1954-07-22-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu2 Torstaina, heinät 22 — Thursday, July 22,19541 Hi • i i i ^ i i i l i Onao of JPbnlA.CiaiuidlMf., Sf» tebäbed Nor, e, 1817. Aatboriud OCDee Offpartment, Ottovm. Fub- IMied tbrtce «edUy: TuMdajv AlbUlbiiv Comituur LtcL, at lOOfUa T«Iepbones; Bus. Office 06. 4-4284 Kditoiial Office OS, 4HI265. Manager E.Sakei &morW,£aclund.lttilisg »dOxem: Soac 0 , Sudlninr* ODtario. Adrertifing ratet opon »ppliestkm. TtsiutaUoo free öf ehaxge. - CaaikUuM: 1 Ht 7JOO « kk. 1,75 Ybd^sirallolMl: ti/k. §M 6 kk. 420 SOOUMM , 1 fk, SM 6 fck. 4.75 Mitä muut sanovat Mine-MiO on oikea89a/ Sudburyn kaivoityöläistep ja ^yhdy^valtalaiijen Incoii) fpiiojiesti, -i^eshe^Ciin viime rnaanantdinaisovjttelulautakunnalle kaksi vastalifcais-ta perustelua siitäj,;jjit^tsilto nikkeliteollisuudep.Xyiaäisferi^pl^ korottaa, vai eikö pitäisi. yhdysvaltalaisen yhtiön puolesta ilmaistiin suurta huoleslunei-suutt^ Canadan talouselämää, kohtaan ja sejitetiiin^ että uusf palkap- ^ ' k^^ kansalliseen talouteen ja aiheut-,.'/ taisiiisää inflatoorista painostusta. Tämä sellaisenaan on verrattavissa niihin tekopyhiin työnanlajapjireibin, jotka muutama vuosikymmen :' sitten vastustivat. työpäiviin lyhentämistä • silläkin perusteella> että työ-: Iäiset joutuvat vapaa-aikoinaan viettelyn alaiseksi ja synnin tielle^ ^ ;i Lapsetkin tietävät, etteivät \Vall .Streetin pankkiirit, jotka Incon omistavat, välitä Imn taivaallista Canadan talouselämästä, kunhan vain saaji^t mahdollisimman s coUa ei ole muutakaan puolustusta palkkojen korottamisen vastusta-miseHe, niin se lavertelee joutavia siitä, miten palkankorotukset muka uhkaavat Canadan talouelämää. 'Toisaalta esitti MineJMill union canadalainen varapresidentti !N«ls Thjbault sudburylaisten nikkelinkaivajain puolesta, että, työläiset tarvitsevat lisää pallSjpnkorotuksia, jotta voisivat korjata asunto-ym.' olojaan, että Inco voi antaa työläisilleen yi-O^l union vaatiman palkankorotuksen, sillä \se saisi vieläkin kahmituksi voitoksi yli 50 miljoonaa dollaria palkankorotuksen jälkeen, ja mikä tärkeintä, että Canadan •nykyineni^taloustilannepuhuu^^ k - korotuksen puolesta. Kaksi ensiksi mainittua argumenttia on sel- Ailjlman muuta, mutta kolmannen väitöksen suhteen meidän sietää laj^ita mr. Thibaultin esittämästä lausunnosta: "Canada on talouselämän laskukaudessa. INIeidän käsityk-i.'. iASerame on, että juuri tällä kertaa on tarpeellista lisätä palkkatyö- • "Iäisten ja heidän perheittensä ostokykyä siten, että he voivat ostaa enemmän tuottamiaan tavaroita ja palveluksia. "iKysynnän lisääminen on välttämätöntä, jotta voidaan pitää tuotantolaitokset käynnissä ja estää työttömyystilanteen edel- "leen kärjistyminen." , Nämä ovat kultaisia totuuden sanojai Nykyisen '"ylituotannon" ja'§|^ äiheuttaiyian" JQukkc^jyötto^ or\ jjjjuri se, että/ t}{^^^^t ja,f9rma|-it eivät; •yöiJ)staa «käyttöönsä niitä .tavaroita,, mi^ä, • beJfs6tuottavatvMeil}äL>oni miljoonia sellaisiäMhmisiäy;jotka:<ha^ väi ItsSlleBrtVsanokaamme uuden auton, Anutta joutuvat'ölertiaan ilmah < autöä sen'vuoksi kori ei ole rÄhaaV'millä yoisivai ostää^ sen M" , inalja. keilaa papnaanautotyoläislätypitöjiue^ mÄiumukaMautxijen liikaluotaatoa""—Jatkun.autotyöljUsetijoulu^t, ' at työttömiksi, niin heidän ostovoiphansa heikkenee edelleen ja niin autmlj^^i^eqiU^JlliliJxi muiden alojen tyoläislK työttömäksi.! i Sely^äppjettji jos yYall;S^ V K g f VVHi "UiStO^ASA" Lisitkää Äana "vaaJlt" n i i h i n ^ n o S - hJn, Jojta V^aäiflngton tuntuu pelkäävän- ToJjset pahat sanat ovat; Rauha rinnakkaiselo, neuvottelu ja kauppaa H!<miiMtmonin^pelko vaalien «uJite«i tuli voimakkaasti esiin Jndo-Kllnan kysymyksen yhteydessä. Näyttää s i l l ä , että suuri ja paha Vietnam, jota k l l n ^ ja NeuvostoIUtto tukevat, haluaa järjestää vaaUi nyt koko Indo- •CUnassa. ,, ^ Mutta, kuten eräässä sanomalehdes-: jB^ Sanottiin, i* on melio suoraan tun-riustettuv että Vleinam saisi vaaleissa enemmistön';. , , . v(o^ tämä selittää,tilanteen melko riyvinvDulle^vasJusUa vaaleja, jotka eivät tupta hänelle mieluisia tuloksia; K u n guatemalalaiset-valitsivat hallituksen, mtetä Washington ei tykännyt, silloin huolehdittiin ^iitä, että tämä valittu ha Uitus kukistettiin fasististen hyökkääjäin voiman Ja pakkovallan avulla. Egyptissä, Espanjassa, Turkissa, Kuubassa; Etelä-Koreassa, Pormosas-sa, jne. ei pidetä asiallisesti mitään vaaleja; Sen vuoksi Washington pitää niitä 'iuotettavina" maina. Tai ottakaamme Saksa. Molotov ehdottaa, että saksalaiset valitsisivat itselleen oman yjitenälssn h a l l i t u k ^ n . Mutta Dulles'torjuu sen kauhuissaan. Hän sanoo, että jos saksalaiset saavat itse: valita oman. hallituksensav-silloin ei pidätä ' vapaita