Vapaus, December 15, 1966

              K u i n k a paljon maksaa autovakiiutus?
Toronto. — V i i m e toukokuun l o ­pulla
käydyt väittelyt O n t a r i o n l a i n -
laatijahuoneessa synnyttivät j o i t a in
h y v i n mehukkaita k e r . o m u k s i a s a ­tumaisista^
summista mitä vede­tään
autovakuutuksesta Ontariossa.
V u o n n a 1965 s u u r i n osa auto­vakuutus-
yhtiöitä nosti maksutase-j
a a n kaksi e r i kertaa. Tänä vuon­na
o n myös tapahtunut vakuutus­m
a k s u j e n nousua.
B . C : s s a k u n i n k a a l l i n e n komissio­n
i s u o r i t t a a t u t k i m u k s i a a u t o v a k u u -
tusmaksuista. A l b e i t a s s a h a l l i t u k ­sen
komitea t u t k i i vakuutusyhtiöit­t
e n hintakorotusten yhteisten pää­töksien
(price f i x i n g ) perusteella.
Saskatchewanin pääministeri T a t -
c h e r koettaa luultavasti näyttää,
että maakunnallisen v a k u u t u s l a i ­toksen
tulee toimia samalla taval­la
k u i n toimivat yksityiset vakuu­tusyhtiö
. k i n , koska sikäläistenTTial-l
i t u k s e n alaisen autovakuutuksen
taksaa korotettiin 11-prosentilla.
K a i k e n tämän t u l i s i osoittaa, että
nyt on ' k o r k e a aika vaalia auto-vakuuVuksiia
muutoksia.
Vakuutus-yhtiöt ovat puhuneet
" t a p p i o s t a a n " jo useampia vuosia,
mutta k u i t e n k i n ne vieläkin har­j
o i t t a v a t autovakuutuksia. Jokai­nen
tietää,- etteivät ne o l e l i i k e ­toimessa
varatakseen tyydyttävää
p a l v e l u a , vaan hankkiakseen voit­toa.
O n järkeen menevä asia, että
elleivät ne h a n k k i s i siitä rahaa,
n i i n ne p i a n vetäytyisivät pois ja
, jättäisivät koko homman valtion
h a l t u u n .
V o i helposti huomioida, a l i t u i ­nen
maksujen korotus palvelee
taattuja voittoja enemmän kuin |
a u t o j a on liikkeellä joka vaikuttaa
onnettomuuksien lisääntymiseen^ ,
Joseph P, Thompson
V (1957) L T D .
HAUTÄUSTOIiMISTO
100 Caiiton St.. -Toronto, Ontario
(Ainoa o=oitteemme^
, R. DAVISON, johtaja
Fuhelin 924-9361
L I M I T E D
"KukkasovUelmamme
erikoisalamme"
Puhelin HU. 5-2918
Olemma muuttaneet:
1695 Bayview .Avenue
(Lähellä EgUntonla.)
T O R O N T O . O N T .
VIKING FOODS
& IMPORTS
Suomalaisten lihajalosteiden
valmistaja Torontossa
133 Laird Dr., Toronto 17, Ontario
Puhelin 425-0450
Myymme kaikkia laatuja tuoretta
lihaa. lihajalosteita, säilykkeitä,
juustoja, leipää y.m. ruokatavaraa
suoraan tehtaalta. Aukioloajat:
Maanantaista torstaihin 8—6; per­jantaisin
8—5 ja lauantaisin 8—.5.
Mitenkä auto-vakuutusyhtiöt t u ­levat
toimeen? Nämä seuraavat
tiedot on o t e t tu h u h t i k u u n 16 päi­vänä
ilmestyneestä F i n a n c i a l Pos­t
i s t a vuonna 1966.
(miljoonissa)
T u l o j a 1965 1964r Lisäys
V a k u u t u s ­maksuja
$504.6 $425.9 $78.7
V a k u u t u k s e t : \
Menot $359.3 $335.1 $24J5
Ylijäämä 145.3 90.8 54.5
M e n o j e n suhde 71 % 79 %
V i i m e vuosi oli i l m e i s e s t i parem­pi
kuin edellinen. Mutta silmän-kääntötemppu
sisältyy näihin l u ­k
u i h i n siten, että ne eivät sisällä
s i j o i t u k s i s t a koituvaa tuloa, j o t a ei
julkaista vakuutusyhtiöiden tulo­tilastoissa.
