Vapaus, July 22, 1954

              Sivu2 Torstaina, heinät 22 — Thursday, July 22,19541
Hi
• i i i ^ i i i l i
Onao of JPbnlA.CiaiuidlMf., Sf»
tebäbed Nor, e, 1817. Aatboriud
OCDee Offpartment, Ottovm. Fub-
IMied tbrtce «edUy: TuMdajv
AlbUlbiiv Comituur LtcL, at lOOfUa
T«Iepbones; Bus. Office 06. 4-4284
Kditoiial Office OS, 4HI265. Manager
E.Sakei &morW,£aclund.lttilisg
»dOxem: Soac 0 , Sudlninr* ODtario. Adrertifing ratet opon »ppliestkm.
TtsiutaUoo free öf ehaxge. -
CaaikUuM: 1 Ht 7JOO « kk. 1,75
Ybd^sirallolMl: ti/k. §M 6 kk. 420
SOOUMM , 1 fk, SM 6 fck. 4.75
Mitä muut sanovat
Mine-MiO on oikea89a/
Sudburyn kaivoityöläistep ja ^yhdy^valtalaiijen Incoii) fpiiojiesti,
-i^eshe^Ciin viime rnaanantdinaisovjttelulautakunnalle kaksi vastalifcais-ta
perustelua siitäj,;jjit^tsilto nikkeliteollisuudep.Xyiaäisferi^pl^
korottaa, vai eikö pitäisi.
yhdysvaltalaisen yhtiön puolesta ilmaistiin suurta huoleslunei-suutt^
Canadan talouselämää, kohtaan ja sejitetiiin^ että uusf palkap-
^ ' k^^ kansalliseen talouteen ja aiheut-,.'/
taisiiisää inflatoorista painostusta. Tämä sellaisenaan on verrattavissa
niihin tekopyhiin työnanlajapjireibin, jotka muutama vuosikymmen
:' sitten vastustivat. työpäiviin lyhentämistä • silläkin perusteella> että työ-:
Iäiset joutuvat vapaa-aikoinaan viettelyn alaiseksi ja synnin tielle^
^ ;i
Lapsetkin tietävät, etteivät \Vall .Streetin pankkiirit, jotka Incon omis­tavat,
välitä Imn taivaallista Canadan talouselämästä, kunhan vain
saaji^t mahdollisimman s
coUa ei ole muutakaan puolustusta palkkojen korottamisen vastusta-miseHe,
niin se lavertelee joutavia siitä, miten palkankorotukset muka
uhkaavat Canadan talouelämää.
'Toisaalta esitti MineJMill union canadalainen varapresidentti
!N«ls Thjbault sudburylaisten nikkelinkaivajain puolesta, että, työläi­set
tarvitsevat lisää pallSjpnkorotuksia, jotta voisivat korjata asunto-ym.'
olojaan, että Inco voi antaa työläisilleen yi-O^l union vaatiman
palkankorotuksen, sillä \se saisi vieläkin kahmituksi voitoksi yli 50
miljoonaa dollaria palkankorotuksen jälkeen, ja mikä tärkeintä, että
Canadan •nykyineni^taloustilannepuhuu^^ k
- korotuksen puolesta. Kaksi ensiksi mainittua argumenttia on sel-
Ailjlman muuta, mutta kolmannen väitöksen suhteen meidän sietää
laj^ita mr. Thibaultin esittämästä lausunnosta:
"Canada on talouselämän laskukaudessa. INIeidän käsityk-i.'.
iASerame on, että juuri tällä kertaa on tarpeellista lisätä palkkatyö-
• "Iäisten ja heidän perheittensä ostokykyä siten, että he voivat ostaa
enemmän tuottamiaan tavaroita ja palveluksia.
"iKysynnän lisääminen on välttämätöntä, jotta voidaan pi­tää
tuotantolaitokset käynnissä ja estää työttömyystilanteen edel-
"leen kärjistyminen." ,
Nämä ovat kultaisia totuuden sanojai Nykyisen '"ylituotannon"
ja'§|^ äiheuttaiyian" JQukkc^jyötto^ or\ jjjjuri se, että/
t}{^^^^t ja,f9rma|-it eivät; •yöiJ)staa «käyttöönsä niitä .tavaroita,, mi^ä, •
beJfs6tuottavatvMeil}äL>oni miljoonia sellaisiäMhmisiäy;jotka:<ha^
väi ItsSlleBrtVsanokaamme uuden auton, Anutta joutuvat'ölertiaan ilmah <
autöä sen'vuoksi kori ei ole rÄhaaV'millä yoisivai ostää^ sen M" ,
inalja. keilaa papnaanautotyoläislätypitöjiue^
mÄiumukaMautxijen liikaluotaatoa""—Jatkun.autotyöljUsetijoulu^t,
' at työttömiksi, niin heidän ostovoiphansa heikkenee edelleen ja niin
autmlj^^i^eqiU^JlliliJxi muiden alojen tyoläislK työttömäksi.! i
Sely^äppjettji jos yYall;S^
V K g f VVHi "UiStO^ASA"
Lisitkää Äana "vaaJlt" n i i h i n ^ n o S -
hJn, Jojta V^aäiflngton tuntuu pelkää­vän-
ToJjset pahat sanat ovat; Rauha
rinnakkaiselo, neuvottelu ja kauppaa
H!<miiMtmonin^pelko vaalien «uJite«i
tuli voimakkaasti esiin Jndo-Kllnan
kysymyksen yhteydessä. Näyttää s i l ­l
ä , että suuri ja paha Vietnam, jota
k l l n ^ ja NeuvostoIUtto tukevat, ha­luaa
järjestää vaaUi nyt koko Indo-
•CUnassa. ,, ^
Mutta, kuten eräässä sanomalehdes-:
jB^ Sanottiin, i* on melio suoraan tun-riustettuv
että Vleinam saisi vaaleis­sa
enemmistön';. , , .
v(o^ tämä selittää,tilanteen melko
riyvinvDulle^vasJusUa vaaleja, jotka
eivät tupta hänelle mieluisia tuloksia;
K u n guatemalalaiset-valitsivat halli­tuksen,
mtetä Washington ei tykännyt,
silloin huolehdittiin ^iitä, että tämä
valittu ha Uitus kukistettiin fasististen
hyökkääjäin voiman Ja pakkovallan
avulla.