vaaleja". Siellä p i tää olla Yhdysvaltain sotavoimia; silr, lä Ilman niitä ei Voi olla vapaita vaaleja. — N , Y . Daily>Worker, toimitus-kirjoitus. SOTAMARSALKkA VON PAULUS: m - ja ystävyys sen suurten naapurien Neuvostoliiton jä. Ranskan Ic^^ Entinen sotamarsalkka von Paulus,! j o u t a a k a n s a l t o t a J a , o b j e k t i i v i s t a , i » - . saksalaisen armeijan komentaja * htiikl^ä;' joka rio/aufuix' tekoihin ja' StalingradiMa. esitti Kelnäkdun^ p n ä | tosiasioihin eik4„syn»pääoihin ja ^ n t i - käsltyksensä Saksan yhtenälsyyskyaj-f patioihin. *, Liittopä«(ien edustaja, myksestä.'nykytilanteesta j a tulevai-i Pfleiderln ja .entisen kansleri P n i p i n - suudcsta. ^ ] gin moitteet Adenauerille , ovat sVis * Tämä o l i marsalkka; von Pauluksen' oikeitettuja. Sillä hänen; politiikkanr ensimmäinen lehtimiehille tarkoitettu sa ei\ole realistista^ varsinkaan itään konferenssi hänen: • sot avankeudest a paluunsa jälkeen, joka tapahtui lokakuussa vuonna 1953, . Iiäsnä oli- parisataa -saksalaisen : j a ulkomaalaisen lehdistön edustajaa. -Von Pauluksen, Hitlerin aikaisen kuuluisan sotapäällikön esittämät lausunnot, joka sotavankeudesta palattuaan yllätti s monet entiset upseeritoverinsa ja' /Äde-nauerln kannattajat asettumalla ;ltä- Saksaan, ovat .herättäneet suurta huomiota Euroopassa ja antaneet' a i hetta lukuisiin selostuksiin'eurooppalaisessa lehdistössä. , i. ^anarfalaisnn varantoihin nyt s kertyneitä ^ylijäamafavaVoiläJ*^^^ öiyydä ensi vuöniia tämän-Icolmen;miljoonan.dollarin arviosta;,^nqon, 16,000:He työläiselle ja heidän perheittensä jäsenille; ' -.'.Tässä on syy, miksiliaikki näitä asioita vähänkin seuranneet ca-nadalaiset sanovat, että Mine-^nn on ehdottomasti oikeassa se tulee saamaan canadaTaisten jakamattoman kannatuksen' oikeute-; tussa taistelussaan. • - / Uuden Puolan 10-vuotispäivänä iS^Uusi -Puola; Kansandemokraattinen Puola, viettää tänääri\kymT;; nenvuotispäiväänsäj sillärheinäkuun 22. päivänä^^l ^nsirfimäinen kerta Puolan historiassa todellinen kansanhallitus kan- ;aa»^varten 'Puolan 'kansallinen vapaustuskomitea. »Neuvostoliiton • asen liittolaisten voitto*Hitlerin Saksasta, antoi vapauden myös Puo»^ allfe;ja avasi ennen• tuntemattomat kehi Puo-an Icansalle. » tKymmencn vuolta kansakunnan hiitoriassa on vain hetkinen,' inuMa siltäkin huolimattaon j ,^wton muistettava, ettävfebdanedellinen^^^J^^ taloudellisesti ja Sosiaalisesti takapajuinen.niaa,.niikä kursi kaiken lisäksi suuria me- : ^elyksiä 'Hi Valtaosalta:siitä, että ulkomaiset päaomapiirit mäaräilivät maan asipisf .. la, välittämättä^muusta kuin siitä, että saivat -mahdollisimman suuria voitoja Puolan kansan kustannuksella. Puolan sodanedellistä takapa- V luisuutta kuvannee ehkä i^irhaitensevCttä joka neljäs ^äyt- . aneista puolalaisista oli lukutaidottomia. Xyf^n lukutaidottomuus jo 4tokonaan hävitetty ja työtätekevien lapsille on .avautunut opiskelun jnahdollisuudet; sillä kansakoulutovat kaikille vapaat ja korkeimmissa J)ppiIaitoksissaopiskelevatcsaavat valtion Stipendeja jamuutakin avus-l" st{r. .> Sotaa edeltäneen Puolan kaupungeissa oli pysyvästi noin miljoo-ha työtöntä — mutta nyt on työttömyys hävitetty ikuiseksi-ajdksf ja kaikilla luo}-aan työhön, I 'Naldeh suurten'muutibsten-^perustana"ölf iJyvin'ylisinl^erVainen \^ mutta silti perustavaa laatua oleva tekijä; Kansanvalta tpimeenpani jPuolassatärkeimpien talousalojen kansallistamisenjja karkofttisamalla pUcomaiset kapitalistit maasta, sekä ryhtyi toteuttamaan suunnitel- |naliise5ti sosialistista talousjärjestelmää. I 'Näiden toimenpiteiden perusteella on eilinen talcapajuinen rPuola noussut kehittyneiden maiden .joukkoou;^ K :':Jionnut' enemmän kuin puolella sotaa edeltäneeseen aikaan verraten: ^ feähkövoim teräksen tuo-. : Kivihiilen luotannossa on Puola päässyt jo ,:^s^Meimelle tilalle koko maailmassa. Niin suuri ja nopea on ollut Puo- ;^;>|an .taloudellinen kehitys tämän lyhyen kymmenvuotiskauden aikana, ; ^ t ä teollisuustuotanto oli tämän vuoden alussa jo 4:8 kertaa suureinpi; icutakin asukasta kohti kuin sodan edellä. ' '.Eikä tässä kaikki; -kansantasavallan aikana on luotu kokonaan > '^usj^ teollisuusaloja;' kotimainen laivanrakennus-, auto--!ja • traktori- . ;^ptil^^^ ^ 1^^" ^ f.r"sPt^uiipnlIaann mm;aiaa«su.idHuiillllaa nonn- mmvynötsl tJaapna.ihhtluiinniuitf suurta^edistystä sillähän-valta, pani toimeen suuren maauudistuksen, antaen maata yli ^000 i^onpoikaisperheelle. Talonppikaiston asem^ Suuren rikoksen 10-vuotismuisto - Ribbenfrop-sopimus pymmenen vuotta sitten, kesäkuun 22 pnä, saapui «Itler-Saksan ulkoministeri RIbbentrop Suomeen kiristämään silloiselta Hytin hallitukselta sitoumusta siitä, e t t ä Suomi ei solmi erlUisrauhaa,: vaan jatkaa' sotaa; Sak.san rinnalla loppuun-saakka.: . Neuvostoliiton »hallitus oli saman IA'uoden helmi- Ja maaliskuussa luudisr tanut ijo aikaisemin t e k e m ä n s ä ' r a ur *häntai'j«pi}kset,; ;i9.Ih^n. puqmen, aUlpI-; inm,J?alUtu&. vahtasi/klelt^väfs^I.Kefe Sakuun, .8J,ja 9. päivinä, oli I ^ ^ a k - .seil^a- {ilkanu^ ne^yo^t-oioukkojen läptr. mujltp^yiipuplflUTiha^un» JatavalU-^^^^ nen .