Korkotaseen_ollessa k o r k e a l l a - v i i ­meisten
vuosien aikana vakuutus­yhtiöt
ovat voineet -periä 6—7 pro­s
e n t i n korkoja k o k o n a i s s i j o i t u k s i s -
taan. Joten; jos ne s a t t u m a l t a jos­kus
menettäisivätkin rahaa vakuu­tusten
maksamiseen, n i i n s i j o i t u k ­s
i s ta kertyneet nätit yleisvoitot
turvaavat omistajiensa panokset.
A U T O V A K U U T U S T E N
K O R V A U K S E T
V E R R A N N O L L I S E S T I
Saskatchewänissa
1. Henkilökohtainen auto-onnetto-muusvakuutus
(a) Lääketieteellinen, k i r u r g i ­nen,
jne. $2,000.
(b) Kehonosien menetys j a fyy-s
i l l i n e n v i o i t t u m i n e n . " $4^000
asti. .
(c) V i i k o t t a i n e n korvaus $2,600
asti.
(d) Kuoleman'apauksessa an­nettava
avustus $10,000 asti.
2. K e h o l l i s t e n vammojen j a o m a i ­suusvahingon
vastuuvelvoUisuus
$235.000.
3. K o l a r i (CoUision), $50.00 vä­hennys
(omistajan maksetta-
• vaksi).: - •
4. Comprehensive (puun päälle
kaatumisesta jms. tapaturmis-
^ ta) ei mitään vähennyksiä.
5. P l a l e eli t u r v a l a s i s t a 850 vä- ]
hennys (omistajan maksetta­v
a k s i ) .
T o i s i s s a maakunnissa
1. Lääketieteelliset korvausmaksut. '
(a) $2,000
(b) ei korvausta
(c)
(d)
ton. E i yhtään kolaria kolmeen
vuoteen.
Saskatchewanissa — Reginassa,
Moose Jawssa. j a P r i n c e A l b e r t i s ­sa
$117; m u u a l l a Saskatchewanis->
sa $102.
Ontariossa Torontossa, $344;
H a m i l t o n i s s a , $353; Oshawassa,
$301; Windsorlssa, $329; Niagara
F a l l s i l l a , $310; Londonissa, $289;
B r a n t f o r d i s s a , $260; Cornwallissa,
$407; Ottawassa, $356; K o i l l i s -
Ontariossa $395; Peterboroughssa,
$280; Luoteis-Ontariossa, $318;
F o r t W i l l i a m i s s a , $241; muualla,
$309.
U s e a m p i e n vuosien ajan on " U E "
(sähkö.yöläisten unio) hyväksynyt
päätöslauselmia vaatien Ontarion
hallituelta ottamaan täytäntöön-jon­k
i n l a i s e n pakollisen hallituksen
valvonnan a l l a olevan autovakuu­tus-
suunnitelman. NämÄ päätöslau­selmat
o n lähetetty k a i k i l l e h a l l i ­t
u k s i l l e joita tämä .asia koskee.
E l o k u u n loppupuolella saimme
vastauksen pääministeri Robartsin
sihteeriltä, Irwin Haskettilta.
L a i n a a m m e siitä tärkeimmän
kohdan:
" O n hyvin paljon väärinkäsitys­tä
vakuutusmaksuista. Huolimaitta
maksujen korotuksista viime vuo­sina,
Ontarion maksumäärittelyt
ovat hyvin edulliset toisiin toimi­a
l u e i s i i n verraten Pohjois-Ameri-kassa.
Eräs v e r t a i l u tehtiin hiljat­t
a in Suur-Toronton j a samanlais­t
en asutuskeskuksien välillä P o h -
j o i s T A m e r i k a s s a vuonna 1965, p o h ­j
a u t u e n se $35,000 m i n i m i r a j o i t u k -
seen ja l u o k i t e l t u n a autot niin,
että huomioiduksi tuli vain h u v i -
ajoon määritellyt ajokit, joiden
a j u r i t ovat k a i k k i y l i 25-vuotiaita,
j o l k a eivät ole olleet tapaturmas­s
a kolmeen vuoteen, ollen vertai­l
u t u l o s seuraava:
2. $200,000.
