Vapaus, October 6, 1953

              mi
m m
LI*.-,
:::i!ES?7;j
S f v u2 Tiistaina, lokak, 6 p. Tuesday, Oct. 6, J953
HS
ivlUMJIIll — Independent I«bor
t^UAed l f 0 7 . 6, 1917. Authorized
M «eoond c l a » mail by tbe Post
OOIce O^artment. Oitawa. Pub-
A t t l i l thrloe «eekly: Tuesdays
'^^nivxdftyc and Saturdaysby Vapaus
vPllhiitfilng Gompany>Ltd.. a t 100-102
JBm 8t. W^ 6udbuJ7« Ont^ Canada.
Telephonesr Business Office 4Hi2M
JBdJtoriai Office 4'4265., Manager
E.SulcsL Editor W. aelund. Mailing
addrfcss: Box 69, Sudbury. Ontario.
AdvertlBlng.' ra tes, upont ajjpllcation.
Translation fre« of charge.
— TILAUSHINJMAT:
Canadassa: 1 yk. 7JOO 6 kk. 3.7S
3 kk. 2.25
Yhdysralloissa: 1 vk. 9JOO 6 kk. 4 ^
Suoaiess» 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Ml
'MW- w
-A
•St
<
Ongelmia on siellä ja täällä
Canadan maätalouskriisi kehitlyy uhkaavan no[>easti, \\'innij)c-
^Ygfetä ilmoitettiin viime torstaina, että .53.skalchewanin vähittäibmyy-jät
njpeavat rajoittamaan /armaritn Juottoa .sen vuokbi kun Canadan
«tjkulI^Dlcdtaisellä ja, tunnustetusti h>-vällä vehnällä ei ole kyiyntää.
'Märkkinapuran vuok.si farmarit saavat nyt myydyksi vehnää vain
kolme bushelia kylvettyä eekkerinalaa kohti, tarkoittaen se, että heillä
/".ci'ole rahaa, eikä edes tiedossa, milloin saavat rahaa.
Tilanne on todella vakava ja .se pahenee vielä siitä kun farma-
^^^^. V ostovoiman kadottua> joutuu maatalou.skqneiden ja. - kalujen vpl-niistämiseen
osallistuvia työläisiä työttömäksi, mikä puolestaan ka­ventaa
edelleen kotimarkkinoita.
, , Kuten aina, tästäkin tilanteesiä ^tlviytyniLseksi esitetään kaiken­laisia
taika- ja puoskarjtemppuja, jotka pahentaishat edelleen tilan­netta.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka Winnipeg Free I're.s.sin äs-kettäinen
toimituskirjoitus, jonka Canadan 'Uutiset katsoi niin "tär­keäksi",
että julkaisi sen loimituspalstallaan. Se loppuu seuraavaan
loppupäätelmään: . . Xisutuotannon tilapäinen supistuminen voisi
• myös olla tilanteen vaatima. Sitä keinoa tulevat käyttämään Yhdys-
'neet."
Vehnää on liikaa ja sen vuoksi on siis tuotantoa supistettava!
j-;:]yiutta entäs tosias^^
^ • m
' nälässä, ja että ruokatavaran tuotanto ei ole lisääntynyt riittävästi
. ••maailman väestön lisääntymiseen: vcrratcn/j
hittynyt huonoa pahemmaksi. Traagikoomillisena seikkana voidaan
' ttiainita, ettei ole kulunut vielä kinn muutama viikko siitä, jolloin
• esimerkiksi Canadan Uutiset julkaisi 'tietcelli.sen" artikkelin niissä
! • "todisteltiin'^ että ihmiskun lisääntyy niin uhkaavan nopeasti, ettei
1 maaemo voi mitenkään varata sille ruokaay ja ini
;: atomipommitkin suotavia rihmiskunnanvharventamistarkoituksessav^^
vMutta nyt muutaman viikon kuluttua on kerääntynyt taas niin pal­joa
v^^^ on vähennettävä, jotta- voitaisiin jotenkin
kiduttaa - suuret "ylijäämävarastoa. Selvästikin tässä on jotakin
epäjohdonmukaisuutta, jotakin perusteellisesti paikkansapitämätö
ja 'väärää.
.Mutta palatkaamme vielä Canadan Uutisten julkaisemaan; Free
'Pressin,artikkelin väitöksiin:."Opetus Canadan nisufarmeille, Otta­wan'hallituk
««llc: ja .'nisiUautakunnallc on s
uIkbtnaiIle.nMailinan[ma'rkki '. . . Erin hyvä nisusato
\i onrnisMnji^lijää^^
on ostaja^rt^arkelti^ja*t)s(tf/at^n1yÖs suurin piirtein nyt asettavat ni-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Roope RanU Sudburysu Uyttaa
naina pa vjnä 74 % uotta.
Hary .Vikkilä, Cobalt. Ont. täyttää
70 vuotta tänään lokakuun 6 pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavjen
onnitteluihin!
Kysymyksiä ja
vastauksia • * •
LUONNONPARANNUSIIAITEET
, Kyftymy»: Mitä lupia ja lisenssejä
tarvitsee henkilö, jolca haluaa wvcta
myymään Canadassa luonnonparan-nushauieila;
Ja. kylpyparannusmene-telmäa
Teumatismlsalrauksia varten?:
Menetelmällä on patentti, Jolla on
kojcciltu Suomessa hyvällä menestykö,
sellä; Tarvitaanko -erikoinen lupa
myyntiä varten kodistaan post n vä-i
lityksellä? Miten on meneteltävä ha£
ettaessa patenttia menetelmälle?
P. H .
Vastaus: Koska teidän valmisteen­ne
ja menetelmänne saattavat kuulua
patcnttilääkkeiden yms. alaan; olisi
parasta kirjoittaa asiasta osoitteella:
Health 'Branch; -Department of Natio­nal
Health and Welfarei Ottawa, Ont.
Sieltä teidän p taisi saada kaikki tar­vitsemanne
tiedot ensimmäiseen ky­symykseen
nähden. Mikäli valmis­teenne
Jä menetelmänne ovat laillisia
ei mitään erikoista lupaa tarvita nii­den
myynt in postin välityla«llä.^^:,;:
Patentin hakemiseen; nähden on
parasta- kääntyä patenttilakimlehen
puoleen Vancouverissa t a i muualla.
