Vapaus, March 16, 1922

              Torstina, maalisk. 16 p. - Thursday, Märch 1$
r
* <
1
•,•.1
VAPAUS murhavapautta sadoille mustille, BurtzfevdlJ^ ja kai-kelle
tsaristiselle saastalle. Ei elintarpeita, sillä ne
ÄJanadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-i joutuvat puna-armeijalle, ei varoja, Hllä ne joutuvat
ftyy Sudburyssa, Out., joka tiistai, torstai ja lauantai. j kansankomissarioiden rakastajattarille, ei apua eikä
Toiraitus^hteeri. j ^ * ^ ' ^ ^ ^ ^'"^ vahvistaa punaiMa pyövelivaltaa! .
~ Mutta norjalainen jätti on uhmaajain edessä lyönyt
nyrkkiä pöytään ja silmät pyhästä vihasta leimuten
lausunut; valehtplette! ^'alehtelette valkoinen Helsinki
H. PURO,
yastaava toimittaja.
V A P A U S
So^urday.
Advertising rates 40c per col, inch. Minimum charge
for single iiisertion 75c. Disconnt on standing advertjse-ment.
The Vapaus is the best advertising medium araong
the Finnish People in Canada.
Hmotushinta 40Q palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmotuksesta
75c. — Kuolemanilmotukset $2.00 (mnisto-
Värsyistä 60c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
Umot. alin hinta |2.00, nimenmuutosilm. (muuten kuin
aviwIii'ttorfmotusten yhteydessä $2.00 kerta. -— Avioeroil-motukset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymäilmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja o^oitcilmotukset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana*.
(Liberty) • ,
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub- ... , | ..
Hshed in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday andjja Varsova, valehtelette sadat mustat ja valkoiset.
Proletaarimaan hallitus on kunniallinen hallitus. Pro-letaarimaan
esivalta tekee kaikkensa nälän vaivojen
lieventämiseksi. Mutta te, te olette perkeleitä ihmis­hahmossa!
Syyllisyys kärventäköön teidän sielunne
hamaan hautaan asti! Kulkekeaa häpeässänne, te,
jotka herjaatte kuoleman kanssa kamppailevaa, jotka
käytätte hyväksenne Venäjänmaan onnettomuutta, jotka
poltatte viljanne, jotta se ei vain millään tavoin jou
tuisi larvitsevain suuhun. Mutta auttakaa te, joilla
vielä on sydän rinnassa, ojentakaa avuliaana kätenne,
kiiruhtakaa, sillä Venäjänmaan onnettomuus on koko
maailman onnettomuus, ilman proletaarimaan pelas
tusta ei ole apua muullekaan maailmalle!
Näin selittää hän mitään vaikeuksia pelkäämättä
Kulkee maasta toiseen. Puhuu Lontoossa, puhuu L i
verpoolissa, puhuu Pariisissa, puhuu Tukholmassa
Ja katso, hänen puhujalavanpa ympärillä parvehtii yhä
suurempia joukkoja. Yhä useammassa porvarisrinnas
sa viriää ennenluntemalon kipinä: inhimillisyyden ky
ven.
Liiton Moskovassa käyneen edustajan Williamsin raportin ja toi­meenpanevan
komitean tekemän päätöksen johdosta.
puolueen kanssa . yhteiitoiEiutaän.
Se vakuuttaa siinä, e:*^ Aaerihr;
Kommunistipuolueen Izmiz n missään tapauksessa voi r>-aryä yn-teistoimintaan.
Tämän kaiken tii'.
lisen perusteella on sanor^aUaca
selvää, sillä T-K:Ha onkin ollu: p=^.
asiaro taittaa
Kirj. Leo Laukki. \
TILAUSHINNAT;
Canadaan yksi vk. $4,00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 jä yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5,50, puoli vk,
$3.00 ja kolme kk. $1.75. ' '
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
hoTne St., Puhelin 1038. - PosUosote:
Box 69, Sudbury, Ont.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
aecond class matter.
Nansen
Viime Nobel-juhlallisuuksissa lausui juhlapuheen
pitäjä, että Anatole Francea todella saattaa pitää
«viimeisenä europpalaisena», kuten joku on määritel­lyt.
Puhuja ei tietysti ottanut lukuun prloetariaattia
' eikä sen uskollisia johtajia. Puhuja tietysti näki ai­voissaan
vain porvariston kaikessa alastomuudessaan,
suuriin tekoihin voimattomana, luomakyvyttömänä,
rappeutuvana. Ja oli hänellä sen takia suureksi iloksi
löytää vaikkapa viimeinenkin europpalainen, mikä hä­nen
mielestään oli omiaan silaamaan painuvan luokan
surkastunutta halimoa.
Mutta puhuja oli kieltäpiättä liian pessimistinen.