[3. $50 vähennys.
I
1.4. $25 vähennys. E i vähennyksiä
j tulipalon ja salaman aiheuttar
mistä vaurioista, eikä koko. a u ­ton
varkaudesta.
i .5. $25 vähennys.
I ' • ..• .-• •
R I S K I N MÄÄRITELMÄ
1961 vuoden mallinen 8 s y l i n t e -
I r i n e n Chevrolet sedän. Anoja on
a l l e 25 vuoden ikäinen j a naima-
M A T K A T O I M I S T O
SUOMEEN - TANSKAAN r NORJAAN - RUOTSIIN
Maai'manlaajuinen matkapalvelu
VALITAMME LAHJAPAKETTEJA SUOMEEN
Kyf«'kää Miss Pontson
O. K. JOHNSON Travel Service
TORONTO: 697 Bay Street EM. 6—9488
E-Yiefnamin sissien
toiminnasta
H a n o i . — Etelä-Vietnamin sissit
Ja aluejohdot saattoivat vuoden
1965 aikana j a k u l u v a n vuoden k u u ­den
ensimmäisen kuukauden a i k a ­na
taistelukyvyttömiksi 35 956 v i -
h o l l i s s o t i l a s t a . j o i s t a 12 345 U S A :n
j o u k k o i h i n kuuluvaa, ilmoittaa v a ­p
a u t u s a r m e i j a n yiikomentajan s i ­j
a i n e n Ngujen T h i D i n h.
S i s s i t ampuivat saman ajan k u ­luessa
alas tai v a h i n g o i t t i v a t 1900
lentokonetta ja h e l i k o p t e r i a j a t u ­hosivat
y l i 1600 e r i l a i s t a sotilas-kulkuneuvoa
j a hukuttivat y l i 200
sotalaivaa. Puolentoista vuoden a i ­kana
t u h o t t i i n 68 t u k i k o h t a a j a v a ­p
a u t e t t i i n huomattava osa v i h o l l i s ­ten
h a l l u s s a o l l e i d e n alueiden asuk­kaista.
U u t i s t o i m i s t o V l A : n julkaisemas­sa
V i e t k o n g i n kommunikeassa l u c -
' e l l a a n Vietkongin vihollisilleen
a i h e u t t a m i a tappioita amerikka­l
a i s t en j a etelävietnamilaisten aloit­taman
vastahyökkäyksen aikana l o ­k
a k u u n 27. j a m a r r a s k u u n 26. päi­vän
välisenä aikana.
Tiedonannon mukaan V i e t k o n g in
sotilaat ovat mainittuna ajankoh­tana
surmanneet epätäydellisten
t i e t o j en mukaan 11 400" v i h o l l i s -
sotllasta, j o i s t a 5 700 a m e r i k k a l a i s ­ta
j a 388 eteläkorealaista. Lento­kentillä
o l l e i t a koneita t u h o t t i i n 70
Ja 16 v a u r i o i t e t t i i n . Samana ajan­kohtana
UR0(ct;iin seitsemän v i ­h
o l l i s a l u s t a j a t u h o t t i i n y l i 130 v i -
hollisasemaa, asevarastoa yms.
T I L A T K A A V A P A U S!
HYVÄÄ JOULUA
JA MENESTYKSELLISTÄ
RAUHAN VUOTTA 1967
kaikille lehtiemme tilaajille ja ystäville!
KIITÄMME sydämellisesti lehtiemme asiamiehiä ja -naisia, kirjeenvaih-
. lajia, ja muita liikkeemme asiakkaita siitä hyvästä yhteistyöstä ja
kannatuksesta, mitä lehtiliikkeemme on saanut kuluneen vuoden aikana.
Erikoisesti kiitämme lehtemme tilaajia ja ystäviä sekä C S J : n osastoja,
, . Naistenkerhoja, v.- ja u.-seurojaja~muita järjestöjä niistä arvokkaista lah­joituksista,
joita niin runsaasti olemme saaneet tämän vuoden haasteryn-täyksessä.