(KarjaIais.fi>uotnalafeen gNT:n
ministerineavcston': - pohecDjohta­ian
P. ProkkobCB baastaUdo),
: « f I j a t u i n ' tuli kuluneeksi. 30 vuotta
suta, kuii":
SNT:n työtätekevät saivat valtiollisen
itfienäisyytensä.' Heinäkuun 25 p ä i ­vänä
1923 Karjalaa v työkansan kom­muuni,
muutettiin vkaxjaian autono-mteeksi;•
sosialisuseksi ;• rieuvostotasar
vallaksi. ^ ' l
I/eninilais-stalinilalsen; kansaJIi-suuspolltUkan.
toteuttamisen : -sekä
suuren Venäjän-kansan j a Neuvosto­liiton
vmu;den veljeskansojen. ; avun
ansiosta taöavallan elämässä tapah-^
tul lyhyessä historlalliseisa ^ajassa sialistisena tasavjE^likna.
Enkoisen nopeasti Karjalals-Suo-mala'JstenSNT:
n teollisuus;kehittyi
sodanedellisinä viisivuotiskausma.-Jo.
vuonna ; 1939 tasavallan teollisuuden
tuotanto kasvoi 10.5-kertai5eksi vuo­teen
1913 verraten-
Vuoima'1940 Jkarjaläis-suomalaisen
kansan ; eiamässä oli suun tapaus:
Neuvostoliiton Korkeimman Neuvos­ton
Vlscssia-ihyväksyi Karjalan kan­san,
toivomusten miikaisesti lain K a r .
jalan autonomisen :sqpialistisen neu­vostotasavallan
'.muuttamisesta ;,Kar-jalaLs-
SuomalalseksL .sosialistiseksi
neuvostotasavallaksi,; joka, yhtyi So­sialististen
Neuvostotasavaltojen Liit­toon
itsenäisenä jactasa-arvoisena ;&o-
Mitä muut sanovat
sun hinnan maailman markkinoilla.'"
olemme
"korkeat hinnat", johqn Free Trcss ylläolevassa viittaa, vaan se kun
Canadan^vvehnä -on'SidottuI Yhdysvaltain dollariin Ja^^Y
"kylnuiän sotaan.'', eristää meidät-kansakuntana pois maa
hailta markkinoilta.
Vajaus ei sUinkaah ole tässä käsitvbkannassa yksinään. Sellai­nen
asiantuntija kuin esim. Sask: maakuntahallituksen maatalöusv
ministerirXoIlet sanoi Reginassa viime keskiviikkona julkaisemassaan
lausunnossa, että "vehnän: hinnan alentaminen ei veisi yhtään ainoata
bushelia Canadan vehnää Euroopan markkinoille, eikä seiv^^
mässäkään määrässä auttaisi canadalaiscn vehnän varastoimis- ja
myyntiongelman ratkaisua" (Danadian Pressin uutistieto).
Canadan vehnälle löytyisi kuitenkinniarkkinoita; riittävästi hin­toja
polkematta,; jos sitä todellisuudessa haluttaisiin. Britannia on
valmis, ostamaan canadalaista vehnää — jos .Canada sanoutuu irti
iWan Streetin holhouksesta ja
rienasemestaiiEnglannin punnilla^ Ulilla me voisimme ostaa tavaraa
sekä englannista että muista "i)untamaista". V Sama pit^
canadalaiscn lohen, hedelmäin ja meijerituotteiden suhteen. .\Iarkki-namahdoUisuuksia:
on, mutta niiden saantimahdollisuutena on se, että
sanoudutaan irti WashingloninVkylmäsia sodasta'':ja^^^A^^
sanelemista kauppaehdoista.
• • K U L M I K K A A K S I " SANOTUN
IVIIEIIEN PYÖREÄHKÖ VASTAUS
United Nations, N. Y . — Neuvos­toliiton
Y K : n edustaja -Andrei Vis-hinskyltä
kysyttiin mitä h ä n ajatte­lee
-'maailmanv.sarjanv, pesapallokil-pa
lusta.i ja että onko h ä n -Yankees
tai Dodgers joukkueen puolella.
•'Seun hyvin täi*eä tapa
SI hän. "mutta minä en voi sekpan-ituai
Yhdysvaltain, sisäisiin asioihin.','
— U P ; n uutistieto. syysk. 30 pnä.
suuna ; .muutoksia;. •• Neuvo.sfcovailäff
vuosina kehittyi tei:>lli.suus mittaamat-^
tomasti. Rinnan .entisten tuotan:
tola!to5ten rekoiistnioinniii ]can.?sa
rakennettiin paljon- kokonaan' uusia
koin kiilleliusketehdas j a suksitehdas
Kontupohjan paperitehdas, Petros-;
teollisuuslaitoksia, kuten .esimerkiksi
seka useita sahoja ynj-
; Vuonna 1933 -saatiin tasavallan
alueella valmiiksi Neuvostoliiton eräs
suurin hydro teknillinen laitos — . J . V ,
Stalinille nimetty Valkea nmeren-Itä-meren
kanava: ;Pituudeltaan sr-^ .227
kilometriä — tämä kanava on • suu^f
r rempi : Panama n, Suezm ? j a - K i e l i ii
kanavaa. Se lyhentää Aiatkaa-^ Jtär
mereltä •-ValkeaUemerelle4.00O: kilo­metrillä.
Kahdessakymmenessä- vuo­dessa
on' kanavaa pitkin 'kuljetettu
karjalalsU puutavaraa miljoonia
kuutiometrejä seka .satoja tuhansia
tonneja ruokatarvikkeita ja teolli|
suustavaroita. Kanava auttaa otta­maan
teolliseen käyttöön keski-Kar.'
jalan suunnattomia koskemattomia
metsärikkauksia, ; ja silla on ollut
sumu merkitys - tasavallan talouden
kehityksessä. Kanavan varrelle -on
kasvanut uusia teollisuuskaupunkeja
tyolaisasutuksia ja. tuotantolaitoksia/
Sen varrelle on kasvanut- kokonaan
UUSI sosialistinen kaupunki Segezha,
joisa. on suun selluloosa- ja• paperiT
tehdas.
