Vapaus, December 24, 1957

              Sivu^ Tiist^na, jouluk. 24 p. — Tuesday, Dee. 24,1957
fUBUIfX)' tjiäepeoOettt UO)or
OtfMuM VbmUb Canadlaas.
MUldied Kor.^e^, U17.^ Aatbaxlziea
aM'tetmd.(äam maO.sjr tbe Post
QfllM^ScfnxtiiienV Ottawa. ^'Qb-
Uabed, tlnfl(!e wweekl]r: Tuesdajs,
/numdajnp aii4v)etotttrda]ai tqr Vapaos
FnUttblnff Company Ud.. at 100-102
JBmSt, Baäbmr, Oat» Canada,
Tieleiäionea: Boa. OfOee Oft 4-4384;
Bdtforial CXflce o a 4-4?ffi Managir
E. StiksL Edltor W.miinUL Ifalling
addrta»; Boat 69; SndlMiyf jpitfarto.
Adfrertlalng yates opan:jg>pBcatfc>nI
Tranalaäon free of cfaaige.
tlL&USHXNNAT:
Canadana: 1 Tk, 7JOO O Idt 8.75
8 kk. 825
nidbvfallolna: 1 vk. SJOO 6 tt. 450
Suomessa: l vk. «50 6 Idt 4.75
louliii^ylueiitaMa Vapaus ei ilmesty ensi torstaina.
Indonesian vapaustaistelu
ViimeWikkoi8i£ää uutistiedoissa^^^ a suurta huomiota
Indonesian tapahtumille ja vaikka Suuren Rahan lehdissä
pjTittiin antamaan sellainen kuva, että Indonesia yrittää
muka loukata itseään ja yleensä ihmisoikeuksia, niin tosi­asiana'
kuitenkin p y ^ , että ratkaistavana on se, kuka on
isäntaoa talossa -> hollantilaiset kolonistit, vaiko indonesia­laiset.;
^ Kuten tiedetään, Indonesian siirtomaa-alue kuului toisen
määilinaiisodan loppuun asti Hollannille, mutta kun se vuon­na
1945 vapautui japanilaismiehityksestä, julistautui sen yli
80^mil}Oonainen väestö riippumattomaksi entisestä emäniaas-ta.
tasavallan ulkopuolelle jäi kuitenkin siihen välittö­mästi*
icutiluva,' ja jatkuvaa kinastelua aiheuttanut Uuden
Cruinedn saaren hollantilainen osa.
^ Maan itsenäistyminen sodan jälkeen ei kuitenkaan tar-köittffliut
sitä, että Indonesia olisi vapautunut täydellisesti
hoUa^til^t^n riistäjäin otteista. Viimeaikaiset uutistiedot
antoyift siitä kouraantuntuvia esimerkkejä. Indonesian ky-
^ ^ 8 ^ etusivuille saatiin kuulla, että
jtodohesiaIaiset''punaiset'' työläiset olivat otton
sen jä!tuon hollantilaisen omastiman laitoksen. Indonesialais­ten
"punaisten" käsiin joutui aluksi Netherlands Trading yh-disty^
na, joka on yksi suurin ja vanhin pankkilaitos maassa.
«Punaisten" ammattiyhdistysmiesten "käsiin joutui jOpa Aa­sian
^Icsi hienoin hotelli, Hotel des Indeksin. Ja tätä. samaa
"villitystä" jatktii-äiVan viikon loppuun asti. , Indonesian
liallitus puuttui työläisten aloittamaan honima^ ja kansal-listutti
monet niistä laitoksista, jotka työläiset olivat ottaneet
pois entisiltä siirtomaaisänniltä. Viime torstaina Iterrottiin,
että In(iönesian hallitus on kansallistanut hollantilaisille kuu-
ItiViasatatoalaitteita, sähkölaitoksia, laivoja ja kaasuliikkeitä.
kuteirnakyy, Indonesian tapahtumien perusta on paljon
syvemmällä, hiitä meille tahdotaan uskottaa. On selvää, että
liollantilaiset omistajat ovat tehneet kaiken voitavansa vai-
^^6Uttaakseen vasta itsenäistyneen Indonesian taloudellista
kehitystä. Selvää myös on, että esim. nykyinen laivaliiken-nekriisi,
mikä pakoitti Indonesian kansallistamaan hollanti-l
^ t en omistamat laitokset, on keinotekoista Idatua, ts. hoi-lahtilalsteh
innistajain painostusta.
Tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää myös se, miksi
Iddönesiä%aati peräänantamattomasti, että Uusi Guinea
on vilautettava Hollannin yliherruudesta. Uuäi Guhiea on
in(lonesiävastaisen poliittisen ^ ja ilmeisesti sotilasluontoi-senkin
-—^ .vehkeilyn keskipisteenä. Tämä, ja hollantilaisen
pääoman johtoasema maassa, on nostattanut Indonesian koko
kansan taisteluimsiirtomaakomennon jätteiden poistamiseksi
ja Uuden Guinean yhdistämiseksi Indonesiaan. Tämä selittää
seuj niiksi liollantilaisten^^^
ja muita suurlaitoksia on otettu tasavallan haltuun.