Egyptissä, Espanjassa, Turkissa,
Kuubassa; Etelä-Koreassa, Pormosas-sa,
jne. ei pidetä asiallisesti mitään
vaaleja; Sen vuoksi Washington pitää
niitä 'iuotettavina" maina.
Tai ottakaamme Saksa. Molotov
ehdottaa, että saksalaiset valitsisivat
itselleen oman yjitenälssn h a l l i t u k ^ n .
Mutta Dulles'torjuu sen kauhuissaan.
Hän sanoo, että jos saksalaiset saavat
itse: valita oman. hallituksensav-silloin
ei pidätä ' vapaita vaaleja". Siellä p i ­tää
olla Yhdysvaltain sotavoimia; silr,
lä Ilman niitä ei Voi olla vapaita vaa­leja.
— N , Y . Daily>Worker, toimitus-kirjoitus.
SOTAMARSALKkA VON PAULUS:
m
- ja ystävyys sen suurten naapurien
Neuvostoliiton jä. Ranskan Ic^^
Entinen sotamarsalkka von Paulus,! j o u t a a k a n s a l t o t a J a , o b j e k t i i v i s t a , i » -
. saksalaisen armeijan komentaja * htiikl^ä;' joka rio/aufuix' tekoihin ja'
StalingradiMa. esitti Kelnäkdun^ p n ä | tosiasioihin eik4„syn»pääoihin ja ^ n t i -
käsltyksensä Saksan yhtenälsyyskyaj-f patioihin. *, Liittopä«(ien edustaja,
myksestä.'nykytilanteesta j a tulevai-i Pfleiderln ja .entisen kansleri P n i p i n -
suudcsta. ^ ] gin moitteet Adenauerille , ovat sVis
* Tämä o l i marsalkka; von Pauluksen' oikeitettuja. Sillä hänen; politiikkanr
ensimmäinen lehtimiehille tarkoitettu sa ei\ole realistista^ varsinkaan itään
konferenssi hänen: • sot avankeudest a
paluunsa jälkeen, joka tapahtui loka­kuussa
vuonna 1953, . Iiäsnä oli- pari­sataa
-saksalaisen : j a ulkomaalaisen
lehdistön edustajaa. -Von Pauluksen,
Hitlerin aikaisen kuuluisan sotapääl­likön
esittämät lausunnot, joka so­tavankeudesta
palattuaan yllätti s mo­net
entiset upseeritoverinsa ja' /Äde-nauerln
kannattajat asettumalla ;ltä-
Saksaan, ovat .herättäneet suurta
huomiota Euroopassa ja antaneet' a i ­hetta
lukuisiin selostuksiin'eurooppa­laisessa
lehdistössä. , i.
^anarfalaisnn varantoihin nyt s kertyneitä ^ylijäamafavaVoiläJ*^^^
öiyydä ensi vuöniia tämän-Icolmen;miljoonan.dollarin arviosta;,^nqon,
16,000:He työläiselle ja heidän perheittensä jäsenille;
' -.'.Tässä on syy, miksiliaikki näitä asioita vähänkin seuranneet ca-nadalaiset
sanovat, että Mine-^nn on ehdottomasti oikeassa
se tulee saamaan canadaTaisten jakamattoman kannatuksen' oikeute-;
tussa taistelussaan. • - /
Uuden Puolan 10-vuotispäivänä
iS^Uusi -Puola; Kansandemokraattinen Puola, viettää tänääri\kymT;;
nenvuotispäiväänsäj sillärheinäkuun 22. päivänä^^l
^nsirfimäinen kerta Puolan historiassa todellinen kansanhallitus kan-
;aa»^varten 'Puolan 'kansallinen vapaustuskomitea. »Neuvostoliiton
• asen liittolaisten voitto*Hitlerin Saksasta, antoi vapauden myös Puo»^
allfe;ja avasi ennen• tuntemattomat kehi Puo-an
Icansalle.
» tKymmencn vuolta kansakunnan hiitoriassa on vain hetkinen,'
inuMa siltäkin huolimattaon
j ,^wton muistettava, ettävfebdanedellinen^^^J^^ taloudellisesti ja
Sosiaalisesti takapajuinen.niaa,.niikä kursi kaiken lisäksi suuria me-
: ^elyksiä 'Hi
Valtaosalta:siitä, että ulkomaiset päaomapiirit mäaräilivät maan asipisf
.. la, välittämättä^muusta kuin siitä, että saivat -mahdollisimman suuria
voitoja Puolan kansan kustannuksella. Puolan sodanedellistä takapa-
V luisuutta kuvannee ehkä i^irhaitensevCttä joka neljäs ^äyt-
. aneista puolalaisista oli lukutaidottomia. Xyf^n lukutaidottomuus jo
4tokonaan hävitetty ja työtätekevien lapsille on .avautunut opiskelun
jnahdollisuudet; sillä kansakoulutovat kaikille vapaat ja korkeimmissa
J)ppiIaitoksissaopiskelevatcsaavat valtion Stipendeja jamuutakin avus-l"
st{r. .>
Sotaa edeltäneen Puolan kaupungeissa oli pysyvästi noin miljoo-ha
työtöntä — mutta nyt on työttömyys hävitetty ikuiseksi-ajdksf ja
kaikilla luo}-aan työhön,
I 'Naldeh suurten'muutibsten-^perustana"ölf iJyvin'ylisinl^erVainen
\^ mutta silti perustavaa laatua oleva tekijä; Kansanvalta tpimeenpani
jPuolassatärkeimpien talousalojen kansallistamisenjja karkofttisamalla
pUcomaiset kapitalistit maasta, sekä ryhtyi toteuttamaan suunnitel-
|naliise5ti sosialistista talousjärjestelmää.
I 'Näiden toimenpiteiden perusteella on eilinen talcapajuinen rPuola
noussut kehittyneiden maiden .joukkoou;^ K
:':Jionnut' enemmän kuin puolella sotaa edeltäneeseen aikaan verraten:
^ feähkövoim teräksen tuo-.