Jo vuonna :lÖ4?^saa.vutettun uusia
huomattavia voittoja tasavallan ta­louden;
ja kulttuurin kehittämisessä;
Riittää kun sanotaan, etta neuvosto-,
vallan aikana rakennettujen ,teolli-vsuu-
slaitosfen tuotanto oli silloin 85
prosentt;a koko tasavallan teoUisuu-^
den tuotannosta.
SOdart" aikana tuli hävitetyksi ja
tuhotuksi paljon: siltä. mitä Karja -•
iaisrSuomalaisen SNT: n työtätekevät
olivat 'luoneet., Neuvostoliiton veljes,
kansojen avulla Kafjalais-Suomalai-s
e n S N A : n työtätekevät herättivät,
pian j e n k i n kaupunkinsa j a kylänsä,
rakensivat. Jälleen tehtaat j a tuotan­tolaitokset,
'sairaalat- keski- j a kor-
. k^ä-kotilut - seka tieteelliset laitokset.
Ensimm-äinen sodanjälkeinen viisi-vuotii-
suunnitehna edellytti tasavallan
kansantalouden perusalan T-T metsä­teollisuuden
permpohjaisen teknilli-:
.sen uudestijarjestamisen: Päähuomio,
kimnitetti m metsätöiden koneistami­seen.
Neuvostovaltion avulla tasa­vallan
metsäteollisuus alkoi i saada
uuttaa, tekniikkaa: sähkösahoja. sähr
juontokokeloja,; autoja, moottonvetu-reita,
juontotraktoreita ja siirrettäviä
sähköasemia, joiden . a v u l l a koneis:
tett:in miltei ka:k3u tärkeimmät työ­prosessit,
mikä antoi tasavallan met-saleollisuuden
;kehitykselle uuden sy^
fiayksen.y Tuhlannet metsätyoläiset te­kevät
työtä t^Ilä,uudenaikaisella-tekr
nukalla, minka tuloksena heidän
työnsä on alkanut yhä enemmän
saada • teollisuustyön luonteen. Vusi-vuotissuunnitelmia
/edellyttää.- ta.sa-vallan.
metsäteoUis-uuden edelleen,
kehityksen. Metsätyöt siirretään, ta-'
kauksun j a puutavaran .valmistus
kasvaa yli kaksinkertaisesti. Tasa­vallan
kartalle ilmestyy satoja uusia,
teollisuuslaitoksia-ja tyolaisasutuk-sia.
Metsäteollisuuden - teknillinen
varustus kasvaa ja paranee lakkaa.-
matta; Tällä hetkellä on tasavallan
metsäteollisuuslaitoksilla . tuhansia
erilaisia koneita.
Sodan jälkeen on saavutettu hyviä
tuloksia- myöskin sahateollisuuden;
puunjalostusteollisuuden ja- paperi-,
teollisuuden: kehittämisessä. • On pe­rustettu
huonekalu- ja faneeriteolli-suus..
Paperin tuotanto on vuoteen
1940 verraten kasvanut yli kolmin-;;
kertaisesti. .Tasavallan, paakaupun-,
kim Petroskoihin ja Segezhaan on
lyhyessä ajassa • rakennettu suuret
puutalotehtaat, junalastittain iViedaan-tasavallasta
puutaicyja, Neuvostoliiton
kaikille puolille. : . K a s v a a •myoskm
rakennusaineiden tuotanto.:
: Laajat mittasuhteet- on tasavallas­sa
. saanut kalateollisuuden kehitys;
Uudenaikiasimman tekniikan avulla
on kalastustulos kohotettu moninr
: kertaisekii ; sodanedelliseen aikaan
verraten.
. »Kaikilla teollisuusaloilla cn - ammat­titaitoisia
. paikallisia työntekijöitä,
jotka ovat neuvostovallan . vuosina
kasvaneet työväenluokan .ja talonpoi.
kaiston keskuudesta
. . . » -
• ; Perinpohjaisia uudistuksia on ta-
•paJitunut , ta.savallan maataloudessa.
Jo vuonna 1940 oli kylvöala kaksi
kertaa suurempi kuin vuonna 1917.
Kun. ennen; vallankumousta oh vilja-sato
korkeintaan 6-7 sentneriä heh­taarilta,
min vuonna 1940 se. oli 11,5
Eentneria ja sodanjälkeisinä vuosina
tasavallan monet kolhoosit - ovat .saa­neet
viljaa y l i ; 20 sentneriä hehtaar
riita; Karjakanta on kasvanut ver-^
rattoma&ti ja kokonnut on' myöskin
SITA
SiiiSi
mm
sen tuotavuus. Tasavallan kolhoo­sit
ja neuvos totilat on nyt varustettu
uudenaikaisemmalla » kotlmaiselly
tekniikalla; Kolhoosien j a neuvosto-tilojcii
pelloilla on voimakkaita trak.
toreita, leikkuupuimureina j a puima­koneita.
Kolhoosien avuksi on tullut
kymmeniä uudenaikaisimmilla. maa­talouskoneilla
varustettuja ,kone- ja,
• traktöriasemia/ VuqSi jvuodelta kas^
vavat - runsaiden-i^satojen mestarien
j ä maatalousspesialistien rivit.;-Säh­kö
••- on ;tullut kolhoositalonpoikaiston
palvelukseen; , Tasavallan maatalou­den
kehitys saa vielä suuremmat mit­tasuhteet
--viidennellä ; viisivuotiskau-
;della, jolloin tullaan tekemään,suur ia;
suonkUivausiöitä, sekä parantamaan;
niittyjä j a laitumia. Se antaa vielä
suuremman • mahdollisuuden, kylvöa­lan
laajentamiselle.
: -. Ta-avallan teollisuuden ja maata-,
louden kasvun pohjalla kasvaa myös-:
k i n väestön- hyvinvomti; Joulikoku-lutustavaroiden
väittäishintojen kuu- ,
sikertamen. alentaminen sodan jäL
keen- on - kohottanut:, huomattavasti
työtätekevien elintasoa: työläisten
ja virkailijain-. reaalipalkka seka; kol-hoösilaisten
rahatulot ovat.kasvaneet.