• Tämä sellaisenaan koskee tietysti hyvin kipeästi hollan­tilaisiin
suurrikkaisiin ja heidän ystäviinsä. On myös merk­kejä'
siitä, etteivät hollantilaiset pääomapiirit aio taistele­matta
luopua niistä taloudellisista sillanpäistä,'^ m
ne ovat Indonesian kansaa riistäneet sen poliittisesta itse-nfUstymisestä,
huolimatta. Mutta tavalliset kansan ihmiset,
jotka katsovat, että karkilla kansoilla, myös Indonesian kän­sällä,
ön ehdoton oikeus järjestää omat sisäiset ^iansa, ovat
tässä taistelussa varauksettomasti Indonesian itsenäisyys­taistelun
puolella.
Varmaa myös on, että Indonesia tulee tämän taistelun
voittemaah, sillä kolonialismin- päivät ovat olleet ja menneet.
KäiKÖajaWlevat ihmiset toivovatkin, etteivät
vcöiifet pakottaisi Indonesiaa turvautumaan; voimakeinojen
käyttämiseen, vaan että kiistakysymykset ratkaistaisiin rau-hancÄnaisin
keinoin.
utoilijain ver<^orma lisääntyy
•Viime viikolla saimme uutistiedosta lukea, että autoili-pjainiverotaakkaa
lisätään taas tammikuun 1 päivästä lähtien
1958^,— ja. osa siitä lisäverosta lankeaa tietenkin vuokra-atttojen
kyttäjäin maksettavaksi.
^$llä kertaa kohotetaan kautta linjan pienempien autojen
rekisteri- eli numerolaattojen hintoja ja tämä pikkuautojen
rekisterimaHsujen korottaminen on vielä isompi, mitä isojen
,;vaunujenrekisteriveroa alennetaan, että lopputulokset^
Ontarion maakuntahallitukselle $1,200,000 suuremmat tulot
kuiiiHriirae vuonna. Toisin sanoen, työläiset ja farmarit jou-tuvattulevana
vuonna maksamaan huomattavan lisäsumman^
: maakunnallista veroa ajokkiensa rekisteriveron kohottami­sen
johdosta.
Samalla kertaa — ja välittömaBti 'maakuntahallituksen
toimenpiteiden johdosta — nousevat Ontarion maakunnassa
autoyakuutusmaksut huimaavasti. Monet lehtemme lukijat
: ovat selittäneet, että heillä ollut n.s. minimivakuutus nousee
lähefer'kolmanneksella, eli kolmenkymmenen dollarin paik-k6ilta
» lähes neljäänkymmeneen dollariin.
Pahin puoli tässä vakuutusmaksujen huimassa nousussa
voh se, että se on tavallaan pakollinen vakuutus, vaikka yleistä
vÄlräutussakkoa ei maakunnassa olekaan.%;J^^
ole tällaista minimivakuutusta/hän joutuu suorittamaan $5.00
"ssdEon" ns. "Unsatisfied Judgments" rahastoon, mistä kor-ivätaan
tapaturmien uhreille sillom^^^^ vakuuttamaton autoi­lija
^el voi itse sitä maksaa. Tässä yhteydessä on kuitenkin
väärinkäsitysten välttämiseksi korostettava erikoisesti seu­raavaa:
Tämä $5.00 lisämaksu ei turvaa vähenunässäkään
määrässä autoilijaa. Se menee rahastoon, josta, maksetaan
/onnettomuuden uhrilte. Mutta jos onnettomuus tulee ja
•a^^ summa maksetaan tästä
tithästosta, autoilija jää sen summan velkaa tälle rahastolle :
- ^ J a tämä,velka voidaan periä myöhemmin hänen palkois­taan
t ^ muista tuloistaan.
] s Näin bn siis muodostunut tilanne, missä tämä minimi-iwakttittus
Oli asiallisesti pakollinen; vaikka Ontarion toryhal-i^
IlfuuB; ondtsepintaise^ kieltäytynyt pakoili-.
-S^n^^uiQvakiiuluksen järjestämisestä. , ^
c ^'^'Vilniutusmaksujen huima noiisu korostaa kerran vlöd^l-'
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kostt ^^Jala, Spruc«!ale; ^Ont.,
täytti lauafitaina. Joulukuun 21 imä
70 vuotta.
Einar BfähSnen, Sudbury, Ont.
täytti fJc 13 pnä SO vuotta.- <VaU-tanune
kun tämä el tullut tapahtu­neen
sekaannuksen vuoksi aikanaan
lehteen.)
Yhdymme sukulaisten Ja, tutta;aln
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
BROKER ENGLISH
Palo Aito, Calif. ~ Mitä kieltä
puhuvat ensimmäiseksi kuuhun
matkustavat ihmiset?
