Vapaus, June 30, 1921

              gIVU S A K SI • VAPAUS TCmSTAINA KESXgir..» m
, VAFÄtS
Canadan suomalaisen tySväestSn
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-xyosa,
Ont, joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H. PUEO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitnssihteeri
V A P A U S ^
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bnry,
Ont, every Toesday, Tbursday
and Satorday.
Advertifling rates 50c per" col.
incb. Minimum charge for single
insertion 75c. Discounton standing
advertisement The Vapaus is the
best advertising medium among the
Hnnish Feople in Canada.
Umotushlnta 50c palstatnumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset |2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi). -
Kihlaus* j a aviol. ilmot. alin hinta
$2.O0, nimenmuutosilm. (muuten
buin avioliittoilmotusten jrhteydessa
$2.00 kerta. — AvioeröHm. $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä*
ilm. $2.00 kerta. — Hallitaan tieto*
j a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kalkista ilmotuk*
msta, joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata nuukana.
-TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
•k. $2.25,'kolme kk. $1.60 ja yksi
kk. 75c. '
Yhdysvaltoihin ja Suomeen/ yksi
v L $5.50, puoli vk. $3.00 j a kolme
kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome S t , Puhe*
Iin 1088. '
Postiosote: Box .69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-j[
pjttakaa uudelleen Ihkkeenhoitajan
persoonallisella/nimellä.'
J . V, JCAl^NASTO, liikkeenhoitaja.
Eeg^jred st Jbe Post Office De*
paitmen^ ytt^^Sr S§ second class
matter., -'^-s
LEHTEMME LAUANTAIN NU>
MERO EI 1LME3TV L A I U I 8 EN
JUHLAPÄIVÄN TAKIA.
o —
TZt. kumouksesta ^
Tunnettu suuren teräslakoh johta
j a Yhdysvalloissa, entinen. IWW:n
toimeenpanevan< ko.mitean jäseii,
"VVilliam ZiFoster, joka on nykyään
Kolmannen 1 Intematibnalen j a ' Pu­naisen
Taloudellisen'' Kansainvälisen
kongresseissa ediist«mag§a"f^inerikaH
järjestynyttä työväkeä ja samalla
tutkimassa Venäjän oloja Ja sen suu
' Ten vallanTcumouksen merkitystii, toi
mli samalla Federated Pressin, valtuu
tetttina kirjeenvaihtajana. Eeater
tulee kirjottamaan artikkelisarjan
huon^ioistaan Venäjällä. Olemme täs
sä tilaisuudessa julkaisemaan hänen
ensimäisen artikkelinsa, jonka hän
on kirjottanut Federated Pressin^sä
nomarehdille. Tämä kirjotusdn päi­vätty
Moskovassa toukok. 11 p. ja
sisältää seuraavaa: ;
Venäjän vallankumous, on ihmis­kunnan
historian Buurimpia tapahtu­mia.
^ Se on täynnään mitä stturmer-kityösellisimpiä,
asioita kaikkein mait
ten työläisille. Kaikista vaikeuksista
huolimatta meidän täytyy tutustua
näihin tapahtumiin ja niiden todelli­seen
merkitykseen. Onnettomasti
kyllä tähän mennessä, työnantajain
ja kaikkein riistäjäin vehkeilyjen ja
masinoimisten takia eivät suuret työ
läisjouköt ole vielä onnistuneet pääs
tä Venäjän suurten tapahtumain tär
keastä merkitykssetä selville. Eri­toten
tämä pitää paikkansa Yhdys­valtioihin
nähden. Sen vuoksi, että
Amerikan työläiset tulisivat saa­maan
näistä suurista tapahtumista
todellisen selvyyden ja sen nojalla
havahtuisivat miettimään niiden to­dellista
tärkeyttä; Federated Press
on valtuuttanut minut kirjottamaan
Venäjän tilanteesta artikkelisarjan,
käsitelläkseni asioita siltä kannalta
kuin minä ne näen ammattiunionisti
ria. Ja siis kuii minä alan kirjotta­maan,
niin tulen tekemään parhaani
Neuvosto-Venäjän olevien olojen kn
vaamisessa: kuinka työläiset tHllä a-jattelevat,
toimivat j a elävät; minä
tulen myöskin kertomaan heidän tais
teinistään sortajiaan vastaan ja e-delleen
heidän tulevaisuuden toiveis­taan.
Aluksi on kuitenkin välttämätön­tä
huomauttaa Amerikan ammatti-unionisteja,
että jättäisivät kaikki
ennakkoluulonsa Venäjää vastaan
Sillä melkein kaikki ndtä he ovat
•kuulleet tai lukeneet kstä yallanku-mouksellisesta
maasta on mitä kata-linta
valhetta, , myrkkykaasupropa-gandaa,'
jota taantumukselliset a i ­nekset
ovat' levittäneet mustatak-seen
Venäjän vallankumousta,, joka
on suurin ja tärkein liike missä tä­män
.maapallon työläiset ovat milloin
kaan olleet osallisina.