K i i t o s asiamiehille ja l u k u i s i l l e lehtemme ystäville, jotka olivat suu­rena
apuna haasterahaston keräämisessä.
P A R H A I N V U O D E N A J A N T E R V E H D Y K S I N,
Vapaus Publishing Company Limited
Johtokunta ja henkilökunta
SUDBURY. ONTARIO
: L E H T E M M E T I L A A J A T J A YSTÄVÄT, K A N N A T T A K A A NIITÄ LIIKKEITÄ,
J O T K A I L M O I T T A V A T LEHDESSÄMME!
T o r o n t o $55.00
Dfätroit 73.00
M i n n e a p o l i s . . _ . _ _ „ - . _ 75.00
C l e v e l a n d ' —V.. 85.00
L o s Angles — 94.00
Chicago —- 106.00
P h i l a d e l p h i a 113.00
S a n Francisco 119.00
St. L o u i s . — 1 3 0 . 0 0
N e w Y o r k City 156.00
Boston — 2 0 5 . 00
Näitä tilastoja ei varmastikaan
v o i d a rinnastaa meidän kokemuk-siemme
kanssa autovakuutuksien
maksuissa. Joka tapauksessa nämä
ovat alhaisimmat saatavissa olevat
vakuutukset j o t a v a i i l h y v i n pieni
prosentti auton ajureista voivat
käyttää hyväkseen.
t j . E : V o i c e , Welland
Torstaina, jouluk. 15 p. — Thursday, Dee. 15, 1966 Sivu 3
[NCO sanoo nikMotannon vähentyvän ensi vuonna
Toronto. — Nikkelistä tulee- 'bfe-'
maan puutetta vuonna 1967, ' jofe
sen kysyntä pysyttelee samalla t a ­s
o l l a k u i n tähän asti, sanoi INCOn
puheenjohtaja Henry S; Wingate
täällä maanantaina. —
H u o l i m a t t a kohonneesta tuotan­totasosta,
INCO tulee tilottamaan
vähemmän nikkeliä ensi vuonna
k u i n vuosina. 1965—66 j o l l o i n sen
m a r k k i n o i l l e toimitukseen sisältyi
yhtiön varastoista vedetty tai
muista lähteistä hankittu n i k k e l i.
I N C O on m a a i l m a n suurin n i k k e ­l
i n tuottaja.
"Tämän vuoden ensimmäisten
k u u k a u s i e n aikana ilmennyt tuo­tannon
ra j o i t t u i i e i s u u s , voidaan hy­vällä
syyllä laskea nykyaikana C a -
"tiadassa vallitsevan 'työvoiman vä­hyyden
k o n t r o l l i l l e , " hän sanoi.
' ' J o s tämä tilanne paranee, niin
I N C O n tuotanto voisi lähestyä vuo­s
i en 1965—66 tuotantotasoa."
Mr. Wingate sanpi, että n i k k e l i -
t e o l l i s u u s ei kyennyt täyttämää^
k a i k k i a t i l a i s u u k s i a tämän vuoden
aikana; sellaista el o l e tapahtunut
kymmeneen vuoteen. Maailman k a ­p
i t a l i s t i m a i d e n kulutus lisääntyi
10.5 prosenttia a r v i o i t u u n 840:een
m i l j o o n a a n paunaan 760stä miljoo­nasta
paunasta. Kysyntä Y h d y s v a l ­loissa
' nousi 422:een miljoonaan
paunaan 370:stä miljoonasta pau­nasta
j a Canadassa 21:een miljoo­naan
18:sta miljoonasta paunasta.
Tuotantoa rajoittivat työvoiman
puute j a . l a k k o t i l a n t e e t , mukaan­l
u k i e n tänään vuoden kolmannella
neljänneksellä olleet l a k k o t i l a n ­teet
I ^ C O n Sudburyn piiriss^ä ole­v
a l l a toimintaa-alueella. I N C Q o ifHna
tuotanto tulee olemaan 7S>imUJöo-naa
paunaa pienempi mitä enna­k
o l t a a r v i o i t i i n , sanoi mr^ W i n g a -
te, mutta hän e i ilmoittanutn.tuo-tannon
kokonaissummaa.