Tämä kysymys tuli viime keski­viikkona
esille Stanfordin yliopis­ton
tiedekokoukseen osallisttmeen
kymmentä maata edustaneen. 17ato-mitiedemleben
sanomalehtikonfe-renssissa.
Tiedemiehet antoivat nopeasti
vastauksensa:
Pariisin yliopiston professori M.
M. Levy sanoi: "Murteellista eng­lanninkieltä":
King'8 Collegen edustaja Lon­toosta,
L. R. Elton sanoi: "Hyvä
venäjänkieli kelpaa yhtä hyvin vas­taukseksi,
kuin murteellhien eng-lanninkleU."
Varjeltakoon meitä moisilta "ystäviltä"
Yiioppitaat eivät
pärjää omin tuloin
Qttäwa. Liittovaltion tilasto-toimfstdn
julkaisemat tiedot osoit­tavat,
että vuonna 1959 yliopistois­sa
opiskelevat käyttivät keskimää­rin
$1.215 vuodessa ja siltä heidän
vanjiempansa antoivat heille keski­määrin'
$553 rahassa ja huollossa.
Samat tilastot osoittavat, että 38
pros. oppilaista oli ansiotöissä
kesäisin ja ansaitsi keskimäärin
$210 kuukaudessa. 22 pros. yliop­pilaista
teki säännöUisesti työtä ko­ko
lukuvuoden ajan. He olivat kes­kimäärin
7 tuntia viikossa töissä
lukukauden aikana.
31 pros. ylioppilaista asui kotor
naan. Noin 17 pro^iealtia oli tur^
vauduttava lainoihin ^kotoa ja eräät
toisista lainasivat varoja muualta.
Omilla varoillaan pärjäävien op­pilaiden
määrä oli alle 20 pros. ja
se vaihtelee huomattavasti eri oppi­aloilla.
Viiied Auto Workers_ touon,ka­nadalaisessa
lehdessä "Solidärity^
kerrotaan pääkirjoituksessa inielen-;;
kuntoiseen tapaan työnantajaittyri^
tyksistä saada aikaan "rauha työ­suhdeasioissa".
Toimituskirjoltak-sessa
kirjoitetaan mm. seuraavaan
tapaan:
Aina silloin tällöin uniolta kutsu­taan
osallistumaan Kiwanisklubin
tapaisiin selkään taputustllais^iuk-siin
työnantajain- kanssa palkalUs^
ten sanomalehtien selostaessa sen
olevan askeleena "työsuhderauhaa"
kohti-
Puheita pidetään ja työväestöä
pyydetään vetämään - sarvensa s i ­sään
ja toteamaan^ etter sivistys-maalima
olekaan niin paha palkka
loppujen lopuksi.
Työnantajat vakuuttavat sellaisis­sa
tilaisuuksissa^ että kehitys on
mennyt huomattavasti eteenpäin sii­tä
päivästä kun he taistelivat.union
järjestämistä, union tunnustamista
ja työehtosopimusneuvotteluja vas­taan
hampain kynsin. He ovat op­pineet
elämään unioiden kanssa, he
vakuuttavat. J a "ystävyyden" peh­meä
valkoinen käsi ojejinetaan. '
V^indsoi* tarjoaa yhtä hyvän esi­merkin
kuin mahdollisesti löytäisi
vaikka etsisi pitemmästl. Unohta­kaamme
laki^t, unohtakaamme For­din
työsulun, unohtakaamme par-'
jaukset jne., meitä neuvotaan. Jär­jestynyt
työväestö ja «työnantajat
ovat pysyväisiä ilmiöltä. On korkea
aika heidän oppia hyväksymään
toinen.toisensa. Ja niin edelleen.
Ja sitten eräänä kauniina päivänä
tulee rutiini pyyntö työväestölle ja
työnantajille kautta maakunnan teh­dä
esityksensä Ontarion lainlaatija-kunnan
komitealle siltä minkälai­sia
muutoksia olisi tehtävä Onta­rion
työsuhdelakiln.
Uusi alkcbolivastainen
rohtD kokeiltavana <- ^
Toronto. — "ISällä on kokeilun
alaisena uusi rohto. Joka tekee väki­juomien
. nauttlmifien epämiellyttä-väksi.
Kokeilut kestävät vlela.noin
kuusi kuukautta Ja Jos ""ne osoittautu­vat
tyydjrttävlksi, niin Tohtoa ale­taan
myydä pian sen Jälkeen.
Asiantuntijat ovat selostaneet, että
tämä uusi rohto ei näytä aiheuttavan
niitä sivuhäiriöitä; Jotka nykyisin
käytännössä olevat rohdot vaikutta­vat.
Uusi rohto toimii samaan tapaan
kuin aikaisemmatkin rohdot. Rohtoa
nauttiva henkilö :saa huonon olon, Jos
hän nauttii alkohoolia..