Amerikan ammattiunionisteille ei
pitäisi olla uutta se seikka, että työ­väenluokan
liikettä lahjotun sanoma^
lehdistön j a muiden työläisten riis­täjäin
ävustajain taholta on mitä ka-talammin
väärintulkittu. Itse asias­sa
koko Amerikan niin; kutsuttu jul­kisuuskoneisto^
jonka tarkotuksena
pitäisi olla antaa tietoja yleisölle kai­kista
tärkeistä asioista ja tapähtumis
ta, on alentuhiit kokonaan suuriiike-etujen
propaganda-agenttuuriksi,
jonka propagandan; päätarkotuksena
on kaikenlaisen työväen järjestymi-;
pm musteRfliinen j« .pirstominen.
Mutta l^aikkl meidän kokemuksem­me
amerikalaisten palkattujen valeh-telijain
toiminnasta ei näytä miltään
Bjlh^n verraten miten he ovat suhtau­tuneet
Venäjän työläisten toimenpi­teisiin.
Venäjän työläisten laajan
liikkeen kokemukset ovat monin ver
roin laajemmat kuin meidän; Venä­jän
työläisten vallankumous uhkaa
koko mWlmah kapitalismin olemas­saoloa.
Sempä johdosta se onkin nos
tattanut niin voimakkaan vastustuk­sen.
Kautta mailmän yhteiskunnal-
Uset lolaeiSjäi,. suunnattomasti hä­tääntyneinä,
ovat kutsuneet aseisiin
koko yhdistjm^^jii Valehtelijälaumansä
vääristelijät ja kaiken mailinan kon­nat
Kalkki keinot, mitä Ihmisen
käytettävissä on; on pantu liikkeelle,
jotta voitaisiin vakuuttaa mailmalle,
ja eritoten työväen luokille, että
Venäjän raatajat ja heidän johtajan­sa
ovat ihmishahmossa olevia raaka­laisia
ja että heidän vallankumouk­sensa
on kaiken yhteiskunnallisessa
elämässä esiintyvän hyvän hävittä­mistä.
6
Pahinta kaikesta on se, että suuret
ty&lälsarmeijat ulkopuollftUa Venä­jää
olevissa maissa on johdettu usko­maan
näitä katalia valheita. Ja
minä tahdon jälleen uudistaa, että
tämä pitää eritoten paikkansa Ameri-kaan
nähden. Kaikissa muissa maissa
ainakia järjestyneet työläiset ovat
kyenneet kohoamaan yläpuolelle työn
antajain propagandaa J a ymmärtä­vät
asemaa jo siinä .määrin, että o-vat
katsonet velvollisuudekseen l u ­vata
moraalisen kannatuksensa Ve­näjän
työläisille heidän jättiläistais-teluEsaan
vapauden puolesta. Mutta
näin ei ole laita meidän maassan^me;
meidän ammatillinen liikkeemme 'yk­sin
on avoimesti vihamielinen Venä­jän
vallankumoukselle, ja on mitä
surkuteltavin häväistys sille, että sö
on liittynyt imperialistisen kapitalis­min
mustain voimain kanssa yhteen,
tarkotuksella tuhota Venäjän val­lankumous;
Me olemme nielleet työn­antajain
propagandakonkun kaikki­neen.
Meidän käsityksemme Venäjän
vallankumouksesta on yhtäläinen
New York Times lehden kanssa ja
on kotoisin samoista lähteistä.
Me emme ole edes vaivautuneet tut
kimaan asioita Itsekohtalsesti. Mei­dän
liikkeemme on ainoa tärkeimmis­tä
mailman työväenjärjestöistä^ joka
el ole lähettänyt minkäänlaista ko-missionia
Venäjälle, tutkiaksemnie
itsenäisesti miten siellä on todella a-sianlaita.
Tämä on mitä surkutel|a-vln
seikka. Se on mitä suurin häväis
tys meille. On jo aika että me seu­raamme
kaikkien maitten järjesty-neitten
työläisten esimerkkiä ja hei­tämme
pois tämän häväistyksen pääl
tämme ja tarjoomme Venäjän, typläi-sllle
sydämmelllsen myötätunnon ja
kannatuksemme heidän ; ankarassa
taistelussaan.^-
Nuoriso ja vallan­kumous
«Nuoriso on tulevaisuus» kuulee
usein sanottavan./ Sitä pahempi on
tuo lause käynyt tylijäksi fraasiksi,
mmkä el useinkaan katsota velvoit­tavan
mihinkään suurempaan. Min-kätähden?
Ehkä sentakia, että pro­letariaatin
katkerat taistelut luokka-yhteiskunnassa
ovat niin kuluttavia,
että voimia ei ehään liikene «tulevai
suudelle»? yai"pnB|ko koramvinlsti-'
silla työläisillä niin vähän uskoa tu­levaisuuteen
ettei voimia tahdottaisi
uhrata nuorison, juuri komlnunistl^
sen yhteiskunnan tulevaln rakenta­jain
kasvattamiseksi? Onko työläis­nuorison
järjesiämlnen vain' kommu-nistiseh
puolueen tulevalBUUshuoli,
vai onko se polttava päivänkysymys.
