1966-12-15-02 |
Previous | 2 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, jouluk. 15 p. — Thursday, Dee. 15,1966 VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN OF«J:FINNISH CANADIANS , . : .,tLIBERT"'» BsUbUshed Nov. 6. 1917 E c m B . VV. E K L U N D MANAGER: E. S U K S I ..iv •. T E L E P H O N E : O F F I C B A N D E 0 I T O R I A L j ^ 7 4 - 4 2M PUÖM^d' tiirlce weekly: Tuesdays, Thursdays anä Saturdays by Vapaus PabltthingrCo. Limited, 100-102 Elin St. West, Sudbury, Ontario, Canada •.dfi') i i i i - Mamng Addreasr Boire»__; ,1 -jAdve^^ising rates upon appUcatlon, translation Iree of cbatg«. A«ihö»iiad!as second class maU by the Post Office Department, OttBwa, and for payment of postage in cash. •Jlj . . . . ' o j l ^ i l o i ; : , TIIAUSHIN^ cÄfAäsä: 1 vk. ».Oö, 6 kk. »4,7S USA:«^ 1 Tk. |ip.OO, 6 tt. W.25 iiijij S kk. 2^15 8uomBQ8«i: 1 yk. 10.50. .8 kk. tM UUSIKYMMENTÄLUYUN SIBELIUS Joulusanoma v. 1966 Joulu on rauhan juhla, jolloin yli muun kuullaan toivotusta: "Rauha maassa ja ihmisiHä hyvä tahto". Se on joulun tunnus, jonka~jokainen maailmankatsomuksesta, yhteiskun^ nallisesta vakaumuksesta tai uskontunnustuksesta rlippu- -matta voi hyväksyä. • Vielna vaikenevat aseet joulunpyhinä kahden vuorokauden ajaksi. Se on kaunis ja tervehdittävä toimen-ipide. Mutta samalla kertaa läpeensä irvokas. Jos sotatoimet 'voidaan lopettaa kahden vuorokauden ajaksi, niin miksi ei 'samalla kertaa, sanokaamme 10 vuorokauden ajaksi, kuten iesim. paavi Paavali on suositellut, tai aivan kokonaan, kuten rauhantahtcisemihmiskunnan suuri enemmistö haluaa ja vaa- •tii? ' Tässä yhteydessä kiintyy huomio siihen tosiasiaan, että vaikka joulu onkin aikaisemmin ollut ns. pakanallinen juhla, 'niin nykyaikana sitä vietetään Canadassa, Yhdysvalloissa ja 'miltei kaikkialla maailmassa yleensä Kristuksen syntymän muistojuhlana. Toisaalta amerikkalaiset hyökkääjät väittävät Vietnamin sodassa puolustuvansa länsimaisia "ihanteita", jä länsimaista "sivistystä", johon kuuluu myös kristinusko. Mutta kun sadat miljoonat afrikkalaiset näkevät, että esim. joulun "rauhan ja hyvän tahdon" sanomasta huolimatta suurelta osalta ei-kristinuskoon kuuluvaa Vietnamin kansaa tuhotaan joukkomitassa "kristittyjen". nykyaikaisilla sotavälineillä, niin onko sitten ihme, vaikka kirkot ovatkin nykyään huolissaan vaikutusvaltansa jatkuvasta supistumisesta absoluuttisesti ja kristittyjen suhteellisessa määrässä ei-kristittyihin verraten? Kun Saigonista tiedoitetaan, että amerikkalaisten —- "kristittyjen" — hyökkäyssodan johdosta Vietnamissa surmataan tämän vuoden aikana noin 75,000 miestä, kuten tiedoitettiin alkuviikolla, se asettaa kristinuskon lievästikin sanoen tukalaan asemaan kansojen enem^ mistöä edustavan ei-krist.ityn ihmisosan silmissä. Ja kun yhdysvaltalaiset hyökkääjät torjuvat vetoomukset välirau-; han pidentämiseksi koko joulun ja uudenvuoden pyhiä käsittäväksi ajaksi siten, että saataisiin rauhanneuvottelut alulle, niin se pahentaa kaikkien kristittyjen mainetta ihmiskunnan enemmistön silmissä enemmän kuin kaikkien "ateistien" ja "jumalankieltäjien" puheet ja kirjoitukset yhieenr laskettuna! Hyvällä syyllä voidaankin sanoa, että jos Kristus, joka kirkkohistorian mukaan,oli sorrettujen puolustaja ja rauhan ystävä". eläi.si ia vaikuttaisi nykypäivinä, hän ottai.si solmu-ruoskan ja ajaisi niin puplikaanit kuin kroisoksetkin pois hallitustuoleilta ja muista avainasemista ja huolehtisi siitä, ettS^*3fiähempiosaisten ihmisten asema tulisi vähän siedettä-vöKÖmksi kautta maailman, ja että rauha saataisiin Vietnamiinkin. Yhdessä muiden hyvää tahtovien canadalaisten kanssa me ö^tvmme niihin maailmanlaajuisiin voimiin, jotka paavi Paa!wfal^' VX tavoin toivovat ja vaativat, että Yhdysvaltain hallitus suostuisi todellisessa jouluhengessä Vietnamin sodan välirauhan jatkamiseen, rauhanneuvottelujen aloittamiseen ja siihen, että Vietnamin kansa saisi Geneven sopimuksen hengen ja kirjaimen mukaan tilaisuuden pättää omista sisäisistä asioistaan ilman mitään ulkopuolista painostusta. • .Joulun vieton tai ainakin sen valmistelun leimaa-antavana piirteenä on nykyaikana melkoista paheksumista osak-seeh saanut "kaupallisuus". Suomalaisten kohdalta tämä seikka; er'^ ole niinkään paljoa "uusi'' kuin "muuttunut" ilmiö. Sejy[^^'SQtJ vanhan ajan sananparret kuin "tulis joulu että saisi JQkuil4p,?ikih. syödä" osoittavat, että jo muinaisena aikana jouluna.- kiinnitettiin suurta huomiota syömiseen ja hyvinvoin-tii* i. 'Valitettavaa tässä yhteydessä on. vain se, että aivan li?an'''jnorii ihminen joutuu joulunakin varojen puutteessa kieltämään rakkaimmiltaan paljon sellaista, mitä mielellään i?9tU^,^si "joulupukin konttiin" laittaa — puhumattakaan niisäbä'iinilJoonista ihmisistä Afrikassa ja Aasiassa, joilla on Jaitk«va..nälkä vieraana niin jouluna kuin vuoden muinakin ''_^''i!^\'ik'al\,a joulun "kaupallistuminen" heojastaa tavallaan sitä,;^t^jQudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, mikä on vijjaiftksikuluneitten vuosikymmenien aikana tapahtunut. Vis-sei3tä'.' Uarjopuolista huolimatta tämä kehitys on vienyt ih-misKiitntaa hiljaa mutta varmasti eteenpäin ja ylöspäin. ''^'•'0^''>suuri onni ihmiskunnalle — se Vietnamin sodasta hiiclimätta otettakoon huomioon — että, tätäkin joulua voi-daajn viettää rauhan juhlana. Se antaa toivoa silta, että ihmiskuntaa uhkaavat sodan pilvet saadaan hajoitetuksi, Vietnamin "sota lopetetuksi, varustelukilpailu lakkautetuksi, ydinaiseiden käyttö kansainvälisen ..sopimuksen perusteella kielletyksi ja ydinaseet upotetuksi meren syvyyteen siten, e^:^^,,'ifj;i?iekat" voidaan todella "takoa auroiksi" ja keskittää kaiikki, taloudelliset, tieteelliset ja muut voimavarat työhön koko li^miskunnan hyvinvoinnin korottamisen hyväksi. •'"-'•'^Häuha maassa ja ihmisillä hyvä tahto" sanoma velvoit- pysyvän rauhantilan saavutta-tä^^. ftjBitä kaikkia toimimaan edellämainitun päämäärän saa- miseksi — antaa myös joulun vutt^'m,lsieksi. • vieton sanomalle todellisen si-io Maistaa myös tulee, että jokainen meistä voi tehdä jo- säilön ja merkityksen — se ve-takin rauhanasian ja kansojen naapurisovun parantamisen tää joulunkin vieton lähem-hjyyöttsi: Kaikki me voimme tehdä jotakin myös köyhyyden, maksi .ihmistä, pyrkimällä sii-venäläisen yleisön pitäneen Tapiolaa liian vaikeatajuisena ja ras kaana. Miten tämä voi olla mahdollista Shostakovitshin sinfonioitten maassa? itelius — maailman huonoin säveltäjä", otsikoi parisenkymmentä vuotta sitten erään kirjoituksen, sa pariisilainen nykymuusikko Jlen6 Leibovvitz; Sibeliuksen sala-vuotisvuonna historia toisti taas itseään, niin kuin vanha termi kuuluu, tällä kertaa vain vähän lyhemmällä toimitussaijalia. Kaupunginorkesteri toi terveisinään Mtinchenistä konserttia rvostelu ja, joissa lyhyesti