Sillä ei voi kieltää, että on olemassa viimeisen edelli­nenkin
europpalainen, että vielä on olemassa jopa
kaksikin sellaista suurta miestä, jotka porvarillinen
leiri on tottunut omaksumaan. Taikka oikeastaan osa
leirisiä, sillä kuuluupa kumeata porvarismurinaa niin
maasta kuin toisestakin, jolla annetaan ymmärtää, ettei
haluta olla missään tekemisissä näiden kahden viimei­sen
kanssa: sairas pienuus ei rakasta suuruutta. —
Niin: Anatole Francella on todella vertaistaan
seuraa, mies, jonka ei mittasuhteiltaan lainkaan tarvitse
joutua suuren ranskalaisen mestarin varjoon: professo­r
i Nansen.
Mitä edellinen on yleväin aatteiden liedelmöittäjänä,
sitä jälkimäinen on niiden ruumiillistuttajana. Toinen
pohtii, loinen toteuttaa.
Toisesta on juuri ollut puhetta pitemmällekin, loi­sestakin
ansaitsee mainita enemmän kuin mitä lyhyet
lennätinliedot ja uutiset ovat hänestä maininneet.
Nansen ei pelkää vaivoja eikä vastuksia. Hän on
tunturimaan uljas poika. Hän ei ole säikkynyt luon­nonvoimia
uskalletuilla naparetkillään taistellessaan
«jumalansa» kanssa kaukana kaikesta ihmisavusta ja
turvasta. Hän ei liioin säiky niitä voimia, jotka
ovat tuominneet kymmenet miljoonat uuraat venäläiset
raatajat nälkäkuolemaan, ei luonnon eikä omistavan
luokan säälimättömyyttä ja kovuutta.
Häneli avara ja suuri sydämensä on täyttynyt tus­kalla
niiden kärsimysten johdosta, joihin nälänhätä on
proletaarimaan suuren väestö-osan saattanut, mutta
tämä tuska *ei ole surkastunut voimattomaksi valituk­seksi,
ei tekopyhäksi myötätunnoksi, vaan puhjennut
voimakkaaksi, kaikkia vaikeuksia uhmaavaksi teoksi.
Apua nälkäisille! Siinä tunnuslause, jonka käskyn
hän on ottanut toteuttaakseen. Vihkiytyessään täliän
kieltämättä kerrassaan ylivoimaiseen tekoon ei hän
suinkaan ole oilut humanistisen haihattelun lumoissa.
Päinvastoin. Hän on tiennyt, kuinka vaikeata on saa­da
apua niiltä, jotka juuri ovat tämän kurjuuden pää­aiheuttajia,
hän on tiennyt, ettei hänellä ole takanaan
niiden'jonkkoa, joille'tällaisen hädän torjuminen olisi
leikin asia, jos tahtoisivat, ja että hänen takanaan ovat
vain kärsivän joukot, venäläiset proletaariset miljoonat,
jotka itse ovat onnettomuudessa, ja kaikkien maiden
suuret työtätekevät kerrokset, joiden apulähteet taas
ovat äärimmäisen rajoitetut.
Mutta tämä tietoisuus ei ole häntä säikähylliinyt.
Hän on eläessään taistellut napaseudun pimeyttä, jää­vuoria
ja petoja vastaan. Miksi ei siis koettaa mur­taa
«sivistmen» maailmankin pimeyttä, itsekkyyden
jäätä, petomaisuutta?
Olemme saaneet seurata hänen taisteluaan. Kook­kaana
ei ainoastaan varreltaan vaan mjös sielultaan
on hän kohta vuosikauden liikkunut proletaarimaan
nälkäänkuolevain,vihollisten keskellä, pyytänyt, vedon­nut,
vaatinut, kosketellut ihmissydänten kaikkia kieliä,
vakuuttanut, syjltänyt, uhmannut. Sillä keihäitä on
viskelty edestä ja takaa. Mädiltä juuriltaan laaslut
venäläiset sadat mustat ovat suut raivon vaahdossa
syyttäneet analeemojaan ja maranaattejaan. Burtzevit
ovat sähisseet kuin kyykäärmeet, länsimainen kapitaali
on vahingoniloisena nauranut päin hänen naamaansa.
Saksalaiset valkokaarlikenraalit ovat kalistelleet kal-pojaan.