I N C O o l i pakotettu sääp|)&Uile-mään
sen käsillä o l e v a i i ^ ^ m l n ^ l in
tämän vuoden loppupuoliskolla
tuotannon vähenemisen j a - P i y y n t i -
varastojen melkein loppuun k u l u ­misen
takia. T o i s t e n tuottajien on
myös täytynyt rajoittaa ulosan-toaan.
( J a t k u u seuraavalla sivulla)
on
matkustaa Suomeen
Jcs suunnittelette m a t k a a - S u o m e e n , ottakaa yhteys
•SAS" i i n . . ' :
S A S vie teidät välihiskutta Skandinaviaan. Me lennämme
3 kertaa viikossa Montrealista.
Sen lisäksi, että täten pääsee mukavlmmin Suom'een tai
m i n n e tahansa Skandinaviassa, S A S p^alvelee useampia
kaupunkeja Skandinaviassa j a m u u a l l a Euroopassa kuin
yksikään toinen .Atlantin y l i tai napareittiä liikennöivä
lentoyhtiö.
K i i p r i H n a t t a siltä o l e f e k o itse suunnittelemassa matkaa
Suomeen l a l alkeissa lennättää v i e r a i l i j a tänne luoksenne,
ottakaa yhteys niatkailuasiamieheenne tai p a i k a l l i s e en
S.\S"in l o i m l s l o o n , :
Dominion Square BltlR.. 1010 St. Catherine St. W.. Montreal, Que. e
IJav Sti-ict. Toronto, Ont. o Puh. 362-5221
211 rorlaKf .\venue. Winnipeg:. Man. • Puh. 943-0673
Puh. 861-8311
Miljoona henkilöä
Canadassa lopetta­nut
tupakoimisen
O U a w a . — Y l i m i l j o o n a henki­löä
on hyljännyt tupakoimisen tie­dottaa
terveys- ja huoltomlniste-riö
torstaina j u l k i s u u t e e n antamas­saan
tupakan käyttöä Canadassa
koskevassa lausunnossa.
T u t k i m u s näyttää myös, eitä noin
viidestä ja puolesta miljoonasta
canadalaisesta, jotka vielä käyttä­vät
tupakkaa, y l i 45 pro.senttia on
tehnyt vakavan yrityksen sen l o ­pettamiseksi.
Tci-veysministeri MacEachen s a ­noi,
että " s e u r a u k s e t . . . ovat mer­kityksellisiä
jos huomioidaan, että
vähintään 300 nuorta canadalalsta
totuttaa itsensä tälle tavalle päi­vittäin."
" T i l a s t o t osoittavat, että suuri
määrä canadalaisia on henkilö­kohtaisesti
huolestuneita savukkei­den
poltosta j a o n h y v i n monta,
j o t k a ovat pystyneet hylkäämän
tämän tavan."
'l':!'!>!yilllllllllllllll!llli!illll!i!ill!i|'!i;illllllllll!lllllllllll!!llll!IW
H F L E N T .\ R V A I N EN
I8B7II118 67 Canadan liistoriaa
K A N N A T T A K A A LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
K U O L L U T
TAHVO HAPPO
FINLAND, ONTARIO
Il.vvin tunnettu, vanhin Finlan­din
asukas, kuoU Fmon Punaisen
Rinlin sairaalassa Joulukuun 5 pnä
1966.
Hän oli .syntynyt Tuiuinlcmellä,
Ktioplon läänLs.sä, Suome.s.sa,_ CIOT.
kuun 2 pnä 1885. Lähtenyt Suo­mesta
V. 1909.
Lähimmät omaiset, kolme vel­jeä
Ja kolme siskoa Suome.ssa,
mySs kaksi tätiä sekä laaja <<uku-laispUrl.