sanoen toivottiin Si. beliuksen mahdollisimman pian painuvan historian suopean ja oikeudenmukaisen unohduksen peittoon. Näin siis urhea ystäväkansamme Sibeliuksen juhlavuonna. Tiedäminehän me, että kun Sibeliusta esitetään ulkomailla, niin ranskalaiset nauravat, italialaiset viheltävät ja espanjalaiset sylkevät. Englantilaiset ovat hurmiossa~jjt amerikkalaiset pitävät kovasti, joskin esittävät myös '"Objektiivisia" ja jostain .sopivasta perspektiiveistä katsovia arvostelmia: Saksalaiset puhuvat tuhatjärvien maasta, Paavo Nurmesta ja talvi.sodasta ja vertaavat muiden pikkukansalli: suuksicn isänmaallisiin kansallis-säveltäjien, Dvorakiin, Smetanaan la Griejiiin. Oikein asiantunteva arvostelija sjiiorittaa vertailuja Ts-haikov. skiin. Tynipeän- suhtautmnisen syitä ci ole suinkaan vaikea selvittää, ainakin pintapuolisesti. Saksalainen kulttuurialue näkee Sibeliuksen sinfonikkona, joka yritetään asettaa heidän vakiintuneiden mesta-- reidensa rinnalle, jolloin luonnostaan lankeaa, että suoritetaan vertailuja. Ja kun Sibeliuksen ansiot sinfonian kehittäjänä ovat nimenomaan siinä, että hän on kääntänyt edeltäneet saksalaiset sinfonia-perinteet päälaelleen, on selvää, ettei häntä ymmärretä. Ranskalaisille Sibeliuksen musiikki on epäilemättä liian karua soinnillisesti, siinä ei ole tuota aistillista mässäilyä. Johon ranskalaiset ovat vuosisatojen mittaan tottuneet. Italialaisille Sibeliuksen musiikki on ilmeisesti siksi kasit-i • tämätöntä, että Sibeliuksen molo-diat ovat aniharvoin ehjiä; iiäneii neroutensa tällä alueella piilee Juuri katkelmallisten melodisten viit teiden esittämisessä. Se, että engalntilaisel ja anie-rikkahijset vielä tänäkin: i)aivä;i;i ovat innokkaimmat Sibeliuksen ystävät, on sikäli helppo ymmärtää, ettei heillä ole tuollaisia vaiikkoj;i .sinfonisia perinteitä. Jcrtka ^•51^''^' , " J ; ; ; , ^ ; ; . ; ; ; , o n sanottava Sibeliuksesta, vät uudenlaisea ajattelun ! "^^^^ pyrkii tietoise.sti luomaan mistä. Sibeliuksen musiikin nousu- JEAN SIBELIUS Edellä oien nioneeu Kertaa.-i puhunut Sibeliuksen neroudesta. Tämä on tietystikin väite, joka tulee perustella. Jean Sibeliuksen päivänäkin. Jätän nyt kuitenkin sikseen musiikilliset asiat. Tärkeintä meille on Sibeliuksen musiikin in-hiniillisyy. s-, seikka jokaMUtaa oman pohjavärinsä jokaiselle hänen kirjoittamalleen riville. Tämä on seikka, joka erottaa Sibeliuksen useista tällä vuosisadalla eläneistä sävel-läjistä. En tarkoita nyt> lainkaan vitä, että muita säveltäjiltä puuttuisi tämä yleisinhimillinen perusi. asenne.Ky.symys on siitä, että Jean Sibeliuksessa yhtyy hämmästyttävällä tavalla suurten mittojen ja suurten muotojen sinfonikko pie-noismuotojen meslariin, elävien pienoi-skuvien miniatyyrimaalariin. Kenties juuri tästä Sibeliuksen musiikin inhimillisyydestä ja lä-hei. syydestä johtuu se. että ne kansat, joilla ei. ole painolastinaan eurooppalaista musiikin traditiota, ovat hyvinkin kiinnostuneita hänen musiikistaan. JapanLs.sa ja . Austra,- lui.-sa on Sibeliusta esitetty nienes-tyksollä, Ja arvelisin tämän perus- Mikä on Finlandian asema 60-lu. vun Suomessa? Minulle ja epäilemättä monille muille musiikin ys taville käänteentekevän herätteen on antanut suuren kapelliijaestarin Herbert von Karujanin' juhlavuote. na julkaiseriia levytys Finlandiasta Me, jotka emme anna erityisemmin arvoa Finlandia-isänmaallisuudelle, olemme siitä oppineet uuden" puolen Sibeliukses.sa: on todella yllättävää todeta tutun ja tutuksi tulleen Sibeliuksen säveltäneen Jotakin, joka ojkeii^ tulkittuna ylittää germaanisuuden apostolin Richard Wagnerin mässäilyt vaskipuhaltimilla ja lyömäsoittimilla. Finlandia on suomalainen Siegfriedin ratsastus (Kullervon sotaanlähtö). Hymni osan Karajan tulkitsee vaatimattomasti ja vähäeleisesti, tämä on 60-luvuiL_Julkinta turha - pateettisuus on pudotettu pois. 60-luvun suhde Sibeliuk.sen tuotantoon on«jrleensäkin samantapainen kuin edellä mainitsemamme esimerkki: olemme oppineet antamaan, Sibeliuksen teoksille arvoa toisella tavalla kuin aikaisemmin. Isänmaallisuuden sijasta ihailemme niissä inhimillisyyttä, hurma-henkisyyden sijasta valitsemme en. nakkoluulottoman tarkastelutavan joka alkaa nyt jo tuottaa tuloksia. Todellakin vasta sata vuotta säveltäjän syntymän jälkeen alamme päätyä todellisiin^ liioittemattomiin ja epäidealistisiin arvosteluihin Sibeliuksen musiikista\ ja nämä ar- Maailman elintarviketilanne kriisipisteessä Maailman elintvvikkeiden tuotanto vjUieni kajbdella prosentilla henkeä kohden vuoden 1965 jiUkipuoliskoUa ja vuoden 1966 kuutena ensimmäisenä kuukautena, ilmenee YK:n elintarvike-jB maatalousjärjestö FAO:n vuosikatsauksesta. Laajoja alueita. koetelleen kuivuuden johdosta elintarviketuotanto jäi saman suuruiseksi kuin vuosien 1964 —1965 vastaavin» aikoina. Naa* ilman väestö sensijaan kasvoi samana aikana 70 miljoonalla ihmisellä. Huonot, sadot eivät tulleet keskellä minkäänlaista yltäkylläisyyttä vaan päinvastoin keskellä jo useita vuosia jatkunutta taistelua elintarviketuotannon: pitämiseksi tasoissa väestön jättiläismäisen kasvun . kanssa, korostaa FAO:n pääjohtaja tri B. R. Sen. Vuosikokouksien mukaan vajosi elintarvikkeiden tuotantoa henkilöä kohden neljällä tai viidellä prosentilla Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Kaukoidän kehitysalueilla. Manner-Kiinan kohdalta puuttuvat tilastotiedot, mutta viljan tuotannon uskotaan sielläkin vähentyneen jonkin verran tarkasteltavana olevana aikana: Elintarvike- ja maatalousjärjes-vioinnit ovat monin kerroin .sen-h<> arvioi, että ravinnon saanti on saatiomaisemmat ja Sibeliuksen arvoa kohottavammat kuin tähänastiset anglosak-siset ja amerikkalaiset ylistyslaulut. En malta olla puuttumatta Sibe^ liukseen politiikkona, tämä vain siksi, että musiikissakin pitää paikkansa vanha roomalainen sanan parsi 'mikä sopii haralle, ei sovi Jupiterille". Edessäni on Karl Ekmanin 30-luvulla julkaisema elämänkertateos, josta voimme hyvin todeta Sibeliuksen .eduiita-neen ideologiaa, joka nykyään on hyvin ominaista kokoomuksen kannattajille. Vuonna 1910 — samana vuonna,, jolloin Puriskevits' lausui kuuluisat sanan.sa "Finis Finlandi-dcsta ja muista luonnon ongelmista, vasta sitten hyvistä sadoista. Elintarviketuotannon hidastuminen ja varastojen pienentyminen ovat entisestään korostaneet ylijäämävarastojen merkitystä elintarvikeapua jaettaessa. Samaten elintarvikeavun siirtäminen var-mcm m a II e_ pohjalle kuin satunnaisista ylijäämävarastoista riippuvaiseksi oj) ollut suunnitelmissa. Kui-' -enkin FAO on. aina korostanut sitä, että vaikka rikkaampien maiden köyhemmille tarjoama elintarvikeapu on erittäin arvokasta, pitkällä tähtäyksellä kehitysmaiden on itse siirryttävä -suurempaan elintarviketuotantoon väestönsä ruokintaongelman l)ysyväksi ratkaisemiseksi. FAO laatii-parhaillaan uraauurtavia suunnitelmia maailman elintarviketuotannon kehittämiseksi, maatalouden merkityksen arvioimiseksi kehitysmaiden taloudellisen kasvun kannalta ja kehitysmaiden tamtseman avun oikeaksi arvioimiseksi. YK:n ja PAOrn projekti ' Maailman elintarvikeohjelma" toimittaa kehitysmaille yhä lisääntyvässä määrin suoranaista elintarvikeapua. Edelleen FAO työskentelee yhdessä Maailman pankin kanssa tarjotakseen rahallista apua maatalouden kehittämisohjelmille ja laajentaakseen omaa avustusohjelmaansa, sanoo tri Sen. uivan nimenomaan siihen, että] I ae hän lausuu: "Politiikka sel-itai.