Vapaus, December 24, 1957

              AFL-CIO:n presidentti George Meany lahjoitti äskettäin Britannian TUC:n johtajille
kukkavaasin. Tämä tapahtui äskettäin Atlantic Cityssä pidetyssä AFL-CIOui konfe­renssissa.
Kuvassa nähdään (vasemmalta oikealle) Meany, brittiläiset 'W. M* Bear ia
John 0'Hagen sekä Canadian Labor Congressin sihteeri Donald McDonald. ; ^ -
NATO:n päätökset aiheuttivat
pettymystä Canadassakin
Sanoivat oppositiopuolueet san jälkeen kun pää­ministeri
esitti raportin Pariisip konferenssista
Ottawa. .-^ Vihne .lauantaina
alahuoneessa kolmen oppositio­puolueen
taholta arvosteltiin; Pa- v
riisissä pidettyä NATO-maiden
johtajain konferenssia siitä, ettei
sen taholta tehty minkäänlaisia
vakavia ja konkreettisia - päätSk-siä.
Saavuttuaan Pariisista lauantaina
pääministeri kiiruhti alahuoneen is-luntoon.
Hän yritti ;antaa Pariisin
konferenssista Mahdollisimman kau
niin kuvan. '" .'
Huolimatta tällaisesta optimisti­suudesta
pääministeri -joutui tun­nustamaan,
että ellei päästä ulos
aseistariisumisneuvottelujen ' vmpi-kujastar
niin puolustusmenot seu­raavan
kahden, kolmen taikka nel­jän
vuoden aikana kohoavat,jätti­läismäiseksi.
' '
CCFin Johtaja ColdwelI sanoi ih­mettelevänsä
kun han^ kuiili päämir
nisterin raportin eikä havainnut
siinä minkäänlaista 'konkreettista,
ehdotusta rauhan puolesta:
Hän oli sitä mieltä, että koska ei
ainoakaan NATO:n jäsenmaa; ole
vastannut Bulganinii\ / kirjeeseen,
niin Canadan olisi vastattava siihen
ja lisäsi, että ulkoministeri Sydney
Smithin pitäisi tehdä sen.
Puhuessaan Yhdysvaltain valtio­sihteeri
Dullesista mn Coldwell sa
noi lukeneensa hänen lausuntojaan
ja artikkeleitaan ja jatkoi:
"Kuinka voidaan odottaa, että
neuvottelut voisivat olle menestyk­selliset
kun ottaa huomioon sellaiset
lausunnot?.
"Minusta tuntuu, että me tarvit­semme
uutta lähentymistä..: uusia
ehdotuksia tällaisesta lähentymi­sestä.
''Me emme kuulleet mitään
tällaisesta tänä aamuna."
Liberaalipuolueen johtaja entinen
pääministeri Louis St. Laurent sa­noi
ettei hän halua aliarvioida, taikr
k», liioitella Pariisin konferenssin
tuloksia.
Kaikki mitä Pariisista annetuissa
lausunnoissa ja pääministeri Diefen-bakerin
puheissa on sanottu on ol­lut
yhdeksän vuoden vanhaa, sanoi
mr: St,. Laurent,
Viitaten Gromykon / kieltäytymi­seen
neuvottelemasta: länsivaltain
ehdotuksista mr. St. Laurent sanoi:
"Me toivomme kykenevämme saa­maan
heidät vakuuttuneiksi siitä,
että me olemme vakavia halussam­me
kohdella heitä kansallisen tasa-arvoisuuden
perusteella niissä pää­määrissä,
jotka ovat j a täytyykin
olla heille edullisia, kuten ne ovat
meille, ainakin heidäh kansalleen
ja meidän omalle kansalleni'me." '
Hän kehoitti konkreettisempaan
lähestymiseen neuvottelukysymyk-sessä
samalla kun heille'tulee'muis-
NLn ejidotus pn herättänyt
kiinnostusta Euroopassa
Länsivaltain pitäisi harkita sitä,^sanotaan
erittäin vaikutusvaltaisella taholla
Lontoo. Länsi-Euroopatt rnai^j
sa on havaittavana monia viitteitä^
siitä, että Neuvostoliiton yetooimus
aseistariisumisneuvotteluifisa öii: ai­heuttanut
yleista mielenkiintoa. -
Esimerkiksi Britanniassa V maan
läksi huomattavinta lehteä on ke-hoittanut
harkitsemaan Neuvpstolit^
ton ehdotusta idän ja länneii neu­vottelusta
joukkojen vähentämisek­si
Saksasta; .Samoin V monissa: muis­sa
piireissä ilmenee halun länsival^
(ain ja Neuvostoliiton välisistä neu­votteluista.