^kan^lai^ienkliv kä^Itt|, jettä "rle-j pji|fltj^'^, oli-iP^ä^ttVvä ,murh^ .taJ3^)i:'oq^;^ .'itäj^ntara^IMj pakenivat Saksalalle);, neuyostojoukkojen" edestä. Ja'.töiiifnrintama oli.mu,oapstunut; 'läntin.,,.; ' - \ ", i;j^t^;;huollmr>tta suomen slllolnei>, , hallitus suJ3.stulj Rlbbentrojjln 'Watl-;' mukslin. Kduskuntaa, joka on valtiosäännön mukaan se elin; jolle t ä - mknlaatuiset ratkaisut on 'jätettävä, ei kuultu. RytV luovutti kesäkuun 2i5 pnä RibbentropiUe kirjeen. :joka : sir saisi tämän vaatiman sitoumuksen, ja seuraavana päivänä ^pääministeri L i n komies piti radiopuheen, jossa h ä n selitti Suomen jatkavan sotaa Saksan linnalla. Jälkeenpäin.: mm. .sotasyyllisolkeu-denkäynnlssä, selitettiin, että Rlben-tropsoplmuksen .solmiminen oli pakko koska se o l i ehtona Saksan elintarvike- ja aseavulle, suomen päämajassa saksalaisena yhdysupseerlna toimineen kenraali Erfurthin muis-r telmista käy Ilmi, että hallltusher-rollle j a Mannerheimille jo Rlbbenr-; .tropin täälläoloaikana^paldastui; ettei Saksa kykene täyttämäänv niitä tol^ vdmuksla. aselst^Ukseen ym. nähden; jotka täkalalnensodanjohto esitti m l - nlmlvaatjnuksinaan. Rlbbentrop-sopimuksea rikosluonV: telsuutta; lisää «e, e t t ä .päivää myöhemmin kuin hra RIbbentrop saapui maahan. Suomen hallitus sai Neuvos-vostollitolta tiedon, että.; rauhanneu-j vottelut voidaan alkaa.'^Rauhaan oli kalkki. mahdollisuudet/ mutta sitä el haluttu. Kourallinen miehiä teurastutti suomalaisia miehiä rintamilla vielä, monta kuukautta ennenkuin pakon laki heidät lopulta taivutti rauhaan. nähden ja hänen kannatuksensa on vähenemässä. Bonnin vastustajien lukumäärä lisääntyy." Meille' suomalalsUle lienee oma mielerikiintonsa v--^ m myös oikaisee joitakin erheellisiä J k är sityksia — von Pauluksen tässä y h teydessä e s i t t ^ ä l l ä käsityksellä kenraalieversti .Guderianista; joka . toimi Suomessjv^ijatsijoukkojen: komentajana: Hän^sanoi: "Muistan tässä etenkin, valitettavasti niin alkaisin kuolleen kenraalieversti Guderianin,jon-ka 'kanssa, olin läheisessävk^^ sessa ;.hänen . e3ikun.tapäällikkönään suorittäesSamme ' yhteistä tehtävää, panssarijotikkojen-'muodostamisesta. Mahdollisesti isinä •väliaikana, jolloin VAATIMATON. HARMAISIIN ^ . PUETTU l Ä l HA MIES ' . ' , . . 'Ulkonaiselta olemukseltaan kuvataan: entistä : sotamarsalkkaa vaatir mattomaksi;ja yksinkertaiseksi,.ilman korkeille natsiupseereille .ominaista korskeutta ja ylhäisiä eleitä.' "Stalin-gradin voitettuni kertoo parlisllairien "Le Monde" "on puettu kuin-yksin- yksin Jiauen kirjoituksls-kertalnen toimistoapulainen, harmaa- , ^ ' " ' emme.enää puhuneet keskenämme;-r emme tavanneet toisiamme sittemmin kymm^eneen: vuoteen'--^ m seen pukuun Ja hillittyyn ; solmioon nenällä'kilpikonnanluiset silmälasit. Huolimatta- harmahtavista hiuksls-: taan, terävistä piirteistään, joistakin hermostuneista nytkähdyksistä kasvo-llhaksissa; marsalkka el n ä y t ä kärsineen suurestikaan . p i t k ä a i k a i s e s ta vankeudestaan.^ Hän esitti puheensa maltillisen hillityllä äänellä j a koko sali kuunteli tarkkaavaisen kiinnostuneena, kun entmen sotamarsalkka vedoten: erikoisesti Saksan upseereir hin, niihin, jotka vlela' ovat jälj^lä* toi Ilmi tyynen harkinnan ja.-pitltä-alkalsen kokemuksen -tuloksenai »syntyneet kysyniykset. IRTI VÄKIVALTAPOLITltKAST.4' Von Paulus tuomlfsi Amerikan'jä Adehauerin voimapolitiikan lauöujbn',' e t t ä ' saksalaisten:'; on ::va.<;tustettaYa. tätä käsitystä, koska; heillä 'on*'*sU'tä träagilllsia' kokemuksia. ''Nykyin^h amerikkalainen politllkJca nimittää^Ä-' seääh voimapolitiikaksi ja se on mefl-- le.fsaksalalsUle erikoisen':kiimlostavafä Ja samalla arveluttavaa. Aikaisem"'^ min oisoitti'TOäailma: meille -saksalain 'Sille moitteen, että hallltuksemiffe harjoitti "miekankallstuspolitiikkaa^V joka koetti saavuttaa, päämääränsä sotilaallisella mahdillaan uhkaamalla. : Meillä saksalaisilla on huonot kor kemukset: sellaisesta politiikasta. I t ä valta- Unkarin voimapolitiikka Serbiaa vastaan johti tosiaankin ensimmäiseen maailmansotaan ja; voimapolir tilkka Puolaa ja Tshekkoslovakiaa vastaan johti 'toiseen maailmansotaan. "Molemmat sodat - hävisivät; niiden alkuunpanijat ja tästä ei voida syyttää kohtaloa. Totuus on se, e t tä 20tnnella vuosisadalla voimapolitiikka on tuomittu epäonnistumaan, koska on mahhotonta olla ottamatta huomioon kansojen