Neuvostoliiton Korkeimman Neuvos­ton
sessia hyväksyi hiljattain päätök­sen
maatalousveron alentamisesta,
mikä- parantaa vielä, enemmän kol­hoositalonpoikaiston
aineellista; ase­maa.
yiime vuonna kasvoivat huomat­tavasti-,
metsätyölaisten-palkat ja sa­malla
myöskin korkealaatuisten ruoT
katavaroiden, kankaiden, vaatteiden,
jalkineiden ja muiden joukkokulu-tustavaroiden
kysyntä.--Kuluvan, vuo­den
tammi- j a ' helmikuussa tasaval­lan
metsätyoläiset ostivat erilaisia ta.
varoita: 9 -miljoonan ruplan arvosta
enemmän kum samana aikana viime
vuonna.
VABHAISTA , ,
Ylioppilas Viinatsalo ^nhi ' '
kello seitsemän aamulla
vuokraemännälle:
—Lupas n mennä harhaa li­maan,
ja nyt on mm '.araaista"*!
smnkin voi pyytaa.
• * »
ASIALLINEN Pyyxxö
— Saanko tavata paaioumr^a;^,,
-— Han on mennet jo.
— Olisiko herra mm hyM,^.
taisi hänen puolestaan tämän; '
'papenkcnin.
SAI PALKKION
— Vaari, en kertaakaan hj,
hammaslääkärissä:
— OI t oikein reipas tyttö, rd
saat nikkelin,
— Ki..tos, vaan Haniina
ei ollut kyllä kotona
'Xeuvostoliilossa ,on myös ratkaistavana vaikeita maatalouspul-mia:;
miten voidaan pikaisemmin nopeistuttaa^-^^^^
^määrää.;: Koko ntaailman huomio on viimeai
kauaskantoisiin toimenpiteisiin, mihin iXeuvostoliitossa on ryhdytty
; siinä mielessä, eitä siiataisiin maataloustuotteita yltäkyl^
i Iille. ;;T^
• pakosta Neuvostoliitto joutui aluksi keskittämään kaiken: huomion-
• sa raskaan teollisuuden kehittämiseen. Sen johdosta raskas t
:kehittyi paijon nopeammin,kuin kehiityikylläkin jatkuvasti kohonnut
kansanjoukkojen elintaso.
Luottaen ilmeisesti siihen, että uutta .«^olaa ei saada provosoi­duiksi,
että kansainvälinen rauha, säilyy. Neuvostoliiton hallitus on
; nyt ottanut tehtäväkseen kohottaa kahden tai kolinen vuoden aikana
koko väestön elintason niin korkeaan tasoon.-että se '•tulee nostalta-iinaan
;kansainvälisesti. Neuvostoliiton auktoritecttia^^•^^
kirjeett\'aihtaja huomautti.
Juli.stettiin maailmalle; että
"iänikuinen" kysymys leivästä" on Neuvostoliitossa lopullisesti rat­kaistu.
Eikä suinkaan suolta, sillä Neuvostoliitossa luoteltiin viime
•xnionna lähes kaksi kertaa enemmän kaikenlaista viljaa (S.OOO milj.
puudaa) kuin ennen vallankumousta >^ ja tsaarinaikainen Venäjä oli
jo suuri vehnän vientimaa! Toisin kuin joi.-N«akin piireissä luullaan.
"Neuvostoliitossa luotetaan enemmän vehnää kuin Yhdysvalloissa.
Canadassa, Argentiinassa tai missään kapiialisiimaassa. Virallisten
tilastojen' mukaan- Neuvostoliitossa luotettiin viime vuonna_ 1:5
enemmän vehnää kuin sodan edellä v. 1940. Neuvostoliitossa tuote-,
taan enemmän ruista, ohraa, kauraa ja pellavansiemeniä kuin mis­sään
muussa maassa.
Karjatalouden alalla on tapahtunut nuös jättiläismäistä edistystä
tuotannossa. ;;Joukkokulutusta^^;v luo­to
on lisääntynyt kaksitoista (12) kertaisesti kuluneen 2S vuoden ai­kana'ja
vuonna 1952 näitä tavaroita tuotettiin 60 prosenttia enem-mäö
kuin v. 1949.
""Mutta"nyt on ryhdytty koko valtiovallan voimalla päättäviin
toimenpiteisiin sen Ji>'\'äksi. että tulevan 2—3 .vuoden aikana kasva­tetaan
yltäkyllin kaikenlaisia juurikasveja koko väestöä varten, ja .
', ' e t t» kaikenlaista eläinkuntaa lisätään siinä ajassa niin 'i?klj6ri,''etlä
huomioitsijat
Intia kehoitti taas
suurta
neuyottelemaari
Yhdyskansat— Intian V . K . K h r i s -
hna-Menon kehoitti viime viikolla
Yhdyskansain yleisistunncssa muo-doUlsestr
neljän suurvallan johtajia
kohtaamaan toisensa; henkilökohtai­sesti
etsiäkseen ; ratkaisua maa ilman
rlistakysymj-sten ratkaisemiseksi. ^
Menonln mukaan ovat; suurvallat
vastuussa maailmanrauhasta ja niis­tä
eriko sesti kaksi j ä t t i l a i s t a — Y h -
dysvallat ja Neuvostoliitto. Yksistään
niillä-, sanoi Menon; on kelnct saattaa
rauha \olmaan.
Myöskin kehoitti Menon .yleisko­kousta
laatimaan ;julistuksen, jossa
keholtetaan Yhdysvaltoja j a "Neuvosr
toliittoa lupaamaan olemaan milloin­kaan
kaj-ttämattä atcmi- taikka ve­typommeja
j a muita • joukkotuhoami-sen
aseita.
: Viitaten suurvaltojen päämiesten
kokoontumiseen sanoi Menon; että
vsc on mitä ihmiskunta haluaa:'.
; Menonin lausunto annettiin vähän
sen jälkeen kun .Britannian- päämi­nisteri
;Churchill; lomaltaan tiedoitti,
etta han edelleenkin uskoo, etta nel­jän;,
suurvallan hulppuportaan mies­ten
toistensa kohta»minen; o n : hj'vä
ajatus.
. J o i d e n k i n diplomaattien taholta il-,-
ma staan mielipiteenä, etta . tama.
kaksoislausunto —• Mennomn jn
, Caixirchillin^---r samanaikaisesti an­nettuna
tarkoittaa .painostuksen syn­nyttämistä
Yhdysvaltam hallituksen
taivuttamiseksi tämän kchtaamisen
järjestämiseen.