Valkoinen murha-Helsinki ja Varsova ovat
huiskineet ulostuksiaan. Ja oikeistososialistinen näljäj — Punaisen Taloudellisen Internationalen Lontoon
on ryöpynnyi katkemattomana suihkuna. Ei leipää i komitea johtaa Englannissa työläisten taistelua työpäi­vään
tulisia rautoja, tykkejä, kaulankatkaisijoila ja
Olisi tosin ihme, jos porvarismaailman omatunto
heräisi. Mutta elämmehän muutenkin suurien ihmei
den aikaa. Kentiesi kallistaa omistava luokka vihdoin
viimein korvansa tälle kaikkein ensimmäiselle inhimi
lisyyden käskylle. Vain tälle. Esimerkkejä ei enää
puutu. Kerrotaan järkyttävistä kohtauksista joita pro­fessori
Nansenin vakuutukset, mutta varsinkin hänen
nälän helvetistä esittämänsä kuvat ovat hienossa.porva-risyleisössä
synnyttMieet. Ja kas, kuinka kirjoittaa
muudan aito vanhoillinen, kaikessa työväenluokalle
vihamielinen porvarilehti;
«Saamme toivoa, että Nansenin kylvö puhkee oraal­le
pellolla ja loisella, että hänen kylvämänsä siemen
kasvaa pikaisen ji\ runsaan hedelmän, että hänen sa­nansa
herättävät ajatuksia ja nämä ajatukset muutetaan
teoiksi ympäri Europan. Jos tämä tapahtuu, niin on
vielä toivoa, ja miljoonat pelastetut ihmiset tulevat
vielä kerran siunaten ojentamaan kätensä kohti miestä,
joka heräili meidän maanosamme solidaarisuustunnon.»
Tällaisia voittoja niittää pelkäämätön tunturijätti
keskellä inhimillisyyden vihollisten leiriä. Hänen sa
nansa kuullaan. Ja hänen sanojaan on myös seurattu,
joskohta ei siinä määrin, kuin kaiken hyvän nimessä
olisi voinut luulla ja odottaa. Mutta hän jalkaa tais­teluaan.
Hän ei ole niitä miehiä, jotka jättävät kesken,
hän ei ole muodin vuoksi antautunut kutsumukselleen,
•.. Eipä siis kummaa, jos Venäjän proletariaatti on
siunannut tällaista porvarillista miehekkyyttä jos se
on paljastanut päänsä tälle yhdelle «viimeisistä europ-palaisista
». Sillä tällainen inhimillisyys on jotakin
tavatonta, jos sitä vertaa porvariston hampaiden nars­kutukseen,
yhä jatkuvaan valkoiseen murhaan, kapita­listiseen
tekopyhyyteen ja kavaluuteen yleensä. Täl­lainen
miehuus, tällainen jalo huonosta perintätavasta
poikkeaminen ansaitsee koko maailmankin työläisten
tunnustuksen.
Mutta se älköön pukeutuko korusanoihin ja äiteliin
adresseihin. Tukemalla hänen ylevää työtänsä annam­me
sille kaikkein kauniimman tunnustuksen. Ojenta­malla
auliin käden proletaarimaan kärsiville tovereille
juuri siellä, missä Nansenin lainen porvariskunnialli-suus
ja — inhimillisyys ön jäljettömiin kadonnut,
osoitamme hänelle kunnioituksemme kaikkein parhaim­massa
muodossa.
Sillä vaikka Nansen onkin häikäisevä kunnianmies,
ja sitä häikäisevämpi kun hän on porvarillisessa maa­ilmassa
niin äärettömän harvinainen ilmiÖ, ja vaikka
hän onkin päättänyt ajaa läpi tahtonsa, hiin on kuiten­kin
enemmän kuin luultavaa, ettei hän ilman maailman
(Jatkoa edelliseen numeroon.) jäsenistökin on sen tuominnut ja kin järjestön kanssa yhteydessä ja
suurten työtätekeväin kansanjoukkojen painostusta ja
lukea sittenkään pääse muuta kuin korkeintaan puoli­tiehen.
Siksi työntäkäämme häntä eteenpäin, siksi solidaa­risuuden
työhön, jotta proletaarimaan onnettomuus tu­lisi
lievennetyksi ja torjutuksi!
M. Törmä.
— Quebecin kaloolinen hierarkia yhdessä «liberaa­listen
» politiikkojen kanssa vastustaa naisille äanioi
keuden myöntämistä, koska naisille polittisen täsa-arvoisuuden
myöntäminen on kirkon oppeja vastaain.
Kuinkahan kauan (Juebecin naiset haluavat olla tuol­laisen
kirkon Icahleissa.
— Yhdelläkään työväenluokan nuorukaisella ei ole
varaa tuhlata aikaansa turhuuteen, sillä jo lähimmässä
tulevaisuudessa joudumme me työväenluokan kohta­losta
vastaamaan, johtamaan sen taistelua riistäjiään
vastaan. Sentähden pitäkäämme huoli siitä, että olem­me
silloin kykeneviä tehlävämine täyttämään!