kansallistuntoa: ja Itsenäisyyspyrkimyksiä". "Näemme". Jatkoi von Paulus, "että kansat. Jotka tähän mennessä ovat olleet' takapajuisia siirtomaakansoja vuosisatoja, 'tulevat tietoisiksi kansalr: lisistä oikeuksistaan ja voimastaan. Ja iiyt koettaa eräs liittokanslen Ade-, nauer saada Saksan kansan vakuut-tuneeksli että olisi sen etujen mukals-^ ta myydä kansalliset oikeutensa mie-: llkuvituksellisesta Pan-Euroopasta, amerikkalaisesta: maailmankatsomuksesta. On vaarin yrittää vakuuttaa* e t t ä kansakuntien itsenäisen' olemassaolon aika olisi päättynyt: Ei voi olla isänmaanystävä' taistelematta isänmaansa puolesta. Monien entisten upseerien kanssa olen sita mieltä, etta ainoa ulospääsy SaksallF on hartaan, mit^n vastuuntuntoisesti ja huolta t u n t i e n : h ä n vetäytyi erilleen liittofcansIerf-Adenauerin;^- poiitiikastar^ Hän" oU joka" tapauksessa >jnyö6:; yhtenäiseni j a Itsenäisen: Saksan puolustaja." -"•Miksrer^Berliinin konferenssilla pl- ^pt^sen.suuTfppaa: menestystä tämän, päämäärän *;;jBaavuttamiseksi.^^^^^^^^k^^ ; von Paulus ja Jatkaa^ :*Eh.lialua*tä^ seloscaa * neuvottelu jen, diplomaateista kulkua, vaaä viitata ainoastaan koko maailmalle ja kaikille saksalaisille nähtävissä oleviin tosiseikkoihin^ n i mittäin siihen, "että länsivallat kieltäytyivät "ottamasta saksalaisia mukaan konferenssiin, ja karttoivat kuu-. lemasta;yleissalcsalaista, mielipidettä. Mutta .vanha kokemusV on; että joka pelkaa: Julkisia miellpldelimauksia ja neuvotteluja, sen jalkojen alla polttaa maa. Kaikici Jotka :''toImivat I t ä - ja L ä n s i ^ a k s a n : ; asukkaiden-:' keskeisen kaimanamaultsen estämiseksi, edusta-vatöja tukevat ^toiminnallaan -amerikkalaista Voimapolitiikkaa' omaa kansaansa vastaan." YSTÄVYYDEN P O L I T I I K KA T A K A A RAUHAN -Saksalalaten on ennen; Icaikkea pyr i t t ä v ä Saksanyhtenäisyyteen ja r i i p-putriattomuuteen Ja ..palveltava siten parhaalla ^^aljdollisella tavalla rau-hari^ rje;-j'kansaiiwälisen 'jännityksen laukeamisen sekä kAisojen yhteisym-märnyksen aslaä, :selittää von, Paulus. Hän sanoo: ' M e :haluamme'^Saksan kansan hjrviä suhteita kaikkiin toisiin kansoihin; Jotka I kunnioittavat: mei- ^— ~"SITÄ A. T. HUI kfertoo matkahavaintojaan portarthtirilaisille Port Arthur. — A. T, HIU kertoo nälOMByluistään ja havaimoistaan mafloilaan >'euvosl<rflitos!d ja Sooniesss tilaisuodesaa, joka pi-detääp C S J : n Port Arthurin osaston -faaaJilla tiistaina, beinakunn 27 pnä, alkaen kello 8 ip. H i l l on juuri äsken palanut matr kaitaan Ja ryhtynyt toimeensa Vapanden liikkeessä tääUä.: Jär-, vienpään suomalaisetj niin kau-pnnkilaiset knfn maaseutnlaiset-kln, voivat nyt; tulla kuulemaan, sillä vieraiiaa muilla palkkkunnilla ei järjestetä aivan heti. Hill on •liankkiitut myöskin : paljon kuvia; . jotka myöskin o v a t n a h t ä v a n ä t ä s - sä tilaisuudessa. Valistuskomitean puolesta. J , Lehto. dänomia^-iansallisia oikeuksia mme. Yhtenäisyys voidaan toteuttaa ainoastaan 'jos Saksa: valitsee ystävyyden, politiikan Neuvostoliiton, ja .Ranskan kanssa, jonka perinteitä kimnioitam-me.: Ystävyys naiden kahden suuren kansakunnan kanssa,- sanoi marsalkka lopuksi; ei säa*olla mikään saksalaisen politiikan ohimenevä ilmio, vaan .sen tulee olla pysj-vamen tekija." Vastaten lehtimiesten kysymyksiin marsalkka lausui, että atomipommilla: ei: ole ratkaisevaa merkitystä sodassa. Hän korosti kansallistunnon ja: yhte-näis2n: v Saksan 'merkitystä. Lansi- Saksan :iehtimiehille, jotka tiedustelivat hänen nj-kylsta -toimialaansa, von Paulus /vastasi/ ettei hänellä ole mitään julkista virkaa ja etta han tekee kirjallista "työtä. : Mainittakoon .tassa yhteydessä.että äskettäin kertoi Berliinissä ilmestyvä Telegraph-lehtl von Pauluksen kirjoittavan kuvausta saksalaisten taisteluista Itärintamalla toisen maailmansodan aikana. JOUTUI 0&IAAK ANSAANSii Rjfvmtolan omistaja Hank Hage Prescatt;sta.« Ariz., toteutti jat^^ kauppachjelmaansa kahvilansa sej; nälia olevan iskulauseen penisteelia, Lu.ttoa annetaan * vain 80 vuotti tayttaneiJe, jo.ka ovat vanhempien^' muken.-i." . * , <• acutta eraätiä'pai;ä.-;ä tuh ravinto; laan 82 -vuo.las H . P . stratton fieatt-' leita 10i-vuo.iaan isänsä kanssa. Ha-'I nen sanotaan: ensin': hämmästj-nein^- mutta maksoi kuitenkin laskun. , <, » « • . TULEN VAARA Luottoyhdisiyksen johtaja, jcka tut-k i uuden: lUkkeen emistä jäin välisti sopimus a. pysähtyi tutkimaan sen. raavaa pykälää:>'*Tulipalon sattuessa jaetaan voitot tasapuohsesti" Djam — t i i k i k ö h t (4)|«Aitf^4i^!sel im^[i| .C r listit ovat jjpjonkin^aikaa suorit- ;.' taneet:iiulÖJck^ta|V^mi8tefu|a . kaansaadakseeijt IfsldXii^ajaftliieitM ' byökkäyssopimuksen: ': Kaakfcois- :Aast2^.