Eikö meillä nykjrisessä taistelurinta­missamme
ole tärkeitä vartlopalkkq-ja,
jotka proletaarinen nupBiso kun-^
nlÄlla. pystyy täyttämään? •
Työläisnupi^so,' j o i » jo ennen 'so-:
taa oH tappavan riiston alaisena, kar
si iiiryittäYästl sodasta ja vielä nyt
?ön seurauksista. Sotaakäyvissä mals
aa on naisten ja keskenkasvuiaten las^
ten hartioilla koko; suunnaton sota-i
teollisuus. Kun ei heitä julettu lä­hettää
rintamille, saivat he nähd»
nälkää rintamain takana, raataa ja
taas raataa v ylivoimaisessa .työssä.
Voima ja mehu Imettiin nuoresta eli­mistöstä.
. J a tuosta peloittavasta ke­hityksestä,
jolloin suureen osaan
nuorisoa juurtui sairauden ituja, jo­ka
monet työlälsnuorukaiset johti
rikoksen teille, monet työläisnaiset
prostitutlonlln, ei seurannut vain tyo
lälsnuorison henkinen ja ruumiilli-iien
rappeutuminen. Samoinkuin
proletariaatin kurja tila el ole syynä
vain yhteiskunnan takapajiilslrnjpien
kerroksien olemassaolon, vaan —
mikä on tärkeintä — myös sen edisty
neimmän osan, vallankumouksellis­ten
^istelijain olemassaolon, sama­ten
on työlasnuorison vielä kurjempi
asema vallankumouksellisen nuoriso­liikkeen
pohjana.
Mikä osa siellä on vallankumonk-sessa?
, ' •
Nuori työlämen, olkoonpa kuinka
nuori tahansa tuntee silta hetkestä,
kun hän ensi kertaa astuu tehtaan
portista sisään, vastakohdan työnan­tajaansa
nähden. Mutta ei vain tie­toisuus
riistonalaisuudestaan, joka on
raskaampi kuin aikuisten, johda hän
tä luokkataisteluun, vaan syvällä
nuoren olemuksessa piilevä aatos:
«Koko elämä on edessäni, ja kuiten­kin
eroittaa minut siltä nyt jo rau­tainen
häkki». Sentähden ei taistelu
nuorille ole vain taistelua leivästä.
Vaan t a i ^ l u a uudesta elämästä. Hei
dät on saatava silmäämään .kommu­nistisen
yhteiskunnan laajoja näkö­aloja,
saatava kiintymään vallanku­mouksellisen
proletariaatin pyrkimyk
slln, kouluotettava kypsään luokka­tietoisuuteen.
Ja kjlm tulee aika jol­loin
työläisjoukot horjuvat, jäävät
ajanvaatimuksista jälkeen astnu pro
letariaatin nuoriso kentälle. Sellai
nen esimerkki sattui työväenliikkees
sä sodan aikana, jolloin juuri kalkki­en
maitten ,kuoret,. ensin kaiuttivat
heleästi tykkien jyskeessä: «Sota so
taa vastaan»! - Muutaioisa maissa o-livat
juuri nuorisojärjestöt ainoita
joilta harvalukuiset rehelliset taiste­lijat
salvatN tukea. Venäläiset bol­shevikit
valmistelivat mailmanvallan
•l^umousta Svjeitsissä, Bodenin nuori­sojärjestön
auttamina!. Siitä syystä
on selitettävää, että nuorison taiste-lujärjestöt
ovat kaikissa taisteluissa,
jotka, asettavat taistelijoille suuria
vatlmuksla, säännöllisesti olleet etu­rivissä.
;
Tuo vallankumouksellisten nuoriso
järjestöjen Juohtainen ominaisuus te
kee ne, vähälukuisuudestaan huoli­matta
—^ tärkeiksi tekijöiksi työväen
liikkeessä. Mutta ne voivat tulla
täysiin oikeukisiinsa vain, jos nuori­so
itse hallitsee järjestöjään ja sa­malla
itse määrää itselleen palkan
rintamassa.
Useimpien Euroopan maitten kom-mumstihen
nuoriso on loistavana va­kuutena
näiden sanojen totuudesta.
Nuorison voimakkaille harteille r a ­kentuvat'
kommunistiset puolueet,
proletariaatin vallankumouksen voi­ton
julistajat
' Tulevaisuus' varaa juuria tehtäviä
nuorisolle. Mutta nykyinen kom­munistinen
liike tarvitsee voimakas­ta
ja hyvin organisoitua kommunis­tista
nuorisoliittoa; se on kärkijouk­ko,
joka jatkuvöiti äiifaa voimia puo
lueelle, valvoen ja taistellen äärim­mäisessä
etuvartiossa.
Wlenm Rote Fahne.
Kaikuja Balkanilta
^ Klrj. Cristo Kubaktschieff.
