Vapaus, April 8, 1922

              Sivu 2
jCanadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmea-ftyy
Sndburyssa/Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W..SLUP .
yastaava toimittaja. Totmitussihteen.
Lauantaina, huhtiic 8 p. Saturday, April Sth,
V A P A U S
(Liberty) . ^ / „ ,
The only organ of Finnish Workera m Canada. Pub-
. Hshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tnursday and
&»turday.
Dmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmotuS
75c. -^uolemanilmotukset ?2.00 (muist^
värsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja avioliitto
flmot. alin hinta $2.00. nimenmuutosilm. (muuten kuin
eviolättoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil-motukset
§2.00 kerte (2 kertaa ?3.00. - Syn yma.lmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
joista ei ole sonimustn, tulea rahan seurata mukana.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
£or single iiisertion 75c. Discount on standing advertise-nient.
The Vapaus is the best advertising medium among
ihe Finnish People in Canada.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. ^„ ,. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puol» vk.
93.00 ja kolme kk, $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä,
j . V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St., Puhelin 1038. - Postiosote:
Box 69. Sudbury. Ont.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
tuN-ond class matter.
ei vieläkään huomaa kuka on hänen todellinen riistä­jänsä.
Tällainen on raaalaisköyhälislon, pienviljelijän,
vuokraviljelijän, homesteadarin ajatuskanta suurella
osalta vielä tänä päivänä.
Teollisuustyöväki ei voi jättää maalaisköyhälistoä
huomioonottamatta. Canada on yksi niitä maita, mis­sä
maalaisraatajat pelaavat suurta osaa luokkataiste­lussa.
Siksi tätä joukkoa on lähestyttävä. Siksi .se on
saatava tietoisuuteen yhteiskunnallisten luokkien väli­sistä
todellisista suhteista. Se on saatava taistelemaan
yhdessä teollisuustyöväen kanssa yhteistä raatajien
vihollista — kapitalistiluokkaa vastaan.
Ja se voidaan saada mukaan selostamalla sille
asemaa, kärsivällisesti työskentelemällä heidän kes­kuudessaan.
Tässä suhteessa on Canadassakin meidän Workers
puolueellamme suuri ja tärkeä työ edessään.
o
Mitenkä päästäisiin kirotusta työ­väestä
Maanviljelysköyhälistö ja teoUi-suusväki
Työtätekevien luokkien asemassa voi tapahtua suur-merkityksellisempiä
muutoksia ainoastaan sikäli kuin
kaikki sorretut luokat kykenevät esiintymään yhtenäi­senä
rintamana riistäjiä vastaan. Teollisuusköyhälistö,
joutuRn, suoranaisemman, välittömämmän ja haikaile-mättömimmän
riiston alaiseksi kuin muut köyhälis-tökerrokset,
on asemansa pakottamana joutunut ensi-mäiseksi
nykyaikaisen luokkataistelun pyörteisiin.
Maanviljelysköyhälistö, näennäisen itsenäisyytensä ja
takapajuisen tietoisuutensa' takia on pysytellyt etääl­lä
syrjässä tästä yhä kiihkeämmäksi käyvästä ja alati
kärjistyvästä luokkataistelusta riistettävien ja sorrettu­jen,
ja näiden sortajien välisestä taistelusta. Ja mikäli
se on tähän taisteluun ottanut osaa, on se enimmissä
tapauksissa saati^ houkuteltua taistelemaan omia luök-kaveljiään,
teollisuustyöläisiä vastaan, Pariisin kom­muunissa,
Venäjän, Suomen, Unkarin, Baijerin, Saksdn
ja monien muitten maitten luokkasodissa on maanvil­jelysköyhälistö
näytellyt ratkaisevaa osaa, taistellen
riistäjien puolesta teoUisuusköyhälislöä vastaan. Lu­kuisissa
lakkotaisleluissa Amerikassa ja muijaa maissa
on maalaisköyhälistoä käytetty lakonrikkureina, pyssy-hurttina,
jne. tuhoamaan teollisuusköyhälistön voiton-edellytykset.
'
Työväenluokan koko uudenaikainen täisteluhistpria
, on täynnä mitä selvimpiä esimerkkejä siitä, kuinka
talonpoikoisväestö on ollut riistäjällfl voimakas turva.