- Nän^=' ' s i t ^ i i i i t t ö l ^ ^ t' ovai k'<>Jidaiiti^'et-Vo}mäk'asta . M i ^ - -' tnktnsta"'Inti^sii' Jä "0ui-m'ässa;<^ rengas keti USA:n ien . n > - > w.: • . ' I ^ y i ^ i s s ä Siamissa Ja ussa i mitä osÄittavat^lilyös-näl&ffn^inlal-^^-^fjoka tarjoaa sitä 'fedelle6ri'!-uoftklai- ('. aen'''^ 'päämrn*lstCTien-'-ksk*ttäin •j, käyihitt''heiivot{elut-KUifä» käA- _ santass»i^illfn1^ai'*»fnlkodiIö«it,'.'f f.vteri^ Cb'oo^£n-:laia bänssa;.;! i 3Kaakk6fsJÄäsIan''ftaiisät'/ei»äl !5 halua'-tuHa' «vaifästetuIKsi^^tlsrAtn 'M iW-p"cTi a iBtainv'sdtaVärildtunOT >^ jekeen ja' noiii^vät(yhä"voiipälc^ loammiU' 'västUslalnaaii 'tfOtäJva'-'^ s .:'rdstelu^i« Am^ polilierrät''ja sodaft valmistelijat ' : etsivät sen vuoksi tukea näiden: > maiden taantumuksellisista p i i -: reistä. Maa, jolle USA:n imperialistit omistavat suurta huomiota hyök- : käyssuunnitelmissaan,: on Indo- : Kiinan ja Burman välillä sijaitseva Siam, joka sopii mainiosti hyökltäyksen astinlaudaksi Kiinan kansantasavaltaa: vastaan. Siellä ; ^ vallitsee sotilasdiktatuuri/ joka on voimakkaasti amerikkalaisuuden läpitunkemaa. ' ' ' \ ' •:/.W"'V:.;-::::;:^a/.:;:.:;:v;4:::S;^ RUOtsUl tletotolmlstoUa:, TT.:lIä, on äskettäin:., ollut oma„ erikoiskirjeenvaihtajansa: Siamissa.- /Niinpä, sitä koskevaa aineistoa on. viime .viikkoina Julkaistu runsaasti Ruotsin lehdissä Ja tämä on-.antanut. a i h e t t a : ; m y ö s . N y Dag: ille tutkia ^ tilannetta; Siamissa. Seuraavansa nojaudumme lehden: Jul-.: kaisemaan selostukseen, joka. 09\,ttain perustuu myös mainitun. TT^^irjeenr: vaihtajan asiatietoihin. Kiihkeät sodanvalmistelut ovat maa on no- ^peatä:' vauhtia muuttumassa ame-rilckalaiseksi sotatukikohdäksl. Ame-fnkkalainen .propaganda puolustelee sitä s i n S i d t t ä : Siämiss$}*on,olemassa "k'ommu|iifet^n liy(fek'äyseÄ'1 Tällaista lorupk^] nisteri. my ' va^a> qo Siamin paami- -kirjeenvaihiai|ille, ' » l i e lukijoiUe. ^ , _ '':pr'osiasiat''piÄuvat kuitenkin toista; Siamia .el, u h l t a ä " m i k ä ä n hyökkäys Kiir(äk '"Vä|isanl'^savallän • t ä i Indö-i .Klinäti'tSilioitS!' Sitävastoin ovat h a l - ,lltseVärf-kllkfe''eduslajat :;kaantuä: rtaisteliilhin :'ifido-Kiinassa; pahempana kuin Kiinassa Chiangin klikin hallitessa. Väestön' suun enemmistö elää äärimmäisessä koyr hyydessä. Kuten Jo aikaisemmin mai- 5nittlyi vallitsee jmaassäi s^lvä ^ sotilas- •Ja!,poliisiiijQitatliun \'iä'ikfilkki-,;,jpj,tä' .val^aijkaan epäillään , .oppositiosta ja syÄpatioista^&an^illipnl vapau^liik'-^ 'keai .'lianssa;':'jdutuvät'^Jaimieii ^vainojen ja painostuksen kohteeksi. Että asia on näin, sen:tunnustaa inyös T T - keen r 1946 "ovat nyt^ silmälläpidon :kirjeenvaihtaja. • : ^--r-:-.- Pääministeri Pibul^Songram on "sa4 Jänkit aikovat kahmia tunnelitulol Quebec. — ' Yhdysvaltalaisten fi. nanssipilrlen /kanssa on: tehty sopi*' mus, fjonka perusteella ne saavat 50 vuoden ajaksi kaikki tulot-siitä maan-' tiejtunnelista,Joka rakennetaan joen alle j'hdistämään Quebecin Ja Levislnl kaupungit;, Tunnelin rakennuskiis-'/;| .tannusten arvellaan nousevan -$30• miljoonaan dollariin. Queb£c'n. kaupungin valtuusto hy-5| växsyisopunuksen vajaan: 20 minuu-' tm. /keskustelun :j^lkeen.:.Chaniplaini; Tunnellnc. yhtiön presidenttinä tui'' lee'oJemaan Wilbrod Langlais. jonh-; veli on Duplessisin kannattajia maakunnan lainlaatijakunnässa. .Hän tulee toimimaan: ison :newyorkilalsen - pankkifirman Kuhn. & Loebin edus- • tajana. : .On ilmoitettu, että.kaikki tunnelin rakentamisessa: tarvittavat teknikotja-työläiset .>:tuodaan. Yhdysvalloista; : : Sopimuksen mukaan yhtiöllä on oi-k8U- s.per;ä Jokaisesta tunnelia käyttävästä autosta 50 senttiä,, kuorma- • autosta viiteen tonniin asti 75 sent-: t:ä -a siitä Isommista kuorma-autoista $1.00, ija moottoripyöristä sekä pol- - kupyoristä 25 senttiä. Paikallinen -LPP:n aluekomitea on vaatinut, että tunnelin rakentaminen pitäisi rahoittaa liittovaltion, maakunnan sekä kunnan hallinnot eikä ; Yhdysvaltalainen yhtiö. Joka tulee • viidenkymmenen: -viioden aikana huo-fpiattavasti - Hyötymään perimistään' tullimaksuina. Aluekomitea oo imyöskm 'vaatinut, e t t ä tunnelin käyt^' • t ö pitaisi olla kaikille ilma.nen. maii:'käliibenri;miehiä'' k^^ kai-^shejc jä' Syfigmäh ^fiheö; . Jäjiahin' maahantunkeutumisen . : yhteydessä Jliinpä - on ; köiarallluutnantti Karbj Siamiin 1941 h ä n sai hallituksen Julis^ •Kurichorn selittänyt: V S i a m ' tulee "ehkä' lähettämään joukkojaan taistelemaan kommunisteja vastaan Indo-Kiinassa. myös.'sii-nä tapauksessa, ettei sen kimppuun ensin käydä." Selviä sanoja, jotka osoittavat, miltä taholta hyökkäysuhka on tulossa. T ä s s ä o n ^ myös palkallaan . muista a kaikkea muuta kuin mieltäylentävä osuus,V mikä on ollut Siamin hallitsevalla klikillä, kun on ollut kysymyksessä. : Chiang-roistojen tukeminen heidän: rosvotessaan Pohjois-Burmaa. On selvästi osoitettu, että -nämä ovat s a a n e e t t e k n i l l i s t ä ja aineellista, apua Siamin alueelta.' Tämä on tapahtunut 'USA-imperialistleni kanssa yhteisymmärryksessä. Tällaista. polltilk-^ •Jcaa harjoittavat siis taantumukseni-: set hallltusainekset' Siamissa, Joka näin oHen muodostaa uhan naapureilleen. '' Maan sisäisistä olosuhteista ansaitsee mainita,: e t t ä maataloudessa vallitsee feodalismi/- Lahjonta ja mä-dännälsyys virkamiehistön ja. taantumuksellisen klikin keskuudessa ' on suunnaton ..Ja : sitä pidetään vieläkin tamaan sodan .Englantia Ja Yhdysvaltoja vastaan. : Japanin antauduttua vangittiin hänet sctasyj-Uisenä;: mutta ^vapautettiin jo v. 1946. Hänen kohtalonsa on nyttemmin kokonaan kytketty Yhdysvaltojen imperialistei-. hin, joiden sähkynukke han on. Hänen inforraaatiotbimistonsa on yksinkertaisesti Amerikan ääni. Sitä johtaa eras. kenraah, joka aikaisemmin on- ollut sotilasattasheana : Washing-tonissa. Songramin klikin harjoittama terrori käy ilmi muutamista: TT-kirJeen-vaihtajan antamista", tiedoista. Niiden mukaan .siamilaisissa lehdissä uhkaa sitä. Joka leimataan "kommunistiksi', kuolemanrangaistus, vaikka Songram senttikin \ ulkomaalaisen : lehdistön edustajille;, etta kysymykseen tulee "ankara; rangaistus". • Isketään.- päälle; "kovasti, j a häikäilemättömästi', 'alaisinayja. eristetyillä alueilla, niissä hesaavat työskennellä."' Toisin sanoen he ovat keskitysleireillä. ; Tr-kirjsenvalhtaja selittää edelleen, etta." "selvässä -antikommunisti- • sessa politiikassaan on Siamin halli-: tusjärjastelmällä:.voimakkaana tuke-: naan Yhdysvallat. Joka viime vuosina:^ on saanut; yhä suuremman vaikutus- ^ vallan maassa." Hän kertoo amerikv kalaisista neuvonantajista armeijassa ja polLsikunnassa. mutta han ei mal-- nitse,:.kuinka -laaja vaikutus^ todellisuudessa on. : Käyttäen tekosyynään "kommunis-s tista aggressiota'V pystyttää Yhdys-?J vallat- hyokkäysarmeijaa. Joka tulee* palvelemaan imperialistien käskyläisenä. -Varmojen laskelmien .mukaan: 85%: maan sotavoimista ja 95% lento-.; ivoimista on "yhdysvaltojen aseilla varustettuja. Vähintäin 82 strateegista autotietä on viime vuosina rakennettu maahan. Yhdysvaltojen imperialistit ovat = muuttaneet Siamin sotilaalliseksi tu- • kikohdaksi Indo-KIhiaa ja KiiD8n kansantasavaltaa vastaan. Maan on periisiettu valtion kone- ja traktoriasemat ja entisen puuauran tilalla toimivat nyt pelloilla kymmenettuhannet traktorit. Tässä tilan- /> teessä yhtyy vapaaehtoisesti tuhansia talonpoikia joka vuosi tuotanto-osuuskuntiin, joiden perusteella: on kehittymässä sosialistiselle, poh-j jalle perustuva, tuottoisa suurmaalalous. Ja^un tuotantolaitokset on otettu takaisin kansan omaisuudeksi, ' niin talouselämän kehityksestä koituu välitön hyöty työtätekeville kan- ., sanjpukoille. Puolan: kaupunkilaisen reaalitulot ovat lisääntyneet'40 prosentilla ja maalaisväpstön 75 prosentilla siitä, mitä ne olivat sodan i edellä, Ja^nykyisen kuusivuotissuunnitelman kahden viimeisen vuoden ' aikana on tarkoitus kohottaa työläisten ja virkailijain reaalipalkkoja I ^ sekä talonpoikain reaalituloja noin iS—20 prosentilla. Tämän rahatulon lisääntj-hrisen lisäksi on muistettava, että kaikilla puolalaisilla ; ; on hyt^rmaksuton lääkäonhoilo; maksuton kouluopetus. lasten seimet ja maksuttomat tai hyvin halvat lomanviettopaikat jne. ' Vaijika jotkut maanmiehemme suhtautuvatkin Suuren Rahan ko-yapaineisen propagandan painostuksesta vielä epäillen ja jopa eräissä^^^^^: tapauksissa vihamielisestikin uuteen Puolaan, niin suuri enemmistö ' njeistä seuraa poliittisista mielipiteistä välittämättii suurella mielen-^ ' Iciinnolla ja -myötätunnolla Kansandemokraattisen Puolan talouselämän nopeata nousua. Kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset. huoli-' matta lainkaan heidän poliittisista tai uskonnollisista mielipiteistään,' toivovat sydämensä pohjasta, että Puolan kansa saisi rauhassa ja^-s-'' tavallisissa suhteissa Canadan ja koko maailman kanssa toteuttaa jäU,. ^' tilaism|iistä\taloussunnitelmaansa kansajoukkojensa taloudellisen hy-j V ja kulttuurielämänsä hyväksi. sanoo TT-kirjeenväihtaja, joka i l - hallitusjärjestelmä, joka on kauttaaltaan riippuvainen Yhdysvaltam im-; perialisteista,: muodostaa ;väara^^^ ia^l pureilleen..' Hallitsevaa klikkiä läy-: t e t ä ä n pelinappulana Yhdysvaltojen; Imperiallstiert; • rikollisessa poilitiikÄ Aasian kansaa vastaan. -M':;!: moittaa samalla, että "kommunisteja vainotaan . ja karkoitetaan, oletettavasti Formosan. saarille . . . Ne 50,000 vietnamilaista pakolaista. Jotka siirtyivät maahan ranskalaisten Joukkojen Vietnamiin; tunkeutumisen J ä i - Pientä ja avutonta uhkaa suiiri vaara ' Alkuviikon