Britannian haUituksen 'piireissä
oUaan sitä mieltä, että Neuvostolii-ton
ulkoministeri Gromykon ja
I' Kommunistipuolueen pääsihteerin
Hrushtshevin ehdotuksia pitäisi tar­koin
tutkia NATO-maiden keskuu­dessa
diplomaattisia kanavia myö­ten.
Mannermaalla,on herättänyt erir
koista mielenkiintoa Yhdysvaltain
entisen Moskovan lähettilään Geor­ge
Kennanin ehdotus kuljettaa pois
joukkoja Keski-Euroopasta.
Sanomalehtien kirjeenvaihtajien
raportit osoittavat, että ydinaseet
ovat herättäneet huomattavaa levot­tomuutta.
Lontoossa ilmestyvä -The Times
kannatti neuvotteluja Neuvostolii­ton
kanssa. Viitaten, The "Economis­tin
kirjoitukseen The Times kir­joitti
johtavassa toimituskirjoituk-jsessa,
että idän ja lännen pitäisi
tutkia "voitaisiinko päästä johon­kin
edes rajoitettuun sopimukseen
koskien niitä aseita, joita on sijoi­tettu
Keski-Eurooppaan"-_
Eräiden NATO-maiden tietoiset
lähteet korostavat sitä, että viime
viikolla pidetyn konferenssin pitäi­si
olla. edeltäjä neuvotteluille Neu­vostoliiton
kanssa. Niistä lähteistä
korostetaan, että ellei pjhitä neuvot­teluihin
Neuvostoliiton kanssa niin
syntyy pyrkimyksiä erota NATO-lii­tosta.
tuttaa, että molemmilla puolilla on
suuret sotilaalliset voimat ja sel­laiset
merkitsevät suurta tuhoa jos
niitä käytetään toisiavirastaan.
Social Credit-puolueen johtaja
Low arvosteli pääministerin raport­tia
Pariisin konferenssista ja sanoi,
että huolimatta kuinka paljon sen
päätöksiä ylistääkin, niin' sellaiset
eivät;oIe riittäviä.
13 Labotu*-puoIueen
jäsentä vastustaa raketti-;
aseiden tukikohtia
Lontoo. — Täällä Uedoitettiin
viime viikon lopulla, että 13 Labour-;
puolueen jäsentä on esittänyt pro^
testin sen johdosta kun pääminiSv
teri Macmillan oli NATO-maiden
korkeimman portaan kokouksessa
antanut luvan rakentaa Skotlantiin'
rakettien lähettämistukikohtia. ^
Päätöksessä varoitetaan tialUtus^'
ta siitä, että rakettien lähetysase­mat
merkitsevät maan saattamista
vihollisen maaliksi aikana, jolloin
e i . ole minkäänlaisia puolustuskei­noja.
Sanomaletitlpaperin
tuotanto laski
marrasl(uussa
Montreal^: Marraskuussa tuo­tettiin
Canadassa 504,898 tonnia sa
nomalehtipaperia, eli : 54.627 - ton^
nia vähemmän kuin v;rl956samas^
sa kuukaudessav Tämä merkitsi tuo­tannon
laskemista fl.8'. prosentilla.
Sanomalehtipaperin päivätuotanto
nousi 18;337 tonniin, jok9 merkitsi
9.5 prosentin laskua verrattuna vii­me
vuoden marraskuun päivätuo-tantoon,
Newsprint Association of Cana­dan
taholta selitettiin, että pää­asiallisena
syynä sanomalehtipape­rin
tuotannon laskuun marraskuus­sa
oli se kun heljän paperitehtaan
työläiset olivat lakossa saman kuu­kauden
aikana British Columbiassa.
Sanomalehtipaperia ^ i . lähetettiin
marraskuussa ulkomaille 520,477
tonnia, eli 23,040 tonnia vähemmän
kuin V. 1956 marraskuussa. Ulko­maille
lähetetystä sanomalehtipape­rista
417,313 tonnia lähetettiin Yh­dysvaltoihin.
Yhdysvalloissa kulutettiin kulu­van
vuoden marraskuussa 600,054
tonnia sanomalehtipiaperia, eli
19,424 tonniai vähemmän kuin v i i
me vuoden vastaavassa kuussa. Yh­dysvaltain
ulkomailta tuottamasta
paperista 73.9 prosenttia oli Cana
dasta.
