranneen juntan
johtoon,
Boschin kukistuttua ja lähdettyä
jälleen maanpakolaisuuteen, seura­si
Dominikaanisessa tasavallassa
taas pidätysaalto vasemmistolaisten
— ja sellaisiksi epäiltyjen — kes­kuudessa
ja Trujillon aikainen jär­jestys
saatiin taas voimaap.
Nyt ovat jälleen syviä kansan­joukkoja
kuohuttaneet vallanku-mousaallot
lyöneet voimakkaina
Dominikaanisessa Tasavallassa. Sen
vallankumousliikkeen viirissä on ol­lut
tämän porvari|lisdemo|{raatti-sen
isänmaanystävän, Juan Boschin
nimi. Mutta Yhdysvaltain hallituk­sen
piirustuksiin ei ilmeisesti sovi
Dominikaanisen Tasavallan demo­kratisoiminen,
sillä sielläkin voitai­siin
asioita järjestellä amerikkalais­ten
mielen mukaisesti paremmin,
jos valtiovallan keulakuvana olisi
tai häntä seurannut triumvlraatti-joku
Trujillon mallinen diktaattori
juntta.
Siitä on kysymys — ja sellaiseen
asiainhoitoon ei Washington ole tot­ta
totisesti mistään valtuuksia saa­nut./-
•
Hiestmtopoontqa noisille
kuMOajoliftuu siitä, eitä ennen
Suuteleminen joh­tuu
ehkä sntö, että
ennsaihoina usKot-tlli)
suutelemalla
vortavan »irtoa
Jssomme»euta
. _ , koskoseokinpe-rin
me kits( korkeammon (01
elinvoimao toitcer oTemmon Honsonluokon väristä
Nyt saapui uusia tilauksia seuraa­vasti:
Tilaaja, Qarson, 1 uusi tilaus ja
osuus täyttyi.
A T . Hill, Port Arthur, 3 uutta
tilausta. Ösous (6) täyttyi ja 1 ti­laus
tuli "rapioiksikin
Helga Picsanen, Kirkland Lake
2 uutta tilausta ja osuus (3) tuli
täytetyksi.
Annie Koski, Salmon Arm, 1 uusi
tilaus ja osuus tuli täytetyksL
Emil Ilankila, South Porcupine, 1
uusi tilaus.
Aino Koski. Kapuskasing, 2 uut
ta tilausta ja osuus (1) tuli täyte
tyksl kaksinkertaisesti.
Eino Lehtola 1 ja Jenny Jylhä 2
yhteensä Sudbnrysta 3 uutta tilaus
ta. Osuus (G) tuli täytetyksi 1 ti
l^ns "rapioiksikin".
Otfaua. — Finanssiministeri Wal­ter
Gordon on ehdottanut jotta Ca­nadan
valtiopankkia koskevassa
laissa tehtäisiin muutoksia, joiden
• mukaisesti liittohallituksella olisi
oikeus määritellä mitä muutoksia
olisi tehtävä pankin politiikassa.
Tämä oli kaiku v. 1961 tapahtu­neesta
valtiopankin silloisen johta-j.
T James Coynen ja silloisen finans­siministeri
Donald Flemingin väli­sestä
riidasta siitä kenen.tulisi olla
vastuussa pankin rahapolitiikasta.
Porterin kuninkaallinen pankki-ja
fin/.Mssiasioita tutkinut komissio
ehdotti viime vuonna," että tämän
tapaiset riitaisuudet voitaisiin estää
tulevaisuudessa sillä, että itse hal­litus
määrittelisi pankin kannanotot
poikkeustilanteiden vallitessa.
PÄIVÄN PAKINA
HURJIEN HmROJ^N HOMMISTA
Vaikka meistä Iqköpöksyisistä toh­velisankareista
näyttää: toisinaan,
että sukupuuttoon ovat miehiset mie­het
jo kuolleet, niin aivan näin yk­sinkertainen
ci asia sittenkään taida,
olla.
. Kuluneen parin viikon aikana kiin­tyi
ainakin huomiomme sellaisiin
vallanneet ja pitävät tehokkaassa
kontrollissa hoin >• koJco Etelä-Viet­namin
alueistar Mutta siitä huolimat­ta
joku Yhdysvaltain armosta; eU«ä;
_ suinkaan mistään ansiosta, Etelä-
Vietnamin ilmavoimien päällikkönä
oleva sotasankari julistaa, että hei­dän
pitäisi hyökätä muitta mutkitta
sankareihin, joiden päätä ei palele^/ Pohjois-Vietnamiin.
varsinkin kesäkuumalla.