— Rikkaassa (Chicagon kaupungissa, missä suuret
tav^jramakasiinit pullistuvat täyteläisyydestä ja missä
on jättiläismäisiä pilvenpiirtäjähotelleita, makaa tu­hannen
työläistä joka yö ulkosalla, talvipakkasen kou­ristellessa
heidän nälkäisiä ruumiitaan.
— «Ainoa kannattaja joka Williamsilla oli Cana-dassa,
on Lumber Workers Industrial Union taholta
ylönannellu. Me larkotamme Cascadenia. Ja se osasto
ja virkailija, joka antoi valtuudet Cascadenille P. T.
l:n kongressiin, on erotettu järjestöstä». — Unily Bul­letin.
van pitenlamista vaslaao.
.. Mutta selvemmin kaiken tämän,
eli että I, W. W.]iiton nykyiset toi­mitsijat
ovat jo aikoja sitten päät­tävästi
astuneet niiden riveihin^
jotka seisovat Komnternia, P. A.
Irtä sekä myös työväen neuvosto­valtaa
ja Venäjän vallankumousta
vastaan, kansainvälisen työväen val­lankumousliikkeen
moni kirjavina
vastavallankumouksellisina porvaris­ton
mustan kaartin kaikenlaisina
kantajoukkoina, selvemmin kaiken
•tämän nyt osottaa liiton T-K:n laa­tima
julistus. Harvoin saa työvä­enliikkeen
toiminnassa lukea niin
läpinäkyvästi sofiastista ja keinote­koista
kartiiaperustelukirjelmää, kuin
mitä: tämä lausunto on. Tämä
farisealaiskirjelmä alkaa väitteellä,
että P, A. I:n kongressi olisi mu­ka
suorastaan tuominnut I. W. W.-
liiton ohjelman ja menettelytavat.
Ja todistukseksi tälle väitteelle ve­detään
kongressin päätöksistä se
kohta, jossa liittoa arvestellaan sii­tä,
että sen keskuudessa on puhtaas­ti
anarkistisia ennakkoluul(»ja po­liittista
toimintaa vastaan ja että
se työväenluokan diktatuuriin näh­den
on ollut kahtanaisella kannalla
Ensi kerran tämän kautta liiton
ja nyt näin aivan T-K:n julkisen
lausunnon kautta tulee ja tuhansil­le
i. w, w,-läisil!e täydellisenä yl­lätyksenä
lausutuksi, että liiton oh­jelma
ja; menettelytavat sisältyvät
anarkistisiien poliittisen toiminnan
vastustamiseen ja demokratian hy­väksymiseen
työväenluokan kiinte­än
--Inokkavallan (diktatuurin) ase­masta.
Tämä ei ole puoleltani lau­sunnon
sanamuotoon takertumista,
vaan tosi-asiallisesti on niin, että
P, A, L omaksui sekä järjestökysy-myksessä,
että taktiikassa ja yleisi­nä
johtavina periaatteinaan, ohjel­manaan
juuri ne periaatteet, ne
menettelytavat ja järjestymisperus-teet,
joiden puolesta I. W. W,-liitto
toistakymmentä vuotta taisteli ja
joita toteuttamaan se perustettiin.
Ja tällaisen tosi-asian edessä, joka
käy kenelle tahansa ilmeiseksi, joka
ahtee vertaamaan P. A. I:n hyväk­symää
ohjelmaa ja taktiikkaa L W.
W.-liiton sen sikaisemmissa kirja­sissa
julkaistuihin ohjelmaa, taktiik­kaa
ja järjestymisperiaatteiden se­ostuksiin,
ja jonka liiton toimitsijat
tietenkin ovat nyt tehneet, ei voi
tulla muuhun tulokseen kuin yllä
olevaan, eli siihen^ että liiton T-K:
lle todellakn on liiton ohjelmassa
ja menettelytavoissa pääasiana se,
anarkismiin taipuva vallankumouk­sellisen
luokkapolitiikankin kieltä­minen
ja vastustaminen, josta kong­ressin
päätöksessä sitä moitittiin,
mutta siinä mielessä, että tämä piir­re
on liitossa vain osittaisena. Jos
kongressi olisi tuominnut liiton oh­jelman
ja menettelytavat kaikessa
laajuudessaan, olisi se tullut joka
kohdassa erikseen sanottua, sillä
yhtenä kongressin hyvänä piirteenä
juuri oli, että se analysoi taloudel­lisen
taistelun kaikki menettelyta­vat
ja periaatevivahdukset, lau­suen
niistä jokaisesta myönteisen
tai kielteisen arvostelunsa. Eikä
kongressi siinä tapauksessa myös­kään
olisi liiton kanssa ryhtynyt
sen pitempiin suhteisiin. Mutta
kongressi tuomitsi liiton viime ai­koina
yhä räikeämmäksi käyneen
yhden piirteen, nim. vallankumouk­sellinen
luokkapolitiikan väheksymi­sen
jä vastustamisen. Se oli Sekä
kongressin velvollisuus ja siinä se
esiintyi rehellisenä maailman työ­läisille,
Amerikan työläisille ja itse
I. W. W.:iiitollekih. Ja nyt liiton
T-K tämän perusteella tekee itsel­leen
keppikevoseri: kongressi tiio-mitsi
liiton koko ohjelmaSi jä kaik­ki
menettelytavat!