Puhuaksemme eräästä sangen tär­keästä
ja B a l k ^ i n oloihin nähden
ehdottomasti merkittävästä tapauk­sesta
tarkastelemme tässä aluksi Ve-niseloksen,
Kreikan pääministerin ja
kansalliskiihkoisen Balkanin porva­riston
tunnetuimman edustajan, ku­kistumisen
syytä. • Olihan mainitun
valtiomiehen asema mahdollisimman
varma, olihan hän johdattanut kreek
kien kansan mahdollisimman onnelli
sesti läpi veristen vainovuosien. Ve-niselos
saa sortumisestaan ' syyttää
kreikkalaisen porvariston sammutta­matonta
valloitushalua, jolle Balka­nilla
saavutetut menestykset eivät
riittäneet. Saaliinhimossaan ulotti­vat
Kreikan imperialistit toimintan­sa
Vähään-Aasiaan. Heidän sotaret-kensä
tarkoitti Smyman ja muun vii
kunanniaan valtaamista. Ja entente
imperialistit lietsoivat olkansa takaa
kreekkiläisten sotaintoa. Heistä tuli
oivallista kanuunanruokaa, jota tar­vittiin
ententen omien. imperialistis­ten
suunnitelmien toteuttamiseksi Vä
hän-Aasian mailla. Mutta Kreikan
kansan kärsivällisyys loppuikin yhtäk
kiä eli hiukan sen jälkeen, kun sota­onni
oli kääntynyt. Työtätekevä vä
estö huomasi pian, mitä hyötyä Ve-nlseloksen
kansalliskiihkoinen poli-
- tilkka sille tuotti. Sen parhaat po­jathan
nääntyivät Vähän-Aasian ta­sangoilla
taistelessaan Kreikan, Rans
kan ja Englannin saaliinhimolsten' im
•perialistlen puolesta. Ja niin tuli
Veniseloksen vallasta äkkiä loppu.
Samoinkuin Kreikan porvaristonkin
kansalliskiihkoisesta Balkan-pölitii-kasta
ja ententeläislmperialistien hä
märäperäi£?stä vehkeilyistä siellä.
Kreikan porvaristo vaihtoi Veniselok
sen Konstantiniin, lujittaakseen o-maa
valtaansa. Kukistetun^' tyran­nin
sijalle pantiin toinen. Veniselok
sen henkjlökohtaisen politiikan syyk­si
selitetiin sam«lla kansalliskiikkois-ten
imperialiatien kärsimät tappiot.
Tahdottiin johtaa kansan huohiio pois
niistä todellisista syistä, jotka aiheut
tivat Veniseloksen kukistumisen". Nä­mä
§yyt olisivat vaatineet vanhan
hallitustavan muutosta ja merkinneet
Kreikan kansan vapauttamista. Mut­ta,
kuten sanottu, niistä ei nyt puhut
tu mitään. >
Ententoimperialistit ovat suostu­neet
sopimaan kuningas Konstanti­nin
kanssa siitä huolimatta, että tä­mä
oli sodassa keskusvaltojen puo­lella
ja aiheutti ententelle- yhtä'ja
toista kiusaa. Ja kuningas on puo­lestaan
avomklisesti selittänyt jat­kavansa
Veniseloksen politiikkaa, jo­ten
sovinto ei ole vaikea. Miksi Kons
tantinista ei voisi tulla yhtä hyvä en
tenten apuri, kuin Veniseloskin a i ­koinaan
oli? Ja Konstantin marssi
Smyrnan rintamalle jatkaakseen sota
retkeä, jonka tarkoituksena on Tur­kin
kansan orjuuttaminen ja maan
jakaminen Ranskan, Englannin ja hei
dän terhakan henkivartiansa, Krei­kan,
kesken. Saadakseen Kreikan
sokeasti ajamaan Englannin imperi­alistisia
etuja on tämä maa antanut
Saksan keisarin langon palata valta­kuntaansa.
Veniseloksen sijaan tar­vittiin
toinen yaltioUinen ilveilijä.
Kreikan porvariston kansalliskiih­koisesta
valtiopJolltiikästa on siis k e i^
ta kaikkiaan tallut loppu, eivätkä en-tenteimperialistitkaan
enää voi var­masti
luottaa kreikkalaisten apuun
toteuttaessaan valloitus-suunnitelmi-aan
Vähässä-Aasiassa. Kreikan kan
sa sai jo sodan aikana kärsiä tarpeek
seen ja rauhan tultua pakotettiin se
uuteen ImBerialistiseen mylläkkään.
Kreikkalaiset salvat Vähän-Aasian e-rämaissa
sotia kauan, kunnes helilän
silmänsä avautuivat ja he huomasi­vat
verensä vuotavan kuiviin taistel
lessaan kotimaisen ja ententeimperi-alismin'
etujen puolesta. Mutta sil­loinpa
alkoikin armeijan taisteluhalu
kadota, karkurien luku ja niskotte-lumishalu
kasvaa ja yhä useampi soti
las saapui takaisin isäinsä/ maalle.
Kreikan' kansa on suurimmalta osal­taan
pientilallisia ja työnijehiä. He
kiisittivät nyt, kuinka petollisesti -hei
tä on johdettu rintamalta toiselle.
Konstantinifn kiiiinjtetyt toiveet ka--
toavat vielä'nopeammin kuin ne, Joi
ta Veniseloksen voitto aikoinaan he­rätti.
• •
Parhaimpana todistuksena tästä on
se, että kommunistien onnistui viime
vaaleissa, jotka pidettiin 'juuri, kun
riÄiu kuninkaan palaamisen johdos­ta
oli suurimmillaan, saada kaksi e-du
§tajaa ja yli 100,000 ääntä. Kom­munistien
edustajaluku olisi oUut
paljon suurempi, ^elleivät Kreikan
porvarit olisi sovelluttaneet kommu
nisteille perin epäedullista vaalijär­jestelmää.