^ cn i,:.llonpuoliskon kansat vas-! ''»skaan mmua taan()lt:.v;!t Sibeliuksen musiikin ! kiinnostanut - poliittista kannun-tunnepohjaisen perusvireen hei- ; valantaa —olen aina vihan-p_ onimin kuin liiak.i muodollisiin i " " l " - kahdek.santoista arvo.ielupe.usleisiin ja traJitioon ! "ärkästelee 'villiytymistä sidotut keskieurooppalaiset. i «.voväenluokan kcskuude.s.sa". Mitä jokaisen kehitysmaan asukkaan kohdalla nyt luisunut takaisin vuosien 1957—58 tasolle, jota pidetään yhtä epätyydyttävänä kuin ennen toista maailmansotaa vallinnutta tilannetta. Elintarvikkeiden tuotanto lisääntyi noin neljällä prosentilla Pohjois Amerika.ssa, mutta läntisessä Euroopas.sa lisäys oli tuskin yhden prosentin suuruinen. Tuotanto laski jossain määrin itäisessä Euroopassa ja Neuvostoliitossa; Ose-aaniassa .se laski jopa kuudella prosentilla: — Kun monet miljoonat ihmiset ovat jo aliravittuja, maailmat- Tallinnassa ja Mo.skoyassa ja Leniniä on hyvin vähän tai tuskin lain- ' gradissa se on avoinna kahden viikon kaan mahdollisuuksia varautua Sibelius-näyttely Leningradissa Len-ngrad. — Leningradissa avattiin Sibeliuksen elämää ja tuotantoa esittelevä näyttely. Jean Sibeliuksen .-.imi tunnetaan Leningradissa ja hänen musiikistaan pidetään, totesi säveltäjä Vasili Solovjev-Sedoi avatessaan r.äyttelyn. Kaikki näyttelymateriaali on saatu Suomesta. Näyttely on jo ollut esillä huonojen satovuosien varalle, sanoo tri Sen. Aivan viime aikoihin Näyttelyn avauk.sen suoritti Suomen Moskovan suurlähetystön lähetystö-suunta Neuvostoliilo.ssa johtuu v a i - , maan samantapaisista syistä; tosin i en ymmärrä lainkaan, kun Arvid; Jan.sons viime kevättalvella kertoi; Nobel-säätiö siirtyy symposium-linjalle Jaan taikastell;i, miten aika : on muuttanut suhtautumista Sibeliuksen musiikkiin. Sibeliuksen täyttä-e.^- sä vuonna 1915 viisikymmentä i vuolta .miisiikkii)iirit. juhlivat hän- ! tä kansallissankarina. Kalevan mu- i siikiilisena kuvittajana ja isänmaat, liscna .. innostuksen herättäjänä (kaksi- vuolUi myöhemmin Sibeli-i. sänmaallisen musiikkityylin, on tyy ty vä i ne n kun j u h 1 apu heessä sa • nolaan hänen herättäneen isänmaallista innostusta säveitää hehkuvan mars.sin vieraan valtion .sö-tavoimien yksikölle (jääkäreille) esiintyy talvisodan aikoina Amerikan radioissa jne.? HIkmahin kirjassa nämä seikat us sävelsiw«»4unneturi 'Jääkärien esitetään luonnollisestikin todistei marssinpa.). Finlandiaa on puolen | n " Sibeliuksen suuruudesta^, vuosisadan ajan soitettu isänmaalli j UoomalaLseen sananparteen pala- Tukholma .--Tukholman konsertti-; .sona juhlanitisiikkina. johon ,esi-! Iäkseni; On hyvin huvittavaa, että talossa vietettiin viime viikolla juli- merkiksi. valtioneuvoston itsenäi-: eräät henkilöt, jotka vuonna 1965 lallLsta Nobelin palkintojf n jakotilai-j syyspäivän konsertit on ollut hyvä kauhistuvat musiikin rappiota ja suutta. Tämän vuoden Nobel juhhissa ' päättää. Lähes samoin on kohdcl- puhuvat puhtaan taiteen häviö.stä oli sitäkin enemniiin suuren päivän tu hänen kahta ensimmäistä sinfo- kun kirjoitetaan sävellyksiä .sodas-tuntua, kun oli kulunut 70 vuotta pai- niaansa. osittain muitakin teoksia, j ta ja Hiroshimasta, eivät, ole ker-kintorahaslon perustajan Alfred No- \ Tämä on luonnollisestikin jol-.fanul I laakaan korottaneet ääntään sävel-belin kuolemasta ja .65 vuotta easim-l näiden teosten, varsinkin Finlandi-mäisten Nobelin palkintojen jSkami-! an, musiikilliseen aliarvioimiseen scsta; .nii.ssä piireissä, jotka eivät ole eri- — O.T laskettu, että 90 prosentiia..| tyisemmin antaneet arvoa musiikil-eläncistä ticdemichi.stä elää meidän j le teiiden.ssin i)alveluksessa, toi-päivinämme. Tämä kuvaa paremmin j saalta taas näiden teosten määrättömään yliarvioimiseen. H i e n k in Finlandian kohtalona on viime aikoina olkit tulia halveksituksi musiikkia yymmärtävi.ssä: piireissä, o.sak.si .syystäkiii. siksi 'määrätön ba ollut sen tarjoilu varuskuntasoll kuin monet muut esimerkit tieteen alalla tapahtunutta kehity.stä, sanoi Nobel säätiön hallituksen piilieeiiioh-taja, prof. Ulf von Euler tervehdyspuheessaan. von Euler esitteli myös uulla ajatusta laajoista Nobel-sympo.siumci.sia. tokuntien Ja isänmaallisesli juhla- Näjslä symposiumeista s.-iadaan. uusi toimintamuoto, joka voi hoitaa laajempia tehtäviä kuin aiemmin on arvioitu joutumatta ristiriitaan niiden määräysten kan.ssa, jotka ovat r)lleet ja ovat edelleenkin voima.ssa Nobel- .saätiön toimintaan nähden, ennusti prof. Euler. Urof. Ivar Waller esitteli perintcen-mukaLsesti vuoden fysiikan palkinnon saajan ranskalaisen Alfred Kastlerin ja prof. Inga Fischer-Hjalmars kemian palkinnon saajan amerikkalaisen _Robert S. Mullikenin. Prof. Gcorp, Klein esitteli amcrik kalaiset lääketieteen palkinnon saajat Peyton Rousin ja tHarles.B. Hug-ginsin. Juhlan lopuksi Ruotsin akatc-n ian Nobel-komitean puheenjohtaja Anders österling esitteli kirjallisuu den palkinnon .saajat Nelly Sachsin ja Samuel Agnonin. mielisten kansalaipiirien taholla. täjämestarianime vastaan, joka jos kukaan on säestänyt poliittista ten-denssimusiikkia. Kysymys on tietenkin oivallettava tällöin niin. että, jääkäriaatc on puolueetonta, ylevää toimintaa, puhe lliro.shimas-ta ja rauhasta taas likaista kiihotusta Ek.syn kenties joululehdelle .sopimattomalle alueiIle, päätettäköön siis luonnostelu 60-luvun Sibeliuk^ sesta ennen kuin tulee vielä pahempaa. Mutia kenties GO-lukuisuus onkin juuri tätä . . .. ILPO SAUNIO. Kansan Joulu 1965 saakka ovat 50-luvuri alusta saak-1 sihteeri Yrjö Väänänen. Hän sanoi le. ka kerätyt suuret viljavarastot ke-i "'"^""^^''^'^'"^ osoittamassaan pu- ' h^-e-ssa, että tämä näyttely on jälleen eräs panos Suömeji ja •Neuvpstöliitpn välisessä monipuolisessa ja kestävässä kulttuuriyhteistyössä. Syyria pidätti IPCn omaisuuden hittyneemmissä maissa toimineet pääasiassa hätäreserveinä niiden maiden auttamiseksi, jotka, kuten Intia vuosina 1965—66, kärsivät suuresta kuivuudesta. Mutta tämä vilja-apu, samaten kuin Neuvostoliiton ja Kiinan Canadassa tekemät suuret viljaostot, ovat vähentäneet pohjoisamerikkalaisten vii- Damaskos. — Syyrian hallitus ju-jasiilojen varastoja alhaisemmiksi j listi viime viikolla Iraq