Kolme sai surmansa
lentorikossa
Kenora. — Täällä tiedoitettiin
viime lauantaina, että kolme miestä
sai surmansa lentorikossa vUme
perjantaina «noin 50 mailia täältä
koilliseen olevalla järvellä. Onnet­tomuudessa
lentäjä Don Matheson
loukkaantui vakavasti. ' '
Onnettomuuden. sattuessa lento­kone
oli matkalla Red Lakelle.
Ilmestyy itlataiiuu lorstftliui la Unantalna -^Penutetttt vuoima 1917
No. 151 — Voi. X L vuosikerta- SUDBURY. ONTARIO iiiltiiiil':klW „, ",' ? ^ Set ehdottaa atoimaseiden kieltoa'ja koko maail'
mää käsittävää neuvottelua aseistariisumisilta
. Moskova. Neuvosto! il ton ui*
komlnlsteri Andrei. Gromyko eh-dotUmaanantalna,
ettS aselstaril'
siimisesta neuvoteltaisiin VK:o
;j^iskokouksessa taikka koko
tnaallmaa , käsittävässä aselstarii-s^
mi8konrerens8la.
Tämä oli vastaus NATOmaiden
{Pariisin konferenssin ehdotukselle;
että aseistariisumisesta neuvoteltai­siin
joko ulkoministerien konferens­sissa
taikka erikoiskomissiossa; jon­ka
nimitiäisi Y K .
Ulkoministeri Cromyko ' esitti
NL:n ministerineuvoston päätöksen
korkeimman- ja kansallisuuksien
neuvoston yhteisessä' istunnossa,
jossa se yksimielisesti hyväksyttiin.
Ulkoministerin lisäksi Neuvosto­liiton
kommunistipuolueen; pääsih­teeri
Nikita Hrushtshov antoi se­lostuksen
Neuvostoliiton kannasta
aseistariisumiseen nähden.
; Molemmat puhujat olivat ' sitä
mieltä, että maailmanjännitysUlan:}
petta lievennettäisiin niiden- ehdO'
tusten pohjalla, jotka pääministeri
Nikolai Bulganin esitti kirjeissään
NL:n kauppi|pltujiskuiita
kotiin toiyoplkaaiia
Näiden naapurimaiden kaupankäynti koituisi
moIemminpuoUsdföi hyödyksi, sakioivat venäläiset
koti' 1'tehtaissa. V<enäjällä harkitaan säily-ff
ff
Tyynepinereiii veden lämpö on
Boussat ySAn raniikkovesillä
Los Angeles Marine Research
Ummitteeri tiedemiehet sanoivat
vume viikon lopulla, että Tyynen­meren
veden lämpö on noussut ku-^
wvan vuoden aikana korkeammalle
«un mitä tunnetaan setf hfetoriari
aikana.
Eräillä paikoUla veden pintaläm-
Po oli 5.5 astetta.^Fahrenheitia)
Mrkeamroalla kuin 1946-56 leeski-
J Bmpö on oUut. '
Tiedonannossa sanottUn, että
*^omt BarrowBS% .Alask^ts», jää
poistui lahdesta varemmiirjatiita kos^
ban tiedetääiL- -^.-Z \
La Jollassa, Califomiassa^ränriifc^
foveden. lämiM 'nousi korkeammal-
Z ,yhtenakSiaviaonna
»ömeisen 26 v^pden aitonau Tie:^
donannossa sanotaan, että veden
korkeampi lämpötila ulottui noin
neljännesmailin syvyytfeen Califor-nian
rannikkovesillä.
Tynnenmeren lämpenemisen joh­dosta
on etelämerillä asustavia ka­loja
noussut korkeammalle pohjoi­siin
rannikkovesiin.
'Tiedemiehet eivät ole;yoineetsa
noa mistä tämä johtuu. He ovat
kuitenkin siitä varmoja, ettei ete­läisillä
merivirroilla ole mitään te­kemistä
tämän ilmiön kanssa. Hei­dän
julkaisemassaan raportissa sa­notaan,
että lämpimät nferiylrrat
tulivat joko lännestä taikka luotees-,
ta;?;Ä?Bvs'v>S:;^^
ITseat tieteelliset laitokset ovat
tutkineet tätä ilmiötä.
piip-^^''tiV-^S^^C^HÄ^^^^ ^^^^^^'ip^^ki^Si^/^jS^i^^ä^^i^ip'^'^'^^ ': '4'-'"^
V M joulu
koko Canadassa
Joitakin poikkeuksia; lukouoot^
tamatta Canadassa on täaävuon^
na "vihreä joulu", joka koettelee
sekä joulupukkia odottavien las­ten
hennoja että pukkien käyttä­mien
porojen voimavaroja.