Ralph^ Enckell;
"Ystävälliset välit muodostuneet
kansallisesta välttämättömyydestä"
Helsinki. — Rakentaessaan
omalta osaltaan suhteitaan Neu­vostoliittoon
Suomi ei luonnolli­sestikaan
pyrlcinyt sovittamaan
menettelyään' minkään voimassa­olevan
kaavan mukaan* ^Meidän
oli löydettävä ratkaisu eräUIe tär­keille
ongelmille suhteissamme
naapurinamme olevaan suurmaa­han.
Tätä teimme niin hyvin kuin
taisimme ja päämääränämme
omien kansallisten etujemme
edistäminen. Jos noiden osaltam­me
tekemien ponnistusten talos­ta
tahdotaan sanoa rinnakkais­eloksi,
olemme valmiit hyväksy-^
mään tuon määritelmän, |oted
Siiomen valtuuskunnan puheen­johtaja,
ministeri Ralph Enckell
esittäessään Y K n poliittisen komi­tean
kokouksessa 12^ joulukuuta
rauhanomaista rinnakkaiseloa kä­siteltäessä
lausunnossa, jossa hän
viittasi rinnakkaiselon esimerk-i
kinä Suomen ja Neuvostoliiton
välisiin snhteisUn.
Min. Enckell selosti asiaa edel­leen
jnm. seuraavasti: ^ ^
Haluaisin korostaa kolmea eri­tyisen
merkittävää seikkaa tässä
sopimuksessa, jolla on perustava
merkitys maidemme välisissä suh­teissa.
Ensiksi sopimuksen johto­lauseen
vastamalnittäa 1 kohtaa,
josta eräs neuvostoliittolainen kom­mentaattori
muutamia kuukausia
sitten sai aiheen sanoa sopimusta
ensimmäiseksi ' kansalnvälisoikeuT
delUseksI asiakirjaksi, jossa Suo­men
puplueettomuus maimtaan.
Toiseksi toisen valtion suvereeni­suuden
ja alueellisen koskematto­muuden
sekä toisen /^valtion ^ sisäi­siin
asioihin puutttunattomuuden
molemminpuolisen kunnioituksen
periaatteita. Kolmanneksi sitä to­siasiaa,
että jos .Suomen puolustus­voimat
^ joutuisivat taistelemaan,
tämä tapahtuisi valn-omien rajojen
sisäpuolella j a Suomen alueen puo­lustamiseksi.
Sopimus edellyttää myös molem-suuntainen
pakollinen autovar
kuutus, mikä on menestykseUi-sesti
ollut pitkän aikaa voimas^
sa Saskatchewailissa. Maakun*
najlisesti järjestettynä tällal-;
nen pakollinen vakuutus alen­taisi
tuntuvasti nyt ylöttömän
korkeiksi nousseita vakuutus­maksuja
— ja antaisi silti pa­remman
vakuutusturvan seka
^autoilijoille etta inuille kansa-pien
maiden taloudellisten ja sivis­tyksellisten
suhteiden kehittämistä
ja lujittamista. Näin on tehtykin
molempien osapuolten eduksL Mutr
ta tarkoituksenani ei ole kuvata
niitä tärkeitä toimenpiteitä, joihin
on ryhdytty varsin monilla aloilla
molempien maiden: välisten nor­maaleina
pidettävien naapuruussuh­teidenkin
luomiseksi. Saanen kui­tenkin
mainita, että kauppamme
Neuvostoliiton kanssa on suuresti
kehittynyt viime vuosien aikana ja
on nji^kyään vain Englannin kanssa
Jtäymäämme kauppaa pienempi.
Vuosien aikana ovat maittemme
väliset naapuruussuhteet; kehitty­neet
hyviksi ja niissä pyritään tar­koin
puolin ja toisin noudattamaan
molemminpuolisen: arvonannon pe­riaatteita.
Luulen voivani liioitte­lematta
sanoa, että kummassakin
maassa vallitsee tyytyväisyys näi­den
suhteiden nykyiseen laatuun.
. Suomen ulkopolitiikka perus­tuu
muutamille varsinkin yksin­kertaisille
periaatteille, minkä
olemmekin voineet osoittaa tääl­lä
Suomen tultua hyväksytyksi
Ybdistsmeiden Kansakuntien jäse-neksL
Emme mielellämme, näe
maailman. Jossa elämme, jakaan­tuvan
erillään oleviin valtioryh­miin.
Sellaisten käsitteiden kuin
itä Ja länsi talisi jneidän kasit-taaksemme
kaulaa; yksinomaan
maantieteen piiriin.
. Me katsomme Suomessa, että
juuri se seikka, että rauhanomaiset
ja ystävällismieliset naapuruuäsuh-teemmfe
Neuvostoliittoon ovat epäi­lemättä
syntyneet kansallisesta
välttämättömyydestä, on lujana ta­keena
niiden vakavuudesta j a nii­den
kestävyydestä.^ ,
On myös toisinaan sanottu, että
nuo suhteemme ovat edullisia Neu-vostoliitoUe
ja että pitämällä niis­tä
kiinni Suomi edistää Neuvosto­liiton
etuja.- Emme ollenkaan epäi­le,
etteikö itäinen naapurimme pi­dä
ystävällisiä suhteita Suomeen
itselleen edullisina.