Jos liiton jäsenistö seuraa T-K:-
nsa esimerkkiä ja tekee politiittis-vastaisuudesta
liiton ohjelman ja
menettelytapain ydin sisällön, jonka
ympärille kaik"ki muu kietoutuu, ja
josta pitävät hinnalla millä hyvänsä
kiinni, niin silloin asia on selvä.
Silloin todellakin kongressin tuomio
kohtaa liittoa kokonasuudessaan, ei­kä
vain sen me-aikaisen esiintymi­sen
yhtä piirrettä, kuten se oli tar-kotettu.
Mutta toinen kysymys on
heittäytyykö liiton jäsenistö tällai­sen
puhtaasti anarkistisen periaat­teen
puolesta sotaan koko maail­man
vallankumouksellista työväen­liikettä
vastaan. Tietystikään sitä
eivät tee ne tuhannet työläiset, jot­ka
^ovat siihen yhtyneet liittyäk­seen
teollisesti järjestyneiden, kes­kitetyn
luokkataistelurintaman jouk-kotoiminnan
riveihin! Kongressi
tuomitsi mainitulla kohdallaan lii­tossa
ilmenneen sandgrenilaisuuden.
Siitä huolimatta, että liiton oma ole, joka ei olisi jonkun poliittisen-vieläkin
ankarimmilla sanoilla, lii­ton
T-K nyt nostaa sandgrenilai­suuden
liiton johtavaksi periaattek-si,
asettuen sitä puolustamaan lii­ton
ohjelmana kongressin oikeutet­tua
arvostelua vastaan.
Edelleen T-K:n lausunnossa väi­tetään,
että kongressi erinäisillä
päätöksillä olisi tarkottanut liiton
tuhoamista ja pyytänyF liittoa itse­ään
ottamaan tähän osaa, kuten
päätöksellään että L W. W.-liiton
y. m. pienten kumouksellisiksi ke­hittyviä
suuria ajjimattijärjestöjä
eikä Amerikassakaan vetää kumouk­sellisia
työläisiä ja omia. jäsenijään
ulos niistä suurista ammattiliitoista,
joilla teollisuusalallaan on jo vallit­seva
ote ja joissa työväen suuret
joukot jäseninä ollen voidaan saada
aktiivisenkin luokkataistelun tietä
omaksumaan kumoukselliset peri-atteet
ja muuttamaan j^jestönsä
niiden mukaisiksi. Kongressi yksin­kertaisesti
kehotti I. W. W:tä jär­kiperäiseen
työhön, keskittämään
järjestämisvoimansa niille alueille,
joilla sillä on jo maaperää ja missä
saa todella tehokkaan taistelujärjes-tön
pystyyn, eikä raapimaan kuin
Karttusen harava joka paikasta,
saamatta haravaansa lopulta mitään.
Kongressi edelleen kehoitti sitä tois­ten
kumouksellisten tai radikaalis­ten
taloudellisten järjestöjen kans­sa
yhteistoimintaan, eikä pitämään
pää-asiana niistä erillään olon, su­lattamaan
pienempiä tällaisia jär­jestöjä
itseensä. Jos tämä kaikki
on kehotusta I. W. .W.-liitolle itse-murhan
tekoon, niin silloin on aina
kaikki toiminnan järkiperäinen jär­jestäminen
itsemurhaa, ja päinvas­toin
yli maailman hosuminen elämän
ehto. Väittää kongressin päätöksi­en
tarkettavan I, W, W.-liiton tu­hoamista,
on yhtä kömpelö yritys
väärentää selviä päätöslauseita, kuin
olisi One Big Uniolta tai A^ F, of
L. eri järjestöistä samallaisen väit­teen,
esittäminen sillä perusteella,
että kongressi niillekin määritteli
toimintarajat, s, o. lausui niillekin,
että. olisi järjetöntä niiden lähteä
yrittää kahmasta koko' maailman,
yrittämään järjestystä alueilla, jois­sa
. järjestämisen yrittäminen jo
muuttuu sen vastakohdaksi, jatku­vaksi
hajottamiseksi.