Tästä huolimatta voidaan
kommunistien saavutusta pitää mer­kittävänä.
Tyytymättömyys on kan
san keskuudessa suuresti lisääntynyt
Vallankumousliike leviää. Konstan­tinin
paluu ei suinkaan pelasta Krei­kan
porvaristoa perikadosta, joskin
se ehkä viivyttää sitä hiukan. Kun
kuningas on kerran pelannut ulos
valttinsa ja menettänyt ne, ei porva­ristolla
enää ole mitään lippua, joh­tajaa
tai syntipukkia, ja hilloin saa
itse vastata teoistaan.- Mutta samal­la
on sen häviökin varma.
Luoldiiatuomiot ja oike­usmurhat
Saksassa
«Der Kämpser» lehti kirjoittaa Sak
san oikeusmurfiista:
Konekiväärit rätisevät! Saksalais­ten
erikoisoikeuksien tuomiolta pan­naan
täytäntöön. Teurastuksen käy­dessä
yhä julmemmaksi kääntyivät
erinäiset sosialidemokraattien edusta
jat tasavallan piresidentln puoleen.
Sosialidemokraattien ja riippumatto­mien
sosialistien ja tolmlhenki-löitten
. asettama komitea yn-
Jugoslavian kansalliskokouksen vaa
Iit osoittavat niinikään, ettei tämä­kään
maa ole jäänyt osattomaksi niis
tä taloudellisista ja valtiollisista pu­lista
ja järkytyksistä, joita ^dan jäl­keen
on ilmennyt kajkissa kapitalis­tisissa
valtioissa. Kommunistinen
puolue sd? huomattavan vaaliivoiton
Eduskuntaan valittiin 59 kommunis­tia,
joiden yhteinen äänimäärä oli
160,000. Maan kumpikin johtava
puolue — vapaamieliset pojvarit ja
demokraatit — ei saavuttanut mi­tään
ratkaisevaa enemmistöä parla-mentisea.
Mainitut puolueet edus­tavat
Serbian kansallismielistä por­varistoa,
joka uneksii «suuren» serbi
alaiavaltion luomista, suuren ja mah­tavan
Jugoslavian' perustamista,
jossa serbialaispprvaristolla olisi hal­litseva
valta. Tämä valloituspoli-tiikka
oli muuten aiheena Balkanil­la
1913 käytyihin taisteluihin, joilla
turkkiiaisyallasta yritettiin tehdä lop
piia. Demokraatit vaativat haikaile­matta,
että vastamuodo^ttuun val­takuntaan
on saatava voimakas ja
keskitetty hallitus. , Vapaamielinen
porvaristo tekee sensijaan erinäisiä
myönnytyksiä Jugoslavian yhteyteen
kjiketyille kansoille, mutta kummat­kin
porvaripuolueet ovat keskitetyn,
virkavaltaisen ja militaristisen halli­tusjärjestelmän
kannattajia. Serbia­lainen
porvaristo tahtoo korkeintaan
jakaa valtansa Kroatian j a Slavonian
suurpääomistajien kanssa. Mutta vii
me vaaleissa kär^i tämä politiikka
täydellisen tappion ja ymmärrettäyis
tä syistä kylläkini
Jugoslavia on perustetta «verellä
ja raudalla» vanhaan Bismarckilais-malliin.
Puolet Serbian kansasta on
kaatunut taistelussa «suuren . isän-maas
puolesta. Jugoslavia on tosin
perustettu,mutta periist. vanhan Ser
nä Helien ammattiyhdistykset pyysi­vät,
että Ebert antaisi armon käydä
oikeuden^ edellä, lieventäisi. erikois-JB
tuomioistuinten päätöksiä ja eUcäisi- s
si epäluulonalaisten työläisten jonb- S
koerottamiset Nuo armonanojat o-vat
samoja, jotka tahtovat tehdä so- _
vinnon työväen ja pääoman välillä.|5
Juuri tämän heidän siunauksellisen
toimintansa tähden saavat työväestön
jyrkimmät ainekset nyt kärsiä. Juuri
sen takia vähentävät pääomanpalve-lijat
työväen lukua ja. kohtelevat sitä
mielivaltaiset kutsuen vallankumo­ustaistelijoita
kurjiksi roistoiksi jot­ka
on saatettava telkien taa tahi toi­seen
maailmaan. Tasavallan presi­dentti
ja entinen sosialidemokraatti
Fritz Ebert tiesi, miten hänen piti
vastata. Phhtain otsin selitti hän ar­mon
anojille (kuten 6hranan miehet
olivat käskeneVt hänen sanomaan) et­tä
erikoisoikeudet ovat perin välttä-mät^
miäi koska 'entisillä --tuÖniiöis>^
tuimilla on yllin kyllin työtä jiiök-sevien
asioitten hpitamlsessa. Pidä­tettyjen
olisi muka muuten viruttava
vankilassa kuukausmääriä odottamas­sa
lopullista tuomiot Ebert näyttää
hyvin lukeneen kalbkem mustimpia
taantumuslehtiä, sillä ne juuri syöt­tävät
arvostelukyvyttömille lukljapa-roiUeen
samantapaisia juttujaan. Re­hellisenä
miehenä olisi presidentti
vastannut, että tämän olkeusnäytel-man
- t a i ^ i t u s on kaikessa ^ hiljaisuu­dessa
saattaa vallankumouksellisten
etujoukko vaarattomaksi. Hänen ei
pitäisi esittää sitä näurett.väitettä
etitapari kolme päivää tai viikkoa tut-klntovankeutta
olisi tuomituista pa­hempaa
kuin erikoisoikeuksien tuomi­oista
voidaan mahdollista lievennystä,
(ei arinahdusta) varten vedota valti­opäivien
Miasianvaliokuntaan. M i ­kä
siis sekin merkitsisi asiain viivyt­tämistä.