Mutta tahtoisin JaUeen toistaa
sen, että pyrkimällä herättämään
luottamasta Neuvostoliitossa Ja
ylläpitämällä, normaaleja naapn-risnhfeita
siihen Saomella on ol­lut
r^k^omaan oma kansallinen
etunsa mielessään. MeUdllinen
olisi todella se maailma, missä'
valtion p I t S d laopda omien etu­jensa
ajamisesta siksi, että tällai­nen
toiniintacsaattaisi koitua hyo-
E i luidisi; etta-tSIIaiti^n rutiini­asia
paliasU vhoijnäaisL^jf;öväen ja
tyonantajanrVenettä, eikä^; ainakaan
kaataisi sitä. Mutta m i k t tapahtuu?
a U AW esiintyi komitean- edessä ja
yksityiskohtaisesti selosti miksi sen
mielestä sovittelulaatakunnat ovat
mitättömiä työväestön j a työnanta­jain
välisissä suhteissa j a miksi ne
olisi poistattava.
. Se voi ofläjpieliplde millin smah-dollisestt-
työnantajat eivät subtau-,
du myötämielisesti.: mutta^ kukaan
el voi väittää, että jos U AW onnis­tuisi
saamaan poistettua työsuhde-laista
sovittelulautakuntia^ koskevan
kohdan, se olisi kuoleman isku ^ärr
jestyneille työnantajille pntariossa.
Sama pitSä palkkansa UAW:n;toi­sille}
ehdotuksille; Tosiasia on, että
ne ovat vakiintuneita mielipiteitä.
mutta ei kuollettayia työnantajille,
vaikka ne hyväksyttäisiin.
Mutta ihitä sitten tapahtuu? Ku-r
vaan>astuu iWlndsorin kauppakama-r
l ja ehdottaa "oikeus työhön l a ­kia".
(Windsorin kauppakamari ei
ollut yksin; siihen' jdityivätLbndo
nin ja Ontarion jäljestät.)
Sen lisäksi, että se yhtyi Windso-rin
kauppakamarin: Voikcus työhön
vetoomukseen" yhdistys, joka tun­netaan
nimellä .Wuidsor Automoti­ve
Parts Manu£acturers Association,
joka väittää edustavansa 16 yhtiö­tä,
joiden palveluksessa i on -6,000
työläistä, orf vaatinut unioiden lail-
Ustuttamlsta^ ettäruiltä vastaan voi-:
täisiin esittää vahingonkorvausjut­tuja.
,!
Wind&orln kauppalcamari on myös
pyytänyt, r «ttä: työnantajille annetr
täisiin dikeu^anoa edustusoikeuk
sien perutfttäfitista, l o s he oyat sitä
mielUi, etta %ölälset eivät enää ha­lua
kuulUMiiihlbon.
" O i k e u s työhön - l a k i " r unioiden
laillistuttaminen ja edustusoikeuk­sien
menettäminen eivät ole sellai­sia
ehdötäksiä jolta tehdään ystä-vieh
kesken täi edes neutralien kes­ken.
Ne ovat vehkeitä, jolta työ­väen
viholliset ovat keksineeti työ­väenliikkeen
Iiajoittamiseksi.
Jos kauppakamarin tarkoituksena
oli Julistaa sota .Canadan ammat­tiyhdistysliikettä
vastaan, oKä ollut
vaikea sanoa selvemmillä. sanoni3<
Mutta ihmeellisin puoli on siinä,
että kauppakamari voi esittää ^täl •
laisia vaatimuksia j a silti voi kut­sut
U AW päivällistilaisuuteen! >
Todeliinen yhtenäisyys
palvelisi CLCn etuja
Canadian Labor Congressin joh­tokunta
äskettäin. julkaisi lausun­non,
missä hahmoiteltiin ne ehdot,
joiden perusteella aikaisemmin
TLC:sta ja CGLista erotetut uniot
voitaisiin ottaa takaisin keskusliit­toon.
Se tosiasia, että sellainen lau­sunto
annettiin, osoittaa,. että yhä
enemmän kannatetaan näiden unioi­den
takaisin ottamista .ja vieläpä
siinä määrin, ettei johtokunta voi
olla asiaa huomioimatta.:
Toisaalta vielä eräissä piireissä
vastutetaan niiden takaisin ottamis­ta
eikä johtokunnan lausunto osoi­ta^
että se. vakavasti harkitsee ovien
aukaisemista todellisesti yhtenäisel­le
ja kaikkia käsittävälle keskuslii­tolle.