Myöskin Ranskan, presidentti.' Au-riol
on sellaisen kokouksen- pitämisen
kannalla.
Raiiskan lakk'otaistelut:eivat:i;aat- «on^ päätoimittajan kirja lija Andre
— Helsmki voitti Tukhoman jousi­ammunnassa
pLstein ,6301—5,186.
tyneet ratkaisematta. . / N e eivat-vyli-p
ä ä t a -ole päättyneet vielä lamkaart
Lakossa ' on edelleen; sa toja tuhansia
•työläisiä, uusia lakkojakin puhkeaa'
samaan aikaan, kun suvu-ia teollisuus­aloja
palaa kckonaisesti töihin. Mut­ta
katsoen lakkoliikkeen huippuun e-lokuun
jälkipuolen alettua, jolloin
v i i s i miljoonaa : työlaista oli lakossa.
ariaa'maa"rauhoittua". Normaalio­loissa
pidettäisiin nyky stakin lakko-;
tilannetta jo r u t t a v a a h ä l y y t t a v a n ä ! ; ;
• Mutta lakot eivät johtaneet ama-"
kaan ratkaisuun; Tosin Lanielm hal­litus
oli pakotettu peräytymään mo­nista
a ikomuksistaan. Itse dekreett: -
lainsäädäntöä ei kuitenkaan saatu:
kumotuksi. Palkkoja eisaatu yleises­t
i korotetuksi,'joskin yksityisiä pikku-parannuksia
saatiin a kaan. Kansal­liskokousta,
jonka ko-11c saaminen
olisi merkinnyt hallituksen väistämä­t
ö n t ä kaatumista, ei saatu koolle,
koska presidentti j a halhtus eivat; hy-r
vaksyneet edustajien sähkeitse läh'et-.
tämia vaat muksia.
• - ILakkoliikkeen huipun aikana hajli-r
tus oli avuton. Kapitalistisen yhteis-r
kunnan koko koneisto oh lamassa;;
Ranskan työväki suurimman voitton­sa
edessä. Mutta juuri talla hetkellä
onnistuivat, hali tus. ja suurpääoma
käyttämään hyväkseen katolilaisten
ja sosialidemokraattisten ammatti­järjestöjen
(CFTC ja PO) johtoa.
Lakon ratkaisevalla hetkellä antoivat
nama ilman mLnkaanlailsia todellisia
; saa^-utuksia;. peraytymismerkin. . N It-ten.
hallituksen.: kanssa tekemä sopi­mus
oli tarkoitettu enemmäksi. kuin
peraytymismerkiksi.. Otaksuttiin, et­tä
sodan jälkeinen suurm lakko ja
Ranskan ,työväen valtavin, voiman-kcelus
paattyiSi siten eri työläispii-'
rien keskinäiseen riitaan. Lakon a i ­kana-
nlm voimakkaasti lujittuneiden;
kommunistisia, sosialidemokräattisa
j a kristillisiä työläisiä yhdistäneiden
ajatustenja toveruuden luultiin vaih­t
u e n keskinäiseksi syyttelyksi ja eri­puraisuudeksi.
Nain ei tapahtunut Paluu työhön
aloilla tehdymyhteism paatöksin;La-j.sS6ilin ja nuorisojohtajat G u i . Duco-kon
jatkamisen kannalla olevat kom-jlonen-ja - P a u l jLaurentm; Kalkkien
mupist,!^^ ,ÖÖ|ä:sf!j-;Q:|j|t olq jatka­neet
lakkoa. yksiHj vaan palanneet
t^9h^o f a9S{alid^oIa^#tUsten^j ';-'ja
kristillisten tovereittensa -kanssa yhr;
teism päätök^fi; J ä t t e ^ feöi5in(ke6i9 ri
taistelua dekreettilakeja vastaan ja
•palkkojen korotusten puolesta. -Mis­sä
lakko jatkuu.; siellä se jatkuu työ-'
Iäisten yhteisin päätöksin; Tilanteel­l
e on kuvaavaa.^^että äskeisen lakon
aikana* maan y l i , ulottuneet; lakkoko-miteat;
jo tten edessä koko kapitalis­tinen
yhteiskunta vapisi, eivat ole ha^;
jaantuneet; vaan muuttuneet yhte-näisyyskomiteoiksi;.;
Sensijaan, etta
lakon murtaminen olisi rikkcnut työ­väestön
yhtenäisyyden, se onkin vain
vahvistunut; - K a k i l ta .työpaikoilta
kUuluu ääni: taistelu jatkuu
, Lakolla on- ollut myös välittömästi
pohittisia seurauksia.- .Lakon alussa
ihaili tus katsoi 7 itsensä - pakoitetuksi
vapauttamaan kuuluisan "rauhan
merisotilaan ' i vHenri Mart"nin,:joka
oli taistellut Vietnamin sotaa vastaan;
Lakon I c p p u p a ä s s ä ' h a l l i t u s vapautti
ammattiyhdistysjohtajat;. 'Alain - Le
•Leapin j a -Lucien MolinOn.l^Humam-v;
naiden vangitseminen.oli osana hallia
tusten yrityksestä todistaa r^kommur
nistisen salal Iton^,: 'olemassatloa.
tHeidän vapauttamisensa merkitsi i t ­seasiassa
sitä. että hallituksesta kä­sin
puftofctu -Ranskan lakien vastai­nen
;amerikkalaissalaliilto kadottaa
otettaan.
,, Muodollisesti ; L a i v cl:n- hallitus , Jäi
istumaan lakon jälkeenkin; ^ Tosiasi­allisesti
Lanielm ja hänen edeltäjien­sä
koko hallituspolitiikka oli saanut
murhaavan-'tuomien. Amerikkalais­ten
käskijäin pelko;"epaluctetta vasta
•Ranskasta" oh osoittautunut^ aiheelli­seksi,
;::.:ja.', mahdollisuudet pakott
•Ranskan-kansa jatkuvasti amer kka-laispolitiikan
- ikeeseen - häviävän pie­niksi.;
- Ranskassa kuohuu edelleen'ja
'tämä kuohunta on ehka viela-vaaral-;
lisempaa hali tukselle'. kuin; äskeinen
lakkoUike..- Yhtenäisyyden; syntjTni-nen
ja laajentaminen kuohuttaael-
Tasavallassa.: rakennetaan paljon
-asuintaloja- seka kulttuuri-ja kunnal-iLslaitcksia.