Mutta sen sjjaon, että kapitalismi olisi hyvittänyt maa­laisköyhälistoä
valtansa tukemisesta, on se rajallomassn
\oiton ahneudessaan'' yhä kiristänyt maalaisrantajicn
hsemaa. Se on maksattanut sillä kapitalistisen järjes
telmän ylläpitokustannukset alati raskaammaksi käyvi
nä veroina, pitääkseen huikeaa armeijaa ja santarmi-laitoksiaäri
pystyssä ja rakentaakseen yhä hirveämmän
Botakoheiston valtansa tukemiseksi. Se on vienyt ta-lonpoikaisväestön
jparhaat pojat arnjeijaansa, teuras-tuttanul
ne taistelukentillä, se on riistänyt lakkaamatta
talonpoikäisväeltä sen nuorekkaimman ja parhaimman
työvoiman teollisuushelvetteihinsä. Ja samalla kertaa
se on rautateillensä, konetrustiensa, elevaattoreittensa,
raaakeinottelunsa ja pankkiensa kautta nylkenyt maan­viljelijän
vuosi vuodelta alastomaksi. Maanviljelijfi
on saanut katsella työnsä tuloksia ainoastaan syksyllä
viljaansa puidessaan. Mutta silloinkin on jo puima­koneen
ääressä kaikkien kapitalististen kiskurien yhtei­nen
agentti, pankkiiri, edustajansa kautta laskemassa
maanviljelijän vuoden tulon, jonka 1ämä edustaja
summassa laskee kuuluvan kaikki maanviljelijän nyi-kijöille,
olipa sitä enemmän tai vähemmän. Itse
asiassa omivat nämä kiskurit maanviljelijän vuoden-tulon
jo oraina. Ja ellei maanviljelijän vuodentulo
riitä, kuten usein on laita, niyyltävät näinä rajattomat
kiskurit hänen karjansa, hänen koneensa ja loppukä­dessä
tiluksensa.
Tällainen on tilanne kohfa kaikissa maissa. Täl­laisen
palkkion on talonpoika — maanviljelijä —
farmari — saanut kaikista palveluksistaan riistäjäluo-kalle.
Ja siksi alkaa maalaisköyhälistö hautoa yhä
useammin kapinallisia ajatuksia päässään. Nämä
ajatukset ensi kertoja ilmestyessä saattavat tuntua
hänelle paholaisen villityksenä, lakia, esivaltaa ja
jumalan asettamia yhteiskunnan määrääjiä vastaan,
jotka talonpoika peloissaan työntää takaisin, ei anna
niille sijaa. Mutta hänen jatkuva kärsivällisyytensä,
jatkuva, yhä ankarampi yritteliäisyytensä ei lievennä
hänen asemaansa, vaah pahentaa sitä yhä. Mitä enem­pi
hän raivaa peltoa, mitä paremmin hän muokkaa
maansa, mitä pitempiä työpäiviä hän raataa, sitä
puutteellisemmaksi käy hänen ja hänen perheensä jo­kapäiväinen
toimenpide, ja sitä lähemmäksi tulee hänen
häviämisensä tilukseltaan. Tämä pakottaa maalais-köyhälistön
arvelemaan asemaa uudestaan. Mutta hän
ei vieläkään huomaa mikä on pelastuksen tie. Hän
rupeaa perustamaan omaa talonpoikaspuoluetta, uskoo
sekä teollisuustyöläisen että teollisuuskapitalistin häntä
syövän seka riistävän. Kaikki kaupungin «herrat»
ovat maanviljelijäin nylkijöitä ja vihamiehiä. Maa­seudun
täj-tyy elättää «kaupunkilaisia» ja siksi ta­lonpojat
ovat niin köyhiä. Näin hän päättelee. Hän
Joka kerta kun sorrettu ja riistetty raatajaluokka
nousee vaatimaan edes pientä tilaa elämän rikkauksien
pöydässä, ryhtyvät riistäjät hampaitaan kiristellen
pohtimaan mitenkä päästäisiin työväestä, JMailmansö-dan
hirmuteurastuksessa lahdattiin luokkamme jäseniä
kymmenin miljoonin. Multa sittenkään ei siitä päästy.
Päinvastoin kumouspalo alkoi levitä raatajien keskuu­teen
entistä suuremmalla vauhdilla. Ja pelastuneet
jätteet luokastamme ovat käyneet yhä kovaäänisemmin
kaikissa maissa esittämään vaatimuksiaan vallassaoli-joille.
Sodan läheisinä aikoina uhkasi vallankumouk­sellisten
työväenliikkeen nopea kasvu j? hajaannusli-lassa
olevaa kapitalistista mailman järjestystä lopulli­sella
tuholla. Multa riistäjät ryhtyivät kiireisesti ko­koomaan
voimiaan ja saivatkin siihen aikaa, niin että
he yleismailmallisen työttömyystilanteen vallitessa ky­kenivät
tekemään voimakkaan sivustahyökkäyksen työ­väen
järjestöjä vastaan, seurauksella että yleinen ha­jaannus
ja lamaannus herpaannutti työväen joukkojen
laistelutehokkuulta, jolloin riistäjät riemastuen uudesta
voitostaan, ryhtyivät kaikkialla hyökkäykseen työläis­ten
elintason polkemiseksi ja heidän järjestöjensä murs­kaamiseksi.