: Kivihiilen luotannossa on Puola päässyt jo
,:^s^Meimelle tilalle koko maailmassa. Niin suuri ja nopea on ollut Puo-
;^;>|an .taloudellinen kehitys tämän lyhyen kymmenvuotiskauden aikana,
; ^ t ä teollisuustuotanto oli tämän vuoden alussa jo 4:8 kertaa suureinpi;
icutakin asukasta kohti kuin sodan edellä. '
'.Eikä tässä kaikki; -kansantasavallan aikana on luotu kokonaan
> '^usj^ teollisuusaloja;' kotimainen laivanrakennus-, auto--!ja • traktori-
. ;^ptil^^^ ^
1^^" ^ f.r"sPt^uiipnlIaann mm;aiaa«su.idHuiillllaa nonn- mmvynötsl tJaapna.ihhtluiinniuitf suurta^edistystä sillähän-valta,
pani toimeen suuren maauudistuksen, antaen maata yli
^000 i^onpoikaisperheelle. Talonppikaiston asem^
Suuren rikoksen
10-vuotismuisto -
Ribbenfrop-sopimus
pymmenen vuotta sitten, kesäkuun
22 pnä, saapui «Itler-Saksan ulkomi­nisteri
RIbbentrop Suomeen kiristä­mään
silloiselta Hytin hallitukselta
sitoumusta siitä, e t t ä Suomi ei sol­mi
erlUisrauhaa,: vaan jatkaa' sotaa;
Sak.san rinnalla loppuun-saakka.: .
Neuvostoliiton »hallitus oli saman
IA'uoden helmi- Ja maaliskuussa luudisr
tanut ijo aikaisemin t e k e m ä n s ä ' r a ur
*häntai'j«pi}kset,; ;i9.Ih^n. puqmen, aUlpI-;
inm,J?alUtu&. vahtasi/klelt^väfs^I.Kefe
Sakuun, .8J,ja 9. päivinä, oli I ^ ^ a k -
.seil^a- {ilkanu^ ne^yo^t-oioukkojen läptr.
mujltp^yiipuplflUTiha^un» JatavalU-^^^^
nen .^kan^lai^ienkliv kä^Itt|, jettä "rle-j
pji|fltj^'^, oli-iP^ä^ttVvä ,murh^
.taJ3^)i:'oq^;^ .'itäj^ntara^IMj pakenivat
Saksalalle);, neuyostojoukkojen" edestä.
Ja'.töiiifnrintama oli.mu,oapstunut;
'läntin.,,.; ' - \ ",
i;j^t^;;huollmr>tta suomen slllolnei>,
, hallitus suJ3.stulj Rlbbentrojjln 'Watl-;'
mukslin. Kduskuntaa, joka on val­tiosäännön
mukaan se elin; jolle t ä -
mknlaatuiset ratkaisut on 'jätettävä,
ei kuultu. RytV luovutti kesäkuun 2i5
pnä RibbentropiUe kirjeen. :joka : sir
saisi tämän vaatiman sitoumuksen, ja
seuraavana päivänä ^pääministeri L i n ­komies
piti radiopuheen, jossa h ä n
selitti Suomen jatkavan sotaa Saksan
linnalla.
Jälkeenpäin.: mm. .sotasyyllisolkeu-denkäynnlssä,
selitettiin, että Rlben-tropsoplmuksen
.solmiminen oli pakko
koska se o l i ehtona Saksan elintar­vike-
ja aseavulle, suomen pääma­jassa
saksalaisena yhdysupseerlna
toimineen kenraali Erfurthin muis-r
telmista käy Ilmi, että hallltusher-rollle
j a Mannerheimille jo Rlbbenr-;
.tropin täälläoloaikana^paldastui; ettei
Saksa kykene täyttämäänv niitä tol^
vdmuksla. aselst^Ukseen ym. nähden;
jotka täkalalnensodanjohto esitti m l -
nlmlvaatjnuksinaan.
Rlbbentrop-sopimuksea rikosluonV:
telsuutta; lisää «e, e t t ä .päivää myö­hemmin
kuin hra RIbbentrop saapui
maahan. Suomen hallitus sai Neuvos-vostollitolta
tiedon, että.; rauhanneu-j
vottelut voidaan alkaa.'^Rauhaan oli
kalkki. mahdollisuudet/ mutta sitä
el haluttu. Kourallinen miehiä teu­rastutti
suomalaisia miehiä rintamilla
vielä, monta kuukautta ennenkuin pa­kon
laki heidät lopulta taivutti rau­haan.
nähden ja hänen kannatuksensa on
vähenemässä. Bonnin vastustajien
lukumäärä lisääntyy."
Meille' suomalalsUle lienee oma
mielerikiintonsa v--^ m
myös oikaisee joitakin erheellisiä J k är
sityksia — von Pauluksen tässä y h ­teydessä
e s i t t ^ ä l l ä käsityksellä ken­raalieversti
.Guderianista; joka . toimi
Suomessjv^ijatsijoukkojen: komentaja­na:
Hän^sanoi: "Muistan tässä eten­kin,
valitettavasti niin alkaisin kuol­leen
kenraalieversti Guderianin,jon-ka
'kanssa, olin läheisessävk^^
sessa ;.hänen . e3ikun.tapäällikkönään
suorittäesSamme ' yhteistä tehtävää,
panssarijotikkojen-'muodostamisesta.
Mahdollisesti isinä •väliaikana, jolloin
VAATIMATON. HARMAISIIN ^ .
PUETTU l Ä l HA MIES ' . ' ,
. . 'Ulkonaiselta olemukseltaan kuva­taan:
entistä : sotamarsalkkaa vaatir
mattomaksi;ja yksinkertaiseksi,.ilman
korkeille natsiupseereille .ominaista
korskeutta ja ylhäisiä eleitä.' "Stalin-gradin
voitettuni kertoo parlisllairien
"Le Monde" "on puettu kuin-yksin- yksin Jiauen kirjoituksls-kertalnen
toimistoapulainen, harmaa- , ^ ' " '
emme.enää puhuneet keskenämme;-r
emme tavanneet toisiamme sittemmin
kymm^eneen: vuoteen'--^ m
seen pukuun Ja hillittyyn ; solmioon
nenällä'kilpikonnanluiset silmälasit.
Huolimatta- harmahtavista hiuksls-:
taan, terävistä piirteistään, joistakin
hermostuneista nytkähdyksistä kasvo-llhaksissa;
marsalkka el n ä y t ä kärsi­neen
suurestikaan . p i t k ä a i k a i s e s ta
vankeudestaan.^ Hän esitti puheensa
maltillisen hillityllä äänellä j a koko
sali kuunteli tarkkaavaisen kiinnos­tuneena,
kun entmen sotamarsalkka
vedoten: erikoisesti Saksan upseereir
hin, niihin, jotka vlela' ovat jälj^lä*
toi Ilmi tyynen harkinnan ja.-pitltä-alkalsen
kokemuksen -tuloksenai »syn­tyneet
kysyniykset.