Vapauden '^askukalenterin*^
mukaan talvi alkoi virallisesti Jou­lukuun
21 päivänä, eli viime lau­antaina.
Mutta talvisäästä ei ole
Juuri missään merkkliikään. Tosi­asiassa
koko Canadassa on vallin-
Sbi viikon päivät poikkeukselli­sen
lämmin sää ja vaikka ilma on-^
kin aattoou mennessä: hieman. vii­lennyt,
yleisesti otaksutaan kui­tenkin,
että lunta ei saada. Viikon
vaihteessa, ilmoitettiin, että Oata-riossak'n
nousi lämpömittari, u-.
seilla paikkakunnilla 59: asteen
(F) ja sutikin ylemmäksi ~ ve­täen
kastemadot ylos maasta ja
murmelit pois koloiltaan!
Yleisesti on viimepälvlnäfcaut-5
ta niaan vallinnut noin ZOastetta
normaaUsta lämpimämpi «äa mut'
ta joillakin paikkaknanlllai kuten
esim. Kapuskasingissa, ytrmstron-^^
gissajne^ on kuitenkin kymmen-kanla
tuumaa lunta Ja se an­taakin
tänä jonlnaaitoJia toivoa;
että kaipa se "pukki" JoteoUu
pääsee lopun matkaa.
^ Intiaanit Canadassa virnisti­vät
sokeria j a siirappia • vaahteraii
mahlasta ennen valkoilioisten sa^.
pumista. " ^'
Ottawa. ~ Sunnuntaina
matkalle lähtenyt Neuvostoliiton^
^ kauppavaltuuskunta on vÄttutl^
nut siitä, että Canadan Ja'Neu-,<r
vostolllton välistä kauppaa voi-;
daan laajentaa tuntuvasti kum>;
paakin maata hyödyttävällä ta.
välla.
Tämä osto- ja myyntinjatkalla oi
lut neuvostoliittolainen kauppavalf
tuuskunta on kulkenut eri puolilla
Canadaa suurempaa mainostusta
järjestämättä. Konservatiivit sanoi­vat
valtion toimenhaltijoille, että
tätä valtuuskuntaa'.ei. pidä sanoa
viralliseksi valtuuskunnaksi", jot­tei
siitä tulisi poliittista kiistakysy­mystä.
Neuvostovaltuuskunnan puheen­johtaja
T. T. Ivanov sanoi matkan
olleen "varmasti menestyksellisen"^
Hän uskoo saaneensa sopimuksia,
joiden perusteella Neuvostoliitto
voi myydä $5,000,000 arvosta raaka^
aineita canadalalsille liikkeille.
Neuvostovieraat ovat täällä tutki­neet
laajasti erilaista koneistoa ja
he otaksuvat, että sitten Inin tulee
päätösten tekoaika Moskovassa, Ca
nadasta ostetaan myös koneita.
Esimerkkinä mainitaan, että tä­mä
valtuuskunta tutki Ontariossa
koneistoa, mitä käytetään säilyke-kesoppa-
teollisuudeh'perustamista
ria.']iUn myös uskotaan, ett^ Cana-dalla
dn hyvät mahdollisuudet saa­da
tässä teollisuudessa tarvittavani
koneiston tilauksia.
Konservatiivipuolueen muodosta
ma ; liittohallitus on viimeaikoina
puhimut vähän kun^mastakin suu
pielestä kauppa^ ynnä muista ;suh
teista Neuvostoliiton kanssa. Uiko
ministeri Sidney Smith on suositel'
lut läheisempiä suhteita Neuvosto­liiton
kanssa. On myös keskusteltu
• canadalaisen kauppavaltuuskunnan
menosta Neuvostoliittoon.
Täällä vierailleet neuvostoliitto­laiset
ovat selittäneet, että Canada
laisen kauppavaltuuskunnan vierai­l
u Neuvostoliitossa olisi eduksi Ca­nadan/
liikemiespiireille. He sanoi­vat,
että vierailemalla täällä Cana ^
dassa,; he ovat saaneet suuren mää­rän
tietoja tästä maasta, ja' että
heillä on myös melkoisen hyvä kä­sitys
siitä, mitä Neuvostoliitto voi
myydä Canadalle.
Tämä neuvostoliittolainen kaup­pavaltuuskunta
vieraili Montrealis­sa,
Torontossa, Hamiltonissa, Lea-mingtonissa:
ja Vancouverissa. Se
voi ostaa täältä sähkö-, paperi- Ja
kemikaaliteollisuuden välii^eitä.