T-K:n lausunnon toinen kohta on
tarkotettu todistamaan, että P, A,
I. on poliittinen järjestö, että se ei
ole muuta kuin kommunistinen puo­lue,
sen johdosta, että se on Ko­minternin
ja eri maiden kommunis­tisten
puolueiden kanssa yhteistoi­minnassa,
ja että kommunistit sii­nä
ovat vikuttavana tekijänä. Täl­laisen
logikan mukaan joku Ameri­kan
omista tehtailijain y, m, liitois­ta
olisi esim, poliittinen järjestö,
rebublikaaninen tai demokraattinen
puolue, sen johdosta että siinä teh­tailijain
liitossa on rebublikaanisia
ja demokraattisia politikoitsijota .ja
että se näiden puolueiden kanssa on
mitä kiinteimmässä yhteydessä, taik­ka
että terästrustit on katolinen
kirkko, uskonnollinen laitos sen täh­den,
että se jälkimäistä tukee ja on
sen kanssa yhteisessä toiminnassa.
Sanalla sanoen, kaikki järjestöt su­lautuisivat
tämän logikan mukaises­ti
yhdeksi järjestöksi sen perusteel­la,
koska ne ovat yhteistoiminnassa
ja niiden sisällä ovat toisten kan­nattajat
vaikuttavina tekijöinä. Ih­misessä
vatsa ei ole vatsa, vaan on
pää sentähden, että päässä olevat
aivot ja hermokoneisto vaikuttavat
vatsankin toiminnassa. Liiton T-K.
tällaisella logikalla uskottelee, että
Amerikan työläisillä ei ehääh olisi­kaan
pää tavallisessa paikassaan,
tai sitten se. itse ön unohtanut,
että pään tehtävänä on ensin ajatel­la,
ennenkuin käsi lähtee mitään
lausuntoja kirjoittelemaan.
Tietysti P. A. L on Kominternin
kanssa yhteistoiminnassa ja tietysti
kommunistit siinä ovat vaikuttava­na
tekijänä. Mutta silti ja juuri
siksi onkin P. A. I, ihan kokonaan
toinen järjestö, ön työväen taloudel­linen
liitto, taloudellisen taistelun
menettelytavoille, järjestömuodoille
ja kokemuksille irojautuva, jota mi­tä
ilmeisemmin P. A, Iin kaikki tee­sit,
periaatteet, menettelytavat ja
järjestö-ohjeet todistavat. Väitel­lä
siitä yleensä, on jo liian lapselli­nen
keppihevonen.
Toinen kysymys on, onko suota­vaa,
että I. W. W.-liitto'yhtyisi sii­hen
taloudelliseen internatsionaa-leen,
joka on Kominternin kanssa
yhteistoiminnassa, vai yhtyykö se
johonkin toiseen, joka on toisten
poliittisten liikkeiden kanssa y^iteis-toiminnassa.
Mitään sellaista kansain­välistä
taloudellista liittoutumista
poliittisen järjestön jäsenet - siinä
vaikuttavina. Itse sitä «neljättäkin
internationaalea», jota Williams on
ollut mukana perustamassa on po­liittinen
puolue, Saksan Kommunis­tinen
Työväen Puolue ja juuri se
nimenomaan johtavana tekijänä ol­lut
rakentamassa ja on sen kontrol-leeramat
tai johtamat Saksan itse­näiset
työväen ammattijärjestöt sii­nä
varsinaisena runkona. Yhteyttä
jonkun polittisen järjestön kanssa
ei I. W. W. voi mitenkään välttää
muulla ehdolla, kuin että se sulkeu­tuu
omaan kuoreensa ja kivettyy
siihen. I. W. W.-liiton paras aines,
sen todella kumouksellinen työläis-taistelijajoukko
on tässä suhteessa
kuitenkin paremmin valinnut, pyrki­en
työväeii luokkataistelurintaman
yhdistämiseen eikä sen hajoittami­seen,
T-K:n lausunnossa kohta, jossa
mainitaan P. A. L jonkun klikin
perustamaksi ja kontrolleeraamaksi,
on mitä törkein solvaus niitä rtioni-miljoonaisia
Venäjän, Saksan, Rans­kan,
Italian, Espanjan, Suomen yn­nä
kymmenien muiden maiden työ­läisiä
kohtaan, jotka olivat P. A, l.
kongressiin lähettäneet edustajansa
ja asettuneet sen taakse, «Klikki»
johtaa P, A, I:ta, «klikki» johtaa
Kominternia, «klikki» johtaa Neu­vosto-
Valtaa, «klikki» johtaa siellä
ja klikki johtaa täällä, mutta I. W.
W.-liitto itse on neitseellisen puhdas
ja pyhä kaikesta sellaisesta sitä ei
mikään «klikki» muka johda, keskel­lä
tätä «klikkien» johtamaa maail­maa.
Lapsellista ja naurettavaa!