IRTI VÄKIVALTAPOLITltKAST.4'
Von Paulus tuomlfsi Amerikan'jä
Adehauerin voimapolitiikan lauöujbn','
e t t ä ' saksalaisten:'; on ::va.<;tustettaYa.
tätä käsitystä, koska; heillä 'on*'*sU'tä
träagilllsia' kokemuksia. ''Nykyin^h
amerikkalainen politllkJca nimittää^Ä-'
seääh voimapolitiikaksi ja se on mefl--
le.fsaksalalsUle erikoisen':kiimlostavafä
Ja samalla arveluttavaa. Aikaisem"'^
min oisoitti'TOäailma: meille -saksalain
'Sille moitteen, että hallltuksemiffe
harjoitti "miekankallstuspolitiikkaa^V
joka koetti saavuttaa, päämääränsä
sotilaallisella mahdillaan uhkaamalla.
: Meillä saksalaisilla on huonot kor
kemukset: sellaisesta politiikasta. I t ä ­valta-
Unkarin voimapolitiikka Serbiaa
vastaan johti tosiaankin ensimmäi­seen
maailmansotaan ja; voimapolir
tilkka Puolaa ja Tshekkoslovakiaa
vastaan johti 'toiseen maailmanso­taan.
"Molemmat sodat - hävisivät;
niiden alkuunpanijat ja tästä ei voida
syyttää kohtaloa. Totuus on se, e t tä
20tnnella vuosisadalla voimapolitiikka
on tuomittu epäonnistumaan, koska
on mahhotonta olla ottamatta huo­mioon
kansojen kansallistuntoa: ja It­senäisyyspyrkimyksiä".
"Näemme". Jatkoi von Paulus, "että
kansat. Jotka tähän mennessä ovat
olleet' takapajuisia siirtomaakansoja
vuosisatoja, 'tulevat tietoisiksi kansalr:
lisistä oikeuksistaan ja voimastaan. Ja
iiyt koettaa eräs liittokanslen Ade-,
nauer saada Saksan kansan vakuut-tuneeksli
että olisi sen etujen mukals-^
ta myydä kansalliset oikeutensa mie-:
llkuvituksellisesta Pan-Euroopasta,
amerikkalaisesta: maailmankatsomuk­sesta.
On vaarin yrittää vakuuttaa*
e t t ä kansakuntien itsenäisen' olemas­saolon
aika olisi päättynyt: Ei voi
olla isänmaanystävä' taistelematta
isänmaansa puolesta. Monien entis­ten
upseerien kanssa olen sita mieltä,
etta ainoa ulospääsy SaksallF on har­taan,
mit^n vastuuntuntoisesti ja
huolta t u n t i e n : h ä n vetäytyi erilleen
liittofcansIerf-Adenauerin;^-
poiitiikastar^ Hän" oU joka" tapauksessa
>jnyö6:; yhtenäiseni j a Itsenäisen: Saksan
puolustaja."
-"•Miksrer^Berliinin konferenssilla pl-
^pt^sen.suuTfppaa: menestystä tämän,
päämäärän *;;jBaavuttamiseksi.^^^^^^^^k^^
; von Paulus ja Jatkaa^ :*Eh.lialua*tä^
seloscaa * neuvottelu jen, diplomaateista
kulkua, vaaä viitata ainoastaan koko
maailmalle ja kaikille saksalaisille
nähtävissä oleviin tosiseikkoihin^ n i ­mittäin
siihen, "että länsivallat kiel­täytyivät
"ottamasta saksalaisia mu­kaan
konferenssiin, ja karttoivat kuu-.
lemasta;yleissalcsalaista, mielipidettä.
Mutta .vanha kokemusV on; että joka
pelkaa: Julkisia miellpldelimauksia ja
neuvotteluja, sen jalkojen alla polttaa
maa. Kaikici Jotka :''toImivat I t ä - ja
L ä n s i ^ a k s a n : ; asukkaiden-:' keskeisen
kaimanamaultsen estämiseksi, edusta-vatöja
tukevat ^toiminnallaan -amerik­kalaista
Voimapolitiikkaa' omaa kan­saansa
vastaan."
YSTÄVYYDEN P O L I T I I K KA
T A K A A RAUHAN
-Saksalalaten on ennen; Icaikkea py­r
i t t ä v ä Saksanyhtenäisyyteen ja r i i p-putriattomuuteen
Ja ..palveltava siten
parhaalla ^^aljdollisella tavalla rau-hari^
rje;-j'kansaiiwälisen 'jännityksen
laukeamisen sekä kAisojen yhteisym-märnyksen
aslaä, :selittää von, Paulus.
Hän sanoo: ' M e :haluamme'^Saksan
kansan hjrviä suhteita kaikkiin toisiin
kansoihin; Jotka I kunnioittavat: mei-
^— ~"SITÄ
A. T. HUI kfertoo
matkahavaintojaan
portarthtirilaisille
Port Arthur. — A. T, HIU kertoo
nälOMByluistään ja havaimoistaan
mafloilaan >'euvosl<rflitos!d ja
Sooniesss tilaisuodesaa, joka pi-detääp
C S J : n Port Arthurin osas­ton
-faaaJilla tiistaina, beinakunn
27 pnä, alkaen kello 8 ip.
H i l l on juuri äsken palanut matr
kaitaan Ja ryhtynyt toimeensa
Vapanden liikkeessä tääUä.: Jär-,
vienpään suomalaisetj niin kau-pnnkilaiset
knfn maaseutnlaiset-kln,
voivat nyt; tulla kuulemaan,
sillä vieraiiaa muilla palkkkunnilla
ei järjestetä aivan heti. Hill on
•liankkiitut myöskin : paljon kuvia;
. jotka myöskin o v a t n a h t ä v a n ä t ä s -
sä tilaisuudessa.
Valistuskomitean puolesta.
J , Lehto.
dänomia^-iansallisia oikeuksia mme.
Yhtenäisyys voidaan toteuttaa aino­astaan
'jos Saksa: valitsee ystävyyden,
politiikan Neuvostoliiton, ja .Ranskan
kanssa, jonka perinteitä kimnioitam-me.:
Ystävyys naiden kahden suuren
kansakunnan kanssa,- sanoi marsalkka
lopuksi; ei säa*olla mikään saksalaisen
politiikan ohimenevä ilmio, vaan .sen
tulee olla pysj-vamen tekija."