Pääministerin tervehdyi
Ottawa. — Pääministeri John
Diefenbaker esitti viime lauantaina
vuodenvaihteen tervehdyksen - toi-;
vomuksineen Canadan kansalle.. <
Mainitessaan palanneensa juuri
NATO-maiden päämiesten kokouk»
sesta, Pariisista Ja sanoi olevansa
onnellinen kun hän voi ilmoittaa
sen olleen sananmukaisesti rauhan­konferenssin.
Pääministeri sanoi: tulleensa huo­maamaan
kuinka kaikilla puolilla
tunnettiin hyvää tahtoa canadalai-sia
kohtaan.
"Olen vakuuttunut, että kaikki
muut maat toivovat meidän ottavan
Johtavaa osaa NATO:n neuvotte?
luissa. Minulle on mahdollista i l ­moittaa
vteille,' että Canadan: ääntä
kuunnellaan kunnioituksella Ja har­kiten
ystäviemme taholta, Euroo­passa^
Aasiassa ja Afrikassa", sa
noi mr. Diefenbaker,
Hän vakuutti päästyn yksimieli
syyteen siitä, että' meidän tehtä­vämme
ei ole voittaa tulevaa sotaan
vaan estää se.
"Käytän hyväkseni tätä. tilaisuut­ta
toivottaakseni teille kaikille on­nellisia
lomapäiviä, hauskaa 'joulua
ja hyvinvointia tulevana vuonna"!
päätti pääministeri tervehdyksensä:
I VIIME TIEDOT |
' IVashfneton. Ma»aantal>Utaisesn TV- Ja; n4toptiheetsaan • Yfi^ys^
valtafn presidentti eiseiiIioireriäitifcaaUJ<4lft^
mlta»nkatosixtma»n,til3L
NATOrnenvosfoD' Ftitffiln soonititeinilen pulttefna; Jofka on Jo keipas-nattonln
» Moskovaa» Hylätty. y
lafearta, —^ Sffrtolafsirfranomaiset iiedofttivat naananfalna, ettjt he
olfrat «Illfen ntenneMä^sntaneet lt^M*:lto l i o l l a n i a^
nislnvan.
Cbathain;; .Tliames-Joen vedenrjpinta on -noa«nit:.9 Jalka» knuai
laamaa: nonnaalls korkcannuUe, tiedaftettUni' täilli-- aiaananf aina. : jCen :
Johdosta OMiden.taloJeB kellareUiIn oä UOtut, weWL .ToftmUiannetta ei
kalienkaan pidetä ciflttfn yaatalUMns^ vidS t i l i in mrantui.
Danaikas.-../Ne»v«*t0Ult<a on sntaim^ BtyVUOthtb^kkA 3 n|ysblii«>
naifcostoJOeiiliAonetto, Joifcs supiilrat PimarimHen lentofceUtälie maa^
presidentti ^E{senhowerille:ja*t(>l<
sien länsivaltain pääministereille;; ;^
Mr; Gromyko sanoi; neuvostohal
Hiuksen vastustavan neuvottelua uI
koministerien tasolla samasta; syys-;
tä kuin se ei näe mitään hyötyä Jat­kaa
neuvottelua YK:n aseistarlisur
miskomission alivaUokunnassa. HSni
bnoi, että Neuvostoliitto toinil täs­sä
valiokunnassa suhteessa 1—4,
sillä sitä vastassa olivat Yhdysval­lat,
Britannia, Ronska ja Canadaj
jotka kuuluivat hyökkäävään NA
TO-liittoon.
:Koska neuvostohallitusvöi nähnjit
minkäänlaista menestymisen mah'
dollisuutta ryhtymisessä'samanlal^
siin menettelytapoihin ulkominister'
rien konferenssin .tosolla, niin siksi;
NATOm ehdofi|s el' tyydyttänyt
Neuvostoliittoa. >
' Mr.''Hrushtshev sanoi, että aseiä^,
tariisiimlskömission alivallokUBta
on luonnoton; Hän sanoi, että' f^eu-vostoliittQ;
el osallistu ^sellais^eir
neuvotteluun,' Jonka jäsenien Buu-^
rin enemmistö kuuluu hyökkäävitn
sotilaallisiin bloMhin.