Petroleum kuin koskaan yli vuosikymmenen j Companyn — IPCn — Syyrian alueel-aikana. la olevan omaisuuden virallisesti takavarikkoon. Toimenpiteen tarkoituksena on tukea Syyrian haJlituksen yaätimuksia m aan ke d 11 a kul jetettavari öljyn kulr jetusmaksujen korotuksesta, Irjici Peiroleum ComjMinyn ohiista-vät cnl4;intilaiset, amerikkalaiset ja ran ;;:a!ais!,;i öljy-yhtiöt. : RUOKAPULA EDESSÄ? Niinpä tri Senin sanojen mukaan maailman elintarviketilanne on tällä hetkellä vaaranalaisempi kuin koskaan muuna aikana toista maailmansotaa välittömästi seuranneen ruokapulan jälkeen. FAO:n vuosikatsaus ottaa varsin varovaisen asenteen nyt kulumassa olevan vuoden satotoiveisiin, koska toiset maailman alueet ovat kärsineet tavattomasti kuivuudesta samalla kun toiset ovat saaneet sadetta yli oman tarpeen. Joka tapauksessa Yhdysvaltain vehnän-tuotannon' odotetaan laskevan 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa niistä tiedoista, joiden perusteella se laatii vuoden ennusteensa kehitysmaiden suhteen. Kehitysmaat i l moittivat kansainvälisille järjestöille ensimmäiseksi aina kuivuu- Barbado.sista YKn jäsenmaa New York. — YKn turvallisuusneuvosto on päättänyt suositella jdeisko-koukselle Barbadosin hyväksymistä YKn jäseneksi. Barbados on pienehkö saari Karibian meressä, jonka väkiluku on alle neljännesmiljoonan. Se julistautui itsenäiseksi marraskuun 30 pnä. Aikaisemmin saari oli Englannin siirtomaa. Sen jälkeen kun turvallisuu.sneuvos-. ton suositus vahvistetaan YKn yleis-kokouLsessa YKn jäsenmaiden lukumäärä nousee 122: een. puutteen ja kurjuuden hävitt^mi-seksi, 'Joulun kynttilät todistavatkin tavallaan ihmisen lujaa luottamusta valon voittoon pimeydestä. Työväenliikettä on joskus moitittu "aineellisuuden" palvonnasta tai ainakin siitä, että annetaan liian paljon huomio-asiain aineelsille puolille. Mutta niin ristiriitaiseltJi kuin se ehkä näyttääkin, työ- natlajille sekä täkäläisille kan-väenliikkeen toiminta kansanjoukkojen aineellisten ja hen-' salaisillemme yleerisä ja kai-kisten tarpeiden tyydyttämiseksi — taistelu oikeuden puo- kiUe kanssaihmisiliemmc hy-lo. sta vääryyden poistamiseksi; sekä .sotien hävittämi.scksi ja väii ja virkistävää joulua. hen, että saadaan ihmisten keskeiset suhteet rchclliscm-miksi ja ennenkaikkea oikeu-^ der^mukaisemmiksi. 'vTässä mielessä me toivotam-möiehtemme lukijoille ja kan- PÄIVÄN PAKINA KULKUKOIRILLAKIN "JOULUNSA" Erehtyminen on inhimillistä, kuten tiedetään. Ja monet meistä olemme nykyisen kaupallisen humun ja, remun aikakaudella tulleet hieman kyynillisiksi. Myönnetään pois, että asia on -siten. Kun lapsena jumaloimastamme joulupukista on tullut suurten tavaratalojen kyltti jonka tehtävänä on rienata varsinkin lapsukaisia jouluo.stoslen vimmaan, niin kuka voi enää hic-nuiii. ihmettelemättä joulupukls.iin luottaa? Siinä tulee aikuisenkin mieleen epäilyn kyy, kuten kym- _nienvuotiaille ja jo sitäkin nuo-remmille pojaiT Iinllia1^irie77että mahtaakohan ^se joulupukkikaan olla aivan oikea ja väärentämätön? Monesta tuntunee silläkin, että ylimystön yksinoikeudeksi leimattu ritarillisuus ja jalomielisyys sekä rajaton armeliaisuus on ollutta ja mennyttä kuin viimetalvinen lumi. Mutta ilmeistä on — ja; se nyt ilolla; tunnustettakoon — että väärässä ovat epäilijät olleet ainakin siinä; että nämä suuret hyveet olisivat hävinnöet Tosi;isi;iss;i void:ian lodet.-i, et tä jumalat ovat nyt inhimillistyneet muuallakin. kuin Homeroksen runoissa. Mutta puhukaamme tässä suurempien suulla eli lainaamalla parhaita paloja New York Times Servicen äskettäisestä Pariisin uutiskirjee.stä, missä kerrottiin noin nimeensä: __ 'Ranskan kaikkein innokkaimmat eläinten i-akastajat ^ pukeutuneina turkkeihin -^järjestivät vuotuisen joulujuhlan hyljätyille koirille ja kissoille Bois de Boulognen f e u n a l l a , . kahdessa viileässä sirkusteltassa. Yhdessä teltassa, missä peiit tiin pieni sisäänpääsymaksu, oli 100 koiraa ja parikymmentä kissaa; joiden elämä oli ollut puutteenalaista. Niiden häkkeihin kiin nitelyt painetut laput antoivat summauksen niiden kurjuudesta: Viisivuotias Dolly, oli hyljätty siksi kun se on toissilmäinen; se on kesy, hyväluontoinen ja autoja ra-ka. stava, sanotaan yhdessä ruskeasta koirasta . . . Toisessa, hienommassa teltassa, Defecc des Animaux-komitean jäsenten välillä, komitean jäsenten voiden ylläpitää lämpöään samppanjan ja wLskyn avulla. Mainittu "brigade" on yksityis-järjestö, mikä pelastaa; kulkueläi-. miä joutumasta eläinsuojeluyhdistyksen aitaukseen, se hoitaa niitä terveiksHa hankkii eläimille uusia koteja. __"Me emme lakkaa milloinkaan etsimästä kulkukoiria ja kissoja,'' sanoi "brigaden'' varapresidentti^ prinsessa Elizabeth de Croy: Prinsessa sanoi edelleen, että vuotuisesta joulujuhlasta saatavilla rahoilla rakennetaan koti, missä voidaan hoitaa sairaita eläimiä. . . . Prinsessa heitti lentosuukon mäyräkoiralleen, Gribouille, joka on saanut nimensä Victor Hugon Les Miserable (Kurjat) näytelmän eräästä nimiosasta, rientäen pois tervehtiäkscen uusia vieraita. Heidän joukossaan oli paroonitar Maurice de Rothschild, näyttelijä Fernand Gravey; kreivitär Paola de ^o-han- Chapot, joka kuten ~ monet oli vain' muutamia yksityisesti . muutkin naiset, piti vesikonnahka-omisletluja koiria kuljeskellen turkin — minkkiturkin — yllään märällä sora- ja hiekkalattiaila ja maisteli samppanjaa. Muuta-hyväntekijäinsii ja Hrig.-ule «le iu:il viera:it - kuten m:irkiisi Antoine de Rose—-pitivät enemmän hevosista, mutta yleisesti puhuen se oli koira- ja kissanäyttely. 'Minä itse olen kissoja rakastava sanoi Pariisissa asuva, amerikkalainen mrs. Henry Beaumont, joka oli pukeutunut siniseen ket-tuturkkiin jä oli iloinen siitä, että oli niin pukeutunut. "Minun kissani — Smudgie — , on Henry IV valkoisen persialais-' kissan jälkeläinen," hän sanoi. Jaa, että mitäs tehdään kodittomille, nälkäisille ja onnettomll-, le kulkumiehille' sekä naisille ja lapsille jouluna? i Älkää hyvät rantasalmelaiset pi- , latko' hyvää asiaa. Pääasia on, ' että samppanjaa ja whiskya mais- • teilaan muutamien rakkien ja toissilmäisten kollien kurjuuden lopettamiseksi. Mahdollisesti inhimillisyys kehittyy muutaman vuo. situhannen aikana sen verran, että joku muistaa jo vähäosaista ihmistäkin? Kissanrakkaudesta on näes vain muutama askel ihmisrakkautta kohti — mikäli kehitys ei kulje päinvastaiseen suuntaan. Jokatapauksessa, hauskaa jou lua kaikille täkäläisille kansalaisillemme ja muille kanssaihmisillemme, niin koirien ja kisso jcn rakastajille, kuin muillekin, vaikka eivät voikaan iloisten lailla samppanjaa- ja whiskyjuhlia järjestää takapihojen kollikissojen elämän piristämiseksi. Kilnsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 15, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-12-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus661215 |