Tämä on vastoin nykytilanteen
vaatimuksia. Ammattiyhdistysliike
on siirtymässä ajankohtaan, jolloin
työnantajat hyökkäävät voimak­kaammin
sitä vastaan—- vuoden
1958 työehtosopimusneuvottelut
ovat jo alkaneet. Työttömyys lisään­tyy.
Monilta eri tahoilta vaaditaan
työväenvastaista; lainsäädäntöä.
Tällaisissa olosuhteissa järjesty­nyt
työväki tarvitsee lujempaa yh­tenäisyyttä
ja solidaarisuutta kuin
on koskaan aikaisemmin saavutet­tu;
kalkkein vähemmän se kalpaa
erimielisyyttä j a hajaannusta. On-
Ito tässä vaiheessa tarpeellista ko­rostaa,
että hajaannus ammattiyh
distysriveissä on edullista mono-pooleille?
Tai,H että mahdollisimman
täydellinen työväenyhtenälsyys kal­listaa
vaa'an työväen eduksi?
Tämän todellisuuden edessä,
kuinka voidaan käsittää teräsunion
johtaja Mahoneyn äskeinen lausun­to
Wmnipegissa?; Hän sanoi, että
hän ja hänen unionsa aikovat vas­tustaa
Mine-Mill union takaisin ot­tamista
Congressiin. Minkä perus­teella?
Sitä syystäkö, että se on
kommunistien johtama? .
TäUä näennäisellä syytöksellä,
joka ei hämää ketään^ m'r. Mahoney
todellisuudessa koettaa salata sitä,
että teräsunion johto maksoi $50,000
saadakseen haltuunsa Mine-Mill
union vaikutuspiirin ja heidän tar­koituksenaan
on pitää siitä kiinni
ellei ammattiyhdistysliikkeen rivl-jäsenistö)
mukaanlukien teräs:
unioti jäsenistö, pakolta heitä muut­tamaan
mieltään.
Mutta asia on vieläkin syvempi.
Mr. Mahoneyn päämääränä on saa­da
aikaan erimielisyyksiä ammatti­yhdistysliikkeessä
poliittisella alal­la.
E i ole olemassa sellaista kuin
"kommunistien johtamaa uniota"
eikä edes CCF:n johtamaa uniota,
kuten CCF hyvin tietää menneistä
kokemuksistaan. He. jotka sellaisia
termejä käyttävät, vahingoittavat
ammattiyhdistysliikettä ja varsinkin
itseään. Mutta toisaalta, ideologi­nen
yhtenäisyys el voi muodostua
perustaksi yhtenäisyydelle ammat­tiyhdistysliikkeessä.
Mahoneyn oh­jesäännön
perusteella olisi ollut
mahdoton perustaa yhtenäistä kes­kusliittoa.
Ammattiyhdistysliike ei ole po­liittinen
puolue, missä koko jäse­nistö
omaa samat poliittiset ajatuk­set.
Ammattiyhdistysliikkeen tar­koitus
vaatii, e,ttä se on avoin kai­kille
huolimatta heidän poliittisis­ta
mielipiteistään, olivatpa he libe­raaleja,
konservatiiveja, ccf-läisiä,
Social Creditiin tai L P P : n kuulu­via.
Heitä - ei yhdistä yhteinen poliit­tinen
suunta, vaan yhteiset luokka
etuisuudet. Tämä yhdistää heidät
ammattiliittoon ja sen pitäisi myös
olla yhdyssiteenä keskusliitossa.
Tämä ei , suinkaan tarkoita sitä
etteikö ideologisista erimielisyykr-sistä
voida keskustella ammattiyh­distysliikkeessä
j a jäsenistön kes-^
kuudessa; Niistä on keskusteltava,
ja keskustelu on käytävä demo­kraattisten
periaatteiden puitteissa,
jotta kaikilla ön oikeus esittää mie^
lipiteensä, ja jäsenistö on vapaa
päättämään mitä suuntaa se haluaa
kannattaa.
Mutta se on aivan toinen kuin
union yhtyössä keskusliittoon --ote-taah
huomioon mihin poliittiseen
puolueeseen sen johtajat kuuluvat.
Sen r suunnan noudattaminen pian
merkitsee, että ammattiyhdistyslii­ke
hajoitetaan.
Keskusliittoon yhtymisen ainoana
mittapuuna pitäisi . ölla: toimiiko
asianomainen unloammattiyhdis^
tysliikkeenä ja palveleeko se jäse­nistönsä
etuja?
^ Jos ' tätä pidetään »lähtökohtana^
niin; voidaan luoda todellisesti kaik-kiakäsittävä
ammattiyhdistysliike.
Mutta tähän' 'saakka CLCrn jo&o-kunta
ev ole'ösoittanuti että sen
tarkoituksena:: on avata ovet.
Mielenkiinnolla odotamme johto­kunnan
-"söihtautumista British Co­lumbian
United Fishermens / Union
anomukseen "••liittyä keskukseen.