Mutta kapitalistipetojen räävitön menettely ja häi­käilemätön
hyökkäys on saanut orjajoukol jälleen ke­räämään
rivejään puolustustaisteluun, jopa paikoin
työväenjärjestöt käyvät offensiivisiinkin taisteluihin.
Tämä jo puolittain tuhottuina pidettyjen joukkojen
uusi nousu, uudet vaatimukset, panevat riisläjäluokan
ja heidän karlanokoiransa jälleen aprikoimaan, että
millä tavalla päästäisiin ainaiseksi tuosta kirotusta
työväenluokasta. Niimpä amerikalaisten suurriisläjien
äänitorvi Chicago Tribune käsittelee toimituskirjoiluk-sessaan
Amerikan historian suurinta hiilikaivostyöläis­ten
lakkoa ja esittää, että jätetään hiilikaivokset kyl­mille
kapiiiallisine mainareineen — tietenkin tarkoi­tuksella
että nämä kapinalliset kaivostyöläiset ja heidän
perheensä saisivat kuolla nälkään — ja ryhdytään
kehittämään vesiputousten voimalla sähkövoimaa, joka
on Tribunen mukaan moriin 1 kerroin halvempaa, siksi
että se vaatii verrattain vähän työvoimaa. Toronto
Globe lehti innostuu ajatukseen ja huomauttaa, että
Ontarion hydro-sähkövoimalla olisi tässä suhteessa
mainio tilaisuus astua johtavaan asemaa, näyttämään
mitä saa aikaan ilman hiilenkaivajia.
Mutt^errat riistäjät ja heidän äänitorvensa unoh­tavat,
että työväenluokasta ei sittenkään päästäisi. Jos
se joutuisi pois hiilikaivoksista sähkövoiman ja mah­dollisesti
tulevien kehitettävien öljyrikkauksien tiellä,
niin tarvitaan sitä muissa teollisuuksissa, sillä uusia
rikkauksia ei voida luoda ilman työläisten työvoimaa.
Ja näin lopputuloksena kaikista riistäjien ympäri pään­sä
«viisaista» aprikoimisisla huolimalta, ei heillä ole
mahdollisuutta päästä kiroamastaan työväenluokasta.
Ja mikä pahinta, tämä kirottu työväenluokka kasvaa
alinomaan lukumääräänsä, tietoisuuteensa ja järjesty­miseensä
nähden, oppien myöskin aina tehokkaampia
taistelutapoja uusissa kokemuksissa, siten sen taistelu­voima
käyden yhä uhkaavammaksi riistäjille ja vallan­pitäjille,
kunnes se lopulta sysää heidän yhteiskunnal­lisesta
etuoikeutetusta asemasta jä vallasta.
koisamraattilaisim nähden, ovat araerikalaisen työläisen
palkat riittämättömät viisi-henkisen perheen ylöspi­toon,
ellei muita sivutuloja ole, puhumattakaan ter­veydellisten
olosuhteitten ja kohtuullisten mukavuuksi­en
hankkimisesta, jotka jokaiselle ihmiselle ovat vält­tämättömät,
selittää Manley.
«Amerikan työläiseltä riistetään järjestelmällisesti
hänelle kuuluva kohtuullinen osuutensa alati lisäänty­västä
teollisuuksiemme tuotteista. Tämä alati lisään-t>
Tä eroavaisuus on pohjimmaisena syynä usein maas­samme
toistuviin taloudellisiin pulakausiin. Amerikan
työväestön palkkatason alituisesta laskemisesta ovat
syntyneet suuret yksityisomaisuudet ja Amerikan kor-porationien
suunnattoman suuret pääomat
Näin puhuu pienporvarillinen reformisti. Multa
yhä alhaisemmaksi pyrkii pääoma polkemaan työläis­ten
palkkatasoa, kaikista saarnoista huolimatta, kuimes
Yhdysvaltain työväestö tuntee että mitta on täysi.
Kominteniin uudesta taktiikasta
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
11, Englannin reformistinen työ­väen
puolue on kieltäytynyt otta­masta
kommunistista puoluetta vaa­taan
muitten työväenjärjestöjen
rinnalle. Yllämainittujen mielialo­jen
kasvun vaikutuksesta työläisten
keskuudessa, tekivät lontoolaiset
työväen järjestöt hiljattain päätök­sen
Englannin Kommunistisen puo­lueen
ottamisesta työväen puoluee­seen.
Tietenkin Englanti on tässä suh­teessa
poikkeuksena, sillä ominais­ten
ehtojensa puolesta Englannin
Työväen puolue on yleinen koko
maan työläisyhtymä. Englannin
kommunistien tehtävä on nostaa
energinen taistelu sen ottamisesta
Työväen puolueeseen. Ammattiliit­tojen
johtajien hiljattaiset petturuu­det
kivihiilenkaivajain lakon aika­na
jne, kapitalistien järjestelmälli­nen
painostus työläisten palkkaan
ym, — kaikki tämä aiheutti syvää
tyytymättömyyttä Englannin vallan-menshevikit
mitä laajempien työläis-kerroksien
silmissä,
15, Amerikasta alkaa kaikkien
ammatillisen ja- poliittisen liikkeen
vasempien ainesten yhtyminen, joka
suo kommunisteille mahdollisuuden,
vallattuaan keskinäisen paikan tässä
vasemmassa yhtymässä, syöpyä Ame
rikan proletariaatin^ laajoihin jouk­koihin.