Description
Title | 1966-12-15-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, jouluk. 15 p. — Thursday, Dee. 15,1966 VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN OF«J:FINNISH CANADIANS , . : .,tLIBERT"'» BsUbUshed Nov. 6. 1917 E c m B . VV. E K L U N D MANAGER: E. S U K S I ..iv •. T E L E P H O N E : O F F I C B A N D E 0 I T O R I A L j ^ 7 4 - 4 2M PUÖM^d' tiirlce weekly: Tuesdays, Thursdays anä Saturdays by Vapaus PabltthingrCo. Limited, 100-102 Elin St. West, Sudbury, Ontario, Canada •.dfi') i i i i - Mamng Addreasr Boire»__; ,1 -jAdve^^ising rates upon appUcatlon, translation Iree of cbatg«. A«ihö»iiad!as second class maU by the Post Office Department, OttBwa, and for payment of postage in cash. •Jlj . . . . ' o j l ^ i l o i ; : , TIIAUSHIN^ cÄfAäsä: 1 vk. ».Oö, 6 kk. »4,7S USA:«^ 1 Tk. |ip.OO, 6 tt. W.25 iiijij S kk. 2^15 8uomBQ8«i: 1 yk. 10.50. .8 kk. tM UUSIKYMMENTÄLUYUN SIBELIUS Joulusanoma v. 1966 Joulu on rauhan juhla, jolloin yli muun kuullaan toivotusta: "Rauha maassa ja ihmisiHä hyvä tahto". Se on joulun tunnus, jonka~jokainen maailmankatsomuksesta, yhteiskun^ nallisesta vakaumuksesta tai uskontunnustuksesta rlippu- -matta voi hyväksyä. • Vielna vaikenevat aseet joulunpyhinä kahden vuorokauden ajaksi. Se on kaunis ja tervehdittävä toimen-ipide. Mutta samalla kertaa läpeensä irvokas. Jos sotatoimet 'voidaan lopettaa kahden vuorokauden ajaksi, niin miksi ei 'samalla kertaa, sanokaamme 10 vuorokauden ajaksi, kuten iesim. paavi Paavali on suositellut, tai aivan kokonaan, kuten rauhantahtcisemihmiskunnan suuri enemmistö haluaa ja vaa- •tii? ' Tässä yhteydessä kiintyy huomio siihen tosiasiaan, että vaikka joulu onkin aikaisemmin ollut ns. pakanallinen juhla, 'niin nykyaikana sitä vietetään Canadassa, Yhdysvalloissa ja 'miltei kaikkialla maailmassa yleensä Kristuksen syntymän muistojuhlana. Toisaalta amerikkalaiset hyökkääjät väittävät Vietnamin sodassa puolustuvansa länsimaisia "ihanteita", jä länsimaista "sivistystä", johon kuuluu myös kristinusko. Mutta kun sadat miljoonat afrikkalaiset näkevät, että esim. joulun "rauhan ja hyvän tahdon" sanomasta huolimatta suurelta osalta ei-kristinuskoon kuuluvaa Vietnamin kansaa tuhotaan joukkomitassa "kristittyjen". nykyaikaisilla sotavälineillä, niin onko sitten ihme, vaikka kirkot ovatkin nykyään huolissaan vaikutusvaltansa jatkuvasta supistumisesta absoluuttisesti ja kristittyjen suhteellisessa määrässä ei-kristittyihin verraten? Kun Saigonista tiedoitetaan, että amerikkalaisten —- "kristittyjen" — hyökkäyssodan johdosta Vietnamissa surmataan tämän vuoden aikana noin 75,000 miestä, kuten tiedoitettiin alkuviikolla, se asettaa kristinuskon lievästikin sanoen tukalaan asemaan kansojen enem^ mistöä edustavan ei-krist.ityn ihmisosan silmissä. Ja kun yhdysvaltalaiset hyökkääjät torjuvat vetoomukset välirau-; han pidentämiseksi koko joulun ja uudenvuoden pyhiä käsittäväksi ajaksi siten, että saataisiin rauhanneuvottelut alulle, niin se pahentaa kaikkien kristittyjen mainetta ihmiskunnan enemmistön silmissä enemmän kuin kaikkien "ateistien" ja "jumalankieltäjien" puheet ja kirjoitukset yhieenr laskettuna! Hyvällä syyllä voidaankin sanoa, että jos Kristus, joka kirkkohistorian mukaan,oli sorrettujen puolustaja ja rauhan ystävä". eläi.si ia vaikuttaisi nykypäivinä, hän ottai.si solmu-ruoskan ja ajaisi niin puplikaanit kuin kroisoksetkin pois hallitustuoleilta ja muista avainasemista ja huolehtisi siitä, ettS^*3fiähempiosaisten ihmisten asema tulisi vähän siedettä-vöKÖmksi kautta maailman, ja että rauha saataisiin Vietnamiinkin. Yhdessä muiden hyvää tahtovien canadalaisten kanssa me ö^tvmme niihin maailmanlaajuisiin voimiin, jotka paavi Paa!wfal^' VX tavoin toivovat ja vaativat, että Yhdysvaltain hallitus suostuisi todellisessa jouluhengessä Vietnamin sodan välirauhan jatkamiseen, rauhanneuvottelujen aloittamiseen ja siihen, että Vietnamin kansa saisi Geneven sopimuksen hengen ja kirjaimen mukaan tilaisuuden pättää omista sisäisistä asioistaan ilman mitään ulkopuolista painostusta. • .Joulun vieton tai ainakin sen valmistelun leimaa-antavana piirteenä on nykyaikana melkoista paheksumista osak-seeh saanut "kaupallisuus". Suomalaisten kohdalta tämä seikka; er'^ ole niinkään paljoa "uusi'' kuin "muuttunut" ilmiö. Sejy[^^'SQtJ vanhan ajan sananparret kuin "tulis joulu että saisi JQkuil4p,?ikih. syödä" osoittavat, että jo muinaisena aikana jouluna.- kiinnitettiin suurta huomiota syömiseen ja hyvinvoin-tii* i. 'Valitettavaa tässä yhteydessä on. vain se, että aivan li?an'''jnorii ihminen joutuu joulunakin varojen puutteessa kieltämään rakkaimmiltaan paljon sellaista, mitä mielellään i?9tU^,^si "joulupukin konttiin" laittaa — puhumattakaan niisäbä'iinilJoonista ihmisistä Afrikassa ja Aasiassa, joilla on Jaitk«va..nälkä vieraana niin jouluna kuin vuoden muinakin ''_^''i!^\'ik'al\,a joulun "kaupallistuminen" heojastaa tavallaan sitä,;^t^jQudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, mikä on vijjaiftksikuluneitten vuosikymmenien aikana tapahtunut. Vis-sei3tä'.' Uarjopuolista huolimatta tämä kehitys on vienyt ih-misKiitntaa hiljaa mutta varmasti eteenpäin ja ylöspäin. ''^'•'0^''>suuri onni ihmiskunnalle — se Vietnamin sodasta hiiclimätta otettakoon huomioon — että, tätäkin joulua voi-daajn viettää rauhan juhlana. Se antaa toivoa silta, että ihmiskuntaa uhkaavat sodan pilvet saadaan hajoitetuksi, Vietnamin "sota lopetetuksi, varustelukilpailu lakkautetuksi, ydinaiseiden käyttö kansainvälisen ..sopimuksen perusteella kielletyksi ja ydinaseet upotetuksi meren syvyyteen siten, e^:^^,,'ifj;i?iekat" voidaan todella "takoa auroiksi" ja keskittää kaiikki, taloudelliset, tieteelliset ja muut voimavarat työhön koko li^miskunnan hyvinvoinnin korottamisen hyväksi. •'"-'•'^Häuha maassa ja ihmisillä hyvä tahto" sanoma velvoit- pysyvän rauhantilan saavutta-tä^^. ftjBitä kaikkia toimimaan edellämainitun päämäärän saa- miseksi — antaa myös joulun vutt^'m,lsieksi. • vieton sanomalle todellisen si-io Maistaa myös tulee, että jokainen meistä voi tehdä jo- säilön ja merkityksen — se ve-takin rauhanasian ja kansojen naapurisovun parantamisen tää joulunkin vieton lähem-hjyyöttsi: Kaikki me voimme tehdä jotakin myös köyhyyden, maksi .ihmistä, pyrkimällä sii-venäläisen yleisön pitäneen Tapiolaa liian vaikeatajuisena ja ras kaana. Miten tämä voi olla mahdollista Shostakovitshin sinfonioitten maassa? itelius — maailman huonoin säveltäjä", otsikoi parisenkymmentä vuotta sitten erään kirjoituksen, sa pariisilainen nykymuusikko Jlen6 Leibovvitz; Sibeliuksen sala-vuotisvuonna historia toisti taas itseään, niin kuin vanha termi kuuluu, tällä kertaa vain vähän lyhemmällä toimitussaijalia. Kaupunginorkesteri toi