Pidätetty saisi kuukaus-määrin
virua vankilassa odottamassa
mestaustaan. Ebert lupasi niinikään
että eritoten nuoremmat syytetyt saa
vat erikoisoikeuksissa ehdollisen tuo­mion,
joten heidän kohtaloansa ei
ratkaista yhdessä ainoassa oikeuden­istunnossa.
Heidän rangaistuksensa
täytäntöönpano lykkäytyy siis tois-talseOcsi.
Ebertin ihmisystävällinen
lupaus on helposti selvitetty. Työ­miesten
vaino on nimittäin saanut
sellaisen laajuuden, että pidätetyt
eivät enää kohta spvl vankllPlhln. S i ­täpaitsi
menettävät ehdollisen tuomi­on
saaneet moniksi vupslksi vartlolll
set oikeutensa, mikä ön kaikkien taan
tumukseliisten ja työkansai\^ Vihollis­ten
mielestä erittäin Ilahduttava asla.
V A P A U S
5 Torontossa ottaa lahalähetyksiä vastaan tov. A . T Hill i-? n I
2 fair Avenue. '^''Bellt.:f
iiiiiiniiiiiiiiiniinmiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
|iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiUiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiH
I : ESMERKffiSI K J t o ^
l OSASTO - -
s Malkolm saarella oleva pieni Myrskyn S. S. Osasto ofi n,v . i l !
5 iltamat joista on ollut tuloja |54.96. j o i » summa on pÄg-
S t^si^n Vapaudelle ja B. C. Pederationistille. Myrskyn toverifnl^ s|
= tavat ettö he.ovat Vapaudelle lähettäneet puolet sTtähiTe^^^^^
s vat olleet tilaisuudessa panemaan toimeen kirjailtamia ''"^ ei- Si
Kuten sanottu, on myrskyn ^osasto vain pieni jäs^nraäärältSn«:
_ mutta kuten huomaamme, toiminta on esmöiilcsikelDaav»»^
= mUlekin osastoillemme. Kiitos tovcrftt ' ' ^ ' ^ ^ ' ^ ^ ^ ^^
TAP3«JDENKONTT0Ei
Ebert, tuo entinen sosialidemo-
'kraattii ei epäillyt antaessaan siuna­uksensa
porvarillisille erikoisoikeuk­sille'joiden
tarkoituksena on «leikata
ten on siis helppo ryhtyä tyydyttä­mään
koston himoaan «lain varjolla»
koska presidentti ja sosialidemo­kraatti
kantaa edesvastuun. Wor-wärts
antaa entiselle puheenjohtajal­leen
sen neuvon ettei hän asettuisi
erikoisoikeuksia puolustajaksi, vaan
pikemmin lieventäisi niiden tuomiol­ta.
Mainittu puoluelehti ei niin paljoh
kauhistu erikoisoikeuksien epäinhi­millistä
ja lainvastaista toimintaa
kuin sitä seikkaa, että työkansan rai­vo
mahdollisesti uudestaan kasvaisi
s^n tuntiessa joutuneensa luokka-tuomioistuinten
mielivallan alle.
«Vorwarts» pelkää siis, että työmie­histä
tulisi äkkijyrkkiä ikäänkuin ei
Hörsingin joukkojen toimeenpanemat
työväen metsästykset ja muut veri­set
ajojahdit jo olisi saattaneet työ-bian
raunioille. Viimemainit. maassa
valtalaiset ja saksalaiset jotka ovat
mestareita tekemään ,puhdasta jäl­keä.
Vastamuodostettu Suur-Ser­bia
on kuin hiekalle pystytetty ra­kennus,
sen sisäinen lujuus on san­gen
epäilyttävää laatua ja itsenäisyys
perin keinotekoinen, sekitt; Kuten
vaaleissa nähtiin. : Niissä esiintyi n i ­mittäin,
kaksi mahtavaa yhteiskun-.
nallista virtausta: työmiesten ja
pientilallisten yhteiskunnallinen va­paustaistelu
sekä orjuutettujen kan­sojen
itsenäisyyspyrkimykset. Näi­den
kahden suunnan edustajat muoT
dostavat nyt kansalliskokouksen e-nemmistön,
joten serbialaispoTvaris-to
on. menettänyt uneksimansa joh­tavan
aseman suuressa Serbiassaan.
Äskettäin olivat vielä yhtyneet porva
rispuolueet hallituksessa, Xyt, kun
niillä ei ole eduskuntaenemmistöä, ei
vät ne voi enää muodostaekaan itse­näistä
hallituspuoluetta. Serbialais-por\'
aristolle ei jääne muuta neuvoa,
kuin myöntyä vierasTieimolaisten vaa­timuksiin.