Viime vuonna käytettiin
asumtalojen, rakentamiseen yks;no-maan
metsätyoläisille 1*25 miljoonaa
niplaa.
, -Yhdessä A-uodessa itasavallan. jnet-
. satyolaiset saivat uutta-; asuntoalaa
190,000 neliömetriä, 23 kouliia, 14
lastentarhaa ja 17_ lästenseimeä; j T a -
na-vuonna on asuinrakennustouiimta
saanut viela suuremmaji :laajuu<ien
Yksiätaän^Petroskoin kunnostamiseen
sekaasuintalojen r j a ' k u l t t u u r i - ; ja
kuimallislaitosten "rakentamiseen
käytetään. 114 miljoonaa ttiplaa.^
Puolue j a hallitus huolehtivat her-:
keäm'ättä neuvostoihmisten ja siiliä
luvussa myöskin karjalais-suomalal-sen
kansan terveydestä. Tasavallas­sa
• on paljon sa:ra aloita..-polykhni-^
ko.ta.symiytyslaltoksia ja,.:laakintä.
asen;ia;. Kaikissa suurissa kylissä ja
jokaiseila metsätyömaalla on sairaala,
jossa on; ammattitaitoinen lääkintä­henkilökunta.
Sairaalat on varustet­tu
uudenaika:silla lääkintävälineillä
ja uusmmiilla lääkkeillä.
; Hyvällä -menestyksella on kehittyr
nyt myöskin muodoltaan kansallinen
ja sisällöltään sosialistinen karjala is-suomalaisen
kansan kulttuuri. .Neu­vostovallan
aikana Karjala on . p i ­meästä
j a -takapajuisesta ; tsaristisen
Venäjän puolisiiilomaasta muuttunut
kulttuuriseksi sosialistiseksi'neuvosto­tasavallaksi;
. Jo ennen; toisen ma a i l -
mansodaii alkamista ;tasavalla'ssa; oli
tehty täydellinen ; loppu lukutaidot-cen\
Uotisissa ja kco^ikoulu e;a.
teknikumm,, j a ' op; st on. ope:ta"aJ
tituutin :ja;•yliopiston ovet ^«1
avomna; työtätekevien i lapall»
1 teelliseen työhön taipmaiset-vcE-,);
kehittää :,lahjakkuuttaan tiettel'3
•sä - tutkimusinstituutissa. . Tacavalia.
sa oU.200;la5'tentarhaa;' 5G9J
j a vaIiatu5laito<:ta 'klubia,; kirjäsa
ja valistustaloa). ky-Timeniä eb^
..yateattereita,--; no:n:.200 kiertävää Ifl
kuvakonetta, teatteieita, julkafll
kirjojä;, sanomalehtiä - ja aikakausjjf
:kai.suja;,;,;Sodan; Jälkeen on tuiTi.
taan. perustettu uusia kulttuci. j |
-tieteellisiä: laitoksia:; - Neuvcjstoiiiäl
Tiedeakatemian.: karjaiais-suoaiakJ
..nen •:.osasto,-! -ja •Mai-xin-EngeLirIc.|
nin-Stalmm-instituutin'jaosto. OxJ
taja-mstituutin pohjalle on periuta-|
tu karjalais-suomalainen valtion
dagogien -mstituutt:.; .;.
' Tasavallan kirjailijat,.-säveltäjät j |
taiteihjat-, -ovat- sodan, -jälkeen'- lm\
neet- i^usia. taiteeii-sesii korkeatasoiäl
teoksia;, .jotka, "kuvaavat: tasavalkl
saavutuksia,., sen • ihmisia seka .iarjfrj
lais-suoipaläisen kansan.menneisjjt-l
ta ja nykyi-yytta.
- Tasavallan',' teatteritaiteen :£a2vi>|
tuksia kuvastaa, se, etta' tasavatel
näyttelijöille'; WaJter, Sunille. Lial
TointiergLlle -ja; Toivo Lankiselle .csj
annettu. Stalin-palkinto. "KanteKl
•y"ht-yeeni-suun - menestys MoÄiovasal
'kuvastaa 'myöskin .karjalais-suona.!
: Iäisten näytteL-jäin esitystaidon suui-f
ta kasvua.
Leninilais-stal.nilaisen kansL"-!
'suuspolitiikan' . johdonmukainen-,to-j
• teuttahimen.- neuvostovaltion: tah-olaj
on Liitänyt ka kki<e neuvostokyifflj
yhtenäiseenvveljesperheeseen; :Ta^
• s ä ' velj esperheessä •; tekevät i uliraua-1
vasti: j a -.yhteisymmärryksessä tvöiij
myöskin KarjaIais-Suonialas!:j
SNTm työtätekevät — karjalaki
suomalaiset,: venäläiset ja .vejKäii-1
sst. pyrkien yhte:seen. päämäärään.-j
tasavallan talouden ja,kulttininn:r.c-j
. Jä suurempaan-kukoistukseen, nea,j
vostckansan aineellisen h-yvin.-pimEJ
Jä kulttuurin kasvuun. ••.
A-yttävan vounan tavoin -Ranskan kcr
ko työtätekevää kansaa.: .TJusien rta-jtomuudesta.-kaikki kouluikäiset l ä p -
kyvien taisteluiden puhkeaminen on set kävivät koulua j a kaikki haluk-vam
ajan kysymys. ' kaat voivat jatkaa opiskeluaan seit.
Suomalaisen taiteen
näyttely Moskovassa ^\
tämän syksyn aikana
IlelsinkL — (SS) Suomi-Nemo.«>-|
hitto seuran aloitteesta on Neu'.os:>-
hiton ulkomai:-:a 'kuittuurisuh-eri
hoitavalle järjestölle VOK5 Ile tfflU
esitva suomalaisen ku\ aamatar-s
näyttelyn jaijestamir>L'StA Ncuvc;i>|
liitocsa.