P. A, I:ta paremmin kuin Ko­minternia
ei johda erikoisesti mi­kään
klikki, ollen se sitä mahdotto­mampi,
kuta useamman maan työ­väenjärjestöistä
liitto on kokoon­pantu
ja kuta vallankumoukselli­semman
taisteluprosessin lävitse ne
joukot ovat käyneet, jotka järjes­tön
muodostavat. Ja nämä järjes­töt
kummatkin, ovat Europan työ
väenluokan' valiojoukon muodosta
mia, niiden jäsenistön . enemmistö
ollen jo kauemman aikaa ollut mu
kana työväenliikkeessä, tietoinen
sen periaatteesta, eri; ilmiöistä histo
riallisesta kehityksestä, sen tekemis
tä virheistä sen kristalloimista ko
kemiiksista ja vallankumoustaiste
luissa karaistuneempaa veteraani-joukkoa,
kuin esim. I. W. W.-liiton
nykyisen jäsenistön suuri joukko on
joka on vasta viime vuosina otta­nut
ensimäiset askeleensa luokka­taistelun
kohtalokkailla ja vaikeilla
poluilla. Antaisivat Europan työ­väenluokan
monimiljoonaiset luok-kataisteluveteraanit
sellaisista mais­ta
kuin Venäjällä, Saksasta, Rans­kasta,
Suomesta, Unkarista, Eng­lannista
y. m. itseään jonkun klikin
johtaa ja kontrolleerata enemmän
tai paremmin kuin L W. W.-liiton
nuori ja vielä taistelukokemuksista
verrattain köyhempi jäsenistö sitä
antaisi. L W. W:n T-K :n turvau­tuminen
tällaisiin, maailman porva-reiden
käyttämiin, nyt jo rammoik­si
kuluneisiin keppihevosiin, todis­taa
vain samaa kuin koko lausunto
sellaisenaan, että sillä ei ole mitään
periaatteellista esitettävää, jolla
vastustaa P, A. I:hin yhtymistä ja
niin sen täytyy koettaa amerikkalai­sen
nurkkapolitikoitsijan iatutemp-puja
välikappaleenaan.
T-Jtrn väitös Moskovan kongres­sin
kokoonpanosta Williamsin ra­portin
perusteella osottaa miten ta­vattoman
lapsellisella pohjalla se
lausuntojaan laatii, joku Williams,
yksilö, josta I. W. W.-liitossa itses-säkään
ei ole mitään ennen kuultu,
riittää T-K:lle yksinomaiseksi aukto­riteetiksi
leimaamaan suuren kan­sainvälisen
kongressin sullotuksi,
kongressin, jossa olivat maailman
kaikkien maiden työläisjärjestöt
edustettuina. Ja T-K. antaa tällai­sen
ehdottoman luottamuksen Wil-liamsin
lausunnolle siitä huolimat­ta,
että tässä kohdassaan jo raport­tinsa
itse paljastaa sen laatijan
täydellisen tietämättömyyden, kuten
alussa olen'osottanut. Mutta L W.
W,-liiton T-K. on pättänyt, että
kongressi oli sullottu, kun kerran
Willaros niin sanoo<ja vaikka koko
maailman työväenluokka miljoonien
suun kautta vakuuttaisi päinvastais­ta,
ei se merkitseisi T-K:Ile William
sin raportin rinnalla mitään. Sa­malla
sanoen, I. W. W.-liiton T-K.
osottaa että se on lakannut harkit­semasta
asioita, arvioiden perusteel­la,
ja rakentaa kaiken sen tai tä­män
yksilön antaman raporttiin tai
vakuutukseen, että asia on niin eikä
näin.
Kuudennessa kohdassa liiton T-K.
jo tekee täydellisen härkäpyllyn ja
valmistaa maaperää liiton yhdistä-asiar^
a uuuaa peistä Amtnki^
Kommunistipuoluetta vastsan," e'V=
niinkään paljon enää prjl.ittiäta ^
mintaa vastaan yleensä, tai-^ä
peistä vallankumouksellisia poiji^!
tista toimintaa vastaan. Tässä kci''
dassaan liiton T-K. tulee VmiobjZ
nahoistaan ulos ja julistaa Kiviy,-
että se aikoo tästedes taisttUa j d !
kisestikin maailman kommunU-iii
vastaan, että se aikoo jttlki}e,ti4,
liittyä kaiken maailman TUUTJ!-
lankumouksellisten puolelle.
Julistuksellaan I. W. w..ljitrjj
T-K. on nj-t heittänyt avoinj^ 5^.
tahaasteen sekä Amerikan Komn.-,.
nistipuolueelle, että Komiijteniiit
j a Punaselle Taloudellisten'Järjt».
töjen Internatsionaalelle!