Vastaten lehtimiesten kysymyksiin
marsalkka lausui, että atomipommilla:
ei: ole ratkaisevaa merkitystä sodassa.
Hän korosti kansallistunnon ja: yhte-näis2n:
v Saksan 'merkitystä. Lansi-
Saksan :iehtimiehille, jotka tiedusteli­vat
hänen nj-kylsta -toimialaansa, von
Paulus /vastasi/ ettei hänellä ole mi­tään
julkista virkaa ja etta han tekee
kirjallista "työtä. : Mainittakoon .tassa
yhteydessä.että äskettäin kertoi Ber­liinissä
ilmestyvä Telegraph-lehtl von
Pauluksen kirjoittavan kuvausta sak­salaisten
taisteluista Itärintamalla
toisen maailmansodan aikana.
JOUTUI 0&IAAK ANSAANSii
Rjfvmtolan omistaja Hank Hage
Prescatt;sta.« Ariz., toteutti jat^^
kauppachjelmaansa kahvilansa sej;
nälia olevan iskulauseen penisteelia,
Lu.ttoa annetaan * vain 80 vuotti
tayttaneiJe, jo.ka ovat vanhempien^'
muken.-i." . * , <•
acutta eraätiä'pai;ä.-;ä tuh ravinto;
laan 82 -vuo.las H . P . stratton fieatt-'
leita 10i-vuo.iaan isänsä kanssa. Ha-'I
nen sanotaan: ensin': hämmästj-nein^-
mutta maksoi kuitenkin laskun. , <,
» « •
. TULEN VAARA
Luottoyhdisiyksen johtaja, jcka tut-k
i uuden: lUkkeen emistä jäin välisti
sopimus a. pysähtyi tutkimaan sen.
raavaa pykälää:>'*Tulipalon sattuessa
jaetaan voitot tasapuohsesti"
Djam —
t i i k i k ö h t
(4)|«Aitf^4i^!sel im^[i| .C
r listit ovat jjpjonkin^aikaa suorit-
;.' taneet:iiulÖJck^ta|V^mi8tefu|a .
kaansaadakseeijt IfsldXii^ajaftliieitM
' byökkäyssopimuksen: ': Kaakfcois-
:Aast2^.- Nän^=' ' s i t ^ i i i i t t ö l ^ ^ t'
ovai k'<>Jidaiiti^'et-Vo}mäk'asta . M i ^ - -'
tnktnsta"'Inti^sii' Jä "0ui-m'ässa;<^
rengas
keti
USA:n
ien . n > - > w.: • . '
I ^ y i ^ i s s ä Siamissa Ja
ussa
i mitä osÄittavat^lilyös-näl&ffn^inlal-^^-^fjoka tarjoaa sitä 'fedelle6ri'!-uoftklai-
('. aen'''^ 'päämrn*lstCTien-'-ksk*ttäin
•j, käyihitt''heiivot{elut-KUifä» käA-
_ santass»i^illfn1^ai'*»fnlkodiIö«it,'.'f
f.vteri^ Cb'oo^£n-:laia bänssa;.;!
i 3Kaakk6fsJÄäsIan''ftaiisät'/ei»äl
!5 halua'-tuHa' «vaifästetuIKsi^^tlsrAtn 'M
iW-p"cTi a iBtainv'sdtaVärildtunOT >^
jekeen ja' noiii^vät(yhä"voiipälc^
loammiU' 'västUslalnaaii 'tfOtäJva'-'^ s
.:'rdstelu^i« Am^
polilierrät''ja sodaft valmistelijat '
: etsivät sen vuoksi tukea näiden:
> maiden taantumuksellisista p i i -:
reistä.
Maa, jolle USA:n imperialistit
omistavat suurta huomiota hyök-
: käyssuunnitelmissaan,: on Indo- :
Kiinan ja Burman välillä sijait­seva
Siam, joka sopii mainiosti
hyökltäyksen astinlaudaksi Kiinan
kansantasavaltaa: vastaan. Siellä ; ^
vallitsee sotilasdiktatuuri/ joka on
voimakkaasti amerikkalaisuuden
läpitunkemaa. ' ' ' \ '
•:/.W"'V:.;-::::;:^a/.:;:.:;:v;4:::S;^
RUOtsUl tletotolmlstoUa:, TT.:lIä, on
äskettäin:., ollut oma„ erikoiskirjeen­vaihtajansa:
Siamissa.- /Niinpä, sitä
koskevaa aineistoa on. viime .viikkoina
Julkaistu runsaasti Ruotsin lehdissä Ja
tämä on-.antanut. a i h e t t a : ; m y ö s . N y
Dag: ille tutkia ^ tilannetta; Siamissa.
Seuraavansa nojaudumme lehden: Jul-.:
kaisemaan selostukseen, joka. 09\,ttain
perustuu myös mainitun. TT^^irjeenr:
vaihtajan asiatietoihin.
Kiihkeät sodanvalmistelut ovat
maa on no-
^peatä:' vauhtia muuttumassa ame-rilckalaiseksi
sotatukikohdäksl. Ame-fnkkalainen
.propaganda puolustelee
sitä s i n S i d t t ä : Siämiss$}*on,olemassa
"k'ommu|iifet^n liy(fek'äyseÄ'1
Tällaista lorupk^]
nisteri. my
' va^a>
qo Siamin paami-
-kirjeenvaihiai|ille,
' » l i e lukijoiUe. ^ , _
'':pr'osiasiat''piÄuvat kuitenkin toista;
Siamia .el, u h l t a ä " m i k ä ä n hyökkäys
Kiir(äk '"Vä|isanl'^savallän • t ä i Indö-i
.Klinäti'tSilioitS!' Sitävastoin ovat h a l -
,lltseVärf-kllkfe''eduslajat
:;kaantuä: rtaisteliilhin :'ifido-Kiinassa;
pahempana kuin Kiinassa Chiangin
klikin hallitessa. Väestön' suun
enemmistö elää äärimmäisessä koyr
hyydessä. Kuten Jo aikaisemmin mai-
5nittlyi vallitsee jmaassäi s^lvä ^ sotilas-
•Ja!,poliisiiijQitatliun \'iä'ikfilkki-,;,jpj,tä'
.val^aijkaan epäillään , .oppositiosta ja
syÄpatioista^&an^illipnl vapau^liik'-^
'keai .'lianssa;':'jdutuvät'^Jaimieii ^vaino­jen
ja painostuksen kohteeksi. Että
asia on näin, sen:tunnustaa inyös T T - keen r 1946 "ovat nyt^ silmälläpidon
:kirjeenvaihtaja. • : ^--r-:-.-
Pääministeri Pibul^Songram on "sa4
Jänkit aikovat
kahmia tunnelitulol
Quebec. — ' Yhdysvaltalaisten fi.