Molemmat puhujat vakuuttivat'
ettei Neuvostoliitto halua sotaa ei-^
kä 6illä ole aikoijnusta hyökätä yh­denkään
kansakunnan kimppuun,
He sanoivatlänsiValtainolevan syyl?
lisiä maailman Jännitystllnnteeseen
ja erikoisesti syyllisiä' siihen ovat
I sotavälinetehtailijat: ja Imperialls-i
tit, jotka Hyötyvät sodasta sekä tur-;
vattomuudestiti'
Samalla kun Neuvostoliitto ke-hoittaa
kutsumaan koka maailmaa
käsittävää aseistarlisumiskohferens-sia,
niin se el kuitenkaan tarkoita
sitä, että se^'olisi hyljännyt aikai­semman
ehdotuksensa kaikkieii
maiden pääministörjieii^ nduvottelij|i
kokouksesta? ratkaisemaan: keskinäi^
set ongelmat.
"Mutta meistä tuntuu, että., sitä
ennen pitäisi pitää kahden kaikkein
voimakkaimman ;i vallan;Neuvosto­liiton
ja Yhdysvaltain. päämiesten
neuvottelu", sanoi Hrushtshev.
'"Aiskin kukaan voi epäillä sitä,
että jos Yhdysvaltain'Ja Neuvosto­liiton
kesken päästäisiin yksimiellf
syyteen, ei luonnollisestikaan tois­ten
kansojen^ kustannuksella^ niin
silloin maailman -tilanne muuttuisi
huomattavasti -parenimaksi.
Mr, Hrushtshev arvosteli niitä
kriitikkoja. Jotka ovat ebittän^et
sellaisia käsityksiä, että on melkein
mahdotonta saada aikaan sellaista
sopimusta; JotavNeuvostoiiitto ei oli­si
valmis rikkomaan.
"Sellaiset lausunnot eivät pidä
yhtä tosiasioiden kanssa'^; sanoi hän^;
Mr. Hrushtshev suhtautui tässä
suhteessa erittäin kriitillisesti Yh­dysvaltain
valtiosihteeri OuUeslin
Ja Länsi-Saksan kansleri Konrad;
Adenaueriln. riän sanbi'heidän ai^
heettomasti " selittäneen kuinka
Neuvostoliitto olisi muka v. 1055
Geneven konferenssissa , luvannut^
kannattaa Saksan y|idlstä'mistä Ji.s,:
vapaiden vaalienperustalla ja myö^f
hemmin peruuttanut tämän.
Tosiasiassa, Jatkoi Hrushtshev,
Neuvostoliitto .teki selväksi Gene-:
vessa ja pian iänkin Jälkeen, c^tä
kun käsitellään kysymystä Saksan
yhdistämisestä, niin silloin on otet­tava
huomioon kahden Saksan ole­massaolo,
— Itä' Ja.Länsi-Saksan.
Hän sanoi länsivaltain suunnitel­mana
olevan hävittää Itä-Saksan
Kansantasaval täinen hallitus ja val­jasta
» sotilaallisesti sekä taloudel
lisesti voimakas ja yhdistynyt Sak­sa
\ länsivaltain sotavankkurien
eteen. Edelleenkin hän ^elitti^ eUS^
Sakson yhdistämiskysyinys kuuluu;
Saksan kansalle. ' -
Neuvostoliiton'' korkelmman-%^a
kansallisuuksien neuvostojen yhtel
sessä tlstunnbstia hyväki^U^no^yksi^
'mielisesti-seitsemän kohtaa vkUsit-^:
tävä päätöslauselma silt^ että:/ ^ \
'II; Neuvostoliitto, .YHd^vallat Ja
BiUtannia tekisivät sopitnuksen et-
^eivät Xiii käyttäisi "atomi- Ja vety­pommeja.
,
2. Samojen maiden hallitukset soi;
pisivat ydinaiseiden kokeilujen lo-^
pettamisestaensi tammikuun ^ l ! päi­västä
lähtien. , .
3. Neuvottelisivat sopimukselta,
toisten asiaankuuluvien vattatn
kanssa, ettet, atomiasetta sijottettat
81 Itä- JoXänsi-Saksan, Puolan sekä!
Tshekkoslovakiani'alueille Ja täten
saataisiin; aikaan fsellalsista tuhoa
vista oseista-vapaa vyöhyke Euroo­pan
keskiosassa.' >' < , ' I
4. Idän Ja Lännen nykyisten ar-:
meijoiden ^miesvahvuutta huomot-lavasti
isut>istettaisiin.