Ainoa sukulainen Cana­dassa
on serkku mrs. Anni Laak­sonen,
315 Wolseley St„ Port Ar­thur,
Önt
SEITSEMÄS O S A
(Jatkoa)
Hanskaiaisel juurtuivat Canadaan h y v i n hitaas­t
i , vaikka useita yrityksiä s i i r t o l o i d e n perustami­seksi
l e h t i i n . Useammat matkailijat olivat s e i k k a i ­l
u n h a l u i s i a nuoria miehiä, joita, houkutteli, k a u k a i ­set
rannat ja toiveet suurista rikkauksista. M u t ta
he huomasivat pian, että elämä karussa ympäris-.
tössä. jossa oli äärimmäisen kova t a l v i - i l m a s t o ja
Intiaanit ainaisena uhkana, e i o l l u t k a a n mitään h e l p ­poa
elämää, j a niinpä melkein k a i k k i siirtolaiset,
j o t k a olivat t o i v o r i k k a i n a matkustaneet Uuteen maa­han,
palasivat pian t a k a i s i n Ranskaan, kertoen niin
järkyttäviä juttuja vastoinkäymisistään j a Canadan
h a l l i t s e v i s t a villi-ihmisistä, että s i i r t o l a i s u u s loppui
j o i k s i k i n vuosiksi kokonaan. Ainoastaan kalastajia
j a turklsostajla l i i k k u i Canadan r a n n o i l l a , mutta he
eivät olleet v a k i t u i s i a asukkaita siellä, heidän k o t i ­paikkansa
oli Ranska.
1.598. Marquis de la Roche, anoi kuningas H e n ­ry
IV omistu.solkculla Canadaan. Hänelle myönnet-t
i l n k i n oikeus n i i n laajaan alaan kun hän h a l u aa
sillä ehdolla, että maat pitää asustaa. Ranskassa o l i
s i l l o i n vankilat täynnä p o l i i t t i s i a vankeja j a k un
Roche ei saanut ketään muita matkaansa, hän anoi
k u n i n k a a l t a vapautta n i i l l e vangeille, jotka lähte­vät
hänen mukaansa ja jäävät pysyvästi Canadan
a.sukkaiksl. Tämä lupa myönnettiinkin j a n i i n Rocke
lähti matkalle vankiensa kanssa, päämääränä Nova
Scotian rannat. Valtavat myrskyt veivät pienen aluk­sen
pois suunnalta, ruoka alkoi loppua ja i l m e ni
n i i n paljon vihamielisyyttä vankeja kohtaan mie­histön
keskuudessa, että kun Rocke pääsi ensim­mäiselle
pienelle saarelle,_jälti hän sinne 60 v a n -
k l ; L odottamaan siksi alkaa kun hän etsisi sopivaa
maastoa pysyvälle uudisasutuk.selle. Mutta myrskyt
j a m e r l k a r t l o j c n vajavaisuus johtivat siihen, niin-a
i n a k i n liistoiia.ssa kirjoitetaan,_että Roche-ei löy­tänyt
s i i r t o l a n paikkaa, eikä-myöskään sitä saarta,
johon hän jätti osan joukkoaan, j a n i i n hän j o u t u i
palaamaan takaisin Hanskaan. V i i d e n vuoden pääs­tä
eräs kalaslaja-ahis sattumalla löysi miehet, joita
o l l a i n o a s t a a n jäljellä yksitoista. Näin lyhyeen lopr
pui Marquis de la R o c h e n "suuren v a l t a k u n n a n"
perustus.
Ranskan hallitus halusi k u i t e n k i n k a i k i l l a k e i ­n
o i l l a saada varmemman jalansijan Canadassa kos­ka
E n g l a n t i k i n o l i a l o i l l a n u l laajan t u r k i s l i i k k e en
i n t i a a n i e n kanssa. V. 1599 P i e r r e Chauvin sai k u ­n
i n k a a l l a y k s i n o i k e u d e n perustaa Uuteen Ranskaan
t u r k i s l i i k k e e n sillä ehdolla, että hän j o k a vuosi k u l ­j
e t t aa s i i r t o l a i s i a v a k i t u i s i k s i asukkaiksi, vähintään
viisikymniontä vuodes.sa;' V. 1600, C h a u v i n t o i m u ­kanaan
ensiminäisen joukon, joka vietti t.nlven St.
Lawrencen rannoilla. Multa taaskin keväällä ne
harvat, jotka olivat talven vastoinkäymiset voitta­neet,
palasivat takaisin Ranskaan, C h a u v i n i n s i i r ­t
o l a loppui samoin kuin aikaisemmatkin.