terveisinään Mtinchenistä konserttia rvostelu ja, joissa lyhyesti sanoen toivottiin Si. beliuksen mahdollisimman pian painuvan historian suopean ja oikeudenmukaisen unohduksen peittoon. Näin siis urhea ystäväkansamme Sibeliuksen juhlavuonna. Tiedäminehän me, että kun Sibeliusta esitetään ulkomailla, niin ranskalaiset nauravat, italialaiset viheltävät ja espanjalaiset sylkevät. Englantilaiset ovat hurmiossa~jjt amerikkalaiset pitävät kovasti, joskin esittävät myös '"Objektiivisia" ja jostain .sopivasta perspektiiveistä katsovia arvostelmia: Saksalaiset puhuvat tuhatjärvien maasta, Paavo Nurmesta ja talvi.sodasta ja vertaavat muiden pikkukansalli: suuksicn isänmaallisiin kansallis-säveltäjien, Dvorakiin, Smetanaan la Griejiiin. Oikein asiantunteva arvostelija sjiiorittaa vertailuja Ts-haikov. skiin. Tynipeän- suhtautmnisen syitä ci ole suinkaan vaikea selvittää, ainakin pintapuolisesti. Saksalainen kulttuurialue näkee Sibeliuksen sinfonikkona, joka yritetään asettaa heidän vakiintuneiden mesta-- reidensa rinnalle, jolloin luonnostaan lankeaa, että suoritetaan vertailuja. Ja kun Sibeliuksen ansiot sinfonian kehittäjänä ovat nimenomaan siinä, että hän on kääntänyt edeltäneet saksalaiset sinfonia-perinteet päälaelleen, on selvää, ettei häntä ymmärretä. Ranskalaisille Sibeliuksen musiikki on epäilemättä liian karua soinnillisesti, siinä ei ole tuota aistillista mässäilyä. Johon ranskalaiset ovat vuosisatojen mittaan tottuneet. Italialaisille Sibeliuksen musiikki on ilmeisesti siksi kasit-i • tämätöntä, että Sibeliuksen molo-diat ovat aniharvoin ehjiä; iiäneii neroutensa tällä alueella piilee Juuri katkelmallisten melodisten viit teiden esittämisessä. Se, että engalntilaisel ja anie-rikkahijset vielä tänäkin: i)aivä;i;i ovat innokkaimmat Sibeliuksen ystävät, on sikäli helppo ymmärtää, ettei heillä ole tuollaisia vaiikkoj;i .sinfonisia perinteitä. Jcrtka ^•51^''^' , " J ; ; ; , ^ ; ; . ; ; ; , o n sanottava Sibeliuksesta, vät uudenlaisea ajattelun ! "^^^^ pyrkii tietoise.sti luomaan mistä. Sibeliuksen musiikin nousu- JEAN SIBELIUS Edellä oien nioneeu Kertaa.-i puhunut Sibeliuksen neroudesta. Tämä on tietystikin väite, joka tulee perustella. Jean Sibeliuksen päivänäkin. Jätän nyt kuitenkin sikseen musiikilliset asiat. Tärkeintä meille on Sibeliuksen musiikin in-hiniillisyy. s-, seikka jokaMUtaa oman pohjavärinsä jokaiselle hänen kirjoittamalleen riville. Tämä on seikka, joka erottaa Sibeliuksen useista tällä vuosisadalla eläneistä sävel-läjistä. En tarkoita nyt> lainkaan vitä, että muita säveltäjiltä puuttuisi tämä yleisinhimillinen perusi. asenne.Ky.symys on siitä, että Jean Sibeliuksessa yhtyy hämmästyttävällä tavalla suurten mittojen ja suurten muotojen sinfonikko pie-noismuotojen meslariin, elävien pienoi-skuvien miniatyyrimaalariin. Kenties juuri tästä Sibeliuksen musiikin inhimillisyydestä ja lä-hei. syydestä johtuu se. että ne kansat, joilla ei. ole painolastinaan eurooppalaista musiikin traditiota, ovat hyvinkin kiinnostuneita hänen musiikistaan. JapanLs.sa ja . Austra,- lui.-sa on Sibeliusta esitetty nienes-tyksollä, Ja arvelisin tämän perus- Mikä on Finlandian asema 60-lu. vun Suomessa? Minulle ja epäilemättä monille muille musiikin ys taville käänteentekevän herätteen on antanut suuren kapelliijaestarin Herbert von Karujanin' juhlavuote. na julkaiseriia levytys Finlandiasta Me, jotka emme anna erityisemmin arvoa Finlandia-isänmaallisuudelle, olemme siitä oppineet uuden" puolen Sibeliukses.sa: on todella yllättävää todeta tutun ja tutuksi tulleen Sibeliuksen säveltäneen Jotakin, joka ojkeii^ tulkittuna ylittää germaanisuuden apostolin Richard Wagnerin mässäilyt vaskipuhaltimilla ja lyömäsoittimilla. Finlandia on suomalainen Siegfriedin ratsastus (Kullervon sotaanlähtö). Hymni osan Karajan tulkitsee vaatimattomasti ja vähäeleisesti, tämä on 60-luvuiL_Julkinta turha - pateettisuus on pudotettu pois. 60-luvun suhde Sibeliuk.sen tuotantoon on«jrleensäkin samantapainen kuin edellä mainitsemamme esimerkki: olemme oppineet antamaan, Sibeliuksen teoksille arvoa toisella tavalla kuin aikaisemmin. Isänmaallisuuden sijasta ihailemme niissä inhimillisyyttä, hurma-henkisyyden sijasta valitsemme en. nakkoluulottoman tarkastelutavan joka alkaa nyt jo tuottaa tuloksia. Todellakin vasta sata vuotta säveltäjän syntymän jälkeen alamme päätyä todellisiin^ liioittemattomiin ja epäidealistisiin arvosteluihin Sibeliuksen musiikista\ ja nämä ar- Maailman elintarviketilanne kriisipisteessä Maailman elintvvikkeiden tuotanto vjUieni kajbdella prosentilla henkeä kohden vuoden 1965 jiUkipuoliskoUa ja vuoden 1966 kuutena ensimmäisenä kuukautena, ilmenee YK:n elintarvike-jB maatalousjärjestö FAO:n vuosikatsauksesta. Laajoja alueita. koetelleen kuivuuden johdosta elintarviketuotanto jäi saman suuruiseksi kuin vuosien 1964 —1965 vastaavin» aikoina. Naa* ilman väestö sensijaan kasvoi samana aikana 70 miljoonalla ihmisellä. Huonot, sadot eivät tulleet keskellä minkäänlaista yltäkylläisyyttä vaan päinvastoin keskellä jo useita vuosia jatkunutta taistelua elintarviketuotannon: pitämiseksi tasoissa väestön jättiläismäisen kasvun . kanssa, korostaa FAO:n pääjohtaja tri B. R. Sen. Vuosikokouksien mukaan vajosi elintarvikkeiden tuotantoa henkilöä kohden neljällä tai viidellä prosentilla Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Kaukoidän kehitysalueilla. Manner-Kiinan kohdalta puuttuvat tilastotiedot, mutta viljan tuotannon uskotaan sielläkin vähentyneen jonkin verran tarkasteltavana olevana aikana: Elintarvike- ja maatalousjärjes-vioinnit ovat monin kerroin .sen-h<> arvioi, että ravinnon saanti on saatiomaisemmat ja Sibeliuksen arvoa kohottavammat kuin tähänastiset anglosak-siset ja amerikkalaiset ylistyslaulut. En malta olla puuttumatta Sibe^ liukseen politiikkona, tämä vain siksi, että musiikissakin pitää paikkansa vanha roomalainen sanan parsi 'mikä sopii haralle, ei sovi Jupiterille". Edessäni on Karl Ekmanin 30-luvulla julkaisema elämänkertateos, josta voimme hyvin todeta Sibeliuksen .eduiita-neen ideologiaa, joka nykyään on hyvin ominaista kokoomuksen kannattajille. Vuonna 1910 — samana vuonna,, jolloin Puriskevits' lausui kuuluisat sanan.sa "Finis Finlandi-dcsta ja muista luonnon ongelmista, vasta sitten hyvistä sadoista. Elintarviketuotannon hidastuminen ja varastojen pienentyminen ovat entisestään korostaneet ylijäämävarastojen merkitystä elintarvikeapua jaettaessa. Samaten elintarvikeavun siirtäminen var-mcm m a II e_ pohjalle kuin satunnaisista ylijäämävarastoista riippuvaiseksi oj) ollut suunnitelmissa. Kui-' -enkin FAO on. aina korostanut sitä, että vaikka rikkaampien maiden köyhemmille tarjoama elintarvikeapu on erittäin arvokasta, pitkällä tähtäyksellä kehitysmaiden on itse siirryttävä -suurempaan elintarviketuotantoon väestönsä ruokintaongelman l)ysyväksi ratkaisemiseksi. FAO laatii-parhaillaan uraauurtavia suunnitelmia maailman elintarviketuotannon kehittämiseksi, maatalouden merkityksen arvioimiseksi kehitysmaiden taloudellisen kasvun kannalta ja kehitysmaiden tamtseman avun oikeaksi arvioimiseksi. YK:n ja PAOrn projekti ' Maailman elintarvikeohjelma" toimittaa kehitysmaille yhä lisääntyvässä määrin suoranaista elintarvikeapua. Edelleen FAO työskentelee yhdessä Maailman pankin kanssa tarjotakseen rahallista apua maatalouden kehittämisohjelmille ja laajentaakseen omaa avustusohjelmaansa, sanoo tri Sen. uivan nimenomaan siihen, että] I ae hän lausuu: "Politiikka sel-itai.