Muodostaen kommunistisia
yhtymiään kaikkialla, jossa on edes
muutamia kommunisteja, tulee ame­rikkalaisten
kommunistien samalla
osata käydä tämän kaikkien vallan­kumouksellisten
ainesten yhtymän
johtoon ja tulee heidän erikoisella
voimalla vetää esille tunnuslause
yhtenäisestä työläisrintamasta esim,
työttömien suojelemiseksi jne. Pää-syytöksenä
gomperssilaisia ammat­tiliittoja
vastaan tulee olla se, että
he eivät tahdo ottaa yhteisen työ-läisrintaman
muodostamiseksi kapi­talisteja
vastaan työttömien puo­lustamiseksi
jne.
16, Sveitsissä meidän puolueem-kumouksellisten
proletaarijoukkojen °n «sannut^ saavuttaa muutamia
Amerikan työläisten palkat ennen
ja nyt
^Amerikalaisen työläisen palkka dollareissa voi
näyttää suuremmalta kuin mitä se oli ennen maailman­sotaa.
Mutta se on vain näennäista. Todellisuudessa
on työläisien palkka täällä laskenut alimpaan tasoonsa
— paikottain alemmaksi kuin mitä se on ollut mies­polvessa.
Yleensä on palkkataso pienempi kuin mitä
se oli V. 1900.
Ei sen vähempi henkilö kuin Basil Manley, sota-ajan
työlautakunnan puheenjohtaja on luonyt katsauk­sen
palkkasuhteisiin vuodelta 1900 alkaen ja julkaissut
tutkimuksensa tulokset kirjasessa ARE WAGES TOO
HIGH?, jota kirjasta levitetään rautatieläisten keskuu­dessa
veljesliittojen toimesta.
Manley on havainnut, että työläinen, joka v. 1900
sai kaksi dollaria päivältä, tuli v. 1920 ansaita kuusi
dollaria päiviissä pysyäkseen jotakuinkin samalla elin­tasolla
ja että sensustoimiston ja työviraston kerää­mien
tilastojen mukaan todelliset palkat kaikilla tär­keimmillä
työaloilla ovat laskeneet viimeisen 20 vuoden
kuluessa neljästä aina kymmenellä prosentilla.
Viralliset numerot esim. osottavat, että silloin kun
«pikkamainarit» saivat 52 senttiä tonnilta v. 1900,
65 senttiä V. 1913 ja Sl.1164 v. 1921, on näiden palk­kojen
ostokyky, verrattuna 52 senttiin v. 1900, ainoas­taan
noin 45'senttiä vuonna 1913 ja 42S senttiä v.
1921, Samaten veturinkuljettajat ja konduktöörit voi­vat
todellisuudessa ostaa $162 edestä elintarpeita vä­hemmän
nykyisin kuin vuonna 190O.
Lukuunottamatta muutamia poikkeustapauksia eri-keskuudessa.
Englantilaisten kom­munistien
tulee tehdä kaikki syö-pyäkseen
millä tavalla, tahansa työ­läisjoukkoihin
yhteisen vallanku­mouksellisen
rintaman tunnuslaur
seen avulla kapitalisteja vastaan.