Toisin sanoen luvnttava
määräävästä asemastaan. Mutta e-päiltävää
on, tokko kansallistarste-lut
silti loppuvat Odottaisi päin­vastoin.
niiden käyvän tulisemmiksi
vierasheimoisrten nyt saatua tuulta
purjeisiinsa. Tietenkin- on jäljellä
vielä eräs ratkaistitapa: säilyttää joh
toasema ja perustaa vahva keskus­hallitus
sotilasväkivallan avulla ja
halveksimalla eduskunriah tahtoa,
taikka suorastaan hajoittamalla ko­ko
edustäj ähuone. Mutta ' Valitkoon
serbialaispörvaristo minkä näistä kah
desta menettelytavasta tahansa, var­maa
on, ettei se missään tapaukses­sa
kykene lujittamaan horjuvaa val­taansa
ja estämään JugoslaaViassa-kin
yhä kärjistyvää kansallista, talou
dellista ja valtiollista kriisiä kehitty-
|iiiiuiiUnWWUUIUilUIUUItliUiUiiiyiW^
I
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
M K
toverftt
väkeä kuohuksiin. Ja joka päivä työ­kansa
saa lukea valkPistentjiomiois-tulnten
uusista julmuuksista. Niiden
urotekoja on mahdoton luetella. E n ­sin
luulivat mainitut tuomioistuimet
voivansa lamauttaa joukk. aloiteky­vyn
vangitutt kaikki huomattavim-^
mat kommunistijoht. Kun tästä e i
ollut mitään apua, vangittiin lisäksi
kaikki paikalliset;toimihenkllöt siltä
yksinkertaisesta syystä, että he oli­vat
klrjeValhdossä Berliinissä olevan,
täysin laillisen puolueen keskusneu-voston
kanssa. (Näyttä siltä kuin
orheshin Icaltaiset monarkistiset seu­rat,
koska kerran kaikki tasavaltal-suuden
ilmaukset pidetään laittomi­na!)
Äskettäinvangittiln Haliessa
sikäläisen kommunistisen järjestön
vastavalittu sihteeri, tov. Evert. Hän­tä
ei voitu syyttää mistään muusta
kuini että hän oli velvollisuutensa
mukaan toiminut'Halleh kommunis-tijärjestöii
palveluksessa^; .• Eikä mai­nittua
järjestöä ole . niillä seuduilla
julistettu laittomaksi! Kaikessa päät­täen
koetetaan lamauttaa kommunis­tisen
puolueen toimintaa sPyellutta-malla
sen jäseniin perustuslain vas­taista'
kommunistilakla. Riippumat­tomien
ja enemmistösosialistien tar-^
koltuksensa pn siten vahvistaa keskl-saksalaisteiri
joukkojensa • rive­jä,
joita viimeäikaise «korkeaaml-set
» ovat suuresti harventaneet Mut­ta
tässä he eiyät tule pnnistumäan.
Kommunistien julkinen vainoaminen
hyödyttää, heitä vielä vähemmän kuin
sosialidemokraattisten lehtien ,tuon-tuostakin
tekemät paljastukset kom-n
mat.
kaita.
Eräs saksalainen sotilas kertoo
«Der Rote.Soldat» lehdessä Venäjä
vaikutelmistaan . seuraavaan tapaaj;
«Kuten muistettanese, joutui
venäläisistä puna-armeijalaisista vji
sovan taistelujen saatua heille onnet
toman käänteen, eristetyksi toverefe
,taan. Puolalaiset pakoittiyat heidäi
peräytymään Saksan alueelle, josa
heidät riisuttiin iaseista. Heistä a
nyt osa tilaisuuden palata.merita
kotimaahansa. Puna-armeijalaista
kotllnpalauttaminen tapahtui Vm
jän nykyisten reunavaltioitten. kaot
ta. Heitä laskettiin maihin Riiassa
Baltish-Portissa; Hagerburgissa, Tai
linnassa ja muualla, mistä he jatkoi
vai; matkaansa rautateitse Neuvosto
Venäjälle.
. Marraskuun '8 p:nä viime vuotta o-
Iin matruusina laivassa, joka lähS
viemään venäläistä sairashoitoheni-lokuntaa
suoraan Pietariin! Sitsi
tarjoutui minulle oiva tilaisuus tai-kata
mainitun kaupungin elämää ji
asukkaita viipyessämme sielS koko­naista
kahdeksan päiväL; Eietaci
satamaan saavuimme marr»kuun 11
p:nä.
Satama teki yleensä hiabn e!c-toman
väikiituksen, eikä ihmekää,
sillä olihan Venäjä saarrostilassa. Ve
näläisUlä on kuitenkin saksalaisiin
verraten se suuri etu, että heillä n
laivoja, sekä sitoria että pieniä met-aluksia.
Laivojen mastoissa liehuivat
munistien uösista: kapinahankkeista punaliput ja niitten nimet Lintoivj:
Hallen ja Merseburgin tienoilla.