5. Neuvpteltalsiift NAXamaiden;
Ja Varsvoän. sopinousmaiden keskt-.
naisesta . hyökkäämättömyyssopii
muksesta!, .' • ' " ^ ^ ]
'"6. Suurvallat lupaisivat pidättyä
käyttämästä' .voimakeinoja Keski-
Idän riitaisuuksien' ratkaisemiseksi
ja että itämän alueen< valtojen itse­näisyyttä,
kunnioitettaisiin., ,
,1 7, ^Erl'kansakunnat lopettalslva,t
sotaprbpagandohsa Ja sonsijaän pyr­kisivät
kaupallisiin Ja kulttuurisiin
yhteyksiin. . ^.^ ^
Fidhtfries :A8S0claiioiL viri
Gadsbx IsanoH^tkäUä yUw,:^
Iopulla«.että kenr^ti ^ '
Naugätonlii ^hdoUä^'
voiuataitoksen'" rakent
klti)W$SO,O0aOQQ'-vi]
hlsäb)lirteettämi$tS.':rK
,tojea'8iYumu^lkoi}I<
teoUfsoud^ o)i8i'V&^|lmliil
/ Atgier^.^ f L - .^äana.
sunliUQt8i]^>};kuol6}natll
tet^yiae s«ta, e^t^'hetoUv^^aj^j
n4p^ aikapommin - stjoiftaml
kmhne JalkdpaUostddfonillef^
mir^miyls&m- sanot^ar^kitc
10 ihmistä Ja^loulckaäijflNmeeM
Kuo»maantuöm(tuIsjgä;Qrtä'
toineh ^,vasib le-vuoiias^^Ja
•i/r
ginvaltuuätb oi nimitiiittyt^en!
Meschanskal^ Böuleptfin
ban < Bät|fe^är<}iksi.\'
mm numähiaink Raiäiai^
vard öh^yksi M o s k o v a n '^
Pakin :iu\ys^^am^
Quebecin maak
I S
9^aucevilles3a joutui 1,^00 alsu&asta
pakeiK^maan tulvan takia koileistaati
Quebec. Kalkkein pahin tul­vatilanne
?nayttäft^»Ievaii ohi'neI-Jässä
Quebecin-mäakttnnan asun­tokeskuksessa.
Jotka viikon vaih­teessa
kärsivät .kalkkeln> pablm^
min tulvivista Joista.
M*-
Chiangiti yhtä lento­konetta
vahingoitettu
Kiinan r^nnikoUa
Hongkong. — Uu'd(!n-kiinart uu­tistoimisto;
tiedoHti lauintalna, että
ilmatorjuntatykistö ' sai osuman
Chiangtn '' taistelulentokoneeseen,'
Joka'hyökkäsi Kiinan rannikkoa lä­hestyvää
hrittiläistä rahtilaivaa vas­taani'
Beaucevllte, Que. Äkkinäisen
lauhkean ilman takia tulvi täällä
Chaudierre-Joki yli äyrälttensä v ii
me lauantaina Ja'kuljetti tänne tu-hansia:;
ionneJav Jäitä; lunta Ja mu­taa
ajaen noin 1,200:^^ Ihmistä pois
kodeistaan. ' ^
:>Jääpadon takia nousi Joessa vesi
yli äyrälttensä Ja sen johdosta tä­män
kauppalan < pääkadusta muo^
dostui ikäänkuin Joki.
JääröykkiÖ, Joka oU paikoittain
kuusi Jalkaa paksu J a 25 Jallua pit^
kä, syöksyi: kymmeniin rakennuk­siin.
Paikallinen kirkko, useita auton-r
korjauspajoja; paikallinen hotelli Ja
elokuvateatteri sekä noin 200 asun-toav
kärsivät tulvan Johdosta.
Tulvan ' aiheuttama vahinko ar-violilaan
^.ÖÖQ.00O, IbmiBfienkllt e l - p '
kuitenkaan menetetty.', SeqJäJIcee|ti^'^\\
kun tulvaveöi laski, kaduilla ollfiutt- (^^^
i-ia röykkiöitä lunta, imi Ja.i#fet/l^
keniaisla tulvan kiOJet^hila' JUliei^ 31^
' Quebecilta lähetetty iatmeiJ&''^H^1
oi»sto toimitti varitiopalvalua ka^^^^l^
duiilä sekit ohjasi liikenttetilL^j .\
Kauppalan pdrmei^i
guere sanoi, ettS tulva oU^pafcÄ''''l^t''_
mitä t u n h ^ n kauppalan lils^(MrfÄa->^/i>^
sa. ^ ' >j v-.^tiffis^J
Quebec. — St. Raymön4issa,1folui '?<^!