nanssipilrlen /kanssa on: tehty sopi*'
mus, fjonka perusteella ne saavat 50
vuoden ajaksi kaikki tulot-siitä maan-'
tiejtunnelista,Joka rakennetaan joen
alle j'hdistämään Quebecin Ja Levislnl
kaupungit;, Tunnelin rakennuskiis-'/;|
.tannusten arvellaan nousevan -$30•
miljoonaan dollariin.
Queb£c'n. kaupungin valtuusto hy-5|
växsyisopunuksen vajaan: 20 minuu-'
tm. /keskustelun :j^lkeen.:.Chaniplaini;
Tunnellnc. yhtiön presidenttinä tui''
lee'oJemaan Wilbrod Langlais. jonh-;
veli on Duplessisin kannattajia maa­kunnan
lainlaatijakunnässa. .Hän tu­lee
toimimaan: ison :newyorkilalsen -
pankkifirman Kuhn. & Loebin edus- •
tajana.
: .On ilmoitettu, että.kaikki tunnelin
rakentamisessa: tarvittavat teknikotja-työläiset
.>:tuodaan. Yhdysvalloista; :
: Sopimuksen mukaan yhtiöllä on oi-k8U-
s.per;ä Jokaisesta tunnelia käyt­tävästä
autosta 50 senttiä,, kuorma- •
autosta viiteen tonniin asti 75 sent-:
t:ä -a siitä Isommista kuorma-autois­ta
$1.00, ija moottoripyöristä sekä pol- -
kupyoristä 25 senttiä.
Paikallinen -LPP:n aluekomitea on
vaatinut, että tunnelin rakentaminen
pitäisi rahoittaa liittovaltion, maa­kunnan
sekä kunnan hallinnot eikä ;
Yhdysvaltalainen yhtiö. Joka tulee •
viidenkymmenen: -viioden aikana huo-fpiattavasti
- Hyötymään perimistään'
tullimaksuina. Aluekomitea oo
imyöskm 'vaatinut, e t t ä tunnelin käyt^' •
t ö pitaisi olla kaikille ilma.nen.
maii:'käliibenri;miehiä'' k^^
kai-^shejc jä' Syfigmäh ^fiheö; . Jäjiahin'
maahantunkeutumisen . : yhteydessä
Jliinpä - on ; köiarallluutnantti Karbj Siamiin 1941 h ä n sai hallituksen Julis^
•Kurichorn selittänyt:
V S i a m ' tulee "ehkä' lähettämään
joukkojaan taistelemaan kommunis­teja
vastaan Indo-Kiinassa. myös.'sii-nä
tapauksessa, ettei sen kimppuun
ensin käydä."
Selviä sanoja, jotka osoittavat, miltä
taholta hyökkäysuhka on tulossa.
T ä s s ä o n ^ myös palkallaan . muista a
kaikkea muuta kuin mieltäylentävä
osuus,V mikä on ollut Siamin hallit­sevalla
klikillä, kun on ollut kysymyk­sessä.
: Chiang-roistojen tukeminen
heidän: rosvotessaan Pohjois-Burmaa.
On selvästi osoitettu, että -nämä ovat
s a a n e e t t e k n i l l i s t ä ja aineellista, apua
Siamin alueelta.' Tämä on tapahtu­nut
'USA-imperialistleni kanssa yh­teisymmärryksessä.
Tällaista. polltilk-^
•Jcaa harjoittavat siis taantumukseni-:
set hallltusainekset' Siamissa, Joka
näin oHen muodostaa uhan naapu­reilleen.
'' Maan sisäisistä olosuhteista ansait­see
mainita,: e t t ä maataloudessa val­litsee
feodalismi/- Lahjonta ja mä-dännälsyys
virkamiehistön ja. taantu­muksellisen
klikin keskuudessa ' on
suunnaton ..Ja : sitä pidetään vieläkin
tamaan sodan .Englantia Ja Yhdys­valtoja
vastaan. : Japanin antaudut­tua
vangittiin hänet sctasyj-Uisenä;:
mutta ^vapautettiin jo v. 1946. Hänen
kohtalonsa on nyttemmin kokonaan
kytketty Yhdysvaltojen imperialistei-.
hin, joiden sähkynukke han on. Hä­nen
inforraaatiotbimistonsa on yksin­kertaisesti
Amerikan ääni. Sitä joh­taa
eras. kenraah, joka aikaisemmin
on- ollut sotilasattasheana : Washing-tonissa.
Songramin klikin harjoittama ter­rori
käy ilmi muutamista: TT-kirJeen-vaihtajan
antamista", tiedoista. Niiden
mukaan .siamilaisissa lehdissä uhkaa
sitä. Joka leimataan "kommunistiksi',
kuolemanrangaistus, vaikka Songram
senttikin \ ulkomaalaisen : lehdistön
edustajille;, etta kysymykseen tulee
"ankara; rangaistus". • Isketään.- pääl­le;
"kovasti, j a häikäilemättömästi',
'alaisinayja. eristetyillä alueilla, niissä
hesaavat työskennellä."' Toisin sa­noen
he ovat keskitysleireillä.
; Tr-kirjsenvalhtaja selittää edel­leen,
etta." "selvässä -antikommunisti- •
sessa politiikassaan on Siamin halli-:
tusjärjastelmällä:.voimakkaana tuke-:
naan Yhdysvallat. Joka viime vuosina:^
on saanut; yhä suuremman vaikutus- ^
vallan maassa." Hän kertoo amerikv
kalaisista neuvonantajista armeijassa
ja polLsikunnassa. mutta han ei mal--
nitse,:.kuinka -laaja vaikutus^ todelli­suudessa
on.
: Käyttäen tekosyynään "kommunis-s
tista aggressiota'V pystyttää Yhdys-?J
vallat- hyokkäysarmeijaa. Joka tulee*
palvelemaan imperialistien käskyläi­senä.