12, Italiassa nuori kommunisti­nen
puolue, joka suhtautuu ääret­tömän
kielteisesti reformistiseen
Italian sosialistiseen puolueeseen ja
Ammattiliittoon, jotka hiljattain
suorittavat selvän petoksen prole­taariseen
vallankumoukseen näh­den,
alkaa kuitenkin suorittaa agi-tationinsa
yhtenäisen proletaarisen
taistelurintaman tunnuslauseella ka­pitalistien
hyökkäystä vastaan, Ko­minternin
Toimeenpaneva Komitea
tunnustaa täysin oikeaksi tämän
italialaisten kommunistien agitati-onin
ja on sen lisäämisen kannalla
samaan suuntaan, Kominternin
Toimeenpaneva Komitea on vakuu­tettu,
että ollessaan tarpeeksi kau­konäköinen
Italian kommunistinen
puolue voi näyttää koko internatio-naleile
sotaisen marxismin esikuvan,
ja säälitämttömästi jokaisella aske­leellaan
paljastaa kommunistien too­gaan
pukeutuneitten reformistien
ja keskustalaisten puolinaisuutta ja
petosta, ja samaan aikaan käy vä­symätöntä,
yhä kiihtyvää ja yhä
enemmän ja enemmän massojen
laajoihin kerroksiin syöpyvää tais­telua,
työläisrintaman yhtenäisyy­den
puolesta porvaristoa vastaan,
J3, T«hek3to-SIpvakia(S8a, jossa
kommunistisella puolueella ön taka­naan
poliittisesti järjestyneitten i^ii-läisten
enemmistö, ovat kommunis­tien
tehtävät muutamissa suhteissa
samankaltaiset Ranskan kommunis­tien
tehtävien kanssa. Vahvistaen
itselleen, katkaisten viimeisetkin jär-jestÖsiteet
keskustalaisten kanssa,
tulee Tshekko-Slovakian Kommunis­tisen
puolueen osata tehdä kansan­omaiseksi
maassaan yhteisen työ­läisten
rintaman tunnuslause porva­ristoa
vastaan ja siten lopullisesti
paljastaa kaikkien jälkeenjääneim-pienkin
työläisten silmissä sosialide­mokratian
ja keskustalaisten johta­jat,
jotka itse asiassa ovat pääoman
asiamiehiä jä samaan aikaan Tshek­ko-
Slovakian kommunistien tulee l i ­sätä
työtään ammattiliittojen valtaa­miseksi,
jotka yhä edelleen huomat­tavassa,
määrässä ovat jääneet kel­taisen
johdon käsiin. '
14. Ruotsissa viimeisten parla­menttivaalien
jälkeen muodostui
sellainen tilanne, jonka vallitessa
pieni kommunistinen ryhmä voi
esittää suurta osaa. Yksi toisen
internationalen huomattavista johta­jista,
joka samaan aikaan on Ruot­sin
porvariston pääministerinä, hra
Branting tällä hetkellä on sellaises­sa
asemassa, jonka vallitessa parla-menttienemmistöh
muodostamiseksi,
hänelle ei ole samantekevää Ruot­sin
parlamentin kommunistisen ryh­män
käyttäytyminen, Kominternin
Toimeenpaneva Komitea katsoo, et­tä
Ruotsm parlamentin kommunis­tinen
ryBhä määrätynlaisissa olo­suhteissa
voi olla kieltäytymättä
tukemasta Brantingin menshevisti«-
tä ministeriötä, niinkuin tässä ovat
oikein menetelleet myöskin saksalai­set
kommunistit muutamissa Sak­san
aluehallituksissa (Thäringenis-sä).
Tämä ei kuitenkaan missään
suhteessa merkitse sitä, että Ruot­sin
kommunistien tulee missään
määrin supistaa itsenäisyyttään taik­ka
kieltääntyä menshevistisen halli­tuksen
luonteen paljastamisesta.
Päinvastoin, mitä enemmän valtaa
mensheviikeille, sitä enemmän teke­vät
he petoksia työväenluokalle ja
sitä enemmän tulee kommunistien
ponnistella paljastaakseen nämä
voittoja yllämainitulla tiellä. Kom­munistien
agitationin kautta yhtei­sen
vallankumouksellisen rintaman
puolesta onnistuttiin pakoittamaan
ammatillinen byrokratia kokoamaan
ammattiliittojen ylimääräinen koko­us,
joka tulee pian tapahtumaan ja
jossa meidän ystävämme • osaavat
paljastaa kaikkien sveitsiläisten työ­läisten
edessä reformismin valheelli­suuden
ja viedä eteenpäin proletari­aatin
vallankumouksellisen yhtymän
asiaa.
17, Joukossa muita maita asete­taan
kysymys toisin riippuen koko
joukosta muita paikallisia olosuhtei­ta,
Antaen yleisen suunnan, on
Kominternin Toimeenpaneva Komi­tea
vakuutettu että erilliset kom­munistiset
puolueet osaavat sovel­luttaa
sitä, riippuen^ siitä tilanteesta,
mikä muodostuu kussakin maassa.
18, Pääasiallisempana ehtona, jo­ka
on yleinen kaikkien maitten kom­munistisille
puolueille ja on ehdotto­masti
ultimäattinen, Kominternin
Toimeenpaneva Komitea pitää kuin­ka
kommunistisen puolueen ehdo­ton
itsenäisyys ja täydellinen riip­pumattomuus,
joka käy johonkin
sopimukseen 2 ja 2i internationa-lien'
kanssa, esittäessään omia nä­kökantojaan
ja arvostellessaan kom­munistien
vastustajia. Ottaen pääl­lensä
toiminnan kurin tulee kom­munisteilla
tällöin ehdottomasti olla
oikeus ja mahdollisuus ei ainoastaan
ennen ja jälkeen toimintaa, vaan
tatpeen vaatiessa myöskin toimin­nan
aikana ilmaista mielipiteensä i l ­man
poikkeuksetta kaikkien työvä­enluokan
järjestöjen politiikasta.