on 95 maiUa länteen täältä, ^^S-^^
nen^Joen-y^l nousi tufvan/takir^ ">
Jalkaa nomaaUa korkeammalla jm- ^
mejsunnutttainajanoin 50 alunnott
kellarit täyttyivät yn^iVäT^vm^l
aiheuttamat iiihotarVelläan^^u^eiin^v^!'
miksi tuhansiksi doUarejksi. ,' »4Artt
liatapediassar Joka oti is& m M \
koilliseen täältä, tulvav(^i aiheuta
suurta vahbi^a ^;i)M2&s^^tW^^tC
rautatien., ' , ' ^ '^'7 / ' ' ^ T / ^ ^ ^ j
Victoriavlllessa aUieirttl" t i i l v i V l
myöskin sUurta vahinkoa, t ^
Tieteelliseen tutkiniustyQlion 0?
enemmän varoja xmiiSdim-A^
Moisejevin tanssiyhtye
Amerikan matkalle
New York. _ Täällä tiedoitettiin,
että neuvostoliittolaisen Moisejevin
tanssiyhtyeen 106 Jäsenelle , on
myönnetty, maahantulolupa; Yhdys­valtoihin.
Tanssiyhtye alkaa näytöksensä
Metropolitanin r Oopperassa :ensi
huhtikuun 14 pnä. Teatterimies S/
Hurok ei ole ss^nut vielä yhtyeen'
matkaohjelmaa valniiiksi,:mutta yh­tyeen
uskotaaii «siintyvän New Yor­kin
lisäksi Bostonissa, Pliiladellias'
sa, V/ashingtönissa, ^Clevelandissa,
Torontoa, Detroitissa, Clilcagössa,
San f^ratfcij^ssa, IJos AngeleiäiRiä
Ja'Mon^^lissa.,' - '%
»'*,•• • .-:rvj\ -.*"-,r
im-. •m m. Mm
i U08koVa.'r-^ Neuvostoliiton vai ^
lionvarainministeri Arseney Zverev
tiedoitti Korkeimman' Neuvoston
kokoukselle, torstaina, että Neuvos­toliitto
kuluttaa tieteellisen tutkia
mustyön hyväksi V.;1058'kailckiaan
18,200,000,000 ruplaa.
Virallisesti; neljä ruplaa vastaa
dollarin arvoa, jota pidetään verra­ten
paikallaan ostovoimaansa näh­den.
Näin ollen Neuvostoliitto tu­lee
käyttämään $4,550,000*000 tie­teellisen
tutkimustyön hyväksi,
Mr. Zverev sanoi, että tleteelU-seen-^
tutkimustyöhön käytettäviä
varoja tullaan lisäämään '1,800,000,-
000 ruplalla eU, noin $450,000,000
verrattuna siihen mitä kulutettiin
tähän työhön vuonna 1957.
Zverev sanoi, että 1058 puolustus^
menoihin varataan 96,300,000,000
ruplaa kun ;sensiJaan'puolustusma-:
noihin varattiin v. 1957 96,700,000^4
000 ruplaa. Hän sanoi,, että jatkil.^^^a^iOjO,^»!^!»!
vien rauhanpyrkimysten ansiosta
voitiin puolustusmenoissa saada ai­kaan
vähäinen siipistus;
' M r
VOStOllltOtt
000.000,000 ruplaa, Jdkä on^ttViV^-^^fk
senttiä suurempi kuih-ltuiUvail-vtfOj
den budjetti. , l '^l^'\i'^y^
NeuvdstoUiton ' varapäämiiäs^V I
Josef Kjuzmin äaqoi, i^nim^i
toliitoj^' tuotanto kohoaa k<l9$a'
noiR^T.6 prosenttia* verratta' sii-:^.
jien mitä,^ oU v. i ^ g * . . i i a t f ; s ^ ' | ;f
e t t i suunnitelman mukaan J
raskas' te^lUsuua' äoii' irtiön
prosenttia sIHä mitä äejDli^r/
Ja kidutHStavaro;den^|uotai|t<7^^ot^
SSafifÄ^Ät^^^^
vaii YUo«^ t ä 8 k k > o S o l »
JlprosenÖla ' ^ . l d S 6 « Ä t ^ ' J ^ j
y]top{s(oöfl:>almiiiitai
vv-^lOSft^-iäkÄi;!
ttoJn^äom^lOO
1; •vanainm.'supi8ius;^;i:i:ä;ip
r, ^^verev sdinol. e f t ä M i i ^ N ^
Dliltott budJettTv;! 1958 oa^ll^^