uutistiedoissa / kerrottiin^ että .pientä ja avutonta Yhdysvaltain hallitusta ja kansaa uhkaa taas snuri vaara — tällä kertaa salpletari^aivok-sistaan tunnetusta .Chilen .tasavallas- ^a- ., . ;i • Kuinka suuri on se vaara, mitä: 150- mlljoorialsta Yhdysvaltain ton&aa_ u h kaa/ taas etelästä päin, se nakyvimuun oheUa-seuraaivasta: . ^ . Chilen tasavalta' on todella olemassa, kuten on jo uutistiedolssammekln todettu.' Mitä t i ^ ä merkitsee käjr-tännön politiikassa, 'se t a a s ' n ä h d ä än siitä; e t t ä Yhdysvaltain entinen sota-sihteeri Forrestal hyppäsi kuudennen kerroksen ikkunasta maahan ja surmasi itsensä otaksuessaan, e t t ä venäläiset isota joukot olivat ^'hyökänneet'.' •yhdysvaltoihin, • vaikka tällainen ^hyökkäys* tapahtui" vain hänen päässään. Chilen suhteen vallitsee vallan-toi-nenläinen' tilanne, sillä kuten sanottu^ Chile on olemassa Etelä-Amerikan rannlkolläV j a sen fajtUussa-^ecLVnoin 2J627 ' p l t k a ' Ja 100-:i48 maUla leveä miuikalstale; minkä osuicaslulni on 5i. , ' 'f:, noin 5 miljoonan paikkeilla, eli toinen l vastainen aiskfi". ylldemo- Chilen "kommunlsmivaarastav? ' puoli. New Yorkin asukasmäärästä, missä .sanqtaan olevan lähes 8 miljoonaa .asukasta. Vaikka .Chilessä ei olekaan banaani- kirousta, n i i n sieltä löytyy kuitenk i n riinsaastj. salpietaria, kuparia ja hopeaa. Joista kaksi ensimmäistä muodostavat/tärkeimmät' vientitavarat,, , •kymmenkunta vuotta sitten meille 'kerrottiin; että ChUenhaUitsiJolllä on 'taipumusta .fasistlsimkötkotuksimi^ eikä siinä, ole m i t ä ä n ihmettelemisen aihetta; sillä chileläisen "demokratian" mi&aan on äänioikeus rajbltettu siinä määrin, e t t ä esim. naiset eivät saa vieläkään äänestää lainkaan. ' y- Kaikesta huolimatta, kuten on uu-tlstiedoissa kerrottu, kooununismm vaara uhkaa nyt pientä poloista 'yhdysvaltain mlljoneerihallitusta .fchl-lessa.; kuten 'yhdysvaltain senaatin u l koasiainvaliokunnan kokouksessa on todettu. - Totta'luonnollisesti on, kuten 'yhdysvaltain senaatin ulkoasiain vallo-kunnan vlricaflljat myöntävät, Chilen presidentti on-'«*taatusti kommunistivastainen älskfi", kuten eräs ylidemo-kraattinen amerikkalalsmlelinen suomenkielinen lehti sanoisi. Totta on i sekin,-ettei Chilen hallituksessa ole yhtään ainoata kommunismin tai sosialismin ystävää. Mutta, ; kuten, on myös kerrottu, ChUen kansa on joko tietoisesti tai vaistomaisesti eli todennäköisesti osittain molemmista syistä, ilmaissut vastalauseen"" siitä kun ulkomaisten yolmien avulla kukistettiin Guatemalan laillinen hallitus ja sen tilalle nostettiin United Fruit yhtiön miehet. Tällainen protesti on luonnollisesti pahasta ja anteeksiantamaton rikos dollarijumalaa vastaan. J a kun asia pitkistyy, n i in se piut-klstuu. MeiUe on kerrottu, että Chi-len parlamentin alahuone on hyväksi synyt päätöslauselman, missä ilmaistaan chileläisten myötätunto Guate-malan puolesta U&omaisia hyökkääjiä vastaan — ja Washingtonissa on pantu merkUle,.että kaiken muun lisäksi pidättyi toistasataa kansanedustajaa äänestämästä puoleen tai toiseen tässä asiassa, fie on varma merkki kommunismin suuresta kasvusta Chilessä, sillä McCarthylaisen katsantokannan mukaan ainoastaan kommunistit ovat isänmaanystäviä jä konUnunlstejai ovat kalkU; ifptka eivät äänestä omaa maataan vastaan atomipommilla he-ristelevän namusedän puolesta. Saa nyt ^ t i e n nähdä, miten jänk-kipoloiset selviytyvät vllsimUjoonalsen cauien iVtommunisnavaara^ »Mikään ihme ei olisi sekään, valtt»; olisi pakkoa Ja/väkivaltaa käyttäöi;| kukistettava; Chilen'-taatusti kommB-, nistivastaisen /'-presidentin; Johtaffl» hallitus : jotta; tilalle saataisiin • täjr delllsesti,: amerikkalaismiellnen ,li#:.j tus. Onneksi, ei seUalnen kurittomao j saa rankaisematta jatkua McCarthy maan naapurimaissa.: Siitä on « n ^ | elävänä esimerkktoä Guatemala.;/ • / ' M u u t e n , siviunennen sanoen. yhöj»y valtalaisten uniopomojenkin sanotatfil ny t antaneen siunauksensa Guaten»*, | lan raiskaukselle. -Ennenvanhaan s»-; j nottiin porvarien valloittaneen «Scur. asukkaiden maita ja' mantuja ja *»' ten lähettäneen lähetyssaarn^J» antamaan sielun voitelua niille, jo!«5 tuotteet haluttiin "ostaa" polkubj nasta parempien suiden nautlttaral^ Viime maanantaina kerrottiin. United Pruit yhtiön ja -yhdysvalUfl^ vaJtiodepartmentin armosta toimifs^, Guatemalan "unionistisen" johtajat,ovat neuvotelleet AFL:n ^ J CrO:n johtajain kansto ^Utä, »1»: voidaan i Guatemalan työväaa^; puhdistaa' kommunismista siten,/«f»;[ uniollikkeen. Johdonkin' taholU B^J luifii vain jänkkipomojen ^ ä n i , ' ^ 1 kuuluu' OllatenuÖaan;^ ampuen ti|pf*!ij tusta hallituksestakin.' •Maailmanvalloituksen ja «*te° tuhon t ^ l l e . lähteneiden .JaöJ*'*5J| talistieh puolesta ^ peukaloa • yn«Öri •t.::j-/,:c./.