Mutta yhdestä asiasta voimme olla
varmoja/.-Jös rivijäsenistö j a ne joh­tajat,
jotka käsittävät mitä ammat­tiyhdistysliikkeen
yhtenäisyys mer­kitsee,
alkavat painostaa, niin tule­va
CLC:ö vuosikokous voisi muo­dostua
huomattavaksi edistysaske­leeksi
ja järjestynyt työväenliike
olisi edullistfinmassa asemassa tor-jumaan^^
monopolien hyökkäykset.
Samalla r ammattiyhdistysliike saa*
vuttaisltradeä j a korkeamman ke­hitysvaiheena-
Työväen edut vaativat,
että ovet avataan.
Kyspyksiä ja
väsfiiuksia
. Lehtemme ^tähän^H osastocöi tuli
joulun'edellä, parikin ^ks^yinyskir-jettä,
joissa ei ollut lähettäjän ni­meä
eikäxisoitetta. Sääntönä on kui­tenkin,
ettei Vapaus julkaise ni­mettömiä
kujeita, eijedes^^symyk-siä
ja vastauksia osastoll£-;Henkil5
voi kysymyksensä yhteydeskä käyt­tää
nimimerkkiä, miitta toimituk­sen
tulee saada tietää,' kuka kysy.
myksen lähettäjä" on. ~
YM 200,000 brittUäistä
lähtenyfc''tUkomaille
tämän <vttj(Mdeii kuluessa
Lontoo^'^ Kuluvan vuoden aika­na
n. 220,000 ^brittiläistä on lähte­nyt
ulkomaille etsimään uutta toi­meentuloa.
Noin puolet heistä on
tullut Canadaan.
Siirtolälsuuö' Britanniasta on l i ­sääntynyt
n. kaksi kertaisesti viime
vuoteen verrattuna.
. Siirtolaisuusvirasto on kuitenkin
selostanut, että väkiluvun lasku on
ollut vähäinen, koska- melkein sama
määrä Ihmisiä on siirtynyt Britan-niaaii
siirtolaisina.
Tilastot kuitenkin osoittavat, että
Sähköä t&bftavaa -
atomilaitosta
ktfkeiUäan USAssä
FitfsbbrVb. — Ensimmäinen: atoml-volmainen
sähkölaitos Yhdysvalloissa
alkoi toimia, viime .viikolla. ilSmä
laitos sijaitsee Shlppingportissa Ohio-joen
varrella noin 25 mailla^- pohjol.
sean täältä.
Pieni määrä laitoksen tuottamasta
Sähköstä on johdettu alueen sähkö-verkostoon.
Laitos on vielä vkokeilu-vaiheessa.
Se on suimnlteltu-tuotta­maan
60,000 kllowattia sähköä, mikä
tyydyttää noin 250,000 ihmisen sähkö-tarpeet.
Laitos on kuitenkin suunni­teltu
kokeilulgitokseksl ja .sen tuot­tama
sähkö-on yli 100 kärtaa kallliffl.
paa kuin 'hiilivoimalla .kehitetty
sähkö.
Hallituksen Atomic Energy Corn-:
mission _^ rakennutti laitoksen;-, W€s-tinghouse:
Electric dorporatlon ra->
kensi atomlmlilun Ja ^ sama yhtiö
myös huolehtii laitoksesta... *
Sahkoä tuottavia atomilaitoksia on
aikaisemmin pantu käyntiin^Neuvos­toliitossa
ja Britauniassa. .
Yhtiövirkailijain
palkka kohonnut'5^1%
New York.-—Yhdysvaltain yhtiö-virkailljaln
liitto tiedolttl äskettäine
että yhtiöiden vh-kaUijain palkka Ca-nadassa
ja Yhdysvalloissa on kohon­nut
keskimäärin 5.1: pros^tllla vii­me
vuoden kuluessa.
Edellisen vuoden- kuluessa sama
osa yhteiskunnastamme sai 5.0 pro­sentin
palkankorotuksen.
Tarkastuksen alaisena , oli . 3,800
yhtiössä - oUeen 35.000 vlrkaUiJäln
palkat."
— Intiassa ja Pakistanissa on n.
225 eri kieltä ja sen lisäksi paljon
eri murteita.
Britanniajfn-siirtyneet, siirtolaiset
omaavat • heikomman ammattitason
kuin ne jotka siirtyivät Britanniasta
pois.
Jouluaika on iloista kaikille paitsi, postilaitoksen työläisille. ^^^K^
San Frandscon; postilaitoksen työläinen heittää k^
eimenkuiii hän alkaa selvittelemään suurta pakettikasaa;. Ja posti on toimitettava per
rille^jouluun mennessä jos postinkantajat-haluavat säilyttää s
kanssa. - • , '
Joulupiikkia odotellessa
Tänään on siis jouluaatto. Ja hy­vään
suomalaiseen tapaan, aatto on
aina juUtaa parempi. '
Näin on asia myös jouluaattona.