Kieltäytyminen tästä ehdosta ei ole
sallittua missään .tapauksessa. Tu­kemalla
kaikkien työväenjärjestö­jen
mahdollisimman suuren yhte­näisyyden
tunnuslausetta jokaisesi/-;
käytännöllisessä toiminnassa kapita­listista
rintamaa vastaan kommunis­tit
eivät missään tapauksessa saa
kieltäytyä ilmituomasta katsanto-kantojaaii,
jotka vain yksinomaan
ovat johdonmukaista työväenluokan
etujen puolustamisen ilmenemistä.
19, Kominternin Toimeenpaneva
Komitea katsoo hyödylliseksi niuis-tu,
ttaa kaikille veljespuolueille Ve­näjän
bolsheviikkien kokemuksesta
— toistaiseksi ainoan puolueen,
jonka on onnistunut voittaa porva­risto
ja ottaa valta omiin käsiinsä.
Puolitoista vuosikymmentä kestä­neen
ajan kuluessa, mikä on kulu­nut
bolshevismin syntymisestä sen
porvaristosta saamaansa voittoon
(1903-1917), bolshevismi ei lakan­nut
käymästä väsymätöntä taistelu­aan
reformismia eli toisin sanoen
menshevismiä vastaan. Mutta sa­malla
näitten vuosien aikana Venä- on välttämätöntä, että kommunisti-teistä.
Ennen uutta vallankumouk­sellista
vilkastumista Ljenan lakko­jen
jälkeen, vähää ennen imperialis­tisen
sodan alkua Venäjän työläis­joukkojen
keskuudessa oli huomatta­vissa
erikoisen voimakasta pyrkimys­tä
yhtenäisyyteen, jota seikkaa Ve­näjän
menshevismin johtajat —
diplomaatit — pyrkivät silloin käyt­tämään
hyväkseen omiin tarkoitus­periinsä,
suunnilleen samoin kuin
nykyisin yrittävät sitä tehdä 2, 2i
ja Amsterdamin internationalien
johtajat. Venäjän bolshevikit eivät
vastanneet silloiseen työläisten pyr­kimykseen
yhteisen rintaman luomi­sessa
kieltäytymällä millaisesta yh­tenäisestä
rintamasta hyvänsä. Päin
vastoin vastapainoksi menshevistis-johtajien
diplomaattiselle- leikitte­lylle
Venäjän bolshevikit heittivät
esille tunnuslauseen «Yhtenäisyys
alhaalta käsine, so. itse työläisjouk­kojen
yhtenäisyys käytännöllisessä
taistelussa työläisten vallankumo­uksellisten
vaatimusten puolesta ka­pitalisteja
vastaan. Käytäntö ori
osoittanut, että tämä oli ainoa oi­kea
vastaus. Ja tämän taktiikan
tuloksena, joka taktiikka vaihteli
riippuen ajan ja paikan olotiloista,
suurin osa menshevististä työläis-parhaimmistoa
tuli vähitellen saate­tuksi
kommunismin puolelle.
20, Esittäen tunnuslauseen yhte­näisestä
työläisrintamasta ja sallien
erinäisten Kominternin kansallisuus-ryhmien
sopimuksia 2 ja 2J inter­nationalen
puolueitten ja liittojen
kanssa, on itsestään selvää, että
Komintern ei voi kieltäytyä saman­laisista
sopimuksista myöskin kan­sainvälisessä
mitakaavassa, Komin­ternin
Toimeenpaneva Komitea on
tehnyt Amsterdamin Internationa
lelle Venäjän nälkääkärsivien avus­tusta
koskevan ehdotuksen. Se on
toistanut tämän ehdotuksen Espan­jan
ja Tshekko-Slovakian työläisiä
vastaan- harjoitetun vainon ja yal..
koisen terrorin johdosta. ..Komin­ternin
Toimeenpaneva Komitea te­kee
nyt uuden ehdotuksen Amster-damin
ja II Internationalelle ja
vieläpä 2i Internationalelle Wash-ingtonin
konferenssin ensimmäisten
päätösten johdosta, jotka osoittavat,
että kansainvälistä työväenluokkaa
uhkaa uusi imperialistinen sota. ^,
2J ja Amsterdamin internationalien
johtajat ovat tähänastisella inenet-telyllään
osoittaneet, etta. milloin
on kysymys käytännöllisistä teoista,
he itse asiassa kieltäytyvät yhte-näisyystunnuslauseestaan.
Kaikissa
tällaisissa tapauksissa Kominternin
kokonaisuudessaan ja sen. erillisten
kansallisten ryhmien tehtävä on se­littää
mitä laajimmille työläispii-reille,
2, 25 ja Amsterdamin inter­nationalien
johtajien ulkokullaisuus,
jotka pitävät parempana yhtenäi­syyttä
porvarien kanssa kuin yhte­näisyyttä
vallankumouksellisten työ-läisteri
kanssa ja jotka, jääden esim.