-..vi:/-^-<-:-.--:/.'w^ii*fi..-'-/f^ fmm^^m^^^i^ ....... >• \..«..i'!f>,?S4S The rkrainlan Ca ffstival on the Can iOOö voung pcopie activc part in the ^ECORDS TH] : Unibss Yritys orsc •lubs have..'5omething ^!eere,"Speed A.. C.- räl be one of the : the Annual Sporti ,hich vill be held J iist 1, This/ccnclusic aost CI thcspectato l.he Spced sponsored L<E, Sunday -July l i ;;cipation i r om Aleri liailtsd," the "«rhitefis ii]> for it by tumin p.u:nbci-j than have any years from t li i-jnity. Not: only ••^ : Spsed;participants cme of the results /<i omt-tovery good p Thchighlight.offtl |n/the .800 metre-ri 5aan of Speed.pouri und-did lustvvolaps let.-^e track m 2, n kconcls. flat, -vvhich {letterthan/the existii ord in- the /under-z-J Uari (TiÄisty) O j a unfortunate pi fnough, three .watchei :the :,ti-ming, -only record Saart's tin |hat a ne-AT record Ci for. Hovever. "VVhite the.mouth over. |ney are:confident t ^illbo able to bettei J:ttojuhlas in^ Toro ;The 'iVhitefish teai pi(ed].5h relay also n.nz. dospite the ember.5 of the team efore.cntcred -the :l is the: opinion öf l^iat it v.ill take a gc •R-ith.t.^t' Speed :t( fIVE EVE.NT R E S Ul I In ine/open class 1 icludcd IGO metres, »-Md ,-i-jnip -and hop N''in: Latvala, Alei |y establLshmg a les l-m ]ump and.hop n tho.ioo metreshe fir.s,t. Place bySpe( p i i v.hose tune wi shoiput V. SyteJ to vDt a little T-^hiH-j the shot to Rtre maik. The l-e achir.ved by t | i t 5 h M Latvala, I- Sv tela,. Speed 304 •"' ' 280.72 4) J . ]
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 22, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-07-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540722 |
Description
Title | 1954-07-22-02 |
OCR text |
Sivu2 Torstaina, heinät 22 — Thursday, July 22,19541
Hi
• i i i ^ i i i l i
Onao of JPbnlA.CiaiuidlMf., Sf»
tebäbed Nor, e, 1817. Aatboriud
OCDee Offpartment, Ottovm. Fub-
IMied tbrtce «edUy: TuMdajv
AlbUlbiiv Comituur LtcL, at lOOfUa
T«Iepbones; Bus. Office 06. 4-4284
Kditoiial Office OS, 4HI265. Manager
E.Sakei &morW,£aclund.lttilisg
»dOxem: Soac 0 , Sudlninr* ODtario. Adrertifing ratet opon »ppliestkm.
TtsiutaUoo free öf ehaxge. -
CaaikUuM: 1 Ht 7JOO « kk. 1,75
Ybd^sirallolMl: ti/k. §M 6 kk. 420
SOOUMM , 1 fk, SM 6 fck. 4.75
Mitä muut sanovat
Mine-MiO on oikea89a/
Sudburyn kaivoityöläistep ja ^yhdy^valtalaiijen Incoii) fpiiojiesti,
-i^eshe^Ciin viime rnaanantdinaisovjttelulautakunnalle kaksi vastalifcais-ta
perustelua siitäj,;jjit^tsilto nikkeliteollisuudep.Xyiaäisferi^pl^
korottaa, vai eikö pitäisi.
yhdysvaltalaisen yhtiön puolesta ilmaistiin suurta huoleslunei-suutt^
Canadan talouselämää, kohtaan ja sejitetiiin^ että uusf palkap-
^ ' k^^ kansalliseen talouteen ja aiheut-,.'/
taisiiisää inflatoorista painostusta. Tämä sellaisenaan on verrattavissa
niihin tekopyhiin työnanlajapjireibin, jotka muutama vuosikymmen
:' sitten vastustivat. työpäiviin lyhentämistä • silläkin perusteella> että työ-:
Iäiset joutuvat vapaa-aikoinaan viettelyn alaiseksi ja synnin tielle^
^ ;i
Lapsetkin tietävät, etteivät \Vall .Streetin pankkiirit, jotka Incon omistavat,
välitä Imn taivaallista Canadan talouselämästä, kunhan vain
saaji^t mahdollisimman s
coUa ei ole muutakaan puolustusta palkkojen korottamisen vastusta-miseHe,
niin se lavertelee joutavia siitä, miten palkankorotukset muka
uhkaavat Canadan talouelämää.
'Toisaalta esitti MineJMill union canadalainen varapresidentti
!N«ls Thjbault sudburylaisten nikkelinkaivajain puolesta, että, työläiset
tarvitsevat lisää pallSjpnkorotuksia, jotta voisivat korjata asunto-ym.'
olojaan, että Inco voi antaa työläisilleen yi-O^l union vaatiman
palkankorotuksen, sillä \se saisi vieläkin kahmituksi voitoksi yli 50
miljoonaa dollaria palkankorotuksen jälkeen, ja mikä tärkeintä, että
Canadan •nykyineni^taloustilannepuhuu^^ k
- korotuksen puolesta. Kaksi ensiksi mainittua argumenttia on sel-
Ailjlman muuta, mutta kolmannen väitöksen suhteen meidän sietää
laj^ita mr. Thibaultin esittämästä lausunnosta:
"Canada on talouselämän laskukaudessa. INIeidän käsityk-i.'.
iASerame on, että juuri tällä kertaa on tarpeellista lisätä palkkatyö-
• "Iäisten ja heidän perheittensä ostokykyä siten, että he voivat ostaa
enemmän tuottamiaan tavaroita ja palveluksia.
"iKysynnän lisääminen on välttämätöntä, jotta voidaan pitää
tuotantolaitokset käynnissä ja estää työttömyystilanteen edel-
"leen kärjistyminen." ,
Nämä ovat kultaisia totuuden sanojai Nykyisen '"ylituotannon"
ja'§|^ äiheuttaiyian" JQukkc^jyötto^ or\ jjjjuri se, että/
t}{^^^^t ja,f9rma|-it eivät; •yöiJ)staa «käyttöönsä niitä .tavaroita,, mi^ä, •
beJfs6tuottavatvMeil}äL>oni miljoonia sellaisiäMhmisiäy;jotka: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-22-02