-Varmojen laskelmien .mukaan:
85%: maan sotavoimista ja 95% lento-.;
ivoimista on "yhdysvaltojen aseilla va­rustettuja.
Vähintäin 82 strateegista
autotietä on viime vuosina rakennettu
maahan.
Yhdysvaltojen imperialistit ovat =
muuttaneet Siamin sotilaalliseksi tu- •
kikohdaksi Indo-KIhiaa ja KiiD8n
kansantasavaltaa vastaan. Maan
on periisiettu valtion kone- ja traktoriasemat ja entisen puuauran ti­lalla
toimivat nyt pelloilla kymmenettuhannet traktorit. Tässä tilan-
/> teessä yhtyy vapaaehtoisesti tuhansia talonpoikia joka vuosi tuotanto-osuuskuntiin,
joiden perusteella: on kehittymässä sosialistiselle, poh-j
jalle perustuva, tuottoisa suurmaalalous.
Ja^un tuotantolaitokset on otettu takaisin kansan omaisuudeksi,
' niin talouselämän kehityksestä koituu välitön hyöty työtätekeville kan-
., sanjpukoille. Puolan: kaupunkilaisen reaalitulot ovat lisääntyneet'40
prosentilla ja maalaisväpstön 75 prosentilla siitä, mitä ne olivat sodan
i edellä, Ja^nykyisen kuusivuotissuunnitelman kahden viimeisen vuoden
' aikana on tarkoitus kohottaa työläisten ja virkailijain reaalipalkkoja
I ^ sekä talonpoikain reaalituloja noin iS—20 prosentilla. Tämän raha­tulon
lisääntj-hrisen lisäksi on muistettava, että kaikilla puolalaisilla
; ; on hyt^rmaksuton lääkäonhoilo; maksuton kouluopetus. lasten seimet
ja maksuttomat tai hyvin halvat lomanviettopaikat jne. '
Vaijika jotkut maanmiehemme suhtautuvatkin Suuren Rahan ko-yapaineisen
propagandan painostuksesta vielä epäillen ja jopa eräissä^^^^^:
tapauksissa vihamielisestikin uuteen Puolaan, niin suuri enemmistö '
njeistä seuraa poliittisista mielipiteistä välittämättii suurella mielen-^ '
Iciinnolla ja -myötätunnolla Kansandemokraattisen Puolan talouselä­män
nopeata nousua. Kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset. huoli-'
matta lainkaan heidän poliittisista tai uskonnollisista mielipiteistään,'
toivovat sydämensä pohjasta, että Puolan kansa saisi rauhassa ja^-s-''
tavallisissa suhteissa Canadan ja koko maailman kanssa toteuttaa jäU,.
^' tilaism|iistä\taloussunnitelmaansa kansajoukkojensa taloudellisen hy-j
V ja kulttuurielämänsä hyväksi.
sanoo TT-kirjeenväihtaja, joka i l - hallitusjärjestelmä, joka on kauttaal­taan
riippuvainen Yhdysvaltam im-;
perialisteista,: muodostaa ;väara^^^ ia^l
pureilleen..' Hallitsevaa klikkiä läy-:
t e t ä ä n pelinappulana Yhdysvaltojen;
Imperiallstiert; • rikollisessa poilitiikÄ
Aasian kansaa vastaan. -M':;!:
moittaa samalla, että "kommunisteja
vainotaan . ja karkoitetaan, oletetta­vasti
Formosan. saarille . . . Ne 50,000
vietnamilaista pakolaista. Jotka siir­tyivät
maahan ranskalaisten Joukko­jen
Vietnamiin; tunkeutumisen J ä i -
Pientä ja avutonta uhkaa suiiri vaara
' Alkuviikon uutistiedoissa / kerrottiin^
että .pientä ja avutonta Yhdysvaltain
hallitusta ja kansaa uhkaa taas snuri
vaara — tällä kertaa salpletari^aivok-sistaan
tunnetusta .Chilen .tasavallas-
^a- ., .
;i • Kuinka suuri on se vaara, mitä: 150-
mlljoorialsta Yhdysvaltain ton&aa_ u h ­kaa/
taas etelästä päin, se nakyvimuun
oheUa-seuraaivasta: . ^ .
Chilen tasavalta' on todella olemas­sa,
kuten on jo uutistiedolssammekln
todettu.' Mitä t i ^ ä merkitsee käjr-tännön
politiikassa, 'se t a a s ' n ä h d ä än
siitä; e t t ä Yhdysvaltain entinen sota-sihteeri
Forrestal hyppäsi kuudennen
kerroksen ikkunasta maahan ja sur­masi
itsensä otaksuessaan, e t t ä venä­läiset
isota joukot olivat ^'hyökänneet'.'
•yhdysvaltoihin, • vaikka tällainen
^hyökkäys* tapahtui" vain hänen
päässään.
Chilen suhteen vallitsee vallan-toi-nenläinen'
tilanne, sillä kuten sanottu^
Chile on olemassa Etelä-Amerikan
rannlkolläV j a sen fajtUussa-^ecLVnoin
2J627 ' p l t k a ' Ja 100-:i48 maUla leveä
miuikalstale; minkä osuicaslulni on
5i. , ' 'f:, noin 5 miljoonan paikkeilla, eli toinen l vastainen aiskfi". ylldemo- Chilen "kommunlsmivaarastav? '
puoli. New Yorkin asukasmäärästä,
missä .sanqtaan olevan lähes 8 miljoo­naa
.asukasta.
Vaikka .Chilessä ei olekaan banaa­ni-
kirousta, n i i n sieltä löytyy kuiten­k
i n riinsaastj. salpietaria, kuparia ja
hopeaa. Joista kaksi ensimmäistä
muodostavat/tärkeimmät' vientitava­rat,,
,
•kymmenkunta vuotta sitten meille
'kerrottiin; että ChUenhaUitsiJolllä on
'taipumusta .fasistlsimkötkotuksimi^
eikä siinä, ole m i t ä ä n ihmettelemisen
aihetta; sillä chileläisen "demokra­tian"
mi&aan on äänioikeus rajbltettu
siinä määrin, e t t ä esim. naiset eivät
saa vieläkään äänestää lainkaan. '
y- Kaikesta huolimatta, kuten on uu-tlstiedoissa
kerrottu, kooununismm
vaara uhkaa nyt pientä poloista 'yh­dysvaltain
mlljoneerihallitusta .fchl-lessa.;
kuten 'yhdysvaltain senaatin u l ­koasiainvaliokunnan
kokouksessa on
todettu.