Nyt saadun tiedon mukaan or.e.<:-j
tys johtanut myönteiseen tu!c'i5£ss? j
näyttely on päätetty jarjestaa MP-kovan
Taideakatemian saleissa ivJj
tämän syksyn kuluessa.
Demoltratia joutaa lielvettiin
•Me
emme hetkeäkään epäile, etteikö Canadassa;-voida lisätä sa--
maila lavalla maataloustuotannon määrää. Tässä maassa on hyviä
maanviljelysmaita. mainioita koneita ja tehtaita, sekä tehtäväänsä
perehtyneitä farmareita,^ jotka kykenevät selviytymään vaikeimmis-takinpulrnista.
Kaikki mitä tar\-ilaan. on se. että farmareille vara­ktaeahnit
täsimiäidseykllsini;e ;n tilaisuus luiki tärkeän tuotantonsa jatkamiseksi ja I
Toiselta puolen, tällainen tilaisuus voidaan varata melko hel-
{xjsti Canadan farniareille.— ja teollisuustyöläisille. jos valtio\'altatn-me
ryhtyy ratkaisemaan kansallisia ja kansainvälisiä ongelmia siten:
että pannaan maan ja valtion edut eiutilalle. vaikka Wall Streetin"
p.inkkiirit siitä vähän murisevatkin. Kukaan ei voi kieltää, etteikö •
Canadan vehnää saada kaupaksi Britanniaan. Intiaan ja muihin pun-tamaihin.
jos hyväksytään vehnän maksuksi punnat. Kukaan ei-voi»'
kieltää sitä tosiasiaa, etteikö suuri Kiinan Kansantasavalta ja muii^t ;
kansallisen vapauden tielle astuneet Aasian maat voi pitää Canadan .
teollisuuslaitoksia käynnissä, jos vain sanoudutaan irti Yh'd\-svaltäin
kahleista ja ryhdytään ystävällisiin suhteisiin niiden kanssa.'
liha- jai meijerituotteita on yliäkjyllin,kaikille.
;#|ff{|fiii^?i:Ei5oie5ihme,^;f^^ ... . __
sanovat, että kaikella,tällä on ''kauaskantoinen merkitys'^>uvostoUi-, ' Meillä on kansakuntana suuria"mahdollisuuksia — mutta hiekka ! SSt*met
C'7%^ariioienxÄkopuok\lakm''. > i ^-aluu nopeasti pois aikalasista. . \ , ,.,| T kotona kaui
Kesällä 1918, pari i kuukautta sen
jälkeen kun -''sarkatäkkisetsankaxät''
imperialistisen Saksan;- maihinnousu-joukkojen
j a ruotsalaisten"vapaaeh­toisten
lahtarien" avulla olivat "va­pauttaneet'';:
Suomen ;• kansan ;; enem­mistön
hallinnaista, kirjoitti Suomen
ruotsinkielinen lehti Dagens Press:
"Se kurja laitos, jota sanotaan
Suomen ' eduskimnaksi, ja jonka
Herra meille antoi vihansa het-
; : k e M i i on roska väen palnostiiksesta
' j ä porvarien pehmeyden tähden
' syrmyttänyt sellaisia lakeja ja
muuten toiminut niin, että kohta
^ o l e m m e ; hottentottien v^lvistystasol-la
. . . Pois sentähden kaikki'puhe
demokratifista ja kansanvallasta."
r ';• J a kim sitten samana ^'uorma m ä -
; takuun aikoina - oli f-^^vapaustaistelun';
Johtomiespiireissä;&.edistytty--.v Suomen
asioiden. 'OikeaUe^^vv mallille
Järjestelyssä nUn plfkäUe. että oU a i ­nakin
.alustavasti sovittu jvankileiri-belvetelssä
; kituvien työläisten Tmyy-^^
mlsestä Saksan koUkaivofc$lin ja r a i h ­naisen
saksalaisen' prinssin kärräämir
sest&c Suomen, kuninkaaksi;! julkaisi
eräs' toinen valkoista 'valtea ihannoiva
p o r v a r i l ä i t i ; silloiselle jtynkäeduskun-nalle
osoltetim: seuraavan f neuvon:
,^. " . . . Nouskaa sitten ylös k im k u -
t V ningas tulee. Tervehtikää kauniisti
i 9 ^ h t e l i a a s t i . S e n Jälkeen saavat
metmä; tlehensä^j j a il pysyä
kauan,-,hyyin^kayan 'L
;:; :Mutta kuningasta ei koskaan:; tuotu
sitä V varten ; Suomessa • valmistetulle
.valtaistuimelle- • toljallemaan. sen s i ­jaan
aimettiin Suomen "vapauttami­sessa'-
ratkaisevaa osaa näytelleelle
Saksan Villelle j a hänen korkea-arvoi­selle
porukalleen saappaankuva taka­muksiin.
Maailman edistysmielisten voimien
painostuksella ' pantiin sitten kuolai=.
met murha vimman valtaan ijoutunei-den•
suonialaistenkm-porvarien sUu-him
ja; työläisten smximittainen" jouk­kolahtaus
oli lopetettavaa—toistaisek­si
ainakin.
Sadaksi vuodeksi — rohkeimpien
niielestä ; ainaiseksifv-^;}: maan - ra
l3'öty työkansan liike nousi-uudelleen
•ja.eduskunnän sekä kaiken demokra-i^
tian, helvetin kattilaan keitettäväksi
tuominneista porvarillisista sanoma
lehdistä tuli taas suuria ^demokratian
ystäviä".
"Demokratian" j a "länsimaisen va-paiiden'';;
tiurvaaniiseksi ne sep^
korkeita: veisuja puolustuksen : raken­tamisen
: .välttämättömyydestä: idästä
uhkaavaa vaaraa vastaan. • '
' Ja koittihan se aika-uudelleen, Jol­loin
taaskin voitiin: lyödä: kansanedus­tajain
: suu il2kkoon;vraahata; rohkeim­pia
isänmaallisia: työläisiä seinää vas­ten
:tai,:Tankiloihin ^ j a maissia ^•''soitel-
Ien sotahan"' inhaa itää vastaan., '.