Jotta asia tulisi jetsulleen, mc
otamme tässä vapauden istua New
York Timesin housuilla tuleen, ja"
siis lainata sen Saigonin uutisesta
(29 päivällä) mm. seuraavaa:
Etelä-Vietnamin ilmavoimien pääl­likkö,
34-vuotias prikaatinkenraali
Nguyen ,Coa Ky sanoi eilen anta­mansa
haastattelun yhteydessä, että
Etelä-Vietnamin maajoukkojen pitäi­si
hyökätä Pohjois-Vietnamiin he­ti
. . ,"
Njiin sitä pitää!
Tunnettu tosiasia kaiketi on, että
Etelä-Vietnamin asevoimat amerik-kalaisine
"neuvonantajineen" ja apu­laisineen,
eivät ole pärjänneet edes ,
Etelö-Vietnamin sisseille, jotka ovat
Ja siltä varalta, jos Pohjojs-Viet-namiin
hyökkäyksestä tuli keltainen
räkä uusille amerikkalaisille sotilas-liiveille,
kenraali Ky kiirehti sano-maan:"
Luonnollisesti, jos me voim­me
todistaa, että toiselle puolen
(Pohjois-Vietnamin puolella) taiste­lee
kiinalaisia ja venäläisiä", silloin
pitäisi amerikkalaisten maajoukko­jen
rientää heidän avukseen.
Samassa' uutistiedossa kerrotaan
sivumennen sanoen .että kenraali Ky
esitti lausunnossaan Saigonin nykyi­set)
"voimamiehen", pääministeri
Phan Huy Quatin hallituksen, käsi­tyksen
asiasta.
"Jos me pommitamme (ilmasta)
vain liikennelaitoksia, Vietkong voi
jatkaa pitkän aikaa taistelua", sanoi
kenraaUKy."Siksipitää seuraavana
askeleena Ma joko sodan suuri laa­jentaminen
tai neuvottelujen alpitta-
_minen.'V —
Kenraali Ky sanoi, ettei hän näe
mitään väärin siinä jos aloitetaan
sota' Pohjois-Vietnamia vastaan .
"Siihen toinicen olisi ryhdyttävä
-pian."
Taipeista, Formosasta, eli Chiang
Kai-ShejUn pakdaissaarelta huhtik.
26 pnä saapuneessa AP: n uutistie­dossa
kerrottiin taas näin:
"Kansallisen Kiinan sotilas- ja po­liittiset
johtajat uskovat, että Viet­namin
taistelu johtaa lopulta Kiinan
ja Yhdysvaltain väliseen sotaan."
Siinä tapauksessa, sanovat Chiang
Kai-shekin miehet, heidän Kiinansa
varaa iiiaajoukot Yhdysvalloille.
Erään formosalaisen johtavan up­seerin
kerrotaan sanoneen:
"Sota Yhdysvaltain ja Kiinan vä­lillä
on kiertämätön. Amerikan ny­kyinen
sekaantuminen.Vietnamin so­taan
antoa , meille toivoa' Kiinan
mannermaalle palaamisesta."
Erään korkea-arvoisen hallitusvir-
; kailijan kerrotaan (samassa uutistie-dossa)
sanoneen, että tilanne on pa­henemassa
siksi nopeasti, jotta sota
Yhdysvaltain ja kommunistisen Kii-nen
välillä "ei ole vain mahdollinen
vaan myös melko varma".
Formosalaiset herrat kenraalit,
jotka joutuivat ottamaan hatkan Kii:-^
nasta, ovat-kovin iloisia ja tyytyväi-
"~siä tilanteen pahenemisesta ja cri^
koisesti siitä, jos heidän kauan toi­vomansa
sota syttyisi Kiinan ja Yh­dysvaltain
välillä, sillä sellainen sota
anlaisi näille korkeille sotaherroille
"uutta" toivoa" mannermaalle pää­systä.
Hiiteen ajatuksetkin siitä, mitä se
maksaisi ihmisten veressä ja kär­simyksissä;
pääasia on vain, että
he — Kiinan kansan virkaheitot —
' pääsisivät yhdysvaltalaisten pistinten
suojassa entisille leipäpaikoille.
Hurjia herroja ovat nämä Formo-sankin
papat!
Mutta antakaamme heidän nähdä
unta keskellä päivää, sillä pelkkää
sydämettömyyttä olisi heille muistut­taa
siitä, miten kävi esim. kuubalai­sille
herroille ja narreille ootka yit-^
tivät Sikojen Lahden kautta nousta
jenkkien pistinten turvassa Kuuban
kansan hartioille. — Känsäkoura.