Turhaan vetoo T-K. tämän jäi
keen luokkatietoisiin työläisiin, yliti
turhaan kuin sitä tekevät sosialide
mokraatit tai Amerikan Soäialisti
puolueen jälkeensä jättämä aav(
Työläisjoukot hakevat nyt jo luol
kataistelurintamaa, 'eikä mitään pj
häin miesten suljettua karsinas
Turhaan niiden silmien edes^.ä T-li
peilailee mainehikkaita kirjaimia i
W, W., sillä työläiset eivät elä Mi
jaimista, eikä niiden maineesta, n
elävät ja taisteluissaan edistyvi
vain toiitoiminnasta, harkitust;
suuret joukot yhteen k»koovast!
kumouksellisesta toiminnasta, i
aivan turhaan ja valheellisesti seli
^liheetta T-K. vetoaa siilien, ett
kapitalistiluokka ennen vakava;
hyökkäsi I. W, \V.-liittoa vastaai
Se jättää kyllä jo tästedes liito
rauhaan, vieläpä • on valmis sitä j
tukemaankin. Mutta turhaan E
ole vetoomus hyökkäystä vastaa
iiton omien jäsenten puolelta, ni
den puolelta, jotka sen korttia kar,
tavat j ä ovat kantaneet tai sitä jii
maloineet vallankumouksellisen luol;
kataistelun yhtenä
symboolina.
tä
kirkkaisipan
Sillä kun, ne, jotka 3
_ enimmin ovat rakastaneet, si
enimmän hellineet, sitä enimmän k
hittäneet ja rakentaneet, huömaav
sen kääntyvän valla.nkumouksen ;
elle jarruksi ja kablee.ksi helii
omiin jalkoihinsa, saavat silmän
auki, niin ne murskaavat sen nalj
säälimättömämmin ja ankaranima
kädellä, kuin koskaan kanitalis
voisivat sen tehdä. I, W. W..liit
katkeraksi kokemukseksi tulee sat
kuin monen muunkin työväenjärji
tön on ollut, jotka ovar taantune
että nimenomaan sen oma jäsenii
sen mop-isatatuhatJukuinen entin
kantajoukko nousee sitä vastaan
murskaa sen, sen vallankumoukse
sen vyöryn alle, johon se nou!
uudessa, entistään eheämmässä r
tamassa ja entistään punasenipi
liehuvain lippujen alla.
Amerikan Suomalaiset työläi:
i, w, vv.-läistoverini ja ystävät,
l.noastaan raskas velvollisuuden t
ne maailman työväenluokan vap;
den aatetta kohtaan on saanut J
nut kirjoittamaan nämä ankarat
nat I. W, W.-liitosta. Ja mii
täytyy tunnustaa, että vaikeasti ;
nytkin teen, sillä, olen viimeisf
asti toivonut ja odottanut, että
W, W.-liitto olisi yksi niistä kun
akkaista tj'öväenjärjestöistä, jo)
yhtyvät maailman vallankumous
meijan uljaaseen rintamaan. M
ta nyt näen, että turhaa on ken
kään enempää odottaa. Omi
puolestani en enään yhtään ep
julistaa, että olen nyt yhtä kii
L W. W:n vastustaja, kuin ta
asti olen ollut sen liimmin kani
taja. Ehkä tämä ei paljoa mer
se, ehkä' ei niinkään paljoa, k
se että aikani tein kaikkeni tär
.iiton voimistuttamiseksi ja tun
tuksi tekemiseksi suomalaisten (
äisten keskuudessa. Mutta 0
ei olekaan kysym3-s, vaan siitä,
ta ne suomalaiset työläiset, jo'
ovat liiton kannattajia olleet, ei
turhaan enään siltä taholta niit
vallankumouksellista toimintaa oi
taisi". Tiirhaan kuluttava: aikaa
^_ tarmoansa sen poroporvarilh;
ja taantumuksellisissa hommijja'
ka ei odota, väärään suuntaan
väärässä paikassa ei enään tule
mouksellisten työläisten voinu
haaskata. Antakaa kuolleiden »
data kuolleet. Amerikas Sosiai
itkeä I. W. W.-liiton 1
Te jatkakaa et(
päin kulkuanne. Te jatkakaa e
puolueen
dan ääressä!
kynnistänne l-kkataiste!un k ^ J
sellisella tiellä! KumouL-elL
työläisille on työvainiotä ja a
munistinen Internationale, P-r.-
n kanssa yhdessä viitm teille
tä.
. I. W. W.-Uitto on kuoM.
köön kommunistinen ind'dsMl
nen anionismi!
"Eläköön kaikkien rälhnkum'.
sdUsten industmlististen union
en kansainvälnen Uitto P. A. I.-'
Eläköön Kommunistimn hie
tionale!
ToYeiilUsesti ja lämpin-^r.i
Leo Lstis