„Se o U ^ t ä Aatu-valnaan.ja Göbbel-sin
rtemuvoittojen: aikaai^-^jBilloin^
Aatun — Joka oli Saksan teolllsuuk-:
sien suurmiesten marionetti — toi­lauksien,
ja :ohjelman,: propagandisti
Göbbels julisti, että "helvettiin, demo^^
kratia ja vapaamielisyys".
Aatun, Musson ja Hirohiton rinta­massa
Suomen • , taantumusporvariti
Tannerm johtamat fiosdemijunttapo-mot
—^ täkäläisen Vapaa. Sanan K i v i -
peran Pekan syvästi siunaamina —
marssittivatSuomen nuorukaiset Ve­näjän
^rajamaille kuolemaan ja • tap­pamaan
:Neuvostoliiton: ihmisiä, sekä
luomaan Suur-Suomea.
Siinä kävi nimkuin kävi . . . Suiu--
Suomen; sijasta tuli entistä pienempi
Suomi ja . . . paljon vataa<}ia, leskiä,
orpoja,: sekä määräämättömäistipuu'^
tetta ja kurjuutta.
Aatut, Mussot ja Hirohitot hävisi­vät;
ainaisiksi ajoiksi historian yöhön.'
::; Mutta kuten laulussa sanotaan "Viel
elää isäin Jienki". niin elää eräiden
suomalaistenkin imielissä — sydäntä
sellaisilla olioilla'tuskin o n k a a n - i t o i ­vo
uuden verileikin ja lahtauksen
koittamisesta.
Nämä asiat pulpahtivat mieleemme
katsellessamme lokakuun 1- päivän
"sotahuutoa", jossa Klviperän Pekka
suitsuttaa tulta ja tulikiveä Setä S a ­mulin
eurooppalaisia liittolaisia vas­taan
siitä. kUn nämä käyvät entistä
häluttö£nammiksi .amerikkalaisten so-danlietsojain
keidamiehen John Fos-ter
Dullesin suin päin sotaanvalmis-tautumissuunnitelmia
toteuttamaan.
Ja erittäinkin siksi k im näiden mai­den
kapitalististen hamtusten^ pää-miehetkin.
kuten esim. Britannian ka-,
pitallstlen vanha ja luotettu puhemies
Sir "«rinston,', vaativat rauhanomaisia
neuvotteluja , NeÄostolilton ."'johtö-miestto
kanssa. ,' • />' - .• ' '*
,' "Uuden iolvon",nä'yttäfi""nyt'kuiten-,
fein sytyttäneen Pakari mustassa mie-lessä
se, kun Espanjan kansan vei-nen
teurastaja ja Espanjan itsevaltt
diktaattori, on hyväksytty \VallS'je-tin
miesten toim.esta "länsimaisen c-j
mokratiän'^puolustajäm rintamaaa
Kiviperän Pekka sanoo iloitsevaca
siitä, että juuri solmitun sopimuö^l
mukaan Yhdysvallat saa perustaa i^J
tatukiasemiä Espanjaan ja Fraccosa
dollareita sotakonestonsa kuntoonps-j
nemista varten.
Tyydytyksellä Pekka, joka onjK*
nyt tapanaan rintoihinsa takoen
hoista olevansa/'suun demoiaaat:*!
toteaa nyt uuden sodan mahdott-^*
sien lisäant3meen. ' L
kasvavaa sodan toivoaan vaknös
Pekka Vielä lisäävän sen, että
nauerin Länsi-Saksan hallitus
osoittautunut myöskin valmiiksi i^j
dattamaan Dullesin porukan p^:\
räyksiä ja valmistuu sotaan entb.e|
Aatu-vainaan upseerien avulla.
k a i " Jonkinlaista ilkeää «"^"^l^l
tahrimassa suussaan tuntien P»?j
lopuksi ikäänkuin pyyUä anteeias-täistä
vilUyttään sanomaUa: ' " ^ ^
pa jänkit häpeävät Francoa Uit»;^
sena enempää kuin ryssäakään rJ^l
sodan aikana.", '
Oikeastaan ^ tuon anteeksipJT^
lopun olisi tullut kuulua: - " ^
pää ktiin^Formosan rosvoa
tai Korean gangsteria B h e e t ä S ^'
Mutta eiköhän Pekka " P ^ ^ ' ^
nenkuin" tipahti. Maailman raa^-
tahtoiset,kansat eivät luovu r a j ^
taistelusta s i k s i . ' e t t ä verinen frs^
on lltetty USA:n sodanlietso)aiB p;
rukkaan, ' ' "
• • Paremminkin ne tulevat sen
tehcstamaan toimintaansa.
Taliä hetkellä\. voivat <»öadi
tehdä .sen parhaiten ääoestt»»?
YES.käynnlssäolevassa 'r?ut
it;y-?•k-:^sl;e•»s;^s!*ä;;.;, ,,a—&»5- .:Kiii{u,;•l«k^ urLjj m
l.ilc;.-i;ia .f^OO niiljc
jy!e«:isä,^;|v•k;lll^
lprösenctinifi.irii:e
Ivicsiuaiiieil^ niä
l^ilcioriafu;;^,^^^
I'. i ; ' . . . . . - • U la >lcs
l^iililuisäV^
];iijl"t ii.roskm .
r.uoi^nioin ja C;
I cien -.kotij.na i.seferi:;-
Tuy;itvöUi;4'yde''^;;^
itM-ii^il^Kträtlt^ss
:i-onloo. Nei
do-ssa-'.ke ;!civiikki
[.Veiivu-itoLiton k
ijiDttJvjuiiden;^
|jo!i/.a iiitneksi h(
;;:nyäii,;','':Tiedanai
Iti te.paran La a la
(ilin, xeuiikokuuun
jlcihaavat ja pale.
Uia-ie, .sanot£
.'.autuaan pulvei
j te.-:oit:uu. ve-1'een;
auttaa -valkoisia
| i a Ir.kterrciia va
'r;t'di'jnanno,-sa-
I f .u Uc.nv.cin voi
lm koiv-tan ki
::prniaäiiiri;;:jä ;^pi
i tii}delli-,esti mut
;syntvn>t tami
Suomessa, :ku(
sydäntautiin.
; poika perheine
veljensä vaim
Haluamme 1
•ien \iime mz
Hje'tiile hautE
;.- Haiuamme I
Sihlmaiiia; -kai
kail-t-ata avust