Maaliskuussa kaatuneitten toverien'
verellään kostuttamasta maasta kas­vaa
aikoinaan kaunis sato, ei^ä a i ­noastaan
Keski-Saksan, vaan koko
Saksan maan työkansaa varten. Elin­kautisten
kuritushuoneyanklen ruko­ukset
eivät tule olemaan turhat Ne
kutsuvat maahan vapauttajan ja kos­tajan.
•
mästä vallankumoukselliseksi mels­keeksi.
Kommunistisen pjuolueen vaaleis­sa
saavuttama menestys jos mikään
on oivallisena todistuksena siitä val­lankumouksellisten
aatteiden levene­misestä,
jpka Balkanilla, mutta erit­täin
juuri.Jugoslaviassa on huomat­tavissa.
Kuten Kreikassakin on Suur
Serbiassakin sota voiton ja vapauden
herättämä riemu jo aikoja sitte häl­vennyt.
Kummassakin maassa kär­si
kansallisten porvaristojen valloitus
politiikka viime spdassa melkoisen
tappion s.t.s. valloitukset olivat vä­häisiä
niiden kärsimysten rinnalla,
joita serbialaisilta ja kreikkalaisilta
vaadittiin. Työväenluokka on siis
Balkanilla saanut uutta virikettä.
Kommunistien vaaleissa saavuttama
menestys on sitäkin huomattav^pi,
kun tiedämme, että vaaleihin käytiin
Kommunistisen Intemationalen oh-jplmalla
ja vaalitunnuksena oli Bal­kanin
ja Tonavan maihin perustetta­vien
neuvostovaltojen liitto. Tämä
on uusi askel kommunistisen Balkan-liiton
toteuttamista kohden. Sanot­tuiin
liittoon aijotaan yhdistää Bal­kanin
ja Tonavanmaitten kommunis­tiset
puolueet, jotka sitte yhteisvoi­min
käyvät valmistelemaan kommu­nistista
kumousliikettä näillä mailla.
^-0—0—
Ruinaania on porvariston Invaittu
maa. Yhdessä suurmaanoniistajain
(tschökkojon) kanssa jaitkavat por-rvarit
siellä hirmuvaltaista hallitus­taan
prövoseeraten ja "riistäen työ­läis-
ja talonpoikaisluokkaa mielin
määrin. Tämä on mahdollista aikoa
siellä, kuten se on yrittänyt kaikki­alla
maailmassa, tukahuttaa työväen­liikkeen
alkuunsa. Transylvaanian ja
vallankumouksen leimaa. Ne oli rJ
titty uudelleen ja niiden kyljissä ko­meilivat
nyt nimet seläiset kuin Liel-knecht
Luxemburgj Marx, Trotii,
Intemationale jne. Kuten sanott
laivoja ei puutu, puuttuu vain yht
ys ulkomaitten kanssa, jotta satar
saisi entisen eloisan leimansa, i
Laivamme pysähtyi männynoksil
ja'punaisilla lipuilla somistetun h
•s
-7—^——— ——
B.ukoviffän sosialistiset puolueet o' 1
nyttemmin yhdistyneet rumanial •
siin sosialisteihin, mutta tästä liit •
ta ei ole suurta siunausta. Tämä j •
tuu siitä, että Rumanian sosiali •
sessa puoluessa olevat^ opportuni •
set ainekset ovat sa:attane€t koko •
distyneen työväenliikkeen '
laan.Ruma.anian työläiset ovat tc 3
kärsimiensä vääryyksien johdosta: i
tyneet erinäisiin palkkataistelui;
Hintojen yhä kallituessa ja palk ^
jen alentuessa on tämä ollut vai J
luonnollista'. • M u t t a kun heiltä P^^^
tuu lujia ammattijäjesiöjä, sainsta
^kuin vallankumouksellista n\tioii^y
ta johtoa, ei Rumaanian prolezansi'
tin esiintyminen ole tehnyt s3R0t>
v a m p a a vaikutusta. Viimeinen =35"
lakko tukahutettiin asevoimin. Työ­väenluokalla
ei Rumaaniassa ole
käälaisia oikeuksia j a jos o]ik"i. o^-
ne nyt kumotut Maassa riehuu to-'
tön sotilasväkivalta. R u m a a n i a l a jJ
kapitalistien selviyt.vessä t y ö v a f e^
näin helpolla tavalla^ ovat saurti-a-j;
mistajatkin rohkaisseet luonfonsa.^__j
olivat aikaisemmin luvanneet pa^^
toimeen maauudistusohjelraan.
kieltfiytyivät he suostumasta nia^ ^
koon tai mihinkään taionpoi^uB ,
timuksiin yleensä. Mutta B f ^ ^ ^
talonpojat .ovat liian läheltä^ s«-_^
seurata venäläisten talonpoi-a^^^
paustaistelua voidakseen > ^ ° ^ ,:
sietää tschokkojen ^^1*^^:
äsja voi
täydellä syyllä
van talonpoikaiskapinan
Toisaalta taas-ei työ^enln^^^
anna verisen hirmurallani^
taa itseään kauempaa. ^'"^ ^
ty, riistettyjä s.o-rr^et tu ^ ^
uskomattomalla, tavalla. .
ei tarvitse luulla, että tämä
la-jatkuisi iankaikösesti.