Kansainliiton ohessa olevaan Kan­sainväliseen
työtoimistoon, samalla
osoittautuvat Washingtonin imperia­listisen
konferenssin varsinaiseksi
osaksi sen sijaan, että järjestäisivät
taistelua imperialistista Washingto-nia
vastaan ym. Mutta 2, 2ä ja
Amsterdamin internationalen johta­jien
kieltäytyminen yhdestä tai toi­sesta
Kominternin käytännöllisestä
ehdotuksesta ei aiheuta meille mää­rätyn
taktiikan muutosta, jolla ori
syvät juuret joukkoihin ja jota mei­dän
tulee osata kehittää järjestel­mällisesti
jä poikkeamatta. Niissä
tapauksissa, kun vastustajamme
kieltääntyvät yhteisen taistelun eh­dotuksesta,
tulee joukkojen tästä
saada tietää ja hiin ollen oppisivat
tietämään, kuka on todella yhtenäi­sen
työläisrintaman hävittäjä. Niis­sä
tapauksissa, kun vastustaja hy­väksyy
ehdotuksen, tulee pyrkiä as-teettain
syventämään taistelua ja
tulee kohottaa se korkeimmalle as
teelleen. Molemmissa tapauksissa
taktiikkaa on vältr -
»•steet puolueet . I M ' ?'
Toi.
a.«e,„^»»J*^
«ostellaan .ikei««h J."* «
olevis,ä a r y h m i t y b t a ä " ; ] ^ ^ ^^
remmalla tai pienemmällä
vostellaan oikeistolait , «r-li-
keskustalaisin;
kahdenlaista vaikutusta-'',?'^^'^
ainekset todella eivät de ^
seet välejänsä II i ^ ^ '
•nationale.
jän bolshevikit useamman kuin ker­ran
solmivat sopimuksen menshevi-kien
kanssa. Muodollinen ero men-shevikeistä
tapahtui keväällä 1905.
JIutta myrskyisen' työväenliikkeen
vaikutuksesta jo vuoden .1905 lopul­la
bolsheviicit väliaikaisesti muodos­tivat
yhteisen rintaman mensheviki-en
kanssa. Toisen kerran muodolli­nen
ero menshevikeistä tapahtui lo­pullisesti
tammikuussa 1912. Mut­ta
vuosien 1905 ja 1912 sälillä ero
vaihtui yhdistyneisiin ja puoli-yhty­miin
vuosina 1906-17, kuin myös­kin
V, 1910. Mutta nämä yhtymät
ja puoli-yhtymät eivät tapahtuneet
vain ryhmätaistelun pierkeissä, vaan
myöskin suoranaisesta laajojen työ-läiskerrosten
painostuksesta, jotka
heräsivät aktiiviseen poliittiseen elä­mään
ja oleellisesti puhuen vaati­vat,
että heille annettaisiin tilaisuus
kokemuksensa perusteella tarkistaa,
eroavatko menshevismin tiet todella
perinpohjaisesti vallankumouksen
en neuvotteluihin muitten järjestö­jen
kanssa kiinnitettäisiin laajojen
työläisjoukkojen huomio, joille on
tehtävä mielenkiintoisiksi yhtenäisen
työläisrintaman puolesta käytävän
taistelun kaikki muodot,
21, Esitettäen mainitun suunni­telman,
Kominternin Toimeenpane­va
Komitea huomauttaa veljellisille
puolueille myöskin niistä vaaroista,
jotka siihen voivat määrätyissä olo­suhteissa
olla liittyneet. Kaikki
kommunistiset puolueet' eivät ole
tarpeeksi asestautuneet ja lujittu­neet
eivätkä he ole täydelleen kat­kaisseet
välejään keskustalaisten ja
puoli-keskustalaisten deologian kans­sa.
Ovat mahdollisia toiseen kan­taan
taipumistapaukset, ovat mah­dolliset
vaikutukset, jotka itse asi­assa
raerkifeisi IcomfäUnististen pUO-'
lueitten ja ryhmien hajaantumista
yhtenäisessä reformistisessa kokoo­muksessa.
Hajoittaakseen "kommu­nismille
' ineäestykselligesti noiiniftua'
aatteitten ja toimintata o
sa, eivät ole vapautuneet
sen järjestömahdin luomilta
httain tietoisesti etsivät ''"^
teitä II Internationalen 3 T"^'
Ien, porvarillisen yhteiskani^an"?
sa. Toiset ainekset, tai=teS ^
dollista_radiTcalis.ia;vä5^^^»»-
mistolaisuuden virheitä ymV?^'
pyrkivät antamaan nuorte f °'
munististen puolueitten tak&S'
enemmän joustavuutta,
kyisyyttä turvatakseen niOi
dollisuuden nopeammin syöpyi!' '
työ äisjoukkoihin, KoraZlSl
puolueitten nopea kehityskalh t
sasi toisinaan ulkonaisesti nä^"
molemmat virtaukset san,aaa S
ikäänkuin yhteen ja samaan n-bi'
ykseen. Yllämainittujen menet
lytapojen noudattaminen. joidenU
tehtävänä on antaa kommunistiseil.