Ensimmäinen onnistunut uudisasutus perustet­t
i i n v i l 6 D 5 , Annapolis-laaksoon, eteläpuolelle F u n -
d y n lahtea. Täällä maasto oli hedelmällinen, ilmas­to
lauhkeampi j a maisemat n i i n kauniita, että p a i k ­k
a k u n n a l l e a n n e t t i i n nimeksi Arcadia (idyllimäi-nen),
joka nimitys myöhemmin muuttui A c a d i a k s i.
Näistä ensimmäisistä Ranskan asukkaista j u u r t u i v at
acadialaiset. j o i d e n jälkeläisiä o n vieläkin r a n n i k k o ­maakunnissa,
Canadassa j a Y h d y s v a l l o i s s a ; Heillä o l i
k u k o i s t a v a s i i r t o l a V. 1613, j o l l o i n englantilaiset
merijoukot sen hävittivät. Ainoastaan perheet, j o t ­ka
olivat rakentaneet kauemmaksi sisämaahan, p e ­lastuivat,
ja pääsivät pakenemaan etelään.
Samanaikaisesti aloitettiin s i i r t o l o i t a perustaa
t o i s e l l a k i n suunnalla. St. Lawrence joen rannalla.
Samuel de C h a m p l a i n v a l i t s i kauppakeskukseksi s a ­man
paikan, jossa m e l k e i n sata vuotta aikaisemmin
C a r t i e r ensi k e r r a n näki i n t i a a n i e n kylän, Stadaco-nan.
Stadacona oli hävinnyt, H u r o n i n t i a a n i t koko­naan
poistuneet paikkakunnalta, heidän t i l a l l a a n o l i
A l g o n q u i n - h e i m o , joka n i m i t t i paikkaa Quebeciksi,
j o k a t u l k i t a a n " j o e n kapea p a i k k a " . Tähän Champ­l
a i n rakensi puulinnakkeen, josta tuli myöhemmin
Quebecin kaupunki. Quebec o l i Canadan pääkau^
p u n k i n a monia vuosia, j a o n tänä päivänä ehkä
v a n h i n j a h i s t o r i a l l i s i n k a u p u n k i P o h j o i s - A m e r i k an
m a n t e r e e l l a .
Quebec o l i e n s i n vain kauppakeskus, mutta
C h a m p l a i n i n h a r t a i n toive o l i saada siitä k u k o i s ­tava
kaupunki. M u t t a n i i n k u i n Acadiassakin, s a ­moin
Quebeci.ssa, yrittelijöitä t u l i j a meni j a k e s t i
yhdeksän vuotta, ennen kuin ensimmäinen pörhe
suostui perustamaan kotinsa Quebeciin. L o u i s H e -
bert oli ensimmäinen uudisasukas St. Lawreficen
r a n n a l l a , j a hänen tyttärensä o l i ensimmäinen, j o n ­ka
häitä v i e t e t t i in C a n a d a s s a . J i e muokkasivat mag­i
a , viljelivät vehnää, ja k a i k i s t a v a i k e u k s i s t a h u o l i ­matta
H e b e r t i n suku levisi j a menestyi. Mutta toi­set
olivat hitaita seuraamaan esimerkkiä. Niinpä
vuonna 1629. k u n E n g l a n n i n laivat purjehtivat ylös
St. Lawrence jokea, j a v a l l o i t t i v a t Quebecin, o l i
siellä ainoastaan viisi perhettä asumassa.
K o l m e vuotta l i e h u i E n g l a n n i n l i p p u l i n n a k ­keessa,
kunnes V; 1632, s i i r t o l a , tai mitä siitä o l i
jäljellä, annettiin takaisin Ranskalle. Seuraavana
vuonna C h a m p l a i n palasi t a k a i s i n rakentamaan s en
mitä o l i hävitetty, j a toi mukanaan y l i s a t a asu­kasta.
Uusia rakennuksia nousi jylhään korpeen,
maanviljelystä a l o i t e t t i in tasangoilla, k o u l u j a j a k i r k ­k
o j a rakennettiin. Näin sai pysyvän pohjan s i i r t o l a,
j o k a on säilynyt tähän päivään saakka.
(Jatkuu)
illlUUllUUllUlllUliyUUlUllUIIUlUUiUUUUIIUUUUIIUHllllUlllll
Ml