^ cn i,:.llonpuoliskon kansat vas-! ''»skaan mmua taan()lt:.v;!t Sibeliuksen musiikin ! kiinnostanut - poliittista kannun-tunnepohjaisen perusvireen hei- ; valantaa —olen aina vihan-p_ onimin kuin liiak.i muodollisiin i " " l " - kahdek.santoista arvo.ielupe.usleisiin ja traJitioon ! "ärkästelee 'villiytymistä sidotut keskieurooppalaiset. i «.voväenluokan kcskuude.s.sa". Mitä jokaisen kehitysmaan asukkaan kohdalla nyt luisunut takaisin vuosien 1957—58 tasolle, jota pidetään yhtä epätyydyttävänä kuin ennen toista maailmansotaa vallinnutta tilannetta. Elintarvikkeiden tuotanto lisääntyi noin neljällä prosentilla Pohjois Amerika.ssa, mutta läntisessä Euroopas.sa lisäys oli tuskin yhden prosentin suuruinen. Tuotanto laski jossain määrin itäisessä Euroopassa ja Neuvostoliitossa; Ose-aaniassa .se laski jopa kuudella prosentilla: — Kun monet miljoonat ihmiset ovat jo aliravittuja, maailmat- Tallinnassa ja Mo.skoyassa ja Leniniä on hyvin vähän tai tuskin lain- ' gradissa se on avoinna kahden viikon kaan mahdollisuuksia varautua Sibelius-näyttely Leningradissa Len-ngrad. — Leningradissa avattiin Sibeliuksen elämää ja tuotantoa esittelevä näyttely. Jean Sibeliuksen .-.imi tunnetaan Leningradissa ja hänen musiikistaan pidetään, totesi säveltäjä Vasili Solovjev-Sedoi avatessaan r.äyttelyn. Kaikki näyttelymateriaali on saatu Suomesta. Näyttely on jo ollut esillä huonojen satovuosien varalle, sanoo tri Sen. Aivan viime aikoihin Näyttelyn avauk.sen suoritti Suomen Moskovan suurlähetystön lähetystö-suunta Neuvostoliilo.ssa johtuu v a i - , maan samantapaisista syistä; tosin i en ymmärrä lainkaan, kun Arvid; Jan.sons viime kevättalvella kertoi; Nobel-säätiö siirtyy symposium-linjalle Jaan taikastell;i, miten aika : on muuttanut suhtautumista Sibeliuksen musiikkiin. Sibeliuksen täyttä-e.^- sä vuonna 1915 viisikymmentä i vuolta .miisiikkii)iirit. juhlivat hän- ! tä kansallissankarina. Kalevan mu- i siikiilisena kuvittajana ja isänmaat, liscna .. innostuksen herättäjänä (kaksi- vuolUi myöhemmin Sibeli-i. sänmaallisen musiikkityylin, on tyy ty vä i ne n kun j u h 1 apu heessä sa • nolaan hänen herättäneen isänmaallista innostusta säveitää hehkuvan mars.sin vieraan valtion .sö-tavoimien yksikölle (jääkäreille) esiintyy talvisodan aikoina Amerikan radioissa jne.? HIkmahin kirjassa nämä seikat us sävelsiw«»4unneturi 'Jääkärien esitetään luonnollisestikin todistei marssinpa.). Finlandiaa on puolen | n " Sibeliuksen suuruudesta^, vuosisadan ajan soitettu isänmaalli j UoomalaLseen sananparteen pala- Tukholma .--Tukholman konsertti-; .sona juhlanitisiikkina. johon ,esi-! Iäkseni; On hyvin huvittavaa, että talossa vietettiin viime viikolla juli- merkiksi. valtioneuvoston itsenäi-: eräät henkilöt, jotka vuonna 1965 lallLsta Nobelin palkintojf n jakotilai-j syyspäivän konsertit on ollut hyvä kauhistuvat musiikin rappiota ja suutta. Tämän vuoden Nobel juhhissa ' päättää. Lähes samoin on kohdcl- puhuvat puhtaan taiteen häviö.stä oli sitäkin enemniiin suuren päivän tu hänen kahta ensimmäistä sinfo- kun kirjoitetaan sävellyksiä .sodas-tuntua, kun oli kulunut 70 vuotta pai- niaansa. osittain muitakin teoksia, j ta ja Hiroshimasta, eivät, ole ker-kintorahaslon perustajan Alfred No- \ Tämä on luonnollisestikin jol-.fanul I laakaan korottaneet ääntään sävel-belin kuolemasta ja .65 vuotta easim-l näiden teosten, varsinkin Finlandi-mäisten Nobelin palkintojen jSkami-! an, musiikilliseen aliarvioimiseen scsta; .nii.ssä piireissä, jotka eivät ole eri- — O.T laskettu, että 90 prosentiia..| tyisemmin antaneet arvoa musiikil-eläncistä ticdemichi.stä elää meidän j le teiiden.ssin i)alveluksessa, toi-päivinämme. Tämä kuvaa paremmin j saalta taas näiden teosten määrättömään yliarvioimiseen. H i e n k in Finlandian kohtalona on viime aikoina olkit tulia halveksituksi musiikkia yymmärtävi.ssä: piireissä, o.sak.si .syystäkiii. siksi 'määrätön ba ollut sen tarjoilu varuskuntasoll kuin monet muut esimerkit tieteen alalla tapahtunutta kehity.stä, sanoi Nobel säätiön hallituksen piilieeiiioh-taja, prof. Ulf von Euler tervehdyspuheessaan. von Euler esitteli myös uulla ajatusta laajoista Nobel-sympo.siumci.sia. tokuntien Ja isänmaallisesli juhla- Näjslä symposiumeista s.-iadaan. uusi toimintamuoto, joka voi hoitaa laajempia tehtäviä kuin aiemmin on arvioitu joutumatta ristiriitaan niiden määräysten kan.ssa, jotka ovat r)lleet ja ovat edelleenkin voima.ssa Nobel- .saätiön toimintaan nähden, ennusti prof. Euler. Urof. Ivar Waller esitteli perintcen-mukaLsesti vuoden fysiikan palkinnon saajan ranskalaisen Alfred Kastlerin ja prof. Inga Fischer-Hjalmars kemian palkinnon saajan amerikkalaisen _Robert S. Mullikenin. Prof. Gcorp, Klein esitteli amcrik kalaiset lääketieteen palkinnon saajat Peyton Rousin ja tHarles.B. Hug-ginsin. Juhlan lopuksi Ruotsin akatc-n ian Nobel-komitean puheenjohtaja Anders österling esitteli kirjallisuu den palkinnon .saajat Nelly Sachsin ja Samuel Agnonin. mielisten kansalaipiirien taholla. täjämestarianime vastaan, joka jos kukaan on säestänyt poliittista ten-denssimusiikkia. Kysymys on tietenkin oivallettava tällöin niin. että, jääkäriaatc on puolueetonta, ylevää toimintaa, puhe lliro.shimas-ta ja rauhasta taas likaista kiihotusta Ek.syn kenties joululehdelle .sopimattomalle alueiIle, päätettäköön siis luonnostelu 60-luvun Sibeliuk^ sesta ennen kuin tulee vielä pahempaa. Mutia kenties GO-lukuisuus onkin juuri tätä . . .. ILPO SAUNIO. Kansan Joulu 1965 saakka ovat 50-luvuri alusta saak-1 sihteeri Yrjö Väänänen. Hän sanoi le. ka kerätyt suuret viljavarastot ke-i "'"^""^^''^'^'"^ osoittamassaan pu- ' h^-e-ssa, että tämä näyttely on jälleen eräs panos Suömeji ja •Neuvpstöliitpn välisessä monipuolisessa ja kestävässä kulttuuriyhteistyössä. Syyria pidätti IPCn omaisuuden hittyneemmissä maissa toimineet pääasiassa hätäreserveinä niiden maiden auttamiseksi, jotka, kuten Intia vuosina 1965—66, kärsivät suuresta kuivuudesta. Mutta tämä vilja-apu, samaten kuin Neuvostoliiton ja Kiinan Canadassa tekemät suuret viljaostot, ovat vähentäneet pohjoisamerikkalaisten vii- Damaskos. — Syyrian hallitus