puolueelle tukea proletariaatin yh'
tenäisissä joukkotoiraissa, paremmin
kum mikään muu paljastaa refor
mistiset virtaukset kommunististen
puolueitten sisällä ja sovellutettae=
sa oikein taktiikkaa; auttaa erikoi­sesti
kommunististen puolueitten si-säistä
vallankumouksellista puhdis!
tusta joko kasvattamalla kärsimät­tömien
tai lahkolaisuutta harras­tavien
vasemmistoaineksien koke­muksen
perusteella tai puhdistama!-'
la puoluetta reformistisesta paino-lastista.
23, Yhtenäisellä työläisrintamalls
tulee käsittää kaikkien kapitalismia
vastaan taistelua haluavien työläiä-ten
yhtenäisyys — niin ollen myös-kin
niitten työläisten yhtenäisyys,
jotka kulkevat vielä anarkistien,
syndikalistien jne. mukana. Ro-manialaisi.-<
ia maissa on tällaisten
työläisten lukumäärä vielä huomat­tava.
Olemassa olonsa ensimmäisis­tä
päivistä lähtien on Komintern'
viitoittanut ystävällisen suhtautumi­sen
tien: näihin työläisaineksiin näh­den;
jotka asteettain vapautuvat en­nakkoluuloista
ja kulkevat kommu­nismia
kohden; Sitäkin tarkkaa-vammin
tulee kommunistien suhtau­tua
näihin aineksiin nyt, kun yhte­näinen
työläisrintama kapitalismia
vastaan tulee todellisuudeksi.
' 24, Viitoitetun työn lopullista
määrittelyä varten mainitussa suun­nassa
Kominternin Toimeenpanevan
Komitean laajennetun istunnon ol­len
kaikki puolueet edustettuina
kahdenkertaisella edustajalukumää-rällä,
25i Kominternin Toimeenpaneva
Komitea tulee tarkasti seuraamaan
kutakin mainitulla alalla otettua as­kelta
ja pyytää kaikkia puolueita
ilmoittamaan kaikista mainitulle
suunnalle tehdyistä yrityksistä ja
saavutuksista kaikkine asiallisint
seikkaperäisyyksineen Kominterniii
Toimeenpanevalle Komitealle.
o
Toronton uuiisia
Sai työpaikan. Viime kuun 29 1
meni eräs skotlantilainen vaimo pO'
liisidepartementtiin valittamaan sitJ
kun ei hänen miehellään ole mitääi
työtä ja niinollen on hänen W
tävä työssä. Tämän johdo.=ta annet
tiin miehelle kutsu saapua poliisi'
luokse antamaan selitys tehd.vn va
lituksen johdosta. Kun mies men
seuraavana aamuna poliisikomisan
on luo, tehtiin h ä n e l l e kysymys, ett:
miksi et ole työ.ssä? Mies sehtt
että hän on hakenut työtä monti
kuukautta sitä kumminkaan loj-ta
mättä. Mies kumminkin, heti van
gittiin ja lähetettiii. kolmen kuu
kauden ajaksi vankilafarmiile. _
Yleisiin töihin, $3,771,4.^2 suurui
sen kustannusarvion 0:1 jnUai^f
kaupungin työkomi.=.s;i:
kuun 30 p:nä. Tämä sim^ma sano
taan tultavan kuluttamaa:; -^aupun
gin töissä seuraavien ke.aKUUKau
sien aikana, kuten katujen jatKaffl.
sessa, puistojen korjaamisessa ).n
Noin 20,000 canadalaijta tyoiai»
ät menetti ei ainoastaan tyoan^
jansä, mutta myös y-^^änsa N
kirjoittaa torontolaiset Dorvanleh^e
John Eatonin kuoleman jondo-^
Aikaansa seuraavat tyo;ai.-et
kumminkin oppineet näkemään -e.
tosiasian,, että suurkap.taust t i -
kentelevät vain .v^tävy.vt.a •
kanan kuin työläiset py^j;^^^ .
dän työmaillansa tyytyväisinä
rukoilevat almuja. Mutta nun
kuin ne alkavat Jä^estynee a | ^
kona vaatimaan jotakm,
ei ensin muuta kuin oikeud n
jestyä, niin jo loppuu l ^ P ^ ^^
ystävyys. Kuinkas ^ ^ ^ ^ ^
tävänä porvarilehdet f''^'^,]
mantereella tunnetun Mr. «
lerin? Kuinka hän myos lahJ^^^
lee miljoonia kirkoiHe a ^
le y,m. Mutta tämän »u^en
mJ^Tän työmaille on monU »