Hyvä onkin, että tähän olemme tot­tuneet
Tällaisena työttömänä sika-,
na^voisi käydä niin. että joulupukki
unhoittaisi kokonaan monet kansa-laisemme^
vmutta kun hän vierailee
useissa ''kielisissä*' perheissä vasta
jouluna^: niin ehkä pukilla on; aikaa
pistäytyä myös työttömien majoissa,
olkoot ne sitten suomalaisia tai
muita -laisia.
Työ ei ole koskaan herkkua. Jos
se^sitä olisi, herrat tekisivät kaikki
työtJMn- Mutta näin jouluaattona'
tmitautyo tavallista eneinmän.tmv
valta. , ~ . '
Pitäisi ölla aikaa joulukousen kUn-ndslamiseen,,
joohisannassa JtSyn-t
i i n j a ^kymmeniä mnita^ IdiceeUi-sille-
voimme, että tämä kiiltamen
jouluaattokin on vain tavallinen
työpäivä. Tjrös^olevlen täytyy pus­kea
koko päivä töitäniin kovasti
että i l i ^ a kotiin; tullessa on j ö niin
väsynyt;(ettei juhlimisesta tule enää
juuri tuon taivaallista .
E i siis ote kohtuutta tässäkään.
Tolsilla teetetään töitä ylenpaltti­sesti.,
aivan väsymykseen asti. Mut­ta
tuhansilta kielletään kokonaan
oikeus työhön ja ^ siis myös oikeus
lusikan käyttöön joulunakin.
Toivolani nyt, kuitenkin yhtei­sesti,
ettei työssäolevien .tarvitsisi
itseään loppuuq .asti: uuvuttaa ^tänä
aattona — ja että; työttömiltäkin
löytyisi juhla-ajaksi jotakin, ylimäär
räistäkin. - , ,
Yksi ^ ,ihmetyttäa~kuiteQldln ai*
lekidoi|ttanutta.JouittaJodoteltaes5a.
Ktrten tiedetään^, kaikista^ r^nKan-tcte
ty "punaisia"/"kommunisteja" tai
ainakin^ "kanssamatkustajia"^ j a sun
sellaisia "susilisteja".
Mutta Icun joulua on aina vie­tetty
''rauha-^inaa^a'jaihmisille hy^
vä tahto''> tunnuksen puitteissa, niin
täytyykö: meidän ^ nykyihmisten kä­sittääasia
siteni^että.joulu .onkin
joko "kommunisteja" tel ainakin
"susilisteja", siUä nyt kuuluu rauha
maassa ja Ihmisille hyvä tahto toi­votuksia
vähM joka puolelta.
: Tiiimetusti iparempi 5^
mielestämme, että nipe^isimme pi­tämään
ihmisiä ihmisinä, ylittämät­tä
polttaa heihin i^Vaärin^Cajattele-
"kommunistien'* ja "kanssamatkus- vien" merkkiä vaikka olislvatldn
tajien" ynnä "susilistien" juhla?
Muuhunv lopputulokseen : el oikein
voida tulla, jos otetaan täydestä
isoisten puheet, että kalkki rauhan •
puolustajat ovat juuri näitä " i s ­mien"
kannattajia.
AUekirjoittanut ,on kyllä oUut
aina sitä mieltä, että rauhanpuolus-tejlajvoi
löytyä "Vähän kalkista yhr
teiskimtapiireistä ja kaikista vpuo-lueistakiiv-
joskin historia :;opettaa,
että työtätekevät ovat kukkein luo­tettavimpia
raulianasian' edistäjiä.
Tässä mielensä olemme^ pitäneet
hieman . aiheettomana: i ^kommunis­tien"
ja {"kanssamatkustajien" kiit­tämisenä
j a ylistämisenä sitä^ kun
IcaikkinHihanpuoIustajatonr työn­netty
summamutikassa heidän kar­sinaansa.
r. Ja näin joulun aikana jos seu­rataan
Straren Rahan .viisaita^ sa-naqs^
ttäjiä-^ orat"kaiWti,iSimise't
joissakin asioissa eri mieltä kans­samme.
^
Jouluna, hyv^Utabdoh suurjuhlan
aikana, olisi mielestämme hyvä teh­dä
alotteita tässäkin suhteessa
ja tehdä ne, siinä mielessä, että nii­tä
seurataan myös joulun jälkeen-
Tässä mielessä toivotamme^ rau­hallista
jbiilua kaikille kanssalhini-siUe
ja erikoisesti tämän lehden lu­kijoille.
-'
Pahaa emme toivo kenellekään!
Oikeutta tietysti toivomme niille.
joUte oikeus säädylliseen elämään
j a ihmisarvon tunteeseei^ *»^..*^*
nottömien voimien toimesta jriistct-ty.
Bauhmi säUymistä siis toivomme
sekä lisaan^ää toimeliaisuutta
rauhanasian hyväksL
^Tässi on vaatlpaton jotdutcrveli-dyksemiiie
tänä'jotildaattona.
'::::]^3nsakoi0ia.