ju-jasiilojen varastoja alhaisemmiksi j listi viime viikolla Iraq Petroleum kuin koskaan yli vuosikymmenen j Companyn — IPCn — Syyrian alueel-aikana. la olevan omaisuuden virallisesti takavarikkoon. Toimenpiteen tarkoituksena on tukea Syyrian haJlituksen yaätimuksia m aan ke d 11 a kul jetettavari öljyn kulr jetusmaksujen korotuksesta, Irjici Peiroleum ComjMinyn ohiista-vät cnl4;intilaiset, amerikkalaiset ja ran ;;:a!ais!,;i öljy-yhtiöt. : RUOKAPULA EDESSÄ? Niinpä tri Senin sanojen mukaan maailman elintarviketilanne on tällä hetkellä vaaranalaisempi kuin koskaan muuna aikana toista maailmansotaa välittömästi seuranneen ruokapulan jälkeen. FAO:n vuosikatsaus ottaa varsin varovaisen asenteen nyt kulumassa olevan vuoden satotoiveisiin, koska toiset maailman alueet ovat kärsineet tavattomasti kuivuudesta samalla kun toiset ovat saaneet sadetta yli oman tarpeen. Joka tapauksessa Yhdysvaltain vehnän-tuotannon' odotetaan laskevan 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa niistä tiedoista, joiden perusteella se laatii vuoden ennusteensa kehitysmaiden suhteen. Kehitysmaat i l moittivat kansainvälisille järjestöille ensimmäiseksi aina kuivuu- Barbado.sista YKn jäsenmaa New York. — YKn turvallisuusneuvosto on päättänyt suositella jdeisko-koukselle Barbadosin hyväksymistä YKn jäseneksi. Barbados on pienehkö saari Karibian meressä, jonka väkiluku on alle neljännesmiljoonan. Se julistautui itsenäiseksi marraskuun 30 pnä. Aikaisemmin saari oli Englannin siirtomaa. Sen jälkeen kun turvallisuu.sneuvos-. ton suositus vahvistetaan YKn yleis-kokouLsessa YKn jäsenmaiden lukumäärä nousee 122: een. puutteen ja kurjuuden hävitt^mi-seksi, 'Joulun kynttilät todistavatkin tavallaan ihmisen lujaa luottamusta valon voittoon pimeydestä. Työväenliikettä on joskus moitittu "aineellisuuden" palvonnasta tai ainakin siitä, että annetaan liian paljon huomio-asiain aineelsille puolille. Mutta niin ristiriitaiseltJi kuin se ehkä näyttääkin, työ- natlajille sekä täkäläisille kan-väenliikkeen toiminta kansanjoukkojen aineellisten ja hen-' salaisillemme yleerisä ja kai-kisten tarpeiden tyydyttämiseksi — taistelu oikeuden puo- kiUe kanssaihmisiliemmc hy-lo. sta vääryyden poistamiseksi; sekä .sotien hävittämi.scksi ja väii ja virkistävää joulua. hen, että saadaan ihmisten keskeiset suhteet rchclliscm-miksi ja ennenkaikkea oikeu-^ der^mukaisemmiksi. 'vTässä mielessä me toivotam-möiehtemme lukijoille ja kan- PÄIVÄN PAKINA KULKUKOIRILLAKIN "JOULUNSA" Erehtyminen on inhimillistä, kuten tiedetään. Ja monet meistä olemme nykyisen kaupallisen humun ja, remun aikakaudella tulleet hieman kyynillisiksi. Myönnetään pois, että asia on -siten. Kun lapsena jumaloimastamme joulupukista on tullut suurten tavaratalojen kyltti jonka tehtävänä on rienata varsinkin lapsukaisia jouluo.stoslen vimmaan, niin kuka voi enää hic-nuiii. ihmettelemättä joulupukls.iin luottaa? Siinä tulee aikuisenkin mieleen epäilyn kyy, kuten kym- _nienvuotiaille ja jo sitäkin nuo-remmille pojaiT Iinllia1^irie77että mahtaakohan ^se joulupukkikaan olla aivan oikea ja väärentämätön? Monesta tuntunee silläkin, että ylimystön yksinoikeudeksi leimattu ritarillisuus ja jalomielisyys sekä rajaton armeliaisuus on ollutta ja mennyttä kuin viimetalvinen lumi. Mutta ilmeistä on — ja; se nyt ilolla; tunnustettakoon — että väärässä ovat epäilijät olleet ainakin siinä; että nämä suuret hyveet olisivat hävinnöet Tosi;isi;iss;i void:ian lodet.-i, et tä jumalat ovat nyt inhimillistyneet muuallakin. kuin Homeroksen runoissa. Mutta puhukaamme tässä suurempien suulla eli lainaamalla parhaita paloja New York Times Servicen äskettäisestä Pariisin uutiskirjee.stä, missä kerrottiin noin nimeensä: __ 'Ranskan kaikkein innokkaimmat eläinten i-akastajat ^ pukeutuneina turkkeihin -^järjestivät vuotuisen joulujuhlan hyljätyille koirille ja kissoille Bois de Boulognen f e u n a l l a , . kahdessa viileässä sirkusteltassa. Yhdessä teltassa, missä peiit tiin pieni sisäänpääsymaksu, oli 100 koiraa ja parikymmentä kissaa; joiden elämä oli ollut puutteenalaista. Niiden häkkeihin kiin nitelyt painetut laput antoivat summauksen niiden kurjuudesta: Viisivuotias Dolly, oli hyljätty siksi kun se on toissilmäinen; se on kesy, hyväluontoinen ja autoja ra-ka. stava, sanotaan yhdessä ruskeasta koirasta . . . Toisessa, hienommassa teltassa, Defecc des Animaux-komitean jäsenten välillä, komitean jäsenten voiden ylläpitää lämpöään samppanjan ja wLskyn avulla. Mainittu "brigade" on yksityis-järjestö, mikä pelastaa; kulkueläi-. miä joutumasta eläinsuojeluyhdistyksen aitaukseen, se hoitaa niitä terveiksHa hankkii eläimille uusia koteja. __"Me emme lakkaa milloinkaan etsimästä kulkukoiria ja kissoja,'' sanoi "brigaden'' varapresidentti^ prinsessa Elizabeth de Croy: Prinsessa sanoi edelleen, että vuotuisesta joulujuhlasta saatavilla rahoilla rakennetaan koti, missä voidaan hoitaa sairaita eläimiä. . . . Prinsessa heitti lentosuukon mäyräkoiralleen, Gribouille, joka on saanut nimensä Victor Hugon Les Miserable (Kurjat) näytelmän eräästä nimiosasta, rientäen pois tervehtiäkscen uusia vieraita. Heidän joukossaan oli paroonitar Maurice de Rothschild, näyttelijä Fernand Gravey; kreivitär Paola de ^o-han- Chapot, joka kuten ~ monet oli vain' muutamia yksityisesti . muutkin naiset, piti vesikonnahka-omisletluja koiria kuljeskellen turkin — minkkiturkin — yllään märällä sora- ja hiekkalattiaila ja maisteli samppanjaa. Muuta-hyväntekijäinsii ja Hrig.-ule «le iu:il viera:it - kuten m:irkiisi Antoine de Rose—-pitivät enemmän hevosista, mutta yleisesti puhuen se oli koira- ja kissanäyttely. 'Minä itse olen kissoja rakastava sanoi Pariisissa asuva, amerikkalainen mrs. Henry Beaumont, joka oli pukeutunut siniseen ket-tuturkkiin jä oli iloinen siitä, että oli niin pukeutunut. "Minun kissani — Smudgie — , on Henry IV valkoisen persialais-' kissan jälkeläinen," hän sanoi. Jaa, että mitäs tehdään kodittomille, nälkäisille ja onnettomll-, le kulkumiehille' sekä naisille ja lapsille jouluna? i Älkää hyvät rantasalmelaiset pi- , latko' hyvää asiaa. Pääasia on, ' että samppanjaa ja whiskya mais- • teilaan muutamien rakkien ja toissilmäisten kollien kurjuuden lopettamiseksi. Mahdollisesti inhimillisyys kehittyy muutaman vuo. situhannen aikana sen verran, että joku muistaa jo vähäosaista ihmistäkin? Kissanrakkaudesta on näes vain muutama askel ihmisrakkautta kohti — mikäli kehitys ei kulje päinvastaiseen suuntaan. Jokatapauksessa, hauskaa jou lua kaikille täkäläisille kansalaisillemme ja muille kanssaihmisillemme, niin koirien ja kisso jcn rakastajille, kuin muillekin, vaikka eivät voikaan iloisten lailla samppanjaa- ja whiskyjuhlia järjestää takapihojen kollikissojen elämän piristämiseksi. Kilnsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-12-15-02