- Totta'luonnollisesti on, kuten 'yh­dysvaltain
senaatin ulkoasiain vallo-kunnan
vlricaflljat myöntävät, Chilen
presidentti on-'«*taatusti kommunisti­vastainen
älskfi", kuten eräs ylidemo-kraattinen
amerikkalalsmlelinen suo­menkielinen
lehti sanoisi. Totta on
i sekin,-ettei Chilen hallituksessa ole
yhtään ainoata kommunismin tai so­sialismin
ystävää.
Mutta, ; kuten, on myös kerrottu,
ChUen kansa on joko tietoisesti tai
vaistomaisesti eli todennäköisesti osit­tain
molemmista syistä, ilmaissut
vastalauseen"" siitä kun ulkomaisten
yolmien avulla kukistettiin Guatema­lan
laillinen hallitus ja sen tilalle nos­tettiin
United Fruit yhtiön miehet.
Tällainen protesti on luonnollisesti
pahasta ja anteeksiantamaton rikos
dollarijumalaa vastaan.
J a kun asia pitkistyy, n i in se piut-klstuu.
MeiUe on kerrottu, että Chi-len
parlamentin alahuone on hyväksi
synyt päätöslauselman, missä ilmais­taan
chileläisten myötätunto Guate-malan
puolesta U&omaisia hyökkääjiä
vastaan — ja Washingtonissa on pan­tu
merkUle,.että kaiken muun lisäksi
pidättyi toistasataa kansanedustajaa
äänestämästä puoleen tai toiseen täs­sä
asiassa, fie on varma merkki kom­munismin
suuresta kasvusta Chilessä,
sillä McCarthylaisen katsantokannan
mukaan ainoastaan kommunistit ovat
isänmaanystäviä jä konUnunlstejai
ovat kalkU; ifptka eivät äänestä omaa
maataan vastaan atomipommilla he-ristelevän
namusedän puolesta.
Saa nyt ^ t i e n nähdä, miten jänk-kipoloiset
selviytyvät vllsimUjoonalsen
cauien iVtommunisnavaara^
»Mikään ihme ei olisi sekään, valtt»;
olisi pakkoa Ja/väkivaltaa käyttäöi;|
kukistettava; Chilen'-taatusti kommB-,
nistivastaisen /'-presidentin; Johtaffl»
hallitus : jotta; tilalle saataisiin • täjr
delllsesti,: amerikkalaismiellnen ,li#:.j
tus.
Onneksi, ei seUalnen kurittomao j
saa rankaisematta jatkua McCarthy
maan naapurimaissa.: Siitä on « n ^ |
elävänä esimerkktoä Guatemala.;/ • /
' M u u t e n , siviunennen sanoen. yhöj»y
valtalaisten uniopomojenkin sanotatfil
ny t antaneen siunauksensa Guaten»*, |
lan raiskaukselle. -Ennenvanhaan s»-; j
nottiin porvarien valloittaneen «Scur.
asukkaiden maita ja' mantuja ja *»'
ten lähettäneen lähetyssaarn^J»
antamaan sielun voitelua niille, jo!«5
tuotteet haluttiin "ostaa" polkubj
nasta parempien suiden nautlttaral^
Viime maanantaina kerrottiin.
United Pruit yhtiön ja -yhdysvalUfl^
vaJtiodepartmentin armosta toimifs^,
Guatemalan "unionistisen"
johtajat,ovat neuvotelleet AFL:n ^ J
CrO:n johtajain kansto ^Utä, »1»:
voidaan i Guatemalan työväaa^;
puhdistaa' kommunismista siten,/«f»;[
uniollikkeen. Johdonkin' taholU B^J
luifii vain jänkkipomojen ^ ä n i , ' ^ 1
kuuluu' OllatenuÖaan;^ ampuen ti|pf*!ij
tusta hallituksestakin.'
•Maailmanvalloituksen ja «*te°
tuhon t ^ l l e . lähteneiden .JaöJ*'*5J|
talistieh puolesta ^ peukaloa • yn«Öri
•t.::j-/,:c./.-..vi:/-^-<-:-.--:/.'w^ii*fi..-'-/f^
fmm^^m^^^i^ ....... >•
\..«..i'!f>,?S4S
The rkrainlan Ca
ffstival on the Can
iOOö voung pcopie
activc part in the
^ECORDS TH]
: Unibss Yritys orsc
•lubs have..'5omething
^!eere,"Speed A.. C.-
räl be one of the : the Annual Sporti
,hich vill be held J
iist 1, This/ccnclusic
aost CI thcspectato
l.he Spced sponsored
L<E, Sunday -July l i
;;cipation i r om Aleri
liailtsd," the "«rhitefis
ii]> for it by tumin
p.u:nbci-j than have
any years from t li
i-jnity. Not: only ••^
: Spsed;participants
cme of the results /<i
omt-tovery good p
Thchighlight.offtl
|n/the .800 metre-ri
5aan of Speed.pouri
und-did lustvvolaps
let.-^e track m 2, n
kconcls. flat, -vvhich
{letterthan/the existii
ord in- the /under-z-J
Uari (TiÄisty) O j a
unfortunate pi
fnough, three .watchei
:the :,ti-ming, -only
record Saart's tin
|hat a ne-AT record Ci
for. Hovever. "VVhite
the.mouth over.
|ney are:confident t
^illbo able to bettei
J:ttojuhlas in^ Toro
;The 'iVhitefish teai
pi(ed].5h relay also
n.nz. dospite the
ember.5 of the team
efore.cntcred -the :l
is the: opinion öf
l^iat it v.ill take a gc
•R-ith.t.^t' Speed :t(
fIVE EVE.NT R E S Ul
I In ine/open class 1
icludcd IGO metres,
»-Md ,-i-jnip -and hop
N''in: Latvala, Alei
|y establLshmg a les
l-m ]ump and.hop
n tho.ioo metreshe
fir.s,t. Place bySpe(
p i i v.hose tune wi
shoiput V. SyteJ
to vDt a little
T-^hiH-j the shot to
Rtre maik. The
l-e achir.ved by t
| i t 5 h M Latvala,
I- Sv tela,. Speed 304
•"' ' 280.72 4) J . ]